Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)/Arkisto 87

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Wikipedian tavoitteiden määrittely ja onnistumisen seuranta

Moni organisaatio määrittelee itselleen mission ja tavoitteet sekä mittarit, joilla tavoitteiden saavuttamista mitataan. Löysin suomenkielisen Wikipedian käytännöistä lauseen "Wikipedian tarkoitus on olla lukijalleen hyödyksi." mutta en tiedä onko meillä asetettu sen tarkempia tavoitteita. Onko jossain toisella sivulla määritelty enemmän tavoitteita tai onnistumisen mittareita, tai onko meidän tiedotuksessamme käytetty jotain parempaa määritelmää tavoitteistamme?

Jos sellaista ei ole, ehdotan että laadimme selkeämmän ja hyödyllisemmän Wikipedian tarkoituksen/tavoitteet, jota uudet ja vanhat käyttäjät voivat käyttää ohjenuoranaan. Se voi tietysti olla moniosainen ja antaa vaihtoehtoja. Sen pohjalta määrittelisimme sitten mittarit tavoitteiden toteutumiselle. Niihin voisi kuulua esim. lukuja artikkelien määrästä, laadukkaiden artikkelien määrästä, muokkaajien määrästä, lukijamääristä ym. sekä niiden lisäksi huomioita artikkelien laadusta, lukijoiden saavuttamisesta, kohderyhmien tarpeisiin vastaamisesta, yhteisön toimivuudesta, käytäntöjen toimivuudesta, laatuarviointien toimivuudesta, Wikipedian maineesta, medianäkyvyydestä ym. Sitten jokaisen vuoden joulukuussa avattaisiin tänne Kahvihuoneeseen ketju, jossa pohditaan sitä, missä tavoitteissaan Wikipedia on onnistunut tai edistynyt, ja missä asioissa täytyy parantaa.

Katson että ilman järjestelmällisyyttä voi helposti käydä niin, että haitallisia trendejä ei havaita eikä ongelmia ryhdytä korjaamaan. Lisäksi tarkoituksettomuuden puute voi vähentää muokkaajien määrää ja motivaatiota. --Savir (keskustelu) 9. huhtikuuta 2017 kello 09.50 (EEST)

Lukijamäärää ei pidä mielestäni ainakaan tuijottaa liikaa. Minulle riittää, että jostakin artikkelista on hyötyä edes yhdelle lukijalle. --Smaug the Golden (keskustelu - muokkaukset - lokit) 9. huhtikuuta 2017 kello 09.59 (EEST)

Tässäkin näkisin, että kannattaa määrittelyssä harjoittaa tiedonlouhintaa siitä, miten muut wikipediat ja maailmanlaajuinen wikipedia-liike yleensä ovat tavoitteitaan määritelleet. Niitä vasten vasta voi kirkastua mitä erityistä, mahdollisesti muista ehkä joiltain osin eroavaakin missiota meillä ehkä voi olla. Myös tuota linkitettyä infoboksia voisi koettaa syventää samalla reseptillä. Jonkin määrittely sen kautta, mitä se ei ole, ei oikein taida olla riittävää.--Urjanhai (keskustelu) 9. huhtikuuta 2017 kello 10.14 (EEST)

Joka tapauksessa Wikipedian tavoite ei voi olla artikkelien määrässä, ym. asioiden määrissä. Nämä ovat pikemminkin keinoja, joista puhuttaessa itse tavoitteesta ei ole vielä sanottu mitään. Niitäkin voi olla toki hyvä pohtia, mutta itse tavoitteesta ei ole niitä pohdittaessa vielä sanottu mitään. Varmasti useimmilla muokkaajilla ja ehkä lukijoillakin on tästä tavoitteesta joku käsitys, ja voi hyvin olla, että siitä ei ole mitään suurta epäselvyyttä. --Urjanhai (keskustelu) 9. huhtikuuta 2017 kello 10.24 (EEST)

Mittareissa on se, että niissä se mikä on järkevästi mitattavissa määrittää sen mitä mitataan joka puolestaan jättää ulkopuolella ison joukon sellaisia asioita joita pidetään tärkeinä. Mitattavia yleisesti hyväksyttäviä suureita voisi olla esimerkiksi se, että kuinka suuri osa Wikipedian lukukerroista on osunut artikkeleihin jotka ovat arvioituja, kuinka suuri osa sellaisiin artikkeleihin joissa on ongelmamallineita, kuinka pitkään vandalismi pysyy artikkeleissa, paljonko sotkemista artikkeleihin tulee (=paljonko meidän täytyy käyttää aikaa sotkujen siivoamiseen), kasvaako vai pieneneekö aktiivimuokkaajien määrä jne. --Zache (keskustelu) 9. huhtikuuta 2017 kello 11.27 (EEST)

Mahtaako wikipedian sekalainen talkooporukka olla halukas sitoutumaan yhteisiin tavoitteisiin tai edes pohtimaan niitä? Tietysti jokaisella on joku syy muokkaamiseen, mutta voiko henkilökohtaisista motiiveista jalostaa jotain yhteistä tahtotilaa ja onko siitä edes mitään hyötyä. Sitten kun siihen liitetään vielä seuranta (mittarit), alkaa tulla ikävästi työelämä mieleen. Itselläni ainakin idea on juuri siinä, että täällä voi puuhastella monenmoista ilman sen kummempaa tavoittellisuutta.--Tanár 9. huhtikuuta 2017 kello 10.44 (EEST)

Täällä alettiin pomittaa päällekäisillä muokkauksilla. Kommenttini kuitenkin käsitti sitä että innostusta ja motivaatiota antaa rahan sijaan se että oppii lisää samalla kun kirjoittaa. Lisäksi mukavat käyttäjät ja palkinnot ja mielihyvä jota saa täältä, tekee etteivät käyttäjät halua lopettaa. Ei täällä, vapaassa tietosanakirjassa, mitään tavoitetta ole tai tarvi olla. --Parantaja asiantuntija (keskustelu | muokkaukset) 9. huhtikuuta 2017 kello 10.51 (EEST)

Kannatan lämpimästi Saviärrän aloitetta. Tuo "hyötytarkoituskin" on hyvä, en näe siinä mitään negatiivistakaan, mutta juuri päämäärätietietoisempaa ja tavoitteellisempaa toimintaa tarvitaan. Kannatan myös metrisiä tavoitteita, mutta minusta samalla pitäisi ilmaista selvästi tietosanakirjan yleishyödyllisyys ja ei-kaupallisuus. Epäilen nimittäin, että kun puhutaan suurista luvuista ja numeroista, joista sinänsä on syytä olla iloinen ja avoin, ihmiset samaistavat Wikipedian kaupallisiin verkkotuotteisiin. Metriikka on hyvä apuväline, mutta huono isäntä. Olisi pystyttävä kertomaan yleistajuisesti hankkeen laajuudesta, ehkä vertailu muiden kielialueiden vastaaviin olisi hyvä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 9. huhtikuuta 2017 kello 10.53 (EEST)

"Tarkoitus" ja "tavoite" ovat toki vähän eri asioita. Wikipedialla voi olla tarkoitus ilman että sillä on erityisiä tavoitteita. Ehkä tarkoituksen määrittely voidaan joka tapauksessa tehdä ensin. Esimerkiksi Kielitoimiston sanakirja antaa tarkoituksesta esimerkin "Yhdistyksen tarkoituksena on tukea kamarimusiikin harrastusta." Löytämäni Wikipedian tarkoitus "olla lukijalleen hyödyksi" vaikuttaa minusta huonolta. --Savir (keskustelu) 9. huhtikuuta 2017 kello 11.01 (EEST)

Mutta eikö ole hyvä, että tarkoituksen päämäärä, "olla hyodyksi" ja nimenomaan "lukijalle" mainitaan? Eikö tämä ole yhteinen ja ehkä Wikipediassa toimijoiden ainoa yhteinen ja yleinen Wikipedian tarkoitus? No, keksikää sitten joku parempi!--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 9. huhtikuuta 2017 kello 11.12 (EEST)

Kyllä hyödynkin voi sisällyttää tarkoitukseen, jos niin halutaan, tai sen voi sanoa implisiittisesti. Mutta hyöty on vain yksi syy, miksi ihmiset lukevat Wikipediaa. Monihan lukee artikkeleita vain uteliaisuudesta tai huvikseen, vai onko esim. artikkelin Yksisarvinen lukemisesta jotain hyötyä? Ehkä hyöty tulee laajemmin koko yhteiskunnalle?

Miten olisi tarkoituksen määritelmänä esimerkiksi: "Suomenkielisen Wikipedian tarkoitus on tarjota kaikille avoin kokoelma eri aiheista kirjoitettuja suomenkielisiä tietosanakirja-artikkeleita." Vaihtoehtoinen, tekijälähtöinen määritelmä olisi esim. "Suomenkielisen Wikipedian tarkoitus on tarjota kaikille avoin julkaisualusta ja keskustelufoorumi eri aiheista kirjoitetuille suomenkielisille tietosanakirja-artikkeleille." Määritelmään voisi myös lisätä adjektiiveja kuten "laadukkaita, kattavia" tms. --Savir (keskustelu) 9. huhtikuuta 2017 kello 11.25 (EEST)

Tuo ensimmäinen tulee nykyistä paremmin lähelle sitä mikä on alunperin ollut Wikipedian tarkoitus ja mikä käytännössä on kantanut Wikipediaa nykyiseen laajuuteensa suomeksi ja muilla kielillä. Jälkimmäinen menee ehkä jo aiheesta sivuun sikäli, että sen kohdalla törmätään jo rajoituksiin, jotka seuraavat wikimedia-liikkeen yleisistä periaatteista. Esimerkiksi Wikipedia ei ole keskustelufoorumi, koska keskustelua täällä käydään vain Wikipedian kehittämisestä mutta ei tulisi käydä maailmanmenosta yleensä. Ensimmäistäkin ehkä pitäisi vielä muotoilla ja tarkentaa vähän lisää, jotenkin ehkä tyyliin "olla tietosanakirja". Ratkaisevaahan on kuitenkin kokonaisuus, artikkelit ovat siitä vain osa.--Urjanhai (keskustelu) 9. huhtikuuta 2017 kello 13.34 (EEST)--Urjanhai (keskustelu) 9. huhtikuuta 2017 kello 13.34 (EEST)

Muita mahdollisia tarkoituksia (vai ovatko nämä tavoitteita?) voisivat olla esim. "ylläpitää suomen kielen asemaa tietokirjallisuuden kielenä" tai "hyödyttää yhteiskuntaa nostamalla suomalaisten sivistys- ja tietotasoa" tms. --Savir (keskustelu) 9. huhtikuuta 2017 kello 11.29 (EEST)

Ilmeisesti Wikipedian perustajilla oli joko tietoa tai vaistonvarainen yhteys 1700-luvun ensyklopedisteihin. Jimmy Walesin paljon siteerattu ajatus "Kuvittele maailma, jossa kaikilla on vapaa pääsy kaikkeen inhimilliseen tietämykseen." on lähellä Denis Diderotin ajatusta "Ensyklopediaan... (pitäisi sisältyä) inhimillisen tiedon jokainen haara." Ja Diderotin ajatus ensyklopediasta, että ”Jokainen hyötyisi näistä näkemyksistä” lähestyy ajatusta "Wikipedian tarkoitus on olla lukijalleen hyödyksi." Suomenkielisen Wikipedian alkuvavaiheessa sen etusivulla (2003) luki: "haluammehan myös oman kulttuurimme ja kielemme säilyvän vahvana". Tämä on lähellä edellisen kommenttisi ajatuksia. Joka tapauksessa ajatus missiosta on hyvä. No, jos päästäisiin yksimielisyyteen yhdestä päätarkoituksesta tai tavoitteesta ja sitten pohdittaisiin miten siihen päästään?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 9. huhtikuuta 2017 kello 11.57 (EEST)

Kunhan vain huomataan että useimmat Wikipedian todelliset hyödyt eivät realisoidu niinkään sitä lukemalla vaan pikemminkin siihen kirjoittamalla. Lukijana toimiminenkin on arvokasta, mutta vain jos lukija ymmärtää Wikipedian medialukutaidollinsen lähtökohdan, jossa vastuu on aina lukijalla. Näin Wikipedia suomeksi voi edistää noita tavoitteita pikemminkin välikätenä kuin itsessään. EDIT: So. luomalla ja edistämällä mediakriittisiä toimintatapoja pikemminkin kuin välittämällä yksittäisiä sisältöjä, joiden kattavuus, ajantasaisuus ym. ovat asioita, joista wikipedia vain harvoin voi mennä juurikaan takuuseen. Muistan että Käyttäjä:Kulttuurinavigaattori on joskus jossain määritellyt Wikipedian kansansivistyshankkeeksi. Sitä se voi olla juuri tämän vastuullisen lukijuuden kautta.--Urjanhai (keskustelu) 9. huhtikuuta 2017 kello 13.44 (EEST)

Nähdäkseni Wikipedia ja laajemmin koko Wikimedia on kansansivistystä, kirjoitin jokin aika sitten näkemykseni, että Wikimedia on moderni valistusliike. Tuota Urjanhain mainitsemaa uutta aktiivista lukijuutta (tai kriittistä lukijuutta) on väläytelty, minusta se tarkoittaa juuri lukemisen ulottamista myös muokkaamiseen. Kansainvälisessä liikkeessä korostetaan käytön ilmaisuutta, mikä meillä ehkä ei ole kaikkein tärkein mutta merkittävä kumminkin, kuten nuo ei-kaupallisuus ja yleishyödyllisyys. Väittäisin, että Wikipedia on niin keskellä suomalaisten arkea, että Saviärrän mainitsemat suomen kielen ja kirjallisuuden aseman säilyttäminen voisi olla yksi tarkoitus, eikä pitäisi ujostella nostaa esiin Saviärrän mainitsemia suomalaisten sivistys- ja tietotason nostamistakaan.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 9. huhtikuuta 2017 kello 17.17 (EEST)

Tuo ajatus kriittisestä lukijuudesta ei ollut omani, vaan olin ottanut sen jostain suomalaisen, wikipediaa opetuksessaan käyttävän opettajan Anne Rongaksen blogikirjoituksesta (näköjään tämä blogipostaus, jonka joskus näin jossain linkitettynä). Rongas taas kirjoituksessaan viittasi johonkin brasialaiseen sikäläisen ala-asteen opettajaan, joka aloitti Wikipediaopetuksen lapsille juuri tästä kriittisyysnäkökulmasta. Tätä kriitisyysnäkökulmaa pidän aivan keskeisenä, koska vain sen kautta nähdäkseni voivat toteutua nuo "jalommat" tavoitteet. Ja juuri niin kuin sanoit, tuosta kriittisestä lukijuudesta tuskin voi olla seuraamatta myös lukijuuden ulottuminen myös muokkaamiseen. --Urjanhai (keskustelu) 9. huhtikuuta 2017 kello 17.47 (EEST)

Tuo on yksi irrallinen lause, joka tuohon on satuttu joskus laittamaan kun on luotu ko. wikipedian mallinetta ehkä jonkun muun wikin mallin mukaan. Se ei kerro wikipedian tai wikipedioiden tai wikimedia-liikkeen tarkoituksesta tyhjentävästi. Pikemmin se on vain yksi satunnainen lause eikä millään lailla kiveen hakattu. Jos aihetta haluaa lähestyä analyyttisemmin, pitää käyttää lähteitä ja etsiä mitä muuta wikipedian tarkoituksesta on eri yhteyksissä sanottu.--Urjanhai (keskustelu) 9. huhtikuuta 2017 kello 13.35 (EEST)

Voidaanhan joku missio määritellä, mutta yleensä ne ovat ympäripyöreää liirumlaarumia ja kun yllä olevaa keskustelua katsoo, niin sellainen taitaisi tästäkin tulla. Oma työnantajani muuten määrittelee yhdeksi yrityksen arvoksi "yritetään noudattaa voimassa olevia lakeja". --Otrfan (keskustelu) 9. huhtikuuta 2017 kello 18.00 (EEST)

