Wikipedia:Kahvihuone (tekijänoikeudet)/Arkisto 24

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Nationalencyklopedin käyttö lähteenä

Onko sallittua lähteistää Nationalencyklopedin avulla Ruotsin kunta-artikkeleihin (290 kpl) kuntien keskustaajamien nimet? Esimerkiksi tästä artikkelista tein tällaisen lähdeviitteen. NE:n sivuilla on pitkät tekstit tekijänoikeuksista ja käytöstä lähteenä. --Raksa123 (keskustelu) 4. heinäkuuta 2016 kello 01.33 (EEST)

Kyllähän sitä saa käyttää lähteenä. En oikein tiedä, miten lähteenä käyttäminen voidaan kieltää. Siinä on artikkelin yhteydessä myös ohje, miten pitäisi viitata. Näkisin, että sen perusteella Nationalencyklopedin-tieto kuuluu laittaa julkaisuun ja julkaisijaksi (jos haluaa) niin laittaa NE Nationalencyklopedin AB, jota tosin he eivät itse vaadi. --PtG (keskustelu) 4. heinäkuuta 2016 kello 09.08 (EEST)

Lähteenä voi tietenkin käyttää, tekstiä ei kuitenkaan voi kopioida, ja suomennettaessa on muotoiltava niin ettei teksti ole suora käännös alkutekstistä vaan muotoiltu uudestaan kuten suomenkielistäkin lähdettä käyttäen. --Abc10 (keskustelu) 4. heinäkuuta 2016 kello 11.43 (EEST)

Ruutukaappauksien käytöstä

Hei kaikille. Huomasin, että ruutukaappauksia on ilmeisesti jossain määrin mahdollista käyttää kuvituksena Wikipediassa. Kts. esim. Eero (Seitsemän veljestä). Onko näin mahdollista tehdä myös todellisen henkilön kohdalla? Olisiko mahdollista esimerkiksi lisätä Jouko Turkan sivulle hänestä kuva - esim. jostain Yle:n haastattelusta? Yritin Googlettaa tähän vastausta, onnistumatta. Kiitos mahdollisista vastauksista etukäteen. --Veron~fiwiki (keskustelu) 5. lokakuuta 2016 kello 14.47 (EEST)

Mitä katsoin noita kuvakaappauksia, niin valtaosa vaikuttaisi olevan kuvitteellisista hahmoista. Kuitenkin ainakin esim. Håkan Westergårdin sivulla on käytetty kuvakaappausta. Miten tämän asian kanssa mahtaa olla? --Veron~fiwiki (keskustelu) 6. lokakuuta 2016 kello 18.50 (EEST)

Kyllä kai ruutukaappauksia voi käyttää siinä missä valokuviakin, kunhan laatu on kelvollinen – ja oikeudet kunnossa. Eeron osalta kuva käytetään "kriittisen kommentaarin osana", millaisena (jos kyseinen Wikipedia-artikkeli sellaiseksi kommentaariksi lasketaan) kuvaa voidaan käyttää ilman oikeudenomistajan lupaa, ei vapaana kuvana. --LPfi (keskustelu) 21. lokakuuta 2016 kello 20.28 (EEST)

Ruutukaappauksia henkilöistä ei kai tekijänoikeudellisista syistä voi käyttää sitaattioikeudella. Henkilöistä kun on aina mahdollista periaatteessa saada vapaakin kuva. Gösta Sundqvistin kohdalla muuten oiva ratkaisu, käyttäjä piirsi muotokuvan henkilöstä, koska vapaata kuvaa ei ollut saatavilla. Televisiosarjan hahmoartikkeleissa on käytetty kuvakaappauksia. --Stryn (keskustelu) 21. lokakuuta 2016 kello 20.41 (EEST)

Ruutukaappauksia voi käyttää vain kyseistä elokuvaa tai televisio-ohjelmaa käsittelevässä artikkelissa, aivan riippmatta siitä onko henkilöstä mahdollista saada kuva vai ei. Jälleen kerran sotketaan en.wikin käytäntö fi.wikiin, jossa noudatetaan Suomen tekijänoikeuslainsäädäntöä. --Abc10 (keskustelu) 22. lokakuuta 2016 kello 09.13 (EEST)

Käsittääkseni täällä pitää noudattaa sekä teoksen alkuperämaan (missä teos on alunperin julkaistu) että Yhdysvaltain tekijänoikeuslainsäädäntöä (koska Yhdysvallat on fi-Wikipedian "julkaisupaikka"). Jos kuvakaappaus sattuu olemaan Suomessa julkaistusta ohjelmasta tai kuvassa näkyvästä teoksesta, niin siinä tapauksessa toki noudatetaan Suomen tekijänoikeuslainsäädäntöä, mutta ei kai muuten? ¬Antilope 22. lokakuuta 2016 kello 16.33 (EEST)

Kartta

Artikkelissa Kruunusillat on hankkeen sivustolta lainattu lehdistön käyttöön tarkoitettu sijaintikartta, jonka on laatinut Sito. Eihän mediakuvia ole aikaisemmin hyväksytty, esim. Kehärata-artikkelin kartta on itse tehty open-kartan päälle. Kuis on?--Htm (keskustelu) 21. lokakuuta 2016 kello 19.11 (EEST)

Mikä ero on havainnekuvan ja kartan välillä? Esimerkiksi artikkelissa Helsingin keskustakirjasto on ottamiani kuvia havainnekuvista ja alueen pienoismallista. Ja Guggenheim Helsinki -suunnitelma-artikkelissa toinen kuva on Commonsista, näemmä jenkkiläisperäinen. Sitaattioikeudellahan näitä käytetään ja jos julkaisija on ne laskenut yleiseen käyttöön, ja kuvat täyttävät tehtävänsä, en näe syytä siihen etteikö niitä voisi julkaista. Vai ko, kö?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 22. lokakuuta 2016 kello 14.04 (EEST)

Kruunusiltojen yleiskartta on tarkoitettu median käyttöön. Täällä ei ole aikaisemmin sallittu käyttää esimerkiksi poliitikoista, näyttelijöistä jne. ns. lehdistökuvia, jossei niitä ole julkaistu vapaalla lisenssillä tai saatu erikseen lupaa tekijänoikeuden haltijalta. Yleiskartan on laatinut Sito Oy ja se koostuu kahdesta osasta, pohjakartasta ja siihen piirretystä reitistä. Lehdistökuvia ei ole julkaistu vapaalla lisenssillä eikä tässä ole kyse sitaattioikeudesta käsittääkseni. Esimerkiksi artikkeleissa Runkolinja 550 ja Kehärata kartta on tehty OpenStreetmapin päälle. --Htm (keskustelu) 22. lokakuuta 2016 kello 18.17 (EEST)

Hymy -lehti käyttää nettisivuillaan laajasti Wikimedia Commonssin kuvia noudattamata lisenssejä

Luetteloa luvattomasta käytöstä: (mikäli linkki sattuu kuolemaan niin sen voi lukea Internet Archivesta. )

Tiedosto	Uutinen
Helsinki police car.jpg	uutinen uutinen uutinen uutinen uutinen
Anna hanski2.jpg	uutinen
Basket of money.jpg	uutinen
Logs at woodmill.jpg	uutinen
Ann Selin (cropped).jpg	uutinen
Travis Fimmel by Gage Skidmore.jpg	uutinen
Liquorice.jpg	uutinen
Katja Kettu.jpg	uutinen
Bablo-262.jpg	uutinen
Föri.jpg	uutinen
Viidentienristeys.JPG	uutinen
Fell Suomutunturi.jpg	uutinen
Alexander Stubb on February 11, 2011.jpg	uutinen
Tiina Lymi IMG 2077 C.jpg	uutinen
Armi Toivanen.jpg	uutinen
Paavo Väyrynen.jpg	uutinen
Gisele Bundchen2.jpg	uutinen
Wikimedia Foundation Office Officey Photos-5.jpg	uutinen
Vesa-Matti Loiri.jpg	uutinen
Jari-Matti Latvala Dunton 2010.jpg	uutinen
Kata Kärkkäinen 2008.jpg	uutinen
MF7624.jpg	uutinen
Helsinki July 2013-21.jpg	uutinen
Solo Sokos Hotel Torni Tampere.jpg	uutinen
Siikainen sh 2014.JPG	uutinen
Simo Salminen.jpg	uutinen
Vanderbilt university police car edit.jpg	uutinen
Klaus Thomasson Vihreät Niityt iskelmätapahtumassa 2006.jpg	uutinen
Jesse-Puljujärvi.jpg	uutinen
Cannabis sativa plant (4).JPG	uutinen
Tom's Restaurant, NYC.jpg	uutinen
Car crash zaragoza.jpg	uutinen
Ford Crown Victoria 1.JPG	uutinen
Ähtärin karhut 15.jpg	uutinen
Matti Esko 26.11.2013.jpg	uutinen
Thai traditional costumes Chiang Mai 2005 033.jpg	uutinen
Zaatari refugee camp, Jordan (2).jpg	uutinen
Alexander Stubb Oct, 2014.jpg	uutinen
Kimi Raikkonen 2008.jpg	uutinen
Punkaharju harjutie.JPG	uutinen
Tapio Liinoja 2.jpg	uutinen
Tarja Halonen 1c389 8827-2.jpg	uutinen
Hugh Jackman 4, 2012.jpg	uutinen
Girl in Muyuan in Jiangxi.jpg	uutinen
Acid attack victim.jpg	uutinen
Tornio Hallituskatu.JPG	uutinen
Margot Robbie.jpg	uutinen
Elgportraet han (Alces alces).jpg	uutinen
Nasima Razmyar 2015.JPG	uutinen
Cumulus 01.jpg	uutinen
Scandinavian Hunks.jpg	uutinen
Carmen Electra-2006.jpg	uutinen
Harri Olli 1 - WC Zakopane - 27-01-2008.JPG	uutinen
Mike Tyson Portrait.jpg	uutinen
Joanna Krupa Benchwarmer 2008.jpg	uutinen
RachaelLeighCook07TIFF.jpg	uutinen
One Direction X Factor Live Glasgow 2.jpg	uutinen
Jouni Hynynen - Ilosaarirock 2008.jpg	uutinen
Wedding and Engagement Rings 2151px.jpg	uutinen
[[:File:|File:]]	[ uutinen]

Elikkä Hymy -lehti käyttää nettisivuillaa laajasti Wikimedia Commonssista otettuja valokuvia, pelkästään jos Google hakuun kirjoittaa "site:hymy.fi Wikimedia Commons" niin tuloksia tulee yli 400. Lehti ilmoittaa ainoastaan lähteeksi "Wikimedia Commons".

Lehden nettisivuilla oli myös yksi minun ottamani valokuva ja laitoin päätoimittajalle sähköpostia ja korvausvaatimuksen mukaan ja he ainoastaan korjasivat uutisen. Soitin tänään päätoimittajalle ja hän vain väitti minulle "älä älä älähän ny rupea minua minua neuvomaan että tota mä tiedän ihan tasan tarkkaan miten asia on" ja lisäksi toimittaja väitti että sisältö on vapaata ja sitä saa käyttää miten haluaa. --Zunter (keskustelu) 28. lokakuuta 2016 kello 15.35 (EEST)

Omalta osaltani saimme sovittua tänään tuon lafkan kanssa kyseisen kiistan kohtuulliseen hintaan, että ainakaan minua ei tämä kiista loppupeleissä jää harmittamaan. --Zunter (keskustelu) 31. lokakuuta 2016 kello 20.09 (EET)

No toivotaan, ettei kyseessä ole häilyvä moraali vaan ammattitaidottomuus.--MAQuire (keskustelu) 28. lokakuuta 2016 kello 16.07 (EEST)

Otin yhteyttä hänen esimieheensä Otavamediassa, lupasi selvittää tätä minun tapaustani. --Zunter (keskustelu) 28. lokakuuta 2016 kello 16.30 (EEST)

Kyse on suuresta tapauksesta. Tarvittaessa Wikimedia Suomi voi välittää Wikimedia Foundationin juridista apua. Ota yhteyttä jos tarvitaan.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 28. lokakuuta 2016 kello 16.44 (EEST)

Kuulostaapa hyvältä idealta, täydennänpä listaa. --Zunter (keskustelu) 28. lokakuuta 2016 kello 16.48 (EEST)

Sitä mikä on julkaistu public domain -lisenssillä saa, muita lisenssin määräämillä ehdoilla. --Urjanhai (keskustelu) 28. lokakuuta 2016 kello 17.31 (EEST)

Olen jättänyt listasta pois sellaiset tiedostot mitkä on public domaineja. --Zunter (keskustelu) 28. lokakuuta 2016 kello 17.34 (EEST)

Tämä olikin juuri se, mitä päätoimittaja ei tiennyt, vaikka kehui tietävänsä: Public domainin ja muiden avoimien lisenssien ero. --Urjanhai (keskustelu) 28. lokakuuta 2016 kello 17.43 (EEST)

"se on on sivustolta jossa on vapaita kuvia, niin sillon ei voi olla mikään kuvavarkaus" näinhän sanoi, eli juurikin niin että tietämätön oli. --Zunter (keskustelu) 28. lokakuuta 2016 kello 18.10 (EEST)

Joku voisi yksinkertaisin sanoin ja tikkukirjaimin hitaasti kertoa sille wannabe-toimittajalle, että jokaisessa Commonsin kuvassa on oma lisenssi, josta katsotaan miten sen kuvan kanssa kanssa menetellään. Vapaa kuva ei tarkoita kuvaa, jonka mikä tahansa julkaisu saa omia (tämä tiedoksi myös Hesarille ja Iskelmäradiolle). --Htm (keskustelu) 28. lokakuuta 2016 kello 18.20 (EEST)

Otin yhteyttä Wikimedia Suomeen Facebookin kautta, lupasi ottaa selvää asiasta. --Zunter (keskustelu) 28. lokakuuta 2016 kello 18.28 (EEST)

Helsingin Sanomat käyttää paljon kuvia pelkällä Wikimedia Commons -maininnalla: tässä yksijuttu, monta kuvaa. --Abc10 (keskustelu) 28. lokakuuta 2016 kello 18.38 (EEST)

Keskustelua aiheesta käytiin jo syksyllä 2014. --Zunter (keskustelu) 28. lokakuuta 2016 kello 19.19 (EEST)

Korjausta ei kuitenkaan ole tehty, mutta ovat ehkä ottaneet opikseen myöhemmässä kuvienkäytössä, koska monissa näkyy olevan tekijä, ei kuitenkaan lisenssiä, kuten pitäisi. En huomannut katsoa julkaisuajankohtia. -- Abc10 (keskustelu) 28. lokakuuta 2016 kello 21.50 (EEST)

Käyttöohjeet

Voisiko joku tekijänoikeusasiat hallitseva kirjoittaa ohjesivun, johon sisältyy useita kuvia (yksi kutakin erilaista lisenssiä kohti) ja josta näkee, miten tekijän ja lisenssin ilmoittaminen kuuluu oikeaoppisesti tehdä esimerkiksi omilla nettisivuilla tai painetussa julkaisussa. Kun malli on olemassa, niin Commonsin käyttäjien on helppo tehdä itse sen mukaan. --Raksa123 (keskustelu) 13. marraskuuta 2016 kello 01.27 (EET)

Wikimedia Commonssista löytyy tälläinen: "Commons:Sisällön käyttö Wikimedian ulkopuolella". --Zunter (keskustelu) 15. marraskuuta 2016 kello 21.06 (EET)

Ohjeistusta luvattoman kopioinnin tekijänoikeuksien haltijoille

Itse kun olen aktiivisesti valvonut ottamieni valokuvien käyttöä ja ollut yhteydessä lähes kaikkiin luvattomiin kopioijiin, niin pitäisikö jonnekkin kertoa ohjeistusta kuinka toimia jos omia kuvia kopioidaan luvatta? --Zunter (keskustelu) 24. marraskuuta 2016 kello 15.52 (EET)

Wikimedia Suomi on tekemässä tekijänoikeusopasta, jossa pitäisi huomioida varsinkin Wikipedian käyttäjät. Se tulee varmaan myös pdf-julkaisuna ja avoimeen käyttöön, arvelisin ensi vuoden alussa. Tiedustelin eräältä WMF:n toiminnassa olevalta laki-ihmiseltä, arveleeko, että WMF suostuisi vahvistamaan tapauksia, joissa avoimia lisenssejä on käytetty laittomasti ja väärin. Arvio oli että WMF on hyvin varovainen tällaisssa, koska niistä pitäisi varmaan esittää hyvin vahvat (ja monimutkaiset) todisteet ja WMF ei ole suoraan osapuoli. Hän sanoi että miksei Wikimedia Suomi voisi tehdä tällaista.

