André Gide
| André Gide | |
|---|---|
 André Gide vuonna 1947. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 22. marraskuuta 1869 Pariisi, Ranska |
| Kuollut | 19. helmikuuta 1951 (81 vuotta) Pariisi, Ranska |
| Kansalaisuus | ranskalainen |
| Ammatti | kirjailija, runoilija, esseisti |
| Kirjailija | |
 Nimikirjoitus |
|
| Palkinnot | |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
André Paul Guillaume Gide (22. marraskuuta 1869 Pariisi – 19. helmikuuta 1951 Pariisi) oli ranskalainen prosaisti ja runoilija, joka sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1947.[1] Hänen aforismejaan ja sutkauksiaan lainataan usein elämänohjeita jakelevissa teoksissa. Nuoruudessaan Gide sai vaikutteita Friedrich Nietzscheltä ja symbolisteilta.[2] Hitlerin Saksassa Giden teokset asetettiin julkaisukieltoon ja ne joutuivat pian Hitlerin valtaantulon jälkeen tuhansien muiden kirjojen tavoin julkisesti poltettaviksi.[3]
1930-luvulla Gide oli jonkin aikaa kommunisti. Syksyllä 1936 hän matkusti vierailulle Neuvostoliittoon, jossa hänet otettiin vastaan valtionpäämiehelle kuuluvin kunnianosoituksin. Lokakuun vallankumouksen vuosipäivänä hänet kutsuttiin Leninin mausoleumin parvekkeelle seuraamaan suurta paraatia Stalinin ja muiden neuvostojohtajien kanssa. Hänen saamansa vaikutelma Neuvostoliitossa vallinneesta ilmapiiristä, muun muassa Staliniin kohdistetusta henkilönpalvonnasta ja siitä, miten vähän tavalliset neuvostokansalaiset tiesivät muusta maailmasta, oli kuitenkin avannut hänen silmänsä, ja kotiin palattuaan hän sanoutui irti kommunismista. Gide päätti matkaraporttinsa toteamukseen: "Käynti Neuvostoliitossa (ja tietysti Saksassa) auttaa meitä paremmin kuin mikään muu antamaan arvoa ajatuksen vapaudelle, josta saamme nauttia Ranskassa."[4]
Hän vietti paljon aikaansa Afrikassa useissa elämänsä vaiheissa, muun muassa toisen maailmansodan aikana.
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Les cahiers d'André Walter - 1891
- Le traité du Narcisse - 1891
- Les poésies d'André Walter - 1892
- Le voyage d'Urien - 1893
- La tentative amoureuse - 1893
- Paludes - 1895
- Réflexions sur quelques points de littérature - 1897
- Les nourritures terrestres - 1897
- Feuilles de route 1895-1896 - 1897
- Le Prométhé mal enchaîné - 1899
- Philoctète - 1899
- Lettres â Angèle - 1900
- De l'influence en littérature - 1900
- Le roi Candaule - 1901
- Les limites de l'art - 1901
- L'immoraliste - 1902
- Saül - 1903
- De l'importance du public - 1903
- Prétextes - 1903
- Amyntas - 1906
- Le retour de l'enfant prodigue - 1907
- Dostoïevsky d'après sa correspondance - 1908
- La porte étroite - 1909 (Ahdas portti)
- Oscar Wilde - 1910
- Nouveaux prétextes - 1911
- Charles-Louis-Philippe - 1911
- C. R. D. N. - 1911
- Isabelle - 1911
- Bethsabé - 1912
- Souvenirs de la Cour d'Assises - 1914
- Les caves du Vatican - 1914
- La symphonie pastorale - 1919 (Pastoraalisinfonia)
- Corydon - 1920
- Numquid et tu . . .? - 1922
- Dostoïevsky - 1923
- Incidences - 1924
- Caractères - 1925
- Les faux-monnayeurs - 1925
- Si le grain ne meurt - 1926 (Ellei vehnänjyvä kuole)
- Le journal des faux-monnayeurs - 1926 (Vääränrahantekijät)
- Dindiki - 1927
- Voyage au Congo - 1927
- Le retour de Tchad - 1928
- L'école des femmes - 1929 (Naisten koulu)
- Essai sur Montaigne - 1929
- Un esprit non prévenu - 1929
- Robert - 1930
- La séquestrée de Poitiers - 1930
- L'affaire Redureau - 1930
- Oedipe - 1931
- Perséphone - 1934
- Les nouvelles nourritures - 1935
- Geneviève - 1936
- Retour de l'U. R. S. S. - 1936
- Retouches â mon retour de l'U. R. S. S. - 1937
- Notes sur Chopin - 1938
- Journal 1889-1939 - 1939
- Découvrons Henri Michaux - 1941
- Thésée - 1946
- Le retour - 1946
- Paul Valéry - 1947
- Le procès - 1947
- L'arbitraire - 1947
- Eloges - 1948
- Littérature engagée - 1950
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jakobson, Max: 20. vuosisadan tilinpäätös. I : Väkivallan vuodet. Helsinki: Otava, 1999. ISBN 951-1-13369-1
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ The Nobel Prize in Literature 1947 The Official Web Site of the Nobel Foundation. (englanniksi)
- ↑ Otavan Iso tietosanakirja, osa 3, palsta 6. Helsinki: Otava, 1962.
- ↑ Jakobson 1999, s. 189.
- ↑ Jakobson 1999, s. 189–190.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- André Gide, (1869 - 1951) Athéisme - L'Homme debout. Arkistoitu 11.11.2018. Viitattu 21.11.2018 (ranskaksi). Biografia. (englanniksi)
- Liukkonen, Petri & Pesonen, Ari: André Gide (1869-1951) Authorscalendar.info. Viitattu 21.11.2018 (englanniksi).
- Wynchank, Anny: Perception of the relationship France-Africa by André Gide and Camara Laye SciELO - Scientific Electronic Library Online. tammikuu 2009. Viitattu 21.11.2018.
- Klaus Holma : André Gide, Suomalainen Suomi : Suomalaisuuden liiton julkaisema kulttuuripoliittinen aikakauskirja, 01.05.1938, nro 5, s. 11, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