Voisi ajatella niinkin, että se missio on jo määritelty jossakin kansainvälisen wikimedia-liikkeen sisällä. Luultavasti suuri osa niistä periaatteista, joita hyvää tarkoittavat muokkaajat täällä varsin yksimielisesti ajavat, on määritelty jo jossakin siellä. Eroa eri wikien välillä taitaa olla lähinnä painotuksissa ja toimintatapojen korostuksissa ym. vivahteissa ja nämäkin varmaan yleensä useimmiten noiden kansainvälisesti sovellettujen periaatteiden puitteissa.--Urjanhai (keskustelu) 9. huhtikuuta 2017 kello 18.44 (EEST)

Sivistämistavoitteita voidaan luetella tiedotusmateriaaleissa, joilla houkutellaan asiantuntijoita tai perehtyneitä harrastajia muokkaamaan tai kysytään aineistoja käytettäväksi. Mittareita taas on ollut tarkoitus luetella eri wikiprojektien puitteissa. Wikiprojektit vain ovat hiljaisia, yksimielisyyttä on vaikea saavuttaa ja vain muutama yhteinen kampanja ottaa tulta. Kummoista kysyntää ei siis ehkä ole. Kokeilemisen arvoiselta minusta tuntuisi yleisen tason wikiprojektina jokin aloitelaatikon tapainen sivu. Kukin voisi listata aihepiirien ja käytäntöjen ongelmia ja ratkaisuehdotuksia ja kysyä mahdollista muokkausyhteistyötä. Käyttäjät vastaisivat aloitteisiin jos huvittaa ja sen verran kuin pystyvät (kuten muutenkin Wikipediassa on tehty). --Thi (keskustelu) 9. huhtikuuta 2017 kello 18.31 (EEST)

Ylevät tavoitteet ovat sanahelinää Wikipedia-todellisuuden tuntevalle. Ulkopuoliselle ne antavat täysin harhaanjohtavan kuvan siitä, mikä Wikipedia on. Todellisuudessa Wikipedia on kokoelma sekalaista virheellistä, lähteetöntä, puolueellista, harhaanjohtavaa tietoa, jossa joukossa voi olla helmi, mutta koskaan ei tiedä osoittautuuko se helmikin valetiedoksi ellei siinä ole luotettavaa lähdettä. Itse kirjoitan omaksi hyödykseni ja huvikseni, ja jos siitä sattuu olemaan hyötyä tai iloa lukijallekin, niin aina parempi. Tätä tavoitetta häiritsee jatkuvasti se, että kirjoitusta sabotoidaan ip:n takaa tai sivutunnuksilla, jotkut pelkästään yleisessä häiriköintimielessä, jotkut ilmiselvänä agendana savustaa vastenmieliseksi koettu käyttäjä ulos Wikipediasta. Koska yhteenlausuttua rehellistä tavoitetta ei voi saavuttaa, ei sellaista pidä edes teeskennellä. Itse en halua sellaisiin sitoutua niin kauan kuin on käyttäjiä, joiden ainoa tavoite on synnyttää riita pisteen paikasta. --Abc10 (keskustelu) 10. huhtikuuta 2017 kello 09.23 (EEST)

No ajatus lähti kai siitä, että noita tavoitteita ei ole sanottu ääneen. Siksi on myös väärin väittää, että ne olisivat "yleviä" tai edes "sanahelinää". Olisiko jopa niin, että kun mitään yhteistä tavoitetta ei ole määritelty selvästi, muutamat muokkaajat ovat alkaneet elämään omaa keskenään kahinoivaa kuplansisäistä some-elämää Wikipediassa? Olin varsinkin talven ja kevään aikana huomaavinani ainakin joistakin lukemissani repliikeistä, että ajatus tietosanakirjan parantamisen päämäärästä lukijoita varten oli unohtunut ja keskustelua käytiin vähän niinkuin haukkumapohjalta. Ja onko esimerkiksi tavoite "Wikipedian tarkoitus on olla lukijalleen hyödyksi" sanahelinää tai jotenkin ylevä? Minusta Saviärrän idea on yksinkertaisesti kannatettava. Ei se varmaankaan Wikipediasta onnelaa tee, mutta eikö nyt olisi hyvä aika miettiä jonkinlainen päämissio ja myös se, miten siihen päästään? Urjanhain repliikkiin vielä, että noin 280 Wikipediassa on varmaan ainakin joissain tätäkin mietitty joskus, mutta ei meidän tarvitse niistä niin välittää.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 10. huhtikuuta 2017 kello 10.41 (EEST)

Luulen että tuo kansainvälinen, yleinen päämissio varmaan on jossain aukikirjoitettunakin, koska sitä likimain kaikkialla, myös täällä meillä, melko yhdenpitävästi toteutetaan. Paikalliset variaatiot tulevat kai paikallisista olosuhteista ja ovat lähinnä painotuksia, ja sellaisina yleensä oikeita ja perusteltuja. Ongelmien kirjokin vaihtelee samalla tavalla, mutta nehän taas tulisi kyetä ylittämään ja purkamaan. Kysymyshän on kuitenkin yhteisestä perusajatuksesta eikä siitä, että pyörä pitäisi keksiä joka taholla 280 kertaa uudelleen. --Urjanhai (keskustelu) 10. huhtikuuta 2017 kello 11.52 (EEST)

Sivutunnukset ja ip-osoitteet ovat ongelma, mutta yleensä ne tunnistetaan, esim. nyt murreartikkeleiden kohdalla. Harmillista se on silloin, kun ryhmä tällaisia osoitteita tulee käyttäjän keskustelusivulle ja ylläpitäjien tai muiden ongelmien ehkäisystä kiinnostuneiden kannattaisi kiinnittää sellaiseen enemmän huomiota. Pitkällä aikavälillä tilanne ei pahene vaan paranee: trollit ja Wikipedian käytäntöihin ja yhteistyöhön sopeutumattomat vetäytyvät omasta halustaan muualle. Aiemmin lähteettömyys oli säännönmukaista, nyt lähteellisyys. Sen saavuttamiseen on tarvittu tavoitteen ja käytäntöjen julkilausumista. Lupaavien artikkelien projekti ei ollut suunnattu niinkään artikkelien laajentamiseen vaan tässä mainittujen ongelmien vähentämiseen (lopullinen tavoite on artikkelien luotettavuus lukijan kannalta): lähteistämis- ja muiden käytäntöjen levittäminen, artikkelien ongelmien ratkaisu ennen kuin ne kasvavat liian suureksi, muokkaajien yhteistyön mahdollistaminen (ja hyvä meininki ja tekemisen ilmapiiri).

Wikipediassa on syntynyt konkreettisia ongelmia, jos muokkaaja ei tunne käytäntöjä ja tavoitetta (Wikipedia on tietosanakirja, ei esim. uutispalvelu tai blogialusta). Uudet käyttäjät oppivat pian, mutta pitkäaikaisesta toiminnasta syntyy haittaa muille käyttäjille ja lukijoille. Eräs pitkäaikainen käyttäjä lisäsi runsaasti lehdistä kopioimaansa sisältöä ymmärtämättä, että se muodostaa tekijänoikeusongelman. Korjaamiseen tarvittiin erillinen projekti ja useiden muokkaajien työpanos. Vastaavasta tilanteesta on kyse Savirin yllä mainitsemassa artikkeleiden ongelmassa: ”kirjoittelijat käyvät lisäilemässä niihin heikkolaatuista sisältöä –. Täällä ollaan liian arkoja tekstin poistamisessa sillä perusteella, että se on esim. aiheen vierestä [vrt. päivänkohtaisuus] tai aiheuttaa artikkeliin epätasapainon. Jotkut muokkaajat kaiken lisäksi puolustavat huonoja lisäyksiään raivokkaasti.”

Artikkelien muokkaaminen opitaan esimerkin kautta ja toiseksi trollit tarttuvat artikkelien poikkeamiin. Siksi ongelmat tulisi pyrkiä oikaisemaan heti. Edellä mainitussa tapauksessa käyttäjä toimi hyvässä uskossa, mutta historiasta muistetaan käyttäjiä, jotka pyrkivät levittämään rauhattomuutta, ajamaan häiritsevällä tavalla poliittisia tavoitteita ja tekemään muiden käyttäjien olon huonoksi. Riitoja voidaan välttää ennalta julkilausumalla käytäntöjä myös keskustelutapojen osalta (Kohteliaisuus-käytännön käyttöönotto). Kun esimerkiksi uusi käyttäjä kysyy syytä johonkin käytäntöön, niin vastaus on juuri että sillä varmistetaan tietosanakirjan luotettavuutta. --Thi (keskustelu) 10. huhtikuuta 2017 kello 11.44 (EEST)

Taloustieteellisestä näkökulmasta tulkittuna Wikipedia alentaa tiedon hankkimiskustannuksia. Tuo Kulttuurinavigaatorin mainitsema Jimmy Walesin lause "Imagine a world in which every single person on the planet is given free access to the sum of all human knowledge" sisältää implisiittisesti tuon tavoitteen: Wikipedian tavoite on minimoida tiedon hankkimiskustannukset kaikille ihmisille eli kääntäen maksimoida ilmaisesti ja vapaasti saatavilla olevan tiedon määrä. Wikipedia-muokkaajat aiheuttavat tarkoituksella positiivisia ulkoisvaikutuksia (yhteiskunnan hyöty > yksilön hyöty) tuottaessaan sisältöä tähän joukkoistettuun tietosanakirjaan. Tästä näkökulmasta keskeinen mittari Wikipedian tavoitteiden toteutumiselle on esimerkiksi laadukkaiden ja asiallisilla lähdeviitteillä varustettujen artikkelien määrä. --Boundedrationality (keskustelu) 10. huhtikuuta 2017 kello 22.21 (EEST)

Joo, on myös maita, joissa Wikipedian saavutettavuutta on lisätty ilmaisella verkkoyhteydellä, jota varten on kehitetty Wikpedia Zero projekti. Olen miettinyt paljon myös vapaaehtoisen työn tavoitteellisuuden ongelmaa. Tavallaan olen samaa mieltä monen tässä ilmaisemasta ajatuksesta, että vapaaehtoistyöllä ei pitäisi olla tavoitteita tai mittareita, tai ainakaan vapaa työ ei saa olla yhtä tiukasti rajattua kuin palkkatyö, jota nykyisin kai metritetään tarkemmin kuin koskaan. Me emme ole täällä tienaamassa rahaa tai suorittamassa tutkintoja tai ansaitsemassa sankaripatsaita. Toisaalta, kuten tuossa pohdit, yleishyödyllisyys - siis meidän tekemämme työ Wikipediassa - on hyödyllistä sekä ihmisille että lopulta koko yhteiskunnalle. Minusta tämä ei ole ylevää sanahelinää, meidän pitäisi olla työstämme ylpeitä wikipedistejä, jotka lahjoitamme aikaamme, taitojamme ja tietojamme muiden ihmisten hyväksi. Ja jos työmme on todella merkittävää ja olemme vakavasti tekemässä tietosanakirjaa, kyllä vapaan työn pyrkimyksiä ja tuloksia pitäisi jotenkin tavoitteellistaa ja arvioida. Hankaluutena vaan on, että ei ole mitään yksiselitteistä mittaria joka kertoisi Wikipedian kehityksestä. Esimerkiksi artikkelien määrä on ehkä yleisin keino kertoa saavutuksista, mutta se ei kerro mitään laadusta. Laadukkaiden artikkelien määrä kertoo jotain laadusta, mutta ei ehkä määrästä. Ja vielä se jota yritin selittää aikaisemmin, että Wikipedian tavoitteena ei ole se, että jotkut artikkelit ovat suosittuja, nämä top 20 listat ym. ovat hauskoja, mutta vain keskustelun ja ajattelun käynnistäjiä. Jokaisella Wikipediaan lisätyllä artikkelilla on merkitystä, vaikka sillä ei olisi yhtään lukijaa, koska ne on hyväksytty tietosanakirjaan.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 10. huhtikuuta 2017 kello 23.23 (EEST)

En ole erityisen perehtynyt valtaan ja vallankäyttöön, mutta törmään aiheeseen Wikipediassa eri käyttäjien kohdalla toistuvasti. Koska langat käsissään pitävä päätoimittaja puuttuu, puhtaasti idealistinen tiedon kartuttamisen tavoite törmää siihen, että jotkut käyttäjät ottavat vallan itselleen. Kun määritellään sitä mikä on Wikipediassa tarpeellista ja sopivaa tietoa, määrittelijänä on periaattessa yhteisö. Käytännössä se ei toteudu, sillä ihmisissä on yksilöitä, joilla on tarve kontrolloida toisten toimintaa ja siis hakeutua vallankäyttäjiksi. Kriisitilanteessa juuri he määrittelevät Wikipedian sisällön, sillä valtaan eivät hakeudu ne, jotka karsastavat riitelyä ja väistävät niissä tilanteissa, vaikka heillä olisi näkemyksiä asioista, erityisesti eri näkemyksiä kuin riitelyyn taipuvaisilla vallankäyttäjillä. Wikipediassa on vielä tässä suhteessa se ongelma, että vallankäyttäjä voi monistaa itsensä eri tunnuksille ja hyödyntää myös ip-tunnusta. Tämä on sekä sosiologian että psykologian alaa ja sinänsä mielenkiintoinen analyysin kohde, mutta ongelma tuskin on mitenkään ratkaistavissa. Tuon tämän nyt vain tässä esille, jotta Wikipediaan idealistisesti suhtautuva näkisi, että täällä pätevät monet muun yhteiskunnan lait lisättynä anonyymiuden tuomilla ongelmilla. --Abc10 (keskustelu) 11. huhtikuuta 2017 kello 08.37 (EEST)

Jos tarkoituksena on lähteä matkalle, jossa kartoitetaan inhimillisen tietouden koko kenttää, vai miten se eräs Wikipedian lausuttu ajatus kuuluu, on varmasti kyse tavoitteesta joka on aivan mahdoton ja voihan sitä kutsua idealistiseksikin. Mutta sen verran realisti pitää olla, että vaatii mahdottomia. En usko että joku "päätoimittaja" tai muu autoritäärinen ratkaisu voisi ratkaista Wikipedian ongelmia, joita tässä keskustelussa on tuotu esille. Saviärrä ehdotti, että laadimme "selkeämmän ja hyödyllisemmän Wikipedian tarkoituksen/tavoitteet, jota uudet ja vanhat käyttäjät voivat käyttää ohjenuoranaan." Hänen mukaansa se voisi olla moniosainen ja antaa vaihtoehtoja ja sen mukaan määriteltäisiin mittarit tavoitteiden onnistumiselle. Minusta se on realistinen ajatus ja toteutettavissa. Mielestäni tässä keskustelussa esille tuodut ongelmat ovat kyllä totta, mutta tarkoituksena ei kai ole valituskuoron virittäminen, vaan tavoitteiden määrittely, ja niiden määrittelyssa pitäisi kai pystyä katsomaan pitemmälle kuin olemassaoleviin, muutamiin ongelmiin. Ja toistan myös vielä, että yhteisten tavoitteiden määrittelyn puute ja tietämättämyys tai piittaamattomuus niistä juuri ajaa Wikipedian muokkaajia teille, joka aiheuttaa mainittuja ongelmia.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 11. huhtikuuta 2017 kello 10.29 (EEST)

Vähättelevän ilmaisusi "valituskuoro" tarkoitus oli ilmeisesti luonnehtia kommenttiani, jossa toin esiin ongelmia ja pohdin myös sitä, miksi yhteistä linjaa on jokseenkin mahdotonta muodostaa käytännössä. En tarkoittanut, että Wikipediassa pitäisi olla päätoimittaja, vaan kerroin että päätoimittajan puute on yksi ongelmien syy. En ymmärrä miksi keskustelua pitäisi tässä rajoittaa vain tiettyyn suuntaan. Koen itse suureksi ongelmaksi esimerkiksi käyttäjät, joilla ei (enää) ole juuri omia artikkelimuokkauksia vaan he keskittyvät pelkästään muihin käyttäjiin. Sillä keinoin luodaan linjaa karkottamalla pois potentiaalisia kirjoittajia mutta samalla ollaan antautumatta itse alttiiksi kritiikille omien kirjoitusten suhteen, ollaan olematta avoimesti esimerkkinä siitä mitä on laadukas työ. --Abc10 (keskustelu) 11. huhtikuuta 2017 kello 10.52 (EEST)

