Ylöjärvi

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Ylöjärven kaupunki)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ylöjärvi

vaakuna

sijainti

Sijainti 61°33′N, 023°35′E
Maakunta Pirkanmaan maakunta
Seutukunta Tampereen seutukunta
Kuntanumero 980
Hallinnollinen keskus Ylöjärven kirkonkylä
Perustettu 1869
– kaupungiksi 2004
Kuntaliitokset Viljakkala (2007)
Kuru (2009)
Kokonaispinta-ala 1 323,96 km²
87:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 1 115,75 km²
– sisävesi 208,21 km²
Väkiluku 33 651
35:nneksi suurin 31.10.2024 [2]
– väestötiheys 30,16 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 20,8 %
– 15–64-v. 60,7 %
– yli 64-v. 18,5 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 96,5 %
– ruotsinkielisiä 0,4 %
– muut 3,1 %
Kunnallisvero 8,40 %
199:nneksi suurin 2024 [5]
Kaupunginjohtaja Pauli Piiparinen
Kaupunginvaltuusto 51 paikkaa
  2021–2025[6]
 • PS
 • Kok.
 • SDP
 • Kesk.
 • Vihr.
 • Vas.
 • KD
13
12
10
5
5
3
3
www.ylojarvi.fi
Kaupungintalon piha-aluetta ja Rauhanpatsas
Kaupungintalo
Keijärvi
Ylöjärven pääkirjasto "Leija" [7]

Ylöjärvi on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Tampereen länsipuolella Pirkanmaalla. Ylöjärven naapurikuntia ovat Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kihniö, Nokia, Parkano, Ruovesi, Tampere ja Virrat. Kaupungin pinta-ala on 1 323,96 neliökilometriä[1] ja väkiluku 33 651.[2] Vuoden 1954 alussa Teiskon kunnan läntinen, Näsijärven länsipuolella oleva osa jaettiin Ylöjärven ja Kurun kesken. 1. tammikuuta 2007 astui voimaan Ylöjärven kaupungin ja Viljakkalan kunnan kuntaliitos. Kurun kunta liitettiin osaksi Ylöjärveä 1. tammikuuta 2009. Ylöjärven vaakunan on suunnitellut Gustaf von Numers, ja se on vahvistettu vuonna 1954.[8]

Ylöjärvi sijaitsee Tampereesta luoteeseen Näsijärven rannalla ja on osa Tampereen kaupunkiseutua, Ylöjärven keskusta-alueen kuuluessa Tampereen keskustaajamaan. Matkaa Tampereelle on 14, Helsinkiin 189 ja Turkuun 164 kilometriä. Ylöjärven kautta kulkevat Tampere–Seinäjoki-rata, valtatie 3 Tampereelta Vaasaan ja kantatie 65 Ylöjärveltä Virroille. Vuonna 1971 valmistuneella rautatiellä ei ole henkilöliikennepaikkoja Ylöjärven alueella, joten linja-autot hoitavat kaiken julkisen liikenteen.[9]

Ylöjärvi on maaseutumainen kaupunki. Sillä ei ole selvää keskustaa: Tampere–Vaasa-maantie ja Tampere–Seinäjoki-rautatie jakavat kunnan keskusta-alueen kahteen toisistaan erottuvaan osaan, kirkonkylään ja Soppeenmäkeen. Muita Ylöjärven osia ovat muun muassa Asuntila, Vuorentausta, Siivikkala, Metsäkylä, Haavisto, Kuru, Viljakkala, Vahanta, Takamaa ja Mutala.

Vuonna 2024 kaupungin kunnallisvero oli 8,40 prosenttia.[5] Ylöjärven väkiluku on kasvanut melko voimakkaasti viime vuosina Tampereen imussa; erityisesti tämä pätee Metsäkylän ja Asuntilan alueisiin. Väestön ikärakenne on myös suhteellisen nuori.

Historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylöjärven kappeliseurakunta perustettiin vuonna 1779 erottamalla se Pirkkalasta.[10] Seurakunta itsenäistyi vuonna 1895, mutta ero Pirkkalasta toteutui lopullisesti vasta 1900-luvun vaihteessa.[11] Nykyisen kirkon paikalla sijainnut Ylöjärven ensimmäinen kirkko oli valmistunut vuonna 1781, ja se tuhoutui salaman sytyttämässä tulipalossa vuonna 1842. Ylöjärven maalaiskunta perustettiin vuonna 1869. Ylöjärven ensimmäinen kansakoulu aloitti toimintansa vuonna 1871; sitä ennen kunnassa oli toiminut asessori Gabriel Ahlmanin testamenttivaroin toiminut kiertävä pitäjänkoulu vuodesta 1811 alkaen. Jatkosodan jälkeen Ylöjärvelle asutettiin Kaukolan siirtoväkeä. Maa- ja metsätalous pysyi pitkään Ylöjärven pääelinkeinona, kunnes kunta alkoi nopeasti teollistua viime sotien jälkeen. Vuonna 1951 aloitti Ylöjärvellä toimintansa Hämeen Työläisnuoriso -opisto, jonka nimi muutettiin jo varsin pian Voionmaan opistoksi professori Väinö Voionmaan mukaan.[12] Kaupungiksi kunta muuttui vuoden 2004 alusta.

Väestönkehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys vuodesta 1805 lähtien. Kaaviossa on käytetty kulloinkin voimassa ollutta aluejakoa.

Ylöjärven väestönkehitys
Vuosi Asukkaita
1805
  
 1 336
1860
  
 2 338
1900
  
 3 098
1930
  
 4 3041
1964
  
 8 809
1996
  
 19 293
2010
  
 30 5002
2016
  
 32 799
2020
  
 33 216
Selitykset:

1 Lielahti liitettiin Tampereeseen 1950
2 Viljakkala liitetty 2007 ja Kuru 2009

Lähde: 2010–2016 Tilastokeskus;[13] 1805–1996 Historian suursanakirja.[14]

Taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Ylöjärvellä oli 32 878 asukasta, joista 28 787 asui taajamissa, 3 842 haja-asutusalueilla ja 249:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Ylöjärven taajama-aste on 88,2 %.[15] Ylöjärven taajamaväestö jakautuu kuuden eri taajaman kesken:[16]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Tampereen keskustaajama* 25 382
2 Kurun kirkonkylä 976
3 Kyröskoski* 720
4 Vastamäki 590
5 Viljakkalan kirkonkylä 588
6 Takamaa 531

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Ylöjärven kaupunkialue ei muodosta omaa taajamaansa, vaan se on osa Tampereen keskustaajamaa, joka ulottuu Ylöjärven lisäksi usean muun Tampereen lähikunnan alueelle.[16] Yhteensä Tampereen keskustaajamassa on 334 112 asukasta ja sen pinta-ala on 276,23 neliökilometriä.[17] Kyröskosken taajama ulottuu pääosin Hämeenkyrön kunnan alueelle.

Seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ylöjärven kirkko

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Ylöjärvellä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[18]

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Ylöjärvellä toimii Ylöjärven helluntaiseurakunta.[19]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Ylöjärven alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta.[20]

Entiset seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Ylöjärven kaupungin nykyisellä alueella.[18]

Kaupunginosat, asuinalueet ja kylät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ylöjärven kylät vuonna 1931:
1-Lielahti, 2-Possila, 3-Kukkola, 4-Niemi, 5-Pohtola, 6-Siivikkala, 7-Teivaala, 8-Ilmari, 9-Mäkkylä, 10-Keijärvi, 11-Ylöjärvi, 12-Kuusisto, 13-Metsäkylä, 14-Lakiala, 15-Lempiäniemi, 16-Liimola, 17-Kaihari, 18-Runsas, 19-Kyöstilä, 20-Mutala, 21-Pohjankylä, 22-Penko, 23-Pengonpohja

Ylöjärvellä sijaitsevia kaupunginosia, asuinalueita ja kyliä ovat Antaverkka, Asuntila, Elovainio, Haavisto, Ilmari, Kaihari, Kirkonseutu, Lempiäniemi, Metsäkylä, Mutala, Peräsilta, Pinsiö, Siivikkala, Soppeenmäki, Takamaa, Vahanta, Vasama, Veittijärvi sekä Vuorentausta.[21]

Viljakkalan alueen kylät ja asuinalueet: Hanhijärvi, Harhala, Haveri, Hiiroinen, Inkula, Karhe, Manni, Nisu, Pikku-Pispala, Viljakkalan kirkonkylä.

