Helsingin Jalkapalloklubi (jääpallo)
| Helsingin Jalkapalloklubi | |
|---|---|
 |
|
| Perustettu | 1907 |
| Lakkautettu | 1963 |
| Kotikunta | Helsinki |
| Värit | |
 Kultaa |
5 (1921, 1923, 1924, 1928, 1937) |
 Hopeaa |
4 (1925, 1927, 1946) |
 Pronssia |
2 (1938, 1941) |
Helsingin Jalkapalloklubi on vuonna 1907 perustettu helsinkiläinen jalkapalloseura. HJK:n lajivalikoimaan otettiin vuonna 1909 mukaan jääpallo, joka oli kesällä pelattavan jalkapallon rinnalla seuran talvinen pelattu ykköslaji. Jääpallo kuului HJK:n lajivalikoimaan 1960-luvun lopulle saakka. Seura on voittanut jääpallon Suomen mestaruuden viisi kertaa.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensimmäiset SM-kilpailut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jääpallo otettiin HJK:n lajivalikoimaan 1909, ja se osallistui ensimmäistä kertaa Jääpallon SM-kilpailuun vuonna 1912. Se kuitenkin hävisi ensimmäisen kierroksen ottelunsa Helsingin IFK:lle murskaavasti 21-0. Seuraavan kerran HJK oli SM-kilpailussa mukana vuonna 1915, tällä kertaa HIFK pudotti HJK avausottelussa jatkosta maalein 8-0. Seuraavana vuonna 1917 oli Kronohagens IF:n vuoro pudottaa HJK jatkosta ensimmäisellä kierroksella, maalein 3-1. Kausi 1918 jäi sisällissodan takia väliin, eikä HJK selviytyt vielä kausina 1919 ja 1920 ensimmäistä kierrosta pidemmälle, kun paikallisvastustajat KIF ja HPS pudottivat sen jatkosta.[1][2]
Jääpallossakin maan huipulle
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jalkapallossa HJK oli 1910-luvulla maan hallitseva seura, mutta jääpallokentillä seura jäi vielä muiden helsinkiläisseurojen jalkoihin. 1920-luvulle tultaessa tilanne muuttui. Vuonna 1921 HJK ja HIFK pelasivat ensimmäisellä kierroksella ensin tasapelin 3-3, ja jatkoonmenijä selvisi uusintaottelussa. Uusintaottelun HJK voitti 7-4, mikä oli SM-kilpailuissa sen ensimmäinen voitto. Näin seura eteni seuraavalle kierrokselle, jossa vastaan tuli KIF. Ottelusta tuli tasainen, ja HJK selviytyi lopulta voittajaksi maalein 5-3 ja eteni loppuotteluun Wiipurin Bandy & Jalkapalloseuraa, paremmin Susina tunnettua jääpallon mahtiseuraa vastaan. Loppuottelu pelattiin Viipurissa Salakkalahden jäällä. Sudet oli voittanut kuusi edellistä mestaruutta ja viipurilaisseura oli loppuottelun selkeä ennakkosuosikki. HJK johti ensimmäisen puoliajan jälkeen maalein 1-3. Toisella puoliajalla HJK:n puolustus kesti, ja lopputulos oli 2-5 HJK:n hyväksi. Näin seura saavutti yllättäen ensimmäisen jääpallon Suomen mestaruutensa.[3][2]
Seuraavana kautena HJK ei selviytynyt neljän parhaan joukkoon. Kauteen 1923 HJK lähti Susien ja Kiffenin ohella yhtenä ennakkosuosikeista. Ottelussa finaaliin pääsystä HJK löi Kiffenin 7-2 ja eteni Viipurissa pelattuun loppuotteluun Susia vastaan. Sudet hallitsi ottelua selvästi, mutta lopputulos kirjattiin HJK:n hyväksi 1-4. Mestaruus ei kuitenkaan tullut enää yllätyksenä, HJK:lla oli jo leveyttä pelaajamateriaalissa, sillä sillä oli pelaajia neljä joukkueellista.[3]
Myös seuraavana kautena 1924 HJK selviytyi loppuotteluun pudottamalla SM-kilpailuijen jatkosta ensin paikalliskilpailijansa HPS:n ja Kiffenin ja sen jälkeen Turun IFK:n. HJK sai pelata loppuottelun ensimmäistä kertaa kotikentällään Helsingin Pallokentällä, taas Viipurin Susia vastaan. Loppuottelussa HJK oli parempi maalein 4-1, ja voitti näin kolmannen mestaruutensa. HJK:n loppuottelujoukkue oli täsmälleen sama kuin edellisenäkin mestaruuskautena.[3]
HJK selviytyi finaaliin myös kausina seuraavana kautena 1925 ja seuraavana kautena 1927, mutta molempina kausina Sudet vei mestaruuden Viipuriin. Kaudella seuraavana kautena 1928 oli taas HJK:n vuoro. HJK oli kokenut pelaajamenetyksiä, mutta kuitenkin sen onnistui yllättää Sudet Helsingissä pelatussa loppuottelussa 4-3. Kauden maalikuningas oli HJK:n Esko Pekonen 16:lla maalillaan.[3][2]
