Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)/Arkisto 31

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Paikkojen nimet

Pitäisi saada englanninkielisille paikkojen nimille suomennokset. Hyvin usein tyssää artikkelin aloitus juuri tähän kun ei viitsi arvailla.

• Cook Inlet
• Prince William Sound
• Yakutat Bay
• Cross Sound

--Tovk909 21. lokakuuta 2010 kello 16.22 (EEST)

Uskoisin, että usein voi aloittaa artikkelin alkukielisellä nimellä, jos ei suomenkielistä löydy. Se voi olla jopa se suositeltavinkin ratkaisu, jos paikalle ei ole olemassakaan vakiintunutta suomenkielistä nimeä. Ja jos joku myöhemmin löytää (esim. karttakirjoista, suomenkielisistä tietoteoksista) sopivan suomennoksen, kyllähän artikkeli pystytään sitten nimeämään uudelleen. --Jmk 21. lokakuuta 2010 kello 16.27 (EEST)

Omasta päästä: Cookin lahti, prinssi Vilhelmin salmi, Yakutatin lahti, Crossin salmi. Tuskin nuo ihan metsään menevät.--ML 21. lokakuuta 2010 kello 16.33 (EEST)

Ainakaan "Crossin salmesta" ei voi päätellä onko kyseessä yleisnimi vai erisnimi (tai mahdollisesti jopa adjektiivi?). ja kun artikkelissa sanotaan: "Cross Sound was named by James Cook in 1778 because he found it on May 3, designated on his calendar as Holy Cross day", niin nähdään, että kyseessä on yleisnimi, jolloin nimeä ei voi kääntää esitetyllä tavalla. --Urjanhai 21. lokakuuta 2010 kello 21.39 (EEST)

Ja muutkin ehkä vaatisivat suomenkielisen lähteen (esim. karttakirja). (Vrt. keskustelua toisaalla.)--Urjanhai 21. lokakuuta 2010 kello 21.44 (EEST)

Nimeä artikkelit rohkeesti vaan oman harkinnan mukaan. Jos menee metsään niin siirrellään sitten myöhemmin. Gopase+f 21. lokakuuta 2010 kello 16.35 (EEST)

ML:n ehdotukset ovat paitsi omasta päästä ja uutta tutkimusta, myös vakiintuneen suomen kielen oikeinkirjoituksen vastaisia (yhdyssanojen ja isojen kirjaintenkin osalta). Mielestäni Urjanhai on tässä oikeassa, näitä ei ilman lähdettä pidä kääntää vaan lähtökohtaisesti kutsutaan niitä alkuperäisellä nimellä.--Kotlas 22. lokakuuta 2010 kello 16.20 (EEST)

Toki sanat voi kirjoittaa yhteen. Itsestäänselvien maantieteellisten käsitteiden (salmi, lahti) kääntämättä jättäminen on paljon vakavampi kielenvastaisuus.--ML 23. lokakuuta 2010 kello 22.15 (EEST)

No tässä nimenomaan on vielä se, että nuo termit eivät ole etenkään Alaskassa mitenkään yksiselitteisiä. Sound voi viitata salmeen, merialueeseen tai lahteen, ja esimerkiksi Prince William Sound, Norton Sound ja Kotzebue Sound ovat suomalaisessa käsitteistössä selvästi lahtia, ei salmia. Lahtea merkitseviä termejä ovat niin bay, gulf, sound kuin inlet, ja näistä taas inlet voi myös tarkoittaa salmea aivan kuten soundkin (ks. Orca Inlet). "Itsestäänselvä" kääntäminen voi näin johtaa paitsi uuteen kielelliseen myös uuteen maantieteelliseen tutkimukseen..--Kotlas 23. lokakuuta 2010 kello 22.38 (EEST).

Mä kävin hakeen kirjastosta (vähän tarkoitushakuisesti) kartaston, jossa on mahdollisimman paljon Alaskan nimiä suomennettu. ko. kirja on WSOY iso karttakirja vuodelta 1995. Siellä seisoo niminä: Nortoninlahti ja Crossinsalmi :). (Crossinsalmen käyttöön suhtautuisin varauksella, koska lähdekritiikillä se on osoitettu ehkä virheelliseksi...) Gopase+f 25. lokakuuta 2010 kello 21.59 (EEST)

Ehkäpä Crossinsalmikin pitää voida hyväksyä (tai sitten ei?), jos se on lähteessä, vaikka juuri sitä aiemmin soimasinkin. Eri ikäiset karttakirjat (joita on paljon) ovat todellakin hyvä suomenkielisten nimien lähde (ja myös tietosanakirjat ym. tietoteokset).--Urjanhai 25. lokakuuta 2010 kello 22.20 (EEST)

Viitetietojen päiväyskäännökset

Satuin huomaamaan, että Viitetiedot-kohdassa päiväykset on "käännetty" vähän miten sattuu: "lokakuun 23, 2010", "23 lokakuu 2010", "2010 lokakuu 23" ja "lokakuun 23., 2010". Eikö nämä voisi kaikki muuttaa muotoon 23.10.2010? [Katso esim [1])--Nedergard 23. lokakuuta 2010 kello 10.13 (EEST)

Voi. Noin pitää olla. --Ulrika 23. lokakuuta 2010 kello 10.38 (EEST)

Tehty Jafeluv 25. lokakuuta 2010 kello 06.31 (EEST)

unhcr-artikkelissa virhe

Voisiko joku korjata unhcr-artikkelin.. Kyseessä ei ole yk:n terveydenhoitoalan järjestö toisin kuin artikkelissa väitetään. Kyseessähän on yk:n pakolaisjärjestö.