Osittain koen, että kyse on myös meidän (yhdistyksen) toiminnan huonoudesta, sillä meidänhän pitäisi myös ainakin tiedottaa vakuuttavasti näistä. Ainakin se tekijänoikeusopas on tulossa ja sitä voi käyttää. Myös tuo ideasi, että voisi laatia yksinkertaisen toimintaohjeen esim. "Mitä voin tehdä jos kuvieni luvatonta kopiointia tapahtuu?" on hyvä. Siinä voisi olla vaihtoehtoisia "vaiheita" eli jos yksi toimenpide ei tehoa, mitä sitten tehdään jne. ja viimeinen olisi joku "tavataan raastuvassa" -vaihtoehto. Ohjeiden pitäisi olla selkeitä ja yksinkertaisia ja niiden laatiminen ei ehkä ihan helppoa ole. Esimerkiksi Wikipediaan tallennetuissa kuvissa käytetään käyttäjänimiä ja käsittääkseni jos vaatimuksia esitetään, pitäisi ilmoittaa tekijän oikea nimi. Mutta kannatettava asia joka tapauksessa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 24. marraskuuta 2016 kello 18.25 (EET)

Todisteiden keräämisessä käteviä työkaluja ovat Wayback Machine ja archive.is, sinne kuvakaappaukset talteen sivustoista joilla luvatonta kopiointia löytyy, yleensä kun kuvankopsaajille laittaa viestiä niin he vain poistavat kuvan sivustolta ilman että suostuvat edes vastaamaan. Ja tosiaan ongelmaksi muodostuu varmasti tuo jos ei tallenna kuvia omalla nimellään. --Zunter (keskustelu) 24. marraskuuta 2016 kello 19.37 (EET)

en:File:The Appomattox of the third termers - unconditional surrender.jpg

Haluaisin tämän tiedoston fi-wikin puolelle, mutta nuo tekijänoikeusmerkinnät ovat niin hämärät, että en tiedä pitäisikö tuo kuva nyt tallentaa Commonsiin vai tänne. Käsittääkseni tiedosto on Suomenkin lainsäädännön mukaan ihan vapaata riistaa (kuva on julkaistu 1880 ja tekijän kuolemasta on +120 vuotta), mutta tiedostoon liitetyssä mallineessa varoitetaan erikseen, että kuva ei ehkä olekaan public domainissa kaikkialla. Toisaalta taas seuraavassa mallineessa kerrotaan, että tiedosto pitäisi ehkä kopioida Commonsiin, mutta samalla varoitetaan että ei sitä ehkä sittenkään pitäisi siirtää. Yritä tästä nyt sitten saada jotain tolkkua.-Henswick (keskustelu) 29. lokakuuta 2016 kello 17.21 (EEST)

Toisen kuvaajan kuvan luvalla tallentaminen Commonsiin

Miten tässä pitäisi toimia, vai onko mahdollista ollenkaan? Jos saan kuvan toiselta kuvaajalta, joka lupaa sen olevan julkaistavissa Wikipedian vaatimalla lisenssillä (esim. CC BY-SA 4.0), voinko sen jotenkin Commonsiin tallentaa? Kuvaa ei välttämättä siis ole julkaistu missään, ja jos on, niin ei Wikipediaan sopivalla lisenssillä. Kuitenkin lupa kuvaajalta on, mutta hän ei itse jaksa/halua/osaa sitä Commonsiin tallentaa. Ja millä vaihtoehdoilla tallennusvaiheessa tuo pitää tehdä?Smoky Vendace (keskustelu) 5. marraskuuta 2016 kello 22.03 (EET)

Periaatteessa kaikesta kai voi sopia. Luvan pitäisi olla varmaankin olla kirjallinen, jotta jokainen voi sen tarkistaa. Molempien sopijapuolten allekirjoitukset pitäisi olla sähköisiä jne. Ja missä tällainen sopimus julkaistaisiin, jotta se olisi tarkistettavissa mahdollisimman helposti? Tämän takia kai omat kuvat yksinkertaisempia.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 5. marraskuuta 2016 kello 23.32 (EET)

Se menee seuraavasti:

1. Tallenna kuva commonsin upload wizardilla
   1. Upload wizardin "Release rights" -välilehdellä:
      • valitse kohta This file is not my own work.
      • ja lisää Source -kenttään teksti {{subst:OP}}
      • valitse se lisenssi jonka olet sopinut tekijänoikeuksien haltijan kanssa käytettäväksi
   2. Tee tallennus Upload wizardilla loppuun ja ota talteen tallennettujen kuvien nimet

1. Lähetä OTRS-lupa (lue sivu läpi)
   1. Klikkaa OTRS-sivulta löytyvää Try our new Interactive Release Generator! -linkkiä (iso sininen nappi otsikon Declaration of consent for all enquiries alla, suora linkki)
      • täyttele tiedot. Oleelliset valinnat ovat: I represent the copyright holder ja I or others have already uploaded the file to Wikimedia Commons, kuvien nimet jne
   2. Kun olet saanut lomakkeen täytettyä, niin jossain vaiheessa se käsitellään. (voi kestää pitkään ja jos mitään ei tunnu tapahtuvan, niin esim. Makele-90:ltä voi kysellä miten se etenee.)

--Zache (keskustelu) 6. marraskuuta 2016 kello 00.18 (EET)

Luo uusi käyttäjä tunnus, niin minä tein kuin julkaisin tuttavani ottamia kuvia. --Zunter (keskustelu) 6. marraskuuta 2016 kello 20.43 (EET)

Ja sanoit niitä omiksesi? Jos asiasta tulee jälkikäteen ongelma, tekijänoikeuksien haltija määrää laskun suuruuden. --Abc10 (keskustelu) 6. marraskuuta 2016 kello 23.08 (EET)

No, Zunterille myös, että noin miten tuossa yllä kuvasin on se miten asia kuuluisi tehdä. Eli tallennetaan kuva ja lähetetään OTRS:n kautta lupa- ja yhteystiedot jolloin ne kirjataan ylös ja arkistoidaan jolloin perusteet sille, että kuva on commonsissa on löydettävissä jälkikäteen. --Zache (keskustelu) 7. marraskuuta 2016 kello 04.12 (EET)

Miten niin? File:Veto - Jymy (19.9.2015) 04.JPG, sovin kuvaajan kanssa nimimerkistä ja sitten loin kyseisen nimimerkin ja julkaisin kuvan, mitä epäselvää? --Zunter (keskustelu) 8. marraskuuta 2016 kello 16.10 (EET)

Ei noudata Commonsin virallista käytäntöä, vaan OTRS-lupa puuttuu. Nimimerkki on sinun, lataaja olet sinä ja sanot kuvaa itse ottamaksesi. --Abc10 (keskustelu) 8. marraskuuta 2016 kello 17.19 (EET)

Nimimerkki ei ole minun, lataaja olen minä, mutta en sano että MINÄ olen kuvan tekijä, vaan nimimerkki "Saltsuuu".--Zunter (keskustelu) 8. marraskuuta 2016 kello 18.57 (EET)

Se on oma tulkintasi ja vain omassa päässäsi. Noin ei kuitenkaan voi toimia, vaan tulee noudattaa Commonsin käytäntöjä. Tekijänoikeudet eivät ole mikään vitsi, niitä puidaan käräjillä jatkuvasti. --Abc10 (keskustelu) 8. marraskuuta 2016 kello 19.08 (EET)

Poista sitten kyseiset kuvat Commonssista, ei se minulta ole pois. --Zunter (keskustelu) 8. marraskuuta 2016 kello 19.10 (EET)

Koordinaattien tekijänoikeudet

Sain lisättyä kaikkiin Suomen järviartikkeleihin tietolaatikot ja sijaintikartat (esimerkki). Osassa koordinaatit olivat valmiina ja osaan ne piti hakea erikseen Kansalaisen Karttapaikasta. Joillakin sivuilla valmiille koordinaateille oli merkitty lähteeksi Kansalaisen Karttapaikka, monissa ei mitään lähdettä. Kun koordinaatit puuttuivat, niin kirjoitin Kansalaisen Karttapaikassa järven nimen hakukenttään, valitsin tulosluettelosta oikean järven, oikean reunan työkalulla otin hakutuloksen koordinaatit esiin ja vaihdoin koordinaatiston oikeaksi. Sen jälkeen kopioin Karttapaikan ilmoittamat koordinaatit kyseisen järven artikkeliin. En merkinnyt Kansalaisen Karttapaikkaa koordinaattien lähteeksi artikkeliin. Yhteenvetoon kirjoitin joskus, että koordinaatit ovat Kansalaisen Karttapaikasta, joskus en mitään.

Saako koordinaatit vain kopioida Kansalaisen Karttapaikasta yllä selostetulla menettelyllä vai pitäisikö niille tehdä myös jokin lähdeviitemerkintä?

Avoimien aineistojen tiedostopalvelussa on yhtenä kohtana Nimistö, joten sinänsä paikannimet ja koordinaatit taitavat olla avointa aineistoa. Käytännössä jonkin kohteen koordinaattien etsiminen noiden tiedostojen kautta on paljon hankalampaa kuin Kansalaisen Karttapaikan hakutoimintoa ja koordinaattityökalua käyttämällä. Avointa aineistoa käytettäessäkin pitäisi kuitenkin ilmoittaa aineiston lähde hyvin yksityiskohtaisesti.

Järviartikkeleita on varmaan pari tuhatta, joten käsin niitä ei viitsisi käydä toista kertaa läpi koordinaattitietojen lähdemerkintöjä lisäten. Lisäksi Kansalaisen Karttapaikasta otettuja koordinaatteja on varmaan monien muidenkin aihepiirien artikkeleissa. Osa koordinaateista voi olla otettu Google Mapsin avulla, mutta yhtälailla niistä puuttuvat lähdemerkinnät. Koordinaatit pitäisi lisätä vielä monien kylien ja saarien artikkeleihin, mutta kysytään tästä tekijänoikeusasiasta ensin. --Raksa123 (keskustelu) 15. joulukuuta 2016 kello 12.22 (EET)

Olen tekijänoikeuden suhteen täysi maallikko, mutta ensimmäisenä tulee mieleen, että jos sinä tai joku muu wikipedian käyttäjä noutaa koordinaatit karttapaikasta niin silloinhan hän tai tässä tapauksessa sinä on se joka on tehnyt sen luovan työn. Ja jos tämä luovan työn tekijä julkaisee työnsä vapaalla lisenssillä, niin vaatiiko tämä muuta. Mutta en tiedä onko tämä arvioni asiasta oikea ja kattaako se kaikki asiaan mahdollisesti liittyvät tekijänoikeuskysymykset.--Urjanhai (keskustelu) 15. joulukuuta 2016 kello 12.47 (EET)

Mahdollisesti tilanne voisi olla toinen, jos joku tekisi esim. karttapaikasta nimihakuja koneellisisti ja imuroisi tuloksesta koordinaatit koneellisesti. Mutta toisaaltahan sitä ei ole tarpeen tehdä koska näiden hakujen tuottaman tiedon sisältävä paikannimiaineisto on ladattavissa myös avoimena datana. Avoimen datan lähteen ilmoittaminen oikein taas on helppo tehdä mallineella, jossa se on kerran ilmoitettu oikein, ja sitten lisää vain mallineen.--Urjanhai (keskustelu) 15. joulukuuta 2016 kello 12.50 (EET)

Kohteen etsiminen paikannimihaulla ja Maanmittauslaitoksen sille antamien koordinaattien kopioiminen on teknisesti eri asia kuin etsiä itse kartalta jokin kohde, klikata hiirellä sen päältä ja kopioida näin muodostuneet koordinaatit. Esimerkiksi artikkeliin Saariselkä on lisätty koordinaatit jo vuonna 2008 ilman lähdemerkintää, joten sinänsä ongelma ei ole uusi. --Raksa123 (keskustelu) 15. joulukuuta 2016 kello 13.03 (EET)

Tekijänoikeus suojaa määritelmällisesti muotoa eikä tietosisältöä eikä yksittäisillä faktoilla (esim sijainnilla) ole tekijänoikeutta. Se suoja mikä esimerkiksi tietokannoille tulee on luettelosuoja ja sen rikkominen tulee kyseeseen siinä vaiheessa kun aletaan järjestelmällisesti kopioimaan (Esim ohjelmallisesti) tietoja. Käsin yksittäisiä tietoja listasta kopioimalla sitä on ymmärtääkseni aika hankala rikkoa ja tässä tapauksessa tosiaan nuo samat tiedot ovat nykyään jo avoimena datana sekä useasta, niin väittäisin että vaikka jotain ongelmia (epätodennäköistä minusta) asiasta joskus tulisikin, niin se liittyisi lähinnä siihen miten korjataan tilanne. --Zache (keskustelu) 15. joulukuuta 2016 kello 13.10 (EET)

Edelleenkin epäilen että että se tekijä tuossa on se klikkaaja. Hänhän on se, joka tekee sen aivotyön, että mikä piste kartalla vastaa reaalimmaailman jonkun kohteen sijaintia. - Ja voi myös tehdä siinä virheitä, tulkintaa, yleistystä jne. Nimistöaineiston luojakin on tuon saman työn tehnyt kertaalleen, mutta tässä tuo klikkaaja tekee sen kartan avulla uudestaan. Jonkun ei-pistemäisen kohteen kohdalla joku muu esimerkiksi voi valita kohdetta edustavan pisteen toisin jne.--Urjanhai (keskustelu) 15. joulukuuta 2016 kello 13.13 (EET)

Tuon nimistödatan kohdalla olisi kiinnostava tietää, onko niisssä annettu sijainti kartalla olevan tekstikohteen (siis "karttasanan") sijainti vaiko nimen tarkoitteen eli reaalimaailman kohteen sijainti. Esimerkiksi pienelle saarelle tai isolle kivelle voidaan antaa tarkka pistesijainti, mutta karttasana yleensä on vähän eri kohdassa. --Urjanhai (keskustelu) 15. joulukuuta 2016 kello 13.00 (EET)

Käyttäjän Mumintrollet202‎ muokkaukset

Käyttäjän Mumintrollet202‎ viimeaikaiset Koreaa koskevat muokkaukset ovat lähes kokonaisuudessaan suoraa kopiota kirjasta Korea: Kolme ovea tiikerin valtakuntaan (muutamaa en-wikistä käännettyä pätkää lukuun ottamatta). Poistin ne tekijänoikeusrikkomukset jotka heti löysin, mutta suosittelisin käymään läpi myös käyttäjän vanhemmat mm. Kiinaa koskevat muokkaukset ja kumoamaan ne tarvittaessa. --Epiq (keskustelu) 2. tammikuuta 2017 kello 18.54 (EET)

Veikkauksen tekstilogo

Täyttääkö muka tämä logo teoskynnyksen? Listattu tekijänoikeuksien alaiseksi, mutta kyseessä kumminkin vain normaalia tekstiä, mikä ei omasta mielestäni täytä teoskynnystä. /LR La Revolucion (keskustelu - muokkaukset) 5. tammikuuta 2017 kello 20.02 (EET)

Kyseinen tekstilogo ole tekijänoikeuksien alainen, mutta logo kuuluu tavaramerkkisuojan piiriin. Lisäksi logossa käytetty fontti voi kuulua tavaramerkkisuojan piiriin. Kuvan voi siirtää Wikimedia Commonsiin. –Makele-90 (keskustelu) 6. tammikuuta 2017 kello 12.56 (EET)

Laserkeilausakuva

Commonsiin ladattiin laserkeilauskuva Rapolan muinaislinnasta. Jaksaisiko joku (esim. @Zache:) kaivaa esiin oikean mallineen? --Urjanhai (keskustelu) 19. tammikuuta 2017 kello 09.51 (EET)

