Antti Kaasalainen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Anders (Antti) Kaasalainen (3. lokakuuta 1875 Pyhäjärvi Vpl27. huhtikuuta 1935 Helsinki) oli suomalainen filosofian tohtori, lyseon lehtori, päätoimittaja, valtiopäivämies ja nuorsuomalaisten kansanedustaja.[1][2]

Henkilöhistoria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaasalaisen vanhemmat olivat maanviljelijä Johan Kaasalainen ja Maria Kähönen ja puoliso vuodesta 1911 Beda Wilhelmina Liljegren. Hän pääsi ylioppilaaksi 1895 Viipurin lyseosta ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1899, maisteriksi 1900 sekä filosofian lisensiaatiksi ja tohtoriksi 1907. Kaasalainen teki opiskeluaikanaan kansatieteellisiä ja kielitieteellisiä tutkimusmatkoja Karjalaan vuosina 1896–1898. Hän toimi lisäksi Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtajana. Kaasalainen oli Porin lyseon historian ja suomen kielen lehtori 1911–1928. Hän toimi myös sanomalehtimiehenä ja oli Suomalainen Kansa -lehden vastaavana toimittajana 1907−1909 ja Virallisen Lehden päätoimittajana 1930–1933. Hän oli myös tilanomistaja ja omisti hovitilan Kaukolassa.[1][2]

Kaasalainen osallistui valtiopäiville talonpoikaissäädyssä Käkisalmen tuomiokunnan edustajana 1904–1905 ja 1905–1906.[3] Hän oli kansanedustajana 1909–1911, edustaen Viipurin läänin itäistä vaalipiiriä.[2]

Kirjallinen tuotanto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kylänmuodosta ja vainiojärjestyksestä Lounais-Suomessa 16- ja 17-sataluvulla : agraarihistoriallinen tutkimuskoe, väitöskirja. Helsinki 1906

Toimitustöitä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Suomen turistikäsikirja - Turisthandbok för Finland - Führer durch Finnland 1913 ; toimitusta hoitanut Antti Kaasalainen ym. Suomen matkailijayhdistys, Helsinki 1913
  • Jerome K. Jerome : Nikolai Snydersin sielu ja salaperäinen vieras : kaksi novellia ; suomentanut A. K. Otto Andersin, Pori 1920
  1. a b KAASALAINEN Antti. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu.
  2. a b c Antti Kaasalainen Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  3. Viljo Hytönen: Talonpoikaissäädyn historia. II Osa: Säädyn jäsenet, sihteerit ja tulkit, s. 109–110. Helsinki: Otava, 1926.