Korjattu.--Nedergard 24. lokakuuta 2010 kello 12.45 (EEST)

Allure of the seas

Nyt turkulaisille ja lähisaaristossa asustavilla on mahdollisuus historiallisiin kuviin. Toistaiseksi viimeinen suomalainen maailman suurin matkustaja-alus Allure of the Seas lähtee huomenaamulla. Kl 6 sanoo Turun Sataman laivalista. Jos lähtö tapahtuu samalla tavalla kuin viimeksi niin käytännössä laiva lähtee saapuvien ja lähtevien ruotsinlaivojen välisenä aikana. (Laivan sijainti marinetrafficissa.) --Zache 28. lokakuuta 2010 kello 09.58 (EEST)

Kokemuksia Kindlestä ja muista sähkökirjoista

Ostin hiljattain uusimman sukupolven Amazon Kindlen. Laite on kevyt ja näyttö todella miellyttävä - hyvin paljon paperia muistuttava, minkä vuoksi sitä voi lukea vaikka kirkkaassa auringonpaisteessa. Amazonin verkkokauppa on myös laaja, tällä hetkellä kirjoja on lähes puoli miljoonaa. Huono puoli on se, että kirjoja ei juurikaan ole suomeksi, vaikka ilmaiseksi joitakin vanhoja kirjoja löytyy Gutenberg-projektista. Lisäksi laitteella voi lukea melkein mitä tahansa pdf-tiedostoja. Englanninkielisen kirjallisuuden lukeminen on Kindlellä kuitenkin helppoa, koska laitteessa on sisäänrakennettu sanakirja, eli kun kursorin vie jonkin sanan kohdalle, näytön reunaan tulee sanaselitys.

Wikipediakäytössä Kindlessä on muutamia hyödyllisiä ominaisuuksia. Tekstiä voi etsiä hakusanoilla, mikä helpottaa haluttujen kohtien löytämistä itse luetuista kirjoista ja muiden lisäämien lähteiden tarkistamista. Tekstiä voi myös alleviivata ja nuo kohdat saa myöhemmin näkyviin tietokoneella Amazonin sivustolla, jossa voi myös tarkastella muiden käyttäjien tekemiä suosituimpia alleviivauksia. Sitaatit saa siis copy-pastella. Lähteinä Kindle-kirjoissa on pieni ongelma se, että niissä ei ole sivunumeroita. Laite näyttää lukemisen edistymisen prosentteina ja lisäksi näkyy locations-luku, joka kertoo ilmeisesti lauseiden järjestysluvut. Näillä tiedoilla teksti on tarkistettavissa helposti Kindlellä, mutta paperiversiosta ongelmallisempaa, joten luku on viitteessä hyvä mainita, jos sellaisia kirjassa on.

Tulleineen 3G:llä varustetulle laitteelle tuli hintaa noin 200 euroa. Pelkän wlanin sisältävä malli on muutaman kympin halvempi. 3G:n ansiosta Amazonin verkkokauppa toimii käytännössä missä vaan ja samoin englanninkielinen Wikipedia, eikä 3G:n käyttö maksa mitään. Muiden nettisivustojen selailua on Suomessa tällä hetkellä rajoitettu, eli esimerkiksi suomenkielistä Wikipediaa laitteella voi lukea vain wlanin kautta. --Jisis 31. lokakuuta 2010 kello 00.01 (EEST)

Helsingin Sanomien mielipidepalstalla oli tänään kirjoitus sähköisestä lukulaitteesta. Kirjoittajan näkemys oli hyvin myönteinen, mutta lukijan pysäyttää ensin tämä lause: "Ihmettely liittynee kirjakauppojen kotimaisten e-kirjojen hintojen muodostumiseen sekä monopoleihin, joita Amazon käyttää Kindlessä". Lauseen alkuosan ymmärrän: halvalla tuotetut sähkökirjat ovat paperikirjoja kalliimpia. Jälkiosa ei tuosta tekstistä auennut.

Kirjoituksessa todetaan myös että "sivut kääntyvät sopivassa tahdissa". Eikö lukija enää voi valita lukutahtiaan, eli määrääkö lukulaite sen?

Kolmas miettimään paneva kohta oli: "Lukulaitteen tulee olla sellainen, että lukee kaikkia mahdollisia tekstimuotoja." Tämähän on itsestään selvä asia. Ei meidän tietokoneitakaan tarvitse hankia useampia vain jotta saisimme luetuksi eri tekstimuodot.