Jaksoinkin kaivaa itse: Jos kuva on MML:n latauspalvelusta, niin malline olisi tämä: [1].--Urjanhai (keskustelu) 19. tammikuuta 2017 kello 10.03 (EET)

Nyt tarvitaan vain kuvan lataajalta tieto, onko kuva peräisin MML:n latauspalvelusta vaiko mahd. jostain muualta.--Urjanhai (keskustelu) 19. tammikuuta 2017 kello 10.07 (EET)

Keskustelu jatkui lataajan sivulla. Kyseessä on ruutukaappaus joltain MML:n sivulta (senhän itse asiassa huomaakin siitä, että kuvaan on jäänyt kohdistimen risti) , mutta miltä? Esim. karttapaikan ja Paikkatietoikkunan käyttöehdot, jotka linkitin siellä, eivät salli kaikkea kopiointia. Sen sijaan latauspalvelusta ladattuina aineistoja saa käyttää. Oikaiskaa, jos meni väärin tai epätarkasti.--Urjanhai (keskustelu) 30. tammikuuta 2017 kello 14.23 (EET)

Rapolan linnan Laserkeilauskuva.jpg on syytä poistaa Commonsista. Avoimien aineistojen latauspalvelusta sitten tilalle uusi vastaavanlainen kuva. Laserkeilausaineisto on jossain LAZ-tiedostomuodossa, joten täytyy ottaa GeoTIFF-muodossa oleva Vinovalovarjosterasteri ja siitä varmaan tarkin 2 metrin vaihtoehto. Siitä kuvasta voi sitten rajata sopivan alueen Commonsiin uudeksi tiedostoksi. Rapola löytyy karttalehdestä M4123C. --Raksa123 (keskustelu) 30. tammikuuta 2017 kello 19.32 (EET)

Tuo ruutukaappaus muistuttaa ulkonäöltään mainittua 2 m vinovalovarjostetta, eli kuva luultavasti on jostain palvelusta jossa juuri sitä on käytetty. Tämä on siitä kätevää, että vinovalovarjosteita pääsee helposti tarkastelemaan karttapalveluissa mutta latauspalvelu (ja ehkä myös rajapinnat) mahdollistavat monipuolisemman käytön. Alkuperäinen pistepilviaineisto mahdollistaa vielä monipuolisemman käytön, mutta vaatii vähän opiskelua sekä koneelta suurta tehoa. Kuitenkin senkin käsittelyn kai pitäisi onnistua myös ilmaisohjelmilla.--Urjanhai (keskustelu) 30. tammikuuta 2017 kello 23.49 (EET)

Eli jos siis joku halua askarrella pistepilviaineistoilla (LAZ) ja jos haluaa julkaista aikaansaannoksiaan commonsissa avoimilla lisensseillä, niin sekin on mahdollista.--Urjanhai (keskustelu) 30. tammikuuta 2017 kello 23.53 (EET)

Kääpäluettelo

Artikkelissa Käävät metsien suojeluarvon indikaattoreina näkyvä luettelo muistuttaa uhkaavan paljon kirjalähteien vastaavaa luetteloa. Onkohan tämä sellainen niin julkinen tieto, ettei tarvitse pelätä tekijänoikeusongelmia? --Höyhens (keskustelu) 30. tammikuuta 2017 kello 12.12 (EET)

Kun tieteellinen tieto ei sinänsä ole (taloudellisen) tekijänoikeuden piirissä, kyseeseen tulee kai lähinnä luettelosuoja? Se taas on voimassa, kunnes 15 vuotta on kulunut siitä vuodesta, jolloin työ saatettiin yleisön saataviin. Onko sen kirjalähteen julkaisusta jo montakin vuotta? ¬Antilope 30. tammikuuta 2017 kello 20.07 (EET)

Sen kun tietäis. Mulla käytettävissäni oleva teos on ilmestynyt vuonna 2016, mutta artikkelissa mainituista viitteistä on saman tekijän kirja vuodelta 1993. Toivottavasti luettelo on jo siinä. --Höyhens (keskustelu) 30. tammikuuta 2017 kello 23.25 (EET)

Onko viitemalline lain mukainen?

Joissakin verkkoviitemallineissa tekijää ei mainita oletuksena. En saa selvää ovatko nämä "muokkaa"-tilassa vai mobiilimuokkauksessa syntyneitä viitteitä. Tästä seuraa se, että Wikipediaan syntyy paljon viitteitä, joissa tekijää ei mainita. Suomen tekijänoikeuslaissa sanotaan, että tekijä olisi mainittava hyvän tavan mukaisesti teosta tai teoskappaletta julkaistaessa. Esimerkiksi toimittajien kirjoittamat tekstit ovat teoksia. Ja sanoipa laki mitä hyvänsä, jos lähteessä mainitaan tekijä, olisi se kaiken järjen mukaan mainittava myös viitteessä. Tekijän nimi auttaa lukijaa lähdekritiikissä. Yhdysvaltain presidenttikin puuttui vastikään siihen, että tekijöiden nimiä ei mainita mediassa. Tämä pitäisi korjata ainakin Wikipedian osalta.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 28. helmikuuta 2017 kello 10.22 (EET)

Jos puhutaan tekstistä, niin Wikipediassa ei lainata lähdettä vaan teksti kirjoitetaan omin sanoin (poikkeuksena selvät sitaatit) eikä lähteenä käytetyn tekstin tekijällä ole siihen tekijänoikeutta. (ts. Tekijänoikeus suojaa muotoa eikä sisältöä) Eli viitteitä ei lisäillä tekijänoikeuksien vaan tietojen tarkistettavuuden vuoksi. --Zache (keskustelu) 28. helmikuuta 2017 kello 10.26 (EET)

Ok, no ehkä näin. Mutta eikö tekijän nimen mainitseminen viitteessä olisi kuitenkin hyvän tavan mukaista ja eikö kirjoittajan/kirjoittajien nimi viitteessä auttaisi lukijaa tunnistamaan ja arvioimaan nopeammin lähdettä? Sitä paitsi verkkoviitteiden mallineet eri muokkaustiloissa ovat epäjohdonmukaisia, kun "Muokkaa wikitekstiä" viitteissä tekijä on optiona ja muissa ei. Eikö ainakin tässä kohti Wikipedia voisi olla vähän tieteellisempi, eli ainakin noudattaa tieteellistä merkintätapaa?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 28. helmikuuta 2017 kello 10.35 (EET)

Tarkennetaan, että toki Wikipediassa toisinaan myös lainataan lähdettä sanasanaisesti. Sellainenkin on tietyin edellytyksin sallittua. Silloin on viitemerkinnässä oltava erityisen tarkkana, että tulee mm. tekijä ilmoitettua hyvän tavan mukaisesti. --Jmk (keskustelu) 28. helmikuuta 2017 kello 10.42 (EET)

Jmk: poikkeuksena selvät sitaatit. Kulttuurinavigaattori: Siis on se visuaaliessa muokkaimessakin vaihtoehtona, mutta automaattisen viitteen yhteydessä se ei osaa hakea sitä nimeä. Automaattisissa viitteissä se taustalla oleva ohjelmisto on avoimen lähdekoodin Zotero johon pitäisi lisätä säännöt eri sivustoille jotta se osaisi hakea niistä sen tekijän nimen. Sinänsä olisi ihan mahdollisuuksien rajoissa lisätä siihen säännöt vaikka suomalaisille nettilehdille, tärkeimmille arkistoille, kirjastotietokannoille yms, mutta vaatii sen, että joku käyttää aikaa ja vaivaa siihen. --Zache (keskustelu) 28. helmikuuta 2017 kello 10.45 (EET)

No hyvä, mutta löytyiskö joku vapaaehtoinen joka tämän tekisi? Tekijöitä ja tekijyyttä pitäisi arvostaa, koska itse asiassa koko Wikipedian sisältö rakentuu heidän töilleen. No, ehkä vähän mahtipontisesti sanottu, mutta kuitenkin jonkinlaista linjaa ja johdonmukaisuutta tähän pitäisi saada tähän.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 28. helmikuuta 2017 kello 10.53 (EET)

Facebookissa (vaatii kirjautumisen) oli muuten juttua tästä tammikuussa. Ketju sisältää linkit Zoteron spekseihin ja VE:n toteutukseen jos jotakuta asian tekninen toteutus kiinnostaa. --Zache (keskustelu) 28. helmikuuta 2017 kello 11.56 (EET)

Täytyy tunnustaa että olen useinkin jättänyt artikkelilähteen tekijän mainitsematta, koska jos kirjoitan siihen tekijäksi Matti Möttönen, tulee käyttäjä X ja kääntää sen "tieteellisyyden" nimissä muotoon Möttönen, Matti. Silloin menetetään se idea, että Wikipedian täsmähaulla "Matti Möttönen" löytyisivät kaikki osumat nimelle Matti Möttönen. Nämä kääntäjät ovat niin jääräpäisiä, ettei mikään järkipuhe auta, sillä heille "tieteellisyys" on sitäkin vahvempi argumentti. Abc10 (keskustelu) 28. helmikuuta 2017 kello 10.55 (EET)

Toimiiko haku paremmin, jos tekijän nimeä ei kirjoita ollenkaan? --Otrfan (keskustelu) 28. helmikuuta 2017 kello 11.00 (EET)

Niin, eikö se Möttösen Matti löytyisi, jos kirjoittaa hakuun vaan sanan Möttönen? Sitä paitsi, eikös esittämässäsi vaihtoehdossa palvella enemmän hakukonetta, kun minun ideassani pitäisi auttaa lukijoita huomaamaan jo viitteessä tekijä ja vähän myös arvostamaan enemmän tekijyyttä? Käsittääkseni käytäntö on sukunimi-pilkku-etunimi, mutta tästä nyt ei ole kyse, vaan siitä että tekijät ylipäätään saataisiin vbiitteisiin.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 28. helmikuuta 2017 kello 11.12 (EET)

Puhun nyt täsmähausta, jolla halutaan löytää pelkästää osumat Matti Möttöseen. Mitä tarkoittaa hakukoneen palveleminen? Minun tavassani (etunimi-sukunimi) palvellaan tiedon hakijaa. --Abc10 (keskustelu) 28. helmikuuta 2017 kello 11.28 (EET)

No en tunne perusteita, miksi käytäntö on sukunimi-pilkku-etunimi, mutta siitä tässä keskustelussa ei ole kysymys. Eli tekijyyden maininta pitäisi saada myös automattiviitteisiin. En osaa tuota Zoteroa värkkäillä, mutta jos siihen saataisiin pelkästään yleisimmät käytetyt ja automaattiviitteiden pois jättämät, eli Hesari ja Yle, niin eikös sekin olisi jo jotain ja askel eteenpäin? Olen paljon lisäillyt tekijöitä viitteisiin, mutta tuntuu, että niitä on tullut surukseni vain lisää.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 28. helmikuuta 2017 kello 11.45 (EET)

Pahoittelen sotkeutumistani keskusteluun väärällä kommentilla. Abc10 (keskustelu) 28. helmikuuta 2017 kello 11.51 (EET)

Tekijä on (ymmärtääkseni) aina luonnollinen henkilö ja aina ei lähteissä (kuten esim. joku nettiuutinen tai hakuteos) yksilöidä tekijäksi ketään luonnollista henkilöä vaan esim. Helsingin Sanomat, STT tai sekalainen toimituskunta. Artikkelin tai teoksen toimittaja ei ole sama asia kuin sen tekijä.--EskoG-67 (keskustelu) 28. helmikuuta 2017 kello 20.00 (EET)

No, on tullut jo todistettua että asia ei ole otsikon mukainen tekijänoikeusasia, mutta sanotaanko sitten, että artikkelin kirjoittaja on tekijä. Kantani on, että jos jonkun nimi tai joidenkin nimet mainitaan kirjoituksen yhteydessä kirjoittajina, pitäisi vastaavasti ja johdonmukaisesti Wikipedian viitteissäkin mainita nämä nimet. Kun viite tehdään manuaalisesti joko "Muokkaa wikitekstiä" tilan verkkoviitteessä tai "Muokkaa" tilan visuaalisessa muokkaimessa, tekijän nimen lisääminen on optio. Mutta automaattisen viitteen luova ohjelma ei osaa etsiä lähteestä kirjoittajan tai kirjoittajien nimiä. Tämän keskustelun pohjalta esittäisin, että a) ohjeistetaan selkeämmin, että kaikkiin viitteisiin olisi hyvä lisätä myös tekijän/tekijöiden nimi ja b) yritetään löytää joku, joka lisäisi automaattisen luomiseen tarkoitettuun Zoteroon säännöt esimerkiksi suomalaisille nettilehdille, tärkeimmille arkistoille ja kirjastotietokannoille, jotta se osaisi etsiä nuo nimet. Mitäs tästä tuumaatte?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 1. maaliskuuta 2017 kello 00.06 (EET)

Olen pitänyt tapanani merkitä verkko/lehtiviitteisiin tekijän. Tekijä vaikuttaa lähteenä olevan tekstin muotoon ja sisältöön, ja tekijän nimestä voi nähdä onko kyseessä tunnettu toimittaja, erikoistoimittaja vaiko seurapiiritoimittaja. Ja kirjoitan sen muodossa Sukunim Etunimi, koska en ole tieteellisen tekstin tekemiseen perehtynyt humanoidi vaan sivistymätön tavis.--Htm (keskustelu) 1. maaliskuuta 2017 kello 01.59 (EET)

Kun järjestysasia edellä olevasta paheksunnasta huolimatta nostetaan uudestaan esille, kommentoin sen verran, että jätän usein tekijänimen lisäämättä siksi, etten herättäisi ärtymystä joissakin käyttäjissä, sillä ärtymyksestä seuraa muuta, esimerkiksi ivallisia kommentteja. Pyrin kirjoittamaan lähteen mukaan, ja yleensä lähteissä nimi on etunimi-sukunimi-muodossa. Takaperoista muotoa tarvitaan koneellisessa aakkostuksessa, joka taas ei liity mitenkään lähdeviitteisiin. Abc10 (keskustelu) 1. maaliskuuta 2017 kello 07.10 (EET)

Olen osittain nykyään samaa mieltä Abc10:n kanssa, olen siis hieman kääntänyt takkiani. Yksittäinen viite ei kuuluisi olla muodossa "sukunimi, etunimi", toki näin lukee meidän ohjeissa, mutta "tieteellisen kirjoittamisen" kanssa tällä ei ole mitään tekemistä. Tietokirjallisuudessa yleensä yksittäinen viite on muodossa "etunimi sukunimi" (tai sitten pelkällä sukunimellä, jos teos on jo kirjallisuusluettelossa). Mutta lähdeluettelossa puolestaan ehdottomasti "sukunimi, etunimi", koska se helpottaa tiedon löytämistä, kun aakkostava tekijä/hakutermi on ensimmäisenä, mutta viiteluettelohan on viittausjärjestyksessä, joten siinä ei yksittäisen viitteen tarvitse olla tuossa järjestyksessä. --PtG (keskustelu) 1. maaliskuuta 2017 kello 07.44 (EET)

Tai korjataan omaa kirjoitustani sen verran, että tietenkin meidän ohjeissa lukee niin päin, koska ne pyrkivät antamaan ohjeet periaatteessa lähdeluettelon tekemiseen. --PtG (keskustelu) 1. maaliskuuta 2017 kello 07.52 (EET)

Keskustelu tekijän nimen kirjoittamisen järjestyksestä ei kuulu tähän aiheeseen ja hämärtää varsinaisen aiheen keskustelua ja mahdollista toimeenpanoa. Siitä keskustelu on tärkeä ja se pitäisi eristää.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 1. maaliskuuta 2017 kello 09.16 (EET)

Liikenneviraston hankekartta

Karttakuva Tiedosto:Pisara vaihtoehdot.png on roikkunut "pikapoistossa" kohta kuukauden. Kuva on otettu liikenneviraston laatimasta hankearviointiraportista. Liikennevirasto on epäilemättä viranomainen, mutta onko tällainen raportti tekijänoikeuslain 9 §:ssä tarkoitettu "päätös tai lausuma". Osaako joku auttaa? --Jmk (keskustelu) 22. maaliskuuta 2017 kello 18.45 (EET)