Kurun alueen kylät ja asuinalueet: Hainari, Itä-Aure, Kallio, Karjula, Kulju, Kurun kirkonkylä, Kyrönlahti, Länsi-Aure, Länsi-Teisko, Luode, Niemikylä, Parkkuu, Pengonpohja, Poikelus, Riuttanen, Seitseminen.

Nähtävyydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Teivon ravirata.
Puuvuori.
Pengonpohjan rukoushuone.

Ylöjärven nähtävyyksiin lukeutuvat muun muassa Villa Urpo (kustantaja Urpo Lahtisen koti ja hänen perustamansa Lehtimiehet Oy:n edustustila), Teivon ravirata (joka korvasi Tampereen Kalevassa sijainneen Hippoksen), ympäristötaidetta edustava, 10 000 istutetusta puusta koostuva Puuvuori ja Ylöjärven kotiseutumuseo. Kotiseutumuseoon kuuluu 11 rakennusta, joista vanhin on 1700-luvulta.[22] Ylöjärvellä on neljä kirkkoa ja kaksi rukoushuonetta: Ylöjärven kirkko, Kurun kirkko, Viljakkalan kirkko, Aurejärven kirkko, Pengonpohjan rukoushuone ja Länsi-Teiskon kirkko (rukoushuone). Antaverkassa on Huurre-yhtiön perustajan vuorineuvos Paavo V. Suomisen perustama Suomen Jäähdytystekniikan Museo ja hänen rakennuttamansa Pyhän Mikaelin kappeli museon vieressä. Lisäksi Ylöjärvellä on Ylisen palvelukeskuksen omistama Ylisen kirkko, joka valmistui alun perin viljavarastoksi 1921 ja vihittiin kirkoksi 1963.

Osittain Ylöjärven alueella sijaitsee Seitsemisen kansallispuisto[23].

Koulutus ja kirjastotoimi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: On enemmän peruskouluja

Ylöjärven kaupungilla on neljä peruskoulua, joissa on vain ala-aste (luokat 1-6): Mutalan, Siivikkalan, Takamaan ja Vahannan koulut. Kurun, Viljakkalan, Metsäkylän ja Ylöjärven Yhtenäiskouluissa sekä Kauraslammen ja Vuorentaustan kouluissa on sekä ylä- että ala-aste. Yhteensä peruskouluja on kymmenen.[24]

Lisäksi kaupungissa toimii lukio ja Tampereen seudun ammattiopisto Tredu, joka tarjoaa Koulutuskeskus Valossa ammatilliset perustutkinnot ajoneuvoalan, kone- ja tuotantotekniikan, metsäkoneasennusalan, puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan, sosiaali- ja terveysalan sekä liiketalouden aloilta[25]. Ylöjärven lukio tarjoaa valtakunnallisen opetussuunnitelman lisäksi mahdollisuuden syventää opiskelijan näkemystä ja tietämystä yhteiskunnallisen vaikuttamisen mahdollisuuksista ja yrittäjyydestä. Lukiossa toimii erillinen Y-linja.[26] Tredun Metsätien toimipisteellä Kurussa aloina ovat metsä-, logistiikka- ja luontoala[27].