Lopuksi kirjoittaja toteaa, ettei sähköinen kirja verota lukunautintoa, koska nautinto on tekstissä eikä laitteessa. Voi olla. Minusta on kuitenkin mukava katsella kotikirjastoni hyllyssä oikeiden kirjojen selkiä ja selailla siellä sattumanvaraisesti vaikkapa Linnan Täällä Pohjantähden alla ensimmäisen osan ensipainosta, jonka sivuille sukulainen kaatoi kahvikupposen ja näin romahdutti sen arvon ja sai bibliofiili-isäni kiehumaan sisäisesti raivosta. Samanlaisia perheensisäisiä anekdootteja tuskin syntyy sähköisen lukulaitteen ensipainoksista. Jään vielä toistaiseksi paperikirjojen lukijaksi. --Abc10 31. lokakuuta 2010 kello 06.33 (EET)

Luulisin, että kirjoittaja on tarkoittanut sivujen kääntymisellä sopivassa tahdissa sitä, että ainakin Kindlessä näytöllä näkyvän tekstin määrää voi säätää muuttamalla fontin kokoa omille silmilleen sopivaksi. Laite ei siis määrää tahtia. Lisää mielipiteitä sähkökirjoista oli perjantain hesarissa. --Jisis 31. lokakuuta 2010 kello 07.24 (EET)

Mitä tämä koko juttu tekee kahvihuoneessa? Uskoisin kyllä sähkökirjojen kaatuvan eri tiedostomuotoihin ja suojauksiin.—Aku506  31. lokakuuta 2010 kello 12.03 (EET)

Se on kahvihuoneessa sitä varten, että kahvihuone on yleisen keskustelun paikka. Mielipiteinesi taidat edustaa isä lampun osti -linjaa eli juna meni jo. --Ulrika 31. lokakuuta 2010 kello 12.05 (EET)

Tämä oli minusta itseasiassa tosi mielenkiintoinen raportti. Sinällään sähkökirjat on tosi oleellinen asia Wikipedian kannalta, koska todennäköisesti mukana kuljetettavat päätelaitteet ovat niitä joilla Wikipediaa tulevaisuudessa luetaan (Riippumatta siitä onko ne kännyköitä, tabletteja vai ekirjoja) niin on tosi kiva että joku testaa ja kertoo miten homma tällä hetkellä toimii. --Zache 31. lokakuuta 2010 kello 12.15 (EET)

Tuollainen kysymys, miten hyvin Wikipedian-kirjatyökalulla tehdyt kirjat toimii Kindlessä? Pystyykö niitä taiton puolesta lukemaan, entä toimiiko hakuominaisuudet? Häiritseekö hypertekstin puuttuminen jne. Lähinnä haen tällä kysymyksellä sitä, että kannattaako meidän tehdä jossain vaiheessa Kindlelle ja muille ekirjoille suunnattuja koosteita arvioiduista artikkeleista. --Zache 31. lokakuuta 2010 kello 12.24 (EET)

Heikosti toimii ainakin pikkukindlessä. PDF:ssä teksti on liian pientä luettavaksi eikä laite näytä tukevan ODT:tä lainkaan. Toki PDF:iä voi zoomata Kindlessäkin, mutta se on niin kömpelösti toteutettu, ettei käytännössä lukeminen suju niin. Ipadissä sen sijaan PDF toimii ihan kohtuullisesti (näyttö on isompi, ja sivun zoomin veivaaminen edestakaisin vaivatonta. ODT ei näyttäisi toimivan siinäkään, ainakaan niillä lukuohjelmilla, joita itse käytän. Hypertekstin puuttuminen häiritsee toki, jos on häiritäkseen. Laitteet pystyisivät verkkoyhteydessä ollessaan hyppäämään wikipediaan, mutta tuossa wikikirjassa kun ei linkkejä ole, ei se tietenkään onnistu. Ipadissä ainakin kuvissa olevat linkit vievät Wikipedian kuvasivuille, Kindlessä ei. Haku PDF:n sisällöstä toimii molemmissa ihan normalisti. Tylsä pieni yksityiskohta on se, ettei PDF:n sisällysluettelosivulla olevia sivunumeroita ole tehty linkeiksi sivuihin. Nämä huomiot perustuvat viiden minuutin testiin. En edes tiennyt koko wikikirjan olemassaolosta ennen tätä keskustelua. —B. Nuhanen 31. lokakuuta 2010 kello 14.24 (EET)

ODT:sta ei liene teknisessä mielessä pitkä matka epub-muotoon, joten ehkä jossain vaiheessa nuo wikikirjat voisi saada epubeinakin? Eikä se Kindlenkään tiedostomuoto tuosta kaukana ole. Puhdas tekstitiedostokin välttäisi paremman puutteessa. Se ainakin toimisi kaikilla laitteilla. —B. Nuhanen 31. lokakuuta 2010 kello 14.34 (EET)

Jep, tuo PDF on sellaisenaan käyttökelvoton Kindlessä. Tällä ohjelmalla sen voi muuttaa .prc-formaattiin jolloin wikikirja on luettavissa ja hyperlinkitkin toimivat, vaikka niiden lukuisuus hieman häiritsee luettavuutta. --Jisis 31. lokakuuta 2010 kello 15.11 (EET)

Voiko noilla sähkökirjojen lukulaitteilla (Kindle ja kumppanit) kuunnella myös äänikirjoja? --Ism 31. lokakuuta 2010 kello 15.33 (EET)

Kindle lukee englanninkielistä tekstiä jos kirjan julkaisija on antanut siihen oikeudet. Lisäksi laite toistaa mp3-tiedostoja. Kumpaakaan ominaisuutta en ole tarvinnut. --Jisis 31. lokakuuta 2010 kello 15.42 (EET)

Näköjään Kindle tukee myös noiden lisäksi oikeita äänikirjoja. --Jisis 31. lokakuuta 2010 kello 16.11 (EET)

