HMS Cottesmore (L78)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo Britannian kuninkaallisen laivaston Hunt-luokan saattuehävittäjästä. Muita saman nimisiä aluksia on täsmennyssivulla.
HMS Cottesmore
Aluksen vaiheet
Rakentaja Yarrow Shipbuilders, Scotstoun
Kölinlasku 12. joulukuuta 1939
Laskettu vesille 5. syyskuuta 1940
Palveluskäyttöön 29. joulukuuta 1940
Poistui palveluskäytöstä helmikuussa 1946
Egyptin laivastolle 1950
Loppuvaihe romutettu 1972
Tekniset tiedot
Uppouma 1 050 t (standardi)
1 360 t (max)
Pituus 85 m
Leveys 8,8 m
Syväys 3,27 m
Koneteho 19 000 hv
Nopeus 27,5 solmua
Miehistöä 146
Aseistus
Aseistus 4 × QF 4" Mk XVI -tykkiä kaksiputkisina Mk XIX -asennuksina
4 × QF 2 naulan Mk VIII -ilmatorjuntatykkiä neliputkisena Mk VII asennuksena
2 × Oerlikon 20 mm yksiputkisina P Mk III -asennuksina
2 × syvyyspomminheitintä, yksi kisko, joihin 40 syvyyspommia

HMS Cottesmore (viirinumero L78) oli Britannian kuninkaallisen laivaston Hunt-luokan tyypin I saattuehävittäjä toisessa maailmansodassa.

Alus tilattiin 11. huhtikuuta 1938 vuoden 1939 hätäohjelmassa työnumerolla J1837 Yarrowilta Scotstounista, missä köli laskettiin 12. joulukuuta 1939. Alus laskettiin vesille 5. syyskuuta 1940 ja valmistui 29. joulukuuta.[1]

Joulukuussa 1940 alus siirrettiin vastaanottokokeiden ja varustamisen jälkeen koulutukseen Portlandiin, josta se siirtyi tammikuussa 1941 edelleen laivueeseensa Sheernessiin. Alus suojasi Pohjanmeren saattueita sekä valvoi alueen meriliikennettä laivueen mukana.[1]

Alus siirtyi helmikuussa suojaamaan Irlanninmeren saattueita. Se suojasi 6. helmikuuta saattuetta WS6A Avonmouthista Clydeen HMS Broadwaterin, HMS Atherstonen ja HMS Keppelin kanssa. Alus suojasi 9. helmikuuta saattuetta Clydestä edelleen luoteisen reitin alaisuudessa. Se erkani 12. helmikuuta saattueesta palaten laivueeseensa Pohjanmeren saattueiden suojaksi.[1]

Alus liittyi 12. helmikuuta 1942 operaatio Cerberuksen 16. ja 21. hävittäjälaivueista koottuun osastoon, jonka tehtävänä oli estää Saksan laivaston taisteluristeilijöiden Scharnhorstin ja Gneisenaun matka Kanaalin läpi Brestistä Wilhelmshaveniin. Tehtävästä vapauduttuaan se palasi saattuepalvelukseen.[1]

Alus karkotti 17. maaliskuuta Lowestoftin edustalla saattueen kimppuun hyökänneet Saksan laivaston E-veneet. Se osallistui 26. heinäkuuta iskuun saksalaisten rannikkoliikennettä vastaan, jolloin alus upotti Cherbourgin edustalla aseistetut troolarit VP202 ja VP203. Paluumatkalla alus joutui ilmahyökkäykseen, jolloin kolme miehistönjäsentä sai surmansa. Saamiensa vaurioiden vuoksi alus siirrettiin telakalle, mistä palattuaan se jatkoi laivueen mukana saattueiden suojaamista. Alus osallistui 13. lokakuuta Saksan laivaston saarronmurtajan Kometin etsimiseen.[1]

Toukokuussa 1944 alus määrättiin Normandian maihinnousun Force G:hen, jonka mukana se osallistui harjoituksiin (operaatio Fabius). Alus siirtyi kesäkuun alussa Solentiin suojatakseen saattueita. Se suojasi maihinnoususaattue G2:ta HMS Pytchleyn sekä kolmen moottoriveneen kanssa. Saattueen muodostivaat 18. Miinanraivaajalaivue sekä osa 150. BYMS-raivaaja laivueesta. Saattue saapui 6. kesäkuuta sillanpäähän.[1]

Cottesmore jatkoi 7. kesäkuuta itäisen osaston alueella tulitukitehtävissä Force G:n mukana. Alus siirrettiin Portsmouthiin varsinaisen maihinnousun päätyttyä suojaamaan täydennyssaattueita sekä suojaamaan maihinnousualuetta vihollisen laivaston iskuilta.[1]

Alus palasi elokuussa rannikkosaattueiden suojaksi liitettynä 21. hävittäjälaivueeseen. Se suojasi 1. marraskuuta monitoreja HMS Erebus ja HMS Roberts Walchereniin HMS Garthin kanssa operaatio Infatuatessa, mistä vapauduttuaan alus jatkoi saattueiden suojaamista sekä meriliikenteen valvontaa laivueen mukana. Alus suojasi toukokuussa 1945 Euroopan sotatoimien päätyttyä miinanraivaajia Cuxhaveniin. Se liitettiin Harwichin saattajaosastoon suojaamaan joukkojen siirtoja sekä saattueita.[1]

Elokuussa alus siirrettiin Portsmouthin paikallislaivueeseen. Alus siirrettiin helmikuussa 1946 Devonportin reserviin, jossa se makasi ankkuroituna poistolistalle siirtoonsa saakka 1956. Alus oli yhdeksän kuukautta telakalla Cowesissa, minkä jälkeen se myytiin Egyptin laivastolle nimellä Ibrahim el Awal. Alus nimettiin vielä uudelleen Mohamed Ali El Kebiriksi sekä Port Saidiksi. Alus palveli koulutusaluksena romuttamiseensa 1972 saakka.[1]

  • English, John: The Hunts - A history of the design, development and careers of the 86 destroyers of this class built for the Royal and Allied Navies during World War II. Cumbria, Englanti: World Ship Society, 1987. ISBN 0-905617-44-4 (englanniksi)
  • Whitley, M. J.: Destroyers of World War Two – an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5 (englanniksi)
  • Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7 (englanniksi)