Kyröskoski (taajama)
| Kyröskoski | |
|---|---|
  Kyröskoski |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Suomi |
| Maakunta | Pirkanmaa |
| Kunta | Hämeenkyrö |
| Hallinto | |
| – Asutustyyppi | taajama |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 15,66 km² |
| Väkiluku (2023) | 6 629 |
| – Väestötiheys | 423,3 as./km² |
| Postinumero | 39200 |
|
Tilastotiedot koskevat taajamaa ja niiden lähteenä on Tilastokeskus. Väkiluku ja maapinta-ala ovat ajankohdan 31.12.2023 mukaiset.[1]
|
|
Kyröskoski on Hämeenkyrön kunnan keskustaajama, jonka keskus on samannimisen kosken länsipuolella.[2][3][4] Kyröskoski sijaitsee Kyrösjärven eteläpäässä. Kyrösjärven vedet purkautuvat Kirkkojärveen noin 6 kilometriä pitkä Pappilanjoen kautta. Taajaman kohdalla joen yläjuoksulla on noin 23 metriä putoava koski.[3][5]
Tilastokeskuksen taajama-aluerajauksen mukaan vuoden 2023 lopussa Kyröskoskin taajaman pinta-ala oli 15,66 neliökilometriä ja väkiluku 6 629 asukasta.[1] Tilastollinen taajamarajaus voi poiketa virallisesta kunnanosien tai kylien rajauksesta.[6]
Kyröskosken taajama on laajentunut ja taajaman asukasluku muuttunut vuosikymmenien saatossa. Vuoden 1985 väestönlaskennassa Kyröskosken taajamaan kirjattiin 3 014 asukasta. Kunnan hallinnollisena keskuksena oli 1 571 asukkaan Hämeenkyrön kirkonkylän taajama.[7][3] Sittemmin taajamarakenne on tiivistynyt ja kolmisen kilometriä etelämpänä sijaitseva, Hämeenkyrön kirkon läheisestä kirkonkylästä on tullut osa Kyröskosken taajamaa. Itäisin osa Kyröskoskesta sijaitsee Ylöjärven kaupungin puolella.[4] Kyröskosken postinumero on 39200.[8]
Papilanjoen Kyröskoskea pidetään Kalevalan mainitsemana Hämeen Hälläpyöränä.[5] Koski luettiin aikoinaan Suomen mahtavimpiin. Esimerkiksi Runeberg piti sitä 1830-luvulla Suomen kauneimpana koskena. [3] Jo keskiajalla koskessa oli myllyjä.[5] Esimerkiksi 1600-luvulla koskessa toimi jauhomylly.[9] Magnus von Wrigtin kivipiirroksessa vuodelta 1854 kosken partaalla on seitsemän pientä myllyä ja kymmenen vuotta myöhemmin koskessa toimi pienehkö puuvillatehdas.[3] 1870-luvulta lähtien Kyröskoskella on toiminut puuhiomo- ja paperitehdas.[5] Koski padottiin vuonna 1907 ns. neulapadolla, ja kosken näyttävyys katosi. Sittemmin koskea valjastettiin lisää sähköntuotannon vuoksi, ja pääosan vuodesta se on lähes kuiva kalliorotko.[3][9] Aavistuksen kahlitun kosken aiemmasta mahtavuudesta saattaa saada koskinäytöksissä. Niitä järjestetään Kyrönkoskella neljästi kesäkaudella, esimerkiksi vapun- ja juhannuspäivinä. Tällöin vettä juoksutetaan koskessa puolisen tuntia patoportit auki.[10][11] Nykyään Kyröskoskella toimii Metsä Board Kyron paperi- ja kartonkitehdas[12] ja alueellisten energiayhtiöiden omistama 12,1 MW:n Kyrökosken vesivoimalaitos.[13][9]
Kyröskosken koulussa annetaan perusopetusta esikoululaisille ja vuosiluokkien 1–6 oppilaille. Koulurakennuksen vanha osa on rakennettu vuonna 1951 ja laajennus vuonna 2001.[14]
Kyröskosken keskustasta 1,5 kilometriä pohjoiseen valtatien 3 lähistöllä sijaitsee Arne Thulén suunnittelema funkkishenkinen Mannanmäen näkötorni. Se on myös muistomerkki, joka on pystytetty vuonna 1938 vuoden 1918 sodan (Kyröskosken taistelu 17.–23. maaliskuuta 1918) merkittävälle taistelupaikalle Kostulan kylään.[3][15] Näkötorni on sodan valkoisen osapuolen rakennuttama ja toimi lottien ilmavalvontapaikkana toisen maailmansodan aikana. Sitä pidetään avoinna kesäviikonloppuisin vapaaehtosvoimin.[15]
-
Kyröskoski kuohuu nykyään vain harvinaisen koskinäytöksen aikana. -
Kyröskosken voimalaitos. -
Metsä Board Kyron paperi- ja kartonkitehdas Kyröskoskella.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2023 (valitaan väkiluku 31.12. (2023) ja taajamaksi Kyröskoski) Tilastokeskuksen PxWeb-tietokannat. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2024.
- ↑ Kyröskoski (myös MML:n Nimistön tietokortti: Kyröskoski. Kaupunkialue tai taajama) Asutusnimihakemisto. Kotimaisten kielten keskus, kotus.fi. Viitattu 4.12.2024.
- ↑ a b c d e f g Kalevi Rikkinen (toim.) ja Hannes Sihvo (toim.), , Otava, 1984 (ISBN 951-1-07703-1, viitattu 4. joulukuuta 2024), Hämeenkyrö , s. 74-79 (Osa 2: Varsinais-Suomi, Satakunta, Ahvenanmaa)
- ↑ a b Kyröskoski Kansalaisen karttapaikka. Maanmittauslaitos, maanmittauslaitos.fi. Viitattu 4.12.2024.
- ↑ a b c d Paula Sjöblom (PSj): Kyröskoski (s. 206) Suomalainen paikannimikirja. Kotimaisten kielten keskus, kotus.fi. Viitattu 4.12.2024.
- ↑ Tilastokeskus stat.fi. Viitattu 4.12.2024.
- ↑ Kunnittaiset tiedot (Hämeenkyrön taajamat, s. 78) Suomen virallinen tilasto VI C:107; Väestönlaskenta 1985, Osa V. 1988. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2024.
- ↑ Postinumerohaku Kartta.com. Viitattu 4.12.2024.
- ↑ a b c Historiaa kyroskoskenvoima.fi. Viitattu 4.12.2024.
- ↑ Kyröskoski ja Hälläpuisto visithameenkyro.fi. Viitattu 4.12.2024.
- ↑ Kyröskoski suomenvesiputoukset.fi. Viitattu 4.12.2024.
- ↑ Kyron kartonkitehdas metsagroup.com. Viitattu 4.12.2024.
- ↑ Historiaa kyroskoskenvoima.fi. Viitattu 4.12.2024.
- ↑ Kyröskosken koulu Hämeenkyrö. Viitattu 3.10.2024.
- ↑ a b Mannanmäen näkötorni visithameenkyro.fi. Viitattu 4.12.2024.
| Kylät |  | |
|---|---|---|