Tarkoitin valituskuorolla myös muidenkin osallistujien tässä keskustelussa esiin tuomia ongelmia, jotka varmaan ovat totta ja joihin pitää suhtautua vakavasti, mutta en näe niitä tämän aiheen päätarkoitukseksi. Minusta pitäisi pyrkiä keskustelemaan juuri alussa mainitusta aiheesta eli tavoitteesta tai tavoitteista ja siitä miten onnistumista seurataan. Olen aivan samaa mieltä niistä käyttäjistä, jotka viettävät Wikipediassa jonkinlaista some-elämää eivätkä käsitä artikkelien muokkaamista toiminnan päätarkoituksena. Näihin muutamiin on turha juuttua keskustelussa. Suomenkielinen Wikipedia on kehittynyt artikkelien määrässä nähdäkseni hyvin suhteessa kielialueen kokoon, olemme kai jotain 20-22 sijalla maailmassa. Laatua on vaikeampi arvioida, se vaatisi enemmän perehtymistä. Aktiivisia muokkaajia voisi toivoa tietysti enemmän, mutta nähdäkseni muokkaajien määrä on sellainen, että ei tämä tietosanakirja ihan muutamien henkilöiden toimesta synny. Käytännöllisesti katsoen kaikki Suomessa tuntevat Wikipedian, mutta kuilu pelkän lukemisen ja tuon aikaisemmin puhutun "aktiivisen lukijuuden", joka sisältää myös muokkaamisen, on vielä aika leveä. Pitäisi kehittää uusi aktiivisen tai kriittisen lukemisen käsite.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 11. huhtikuuta 2017 kello 11.36 (EEST)

Jos tavoitteiden kirjaamisella tarkoitetaan jo olemassaolevien tavoitteiden selventämistä, niin esimerkiksi näistä teksteistä voi ehkä saada innoitusta: Wikipedia:Here to build an encyclopedia tai Wikipedia:Expectations and norms of the Wikipedia community. (Mainittu esimerkkeinä, en-wikissä nuo on merkitty tietosivuiksi, joilla on konsensukseen perustuva asema käyttäjien esseiden ja virallisten käytäntöjen välissä.) Tavoitteet ja välineet siis ovat jo olemassa, ongelmia syntyy jos potentiaalinen käyttäjä ei tunne niitä tai haluaa toimia niiden vastaisesti. Wikipedian käyttäjä rajoittaa omaa vallankäyttöään sitoutumalla konsensukseen. Sopimukseen sisältyy vastavuoroisuus: käyttäjät auttavat toisiaan. Jos hyvän tahdon oletus pääsee rapistumaan esimerkiksi viestinnän epäonnistumisen vuoksi (aina haastavaa, koska verkkokirjoittamisesta puuttuu kasvokkaisuus), käyttäjä ei pysty luottamaan siihen, että yhteisö on tarvittaessa tukena. Konkreettiset mittarit onnistumisesta kai liittyvät eri wikiprojekteihin. Erilaisten projektien yhteydessä asioita voidaan tarkastella eri puolilta.

Jos Suomi 100 -hanke on esimerkki onnistuneesta ja mitattavasta toiminnasta, niin ensi vuodelle olisi kai hyvä kehittää korvaaja. Luonnontieteen ja tekniikan artikkelien keskeneräisyys on mainittu. Matalan kynnyksen aihepiireiltä minusta kuitenkin näyttävät taide, kulttuuri ja historia. EU on nimennyt vuoden 2018 kulttuuriperinnön eurooppalaiseksi teemavuodeksi. Onko kulttuuriperintö-aiheiselle projektille kiinnostusta? --Thi (keskustelu) 11. huhtikuuta 2017 kello 15.43 (EEST)

MTV ja IS käyttävät Wikipediaa uutisen lähteenä

IP-muokkaaja huomautti artikkelin GBU-43 keskustelusivulla, että kyseinen pommi ei ehkä ole aerosolipommi niin kuin artikkelissa tuolloin väitettiin. Googlauksella löytyi MTV:n uutinen (archive.is), jossa artikkelia kopioidaan parissa kohtaa sanasta sanaan, ja lisäksi siinä on tietolaatikko aerosolipommista, jonka lähteeksi mainitaan Wikipedia (artikkeli on aerosolipommi). Myös IS (archive.is) kirjoittaa uutisessaan, että kyseessä on aerosolipommi, ja lähes suoran kopioinnin lisäksi jutussa siteerataan Wikipediaa: "Pommin räjähdysvaikutus on 137 metriä, mutta sen sokkiaalto voi tuhota jopa yhdeksän korttelin alueen, kertoo Wikipedia." Wikipedia-sana on linkitetty tuohon täysin lähteettömään artikkeliin, jossa kyseisen lauseen perässä on lähdepyyntö. Tilaston mukaan artikkelia on luettu eilen lähes 8000 kertaa. [1] -kyykaarme (keskustelu) 14. huhtikuuta 2017 kello 08.00 (EEST) EDIT: Lisätty archive.is-linkit varmuuden vuoksi. -kyykaarme (keskustelu) 14. huhtikuuta 2017 kello 08.40 (EEST)

Laitoin GBU-43 artikkeliin edes muutamia viitteitä, ja numerot niiden mukaisiksi. Oudot numerot olivat varmaan peräisin sokkona tehdyistä yksikkömuunnoksista. --Tappinen (keskustelu) 14. huhtikuuta 2017 kello 09.38 (EEST)

On hyvä ilmoittaa paheksunta myös julkaisun päätoimittajalle joka viime kädessä vastaa sisällöstä ja kantaa häpeän. --Abc10 (keskustelu) 14. huhtikuuta 2017 kello 11.19 (EEST)

Tästä ei taida pystyä syyttämään edes kesätoimittajia niinkuin journalistit yleensä tekevät.--MAQuire (keskustelu) 14. huhtikuuta 2017 kello 11.23 (EEST)

Kuten yllä sanoin, paheksunnanilmaukset päätoimittajalle eikä tänne. --Abc10 (keskustelu) 14. huhtikuuta 2017 kello 11.45 (EEST)

MTV:n uutista on päivitetty ja sen alla lukee "Juttua muokattu 14.4. klo 16.11: Pommia kuvailtiin jutussa aiemmin aerosolipommiksi, josta ei ole täyttä varmuutta. Wikipediaan perustuvat tiedot jutusta on poistettu." Siinä näyttäisi kyllä edelleen olevan suoraa kopiota artikkelista. IS-juttu näyttää yhä samalta. Itse en ole ottanut yhteyttä toimituksiin. -kyykaarme (keskustelu) 14. huhtikuuta 2017 kello 21.53 (EEST)

Media on aika nihkeä korjaamaan mitään virheitä. Olen useinkin ottanut niistä yhteyttä, mutta läheskään aina korjauksia ei tule. Yhdenkin kerran laitoin ylelle palautetta, kun olivat tehneet jutun eräästä ulkomaisesta urheilijasta. Toimittaja oli kääntänyt erään nettisivun jutun. Ainut vaan, että juttu oli vuoden vanha ja kun alkuperäisessä jutussa luki last summer niin ylen jutussa luki viime kesänä, vaikka olisi pitänyt lukea toissa kesänä. Ehkä huomautuksessani oli liian piikittelevä sävy, kun en tykännyt suorasta käännöskopiosta, mutta en saanut mitään vastausta ikinä.--MAQuire (keskustelu) 15. huhtikuuta 2017 kello 09.45 (EEST)

Kun tietää millaisessa paineessa Ylellä juttuja tehdään, on ymmärrettävää että piikittelyyn ei vastata. Itse totean aina ensin asiallisesti toimittajien kiireen ja sitten kerron yhtä asiallisesti, mitä on korjattavaa, ja aina on korjattu, ja yleensä vastattukin henkilökohtaisesti. Lähetän toisinaan suoraan toimittajalle, toisinaan palautteen kautta, hiukan tilanteesta riippuen, ja aina omalla nimellä. Abc10 (keskustelu) 15. huhtikuuta 2017 kello 10.13 (EEST)

Katohan. Toimituselämää läheltä seuranneena ymmärrän paineen hyvin ja virheitä syntyy kaikessa inhimillisessä toiminnassa, mutta minullakin oli käsitys, että Yle ei korjaile kovin innokkaasti. Olen tehnyt heille kaksi kertaa kaksi korjauspyyntöä, mutta niitä ei ole huomioitu vaikka lähteitä käyttäen ne perustelin. Pitänee yrittää vielä. --Ukas (keskustelu) 15. huhtikuuta 2017 kello 12.17 (EEST)

En vaan tuolla hetkellä malttanut olla huomauttamatta lähteiden oikeasta käytöstä ja ilmoittamisesta, kun huomasin tapahtuneen. Toki olisi voinut vain antaa olla ja huomauttaa pelkästään asiavirheistä.--MAQuire (keskustelu) 15. huhtikuuta 2017 kello 19.07 (EEST)

Luokan Windows -pohjaiset laitteet uudelleen nimeäminen

Hei. Pitäisikö [[Luokka:Windows -pohjaiset laitteet]] nimetä uudelleen? Nimiehdotuksia otetaan vastaan. --Patu98 (keskustelu) 15. huhtikuuta 2017 kello 22.15 (EEST)

Pitäisi, mutta miksi toit keskustelun tänne(kin) kun se kuuluisi tuon luokan keskustelusivulle? Stryn (keskustelu) 15. huhtikuuta 2017 kello 22.17 (EEST)

Voin siirtää keskustelun luokan keskustelusivulle, jos sopii? --Patu98 (keskustelu) 15. huhtikuuta 2017 kello 22.20 (EEST) edit --Patu98 (keskustelu) 15. huhtikuuta 2017 kello 22.24 (EEST)

Mitä ihmettä tässä taas häiritään yhteisöä? Lokin mukaan Patu98 itse loi luokan samana päivänä kun tuli tänne kyselemään uudesta nimestä. Sekalaista-kahvihuone on tarkoitettu laajemmille asioille eikä tällaiseen, missä ensin luodaan luokka ja sitten leikitään sen kanssa. --Pxos (keskustelu) 16. huhtikuuta 2017 kello 14.06 (EEST)

Voin poistaa koko keskustelun, jos siitä ei ole liikaa haittaa? --Patu98 (keskustelu) 16. huhtikuuta 2017 kello 14.32 (EEST)

Suljetaan keskustelu. Jatketaan keskustelua luokan keskustelusivulla. --Patu98 (keskustelu) 16. huhtikuuta 2017 kello 14.35 (EEST)

Artikkelisivujen perusteella luokassa on tarkoitus olla Windows 10 Mobile -puhelimia eikä kaikkia Windows-laitteita. Siirsin luokan, korjasin luokittelut ja merkkasin pikapoistoon. --Smaug the Golden (keskustelu - muokkaukset - lokit) 16. huhtikuuta 2017 kello 14.37 (EEST)

Poistin luokan, korjasin väärän poistosyyn oikeaksi ja kirjoitin paremman perustelunkin. --Pxos (keskustelu) 16. huhtikuuta 2017 kello 14.40 (EEST)

Tarkoitukseni ei ollut häiritä yhteisöä, vaan tehdä hyödyllisiä muokkauksia. Myönnän, että nimesin luokan väärin. Luokittelut laitoin, kuten osasin. Jatkan hyödyllisten muokkausten tekemistä. --Patu98 (keskustelu) 16. huhtikuuta 2017 kello 14.44 (EEST)

Esto toistaiseksi eikä ikuisesti

Suomenkielisessä Wikipedissa kutsutaan kestoltaan määrittämätöntä estoa "ikuiseksi". Asian taustan voi lukea en-wikin tiedustelusta, eli toisin sanoen termi on suomennettu en-wikin järjestelmäviestistä ennen vuotta 2005. Olisiko aika jo kypsä myös meidän pakastearkku-wikissämme muuttaa kieltä paremmaksi? Oikea ja samalla virallisen kuuloinen termi kestolle on "toistaiseksi". --Pxos (keskustelu) 30. maaliskuuta 2017 kello 16.36 (EEST) Korjattu en-wikilinkki osoittamaan arkistoon. --Pxos (keskustelu) 16. huhtikuuta 2017 kello 18.09 (EEST)

Erilaisia tilanteita varten voitaisiin ottaa käyttöön termit toistaiseksi ja pysyvästi. Esim. oikeustoimista uhkailulla on tosiaan syytä estää vain toistaiseksi, mutta Käyttäjä:Pis**k*kka-tyyliset tunnukset estetään pysyvästi. -Ochs (keskustelu) 30. maaliskuuta 2017 kello 16.45 (EEST)

Ylläpitäjien estolomakkeessa ja sitä kautta lokissa on vain yksi paikka vapaana, joten ei voi ottaa kahta sanaa käyttöön. --Pxos (keskustelu) 30. maaliskuuta 2017 kello 16.59 (EEST)

Elinikäinen voisi olla parempi. Tosin Jarmo Riski on edelleen elossa, mutta elinikäinen toimitsijakielto ei voimassa, että en sitten tiedä.--MAQuire (keskustelu) 30. maaliskuuta 2017 kello 16.48 (EEST)

Tarkin käännös taitaa olla "määräämätön" eikä esim. "määrittämätön". Siis "määräämättömäksi ajaksi", mutta onko se liian pitkästi sanottu? Minusta myös "toistaiseksi" on vähän eri asia, ja esim. kielitoimiston sanakirjan mukaan "toistaiseksi" tarkoittaa "niin kauaksi (epämääräiseksi ajaksi) eteenpäin, kunnes asiantilaan tulee muutos". Mutta mitä muutosta voidaan havaita sillä aikaa, kun käyttäjä on estetty? --Savir (keskustelu) 30. maaliskuuta 2017 kello 16.48 (EEST)

Käyttäjä Xyzäö ymmärsi kai estonsa niin ettei koskaan ole tervetullut takaisin Wikipediaan, kuvaillen tätä jotenkin ”suomen kielessä sana ikuinen on yksiselitteinen”- tyyliin. --Parantaja asiantuntija (keskustelu | muokkaukset) 30. maaliskuuta 2017 kello 16.53 (EEST)

Ochsin ehdotus on mielestäni hyvä. Tässä nousee kuitenkin esiin juuri se ongelma, että mitenkäs "toistaiseksi" estetty käyttäjä voi osoittaa järkevöityneensä. Vankeustuomiota voidaan lyhentää hyvän käytöksen perusteella, mutta ikuisesti estetyt käyttäjät eivät käyttäydy sen enempää hyvin kuin huonostikaan. Tietysti voidaan esimerkiksi sopia, että sähköpostitse voi anoa eston kumoamista esim. kuukauden jäähyn jälkeen, mutta siinä on riskinä, että sähköpostitse aletaan spämmäämään peniksen kuvia ja kiroilua ylläpitäjille. Jos tähän ongelmaan ei löydy ratkaisua, niin sitten eston nimenä voidaan pitää "ikuisesti". Turha tosiasioita on "parannella" nimeämällä ikävät asiat kauniisti. Mitä Xyzäöön tulee, niin nähdäkseni siinä oli paljon muitakin ongelmia kuin vain eston nimi. --Miihkali ^(artikuloi) 30. maaliskuuta 2017 kello 16.57 (EEST)

Ei puhuta täällä nyt yksittäisistä käyttäjistä vaan kuten sanoin, yksittäisestä termistä, jolle ei ole kuin yksi paikka vapaana. Sen on oltava jokin suomenkielinen sana. --Pxos (keskustelu) 30. maaliskuuta 2017 kello 17.01 (EEST)