Ylöjärven pääkirjasto Leijan on suunnitellut arkkitehti Tero Harjunniemi ja se valmistui 2002. Kirjastosalin 80-metrinen lasiseinä avautuu Kuruntielle.[28]

Urheilu ja liikunta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylöjärven Ilves on vuonna 1990 perustettu erikoisurheiluseura, joka tunnetaan harraste- ja kilpaurheiluseurana päälajeinaan jalkapallo ja futsal. Ylöjärven Urheilijat on ylöjärveläinen urheiluseura, joka toimii yleisurheilussa, hiihdossa, uinnissa, suunnistuksessa ja kuntoliikunnassa. Uplakers on jääkiekossa, taitoluistelussa ja ringetessä toimiva seura. Ylöjärven Ryhti toimii lentopallon, voimanoston, hiihdon, frisbeegolfin ja jalkapallon osa-alueilla. Vuorentaustan voima (VuVo), toimii nyrkkeilyn parissa.

Ylöjärvellä on keskustan alueella urheilutalo, jossa on muun muassa uimahalli ja palloilusali. Vuoden 2019 marraskuussa Ylöjärvelle avattiin myös Ylöjärven Areena Oy:n omistama ylöjärven monitoimihalli eli Ylöjärven Ilves Areena. Hallin käyttövuorojen vuokraamisesta vastaa Ylöjärven Ilveksen omistama osakeyhtiö Ylöjärven Urheiluhallit Oy. Hallissa on sekä tekonurmi- että sisäpelialusta. Monitoimihalli sijaitsee Elonvainion alueella, jossa ovat myös Ylöjärven jäähalli ja liikuntakeskus. Julkujärvellä sijaitsee 26-väyläinen frisbeegolfrata.

Yrityksiä ja yhdistyksiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnetuimpia ylöjärveläisiä yrityksiä ovat muun muassa Avant Tecno ja Huurre Group Oy:n kylmäkalustetehdas. Plastiroll Oy valmistaa roska- ja biopusseja sekä jätesäkkejä.

Lakialassa lähellä Hämeenkyrön rajaa toimi vuosina 1943–1966 Outokumpu Oy:n Paroisten kuparikaivos, joka oli aikanaan kunnan merkittävimpiä työnantajia. Entisellä kaivoksella on vuodesta 1967 lähtien toiminut Puolustusvoimien tutkimuslaitos.

Ylöjärveläisistä yhdistyksistä Rantajätkät järjestää erilaisia tapahtumia, joista tunnetuin on kesällä pidettävä Räikkärock.

Ylöjärvi fiktiossa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansallisrunoilija J. L. Runebergin runoteos Hirvenhiihtäjät sijoittuu Kuruun. Kurulainen Suomen sodan 1808–1809 lipunkantaja Carl Gustaf Polviander oli yksi veteraaneista, joita on pidetty yhtenä Runebergin Vänrikki Stoolin esikuvista. Runeberg kuuli häneltä tarinoita sodasta.lähde?

Yle TV2:ssa ensimmäisen kerran vuosina 1978–1980 esitetyn, aikansa suosituimpiin kuuluneen komediasarjan Tankki täyteen ulkokohtaukset kuvattiin toimintansa lopettaneella Kesoilin huoltoasemalla Soppeenmäessä. Huoltoasema oli rakennettu valtatie 3:n ja Kuruntien risteyksen länsipuolelle vuonna 1960, ja se purettiin 1980-luvun lopulla.[29]

Tunnettuja ylöjärveläisiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Tarkennus: Tähän osioon kaivataan lähteitä.

Tunnetuimpiin ylöjärveläisiin kuuluvat Syrjän veljekset Martti Syrjä ja Mikko "Pantse" Syrjä ja heidän serkkunsa Aku Syrjä sekä Juha Torvinen, jotka kuuluvat ylöjärveläiseen Eppu Normaali -yhtyeeseen[30]. Tunnettuja ovat myös Syrjän veljesten vanhemmat, kirjailijat Jaakko Syrjä ja Kirsi Kunnas.

