Gustaf Arokallio
| Gustaf Arokallio | |
|---|---|
| Kansanedustaja | |
| Ryhmä/puolue |
Nuorsuomalaisen puolueen eduskuntaryhmä (1907–1909, 1910–1918) Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä (1918–1919) |
| Vaalipiiri | Viipurin läänin itäinen vaalipiiri |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 10. kesäkuuta 1854 Sotkamo, Suomi |
| Kuollut | 11. joulukuuta 1939 (85 vuotta) Eura, Suomi |
| Ammatti | kirkkoherra |
| Arvonimi | rovasti (1899) |
| Puoliso | Sofia Parviainen (1889–1939) |
| Tiedot | |
| Puolue |
Nuorsuomalainen Puolue (–1918) Kansallinen Kokoomus (1918–) |
Gustaf Arokallio, aiemmin Petterson (10. kesäkuuta 1854 Sotkamo – 11. joulukuuta 1939 Eura) oli suomalainen kirkkoherra, rovasti ja valtiopäivämies, joka istui myös eduskunnassa useaan otteeseen vuosien 1907 ja 1919 välillä. Hän edusti alun perin Nuorsuomalaista Puoluetta ja sitten Kansallista Kokoomusta. Hän toimi Kurkijoen seurakunnassa kaikkiaan 51 vuotta.[1][2][3]
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Gustaf Arokallio syntyi Sotkamossa kesäkuussa 1854. Hänen vanhempansa olivat Nivalan kirkkoherra, rovasti Gustaf Reinhold Petterson (1822–1890) ja Wendla Lovisa Wegelius. Arokallio solmi vuonna 1889 avioliiton Sofia Elisabet Parviaisen kanssa. Arkkitehti Elsa Arokallio oli heidän tyttärensä. Hän kirjoitti ylioppilaaksi 1872 Oulun ruotsalaisesta alkeisoppilaitoksesta ja suoritti teologisen erotutkinnon Helsingin yliopistossa 1878. Arokallio vihittiin papiksi 1879, ja 1899 hänestä tuli rovasti. Pastoraalitutkinnon hän oli suorittanut 1885. Arokallio oli Kurkijoen kappalaisena 1888–1897 ja kirkkoherrana vuodesta 1898 alkaen, ja hän toimi myös vt. lääninrovastina 1898–1903 ja 1926. Arokallio jatkoi työtään kirkkoherrana aina vuoteen 1939 saakka, jolloin hän kuoli Eurassa 85 vuoden iässä.[2][4][3]
Arokallio oli kiinnostunut erityisesti kansanopetuksen ja maatalouden kehittämisestä. Hänen aloitteestaan perustettiin 1895 Kurkijoen osuusmeijeri ja lainoja köyhille viljelijöille myöntänyt Kurkijoen maanviljelysrahasto. Arokallio toimi myös lahjoitusmaatalonpoikien yhteismetsäkysymyksen parissa ja hän oli Elisenvaaran maanviljelyskoulun esimiehenä parikymmentä vuotta.[3] Hän oli pappissäädyssä valtiopäiväedustaja 1894 ja 1904. Eduskuntaan Arokallio valittiin Viipurin läänin itäisestä vaalipiiristä.
Julkaisuja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nimellä Gustaf Petterson:
- Kirkon ja valtion keskinäinen suhde : uskontieteinen kirjoitus kirkkohistorian alalta. Gummerus 1885
- Mietteitä kiertokouluista ja ylhäisemmästä kansakoulusta. Gummerus 1887
- Kansanopetuksesta Sweitsissä. Gummerus 1896
- Opetusjärjestelmä Sweitsin kanttooneissa : tauluissa. Tekijä, Helsinki 1902
Nimellä Gust. Arokallio:
- Vaaleihin mennessä. Tekijä, Helsinki 1917
- Jätetäänkö Suomen eduskunnan oikeusasiamiehen kertomuksessa toiminnastaan vuonna 1925 s:lla 6-7 selostettu perustuslakivastainen päätös ja menettely oikaisematta?. Tekijä, Helsinki 1928
- Lahjoitusmaatalonpoikien yhteismetsäasia. Helsinki 1928
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ http://www.kurkijoki.fi/dia/e1ae1/he1ae1.html
- ↑ a b Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899 : Gustaf Arokallio
- ↑ a b c Rovasti Gustaf Arokallio 80-vuotias, Käkisalmen Sanomat 09.06.1934, nro 62, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Gustaf Reinhold Petterson. Verkkojulkaisu 2005. Luettu 9.6.2019.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Gustaf Arokallio Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