Tuoreista muutoksista

Tapaan vilkaista tuoreita muutoksia aina koneelle tullessani. Tänään sen kuitenkin täyttivät kahden käyttäjän muokkaukset: uudet vuosiluokat ja luokkien lisäykset. Lisäykset onneksi saa piilotetuksi pieninä muutoksina, mistä kiitos käyttäjille, mutta uusien luokkien piilottaminen ei onnistu. Vaikka valitsisi näytettäväksi maksimimäärän muokkauksia eli 500, näytölle tulevat tuoreet muokkaukset vain puolilta öin alkaen. Tämä on todellinen ongelma, jolle en ole keksinyt ratkaisua, eikä sitä ehkä olekaan. Pitäisikö tuollaiset massaluomiset jotenkin voida merkitä pieniksi tai muulla tavoin piilotettaviksi? Ehkä ne voisi luoda botilla? --Abc10 31. lokakuuta 2010 kello 06.54 (EET)

Piilottamalla kirjautuneiden käyttäjien muutokset, olisi ongelman tällä kertaa voinut ratkaista ainakin puoliksi. --LabinnaH 31. lokakuuta 2010 kello 07.00 (EET)

IP-muokkaukset ovat harvoin kiinnostavia. --Abc10 31. lokakuuta 2010 kello 07.20 (EET)

Pahoittelen häiriötä. Koitin kuitenkin samalla pitää silmällä Tuoreita muutoksia vandalismin varalta. Voin merkitä syntymä- ja kuolinvuosiluokkien luomiset pieniksi tästä lähin, jos se auttaa. Bottien apua toivoisin minäkin uusien luokkien luomiseen sekä tietysti itse luokitteluun. SilvonenBot on niitä jo tehnytkin hyvää tahtia. --Alcedoatthis 31. lokakuuta 2010 kello 07.04 (EET)

Uuuden merkitseminen pieneksi tosiaan ratkaisi ongelman muiden käyttäjien kannalta, jos bottia ei tuohon voidaan palkata. --Abc10 31. lokakuuta 2010 kello 07.20 (EET)

Minulla on tosiaan botti hommissa, mutta lisää botin ohjaajia kaivattaisiin. Näitä muutoksia ei oikein uskalla tehdä täysautomaattisesti, vaan jokainen oikeaan osunut luokittelu pitää hyväksyä käsin. Bottini lähdekoodi ja pieni ohje löytyvät täältä. --Silvonen 31. lokakuuta 2010 kello 09.50 (EET)

Mutta siis jos meinaat esim. synnyin- ja kuolinvuosien lisäämiiä Hotcatilla niin niissähän tallennus on automaattisesti pieni. –Crimson Cherry Blossom™ 31. lokakuuta 2010 kello 07.53 (EET)

Otrfan ehdotti aikaisemmin, että voitaisiin niille ketkä säätää suuria määriä syntymäluokkia antaa hommaa varten bottitunnukset (vrt AWB-tunnus) siksi aikaa kuin noita luokkia säädetään. Bottitunnuksen idea on siis se, että niissä on botti-lippu jolloin ne eivät vakiona näy tuoreissa muutoksissa, mutta ne saa erikseen valittua näkymään tai pysyvästi näkyviksi asetuksista. --Zache 31. lokakuuta 2010 kello 11.31 (EET)

Ongelma oli ihan odotettavissa. Suuri(n) osa artikkeleista joudutaan varmaan luokittelemaan käsin. Se on HotCatilla ihan joutuisaa hommaa, mutta tukkii tuoreet muutokset, jotka fi-wikin kokoisessa wikissä ovat ihan käyttökelpoisia. Manuaaliluokitukseen bottilippu olisi ihan järkevä, mikäli sille määrätään tarkat rajoitukset: vain vuosiluokkien lisäys, uusien vuosiluokkien luonti etc. Mahdolliset syntymävuosien korjaukset artikkeleihin yms. pitäisi tehdä normaalitunnuksella. --Otrfan 1. marraskuuta 2010 kello 18.43 (EET)

Genetiikka -mallineen poisto

Kummallista ettei fi-wikipediassa katsota Genetiikka-mallinetta tarpeelliseksi. Eli emme halua että perinnöllisyystieteen alan artikkeleita on esimerkiksi alaa opiskelevien helppo käydä läpi. Onko todellakin näin? Eihän tässä hommassa ole nyt mitään järkeä, meni sääntöjen mukaan tai ei. --(λ (?) (!)) 3. marraskuuta 2010 kello 10.58 (EET)

Vähän kontekstia: Tämä kommentti liittyy ilmeisesti keskusteluun jota käydään minun keskustelusivullani. Kyseessä on siis perinteisen merkittävyys kyseenalaistettu -prosessin mukaan joku kuukausi viikko sitten poistettu malline, jonka puolesta kukaan ei kommentoinut (paitsi nyt). Mutta pliis, älkää tulko siitä minun keskustelusivulleni ylen määrin juttelemaan, vaikka alkuperäisen kyseenalaistuksen teinkin. Ei kai se minun vikani ole, jos kukaan ei merkittävyyttä puolustanut. --albval(keskustelu) 3. marraskuuta 2010 kello 12.29 (EET)

Pentti Kettunen -artikkeli

Artikkeli Pentti Kettusesta muistuttaa alkupäästä enemmän vaalimainosta kuin objektiivista artikkelia. Alun tekstit olisi syytä leikata tai muokata pois, sillä ne eivät sovi wikipedian kaltaiseen puolueettomaan tietosanakirjaan. –Kommentin jätti 88.193.37.12 (keskustelu – muokkaukset)