No, kiitos kaikille keskustelijoille. Selvyyttä tulkinnan oikeellisuudesta ei löytynyt joten poistan kuvan. --Jmk (keskustelu) 26. maaliskuuta 2017 kello 21.06 (EEST)

Lakitekstien käännökset

Nauttivatko yksinkertaisten lakitekstien käännökset tekijänoikeudellista suojaa? Viittaan tässä lähinnä Yhdysvaltain perustuslain lisäysten suomennoksiin, jotka on julkaistu Yhdysvaltain ulkoministeriön sivuilla ([2], julkaisun sivunum. mukaan s. 103 -->)-Henswick (keskustelu) 26. maaliskuuta 2017 kello 00.08 (EET)

Kyllä käännöksillä on tekijänoikeussuoja, "kun ne ovat riittävän itsenäisiä ja omaperäisiä" [3]. Asiasta on säädetty tekijänoikeuslain 4 §:ssä. Teoskynnyksen ylittymisestä: "Oikeuskirjallisuudessa on todettu, että käännösten teoskynnys on alhaisempi kuin alkuperäisteoksissa, mutta sanasta sanaan tehdyt käännökset eivät voi silti saada suojaa. Esimerkiksi lyhyen opastekstin kääntäminen ylittää harvoin teoskynnyksen, mutta kokonaisen kaunokirjallisen teoksen kääntäminen ylittää sen käytännössä aina." [4] --Jmk (keskustelu) 26. maaliskuuta 2017 kello 21.38 (EEST)

Nämä lakitekstit ovat pituudeltaan melko lyhyitä, ne ovat sanasta sanaan suomennettuja, eikä niiden suomentamisessa ole varmasti pyritty minkäänlaiseen omaperäisyyteen. Lienee siis turvallista olettaa, että teoskynnys ei tässä tapauksessa ylity?-Henswick (keskustelu) 27. maaliskuuta 2017 kello 01.30 (EEST)

En olisi aivan varma. Lakitekstiäkin kääntäessä tehdään sanavalintoja eikä suomennos tapahdu aivan kirjaimellisesti "sanasta sanaan", koska kielten rakenteet poikkeavat toisistaan. Jos 1 §:n alku "All legislative Powers herein granted shall be vested in a Congress of the United States" on tässä käännetty "Tällä lailla myönnetty lainsäädäntövalta uskotaan kokonaisuudessaan Yhdysvaltain kongressille", niin joku toinen olisi voinut kääntää sen vaikkapa "Kaikki tässä myönnetyt lainsäädäntövaltuudet annetaan Yhdysvaltain kongressille". Kääntäjällä on valinnanvapautta, vaikka onhan se tuossa aika rajallista. Jos haluaa asiasta suuremman varmuuden, pitäisi varmaan tutkia sitä oikeuskirjallisuutta, kysyä tekijänoikeusneuvostolta tms. --Jmk (keskustelu) 27. maaliskuuta 2017 kello 15.58 (EEST)

Teksti näyttää sisältyvän julkaisuun jonka suomentaja mainitaan alussa sivulla 4: C.C. Communication/Aino Lahteva. Yritys on suomalainen ja pääpaikka näyttää olevan Turussa. Jos kyse on laajemmasta lainauksesta kuin lyhyestä sitaatista, jota voi käyttää sitaattioikeudella, kannattaa olla yhteydessä kyseiseen firmaan ja kysyä, millaisen sopimuksen toimisto tai kääntäjä on tehnyt. En löydä pdf:stä mainintaa ulkoministeriöstä vaikka voihan se siellä silti olla. --Abc10 (keskustelu) 27. maaliskuuta 2017 kello 16.39 (EEST)

Yhdysvaltain liittovaltion viranomaisen ja sen työntekijöiden tekemät valokuvat ja dokumentit ovat pääsääntöisesti tekijänoikeuksista vapaita. Sketchbook USA -esitteen suomenkielisen laitoksen julkaissut Yhdysvaltain Helsingin suurlähetystö (joka on Yhdysvaltain liittovaltion viranomainen) on ostanut ulkopuoliselta taholta käännöspalvelun, mutta tuskin sopimuksessa on kääntäjälle annettu tekijänoikeutta tekstiin, jonka on tuottanut ja julkaissut alunperin Yhdysvaltain ulkoministeriön alaisuuteen kuuluva Bureau of International Information Programs. Suomessa kääntäjällä voi syntyä käännökseen yksinomainen tekijänoikeus (jos käännös ylittää teoskynnyksen), vaikka alkuperäinen teksti ei nauttisi tekijänoikeuden suojaa. Käsittääkseni Bernin sopimuksen mukaisesti ei liittovaltion viranomaisen teokset saa Suomessa suojaa, koska ne eivät saa sitä lähtömaassakaan. Sinänsä jännä juttu, että suomenkielisessä laitoksessa ei ole merkitty valokuviin tekijänoikeustietoja, mutta muissa löytämissäni versioissa ne on. Valokuvat eivät ole liittovaltion viranomaisen tekemiä, vaan muualta hankittuja tekijänoikeuden alaisia kuvia, joiden tekijänoikeustiedot pitäisi olla merkittynä. –Makele-90 (keskustelu) 1. toukokuuta 2017 kello 00.34 (EEST)

Wikisitaattien sisältö ja tekijänoikeudet

Hei! Miten Wikisitaattien tekijänoikeusasiat käytännössä menevät? Sitaattioikeuden nojallahan saa esittää lainauksia "tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa". Englanninkielisen kieliversion käytännön mukaan: "It is important, especially when quoting from things such as movies and television series, but also other published works, to make sure that there are not too many quotes from any single copyrighted work." Wikisitaateissa on muutamia sivuja, joihin on kopioitu kokonaisen laulun sanat (esim. Kallio). Eikös tällainen mene vähän yli? --Smaug the Golden (keskustelu - muokkaukset - lokit) 30. huhtikuuta 2017 kello 18.58 (EEST)

Wikisitaatteja koskee melkein 10 vuotta vanha tekijänoikeusneuvoston lausunto nro (12/2007), jonka voi lukea ensimmäiseksi. Sitten voi ruveta tarkastelemaan asianhaaroja ja tosiseikkoja. Äkkiseltään asianhaaroina tulee mieleen kaksi asiaa: 1) Pienissä projekteissa on hyvin heikosti käytäntöjä olemassa ja vielä vähemmän käytäntöjen valvojia. 2) Puhutaan nyt sellaisesta käyttäjästä eli sitaattikokoelman täydentäjästä, joka on toiminnallaan ja omilla sanoillaan ilmaissut, ettei edes välitä käytännöistä, vaikka niitä olisikin. Lienee selvää, että mitä laajempi sitaatti on kyseessä, sitä ongelmallisempi se on. Jos sitaatti käsittää 100 % teoksesta, se on facsimile eikä sitaatti. --Pxos (keskustelu) 1. toukokuuta 2017 kello 01.30 (EEST)

Faksimile. --Abc10 (keskustelu) 1. toukokuuta 2017 kello 10.13 (EEST)

Noita on ruvennut ilmestymään suuremmissa määrin noita laulunsanoja sinne tässä viimeisen puolen vuoden aikana. Iivarius (keskustelu) 1. toukokuuta 2017 kello 03.07 (EEST)

Poistin tuon esimerkkisivun. Mitenkä muuta lyriikkaa (runoja) sisältävät sivut, kuten Aale Tynni? Riittääkö todennäköinen tekijänoikeusrikkomus poistosyyksi? Pingataan vielä näitä luonut käyttäjä Risto hot sir tähän. --Smaug the Golden (keskustelu - muokkaukset - lokit) 1. toukokuuta 2017 kello 10.03 (EEST)

Teoksen ja siis runon suoja-aika on 70 vuotta tekijä kuolemasta. Aale Tynni on kuollut 1997, joten runoja ei voi kopioida. --Abc10 (keskustelu) 1. toukokuuta 2017 kello 10.13 (EEST)

Tässä tullaan siihen kysymykseen, mitä Wikisitaateissa ei ole mietitty, vaikka pitäisi. Sehän on ihan oma projektinsa eikä ole mikään Wikiaineisto, jonne tuo runo ei kuuluisi. Jos tarkoituksena on vaikkapa täydentää Wikipediaa niin, että Wikisitaateissa on koko Aale Tynnin tuotannosta otettu yksi ainoa runo, jolla pyritään kuvaamaan runoilijan tyyliä, niin onko se sallittu sitaatti sitten tuolla perusteella. Normaalisti ei saa kopioida toisen tekstiä, mutta jos sitaattioikeuden ehdot täytyyvät, sitä saa siteerata. On sääli, että Wikisitaatit on niin hunningolla periaatetason keskusteluissa, että ihan perusasioita ei ole siellä keskusteltu. Sellaisia ovat pienet projektit, monin tavoin huonoja. --Pxos (keskustelu) 1. toukokuuta 2017 kello 10.39 (EEST)

Yksittäisen runon tarkoitus on antaa esimerkki runoilijan tyylistä. Monia runoja ei ole tarkoitus laittaa Wikisitaatteihin. Jos olen saanut tekijältä luvan teksteihin (esim. Juha Lehdeltä ja Heli Laaksoselta), niitä on lainattu useammin. --Risto hot sir (keskustelu) 1. toukokuuta 2017 kello 13.27 (EEST)

Tämä keskustelu pitäisi käydä, tuli nyt mieleen, Wikisitaateissa. Toistan, tämä keskustelu pitäisi käydä, tuli nyt mieleen, Wikisitaateissa. --Pxos (keskustelu) 1. toukokuuta 2017 kello 13.34 (EEST)

Runoilijan tuotantoa esitellään ja analysoidaan Wikipediassa. Wikisitaateissa on lyhyitä sitaatteja, eikä sinne voi tallentaa kokonaisia runoja tai kokonaisten laulujen sanoituksia. Jos runoilija haluaa antaa luvan, se on runoilijan itsensä tehtävä kirjallisesti Wikimediaan, mutta Wikisitaattien idea kyllä siinä vesittyy. Eli tuotanto Wikiaineistoon. Runon kopioiminen kokonaan on tekijänoikeusrikos. --Abc10 (keskustelu) 1. toukokuuta 2017 kello 14.05 (EEST)

Muusikot saavat rahansa äänitteiden myynnistä ja keikoista, eivät teksteistä. Lauluesimerkit nähdäkseni lisäävät kiinnostusta artistin muuhunkin tuotantoon. --Risto hot sir (keskustelu) 1. toukokuuta 2017 kello 14.53 (EEST)

Sanoittajien tulot kuitenkin tulevat teksteistä. Käyttöä ei voi perustella omilla mielikuvillaan, vaan kaiken pitää perustua tekijänoikeuslainsäädäntöön. Lisätietoa esimerkiksi tuolta: [5] --Abc10 (keskustelu) 1. toukokuuta 2017 kello 15.05 (EEST)

Eikös Wikisitaattien tekijänoikeudet ole aika yksiselitteiset:

Ilman tekijän lupaa kuvia ja tekstiä voi lainata Wikisitaatteihin vain erityistapauksissa. Tällaisia erityistapauksia ovat muun muassa kuvat taideteoksista, kuvakaappaukset ja tekijänoikeudeltaan vanhentuneet teokset. Ensisijaisesti Wikisitaateissa käytetään materiaalia ainoastaan tekijänoikeuksien omistajan luvalla.

Wikisitaattien kokoelmat ja sitaatit pyrkivät noudattamaan Suomen lainsäädäntöä. Tänne tuodun materiaalin tulee täyttää jonkin seuraavista ehdoista:

• Tekijänoikeudet ovat rauenneet.
• Tekijä on antanut luvat kaikenlaiseen (myös kaupalliseen) käyttöön.
• Tekijä on julkaissut tekstin GFDL-lisenssillä.

Erittäin tärkeää on, ettet kopioi näille sivuille tekijänoikeuksilla suojattua materiaalia!

Eli jos siellä on kokonaisia runoja tai laulunsanoja, vähänkään pidempiä lainauksia kirjallisesta sisällöstä yms joiden tekijän kuolemasta ei ole 70-vuotta, niin ne pitäisi poistaa jos niille ei ole OTRS-lupaa. --Zache (keskustelu) 1. toukokuuta 2017 kello 16.43 (EEST)

Juha Lehden tapauksessa muusikko ja sanoittaja on sama - eikä hän varmasti ilahdu sanoitustensa poistamisesta. --Risto hot sir (keskustelu) 1. toukokuuta 2017 kello 17.40 (EEST)

Wikisitaattien käytäntösivun teksti on melkein sama kuin vuonna 2005: [6]. Lisenssikin on vaihtunut ajat sitten, ja nuo erityistapauksetkin ovat osittain ihmeellisiä eli "kuvat taideteoksista". Sivu voi olla olemassa, mutta on toinen asia, onko siitä mihinkään. --Pxos (keskustelu) 1. toukokuuta 2017 kello 17.56 (EEST)

Sisarprojektien maailmat eivät kehity mihinkään, jos niiden asioista jutellaan Wikipediassa ja käyttäjiäkin puhutellaan Wikipediassa. Jostain on nyt alkanut tällainen "tule Wikipediaan juttelemaan Wikisitaateista" -idea, ja pitäisi katkaista kehitys alkuunsa. Tätäkään keskustelua ei kukaan löydä Wikisitaattien sisältä, vaikka etsisi. --Pxos (keskustelu) 1. toukokuuta 2017 kello 18.09 (EEST)

Jos täällä esitetään omituisia väitteitä (Muusikot saavat rahansa äänitteiden myynnistä ja keikoista, eivät teksteistä. Lauluesimerkit nähdäkseni lisäävät kiinnostusta artistin muuhunkin tuotantoon), niihin on pakko vastata, etteivät väitteet jää elämään. Jos haluat siirtää koko keskustelun parempaan paikkaan, annan omien kommenttieni osalta luvan. --Abc10 (keskustelu) 1. toukokuuta 2017 kello 18.26 (EEST)

Tätä ei enää kannata siirtää tässä vaiheessa – ainakaan Wikisitaatteihin, koska sivuhistoria ei siirry samalla. Jatkossa tosin uudet keskustelut voisi aloittaa siellä. --Pxos (keskustelu) 1. toukokuuta 2017 kello 18.35 (EEST)

Itse asiasas nyt vasta tajusin tuon small-kommentin ajatuksen: Wikiprojektien on sen kirjoittajan mielestä edistettävä muusikoiden uraa ja elinkeinoa. --Abc10 (keskustelu) 1. toukokuuta 2017 kello 18.28 (EEST)

Lisämietittävää on tuon "tekijän luvan" laajuus. Olisi tietysti hyvä, että tekijä voisi antaa lupansa vain julkaisuun Wikisitaateissa eikä niin, että kun teksti pannaan sinne, siihen tarttuu jokin ihmeellinen punavihreä lisenssi (CC-BY), jonka takia teksti muuttuu yllättäen täysin vapaasti hyödynnettäväksi kaikkialla, vaikkapa mainoksissa. Toinen asia on, että projektin ideana ei ole se, että joku (Risto Rekola) saisi panna sinne esille puolet omasta tuotannostaan, kun kerran on saanut luvan itseltään. Tämä Wikisitaattien viime aikainen toiminta on varmaan ensi kerta, kun olisi vähän pakko ruveta miettimään perusasioita. Aiemmin siellä oli noita Oscar Wilden perinteisiä lausahduksia, joista ei aiheutunut ongelmia. --Pxos (keskustelu) 1. toukokuuta 2017 kello 18.39 (EEST)

Sähköpostistani löytyy Lehden lupa julkaisuun WIKISITAATEISSA, ei tietenkään esim. mainoksissa. Ja runoilla kukaan ei elätä itseään, joten kaikki julkisuus on kaivattua. Jos joku taiteilija älähtää, poistetaan sitten? --Risto hot sir (keskustelu) 1. toukokuuta 2017 kello 18.53 (EEST)

Useinkaan ei luvan pyytäjä eikä sen antaja tajua, mistä on kyse. Siksi tekijänoikeuskysymykset pitää ratkaista käytäntötasolla. Lisäksi "älähdyspoisto" ei ole lainmukainen toimintatapa, joten se kannattaa unohtaa heti perusteena tekijänoikeusrikkomuksille. --Pxos (keskustelu) 1. toukokuuta 2017 kello 18.56 (EEST)