Seuraavina kahtena kautena HJK ei selviytynyt loppuotteluun asti, se putosi aina niukasti jatkosta. Vuonna 1931 jääpallossa siirryttiin sarjamuotoiseen SM-sarjaan, ja ensimmäisessä sarjamuotoisessa kilpailussa HJK sijoittui neljänneksi. Kausina 1931-1936 HJK ei yltänyt kärkisijoille, eikä mitali ollut kovin lähelläkään. Vuonna 1937 talven tulo viivästyi, ja Palloliitto päätti että sarja pelattiin kahdessa lohkossa. Neljän joukkueen etelälohkossa HJK ja Akilles sijoittuivat HIFK:n taakse tasapisteissä, jolloin uusintaottelu ratkaisi välieriin pääsyn. Uusintaottelun HJK voitti maalein 5-4 ja eteni välieriin. Välieräottelu pelattiin Helsingissä Susia vastaan, HJK voitti ottelun 5-1. Loppuottelu oli Helsingin paikallisottelu HJK:n ja HIFK:n välillä, ottelu pelattiin Pallokentällä. Joukkueet eivät saaneet ratkottua mestaruutta ensimmäisessä ottelussa, peli päättyi tasatulokseen 1-1 ja mestaruuden ratkaisemiseen tarvittiin uusintaottelu. Ottelu pelattiin kaksi viikkoa myöhemmin. Ottelussa HJK:n onnistui voitta HIFK maalein 3-2, ja näin seuralle sen historian viides mestaruus. HJK oli kaudella hienoinen yllätysmestari.[3]
Kauden 1937 mestaruus jäi jääpallokentillä HJK:n viimeiseksi. Seuraavana kautena se sai vielä pronssimitalit. 1940-luvulle tultaessa HJK sai sotien välissä pelatulla kaudella 1941 pronssimitalit. Sotien jälkeen vuonna 1946 HJK selviytyi vielä kerran loppuotteluun. Loppuottelu pelattiin Helsingin Stadionilla, siinä WP-35 oli selvästi parempi ja voitti ottelun 3-1. HJK saavutti hopeaa, mikä jäi sen viimeiseksi jääpallomitaliksi.[3]
Menestys hiipuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1947 HJK sijoittui sarjan keskivaiheille. Vuonna 1948 SM-sarjassa pelasi sotavuosien jälkeen tehtyjen sarjamuutosten takia 20 joukkuetta, ja sarjaa päätettiin jälleen supistaa. Sarjasta putosi yhteensä 8 joukkuetta, ja HJK oli Suomensarjaan putoajien joukossa. HJK pelasi SM-sarjan itälohkossa, eikä SM-sarjassa säilyminen ollut lähelläkään, se sijoittui lohkossa kahdeksanneksi.[3]
Suomensarjakautena 1949 HJK voitti lohkonsa ja karsintaottelussa noususta se voitti Valkeakosken Hakan ja palasi SM-sarjaan. SM-sarjassa vuonna 1950 HJK kuitenkin putosi takaisin Suomensarjaan sijoituttuaan itälohkossa toiseksi viimeiseksi. Seuran hissiliike sarjatasojen välillä jatkui, se nousi kauden 1951 päätteeksi takaisin SM-sarjaan kaudeksi 1952. HJK säilytti sarjapaikkansa niukasti pareina seuraavana kautena, ja kaudella 1955 se sijoittui vielä SM-sarjassa neljänneksi. Kausi 1957 oli HJK:n viimeinen pääsarjatasolla, se putosi Suomensarjaan sijoituttuaan SM-sarjan yhdeksänneksi.[4][3][5]
Seuraavina Suomensarjakausina HJK ei selviytynyt SM-sarjakarsintoihin asti. Vuonna 1960 seura voitti Suomensarjan lohkonsa, mutta nousua SM-sarjaan ei tullut. Seuraavina kausina HJK ei enää yltänyt yhtä korkealle.Jääpallon Suomensarja 1963 jäi HJK:n viimeiseksi Suomensarjassa, seuraavan kauden 1964 sarjapaikastaan se luopui. HJK jatkoi jääpalloilemista vielä muutamia vuosia piirisarjatasolla, mutta jääpallo poistui seuran ohjelmasta kokonaan 1960-luvun lopulla.[2]
Seurassa pelanneita pelaajia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Tuhkunen, Yrjö: Helsingin Jalkapalloklubi 1907–1957. Helsinki: Laatupaino Oy, 1957.
- ↑ a b c d Anttinen, Pekka: Sata vuotta helsinkiläistä jääpalloa. Botnia-69 ry, 2007. ISBN 978-952-92-2805-8
- ↑ a b c d e f g h Anttinen, Pekka & Hoppu, Tuomas: Vuosisata jääpalloa. Multiprint Oulu, 2011.
- ↑ Suomen Palloliiton toimintakertomukset 1946-52 (pdf) urheilumuseo.fi. Arkistoitu 16.10.2013. Viitattu 15.12.2013.
- ↑ Suomen Palloliiton toimintakertomukset 1946-52 (pdf) urheilumuseo.fi. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 15.12.2013.