Siivosin sitä vähän. Olisit toki voinut muokata itsekin artikkelia ihan vapaasti.--Tanár 5. marraskuuta 2010 kello 22.09 (EET)

Kyseinen Johanna Viksten on syntynyt vähintään 1973

Viikon yhteistyöartikkeli on mitä sattuu

Huomasin tuossa, että tämän viikon yhteistyöartikkeli Vesistö on mitä sattuu, kielilinkit viittaavat valuma-alueeseen ja sisältö on enimmäkseen valuma-aluetta. En voi siirtää sivua nimen Valuma-alue alle, voisiko joku ylläpitäjä tehdä sen? Pitänee samalla aloittaa vesistöstä kertova artikkeli. --avanninen 7. marraskuuta 2010 kello 15.32 (EET)

Tarkennus: Käsitteet on kyllä täysin sekaisin. Vesistö, vesistöalue ja valuma-alue eivät taida kuitenkaan olla sama asia? Tutkitaanpa tätä ennen kuin hutkitaan.--avanninen 7. marraskuuta 2010 kello 15.38 (EET)

Poistin valuma-alueen. Se oli uudelleenohjaus valuntaan, mikä on eri asia. Valuma-alueeseen olisi hyvä saada sisältöä ellei palauteta uudelleenohjausta.--Ism 7. marraskuuta 2010 kello 15.42 (EET)

Fundraising needs translations!

Hi Everyone!

Sorry for the English, anyone who is able to translate is welcome (and encouraged). Speaking of translations! This is a brief note looking for any help you can give in doing some quick translations for the 2010 Fundraiser. You can see the requests at the Meta translation page. The fundraiser starts a week from today (Monday November 15th) but we will be going up to 100% This Friday for testing throughout the weekend. Translations of the letter from Jimmy Wales and and the "core messages" are especially important and sadly we do not yet have Finnish translations of the new letter or the new text strings. Please let me know if you have any questions! Schapman 8. marraskuuta 2010 kello 21.32 (EET)

Kahvihuoneen kielilinkit häviävät toistuvasti

Hämmästelen, miksi VolkovBot on poistanut toistuvasti Kahvihuone-sivulta kielilinkit. Osaako joku viisaampi selittää syytä tähän, vai pitäisikö bottia/käyttäjää huomauttaa tästä?--avanninen 15. marraskuuta 2010 kello 14.57 (EET)

Kielilinkeissä on ristriitaisuuksia ja VolkovBot kuvittelee kahvihuoneeseen ei kuulu kuin nuo kielilinkit jonkun oman hämärän logiikkansa mukaan. Lisäsin sivulle {{bots|deny=VolkovBot}} -loitsun jonka estää tietyn botin toiminnan jollain tietyllä sivulla ja palautin enkkuwikin perusteella kielilinkin. --Zache 15. marraskuuta 2010 kello 15.15 (EET)

Rauhat laatikkoon

Wikipediassa on monta artikkelia lakisääteisistä, usein historiallisista rauhoista. Rauha ei tässä tarkoita sodan vastakohtaa eikä valtioiden välistä sopimusta. Tarkoitan esimerkiksi joulurauhaa tai kotirauhaa. Jotta lukuisista rauhoista saisi helposti yleiskuvan, niillä olisi hyvä olla laatikko, jossa ne kaikki olisi lueteltu. Luin sivun Ohje:Malline, mutta en ymmärtänyt juuri mitään. Voisiko joku asiaan perehtynyt osaaja luoda tällaisen mallineen ja siihen näytä/piilota-napin. Rauha-artikkelit ovat Hautarauhan rikkominen|Hautarauha, Joulurauha, Jumalanrauha, Kirkkorauha, Kotirauha, Kuninkaanrauha, Käräjärauha, Maanrauha, Markkinarauha, Naisrauha, Tierauha ja Uskonrauhan rikkominen|Uskonrauha.--Svallis 16. marraskuuta 2010 kello 12.44 (EET)

Loin alustavan version sivulle Malline:Rauhat. Katso siitä mallia että saat mallineesta haluamasi näköisen ja kysy ihmeessä apua jos jonkin asian tekeminen ei onnistu :) Jafeluv 16. marraskuuta 2010 kello 12.58 (EET)

LA-keskustelujen epäaktiivisuus

Avasin tälläisen tuonne ohjesivun keskusteluun. Saa vapaasti ottaa kantaa.-Henswick 18. marraskuuta 2010 kello 17.55 (EET)

Pisimmät artikkelit

Mistä voisin nähdä listan, josta kävisi ilmi Wikipedian artikkelien järjestys pituuden perusteella? Haluaisin tietää, mikä on pisin artikkeli pediassa, ja onko se merkittävästi pidempi, kuin toiseksi pisin.--Bluto 19. marraskuuta 2010 kello 01.37 (EET)

Toiminnot:Pitkät sivut näyttää ainakin jotain listaa. Jafeluv 19. marraskuuta 2010 kello 08.02 (EET)

Pegi, suomi, muu eurooppa

Tällaisiin juttuihin pitäisi löytää joku ratkaisu, mutta mikä? --EJavanainen 19. marraskuuta 2010 kello 17.29 (EET)

Löytyi jo, esimerkki EJavanainen 19. marraskuuta 2010 kello 19.07 (EET)

Lahjoitustavat

Hei

Kannattaisin Wikipediaa pienellä summalla jos voisin käyttää omaa suomalaista pankkiani. (Kuten esim suomalaisilla nettikaupoilla on) Itse olen turhan arka käyttämään luottokorttia.- Asia voisi koskea suurempaakin joukkoa samoinajattelevia suomalaisia.