Eikös tuossa https://fi.wikiquote.org/wiki/Juha_Lehti sivun lopussa selkeästi kerrota että sivun sisältö on CC BY-SA 3.0 eli saa käyttää myös kaupallisesti. (remix, transform, and build upon the material for any purpose, even commercially.) --Seegge^sup? 7. toukokuuta 2017 kello 17.13 (EEST)

Tuossa on ongelman ydin. Kas kun wikimaailmassa on ennakko-oletuksena, että aineisto on hyvinkin vapaata ja sitä voidaan jatkokäyttää. Jos Runo I. Lija myöntää luvan julkaista tuotantoaan Wikisitaateissa eikä muualla, niin tavallinen lukija ei oikein mistään näe, että lupa on myönnetty vain Wikisitaatteihin, kun kerran sivun alalaidassa lukee kehotus "ota tästä ja käytä hyväksesi" eli tuo lisenssikoodi CC. Lisäksi on niin, että tuollaisia rajoitettuja julkaisulupia ei pahemmin ole käytössä wiki-maailmoissa, vaikka tosin tiedostojen osalta onkin sitaattioikeudesta kertovia varoitusmallineita. Huonoimpaan asemaan jää tässä itse auteur, koska hänelle on sähköpostissa kerrottu, että "te olette loistava, pääsette Wikisitaatteihin" ja he sitten kuvittelevat, että heidän tuotantonsa on luvan kanssa vain yhdellä nettisivulla, mutta sielläpä se sekoittuukin kaikkien muiden tekstien kanssa yhdeksi ja samaksi vapaaksi massaksi. En ole vielä edes käynyt katsomassa englanninkielistä Quote'a, vaikka siellä on varmaan tämä asia jo keskusteltu ja ratkaistu vuosia sitten. --Pxos (keskustelu) 8. toukokuuta 2017 kello 01.22 (EEST)

Kirjoitan toistamiseen: Siis se, että joku myöntää luvan käyttää runoa pelkästään Wikisitaateissa ei ole Wikipedian projektin käyttöehtojen kannalta riittävää eikä myöskään säätiön käyttöehtojen. (wikisitaatit menee säätiön vakiosäännöillä, koska heillä ei ole määriteltyä mitään poikkeuksia) Lisäksi se lupa tulisi antaa Wikiprojektille kirjallisesti (OTRS-lupa). --Zache (keskustelu) 8. toukokuuta 2017 kello 06.25 (EEST)

Näin tämä on nähtävä (noin niin kuin maallikkojärjellä). Luvan antaja ei aina tiedä, mitä luvasta seuraa, ja siksi vain OTRS-lupa on ymmärrettävä päteväksi. Muistan tapauksen, jossa joku ammatikseen lehtikuvia ottanut donatoi hienon valikoiman viime vuosikymmenten merkittävien henkilöiden mustavalkoisia valokuvia commonsiin, ja sitten poisti kuvan jostain artikkelista, kun kuva olikin siitä napattu johonkin kaupalliseen tuotteeseen, mutta asia kai sitten tuli sovituksi tavalla tai toisella (en tiedä varmasti, mikä oli lopputulos). En myöskään tiedä, miten lopulta oli: oliko kuvien julkaisija siinä käsityksessä että hän julkaisi kuvat "vain" commonsissa (mikä commonsin lisenssistä johtuen on mahdoton oletus) vai koskiko riita sitä, että tekijää ei mainittu (mihin taas commonsiin talletetun kuvan tekijä voi jättää itselleen oikeuden jota hänellä oikeus valvoa).--Urjanhai (keskustelu) 8. toukokuuta 2017 kello 11.12 (EEST)

Ongelmahan on, että jonkin ihmisen antama erityislupa tekstin tallentamiseen ja käyttämiseen vain Wikisitaateissa on selkeä väliinputoaja. Englanninkielisestä maailmasta on tuttu käsite "fair use", joka vastaa jollain tavalla suomenkielisissä projekteissa sitaattioikeutta. "Fair use" on tekijänoikeuden rajoitus, joka ilkeästi sanottuna tarkoittaa sitä, että tekstin tallentaja voi sanoa "I strongy believe that this is fair use" tai ovelasti sanottuna "The Wikimedia Foundation has decided that X constitutes fair use". Siis toisin sanoen sitaatteja voi panna sinne sun tänne, jos kirjoittaa vakuuttavat perustelut. Wikit ovat täynnä kuvia äänilevyjen kansista, jotka ovat koristekuvia mutta joihin pannaan "fair use" -tyyppinen malline, jotta saadaan kätevä oikeutus toimintaan. Toinen tallennuksen mahdolliseksi tekevä tapa on varmistaa, että aineisto on tosiaan "public domain" tai että se lisensoidaan "ota tästä ja käytä miten lystäät" eli noilla CC-lisensseillä. Jos sen sijaan joku haluaisi antaa luvan tekstin käyttöön vain yhdessä projektissa, niin sepä ei olekaan Wiki-maailmassa lainkaan mahdollista. Ei ole siis "wiki-laillisesti" mahdollista antaa naapurille lainaksi ruohonleikkuria. Se on joko lahjoitettava naapurille pysyvästi tai sitten pidettävä vain omassa käytössä. --Pxos (keskustelu) 8. toukokuuta 2017 kello 13.17 (EEST)

Ongelmahan on, että jonkin ihmisen antama erityislupa tekstin tallentamiseen ja käyttämiseen vain Wikisitaateissa on selkeä väliinputoaja.. En nyt ole ihan varma kumpi meistä ei ymmärrä nyt toistamme, mutta toistan itseäni jos toisto auttaisi. Tuollaisella luvalla oleva teksti poistetaan Wikisitaattien käytäntöjen mukaan Wikisitaateista. Jotta sisältö voitaisiin sisällyttää Wikisitaatteihin, niin sen (kirjallisen) luvan tulee olla CC-BY-SA yhteensopiva eikä se silloin rajoitu pelkästään Wikisitaattien sisällä olevaan käyttöön. --Zache (keskustelu) 8. toukokuuta 2017 kello 13.28 (EEST)

Toisto on valtavan tehokasta. Ensto on myös. Minä olen siirtynyt juttelemaan nyt eräänlaisella kehityskeskustelutasolla, missä ruodin järjestelmän epäkohtia enkä kuvaa tosiasiallista tilannetta. Olen ymmärtänyt jo muutama tovi sitten, että tuollaista omaa lupaa ei ole olemassa. Tässä keskustelussa kuitenkin voidaan myös jutella ns. "tulisi"-asioista eli keskustelijat voivat kertoa näkemyksiään. Minusta siis, ja nyt toistan, on jonkinlainen epäkohta, että jos lupaa ei saada, niin aina voidaan käyttää taikasanoja "fair use", mikä on myös tosiasia. Kävin vihdoin englanninkielisessä Wikiquotessa, ja siellä puhutaan paljon siitä, miten tekijänoikeuden suojaamaa aineistoa voipi tallentaa, jos on vakuuttunut itse siitä, että "fair use". --Pxos (keskustelu) 8. toukokuuta 2017 kello 13.34 (EEST)

Ei Suomessa ole käsitettä fair use, täällä on sitaattioikeus ja sille on tietyt kriteerit jotka ei pääsääntöisesti täyty wikisitaateissa jos lainataan kokonaisia kappaleita tai runoja. Lisäksi suomenkielisen Wikisitaattien käytännöt ei tunne sitaattioikeutta tai fair use:a. Alkuperäinen kysymys jonka Smaug the Golden esitti oli, että mitä noille pitäisi ylläpidon kannalta tehdä ja vastaus oli siihen minusta (yhä) selvä. Ne poistetaan. --Zache (keskustelu) 8. toukokuuta 2017 kello 13.41 (EEST)

Äänilevyjen kansikuvien käyttäminen säännönmukaisesti koristekuvina ei ole sitaattioikeuden mukaista eikä oikesstaan edes fair use -käsitteen mukaista. Kuvia silti käytetään runsaasti vaikka kansitaidetta ei käsitellä sanallakaan tekstissä. Täytyy varoa eräänlaista "holier than thou" -asennetta tai heittämästä toista kiveä tai samaa kiveä toistaen. Olisi hauska kuulla perustelut, miksi vinyylilevyn pahvikansiin painettu kuva liittyy olennaisesti levyn arvosteluun tai pelkkään mainintaan vaikka luulisi, että henkilön kasvokuva liittyy henkilöön paljon olennaisemmin. Silti koristekuville on kaksi eri tapaa: toiset säästetään ja niiden lataamiseen kannustetaan, kun taas toiset poistetaan hyvinkin pian. Meidän oma mallineemme Kansikuva/Äänite on ovelasti kirjoitettu. Sitaattioikeus koskee kuvan kriittistä kommentointia, mutta malline antaa luvan äänitteen kommentointiin ja samalla kertoo, että kun äänitteestä on tehty artikkeli niin siihen on sitten pantu kuva. Miksei ole keksitty mallinetta "Pärstäkuva/Poliitikko"? Syy on siinä, että äänilevyartikkelien perusmuoto on kopioitunut tänne takuulla englanninkielisestä Wikipediasta, jossa puolestaan koristekuvan käyttö on "fair use". --Pxos (keskustelu) 8. toukokuuta 2017 kello 14.18 (EEST)

Yllä mainittiin ohjeena Wikisitaattien oma käytäntösivu koskien tekijänoikeuksia. Sen lisäksi, että siellä on vanhentunutta ja epätarkkaa sisältöä, siellä on suoranaisia virheitä ja niiden lisäksi mielipuolista huuhaata. Esimerkiksi seuraava ote Wikisitaattien käytännöistä: "Älä koskaan käytä muiden tekijänoikeuksia loukkaavaa materiaalia. [– –] Jos et ole varma, kirjoita materiaali itse." Käytäntötekstissä siis kehotetaan kirjoittamaan sitaatit itse omin sanoin! --Pxos (keskustelu) 8. toukokuuta 2017 kello 13.43 (EEST)

Upseerikuvat

Voiko näitä Kadettikunnan sivuilla olevia virallisia SA-kuvia käyttää referenssikuvina ao. kenraalia koskevassa artikkelissa? http://www.kadettikunta.fi/kk-data/index.php/kadettikunnan-perinteet/kadettikunnan-palkitsemisesineet/kadettikunnan-kunniajasenet Vanhimmat kuvat luulisi täyttävän PD Finland 50 ehdon mutta mahtaisiko teoskynnys ylittyä ja mitä muita reunaehtoja mahdollisesti pitäisi huomioida?--EskoG-67 (keskustelu) 7. helmikuuta 2017 kello 18.40 (EET)

Täällä on käyttäjä joka surutta soveltaa muotokuviin PD Finland 50:ä, eikä minun älähdykseni ole hetkauttanut häntä tai ketään. Jos tekijä tai perikunta joskus lähtee peräämään rahojaan, maksaja on tallentaja. Kannattaa kysyä Kadettikunnalta, vaikka ei sielltäkään välttämättä saa oikeaa tietoa siitä, mikä kuvien tekijänoikeussuojatilanne on. --Abc10 (keskustelu) 7. helmikuuta 2017 kello 20.27 (EET)

Minäkin tulen mutuilemaan asiasta, kun nyt valokuvauksesta jotain ymmärrän mutta tekijänoikeuksista en juurikaan. Tuollaisia ns nimitysuutiskuvia tai muita käyttömuotokuviahan otetaan aika lailla vakiostudiovalaistuksessa (jokaisella kuvaajalla vähän omantyylisessään toki), mitä nyt vähän valoja ja heijastimia käännetään kohdehenkilöiden koon, kampauksen, vaatetuksen, silmälasiheijastusten ym. vaihdellessa. Tämä on kokemukseni kuvattavana olosta, studiokuvausta en ole harrastanut. Jos teoskynnyksen alituksen kriteerinä on ulkomuistista, että "olisiko kuka tahansa saanut samasta tilanteesta samasta kulmasta samanlaisen kuvan", niin herää kysymys, pitääkö studiokuvissa täksi keneksi tahansa olettaa jokamies joka tulee kadulta, sysää ammattikuvaajan syrjään, kytkee kameransa studion salamasynkkajohtoon ja pläjäyttää samanlaisen kuvan mitä ammattilainen oli juuri ottamassa? Vai täyttääkö mikä tahansa studiokuva teoskynnyksen, koska tuolla mainitulla kellä tahansa ei olisi ollut avaimia ko. studioon eikä taitoa käyttää sen valokalustoa? Eikö kukaan minua viisaampi ole missään tällaisia pohtinut? –Kotivalo (keskustelu) 7. helmikuuta 2017 kello 21.19 (EET)

En nyt välttämättä ole yhtään sen viisaampi, mutta minun nähdäkseni studiokuvat ovat ylittävät teoskynnyksen, koska kuvattava on asetettu tiettyyn paikkaan, tiettyyn asentoon ja siinä on oma valaistus, olkoonkin sitten aika lailla vakio.--Tanár 7. helmikuuta 2017 kello 22.50 (EET)

Googlellakaan en löydä fi-wikiä parempaa lähdettä. GLAM-ohjesivulla sanotaan, etteivät ”teosrajan ylittymiseen vaikuta poikkeuksellinen kuvaustilanne, esimerkiksi ainutlaatuinen tilanne kuvan kohteena tai pääsyltään rajattu kuvauspaikka (urheiluvalokuvaajien aitiot ja kuvauspaikat, ilmakuvat), eikä kuvan genre (studiomuotokuvat, luontokuvat)”, vaan että Suomen lain mukaan valokuvateoksessa pitää olla ”selkeästi nähtävissä tekijälleen ainutlaatuista omaperäisyyttä”. Tiedä sitten häntä, kovin epämääräiseltä ja tulkinnanvaraiselta vaikuttaa. –Kotivalo (keskustelu) 7. helmikuuta 2017 kello 23.00 (EET)

Kieltämättä kovin sekava tilanne. Vaikea noissa wirallisissa valokuvissa on nähdä mitään "tekijälleen ainutlaatuista omaperäisyyttä" vaikka kuinka yrittäisi.--EskoG-67 (keskustelu) 8. helmikuuta 2017 kello 01.04 (EET)

Totta. Minäkin olen menestynyt kymmenissä valokuvakilpailuissa, mutta nyt kun mietin niin onkohan minulla yhtään kuvaa jossa kirjaimellisesti näyttäytyisi "tekijälleen ainutlaatuista omaperäisyyttä", pikemminkin vain perustaitoa, ahkeruutta ja hyvää onnea. –Kotivalo (keskustelu) 8. helmikuuta 2017 kello 09.06 (EET)

Menee vähän ohi aiheen, mutta nuo eivät muuten välttämättä ole kaikki studiossa otettuja valokuvia. Kenraali Heinrichsin kuvassa (nro 9.) näyttäisi olevan taustalla jonkinlainen seinäkartta. Kuva on mahdollisesti otettu päämajan karttahuoneessa. Sehän on alkuperältään sota-aikainen SA-kuva (ilmeisesti sama tai osa samaa kuvasarjaa kuin tämä). --Risukarhi (keskustelu) 28. helmikuuta 2017 kello 13.29 (EET)

Jos kaikki kyseisellä sivulla olevat kuvat ovat valokuvia, saavat ne suoja-ajan, joka on 50 vuotta sen vuoden päättymisestä, jona kuva valmistettiin. Kyseiset kuvat eivät ylitä teoskynnystä. Kuvien 1–9 suoja-aika on ainakin jo päättynyt. –Makele-90 (keskustelu) 8. helmikuuta 2017 kello 17.19 (EET)

Milläs perusteella sanot noin varmasti, etteivät ylitä teoskynnystä? –Kotivalo (keskustelu) 8. helmikuuta 2017 kello 17.28 (EET)

Kyseiset valokuvat ovat perus "passikuvia", johon lopputulokseen olisi päätynyt aika moni ammattitaitoinen valokuvaaja. En havaitse valokuvissa elementtejä, kuten kuvauskohteen asettelua, valotusta tai kuvauskohteen valaitsemista, joka olisi omaperäistä. Teoskynnyksen ylittymiseen, valokuvan pitää ilmentää valokuvaajan omaperäisiä valintoja, jossa eräänä kriteerinä on se, että kukaan muu ei olisi päätynyt samanlaiseen lopputulokseen. Tekijänoikeuslaki ei määrittele sitä, mikä on riittävä taso tälle. Viime kädessä asiasta päättää tuomioistuin. Kannatta tutustua Tekijänoikeusneuvoston lausuntoihin, joissa on useasti käsitelty valokuvan teoskynnystä. –Makele-90 (keskustelu) 8. helmikuuta 2017 kello 18.17 (EET)