Jos lomaketta ei voi muuttaa, niin sitten perustermi olkoon toistaiseksi ja syykentässä voi tarvittaessa täsmentää sanalla pysyvästi. -Ochs (keskustelu) 30. maaliskuuta 2017 kello 17.07 (EEST)

Toisaalta pysyväkin on hyvä sana. Jos vaikkapa Linnanmäki suljettaisiin pysyvästi, niin aina on mahdollista, että se kuitenkin avattaisiin joskus. Jos se suljetaan toistaiseksi, niin se todennäköisesti avataan uudestaan. Jos se suljetaan ikuisesti, niin... Oikeasti dikotomian pitäisi olla muotoa "kesto on määrätty" – "kestoa ei ole määrätty", mutta tuo voi olla liian teknistä kapulakieltä. --Pxos (keskustelu) 30. maaliskuuta 2017 kello 17.15 (EEST)

Ilmoittavat luopuvansa oikeustoimista, kertovat parantaneensa tapansa tjtn. Kyllä ikuisesti/toistaiseksi estetytkin käyttäjät ovat aina jotenkin onnistuneet yhteyttä ottamaan ja on estoja poistettukin. --Otrfan (keskustelu) 30. maaliskuuta 2017 kello 17.22 (EEST)

Lisäksi keskustelua voivat käydä estetyn käyttäjän puolesta muut käyttäjät, kuten silloin tällöin on tapahtunutkin, ja tässä keskustelussa voi nousta esiin asioita, jotka vaikuttavat eston pysyvyyteen tai pysymättömyyteen. --Lax (keskustelu) 31. maaliskuuta 2017 kello 09.51 (EEST)

Tein nyt paikalliset muutokset suomenkielisen Wikipedian järjestemäviesteihin niin, että sanan "ikuinen/ikuisesti" tilalla on "toistaiseksi". Joissain tapauksissa se on kieliopillisesti yhtä huono kuin aiempi versio, joten tasapaino säilyy. --Pxos (keskustelu) 16. huhtikuuta 2017 kello 18.08 (EEST)

Hakusivulla olevat ulkoiset hakukoneet

Sivulla Toiminnot:Haku on ollut jo kymmenen vuoden ajan (keskustelu tuollloin) MediaWikin hakukoneen lisäksi ulkoiset hakukoneet Google, Yahoo, Bing, Wikiwix. Käyttääkö joku noita muita vaihtoehtoja joskus? Käytän paljon Googlea toki, mutta menen sinne muuta kautta kuin Wikipedian hakukonesivulta. Lisäksi nuo kaikki menevät salaamattomalle sivulle, eli ainakin pitäisi päivittää https-sivustolle, jos olemassa. Eikä nuo muutenkaan ohjaudu oikealle sivulle, eli sille mitä hakukoneeseen on syötetty. Noissa on aikoinaan otettu en-wikistä mallia, mutta siellä noita ei enää näyttäisi olevan. Ranskankielisessä Wikipediassa noita on vielä. Stryn (keskustelu) 10. huhtikuuta 2017 kello 22.22 (EEST)

Itse käytän aina pelkästään MediaWikin hakua. --4shadoww (keskustelu) 11. huhtikuuta 2017 kello 09.13 (EEST)

Yahoota tuskin käyttää Suomessa kukaan, enkä itsekään käytä noita muita vaihtoehtoja Wikipedian hakukonesivun kautta. Nuo voi siis minun puolestani poistaa. --Smaug the Golden (keskustelu - muokkaukset - lokit) 11. huhtikuuta 2017 kello 17.45 (EEST)

Minun mielestäni saa jättää. Vaikkei niistä ehkä olisi selvää hyötyä, niin ainakaan niistä ei ole haittaa. --Parantaja asiantuntija (keskustelu | muokkaukset) 11. huhtikuuta 2017 kello 17.51 (EEST)

En käytä ulkoista hakutoimintoa, mutta salattua yhteyttä voi käyttää seuraavilla lisäosilla: HTTPS Everywhere (Mozilla Firefox) tai Encrypted Web (PaleMoon). --raid5 (keskustelu) 12. huhtikuuta 2017 kello 21.19 (EEST)

Hyvästi käyköön asian kanssa minun puolestani. --Pxos (keskustelu) 13. huhtikuuta 2017 kello 16.29 (EEST)

Jos jopa Pxosille on aivan sama, niin sitten minun täytyy vastustaa poistoa. Jos ne on ollut jo kymmenen vuotta, niin olkoot vaikka sata vuotta vielä. Ei ole mitään aihetta poistaa niitä, joten minä kannatan ehdottomasti niiden säilyttämistä. --Parantaja asiantuntija (keskustelu | muokkaukset) 13. huhtikuuta 2017 kello 16.51 (EEST)

Jos nuo ovat vain mainostamistarkoituksessa tuolla, eikä niistä ole hyötyä wikipedialle tai sen käyttäjille, niin ottaisin pois.--MAQuire (keskustelu) 13. huhtikuuta 2017 kello 16.55 (EEST)

Poistin, koska eivät enää toimineet sillä tavoin kun ne oli alun perin suunniteltu. Stryn (keskustelu) 17. huhtikuuta 2017 kello 17.15 (EEST)

Venla_(nimi)

Voisiko joku tarkistaa sanotaanko oikeasti lähteessä Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, s. 225. että Venla tulee sanasta vendit. Sivuilla https://de.wikipedia.org/wiki/Wendelin_(Vorname) ja https://sv.wikipedia.org/wiki/Vendela sanotaan että se tulee sanasta vandaali.

Ja taivutetaanko vendi vendeja ja vendeista jne. kuten https://fi.wiktionary.org/wiki/vendi vai vendejä ja vendeistä jne.? --Espoo (keskustelu) 17. huhtikuuta 2017 kello 08.20 (EEST)

Koska sanassa vendi ei ole yhtään takavokaaleja (aou), niin taivutetaan ihan normaalisti etuvokaalisena vendejä. Sanassa ei vaikuttaisi olevan mitään erikoisuuksia, jotka sekoittaisivat asiaa. Googlaamalla "vendejä" voi todeta, että näin tehdään oikeastikin. Se että Wikisanakirjassa lukee jotain... no joo. --Jmk (keskustelu) 17. huhtikuuta 2017 kello 09.07 (EEST)

Kirjaa ei ole käsillä, mutta muistain jostain joskus lukeneeni (en enää muista mistä) että sanat vendi ja vandaali olisivat jotenkin samaa juurta. En osaa kuitenkaan sanoa oliko tuo tieto ja lähde lainkaan luotettava.--Urjanhai (keskustelu) 17. huhtikuuta 2017 kello 09.09 (EEST)

Tuo mainitsemani tieto voi kuitenkin olla epäluotettava, koska Wikipedian mukaan vandaalit ovat olleet germaaneja, kun taas vendit ovat olleet slaaveja.--Urjanhai (keskustelu) 17. huhtikuuta 2017 kello 09.13 (EEST)

Mitenköhän voisi yrittää kovin kohteliaasti muotoilla Wikipedian ja Wikisanakirjan samankaltaisuuden ja eron. Ehkä näin: Suomenkielisessä Wikipediassa oleva lähteetön tieto saattaa hyvinkin pitää paikkansa; suomenkielisessä Wikisanakirjassa oleva lähteetön tieto saattaa hyvinkin olla väärin. --Pxos (keskustelu) 17. huhtikuuta 2017 kello 12.48 (EEST)

Onko olemassa malline jolla voi ilmaista epäilyn että lähde on siteerattu väärin? En ole kielitieteilijä, mutta on kai foneettisistä syistä hyvin epätodennäköistä että Venla tulisi sanasta vendi. --Espoo (keskustelu) 18. huhtikuuta 2017 kello 11.35 (EEST)

Tarkistettu Suuresta etunimikirjasta. Vendela, Vendla, Venla. Kantasana Vendela on tarkoittanut aikoinaan vendiläistä naista. Saksalaisperäinen nimi on ollut käytössä suomessa 1600-luvulta lähtien. --Zache (keskustelu) 18. huhtikuuta 2017 kello 12.01 (EEST)

Ja ilmeisesti : Anne Saarikalle ja Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, 2007 ja Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi kirjojen mukaan nimi tulee myös Vendeistä. [2], [3]. --Zache (keskustelu) 18. huhtikuuta 2017 kello 12.11 (EEST)

Soinnun kannalta muuten neutraalit etuvokaalit /e/ ja /i/ vaativat jälkeensä etu­vokaaliset taivutus­päätteet, ellei sanan vartalossa ole muita vokaaleja (esim. merillä, vesissä, ei *merilla, *vesissa). Tähän sääntöön erityisen poikkeuksen muodostavat kahden sanan meri ja veri partitiivi­muodot merta ja verta (lähde wikipedia) eli tuon mukaan vendejä. --Zache (keskustelu) 18. huhtikuuta 2017 kello 12.33 (EEST)

Näistä nimien taustoista ei useinkaan ole varmaa selvyyttä. Vilkaisin joitakin englanninkielisiä teoksia, ja niiden ilmestymisajan perusteella näyttäisi että 1800-luvulla oli ajatuksena, että alkunimi Wendel (miehen nimi, josta Venla olisi muotoutunut) tarkoittaisi vandaalia, kun nykyään sen kerrotaan tarkoittaneen vendiä. Jompikumpi on oikein, tai sitten molemmat väärin, mutta ehkäpä olisi syytä laittaa molemmat teoriat ehdolle artikkeliin. --Ukas (keskustelu) 18. huhtikuuta 2017 kello 14.19 (EEST)

Miksi ylläpitäjyysäänestysmenettely on niin piilossa.

Ajattelin aktivoitua ylläpitäjäksi uudestaan. Ylläpitäjyysoikeuteni poistettiin ainoastaan epäaktiivisuuteni takia joten uudelleen vahvistaminen pitäisi olla pelkästään muodollisuus. Mutta yrittämällä yritin etsiä miten asettuisin ehdolle ylläpitäjäksi, mutta se sivu jäi hakuseen. Voitaisiinko tuo sivu paremmin linkitä. Joskus Jimbo on sanonut että ylläpitäjyys ei ole mikään iso diili. -- Cimon Avaro 18. huhtikuuta 2017 kello 11.21 (EEST)

Sivulla Wikipedia:Ylläpitäjät on ohje. Eli tehdään äänestyssivu, linkitetään se tuolle ylläpitäjät sivulle ja sen jälkeen äänestyksestä kerrotaan wikipedia:Ajankohtaista-sivulla osiossa Wikipediaan liittyvä päätöksenteko. --Zache (keskustelu) 18. huhtikuuta 2017 kello 11.34 (EEST)

Ei se nyt minusta mitenkään erityisen piilossa ole. Etusivun "Ohje"-linkistä aukeaa sivu, josta löytyy Wikipedian ohjeita ja käytäntöjä jotenkin ryhmiteltynä. Sieltä jos hoksaa avata "Käytännöt" ja siitä "Ylläpitäjät", niin ollaankin jo oikealla sivulla. Onko se sen enempää piilossa kuin muutkaan yksittäiset käytännöt, jotka tuolta löytyvät? (Toki sen käytäntösivun saattaa löytää muutakin kautta.) --Jmk (keskustelu) 18. huhtikuuta 2017 kello 11.41 (EEST)

Mutta kun mulla on jo äänestys jossa mut valittiin ylläpitäjäksi. Se on olemassa oleva sivu joten pitäisi kait sitten sitä sivua päivittää... -- Cimon Avaro 18. huhtikuuta 2017 kello 11.58 (EEST)

Kakkosta perään, vrt. [4]. Kyllä ylläpitäjäksi halajavan pitäisi tuon verran osata. --Anr (keskustelu) 18. huhtikuuta 2017 kello 12.00 (EEST)

Pannaan tähän sen verran "hyväläisen asianajoa", että monissa suomenkielisissä sisarprojekteissa sivun nimeltä "(Tämän mestan) ylläpitäjät" löytää Tuoreiden muutosten sivun yläreunassa olevan työkalurivin linkeistä (siis se rivi, joka meillä alkaa "Toivotut — Huomiota kaipaavat jne."). Se on kätevä ja nopea reitti. --Pxos (keskustelu) 18. huhtikuuta 2017 kello 13.28 (EEST)

Maailmanmatkaaja muuten voi mennä en-wikin ylläpitäjälle varmaankin kovin tutulle sivulle Wikipedia:Administrators ja sieltä kielilinkin kautta tänne Kätkölään. Wikimaailma on vähän omanlaisensa, mutta jos viettää täällä vuosia, niin kaikenlaiset oiko- ja sivupolut tulevat vähitellen tutummaksi. Suomenkielisessä Wikipediassa on niin vähän henkilökuntaa, että en-wikistä tuttuja "Are you in the right place?" opasteita ei ole kirjoitettu niin paljon. En-wikissä kieltämättä on jaksettu nähdä vaivaa, mutta onhan se projekti toki kertaluokkaa kompleksisempi kollaboraatiokollaasi. --Pxos (keskustelu) 18. huhtikuuta 2017 kello 16.12 (EEST)

miksi sivut ei näy ? ja miksi hylkää omat ottamat kuvani ?

Hei! voisiko joku auttaa: en saa sivuani jeanfelelr näkymään vaikka tallennetu? lisäksi yritin liittää omia kuvia: ei suostu koska ei tunnista kuvia jne: missä vika?

mien vaihda sivun käyttäjätunnuksen? tulii kirjoitusvirhe..

kiittäen

--Jeanfeller (keskustelu) 21. huhtikuuta 2017 kello 18.53 (EEST)jeanfeller--Jeanfeller (keskustelu) 21. huhtikuuta 2017 kello 18.53 (EEST)

Olet tallentanut tekstin omalle käyttäjäsivullesi Käyttäjä:Jeanfeller kun ehkä ajattelit luoda sivun Jean Feller. Rakenteesta, muodosta ja sensellaisista saat ehkä helpommin apua kun katsot sivua Suvi Mikkonen. Laitan lisää ohjeita keskustelusivullesi. --Tappinen (keskustelu) 21. huhtikuuta 2017 kello 19.44 (EEST)

Voisko saada vähän tarkennusta? Siis mikä ei tunnista mitä? Oletko yrittänyt ladata kuvia commonssiin? --4shadoww (keskustelu) 21. huhtikuuta 2017 kello 19.48 (EEST)

Commonsissa näyttää törmänneen väärinkäyttösuodattimeen, kun yrittänyt tallentaa sinne kuvia. Stryn (keskustelu) 21. huhtikuuta 2017 kello 20.20 (EEST)

kiitos näistä vastauksista..tumpelo kun olen näissä asioissa....:) ...sain sivut näkymään ja nyt yritän ladata kuvan

kiittäen

jfeller--Jeanfeller (keskustelu) 22. huhtikuuta 2017 kello 20.21 (EEST)

Henkilöiden linkitykset

Olen tätä ennenkin miettinyt mutta nyt viimeistään tuli vastaan hyvä esimerkki. Artikkelissa Shutter (vuoden 2004 elokuva) on listattu näyttelijöiden nimiä mutta vain ensimmäisessä on linkki (eikä siitä ole artikkelia). Miksi näin? Onko tässä joku juttu että on kirjoittajalla ollut varmuus että suomen wikiin tulee kyseinen artikkeli vai jotain syvvempää? --Lympri ^(Viestii) 24. huhtikuuta 2017 kello 09.37 (EEST)

Kyse on aina linkittäjän arviosta, joka perustuu tai on perustumatta mihinkään. Oma näkemykseni on, että jos näyttelijästä on artikkeli jossain Wikipediassa, on perusteltua olettaa, että fi.wikipediaankin sellainen voi joskus tulla. Jos nimi on linkitetty, artikkeli tulee todennäköisemmin. Abc10 (keskustelu) 24. huhtikuuta 2017 kello 09.52 (EEST)

On siis varmaan okei jos alan artikkeleita lukiessani linkittämään linkittämättömät henkilöt? Tuon "Jos nimi on linkitetty, artikkeli tulee todennäköisemmin." perusteella. --Lympri ^(Viestii) 24. huhtikuuta 2017 kello 10.25 (EEST)

Kunhan otat lähtökohdaksi sen että artikkeli on jossakin Wikipediassa. Suomalaisten kohdalla asia on vaikeampi, eli se vaatii jalkatyötä: Google, Elonet. Abc10 (keskustelu) 24. huhtikuuta 2017 kello 10.33 (EEST)

Sanat kuolleelle suuhun

Tom of Finland: "Natsifilosofia, rasismi ja kaikki se, inhottaa minua," Tälle olisi hyvä löytää uskottava lähde ,en ole vieläkään löytänyt.  –Kommentin jätti 88.193.198.148 (keskustelu – muokkaukset)

Onko joku syy siihen, että Hooven, F. Valentine, III: Tom of Finland : his life and times finna.fi. 1993. ei kelpaa? --Zache (keskustelu) 24. huhtikuuta 2017 kello 14.04 (EEST)

Uutisankkoja etusivulla, silkkoa sisällä

Suomenkielisen Wikipedian etusivulla on "uutinen" Pariisin "terrori-iskusta", joka sittemmin on osoittautumassa tavanomaiseksi rikolliseksi teoksi, ks. esim. [5]. Jos jokainen poliisia kohti ampuminen olisi terrorismia, Suomessa olisi kovat terrorismiluvut.