Tämä on niin hyvä asia ettei sen saa antaa kaatua näin pieniin asioihin

Itse käytän Wikipediaa joka päivä. Loistava sivusto

terv Ensio Ubaleht Hartola  –Kommentin jätti 62.44.225.191 (keskustelu – muokkaukset) 20. marraskuuta 2010 kello 13.07 (EET) (Aika lisätty jälkikäteen, hieman epätarkka)

Kannattaa tutustua tarkemmin PayPaliin, joka on luottokorttimaksamista turvallisempaa, ja sopii nykyään moneen paikkaan. Täällä on vaihtoehtoisia tapoja lahjoittaa. Katso nekin varmuuden vuoksi. Jos epäilyttää sivun tietoturva, voit mennä sinne myös seuraavaa kautta: Klikkaa wikipedian jimmy wales –banneria. –> Valitse oikealla olevasta vihreästä laatikosta: Lisätietoja ja muita tapoja lahjoittaa. —Aku506  20. marraskuuta 2010 kello 13.12 (EET)

Löysin ainaḱin seuraavan siirtotavan, eli tilisiirto Ranskaan:

»European Union Bank

Wikimedia Foundation
Citibank International PLC
1-5 Rue Paul Cezanne
75008 Paris
France
Account number:
IBAN FR76 1168 9007 0000 6566 9500 597

BIC CITIFRPP»

PayPalin suosittelisin silti hankkimaan, maksu menee luottokortilta, mutta palvelu on äärimmäisen luotettava. Kukaan muu ei saa tietää mitään tietoja. —Aku506  20. marraskuuta 2010 kello 15.57 (EET)

Sivuhuomiona: PayPal toimii myös Visa Electronien kanssa ja uskoisin ettei se pane pahakseen debit-korttejakaan.--avanninen 24. marraskuuta 2010 kello 17.01 (EET)

Kuinka pitkään tämä tuijottava parransänkikampanja vielä kestää? Onko tuohi niin lopussa että pitää ruinata jotain philishavea varten?

Fundraiser Update

Siirretty täältä: -Ochs 23. marraskuuta 2010 kello 23.06 (EET)

Greetings Wikimedians! Sorry for the English, anyone who is able to translate is welcome (and encouraged). The 2010 Fundraiser is live and has greatly benefited from all the contributions from our translators. Throughout the fundraiser there will continue to be a need for help with translating and localizing messages. Currently, the core messages need to be updated, as there have been recent additions to the request. You can find all translation requests at the translation hub on meta and you can follow the progress of the fundraiser in real time by tracking the fundraiser statistics. Also for those of you who haven't already, you can subscribe to the translators-l mailing list for all new requests and major changes. Many thanks for your help in truly making this a global fundraiser that you can edit. SChapman

Abortti-sivun kartan värien koodit käännetty väärin

Abortti-sivun kartan värien koodit käännetty väärin. Ehtisikö joku kääntää oikein? Nykyisten tekstien mukaan abortti on Suomessa "Laitonta poikkeuksetta".

--TimoM 24. marraskuuta 2010 kello 19.10 (EET)

Varainkerjuuviestin piilotus

Vaikka olen asetuksista säätänyt viestin piiloon, se tulee silti näkyviin. Mitenkähän sen saa pois? En.Wikipediassa pitäisi myös saada piiloon. --Abc10 24. marraskuuta 2010 kello 21.47 (EET)

Itselläni se ainakin pysyy piilossa kun kerran suljen yläkulman ruksista. --Harriv 24. marraskuuta 2010 kello 22.43 (EET)

Muaki hiukan häiritsee tuo viesti, vaikka oonki jo alkanu hiukan tottua siihen. Mulla ei ainakaan auta rastin painaminen, vaan viesti paukahtaa aina hetken kuluttua siihen takaisin. -DragonMaster- 24. marraskuuta 2010 kello 22.49 (EET)

Minulla on kanssa pysynyt poissa kerran rastia painamalla. Liitysiköhän ongelmanne kekseihin? --—ToTi ✉ 24. marraskuuta 2010 kello 22.51 (EET)

Mahtaakohan sillä olla asiaan jotain vaikutusta, kun oon kieltänyt Firefoxia säilyttämästä mitään historiatietoja? -DragonMaster- 24. marraskuuta 2010 kello 22.58 (EET)

Hyvin todennäköistä. Johonkin se tieto mainoksen sulkemisesta on tallennettava. --Harriv 25. marraskuuta 2010 kello 00.40 (EET)

Olisi mukavampi kun ei tarvitsisi rasteja painella. Siihenkin varmaan löytyy konsti. --Abc10 24. marraskuuta 2010 kello 23.00 (EET)

Omalle css-sivulle (vectorin käyttäjille täällä, monobookin käyttäjille täällä) seuraava loitsu:

#siteNotice {display: none;}

Itsellä ainakin toimii :) (Tosin vector-skini bugittaa joskus eikä lue tyylimäärittelyjä mutta yleensä toimii ilman ongelmia.) Jafeluv 25. marraskuuta 2010 kello 01.41 (EET)

Pika-arvio

Onko Wikipediassa sellaista foorumia, jossa voisi kysyä pika-arvioita joihinkin artikkeleihin? Eli kokeneilta käyttäjiltä muutaman lauseen kommentteja siitä mitä artikkeliin voisi lisätä ja ovatko tehdyt muutokset olleet käytäntöjen mukaisia. Vertaisarviointi on monasti liian raskas prosessi, sillä silloin pitäisi tietää omasta aikataulustaan, jotta voisi varata aikaa korjausten tekemiseen. Lisäksi vertaisarviointi on vähän turha, jos tietää ettei artikkeli täytä HA-kriteerejä.