Muita tunnettuja Ylöjärvellä asuneita tai nykyään asuvia ovat tai ovat olleet muun muassa Aron,[31] Antti Honkkila, Petteri Alanen, Pasi Kaunisto,[32] Esa Keskinen, Sanni Leinonen, Maria Lund, Tiina Lymi, Jaakko Löytty, Pate Mustajärvi, Toni Nieminen, Ville Nieminen, Ari Vallin, Matti Nykänen, Mervi Tapola, Tenho Saurén, Carl J. Danhammer, Kirsi-Kaisa Sinisalo, Saara Tuominen, Joni Karvinen, Rosa Lindstedt, Harri Veistinen, Jenni Banerjee ja Maria Ylipää. Tunnettuja ylöjärveläisiä poliitikoita ovat kansanedustaja Sami Savio (ps.) sekä varakansanedustaja Juho Ojares (kok.). Vuorineuvos Paavo V. Suominen perusti Ylöjärvellä toimivan kylmäkalustevalmistajan Huurre Oy:n.

Ystävyyskaupungit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Murre

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylöjärven alueella puhutun kielen perustana on perihämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Perihämäläinen murrealue on hämäläismurteiden keskeisin alue. Perihämäläisellä murteella on 19 tyypillistä hämäläistä murrepiirrettä.[33]

Ruokakulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylöjärven pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla Ailin imelälimppu ja saunapalvikinkku.[34]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 635 560 lokakuun 2024 lopussa 19.11.2024. Tilastokeskus. Viitattu 23.11.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ a b Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ Kuntavaalit 2021, Ylöjärvi Oikeusministeriö. Viitattu 25.8.2021.
  7. ↑ Ylöjärven kunta: Kirjaston sivu https://ylojarvi.fi. Ylöjärven kunta.
  8. ↑ Mitä-Missä-Milloin 1980, s. 174
  9. ↑ Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 136. Helsinki: Karttakeskus, 2010.
  10. ↑ Tuohitorventien sukututkimuspiste – Seurakuntien pääpiirteittäinen jakautuminen
  11. ↑ Otavan iso tietosanakirja, osa 10, palsta 459. Helsinki: Otava, 1965.
  12. ↑ Hannu Tarmio, Marketta Heinonen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa: Maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, osa 7, s. 489–490. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1978.
  13. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 – 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 16.1.2018.
  14. ↑ Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2
  15. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 11.12.2018.
  16. ↑ a b Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 11.12.2018.
  17. ↑ Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 22.12.2017. Viitattu 11.12.2018.
  18. ↑ a b Yhteystiedot – Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  19. ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 7.9.2021.
  20. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/tampereen-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  21. ↑ Ylöjärven kyläkartta[vanhentunut linkki]
  22. ↑ https://visitylojarvi.fi/fi/nae-koe/muut-nahtavyydet/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  23. ↑ Seitsemisen kulkuyhteydet ja kartat Luontoon-sivusto. 2018. Metsähallitus. Viitattu 13.12.2018.
  24. ↑ Koulut ja esiopetus ylojarvi.fi. Arkistoitu 25.10.2018. Viitattu 24.10.2018.
  25. ↑ Pallotie, Ylöjärvi Tredu. Viitattu 28.8.2023.
  26. ↑ Koulutuskeskus Valo – Ylöjärven kaupunki ylojarvi.fi. Arkistoitu 29.10.2016. Viitattu 29.10.2016.
  27. ↑ Metsätie, Ylöjärvi Tredu. Viitattu 28.8.2023.
  28. ↑ Ylöjärven pääkirjasto Leija Ylöjärven kaupunki. Viitattu 28.5.2021.
  29. ↑ Jukka Vesterinen: Huoltoasemakirja, s. 110–111. Helsinki: Alfamer Oy, 2009. ISBN 978-952-472-086-1.
  30. ↑ Kangosjärvi, Jaakko: Tuhansien julkkisten maa. Helsingin Sanomat, 5.7.2008. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 12.3.2024.
  31. ↑ http://www.aron.fi/?page_id=735 (Arkistoitu – Internet Archive)
  32. ↑ Taiteilijaeläke 61 ansioituneelle taiteilijalle Päivän Lehti. 27.2.2020. Viitattu 6.3.2022.
  33. ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 228. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
  34. ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 80. Helsinki: Patakolmonen Ky.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ylöjärvi&oldid=22760075”