Samaa mieltä, toivottavasti olemme oikeassa. Kiitos. –Kotivalo (keskustelu) 8. helmikuuta 2017 kello 18.20 (EET)

Eikö näissä kannattaisi "toivottavasti ollaan oikeassa"-lottoamisen sijaan mennä siihen turvalliseen periaatteeseen, että kaikki on lähtökohtaisesti kiellettyä, jos se ei ole ihan jonkun poikkeussäännön nojalla sallittua? Silloin ei tarvitsisi pohtia epäselviä tilanteita, kun voisi ajatella, että se on kuitenkin kiellettyä. Parempi olisi odottaa lainsäädännön selkeytymistä johonkin lottoarvontaa selkeämpään formaattiin.--LCHawk (keskustelu) 8. helmikuuta 2017 kello 22.01 (EET)

Pistipäs silmääni kentsu Esa Pulkkisen artikkeliin ilmestynyt kuva herrasta maastopuvussa. Mkuokka on lisännyt kuvan omanaan Commonsiin, mutta sattumoisin Metadatassa sanotaan notta Copyright holder on Fotografo Navale "Luigi Cotrufo" 27.7.2016. Herää myös epäilys onko toinenkaan kuva ao. kentsusta Mkuokan ottama, kun EU:n sotilasesikuntaan ei varmaan ihan noin vain pääse joku satunnainen jonne kameran kanssa kuvailemaan...--EskoG-67 (keskustelu) 22. maaliskuuta 2017 kello 21.06 (EET)

Tuo artikkelissa kauemmin ollut kuva on Pulkkisen kuvana twitterissä. Tosin twitterikuva on suppeammin rajattu joten siitä ei artikkelin kuvaa ole kopioitu. Omituista. --Seegge^sup? 17. toukokuuta 2017 kello 23.45 (EEST)

Postimerkit

Eivätkö postimerkit ole taideteoksia? Esim. Eliel Saarinen on kuollut vasta 1950 eli hänen taideteoksensa vapautuisivat yleiseen käyttöön vasta vuonna 2020, mutta silti sitä käytetään vapaasti esim. yhteydessä Saarisen malli. --Höyhens (keskustelu) 19. toukokuuta 2017 kello 21.15 (EEST)

Tällä taitaa olla jotain keskustelua, katsoin vain nopeasti. Tämä aivan hyödytöntä kertoa, mutta minulla on tuollainen postimerkki. --Parantaja asiantuntija (keskustelu | muokkaukset) 19. toukokuuta 2017 kello 21.30 (EEST)

Ennen 1990 tapahtunutta postin yhtiöittämistä julkaistut postimerkit rinnastetaan viranomaisten antamiin päätöksiin, määräyksiin ja muihin asiakirjoihin, joilla ei ole tekijänoikeuden suojaa. Tekijänoikeuslain 9§. --Joe K. (keskustelu) 19. toukokuuta 2017 kello 23.24 (EEST)

Toi on jäänyt mulla huomaamatta. Mullakin oli Vaasan mallin merkki jo silloin kun tein artikkelin, mutten uskaltanut sitä käyttää. Osaatko vastata ulkomaisten merkkien suhteen, vaikka niitä on mulla todella vähän verrattuna uusiin esim. Nederland 1960-luku -tyyliin? --Höyhens (keskustelu) 20. toukokuuta 2017 kello 00.26 (EEST)

Rinnastetaan-sana tarkoittaa sitä, että joku joskus Wikipediassa on noin ajatellut, ja siitä sitten on tullut tapa. Ei se mitään lakitekstiä ole. Mutta toki tuo on aika helppo tulkinta ja siitä saa myös hyvän aikarajankin, joten siinä on puolensa. Tietysti vähän tylsää se, että Wikipediassa on aiemmin keskusteltu asiasta paljonkin ja monipuolisesti, mutta nykyään tulee vain vastaukseksi lyhyt ja ytimekäs "asia on näin, ja oksat pois". Voi ollakin. En itse jaksa enää keskustella asiasta. Postiakaan tuskin kiinnostaa enää postinkantoon liittyvät asiat. --Pxos (keskustelu) 20. toukokuuta 2017 kello 01.05 (EEST)

Suomalaisen viranomaisen tai julkisen elimen päätökset tai lausumat?

Lisäsin artikkeliin Raide-Jokeri linjakarttakuvan (Raide-Jokeri-reitti.png), johon käytin tekijänoikeusmallinetta PD/Viranomainen, jonka mukaan kuvat, jotka ovat osa suomalaisen viranomaisen tai julkisen elimen päätöstä tai lausumaa, ovat public domainia. Kuva on nyt merkitty poistettavaksi kyseenalaistettujen tekijänoikeustietojen vuoksi. Tästä kävimme käyttäjän Msaynevirta kanssa jo keskustelua, ja hieman epäselvää on ilmeisesti kummallekin, kuuluuko ko. kuvatiedoston lähteenä käytetty, Helsingin ja Espoon kaupunkien tekemä ja julkaisema Raide-Jokerin hankesuunnitelma 2015 "julkisen elimen päätöksiin ja lausumiin". Tietysti kuvan oikeuksia ja sen julkaisua täällä esim. CC-BY-lisenssillä voi sen julkaisseelta taholta tarvittaessa kysyä, mutta selvitetään nyt ensin tarkemmin joltain asian tuntevalta, mitä kaikkea lisenssi PD/Viranomainen kattaa: ainoastaan esim. lait, asetukset ja pöytäkirjat, vai laajemmin kaikki viranomaisten ja julkishallintojen teokset. --Matiasl (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 12.09 (EET)

Tutkin vähän asiaa, ja nämä reittikarttojen tekijänoikeudet menevät aika monimutkaisiksi. Kartan on julkaissut kaupunki, jolloin sitä voisi pitää "päätöksenä tai lausumana", mutta kartta pohjautuu ainakin Raide-Jokerin tapauksessa seuraaviin lähteisiin: "© Espoon ja Helsingin kaupunkimittaus 2015. Aineiston kopiointi ilman lupaa on kielletty." (http://raidejokeri.info/wp-content/uploads/2016/01/hankesuunnitelma.pdf) Reittikartta on pohjakartasta tehty johdannaisteos, ja koska pohjakartta on täyden tekijänoikeussuojan alainen, ei tuota reittikarttaakaan voi nähdäkseni käyttää Wikipediassa PD-lisenssin alaisena. --Msaynevirta (k · m) 5. maaliskuuta 2017 kello 13.14 (EET)

Mutta onko kartan tietoaineksesta tehty uusi teos enää mikään kopio? Miten se nyt tarkkaan ottaen menee? --Urjanhai (keskustelu) 5. maaliskuuta 2017 kello 14.22 (EET)

Sainoisin näin mututuntumalta, että ei taida vielä ihan riittää siihen, että kyseessä olisi kokonaan uusi teos, jos kartan päälle piirtää ratikan reittiä kuvaavan viivan. --Msaynevirta (k · m) 5. maaliskuuta 2017 kello 15.28 (EET)

Minä en ole koskaan ymmärtänyt millä perusteella Jammu Siltavuoren artikkelikuva on PD:tä. Poliisi on varmaankin sen julkaissut (tosin sillekään en mistä löydä varmistusta), mutta ei se siitä automaattisesti PD:tä tee. Muutenhan jokainen kadonneen ihmisen etsimisen yhteydessä julkaistu ajokortti- tai kotialbumikuvakin menettäisi tekijänoikeutensa. --Otrfan (keskustelu) 5. maaliskuuta 2017 kello 13.30 (EET)

No ei se varmaan olekaan. Siis eihän se, että viranomainen julkaisee jotain, tee siitä viranomaisen päätöstä tai lausumaa. Kyllä "päätös tai lausuma" on suppeampi käsite. --Jmk (keskustelu) 5. maaliskuuta 2017 kello 13.37 (EET)

Minun käsittääkseni suomalaiset postimerkit on tekijänoikeuksista vapaat 1990 tapahtuneeseen Postin liikelaitoistamiseen saakka, joten eikö tuo sama päde myös poliisin ottamiin pidätyskuviin? Sellainenhan tuo Jammun kuva käsittääkseni on. --Joe K. (keskustelu) 18. toukokuuta 2017 kello 03.28 (EEST)

No siis väitelause "suomalaiset postimerkit on tekijänoikeuksista vapaat 1990 tapahtuneeseen Postin liikelaitoistamiseen saakka" on Wikipediassa syntynyt tulkinta asiasta, eikä sen perusteella kannata tehdä mitään johtopäätöksiä. Ei valokuva nyt ole päätös eikä lausuma. Tuon tien päässä olisi se, että arkkitehdin rakennussuunnitelmatkin olisivat kohta vapaita, kun ne olisi pantu liitteksi jonkin kunnan rakennusinsinöörin tekemään lyhyeen päätökseen. Lainkohdassa (9 §) on useita virkkeitä, kannattaa lukea ne kaikki, aloittaen lopusta. --Pxos (keskustelu) 20. toukokuuta 2017 kello 11.42 (EEST)

Sitaattioikeus/Fair use kuvat Wikipediassa..

Saako Wikipediassa tosiaankin käyttää vain yhdessä artikkelissa per kuva? Vai voiko tätä venyttää lataamalla kaksoiskappaleen?
Miksei kuvia saa käyttää useamassa kuin yhdessä artikkelissa? --Zuissii ^Juttusille? 19. kesäkuuta 2017 kello 14.10 (EEST)

Erittäin hyvä kysymys. Olen samasta asiasta kysellyt artikkelissa Paavo Nurmi Games 2017 ja tiedostossa Itä-Länsi-2011.png.--MAQuire (keskustelu) 19. kesäkuuta 2017 kello 14.15 (EEST)

Kuvaa saa käyttää useassa artikkelissa, mutta kuvan tiedoissa pitää olla erikseen mainittuna kaikki artikkelit joissa kuvaa käytetään ja millä perusteella. --Zache (keskustelu) 19. kesäkuuta 2017 kello 14.28 (EEST)

Esimerkki: Tiedosto:Itä-Länsi-2011.png --Zache (keskustelu) 19. kesäkuuta 2017 kello 14.30 (EEST)

Kiitos tiedosta.--MAQuire (keskustelu) 19. kesäkuuta 2017 kello 16.02 (EEST)

Voiko mallineen muuttaa niin, että parametriin voi laittaa useampia artikkeleita? Järjentöntä, että jokaiseen artikkeliin pitää olla varta vasten yksi sitaattimalline. --Zuissii ^Juttusille? 21. kesäkuuta 2017 kello 18.30 (EEST)

PD Finland 50 studiokuvissa

PD Finland 50 -käyttöoikeus on ilmeisesti kielletty studiokuvissa? Nämä seuraavat kuitenkin lienevät sellaisia?: [7] (jopa kuvatekstissä tämän sanotaan olevan elokuvan mainoskuva), [8], [9] Kaksi viimeistä kuvaa ovat itse tallentamiani. Kysyn ensin asiaan paremmin perehtyneiden mielipidettä, ennen kuin lähden lätkimään poistomallineita Commonsiin. --Sblöbö (keskustelu) 20. kesäkuuta 2017 kello 22.49 (EEST)

Studiokuvia ovat kyllä, mutta ennenkuin lähdet suuremmassa määrin harjoittamaan sensuuria, esitä jotain ns. kättä pidempää siitä, millä perusteella studiokuvat kategorisesti lankeavat Public Domainin ulkopuolelle? Viimeksi helmikuussa linjattiin GLAM-ohjesivuun tukeutuen, että ”teosrajan ylittymiseen vaikuta poikkeuksellinen kuvaustilanne, esimerkiksi ainutlaatuinen tilanne kuvan kohteena tai pääsyltään rajattu kuvauspaikka (urheiluvalokuvaajien aitiot ja kuvauspaikat, ilmakuvat), eikä kuvan genre (studiomuotokuvat, luontokuvat)”, vaan että Suomen lain mukaan valokuvateoksessa pitää olla ”selkeästi nähtävissä tekijälleen ainutlaatuista omaperäisyyttä”.--EskoG-67 (keskustelu) 21. kesäkuuta 2017 kello 18.47 (EEST)

Jahas, no jos tämä on kriteeri, niin sittenhän näissä ei pitäisi olla ongelmaa. Enkä aio esittää mitään kättä pidempää, koska en näistä niin hyvin tiedä. Juuri siksi tulin tänne kyselemään, koska itse olen epävarma. Tutkin ennen kuin hutkin. --Sblöbö (keskustelu) 22. kesäkuuta 2017 kello 01.02 (EEST)

Käsittääkseni studiovalokuva on rajatapaus. Peruspassikuva ei ilmennä erityisesti taiteellista näkemystä, mutta kyllä studiokuvankin luomiseen voidaan käyttää "ainutlaatuista omaperäisyyttä", jolloin osa studiokuvista eivät sovellu PD50:n alle. --PtG (keskustelu) 28. kesäkuuta 2017 kello 11.28 (EEST)

Toki - silloin kun kuvasta on selvästi nähtävissä, että siinä on tavoiteltu jotain taiteellista vaikutelmaa. Mutta se "studioisuus" sinällään ei sellaista tilannetta luo. 50+ vuotta sitten kameroita oli paljon vähemmän ja oli lähes käytännön pakko raahata hanurinsa studioon kuvattavaksi jos halusi kuvan saada. --EskoG-67 (keskustelu) 1. heinäkuuta 2017 kello 00.25 (EEST)

Jep, ihan totta. Se, että joku on jäpittää pyhäilmeessä valokuvassa, ei kovin omaperäinen tuotos ole, vaikka se olisi studioissa tai studio-olosuhteissa otettu. --PtG (keskustelu) 1. heinäkuuta 2017 kello 17.34 (EEST)

Wikikuvan tekijän vaatiminen

Kannattaa lähettää palautetta jos Wikipediaan tallennetun kuvan muualla julkaisun yhteydessä ei mainita tekijää. Sattumalta huomasin että Åland-lehti oli tänään käyttänyt ottamaani kuvaa. Lähetin toimittajalle ja päätoimittajalle ruotsinkielisen viestin, jossa ilmoitin että hinta on 100 euroa ilman tekijän nimeä. Nimi ilmestyi sinne muutamassa minuutissa. Joku muu kertoi aiemmin lasku-uhan tehosta ja päätin kokeilla. --Abc10 (keskustelu) 28. kesäkuuta 2017 kello 11.23 (EEST)

Aivan loistava neuvo, juuri näin! – Susanna Ånäs (Susannaanas) (keskustelu) 4. heinäkuuta 2017 kello 11.08 (EEST)

Lehtikuva vaati aikoinaan vastaavassa tapauksessa kaksikertaista kuvan hintaa ja Getty Images peräti viisinkertaista. Hinnoittelusta päätellen kyseessä on varsin törkeä loukkaus.--Htm (keskustelu) 4. heinäkuuta 2017 kello 11.57 (EEST)

Käyttäjä:Zunter :) tuon viimevuotisen keskustelun jälkeen muuten Hymy näyttäisi lisänneen aika hyvin kuvien tekijöitä (lokakuusta lähtien tähän päivään), ainakin kun nyt teki Google-haun tuolla samalla site:hymy.fi Wikimedia Commons -jutulla ja laittoi asetuksista tuloksiin vain viimeinen vuosi. Stryn (keskustelu) 4. heinäkuuta 2017 kello 19.27 (EEST)

Kysyäkseni vielä, että oikeastiko tuo 100e on jokin lasku kuvan luvattomasta käytöstä? :0 --Zuissii ^Juttusille? 4. heinäkuuta 2017 kello 19.55 (EEST)