Jos tällaista pika-arviota ei ole, mielestäni sellainen kannattaisi tehdä. Mielellään niin helpoksi kuin mahdollista, eli ilmoitetaan artikkelin nimi tietylle sivulle ja kommentit voisi laittaa arvioitavan artikkelin keskustelusivulle. Ehkä sinne voisi tökätä jonkun yksinkertaisen mallineen tyyliin "Pika-arviointipyyntö jätetty 27. marraskuuta 2010" ja arviointipyynnön jättänyt käyttäjä. --Gwafton 27. marraskuuta 2010 kello 12.00 (EET)

Wikipedia:Lupaavat artikkelit on toiminut melkolailla noin. Ainakin itse olen saanut LA-arvioinneista hyviä neuvoja. --Tappinen 27. marraskuuta 2010 kello 12.03 (EET)

Ei kai mikään kiellä käyttämästä vertaisarviointia noin? Ainakin olen nähnyt joskus näin tehdyn. Gopase+f 27. marraskuuta 2010 kello 12.04 (EET)

Jos vertaisarviointia voi käyttää noin, niin aina parempi. Turhahan se on tosiaan joka pyynnölle omaa sivua luoda. --Gwafton 27. marraskuuta 2010 kello 12.08 (EET)

Joo. Vertaisarvioinnin ohjeen lausetta "Arvioinnin voi päättää 2 viikon jälkeen siirtämällä artikkeli suositeltu sivu-, suositeltu luettelo- tai hyvät artikkelit -äänestykseen" voisi kai täsmentää siten, että jos artikkelia ei ole aikomuskaan viedä mihinkään äänestykseen, niin saa sitä VA:ssa roikuttaa vähemmänkin kuin kaksi viikkoa. --albval(keskustelu) 27. marraskuuta 2010 kello 12.30 (EET)

Tämä tosiaan hämäsi. Elin käsityksessä, että vertaisarviointia käytetään ponnahduslautana HA- tai SS-artikkelien kehittämiseksi. Jos haluaa vain tietoja käytännöistä, näkemyksiä ja sen sllaista, eikä tavoitteet ole asetettu korkealle, se pitää sitten varmaan erikseen tähdentää arviointipyynnössä. --Gwafton 27. marraskuuta 2010 kello 13.09 (EET)

Käyttäjäviestien ilmoitus (pienoisohjelma)

Lisäsin pienoisohjelmiin työkalun joka muuttaa käyttäjän keskustelusivulle tulevista viesteistä ilmoittavan ison keltaisen viestilaatikon pieneksi punaiseksi huutomerkiksi ylereunanan keskustelusivu -linkin viereen. Pienoisohjelman saa käyttöön seuraavasti: Toiminnot:Asetukset → Pienoisohjelmat → Käyttöliittymä → SmallNotify (ja rasti ruutuun). Tuota ei ole sen kummemmin testattu, mutta toiminee ainakin Firefoxilla. --Zache 27. marraskuuta 2010 kello 15.02 (EET)

Pistetään vielä kommentti siitä miten tuo toimii. Vakiona pienoisohjelma näyttää uudet viestit -laatikon, mutta sen pystyy sulkemaan laatikon nurkassa olevasta ruksista jonka jälkeen pienoisohjelma muistaa kuuluuko viestit näyttää. Pienoisohjelma näyttää aina yläreunan "keskustelusivu" -linkin yhteydessä pienen punaisen huutomerkin jos uusia viestejä on tullut ja huutomerkkiä klikkaamalla uudet viestit -laatikon saa myös takaisin näkyville. Asetus siitä näytetäänkö viestit on talletettu cookieen eli ne ovat selainkohtaisia eivätkä automaagisesti siirry koneiden välillä jos käyttää useampaa eri tietokonetta. --Zache 28. marraskuuta 2010 kello 10.51 (EET)

Vapaapaini-skenen artikkelien merkittävyys?

Suomalaisen jenkkityylin vapaapainin ystävät (?) ovat tehneet mm. Fight Club Finland -artikkelin jonka kautta löytyy paljon painijoita. Nämä tipahtelevat merkittävyyskeskusteluun, useimmista ei tosin artikkelin perusteella ole edes paikallislehdessä kirjoitettu.

