Atlantin taistelu
Atlantin taistelu | |||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
Osa länsirintamaa toisessa maailmansodassa | |||||||
| |||||||
Osapuolet | |||||||
Liittoutuneet: |
|||||||
Komentajat | |||||||
Martin Dunbar-Nasmith |
Erich Raeder | ||||||
Tappiot | |||||||
30 264 merimiestä |
28 000 merimiestä |
Atlantin taistelulla tarkoitetaan toisen maailmansodan pisintä yhtäjaksoista vuosina 1939–1945 käytyä taistelua Atlantin valtameren herruudesta. Taistelu oli aktiivisimmallaan kesästä 1940 vuoden 1943 loppuun.
Taistelussa Saksan laivaston sukellusveneet ja raskaat pinta-alukset yrittivät tuhota liittoutuneiden huoltokuljetuksia Britteinsaarille. Saattueiden, jotka saapuivat pääasiassa Pohjois-Amerikasta ja Etelä-Atlantilta Isoon-Britanniaan ja Venäjälle, suojana olivat pääosin Kuninkaallisen laivaston ja Kanadan laivaston alukset sekä kummankin maan ilmavoimien yksiköt. Yhdysvallat osallistui 13. syyskuuta 1941 alkaen saattueiden suojaamiseen laivastollaan ja ilmavoimillaan. Saksan laivaston apuna olivat Italian laivaston sukellusveneet maan liityttyä sotaan 10. kesäkuuta 1940.
Saksan laivaston suurten sotalaivojen syöksyt Atlantille loppuivat 27. toukokuuta 1941 kun taistelulaiva Bismarck upotettiin. Sen jälkeen Atlantin taistelu jäi pääasiassa U-veneiden ja rajallisemmin Luftwaffen huoleksi.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|