Tätä ja hiljattaista Tukholman tapausta koskeva uutisointi on osa "turvallisuudesta" vastaavien tahojen jättimäistä propagandakampanjaa, jolla ne ajavat omia tarkoitusperiään (esim. vakoilulaki Suomessa). Tätä kampanjaa käyvät nyt myös wikipedistit, joilla ei ole sitäkään ammattitaitoa, joka valtamedian toimittajilla luulisi tai toivoisi olevan. Lopputuloksena on lukijaa harhaan johtavia "uutisjuttuja", jotka puutteellisina ja keskeneräisinä jäävät ikuisiksi ajoiksi kummittelemaan Wikipedian sisällössä. --Esamatti1 (keskustelu) 23. huhtikuuta 2017 kello 10.11 (EEST)

Samaa mieltä ja yhtä huolestunut. Siirretäänkö tuo artikkeli nimelle "Ampumavälikohtaus" ja pois etusivulta ? --Tappinen (keskustelu) 23. huhtikuuta 2017 kello 17.16 (EEST)

Mielestäni rikoksista tulisi laittaa maininta etusivulle vain, jos ko. artikkeli on kunnossa. Jos ajankohtaisen tapauksen tilanne on epäselvä, kannattaa odottaa sen selkiytymistä ennen maininnan laittamista etusivulle. --Smaug the Golden (keskustelu - muokkaukset - lokit) 23. huhtikuuta 2017 kello 17.25 (EEST)

Muokkasin rohkesti presidentinvaalit välikohtauksen tilalle. --Tappinen (keskustelu) 23. huhtikuuta 2017 kello 17.45 (EEST)

Samaa mieltä, ja menisin niin pitkälle että yllä mainituista ja muistakin syistä ns. "uutisten" julkaisu Wikipedian etusivulla pitäisi lopettaa turhana ja Wikipedian mainetta vahingoittavana. Wikiuutiset on ilmeisesti jo ymmärretty lopettaa (pitäisi poistaa myös näkyvistä), ja tämä olisi loogista jatkoa sille. –Kotivalo (keskustelu) 24. huhtikuuta 2017 kello 13.12 (EEST)

Kyllähän tuota uutisboksin ideaa pitäisi miettiä uusiksi. Nykyisellään sen sisältö vaihtuu ihan liian hitaasti ollakseen mielekäs vaikka ajankohtaisten artikkeleiden nostamista pidettäisiinkiin tärkeänä. Tuohon voisi oikeastaan kokeilla kahta eri juttua. Yksi on, että nykyisten adhoc-uutisten sijaan pidettäisiin siinä listaa etukäteen valituista uutisista (vähän samaan tapaan kuin tiedätkö että boksissa) joiden kohdalla tiedetään ennalta että asia tapahtuu jonain tiettynä päivänä. Esimerkiksi kunnallisvaalit, ranskan presidentinvaalit yms. Sinänsä siihen voisi nostaa adhoc uutisiakin jos jotain todella tärkeää ja ennakoimatonta tulee (tärkeät tiedeuutiset tulee mieleen), mutta lähtökohtana olisi tuo, että boksista linkitetyt jutut valitaan ennalta. Toinen tälle vaihtoehtoinen käyttötapa tilalle voisi olla jokin päivän kuva -tyyppinen juttu jossa boksiin nostettaisiin ajankohtainen kuva jota ollaan käytetty jossain artikkelissa ja pyrittäisiin siten kannustamaan etsimään ja ottamaan hyviä kuvia. --Zache (keskustelu) 24. huhtikuuta 2017 kello 14.41 (EEST)

Toisaalta, just nyt tuo uutisboksi auttaa siinä, että jotkut haluavat lukea lisäää siitä ranskan kakkoskierrokselle päässeestä mikäsenniminyt olikaan Marconi-Macroni, ja uutinen auttaa löytämään oikean sivun. --Tappinen (keskustelu) 24. huhtikuuta 2017 kello 19.37 (EEST)

Tiedoksi, Jimmy Wales Business Insiderissa: "Wikitribune will work as a kind of hybrid between a traditional news organisation and Wikipedia, the online encyclopedia that anyone can edit. Professional journalists will work alongside community volunteers to write and edit stories, "working side-by-side as equals," Wales said." --Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 25. huhtikuuta 2017 kello 23.41 (EEST)

Wikipedian Lähdekirjasto: tunnuksia Ympäristö-lehteen

Terve!

Lähdekirjaston pöllö sanoo: hae käyttöoikeutta tänään!

Wikipedian Lähdekirjasto tiedottaa, että tästä päivästä lähtien on haettavissa käyttöoikeuksia Ympäristö-lehteen. Haku- ja käyttöehdot on kerrottu lahjoituksen sivulla:

• Ympäristö-lehti – ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen julkaisema aikakauslehti. (käyttölisenssejä)

Myös nämä aineistot ovat edelleen käytössä:

• Gaudeamus – Helsingin yliopiston omistama kustantamo, joka julkaisee oppi- ja tietokirjoja (kirjojen pdf-tiedostoja).
• Suomalaisen Kirjallisuuden Seura – Kansallisbiografia- ja Talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisut sisältävät yli 8 500 suomalaisen yhteiskunnan vaikuttajan elämäkerran (9 käyttölisenssiä).
• Tilastopaja – tietokanta, joka tarjoaa yleisurheilutuloksia ja -tilastoja sekä Suomesta että maailmalta (20 käyttölisenssiä).

Muistakaa, että suomenkielisen Wikipedian käyttäjät voivat hakea myös kansainvälisen Wikipedia Libraryn kautta käyttöoikeuksia kansainvälisten yhteistyökumppaneiden julkaisuihin.--Olimar 27. huhtikuuta 2017 kello 10.38 (EEST)

Käytäjän poistaminen

Voiko tämän käyttäjän: https://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Kumitus poistaa? Käytin sitä joskus 11 - vuotiaana ja aiheuttaa hyvin paljon myötähäpeää minulle. En usko, mutta kuitenkin päätin kysyä :D Uksiii (keskustelu) 30. huhtikuuta 2017 kello 01.09 (EEST)

Ei voi. Myötähäpeä on ”toisen tai toisten puolesta tunnettu häpeä” Toisten tekemisiä ei kannata hävetä, siitä ei ole mitään hyötyä, sen sijaan omista hölmöilyistään voi ottaa opikseen. --raid5 (keskustelu) 30. huhtikuuta 2017 kello 01.42 (EEST)

Käyttäjää sinänsä ei voi poistaa, koska siinä olevia tietoja käytetään versiohistoriassa. Lähinnä tunnuksen pysyvää sulkemista on se, että mikäli käyttäjätunnus ja salasana on tallessa, niin voit pyytää käyttäjäsivujesi poistamista ja tunnuksen uudelleennimeämistä merkityksettömäksi merkkijonoksi ja vaihtaa sen salasanan sellaiseksi ettet sitä itse enää tiedä. --Zache (keskustelu) 30. huhtikuuta 2017 kello 06.54 (EEST)

Lisäksi voi erottaa "yksityisen häpeän" ja "julkisen häpeän". Jos on olemassa jokin vanha tunnus, jonka toimintaa pitää menneeseen maailmaan kuuluvana, niin yksi keino on olla luomatta yhteyttä vanhan tunnuksen ja uuden tunnuksen välille. Voi vain heittää pois vanhan taakan ja luoda uuden tunnuksen, jolloin kumitukset eivät häiritse. Lisäksi omana mielipiteenäni vastustan tunnuksen nimen muutosta aivan merkityksettömälle nimelle, vaikkakin vastustuksellani ole ole mitään merkitystä. Tunnus ei ole ollut vandaali ja se on tehnyt paljon muokkauksia Wikipediaan. Olisi varsin tyhmää, että sivuhistoriassa olisi tämän tunnuksen kohdalla jokin ihmeellinen "Uudelleennimetty tunnus 0A425BX54" -kummitus. Voipi tuohon suhtautua myös kehitysprosessina: toukasta tulee perhonen, kumituksesta uksiii. --Pxos (keskustelu) 30. huhtikuuta 2017 kello 08.21 (EEST)

Väärin: Kumituksesta tulee Uksii, Uksiista Uksiii. --Parantaja asiantuntija (keskustelu | muokkaukset) 30. huhtikuuta 2017 kello 15.53 (EEST)

Tarkoitatko, että kaksi eri käyttäjätunnusta on mahdollista yhdistää? Nythän oli tarkoitus häpeillä tai olla häpeilemättä vanhalla tunnuksella tehtyjä muokkauksia ja jatkaa uudella tunnuksella. --raid5 (keskustelu) 30. huhtikuuta 2017 kello 17.16 (EEST)

Yhdistäminen ei ole mahdollista, koska se teknisesti kai olisi toteutettavissa ohjelmistotasolla, mutta käytännössä yhdistämistä ei sallita toistaiseksi. Näin on turistu Metassa. Tosin toimintoa on kerran käyty (meilläkin näkyvällä tavalla) kokeilemassa, koskapa lokissa nimeltään "käyttäjien yhdistämisloki" on lokimerkintä vuodelta 2015. --Pxos (keskustelu) 30. huhtikuuta 2017 kello 19.42 (EEST)

New Wikipedia Library Accounts Available Now (May 2017)

Hello Wikimedians!

The TWL OWL says sign up today!

The Wikipedia Library is announcing signups today for free, full-access, accounts to published research as part of our Publisher Donation Program. You can sign up for new accounts and research materials from:

• American Psychiatric Association – Psychiatry books and journals
• Bloomsbury – Who's Who, Drama Online, Berg Fashion Library, and Whitaker's
• Gaudeamus – Finnish humanities and social sciences
• Ympäristö-lehti – The Finnish Environment Institute's Ympäristö-lehti magazine

Expansions

• Gale – Biography In Context database added
• Adam Matthew – all 53 databases now available

Many other partnerships with accounts available are listed on our partners page, including Project MUSE, EBSCO, Taylor & Francis and Newspaperarchive.com.

Do better research and help expand the use of high quality references across Wikipedia projects: sign up today!
--The Wikipedia Library Team 2. toukokuuta 2017 kello 21.52 (EEST)

You can host and coordinate signups for a Wikipedia Library branch in your own language. Please contact Aaron.

This message was delivered via the Global Mass Message tool to The Wikipedia Library Global Delivery List.

Asiaa pdfstä

Pistin tämä sekalaisiin, sillä liittyy mm. tekniikan, tekijänoikeuksien ja käytäntöjen puolelle. Eli kyselin sähköpostilla tiedostoa päätöksestä (kaupungin), että perustettaisiin Albert Edelfeltin koulu. Sain pdfn liitetiedostona. Voinko ladata pdfn jonnekin ja käyttää sitä lähteenä? Onko siinä tekijänoikeuksia? Eli siis kyseessä kaupungin kirjallinen päätös. --Zuissii ^(Juttusille) 27. huhtikuuta 2017 kello 15.00 (EEST)

Jos se sisältää vain kaupungin tekemän päätöksen viranomaisena eikä erikseen liitteitä, joissa on rakennussuunnitelmia tai sen sellaisia, niin todennäköisesti se on tekijänoikeudesta vapaa. Voit ladata sen tänne fi-wikiin asianmukaisten lähde- ja tekijätietojen kanssa, niin yhteisöllä on mahdollisuus tutustua sisältöön ja ilmoittaa se poistettavaksi, mikäli se pitääkin poistaa. Tiedostotallennuksessa on edelleen vaihtoehto "en tiiä yhtikäs mittään mistään", ja silläkin "lisenssillä" on sallittua tallentaa. Joskus voisi keskustella siitä, onko tuo vaihtoehto sellainen, että sitä ei pitäisi tarjota. --Pxos (keskustelu) 27. huhtikuuta 2017 kello 15.04 (EEST) Lisäys: Olenkin näköjään suorittanut monologin tutkinnostani yhden opintopisteen tässä pohdinnassa. --Pxos (keskustelu) 27. huhtikuuta 2017 kello 15.10 (EEST)

Varmaan voin pistää käyttöoikeudeksi suomalaisen viranomaisen päätös tai lausuma? --Zuissii ^(Juttusille) 27. huhtikuuta 2017 kello 15.09 (EEST)

Vääräkin käyttöoikeus on jälkeenpäin muutettavissa helposti ja lisäksi tiedosto voidaan myös poistaa, jos se ei olekaan sallittu, joten tuo on hyvä vaihtoehto ensi alkuun. --Pxos (keskustelu) 27. huhtikuuta 2017 kello 15.12 (EEST)

Tehty. Kuinkas tuota voi nyt viittailla? --Zuissii ^(Juttusille) 27. huhtikuuta 2017 kello 15.13 (EEST)

Menisikö näin: <ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Aekoulup%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s.pdf | Nimeke = Vuosiluokkien 1–9 peruskoulun perustaminen | Tekijä = | Tiedostomuoto = PDF | Selite = päätös Albert Edelfeltin koulun perustamisesta | Julkaisu = | Ajankohta = 15.2.2006 | Julkaisupaikka = Porvoo | Julkaisija = Porvoon kaupunki | Viitattu = 27.4.2017}}</ref>

--raid5 (keskustelu) 27. huhtikuuta 2017 kello 19.48 (EEST)

Kun nyt muistin olevani myös Wikiaineistossa jonkin verran läsnä, niin tarkemmin ajateltuna tuo tiedosto sopisi paremmin Wikiaineistoon, koska sitä ei sisällytetä artikkeleihin niin kuin koristekuvia vaan se toimii lähteenä. Jos se olisi Wikiaineistossa, niin siihen voisi viitata wikienvälisillä linkeillä helposti. Esimerkkiä voi katsoa artikkelin Valtalaki tietolaatikosta tai Aiheesta muualla -osioista. Jos tiedoston haluaa panna referoitavaksi lähteeksi, niin silloin raid5:n esimerkkiin vaan pannaan osoitteeksi wikilinkki. Suosittelen siis, että Zuissii tallentaisi pdf-tiedoston uudestaan Wikiaineistoon. Sen voisi myös tuoda (import) sinne, mutta kaikki ns. edistyneet yp-työkalut ovat sellaista säätämistä, että aina parempi, mitä vähemmän niiden kanssa joutuu koheltamaan. --Pxos (keskustelu) 28. huhtikuuta 2017 kello 13.33 (EEST) Muutos: Kävi ilmi, että import-toiminto ei toimi tiedostojen kanssa, eli varsinainen sisältö (pdf) ei siirry vaan ainoastaan tekstimuotoinen tiedoston kuvaussivu. Tuon siis saa Wikiaineistoon oikean sivuhistorian kanssa vain niin, että Zuissii itse käy tallentamassa sen sinne. Muiden ei kannata sitä viedä käsin. --Pxos (keskustelu) 29. huhtikuuta 2017 kello 12.46 (EEST)

Kirjaan tiedoksi tännekin, että keskustelussa mainittu tiedosto on tänään tallennettu uudestaan Wikiaineistoon ja täällä ollut tiedosto on näin ollen poistettu tarpeettomana. --Pxos (keskustelu) 5. toukokuuta 2017 kello 16.59 (EEST)

Hack4fi:stä ja avatusta datasta

Pistän tähän linkkejä vastaantulleesta mielenkiintoisista dataseteistä jotia voi käyttää Wikipediassa. Koko lista löytyy täältä.