Se on minun hintani. Olen ottanut kuvan ja luovuttanut sen vapaasti käytettäväksi tietyin ehdoin, ja jos ei tekijää mainita niin kuin lisenssissä on edellytetty, voin periä siitä haluamani korvauksen. Sata euroa on sinänsä pieni hinta, mutta jos lehti on ajatellut käyttää ilmaista kuvaa, pienikin lasku-uhka tietysti kismittää. Nimettömillä sivuilla julkaistuista kuvista voi olla vähän vaikeampi puhua laskuttamisesta. --Abc10 (keskustelu) 4. heinäkuuta 2017 kello 20.03 (EEST)

Ihan oikein, ei kuulosta kohtuuttomalta summalta, itse määrittelet työsi hinnan. --raid5 (keskustelu) 5. heinäkuuta 2017 kello 21.39 (EEST)

Tähän ja aikaisempiin esitettyihin tapauksiin kuvien käytöstä lisenssin vastaisesti voi todeta, että jos CC-lisenssin ehtoja ei noudateta, lisenssi raukeaa. Wikimedia Suomen keväällä julkaisemassa oppaassa "Avoin sisältö - Käytännön opas Creative Commons -lisenssien käyttämiseen" tällaisesta tapauksesta todetaan (s. 38): "Käyttö rikkomuksen jälkeen on tekijänoikeusrike, josta käyttäjä voi joutua vastuuseen." Jos ongelmia esiintyy, kuvaajat voivat vedota tähän oppaaseen, jossa on laajemmin tietoja avoimista lisensseistä. Jos joku haluaa, voin lähettää postissa myös painetun version tästä oppaasta joko kuvaajalle, tai vakavissa tapauksissa, jos haluaa vakuuttaa vaatimuksesta ehtojen rikkojaa, julkaisijalle.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 4. heinäkuuta 2017 kello 21.53 (EEST)

Äänisitaattien kesto

Onko vielä käytäntönä, että ääniklipin pituus saa olla korkeintaan 10 % kappaleen kokonaiskestosta? En tiedä, minne äänitiedostoja koskevat säännöt on kirjattu, mutta tuolla periaatteella klippejä on aikoinaan tänne tallennettu. Tämä noin kolmen minuutin biisistä tehty klippi kestää kuitenkin yli minuutin, eli tuo 10 % ylittyy roimasti. Kyselen asiasta täällä, kun tiedoston keskustelusivulla ei vastattu. --Sblöbö (keskustelu) 28. kesäkuuta 2017 kello 08.42 (EEST)

Muistelen tuosta olleen puhetta Käyttäjä: Olimarin kanssa silloin, kun hän tallensi musiikkinäytteet Juice-artikkeliin. Silloin varmaan meillä ei ollut omia ohjeita, koska Olimar viittasi en-wikin ohjeeseen, jonka mukaan ääninäyte saa olla 10 % kappaleen kokonaiskestosta tai maksimi 30 sekuntia. Mutta tämä keskustelu käytiin vuonna 2010. Ehkä jostain en-wikin syövereistä löytyisi ohje?--Tanár 1. heinäkuuta 2017 kello 10.33 (EEST)

Mitä nyt nopeasti en-wikin klippejä katselin, niin samalla 10 %:n periaatteella nekin on tallennettu. --Sblöbö (keskustelu) 7. heinäkuuta 2017 kello 18.07 (EEST)

Kuvaaja antanut luvan käyttää Wikipediassa

Siis eihän tämä riitä, vai? [10] Kuvassa ei ole lisenssiäkään. -kyykaarme (keskustelu) 19. heinäkuuta 2017 kello 23.53 (EEST)

Kiitos Haltiamieli {{OTRS}}-mallineiden laittamisesta. -kyykaarme (keskustelu) 20. heinäkuuta 2017 kello 08.46 (EEST)

Wikimedia Ruotsin julkisen taiteen sivustosta päätös

Ne ketkä ovat seuranneet Ruotsin tapahtumia, niin tietävät, että Wikimedia Ruotsi ry teki 2013 Ruotsin julkisesta taiteesta tietokannan offentligkonst.se. Sivusto koostui kartasta jossa oli nuppineuloina taideteoksia ja nuppineulaa klikkaamalla aukesi popup jossa oli pikkukuva teoksesta sekä lisätietoa teoksesta. Teksti tuli Wikipediasta ja kuvat Wikimedia Commonsista joihin niitä klikkaamalla pääsi. Ruotsin tekijänoikeusjärjestö Bildupphovsrätt i Sverige (BUS) oli sitä mieltä, että kuvia teoksista ei sivustolla olisi saanut näyttää ja haastoi WMSE:n oikeuteen ja asia eteni korkeimpaan oikeuteen josta tuli päätös huhtikuussa 2016 ja nyt alioikeus, jolle päätös korvauksista palasi, antoi päätöksen, että korvattava summa kolmesta kuvasta oli 750 000 kruunua eli hieman alle 80000€. Asia siis mistä väännettiin tässä kättä oli se, että saako kuvia taideteoksista käyttää internetissä samalla tavalla kuin esim. painetussa mediassa jossa noita kuvia saa ruotsin lain mukaan käyttää.

Linkkejä

• Susanna blogasi aiheesta: Wikimedia Sverige hävisi oikeustaistelun avoimista julkisen taiteen kuvista
• Oikeuden päätös 6.7.2017 (Stockholms tingsrätt: Patent- och marknadsdomstolen)
• Högsta domstolen meddelar sitt beslut. (HD:s mål Ö 849-15) (HD:n päätös, 4.4.2016, lehdistötiedote)
• Domslut krymper det offentliga rummet i Sverige (Wikimedia Ruotsin lehdistötiedote)
• Ny dom: Konstnärerna fick rätt mot Wikimedia (BUS:n lehdistötiedote)
• Wikimedia Ruotsin aikajana/seurantasivu siitä mitä on tapahtunut

Arvostaisin kovasti jos joku ruotsia paremmin taitava lukisi läpi tuon oikeuden päätöksen ja referoisi miten on perusteltu tuossa tuo ero perinteisen median kanssa sekä sen, että miten korvaussumma on perusteltu. --Zache (keskustelu) 8. heinäkuuta 2017 kello 10.33 (EEST)

Aika pitkä on patentti- ja markkinatuomioistuimen tuomio, ja hyvä olisi, jos yllä oleviin linkkeihin pantaisiin myös HD:n tuomio. Kuitenkin korvausten määrä tekijänoikeusrikkomuksesta ei selviä tuomiolauselmasta ollenkaan, vaan siellä puhutaan (domslut, kohta 1) vain uhkasakosta (vite), joka on 100 000 kr, sekä (kohta 3) oikeudenkäyntikuluista, jotka ovat 647 759 kr. Varsinainen korvaus kuvien käytöstä on vain muodossa "kohtuullinen korvaus", ja näyttää äkkiseltään siltä, että tuomioistuin ei ole vahvistanut sille mitään rahamäärää. Onko sitten niin, että BUS panee laskun, ja se on maksettava, sitä en osaa sanoa. Kuulostaa sinänsä aika ihmeelliseltä, mutta se voi olla Ruotsissa praksis. Yleisesti kyllä luulisi, että myös korvauksen rahamäärä voi olla riidan kohteena ja oikeuden päätettävänä. --Pxos (keskustelu) 8. heinäkuuta 2017 kello 11.06 (EEST) Lisäys: Pahimmassa tapauksessa tulee kolme oikeudenkäyntiä: 1) Ensin HD on ratkaissut oikeuskysymyksen siitä, onko teko ylipäänsä tekijänoikeuden loukkaus ikään kuin in abstracto. Sitten kun näin on, 2) patentti- ja markkinatuomioistuin on ratkaissut kysymyksen siitä, onko loukkauksesta maksettava korvauksia. Tulos: on maksettava kohtuullinen korvaus. Vasta näiden kahden tuomion jälkeen BUS lähettää laskun, jonka summasta voidaan erikseen riidellä oikeudenkäynnissä nro 3. On niillä kivaa. --Pxos (keskustelu) 8. heinäkuuta 2017 kello 11.16 (EEST)

Lisätty HD:n päätös linkkeihin--Zache (keskustelu) 8. heinäkuuta 2017 kello 11.21 (EEST)

Mielestäni fi.wikissäkin on käytetty taideteoskuvia liian vapaalla kädellä. Esimerkiksi Vantaan taideteosluettelo ei millään muotoa ole kriittistä käsittelyä vaan vastaa sv.wikin tietokantaa vaikkei teknisesti ole yhtä monimutkainen. Jos taiteilijajärjestöt innostuvat peräämään korvauksia, lasku voi olla suuri. Kuka sv.wikille langettavan korvaussumman maksaa, yksittäinen muokkaja vai Wikimedia? --Abc10 (keskustelu) 8. heinäkuuta 2017 kello 11.27 (EEST)

Tuo on mahdollisesti ihan totta, että sitaattioikeus ei täyty pelkästään luetteloidessa teoksia. Se kuitenkin pitää huomioida, että jos lakiteknisesti asiaa tarkastellaan eikä Wikipedian sääntöjen kannalta, niin suomen lainsäädännön mukaan julkisella paikalla olevia teoksia saa kuvata ja kuvia saa käyttää epäkaupallisesti joka on asia mikä minusta täyttyy noissa luetteloissa eikä niissä siten ole tuollaista vaaraa kuin mitä WMSE:lle tapahtui. Jos katsotaan meidän omia käytäntöjä, niin suomenkielisen Wikipedian oma käytäntö (Wikipedia:Tiedostojen käyttösäännöt) eivät kuitenkaan sisällä muuta kuin sitaattioikeuden kautta tulevan käytön ja todennäköisesti jos asiaa jotenkin pyrittäisiin ratkaisemaan, niin joko se olisi tiedostojen käyttösääntöjen muuttamisen kautta tai siten, että pyritään laajentamaan noita luetteloita siten, että sitaattioikeus selkeästi täyttyy. --Zache (keskustelu) 8. heinäkuuta 2017 kello 11.37 (EEST)

Nopea tulkintani HD:n päätöksestä on yksinkertaisesti skrivattuna seuraava: Taideteoksen tekijällä on oikeus määrätä teoksen käytöstä, mutta oikeutta on erikseen rajoitettu niin, että jos Häkkyrä on ulkotiloissa, niin ohikulkeva yleisö saa napsia siitä muutamia kuvia ja lisäksi kuvia voi olla parissa kuvakirjassa ja postikortissa. Tällainen vähäinen käyttö on sallittua. Sen sijaan kuvien julkaiseminen Internetissä niin, että niitä voi vapaasti katsella eri kulmista koko ihmiskunta, on liikaa, koska silloin tekijän oikeudet (sic) käyvät mitättömiksi. Kysymys on siis suuruusluokasta ja samalla tavallaan lain vanhentuneisuudesta. Laki lienee säädetty silloin, kun turisteilla oli filmikameroita ja kuvat jäivät kotialbumeihin, millä ei ollut juuri merkitystä ja mikä tosiaan oli sallittua. Tämä tulkinta muuten taitaa selvitä melko hyvin myös yllä olevista linkeistä, jotka johtavat englanninkielisiin sivuihin. BBC:n uutisen tiivistelmä on varmaan aika osuva. Tekijällä on siis oikeus teoksesta mahdollisesti saatavaan tuottoon. Tekijä voisi itse panna pystyyn sivuston, jossa hän myisi kuvien katseluoikeuksia, mutta tämä mahdollisuus riistetään, jos kuvat julkaistaan vapaasti Internetissä. Silloin kukaan ei maksaisi kuvien käytöstä. --Pxos (keskustelu) 8. heinäkuuta 2017 kello 11.50 (EEST)

Onko noissa päätöksissä otettu kantaa siihen, että kuvat sijaitsivat Wikimedia Commonsissa ja niitä käytettiin Wikipediassa ja, että onko tämä lain kannalta hyväksyttyä? --Zache (keskustelu) 8. heinäkuuta 2017 kello 12.01 (EEST)

Kahlasin alioikeuden päätöksen läpi vain silmäillen, mutta näyttää siltä, että Commons jäi päätöksen ulkopuolelle. Siellä sanotaan, että kuvat ovat Commonsissa ja että WM Sverige oli tehnyt linkkejä Commonsiin. Kuitenkin tuomio koskee vain mainittua linkkien tekemistä ja vain yhdistyksen toimintaa. On siellä sanottu se, että kuvat ovat Commonsissa ilman tekijänoikeuksien haltijoiden lupaa, mutta kun Commons ei itse ollut "syytetyn penkillä", niin juttu tai sen päätös ei koske sitä. "– – Tvist råder inte heller om att bilderna av konstverken har placerats på Wikimedia Commons utan upphovsmännens samtycke och att det också är möjligt att utan begränsningar ta del av verken från Wikimedia Commons." Sinänsä tämä vaikuttaa noiden paikallisyhdistysten kannalta hieman vaaralliselta harrastukselta, kun kerran Wikipedistit ja Commonistit eli kaiken maailman käyttäjät voivat tehdä eri projekteissa melkein mitä vaan, mutta maksumieheksi joutuvat sitten nuo yhdistykset. Toisaalta tietysti hirtehisesti on mukavaa, että tietosanakirjan suojaksi on perustettu tuollaisia puskureita, jotka ottavat vastaan iskut, ja varsinainen vapaan tiedon maailma sekä muokkaajat ovat turvassa, ainakin vielä. --Pxos (keskustelu) 8. heinäkuuta 2017 kello 12.15 (EEST)

Onko HE:n päätöksessä Commonsista mitään? --Zache (keskustelu) 8. heinäkuuta 2017 kello 12.29 (EEST)

Tässä tullaan oikeastaan siihen Suomessa ja Ruotsissa voimassa olevaan tärkeään periaatteeseen, että "FI: Tuomioistuin ei saa tuomita muuta tai enempää kuin asianosainen on vaatinut / SV: Dom må ej givas över annat eller mera, än vad part i behörig ordning yrkat." Kun vastaajana on ollut yhdistys ja kanne koskee yhdistyksen toimintaa, niin tuomioistuin ei erikseen ratkaise mitään sellaista, josta asiassa ei ole kysymys. Commons ei ole ollut kanteen kohteena, joten se on asian ulkopuolella. --Pxos (keskustelu) 8. heinäkuuta 2017 kello 12.53 (EEST)

Suurin ero Ruotsin ja Suomen julkisen taiteen teoksista otettujen kuvien tallentamisessa on se, että Ruotsissa on käsittääkseni kaikki tallennettu Commonsiin ja Suomessa "70+"-kuvia (joiden tekijänoikeus on rauennut) lukuunottamatta kuvat on tallennettu suomenkieliseen Wikipediaan ja niitä käytetään sitaattioikeudella (josta kertoo taideteos-malline), kuten todettu. Ruotsin oikeuden päätöksessä on minulle käsittämätöntä se, että siinä kielletään linkittäminen tallennettuun aineistoon. Yleensä ottaen linkittäminen on vapaata kaikkialla wepissä ja kaikissa maissa, lukuunottamatta sellaista sivustoa, jossa on rikollista toimintaa, esim. huumeiden välittämistä. Tämä on ollut käsitykseni aikaisemmin. Kun nyt kuvat jäävät Commonsiin ja vain linkit Offentligkonstiin poistetaan, jää Ruotsissa epäselväksi se, millä perusteella ylipäätään linkittämistä pitäisi kategorisoida eli mitä saa linkittää ja mitä ei.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 8. heinäkuuta 2017 kello 12.36 (EEST)

Asiassa voi myös olla kyse siitä, että HD ei ole oikein ymmärtänyt kaikkia tosiseikkoja. Ratkaistava oikeuskysymys on yksittäisen lainkohdan tulkinta, mutta päätöksessä puhutaan "Wikimedian tietokannasta" ja siitä, että Wikimedia Sverige ylläpitää tietokantaa, jossa kaikki voivat nähdä kuvia ja jonne kaikki voivat ladata erilaisia kuvia vapaasti. Päätöksessä sanotaan, että Wikimedia ei saa tehdä niin. Mikä Wikimedia? Siis yhdistys vissiin. Jotenkin vaikuttaa äkkiseltään siltä, että HD:n mielestä kaikkien saatavilla oleva tietokanta (i.e. Commons siis oikeasti) ei ole sallittu, ja sen vuoksi Wikimedia (i.e. yhdistys nimeltään Wikimedia Sverige) on loukannut tekijänoikeuksia. Tähän lopputulokseen tosiallisesti kuitenkin vaikuttaa se nimenomainen seikka, että WM Sverige on asiassa vastaajana, joten sen vahingoksi luetaan myös se, että Commons-niminen tietokanta ylipäänsä on olemassa. Onko säätiö (WMF) ollut tässä taustatukena? Vaikuttaa siltä, että se ei ole ollut kovin aktiivinen, vaikka luulisi, että juuri "tiedonvapaus" on Säätiön tärkeimpiä periaatteita. Lohtuna toki on, että valitusoikeus näkyy olevan olemassa "markkinaylituomioistuimeen", koska nyt on saatu vain ensimmäisen asteen päätös pääasiassa. HD:n tulkinnasta oikeuskysymyksessä sen sijaan ei käy valittaminen. --Pxos (keskustelu) 8. heinäkuuta 2017 kello 13.19 (EEST)

