Auvisen vanhemmat olivat talollinen, koulumestari Petter Auvinen ja Margareta Nissinen. Hän pääsi ylioppilaaksi Kuopion lyseosta 1877 ja suoritti teologian erotutkinnon Helsingin yliopistossa 1881. Auvinen vihittiin papiksi 1881.[1]
Auvinen oli aluksi pappina Helsingissä ja sen jälkeen Impilahden kirkkoherrana 1898–1906 ja Savonlinnan-Säämingin kirkkoherrana ja tuomiorovastina vuodesta 1906. Helsingissä asuessaan Auvinen oli lisäksi uskonnon opettajana suomalaisessa alkeiskoulussa, suomalaisessa normaalilyseossa ja suomalaisessa yhteiskoulussa. Hän osallistui pappissäädyssä valtiopäiville 1894, 1897, 1899, 1900, 1904 ja 1905. Auvinen oli myös uskonnollinen kirjailija, suomentaja ja sanomalehtimies.[1][2]
Aleksander Auvinen oli naimisissa vuodesta 1890 Aina Julia Maria Dahlgrénin kanssa.[1]
Apostoli Johannes ja hänen evankeliuminsa. Otava 1892
Rukouskirja ensi sijassa kouluja varten. Otava 1894, 2. korj. ja lisätty painos 1906
Havaintoja matkan varrelta. Helsinki 1893
Nykyaikaiset herätysliikkeet ulkomailla. WSOY 1909
Johanneksen evankeliumi ; selittänyt A. Auvinen teoksessa Uuden testamentin selitysteos. 1 nide ; toimittajat J. A. Mannermaa, Eero Hyvärinen, G. A. Heman. WSOY 1916–1920
Rippikouluun valmistava kristillisyyden opetus Suomen seurakunnissa ; kirjoitti A. W. Lyra; suomentamisen toimittaneet Aleks. Auvinen ja A. Suppanen. WSOY 1884
Joulutervehdys nuorukaisille ; toim. K. Aug. Hildén ja A. Auvinen. Weilin & Göös, Helsinki 1891
Martin Lutherus : Kirkko-postilla. 2 osa, Selitykset vuotuisten sunnuntai- ja juhlapäiväin epistolille ; suomenn. tark. A. Auvinen. Edlund, Helsinki 1896