• Elävän arkiston kuvat flickrissä (PD)
• vanhoja mykkäfilmejä Suomen historiasta (CC-BY)
• Ylen tehostearkisto (CC-BY)
• https://www.helsinkikuvia.fi (CC-BY)
• Panoramic photos of Helsinki in the early 1900s by Signe Brander CC-BY
• https://www.laivadata.fi/ (varkauden telakan laivat) CC0

--Zache (keskustelu) 5. toukokuuta 2017 kello 18.44 (EEST)

Nostan tuosta täydellisestä listasta esiin vielä:

• Old maps and orthophotographs (Helsinki)

(Ja muutakin on.)--Urjanhai (keskustelu) 6. toukokuuta 2017 kello 17.51 (EEST)

Suomen de facto kansallislaulu

Wikipedian mukaan Maamme-laulu on Suomen de facto kansallislaulu. Väite vaikuttaa uudelta tutkimukselta, ja sen lisäksi de factosta puhuminen ensimmäisessä virkkeessä on harhaanjohtavaa ja tekee laillisesta asemasta koko artikkelin pääpointin, vaikkei laillinen asema ole todellisuudessa mitenkään kyseenalainen.

Kaikki argumentit aiheen puolesta ja vastaan: Keskustelu_käyttäjästä:84.248.173.222 --84.248.173.222 12. toukokuuta 2017 kello 23.48 (EEST)

Ei kai de factoutta tarvitse korostaa, kun de jure tilannetta ei ole tai asia ole muuten kyseenalainen? Kyseisessä artikkelissa on jo nyt otsikko Asema Suomen kansallislauluna, jossa asiaa käsitellään mielestäni riittävästi. Johdannossa voisi tokia mainita, ettei kappaleella ole virallista asemaa, mutta ehkä ei kuitenkaan heti ensimmäisessä virkkeessä. Keskustelu yksittäisestä artikkelista sopii paremmin artikkelin keskustelusivulle, jonne avasin asiasta keskustelun. --Ametsala (keskustelu) 13. toukokuuta 2017 kello 16.38 (EEST)

Wikipedian nopeus

tuli testattua kun merkittävä uutinen uutisoitiin tässä istuessa: tieto artikkeliin 1 min, tieto etusivun uutisiin 40 min.--Urjanhai (keskustelu) 12. toukokuuta 2017 kello 23.23 (EEST)

Nopeaa toimintaa. --Zuissii ^(Juttusille) 13. toukokuuta 2017 kello 19.50 (EEST)

Linkit Wikisitaatteihin Aiheesta muualla -osioissa

Onko noilla wikisitaattilinkeillä jonkinlainen erityisasema (koska sisarprojekti) vai voiko niitä poistella siinä kuin muitakin turhia linkkejä 'aiheesta muualla' osiosta? Muutamat joihin olen kiinnittänyt huomiota eivät ole ohjeen mukaisia, eli eivät tarjoa lisätietoa aiheesta. --Seegge^sup? 7. toukokuuta 2017 kello 22.42 (EEST)

Sisarprojektilinkkejä ei näytä olevan määritelty tyylioppaan sivulla Wikipedia:Aiheesta muualla. Ne ovat kai kirjoittamattoman käytännön mukaan yleisesti sallittuja, koska perinteisesti juuri Aiheesta muualla -osioon on pantu linkkejä Wikiaineistoon, Wikisanakirjaan, Commonsiin ja vissiin joskus Wikiuutisiinkin. Nyt on sitten kysymys siitä, antaako Wikisitaateissa oleva samanniminen sivu hyväksyttävää lisätietoa aiheesta vai ei. Tavallaan tekisi mieli kohdella sisarprojekteja ja niiden kehittymistä melko löysin rantein ja sormien läpi, kun ne kerran ovat samaa perhettä. Ongelman yksi ulottuvuus lienee kuitenkin sen laajuus. Yleensä linkkejä sisarprojekteihin on harvakseltaan siellä täällä, mutta viime aikoina nimenomaan Wikisitaatti-linkkejä on alkanut tulla useita satoja ilmeisesti. --Pxos (keskustelu) 7. toukokuuta 2017 kello 22.55 (EEST)

Wikisitaattien artikkelimäärä on kasvanut viime aikoina räjähdysmäisesti, joten myös linkkejä sinne näkyy aiempaa enemmän. Itse olen pyrkinyt lisäämään am-osioon linkin ainakin jokaiseen itse luomaani sitaattikokoelmaan, ja jonkin verran linkkejä on lisännyt myös Risto hot sir. Monet Wikisitaattien uusista sivuista ovat todella lyhyitä eivätkä ne anna juurikaan lisätietoa aiheesta. Mielestäni ei kannata laittaa linkkejä parin sitaatin "sitaattikokoelmiin", mutta muuten noita voi laittaa siinä missä Commons-linkkejäkin. --Smaug the Golden (keskustelu - muokkaukset - lokit) 7. toukokuuta 2017 kello 23.12 (EEST)

Itse olen lisäillyt Wikisitaatti- ja Commons-linkkejäkin, kun ne ovat tuoneet mielestäni jotakin huomionarvoista ja relevanttia aiheeseen. Tosin sikäli subjektiivisesti, että usein olen linkittänyt itse lisäämiäni sitaatteja silloin kun olen pitänyt niitä erityisen huomionarvoisina ja relevantteina. Commons-linkkejä taas olen lisäillyt paljon pikemminkin tehdäkseni oikeutta muiden lisäämille kuville. Oma kysymyksensä sitten on, mitä kukakin pitää erityisen huomionarvoisena ja relevanttina. Ehkä siitäkin voi muodostua yhteisön toimituksellinen konsensus. Vai tulisiko automaattisesti linkittää aivan kaikki? --Urjanhai (keskustelu) 8. toukokuuta 2017 kello 00.32 (EEST)

Osa Wikisitaattisivuista on tekijänoikeuksien suhteen harmaalla alueella, kun niillä siteerataan tarkemmin perustelematta tekijänoikeuksien alaisia runoja, musiikkikappaleita tai muuta tekstiä. Olisi ihan perusteltua pohtia kannattaako kyseiseen projektiin linkittää Wikipediasta lainkaan. --37.33.88.156 8. toukokuuta 2017 kello 00.54 (EEST)

Aiemmin on jossain toisessa keskustelussa hiljattain pohdittu, onko tähän vaikutusta sillä, lainataanko koko teos (esim. runo tai laulun sanat) vaiko osa siitä ym. asiaan vaikuttavista seikoista. Jos joku ehtii, niin voisi kaivaa linkin ko. keskusteluun. --Urjanhai (keskustelu) 8. toukokuuta 2017 kello 01.15 (EEST)

Wikisitaatit eivät nähdäkseni anna minkäänlaista relevanttia lisätietoa aiheesta. Poistan linkit vastaan tullessa. --Esamatti1 (keskustelu) 8. toukokuuta 2017 kello 06.39 (EEST)

Olen seulojana hyväksynyt Wikisitaattien linkkien lisäämisiä useisiin artikkeleihin, mikä ei tarkoita, ettenkö voisi harkita uudelldeen asiaa. Minusta jotkut sitaatit saattavat laajentaa lukijan käsitystä aiheesta, mutta joissakin sitaatteja on niin vähän, että lisäarvo on olematon. Tämä ei kuitenkaan ole ratkaiseva asia, vaan se, ylittävätkö sitaatit tekijänoikeuskynnystä. Siitä keskustellaan parhaillaan muualla, joten olisiko hyvä lopettaa keskustelu täällä ja jatkaa sitä täällä?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 8. toukokuuta 2017 kello 08.17 (EEST)

Kaksi eri keskustelua eri kahvihuoneissa on mielestäni vain hyvä. Tekijänoikeuksista Wikisitaateissa puhutaan tekijänoikeuskahvihuoneessa, ja se keskustelu oikeastaan pitäisi käydä Wikisitaattien sisällä. Tämä keskustelu taas liittyy Wikipediaan itseensä eli täällä puhutaan siitä, kannattaako W-pediasta linkittää W-sitaatteihin. Tekijänoikeus ei ole tässä keskustelussa nyt mitenkään ratkaisevaa vaan sivuseikka. --Pxos (keskustelu) 8. toukokuuta 2017 kello 12.41 (EEST)

Sellaiset sitaattikokoelmat, joissa joku lausuu jotain nokkelaa artikkelin aiheesta, ovat hiukan toisarvoista sisältöä. Mutta henkilöartikkeleissa henkilön itsensä lausumat, jotka valottavat hänen ajatuksiaan tai maailmankuvaansa, ovat usein hyödyllistä sisältöä linkitettäväksi. --Savir (keskustelu) 8. toukokuuta 2017 kello 08.31 (EEST)

Samaa mieltä kuin Savir. Tietosanakirja-artikkeli munasta ei rikastu siitä, että ohjataan lukija lukemaan muna-aiheisia nokkeluuksia. En kannata tällaisten linkkien viljelyä ja mielestäni ne voi poistaa tavattaessa. --Jmk (keskustelu) 8. toukokuuta 2017 kello 10.06 (EEST)

Jotenkin noin tuota kai voisi ajatella. Tähän asti Wikisitaatteja on käytetty säästeliäästi ja etenkin henkilöartikkeleja hyvin valitut sitaatit usein ryydittävät hyvin, muuta jos niitä lisätään kaikista sanoista ja asioista niin siitä saattaa tulla vähän inflaatiota.--Urjanhai (keskustelu) 8. toukokuuta 2017 kello 10.40 (EEST)

Nyt meillä on hyvin valikoituja sitaattikokoelmia tyyliin Metsä ja Paavo Väyrynen (en nyt linkitä vähemmän tunnettuja parhaita, ettei linkkejä riennettäisi poistamaan). Sen perusteella näkisin, että kumpikaan ei ole hyvä: että kaikki linkit mekaanisesti poistetaan tai että joka sanaan tai asiaan mekaanisesti lisätään linkki. Näkisin, että sitaatit ovat verrattavissa kuvitukseen ja niiden käyttötarkoitus siksi on illustraatio. Kuvien valinnasta ei voi tehdä insinööritiedettä (=mekaanisesti kaikki nmmukaan tai mekaanisesti kaikki pois) vaan sen säännöt ovat tyylillisiä ja toimituksellisia. Tekijänoikeusasiat ovat sitten erikseen, ja tässä oletan, että wikisitaaseissa on mitä siellä saa olla ja sieltä poistetaan, mitä siuellä ei saa olla.--Urjanhai (keskustelu) 8. toukokuuta 2017 kello 11.04 (EEST)

Omasta mielestäni tässä ei ole niinkään ongelmana linkkien periaatteellinen kysymys vaan niiden lukumäärä ja niiden painoarvo. Nyt linkkejä Wikisitaatteihin on vissiin luotu satoja kappaleita ja lisäksi niitä varten joko luodaan artikkeleihin erikseen AM-osio, jota ei ole sivulla aiemmin ollut, tai sitten Sitaatti-linkki pannaan olemassa olevan osioon ensimmäiseksi muiden linkkien edelle, ikään kuin tärkeämpänä kuin muu oheistieto. Kun kerran jokainen Commons-linkki ("tulepas katselemaan kivoja kuvia aiheesta") ja Wikisanakirja-linkki ("olet juuri lukenut hyvän artikkelin tästä aiheesta, mutta tulepas vielä katsomaan lähteetöntä ja itse keksittyä sananselitystä") hyväksytään ilman suuria ongelmia, niin kyllä minä voisin useimmat Wikisitaatti-linkitkin hyväksyä (periaatteella "tule katselemaan, mitä anekdootteja artikkelin aiheesta on murjaistu"). --Pxos (keskustelu) 8. toukokuuta 2017 kello 12.49 (EEST)

No se suuri lukumäärähän siitä mekaanisesta, automaattisesta lisäyksestä joka tapauksessa on tuloksena. Jonkin muun laisesta lisäyksestä joku muu määrä.--Urjanhai (keskustelu) 8. toukokuuta 2017 kello 15.42 (EEST)

Juurikin noin. Mahtaisiko tähän olla helpohko tekninen ratkaisu jos tuota wikisitaatti-mallinetta muutettaisiin tuon wikisanakirjan-mallineen tapaiseksi, jolloin teksti poistuisi am-osasta ja näkyisi sivun oikeassa reunassa. (esimerkki wikisanakirjamallineesta näkyy esm. tuossa -> Wikisanakirja) --Seegge^sup? 8. toukokuuta 2017 kello 22.22 (EEST)

Kyllä tästä mallineesta niin kuin commonsin vastaavasta on kummatkin versiot olenassa, sekä rivi että oikeassa laidassa sivua näkyvä. Se oikeassa laidassa näkyvä voisi olla usein parempi koska se erottaa paremmin wikimediua-sisaällöt muista sisällöistä. Se näyttää huonoilta vain silloin, jos ei satu olemaan muita am-linkkejä. Siksi tässä voisi auttaa sekin, jos muuttaisi rivi-mallineet oikean reunan mallineiksi silloin jos on jo paljon muita am-linkkejä. Näinhän niitä on kai tarkoitettukin käytettäväksi. Silloin ne eivät olisi niin pahasti tyrkyllä olevan näköisiä.--Urjanhai (keskustelu) 9. toukokuuta 2017 kello 11.29 (EEST)

No niin sitä tyylillistä ja toimituksellista valintaa olis tässä tarkoitus tehdäkin. Jos käyttäjä X lisää linkin ja käyttäjä Y poistaa sen, kumpikin oman toimituksellisen visionsa vallassa, niin miten jatketaan? Entä, kun käyttäjä X lisää sata linkkiä ja Y, Z, Å poistavat ne, edelleen kukin toimituksellisien visioidensa inspiroimina? Onko tämä hyvin ja hyödyllisesti käytettyä työtä? --Jmk (keskustelu) 8. toukokuuta 2017 kello 15.15 (EEST)

Silloinhan sitten juuri vaaditaan sitä yhteisöllistä visiota. Ei se ole sattumaa, että hyvin toimitetut laatulehdet ovat yleensä hyvän ja laadukkaan näköisiä. Monissa asioissa täällä on yhteisöllä melko yhtenäinen visio ja jälki sen tuloksena useimmiten melko hyvää. Tätä ennen myöskään Wikisitaattilinkeissä ei ole ollut juuri ongelmaa, kun kukin on lisännyt niitä oman järkensä mukaan maltillisesti. Nyt vain sitten yksi käyttäjä on saanut vision karttavista mekaanisista linkityksistä, ja se taitaa luoda tarpeen etsiä tuota yhteisöllistä linjaa ja mahdollisia rajoja joita kukaan aiemmin ei ole tullut edes miettineeksi. --Urjanhai (keskustelu) 8. toukokuuta 2017 kello 15.39 (EEST)

Niin, siihen tarvittaisiin keskustelua siitä, mitä halutaan. On ehkä tarpeen vielä kerran tähdentää, että kysymys on yhteisöllisestä tahtotilasta: mitä katsotaan missäkin tarpeelliseksi, millaisia artikkeleita halutaan tänne tehdä. Kysymys ei ole siitä, onko "sallittua" laittaa tietynlaisia linkkejä tai onko löydettävissä jokin "pykälä", joka "kieltää" sellaiset tai "sallii" niiden poistamisen. Jos linkkejä saa lisäillä ihan vaan oman näkemyksensä perusteella, samalla tavoin niitä voi poistellakin. Asia on noin ellei erikseen keskusteluilla jotain linjanvetoa sovita. --Jmk (keskustelu) 8. toukokuuta 2017 kello 15.47 (EEST)