Sellainen täsmennys Kulttuurinavigaattorin kommenttiin, niin siinä vaiheessa kun BUS teki kanteensa ja se mitä se noiden kolmen kuvan osalta koskee, niin teosten kuvat näytettiin kartan popup:ssa. Toinen huomio mikä tässä pitää toistaa varmuudeksi on, että ne kartan popupissa olleet kuvat olivat tarkkuudeltaan postimerkin kokoisia eivätkä ne varmaankaan kenenkään täyspäisen mielestä kenenkään toimeentuloa uhanneet. Eri asia tietty on, että popup:sta pääsi Commonsiin josta sai kuvan täydellä tarkkuudella, mutta kuten Pxos totesi, niin Wikimedia Commonsia ei käsitelty oikeudenkäynnissä vaan WMSE:n karttaa. --Zache (keskustelu) 8. heinäkuuta 2017 kello 14.05 (EEST)

Pxosin viimeisestä huomiosta tuli mieleen: Toisen sortokauden aikana suomalaisiin sanomalehtiin otettiin tavaksi nimittää oikean päätoimittajan rinnalle vastaava päätoimittaja, joka muuten oli ihan tavallinen toimittaja, mutta jos sensuuri järjesti lehdelle painokanteen, vastaava päätoimittaja meni tarvittaessa lehden puolesta vankilaan ja oikea päätoimittaja jatkoi lehden pyörittämistä. Nyt tiedämme, mihin hyvään ja hyödylliseen tarkoitukseen nämä Wikimedia-yhdistykset on perustettu... --Risukarhi (keskustelu) 8. heinäkuuta 2017 kello 13.50 (EEST)

Zachen alussa linkittämä Ruotsin tekijänoikeusjärjestö BUSin puheenjohtajan lausunto vahvistaa sen, minkä ruotsalaiset Wikimediakolleegat totesivat jo viime vuonna, että tässä tapauksessa kyse on pohjimmiltaan rahasta ja rahastuksesta. BUS-johtaja puhuu pariinkin otteeseen "muutamista tuhatlappusista" (Ruotsin kruunuja), joita Wikimedia Ruotsi ja myös kuvia mahdollisesti linkittävät kunnat joutuisivat tulevaisuudessa maksamaan BUSille, jos julkaisevat kuvia ei-kaupallisessakaan tarkoituksessa. Nyt julkaistun tuomion mukaan siis Wikimedia Ruotsi joutuu maksamaan (juristien valtavien palkkioiden lisäksi) ilmeisesti BUSin taksojen mukaisen kohtuullisen korvauksen kolmen peukalonkynnen kokoisen kuvan julkaisemisesta. Saapa nähdä, montako kruunua se on? Oma näkemykseni on, että Ruotsin päätös on huono julkista taidetta koskevan tiedonvälityksen kannalta, koska se ehkäisee ja hankaloittaa tietojen julkaisemista netissä julkisista teoksista ja taiteilijoista. Se ei rohkaise verkkojulkaisujen tekijöitä, kuntia, seurakuntia tai muita julkaisemaan tietoja kokoelmissaan olevista julksista taideteoksista. Nyt Ruotsissa toteutettava kategorisointi sallittuun ja ei-sallittuun linkittämiseen tuo lisää epävarmuutta entisestäänkin epäselviin netin tekijänoikeusasioihin. Hassua myös, että Ruotsissa sallitaan esimerkiksi postikortit teoksista, joita ilmeisesti julkaistaan ansiotarkoituksessa, mutta ei-ansiotarkoituksessa julkaistavien nettisivujen linkityskin tulee luvanvaraiseksi. Nykyajan menoon kyllä kuuluu julkisten tahojen ja varojen hyväksikäyttö ja hyödyntäminen kaikin mahdollisin tavoin, mutta voi kysyä, onko rahastus tavallisesti julkisin varoin hankittujen taideteosten kuvien julkaisemisesta moraalisestikaan oikein. Kuka tämän Ruotsin päätöksen seurauksena voittaa? Jos taiteilijat saattavat saada pienen kovauksen, he häviävät sen, että kukaan ei tosiasassa oikein tiedä, kuka jonkun julkisen teoksen on tehnyt, mikä on sen idea ja milloin tehty.

En usko, että Ruotsin tilanne vaikuttaa suomenkielisen Wikipedian vastaaviin julkaisuihin, esimerkiksi Wikiprojektiin, jonka tavoitteena on saada kaikki Suomen julkiset taideteokset ja muistomerkit luetteloitua. Tosin Suomen Taiteilijaseuran Taiteilijalehti ehti jo viime keväänä julistaa Ruotsin ottelun voitetuksi BUS:in hyväksi ennen lopullista tuomiota. Minusta Wikimedia Suomen pitäisi kaikin voimin yrittää ehkäistä vastakkainasettelutilanteita suhteessa tekijänoikeusyhdistyksiin. Pikemminkin pitäisi yrittää luoda yhteistyötilanteita tekijäjärjestöjen kanssa, joista jonkin verran on ollut orastavia merkkejä näkyvissä. Ruotsin Wikimedian lopullisena tavoitteena on tilanteen muuttaminen siten, että tällaista huonoja tilanteita ei pääsisi syntymään, olipa se sitten lain tai säädösten muuttaminen. Se saattaisi olla hyvä lopputulos Ruotsin masentavaan tilanteeseen.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 8. heinäkuuta 2017 kello 17.15 (EEST)

Yllättävää puhetta taiteen liepeillä toimivalta. Luulisi päin vastoin löytyvän tukea sille, etteivät luovan työn tulokset valu muiden hyödynnettäviksi, kun tietää millaisia nälkätaiteilijoita useimmat luovan työn tekijät ovat. Joillakin aloilla työ on jo karannut käsistä ja ammatin vaihto totta, mahdolliset tulot ovat enää roposia, apurahatkin kiristetty minimiin. Postikorttiasia on hämmästyttävä, jos se on totta. Ehkä jo seuraava sukupolvi näkee sen päivän, jolloin ammatikseen luovaa työtä tekeviä ei enää ole, kaikki on harrastelijoiden käsissä, taso romahtanut. Voisin kirjoittaa tästä pitkän jutun, mutta lopetan tähän, etten tule sanoneeksi mitään, mistä joku voi pahastua. --Abc10 (keskustelu) 8. heinäkuuta 2017 kello 17.55 (EEST)

Tämä postikorttijuttu lienee ajattelematon heitto, ei laki mahdollista tekijänoikeuden alaista teosta käytettäväksi postikortin tai julisteen aiheena ilman taiteilijan lupaa ainakaan Suomessa. Se että netissä julkaistaan kuva taideteoksesta, niin onko se sitten jonkun tuloista pois? Taidekirjoja toki julkaistaan, mutta ei kaikista teoksista. Onko jossain olemassa käyttömaksullista nettipalvelua, jossa voi katsella taideteoksia? Julkiseksi taiteeksi määritellään vain ulkotaide, taidetta on runsaasti sisätiloissa katseltavana taidenäyttelyissä ja gallerioissa. Wikipedian tarkoituksena on tarjota kaikki maailman tieto kaikkien käsille. Se, että täällä esitellään taidetta valokuvina tuottaa käsittääksi katsojalle elämyksiä ja ehkäpä inspiraatioita tutustua taiteeseen muutoinkin kuin Wikipedian kuvia katsomalla. Jos joku Wikipedian valokuvan sijasta käy itse katsomassa paikan päällä Xxxxxx-veistosta Toripuistossa ei se tuota taiteilijalle killinkiäkään. -Kumma kyllä, matkailu tuntuu koko ajan lisääntyvän vaikka on sulaa hulluutta matkustaa esimerkiksi Waikikille kun samaa näkymää voi katsella valmiina valokuvina ei pelkästään Wikipediasta vaan muualtaakin. -Wikimedia Commons ei ollut syytettyjen penkillä, oikeudenkäynti sitä vastaan olisi ollut vaativampi pala. Ehkä Ruotsista pitäisi katkaista tietoliikenneyhteydet Yhdysvaltojen suuntaan, kohta varmaan joku vaatii sitä.--Htm (keskustelu) 8. heinäkuuta 2017 kello 18.30 (EEST)

Postikorttijuttu on tarkkaan ajateltu heitto, koska asiaa käsitellään nimenomaisesti HD:n päätöksessä (kohdassa 15), jossa monin sanoin selitetään, että Ruotsissa saa käyttää taideteoksia postikorteissa (vykort) vapaasti eikä siitä tartte maksaa taiteilijalle yhtään mitään. Asiasta on Ruotsissa keskusteltu, mutta lakia ei ole muutettu. On aina muistettava, että Ruotsissa voi asiat olla erilailla kuin Suomessa. Tämäkin todetaan suoraan HD:n päätöksessä, missä lukee, että Ruotsissa on eri meininki kuin muissa Pohjoismaissa. --Pxos (keskustelu) 8. heinäkuuta 2017 kello 19.42 (EEST)

Ok, onpas outoa. Ruotsissa tosiaan voi olla asiat erilailla, esimerkiksi kun aikoja sitten Rinkebyssä osallistuin suomalaisen vierailevan arvovaltaisen retkikunnan kera kahvihetkeen, niin siellä tarjottiin meille "etnistä ruokaa", jossa joukossa oli myös karjalanpiirakoita. Ei ne Suomessa ole etnistä ruokaa. Toinen asia oli joskus kans vanhojen jenkkirautojen sivupakoputket, Ruotsissa niiden läpi ei saa johtaa pakokaasua, mutta Suomessa sai.--Htm (keskustelu) 8. heinäkuuta 2017 kello 19.57 (EEST)

Olisi jotenkin tasapainottavan humoristista, jos WM Sverige keräisi rahat oikeudenkäyntikuluihin myymällä postikortteja. Siellä puhutaan nyt joukkorahoituksesta ja pyydetään lahjoittamaan rahaa suoraan yhdistykselle. Tuollainen rahankeräys on – kuten tunnetuksi tullut on – Suomessa kiellettyä, mutta Ruotsin lainsäädäntöä en tunne, joten se voi olla sallittua. Voi se olla kiellettyäkin. Sen sijaan yhdistys voisi tehdä oikeudenkäynnin kohteena olevasta kolmesta taideteoksesta vyy-kortteja ja myydä niitä 100 kruunua kappale. Minä voisin ostaa muutaman heti. Ne voisi jopa toimittaakin asiakkaille halvalla, jos yhdistys kirjoittaisi ne itse valmiiksi otsikolla "Hälsningar från WM Sverige" ja lähettäisi ostajille postitse. Ideani on vapaasti käytettävissä CC-lisenssillä ilman rojalteja. --Pxos (keskustelu) 9. heinäkuuta 2017 kello 12.56 (EEST)

Erittäin hyvä idea! Toivottavasti joku ehdottaa tuota Ruotsin wikimedia-aktiiveille! Voisin ostaa heti tuen vuoksi muutaman kortin. Sitten varsinaiseen asiaan: minua suunnattomasti hämmästyttää Wikipedian ja eri maiden yhteisöjen munattomuus tässä asiassa. He voisivat näyttää, ettei tälläinen älyttömyys vetele ja tuoda asiaa enemmän suuren yleisön tietoon jollakin provokatiivisella kampanijalla. Yksi hyvä esimerkki voisi olla se, että artikkeliavaruudesta poistettaisiin näkyvistä kaikki julkista taidetta koskevat artikkelit määräajaksi (esim. yksi kuukausi). Tätäkin ideaa saa hyödyntää vapaasti.--LCHawk (keskustelu) 9. heinäkuuta 2017 kello 18.56 (EEST)

Merkitys suomenkielisen Wikipedian kannalta

Mitä vaikutuksia tällä päätöksellä on suomenkieliseen Wikipediaan? Onko edelleen sallittua laittaa Wikimedia Commonsista löytyviä taideteoskuvia Ruotsin paikoista kertoviin artikkeleihin? Vai pitääkö tähän mennessä jo lisätyt kuvatkin poistaa? --Raksa123 (keskustelu) 10. elokuuta 2017 kello 15.42 (EEST)

Kannattaa kysyä svwikistä mikä heidän näkemyksensä on. Mikäli heidän mukaan se on, niin käytetään mekin Commons kuvia. Jos pelataan varman päälle, niin lisätään uusia kuvia sillä perusteella, että sitaattioikeus tarvittaessa täyttyisi. --Zache (keskustelu) 11. elokuuta 2017 kello 15.20 (EEST)

Sv-wikissä on näemmä pitkä keskustelu aiheesta. Sieltä on linkitetty tällaiseenkin. Jossain mainittiin myös rakennusten julkisivut, joten mikähän kaikki mahdetaan edes laskea taiteeksi. --Raksa123 (keskustelu) 11. elokuuta 2017 kello 16.38 (EEST)

Ottaen huomioon nykyiset oikeudenkäyntikulut ja oikeusprosessin tulkinnanvaraisuuden, minusta kannattaa vetää enemin ylivarovaista kuin liian sallivaa linjaa.--LCHawk (keskustelu) 11. elokuuta 2017 kello 17.32 (EEST)

Ainakin rakennusten julkisivujen osalta tekijänoikeuslainsäädäntö kai vaihtelee maittain.--Urjanhai (keskustelu) 11. elokuuta 2017 kello 17.39 (EEST)

Ruotsin laki: "Byggnader får fritt avbildas." Suomen laki: "Rakennuksen saa vapaasti kuvata." Kummankaan maan laissa ei mainita mitään rakennustern julkisivuista, vaan puhutaan vaan rakennuksista. Yritän myös vastata Raksa123:n arveluun siitä, että mitkähän kaikki mahdetaan laskea taiteeksi. Suomen tekijänoikeuslaissa ei itse asiassa puhuta juurikaan taiteesta tai taideteoksista, vaan teoksista. Teos on jotain jonka voi arvella ylittävän teoskynnyksen. Karkeasti ottaen, jos jollekin löytyy lähteistä tekijänoikeuslain mukainen tekijä, (noin 98 prosentissa kohteista tekijä on taiteilija), kyse on teoksesta.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 11. elokuuta 2017 kello 19.16 (EEST)

Kirjoitin kohtaan sv:Wikipediadiskussion:Upphovsrätt#Hur påverkar beslutet till Wikipedia?. Aiheesta enemmän tietävät voivat tehdä lisäkysymyksiä, jos se on tarpeen. Commonsissa on näemmä luokka FoP-Sweden, jonka tiedostoissa on varoitus "It is not clear whether freedom of panorama applies to this image." Vaikka rakennuksia saisi kuvata, niin siellä on kuitenkin oma alaluokka rakennuksillekin.

Onko niin, että tästä päätöksestä huolimatta Ruotsin (taide)teokset, joiden tekijän kuolemasta on vähintään 70 vuotta, saavat edelleen olla näkyvillä? Esimerkiksi Astrid Lindgren -artikkelista pitäisi siinä tapauksessa poistaa patsaskuva (tekijä Hertha Hillfon 1921–, patsas vuodelta 1996), mutta Carl von Linnén artikkelissa patsaskuva (tekijä Johannes Kjellberg 1836–1885, patsas vuodelta 1885) saa olla paikallaan. Vaikkapa Malmö-artikkelin tietolaatikosta pitäisi varmuuden vuoksi poistaa kuvakollaasi, koska siinä oleva aarnikotkapatsas näyttää uudehkolta. --Raksa123 (keskustelu) 12. elokuuta 2017 kello 00.14 (EEST)