Otetaanpa esimerkiksi "demokratia". Wp kertoo mitä se periaatteessa tarkoittaa ja Ws mitä se käytännössä on. --Risto hot sir (keskustelu) 8. toukokuuta 2017 kello 15.55 (EEST)

Tuo demokratia on varmaan sellainen, mihin säästeliäskin linkittäjä jättäisi linkin. Sieltä löytyy laadukasta sanan säilän säkenöintiä, joka täydentää aihetta hyvin.--Urjanhai (keskustelu) 8. toukokuuta 2017 kello 16.00 (EEST)

Demokratia onkin sieltä parhaasta päästä, jos ajatellaan sitaattikokoelman tarvetta: varmaan ajattelijoiden ajatuksista valkenee jotain demokratian olemukseen liittyvää. Joitakin niistä voisi käyttää tietosanakirjankin puolella. – Toisenlainen esimerkki on sitten vaikkapa muna. Onko niin, että munasitaatit kertovat mitä muna käytännössä on? --Jmk (keskustelu) 8. toukokuuta 2017 kello 16.01 (EEST)

Muna voidaan käsittää elämän syntymisen symboliksi. Ainakin Jarkko Laine halusi ottaa aiheen mukaan. --Risto hot sir (keskustelu) 8. toukokuuta 2017 kello 16.14 (EEST)

Onko Jarkko Laine Wikipedian toimittaja vai miten hän tähän liittyy? --Jmk (keskustelu) 8. toukokuuta 2017 kello 16.16 (EEST)

Toimitti sitaattisanakirjan, josta on viety ilmeisesti hakusanoittain sitaatteja Wikisitaatteihin. Mutta ei kirjoittanut esim. tieosanakirja-artikkelia munasta biologiassa lintujen ja matelijoiden lisääntimiskierron osana. Eikä ole ollut kuolleena vielä kovin montaa vuotta.--Urjanhai (keskustelu) 8. toukokuuta 2017 kello 19.00 (EEST)

Hauskaa tuoda esiin sellaista mistä ei ole aikaisemmin kunnolla keskusteltu! En ymmärrä miksi Sitaateissa pitäisi rajoittua munan biologiseen puoleen. Ne täydentävät tietosanakirjaa eikä ole pakko linkkiä klikata. Joissakin artikkeleissa on toistaiseksi vain vähän sitaatteja, koska en ole ehtinyt/viitsinyt vielä kaikkia kirjoittaa. Teoshan pitää kirjoittaa kahdesti (aiheet ja henkilöt). Jarkko Laine on valikoinut sitaatit, yhtään ei ole itse laatinut. Jos hänen tekijänoikeuksiaan rikotaan, pitää Wikipediastakin poistaa paljon artikkeleita. --Risto hot sir (keskustelu) 8. toukokuuta 2017 kello 20.58 (EEST)

Hei munamies, tämän pitäisi olla tietosanakirja, ei linkkisivusto idioottien ääliösivustoille. --Esamatti1 (keskustelu) 8. toukokuuta 2017 kello 22.30 (EEST)

Ovatko esim. Einstein-sitaatit ääliömäisiä? --Risto hot sir (keskustelu) 8. toukokuuta 2017 kello 22.51 (EEST)

Ovatko munasitaatit tietosanakirjarelevantteja? --Esamatti1 (keskustelu) 8. toukokuuta 2017 kello 22.56 (EEST)

Wikisitaatit keskittyy kirjallisuuteen, mielipiteisiin, aforismeihin, runoihin jne., jotka täydentävät rajoittunutta faktatietoa. --Risto hot sir (keskustelu) 8. toukokuuta 2017 kello 23.05 (EEST)

Poistan jatkossa kaikki vastaan tulevat wikisitaattilinkit. --Esamatti1 (keskustelu) 8. toukokuuta 2017 kello 23.16 (EEST)

.Voisiko joku kommentoida Esamatti1:n linkkien poistelua (vandalismia?). Eivätkö esim. Erno Paasilinnan ja Fellinin mielipiteet merkitse hänelle mitään! --Risto hot sir (keskustelu) 8. toukokuuta 2017 kello 23.19 (EEST) - Vandalismi jatkuu: jopa Sofokles-linkki on poistettu! Mikä nero lienee kyseessä? Jos olet niin viisas, niin kerro onko avaruudessa elämää, mitä oli ennen alkuräjähdystä, monesko universumi on meneillään, mikä on elämän tarkoitus! Kysymyksiä on enemmän kuin tiede kerkiää vastata, jopa oman pallomme sademetsät ja merien syvänteet on enimmäkseen tutkimatta! --Risto hot sir (keskustelu) 9. toukokuuta 2017 kello 02.06 (EEST)

Eihän se nyt näin voi mennä että kaikki poistetaan. Ylempänä joku muukin kuin minä taisi esittää saman kannan, että joihinkin aiheisiin sitaattilinkki sopii, vaikka oltaisiinkin sitä mieltä, ewttä se ei sovi automaattisesti kaikkiin aiheisiin. Erno Paasilinna ilman aforismisitaatteja on kuin kala ilman polkupyörää, tai miten se nyt menikään. Kyllä tästä pitäisi nyt muodostaa ensin yhteisön näkemys. Vaihtoehdot kai olisivat: a) Wikisitaattilinkit pitää olla automaattisesti kaikissa artikkeleissa joita vastaa sivu wikisitaateissa, b) Wikisitaattilinkkejä ei saa oilla lainkaan, c) wikisitaattilinkkejä on syytä olla vain osassa artikkeleita. Jos kannatusta saisi eniten kohta c), niin pitäisi lisäksi päättää millä perusteella ja missä määrin niitä saisi olla. Ajatus, että meillä olisi joku wikimediaprojekti, jota ei saa linkittää, vaatii pohdiuntaa. Tosin wiki8sanakirjaanhan on linkkejä vain jos täällä ei ole artikkelia, niin sekin on mahdollista. Mutta tähän asti wikisitaattilinkkejä on ollut eikä niistä juuri ole valitettu. Siksai tästä lienee syytä jatkaa keskustelua ja argumentointia. --Urjanhai (keskustelu) 9. toukokuuta 2017 kello 11.24 (EEST)

Ei tarvitse pistää kaikkiin artikkeleihin joista on wikisitaateissa vastaava sivu, koska meillä on vasemman reunan valikossa kielilinkkien tapaan kohta "sisarprojektit johon se linkki joka tapauksessa tulee jos se linkitykset tehty. Mieluummin sitten ohjataan lisäämään se linkki wikidataan kuin aiheesta muualla osioon. --Zache (keskustelu) 9. toukokuuta 2017 kello 12.06 (EEST)

Ja noita linkkejä saa siis lisättyä Wikidataan siten, että menee aiheen Wikipediasivuun, klikkaa artikkelissa vasemman reunan valikosta löytyvää Wikidata-kohde -linkkiä. Wikidatasivulla on oikeassa reunassa Wikipedian kielilinkkien alla muut wikiprojektit ja wikisitaattien kielilinkki lisätään siihen. Tällä hetkellä projektilinkit näkyy vain osassa projekteissa, mutta ne saa näkymään pyytämällä päälle (vaatii ylläpitäjän oikeudet kyseisessä projektissa) --Zache (keskustelu) 9. toukokuuta 2017 kello 12.57 (EEST)

Kannatan vaihtoehtoa a, koska lukijat voivat siirtyä parantelemaan sivua Wikisitaateissa. Vasemman reunan valikko jää helposti huomaamatta, laatikko ei. Esimerkiksi "Kosto" on perin niukasti käsitelty Wikipediassa samoin kuin monet psykologiset käsitteet. Ws:ssä on monia yhden tai parin sitaatin artikkeleita, mutta niiden sisältö laajenee kaiken aikaa. --Risto hot sir (keskustelu) 9. toukokuuta 2017 kello 13.05 (EEST)

En huomannutkaan tuota vasemman laidan linkkiä, kun se kai (?) ei ole ollut siinä kovin kauaa. Se saa minut kannattamaan joko vaihtoehtoa b tai c. Kun savolaisen puhuessa vastuu on kuulijalla, niin wikipediassa se on aina lukijalla, ja siksi lukijalle voi antaa vastuuta tuon valikon huomaamisestakin. Silloin myöskään wikipedian käyttökokemus ei muodostu epätasapainoiseksi niille, joille sitaattilinkit eivät ole keskeisiä. --Urjanhai (keskustelu) 9. toukokuuta 2017 kello 13.50 (EEST)

Urjanhai kirjoitti ylempänä näin: "Tosin wikisanakirjaanhan on linkkejä vain jos täällä ei ole artikkelia". Ei pidä paikkansa, koska on Wikisanakirjaan on ainakin kaksi erilailla toimivaa mallinetta. Toinen ohjaa ikään kuin tyhjiltä sivuilta W-sanakirjaan, toinen on perinteisempi laatikko. Hyvä esimerkki on artikkelissa Uraani. Kun lukija on lukenut lupaavan artikkelin loppuun saakka, hänet ohjataan vielä wikisanakirjaan. --Pxos (keskustelu) 9. toukokuuta 2017 kello 13.53 (EEST)

Äh, ei pitäisi päivällä muun tekemisen lomassa kirjoittaa tänne ollenkaan. Ei hosumalla tule kuin ****päisiä mukuloita, sanoi isoisäni aina.--Urjanhai (keskustelu) 9. toukokuuta 2017 kello 14.06 (EEST)

Mutta kun tuo linkki joka tapauksessa on tuolla, niin siitä seuraa että yhteisöllä on vaihtoehtojen b ja c välillä varsin suuri valinnanvapaus ja päätösvalta, koska linkin puuttumisesta ei käytännössä ole mitään haittaa (tosin tilanne on uusi, koska tuo sisarprojektilinkki ei kai ole ollut tuolla kauaa). Silloin siis kysymys on juuri siitä, milloin mahd. am-linkit wikisitaatteihin parhaiten palvelejat lukijaa. Niin kuin ylempänä jo tuli esiin niin tuo laatikomallinen linkki voi mahdollisesti joskus olla paremmin kuin rivimallinen, koska se selvemmin erottaa wikimediasisällöt ja muut sisällöt, mutta sekään ei sovi aina, koska se yksinään näyttää huonolta (mutta tämä lienee harvinaista koska artikkelit yleisisatä sanoista tylliin muna tai kana usein ovat laajoja). --Urjanhai (keskustelu) 9. toukokuuta 2017 kello 14.06 (EEST)

Eräs vallan erinomainen kirjoittamaton herrasmiessopimus, jolla vältetään muokkausotia ja muuta linkkikilpailua, on pitää molemminpuolinen muokkaustauko tämän keskustelun ajaksi. Toisin sanoen linkkejä ei nyt kukaan lisää minnekään eikä kukaan poista mistään niin kauan kuin asiasta keskustellaan. Joskus aiemminkin tällainen tulitauko on osoittautunut toimivaksi väliaikaiseksi ratkaisuksi siitä huolimatta, saavutetaanko asiassa varsinaista ratkaisua. Kehotan siis – ja tarvittaessa varmaan joku ylläpitäjistä ei kehota vaan vaatii – että tulitaukoa noudatetaan. Kas kun satoja artikkeleja ei voi suojata, niin vähimmän vaivan tie on sitten antaa tarvittavia muokkausestoja, jos tilanne keikahtaa lisäys–poisto–palautus-kilpailuksi (kuten Sofokleen kanssa). --Pxos (keskustelu) 9. toukokuuta 2017 kello 13.23 (EEST)

Kannatan muokkaustaukoa. --Risto hot sir (keskustelu) 9. toukokuuta 2017 kello 13.38 (EEST) - Ja kannattaa pitää mielessä, että sitaattilinkkejä tulisi olemaan korkeintaan 1%:ssa Wikipedian artikkeleista. --Risto hot sir (keskustelu) 9. toukokuuta 2017 kello 20.57 (EEST)

Ai tällaista muokkaustaukoa? --Jmk (keskustelu) 10. toukokuuta 2017 kello 18.19 (EEST)

Tarvittaisiin ilmeisesti sitaatteja aiheesta "herrasmiessopimus". Nyt jos yksi muokkausmies jatkaa linkkien lisäämistä mutta toisella tavalla itsensä määrittelevä muokkausmies ei enää poistakaan yhtään linkkiä, kyseessä ei taida enää olla molempia osapuolia tasapuolisesti hyödyttävä järjestely. Mieleeni tulevat ensimmäiset kokemukset sopimustekniikasta lapsuuden leikeissä. Kuulin pihalla sivusta, kun sopimuksen sisällöksi ehdotettiin, että "mä saan leikkiä sun kauhakuormaajalla, mutta sä et saa leikkiä mun neppiksillä". Samanlaisia sopimuksia minulle kyllä tarjotaan paljon myös aikuisiällä. --Pxos (keskustelu) 11. toukokuuta 2017 kello 14.24 (EEST)

Varsinainen keskustelu aiheesta ei näytä jatkuvan. Itse asiassa poistin juuri itse yhden linkin. "Kalifornia" on merkitty lupaavaksi artikkeliksi, joten mikseivät wikipedistit sitä saisi lukea? Muut lisätyt linkit luovat yhteyden kirjailijoiden ja heidän tekstiensä välille, mikä mielestäni on itsestäänselvyys, koska ei ole kirjailijaa ilman tekstiä. --Risto hot sir (keskustelu) 11. toukokuuta 2017 kello 16.16 (EEST)

Kirjailjat ovat varmasti niitä, joissa mallineellakin esitetty linkki parhaiten puoltaa paikkaansa. Huomaa kuitenkin, että wikisitaattilinkkien lisääminen wikidataan (ymmärtääkseni) nauttii yhteisön laajaa ja yksimielistä kannatusta. Silloin ne näkyvät tuossa samassa sivupalkissa kuin kielilinkitkin. Siksi niitä voi ja on syytäkin lisätä vaikka mallinelinkkejä vielä mietitäänkin. Itse luulen että voisin olla taipuvainen omasta puolestani hyväksymään mallineella tehtyjä wikidatyalinkkejä osassa artikkeleiita, esim. kirjailijoilla harkinnan mukaan. Mutta kun muitakin näkemyksiä on (ainakin Käyttäjä:Esamatti1 vastustaa ja poisti juuri wikisitaattimallineen yhdestä kirjailija-artikkellista), niin nyt kaivattaisiin yhteisön näkemystä laajemmin. Itse voin enemmistöstä tai konsensuksesta riippuen hyväksyä kummankin vaihtoehdon: joko malline harkinnan mukaan tai ei lainkaan, koska wikidatalinkkejä voi ja on suositeltavaa lisätä. Tässä siis ratkaisee se, mikä muodostuu yhteisön kannaksi. Mutta sitä odottaessa olisi suositeltavaa lisätä wikisitaattisivujen wikidatalinkkejä (aukeaa siitä, mistä lisätään kielilinkit) koska ne tulee joka tapauksessa lisätä.--Urjanhai (keskustelu) 14. toukokuuta 2017 kello 09.45 (EEST)

Parempi kuin veivata edestakaisin noita linkkejä artikkelissa olisi lisätä kielilinkkien tapaan niitä Wikidatalinkkejä. Nyt esim. poistettiin Wikisitaattilinkki artikkelista Jean Cocteau mutta mitään Wikidatalinkkiä Wikisitaatteihin ei edes ollut. Kun mahdollisuus Wikidatalinkkiin Wikisitaatteihin on (sitä ei taaskaan moni - tai hyvä jos kukaan? - tainnut älytä ennen kuin Käyttäjä:Zache kertoi sen vasta kun keskustelua oli käyty jo aika pitkään) niin tätä linkitystä ei ole syytä olla tekemättä.

Kun tämä linkitysmahdollisuus on, niin silloin on oikeastaan täysin toimituksellinen valinta halutaanko wikisitaattimallinetta käyttää artikkeleissa. Sen sijaan on toivottavaa, että wikisitaattilinkkejä lisätään wikidataan ja että joka artikkeliin, jota vastaa sivu wikisitaateissa lisätään wikisitaattilinkki wikidataan.

Nuo artikkeleissa käytettävät mallineethan on luotu ennen kuin wikidata tuli. Siksi ne eivät ole välttämättömiä artikkelissa sen jälkeen kun wikidata tuli vaan niiden käyttö perustuu sen jälkeen harkintaan.--Urjanhai (keskustelu) 14. toukokuuta 2017 kello 08.22 (EEST)

Oma toivomukseni on, että wikisitaattilinkkejä lisättäisiin Wikidataan. Yhteisö voisi nyt myös laajemmin muodostaa kantansa artikkelissa mallineella esitettäviin wikisitaattilinkkeihin. Ainakin kolmea kantaa on ollut: Useat eivät halua rivi- tai laatikkomallineella esitettävitä wikisitaattilinkkejä kaikkiin artikkeleihin. Huonoina on pidetty mallineella tehtyjä wikisitaattilinkkejä kaikissa artikkeleissa tyyliin muna tai kana. Jotkut taas eivät vastusta hyvin valituissa tapauksissa wikisitaattimallineen käyttömahdollisuutta. Jotkut taas haluavat kaikki mallinelinkit wikisitaatteihin pois. Sen sijaan wikisitaattilinkkien poistelu wikidatasta ei nähdäkseni tule kysymykseen ja niiden lisääminen sinne on suositeltavaa, vaikka ketään ei voikaan vapaaehtoisprojektissa käskeä niitä lisäämään.

Noista kolmesta kannasta mallinelinkkien lisääminen kaikkiin artikkeleihin ei nähdäkseni saa yhteisön kannatusta. Kun mahdollisuus wikidatalinkkeihin on, niin sille ei myöskään ole minkäänlaista hyvää perustetta. Hyvä peruste ei ole se, että mallineessa linkki näkyy paremmin: jos lukija näkee kielilinkit niin lukija näkee nämäkin. Siitä voiko mallinelinkkejä olla joissakin artikkeleissa harkinnan mukaan voidaan keskustella tai tarvittessa äänestää. Sen sijaan ainakaan itse en vastusta sitäkään, että linkkkejä olisi vain wikidatassa. Ja kun on esitetty kanta että kaikki wikisitaattien mallinelinkit pois, niin näe tällekään estettä, jos tämä saa kannatusta. Kun taas linkkien lisäämisen wikidataan näen suositeltavana.

Silloin siis valinta näyttäisi tulevan tehtäväksi sen välillä, voiko mallinelinkkejä olla joissain artikkeleissa harkinnan mukaan vaiko ei lainkaan. Tästä siis kaivattaisiin laajempaa näkemystä. --Urjanhai (keskustelu) 14. toukokuuta 2017 kello 09.14 (EEST)

Mun mielestä linkkien lisääminen wikidataan pitäisi olla ensisijaista. --Zache (keskustelu) 14. toukokuuta 2017 kello 09.50 (EEST)

Kyllä. Sen tulee olla aina ensaijaista. Riippumatta siitä lisätäänkö mallinelinkkejä vai ei, wikidatalinkit tulisi lisätä aina ja ensisijaisesti.--Urjanhai (keskustelu) 14. toukokuuta 2017 kello 09.58 (EEST)

Tässä on taas sellainen tapaus, jossa minun mielestäni väärinkäyttösuodatin olisi oikea työkalu. Artikkeleja ei tietenkään voi suojata sadoittain muokkaussodan vuoksi, ja käyttäjien estäminen tuntuu ylimitoitetulta, vaikkakin ongelman ytimessä on vain linkkien lisääjä (Risto hot sir) ja niiden poistaja (Esamatti1). Esto vaikuttaisi kätevältä, koska jos käyttäjä R estetään, niin eston voimassaoloaikana uusia linkkejä ei varmaan tule, mutta toisaalta kyse on asiasta, josta ei ole vielä päivänselvää kantaa. Lisäksi into tuoda Wikisitaatteja tänne tuskin lakkaa yhdestä parin päivän estosta tai sitten pitkä muokkausesto vain karkottaa käyttäjän. Yksinkertainen suodatin, joka ei sallisi uusien linkkien lisäämistä artikkeliavaruuteen tai olemassa olevien linkkien poistamista ja joka olisi päällä tämän keskustelun ollessa kesken, estäisi artikkeliavaruudessa tapahtuvat "juupas–eipäs-kilpailut", mutta antaisi käyttäjien olla hyödyksi kaikkialla muualla. --Pxos (keskustelu) 14. toukokuuta 2017 kello 11.43 (EEST)

Todettakoon, että en ole ottanut asiakseni poistaa kaikkia käyttäjän lisäyksiä, vaan olen poistanut niitä normaalissa odottavien muutosten hyväksymis/hylkäämisjärjestyksessä. Kannattaa muistaa, että Wikipedian pitäisi olla tietosanakirja, ei kokoelma sekalaista sälää. Henkilöartikkeleissa voin ehkä wikisitaattilinkit (pitkin hampain) hyväksyä. --Esamatti1 (keskustelu) 14. toukokuuta 2017 kello 12.46 (EEST)

Ongelman ydin on kilpailutoiminta. On artikkeleja, joissa R lisää ja E poistaa toistuvasti linkit, vaikkapa Sokeus tai Sosiaalidemokratia. Silloin alkaa olla muokkaussodan ainekset, ja perinteisesti osapuolet estetään, jotta tuollainen ei leviä laajemmalle. Tuo ei siis ole enää normaalia hylkäysprosessia enää, koska seulonnassa pitäisi hylätä sotkuja eikä sitä pitäisi käyttää muita vastaan. Jos R olisi automaattiseulottu, eivätpä tulisi enää muokkaukset seulojien pöydälle. Viikon esto molemmille voisi olla tehokas ratkaisu, kun ongelmatkin ovat kestäneet jo viikon ja epäilemättä jatkuvat edelleen, mutta itse en kannata estämistä ihan vielä. --Pxos (keskustelu) 14. toukokuuta 2017 kello 12.59 (EEST)

Artikkeli Rooma on hyvä esimerkki sisarprojekteista. Siellä on tällä hetkellä linkki Commonsiin, jossa on kuvia Roomasta, jotka hyvin todennäköisesti ovat Roomasta, vaikka kuvaaja voi ottaa kuvan mistä vain ja panna kuvaukseksi, että "Roomassa oleva pähkinäpensas" vaikka kuva on otettu Albaniasta. Sitten artikkelissa on linkki Wikimatkoihin, joka on matkaopasprojekti, jonne Roomassa käyneet tai siitä kirjan lukeneet voivat lisätä lähteetöntä tietoa siitä, millaista kaupungissa on tai miten siellä pitää aikaansa käyttää. Sitten artikkelissa on uusimpana Wikisitaatti-linkki, joka johtaa sivulle, jossa on erilaisia sitaatteja koskien Roomaa. Äkkiseltään näyttää siltä, että sisarprojektien taso on suurin piirtein samanlainen: ihan kivaa lisätietoa kuvina ja tekstinä. Siksi juuri Wikisitaatti-linkkien poistaminen tuntuu omituiselta, jos muita linkkejä ei poisteta samalla. Kuten sanoin ylempänä, tässä on linkkien lisääminen sadoin kappalein pienessä ajassa nostanut kysymyksen esille eikä ehkä niinkään se, että linkit ovat haitallisia. --Pxos (keskustelu) 14. toukokuuta 2017 kello 13.14 (EEST)

Nämä sisarprojektilinkit ovat olleet sallittuja ihan alusta asti, tai ainakin niin kauan kuin minä muistan. Miksi ihmeessä niitä nyt yhtäkkiä pitäisi ryhtyä poistamaan tai niiden luontia rajoittamaan? Esamatti1:n toiminta alkaa jo muistuttamaan vandalismia! jni (k) 14. toukokuuta 2017 kello 16.57 (EEST)

Artikkeleita saa siis sotkea mielin määrin, mutta yritykset pitää ne tietosanakirja-artikkeleina ovat kiellettyjä? Ja Pxos uhkailee tietosanakirjan toimittamisesta estolla. --Esamatti1 (keskustelu) 14. toukokuuta 2017 kello 21.57 (EEST)

Tuossa on siis kysymys ja väite. Artikkeleja ei saa sotkea ollenkaan. Yritykset pitää artikkeliavaruuden sivut artikkeleina ovat sallittuja. Pxos ei uhkaile estolla, jonka syynä on tietosanakirjan toimittaminen. --Pxos (keskustelu) 14. toukokuuta 2017 kello 23.42 (EEST)

"Kauneus". Mitä tarjottavaa Wikipedialla on tästä aiheesta verrattuna Wikisitaatteihin? --Risto hot sir (keskustelu) 15. toukokuuta 2017 kello 02.05 (EEST)

Minusta niitä wikisitaattilinkkejä kyllä voisi hyvin laittaa artikkeleihin siinä kuin muiden sisarprojektienkin, mutta tällaiset perustelut eivät kyllä auta asiaasi. Wikipedian sivu aiheesta kauneus nimenomaan tarjoaa sentään jotakin järkevää luettavaa aiheesta, kun taas wikisitaatit ei tarjoa mitään lisäarvoa, ainoastaan omituisia (ja seksistisiä) höpinöitä.--Fotogurachan (keskustelu) 15. toukokuuta 2017 kello 02.56 (EEST)

Itse asiassa tässä kyllä tulee kysymys myös Jarkko Laineen toimitustyön tekijänoikeuksista, kun tuonne nyt on ilmeisesti pian kopioitu sellaisenaan suuri osa koko tuosta Jarkko Laineen toimittamasta sitaattisanakirjasta. --Urjanhai (keskustelu) 18. toukokuuta 2017 kello 17.40 (EEST)

Mutta se olikin näköjään jo keskusteltu wikisitaateissa: [6]. Eli luettelosuojan lyhyyden takia se ei enää olisi ongelma.--Urjanhai (keskustelu) 18. toukokuuta 2017 kello 18.24 (EEST)

Voi olla seksististä, mutta ns. viisaiden ajatuksia parin tuhannen vuoden ajalta, siis kultturihistoriaa. --Risto hot sir (keskustelu) 15. toukokuuta 2017 kello 03.21 (EEST)

Ymmärtäisin että vasemmassa laidassa sivua ei ole ollut linkkejä sisarprojekteihin kuin vasta vähän aikaa. Onko näin? Jos ei, niin oikaiskaa. Jos näin on, niin silloin tarpeen wikisitaattilinkin lisäämiselle automaattisesti voidaan katsoa mahdollisesti muuttuneen. Kun se linkki kumminkin joka tauksessa on siellä vasemmassa reunassa sivua, niin mielestäni silloin se, lisätäänkö linkki myös maallineella, on toimitukselliseen harkintaan perustuva ratkaisu, josta tämä niin paljon puhuttu "yhteisö" voi halutessaan antaa ohjeita suuntaan tai toiseen. --Urjanhai (keskustelu) 18. toukokuuta 2017 kello 14.48 (EEST)

Näköjään sinnikkyys palkitaan ja herrasmiessopimukset on unohdettu, sitaattilinkkejä tulee jatkuvalla syötöllä. Minä en näe niiden tarpeellisuutta, mutta jos kerran yhteisö on karttuisalla kädellään päättänyt, että niitä pannaan, niin mikäpä siinä sitten. --Jmk (keskustelu) 18. toukokuuta 2017 kello 12.24 (EEST)

Tällä hetkellä tuossa on muuten myös sellainen sellainen seikka, että Wikisitaattien pitäisi tehdä joku linjaus siitä mitä sinne saa kopioida. Periaatteessa niiden käytäntö sanoo, että mitään tekijänoikeudella suojattua ei pitäisi kopioida sinne vaan kaiken pitäisi olla selkeästi vapaata jos se wikisitaatteihin lisätään. Näin kuitenkaan ei ilmiselvästi ole ja periaatteessa tekstejä kopioidaan sitaattioikeudella. Siellä ei kuitenkaan ole mitään ohjeistusta tai mitään muutakaan joka linjaisi kuinka paljon ja missä tilanteessa tekstiä saa sitaattioikeudella kopioida. Asia ei sinänsä ole ollut kovinkaan kummoinen ongelma, koska kopioidun tekstin määrä ja esimerkiksi wikipediasta linkittäminen on ollut vähäistä. Tämä on kuitenkin muuttunut ja vaikka ei täällä voida/haluta sinänsä vaikuttaa toisten wikiprojektien käytäntöihin, niin pitäisi varmaan keskustella luovutaanko linkittämisestä kokonaan (esimerkiksi poistetaan asiaan liittyvistä mallineista tulostus) siksi aikaa, että projekti saa käytäntönsä kuntoon. --Zache (keskustelu) 18. toukokuuta 2017 kello 12.55 (EEST)

Eikös tärkeintä ole sujuva liikkuminen artikkelista toiseen? "Kuolema" Wikipediassa: lukija saattaa haluta tietää mitä esim. Aaro Hellaakoski ja Mark Twain ovat aiheesta lausuneet. Ei pidä tukkia teitä ja päättää toisten puolesta! Olen linkittänyt toiseenkin suuntaan eli Wikisitaateista Wikipediaan; monet kaipaavat myös faktatietoa. Myös linkitykset Wikiaineistoon koen tärkeiksi. --Risto hot sir (keskustelu) 18. toukokuuta 2017 kello 16.30 (EEST)

Sujuva liikkuminen toteutuu riittävästi, jos ja kun linkki on siellä sivun vasemmassa laidassa. Sujuvan liikkumisen vaatimuksesta ei seuraa, että linkin pitäisi olla toista kertaa mallineessa. Suosittelen että rupeat lisäämään linkkejä wikidataan, koska siitä, tulisiko linkkejä olla siellä, ei ymmärtääkseni ole erimielisyyttä. Kun linkitysmahdollisuus wikidatan kautta on, niin tulisi ensisijaisesti käyttää sitä. Siitä linkitetäänkö vai ei myös mallineella ja jos niin milloin, voidaan keskustella ja keskustellaankin tässä nyt, mutta ensisijaisesti pitäisi linkittää wikidatan kautta.--Urjanhai (keskustelu) 18. toukokuuta 2017 kello 16.42 (EEST)

Liikennemerkkienkin tulee olla riittävän näkyviä jotta ei joutuisi ajamaan kohteeseen kiertoteiden kautta. --Risto hot sir (keskustelu) 18. toukokuuta 2017 kello 22.18 (EEST)

Se on taas sitten ihan oma keskustelunsa, koska siinä linkityksen lopettamisen peruste on eri. (So. tässä keskustellaan tavoitteellisesta lopputilasta, kun taas tuo olisi tilapäinen menettely.) Samoin se on eri keskustelunsa mitä tulisi tehdä wikisitaateissa Wikisitaattien käytäntöjen kanssa.

Tuo keskustelu Wikisitaattien käytännöistä olisi erittäin tärkeä, ja se olisi syytä aloittaa tuolla Wikisitaateissa mitä pikimmin ja sen aloittamisesta olisi varmaankin hyvä ilmoittaa täällä Wikipediassa näkyvästi, koska luultavasti monilla Wikipedian käyttäjällä on asiaan sekä kiinnostusta että edellytyklsiä ja viisautta tuoda siihen hyvää rakentavaa panosta.--Urjanhai (keskustelu) 18. toukokuuta 2017 kello 17.09 (EEST)

Eihän täällä ainakaan minun ymmärtääkseni ole saatu päätetyksi vielä oikein mitään, ainoastaan eri suuntaisia näkemyksiä on esitetty. Ja sen lisäksi että linkityksestä on eri suuntaisia näkemyksiä on lisäksi kyseenalaistettu linkitykset tekijänoikeudellisin perustein mahdollisena tilapäismenettelynä. --Urjanhai (keskustelu) 18. toukokuuta 2017 kello 16.49 (EEST)