Mitäs näille tusinalle-parille kantsis tehdä, merkittävyyslätkiä én masse, vai kuinka? --(λ (?) (!)) 1. joulukuuta 2010 kello 04.21 (EET)

Jep. --albval(keskustelu) 1. joulukuuta 2010 kello 08.10 (EET)

Juu, voi laittaa merkittävyyskeskusteluun, jos haluaa. Omana mielipiteenäni kuitenkin, että ainakin nuo ulkomaalaisnimet Tajiri ja Steve Corino ovat ilmiselvästi wikimerkittäviä kansainvälisesti hyvin tunnettuina (etenkin ensiksi mainittu) showpainijoina, ja itse pitäisin myös StarBuckia wikimerkittävänä. Hänestä kun löytyy kunnollinen ulkoinen lähdekin, kanadalaisen Canoe.ca:n juttu [2], ja hän on ollut hyvin esillä myös suomalaisessa mediassa; Hesarin mukaan (juttu vuodelta 2009) hän toi showpainin Suomeen[3]. Hänestä on myös nähtävästi tekeillä elokuva Täynnä Tarmoa -elokuvan ohjanneen Oskari Pastilan toimesta [4]. Tämä siis jo näin ennakkohuomiona, jos tarkoitit noidenkin merkittävyyden kyseenalaistamista muiden joukossa. --Nironen 1. joulukuuta 2010 kello 08.38 (EET)

Hälyttävän alhainen äänestäjämäärä HA-äänestyksessä

Mikäli tähän äänestykseen ei ennen huomista (2.12) tule vielä vähintään yhtä kannatusääntä, ei artikkeli saa statustaan liian vähäisen äänestäjämäärän takia. Eli nyt hopi hopi kaikki mukaan äänestämään, en todellakaan haluaisi menettää artikkelin statusta sen takia että vain kolmeä ihmistä kiinnostaa(!!)-Henswick¹² 1. joulukuuta 2010 kello 21.14 (EET)

Sait kannatukseni. :) Mielipteet ovat usein vähissä kun kirjoittaa kovin spesifisistä aiheista. Toisaalta silloin harvemmin syntyy muokkaussotiakaan. ;) --Gwafton 1. joulukuuta 2010 kello 21.29 (EET)

Hahaa, muokkaussotien puuttuminen taitaakin olla ainoa plussa :D Hyvä että nyt on kuitenkin se minimimäärä äänestäjiä saatu kasaan jottei ainakaan siihen kaadu :)-Henswick¹² 1. joulukuuta 2010 kello 21.41 (EET)

Jogurttimusiikkia

Siirretty: Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)#Jogurttimusiikki -Ochs 4. joulukuuta 2010 kello 00.52 (EET)

Tiedote: Wikimedia Suomi ry. rekisteröity, vuosikokous 11. joulukuuta klo 16-18 Kirjasto 10:ssä Helsingissä

Wikimedia Suomi ry. on rekisteröity yhdistykseksi Patentti- ja rekisterihallituksessa. Yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous järjestetään Kirjasto 10:ssä Helsingissä. Kokoukseen ovat tervetulleita kaikki Wikimedian palveluista kiinnostuneet riippumatta siitä, onko yhdistyksen jäsen vai ei. Kuitenkin vain jäsenillä on äänioikeus, mutta ehdit vielä liittyä jäseneksi. Yhdistyksen tarkoituksena on tukea ja edistää Internet-tietosanakirja Wikipedian sekä muiden Wikimedia Foundationin ylläpitämien palveluiden tuntemusta ja käyttöä sekä vapaan sisällön luontia ja levittämistä Suomessa. Jäseneksi voi liittyä lähettämällä sähköpostia osoitteeseen info@wikimedia.fi. Jäsenhakemukseen tulee liittää seuraavat tiedot: koko nimi, kotipaikka, sähköpostiosoite ja postiosoite. Vuosittainen jäsenmaksu on 10 euroa (vähävaraisilta 5 euroa) liittymispäivästä lähtien. Ohjeet jäsenmaksun maksamisesta lähetetään sähköpostiisi myöhemmin. Lisätietoa yhdistyksestä ja jäseneksi liittymisestä saa yhdistyksen sivuilta osoitteesta http://fi.wikimedia.org/wiki/. 101090ABC 28. marraskuuta 2010 kello 00.29 (EET)

Hieno homma että saitte tämän etenemään! --Zache 1. joulukuuta 2010 kello 07.09 (EET)

Wikimedia vuosikokousta striimataan parhaillaan osoitteessa http://bambuser.com/channel/josutus/broadcast/1247198 ja irkissä kanava on #wikimedia-fi(at)freenode.net ja (www-selaimella pääsee kanavalle täältä) --Zache 11. joulukuuta 2010 kello 17.15 (EET)

Bambuser-livestriimi loppui, mutta irkkiin tai http://fi.wikimedia.org :iin voi pistää kommentteja. --Zache 11. joulukuuta 2010 kello 17.39 (EET)

Olenko naivi?

Sattuneesta syystä minulla on ollut aikaa istua kotikoneen äärellä ja Wikipedia on filosofisesti hieno yritys, johon olen vilpittömästi yrittäen osallistunut. Keskustelusivulleni oli ilmestynyt 4.12.2010 klo 12.51 seuraava, allekirjoittamaton viesti: "tein sulle käyttäjäsivun siellä lukee notta perse". Voisiko joku konkari kertoa, ovatko tämänkaltaiset lähestymiset tavallisia ja miten niihin tulee suhtautua. Koska olen jo keski-ikäinen ihminen, en haluaisi pöllöillä kakaroiden kanssa vakavien asioiden - kuten tietosanakirja-tietokanta - suhteen. Viisastelija 4. joulukuuta 2010 kello 14.06 (EET)

Käyttäjien keskustelusivuilla on viime aikoina riehunut vakihäirikkö, jonka uhriksi näytät joutuneen. Kyllä nämä rauhoittuvat, kunhan ei anneta liikaa huomiota. --Quadriplegia 4. joulukuuta 2010 kello 14.11 (EET)

Kuten Quadriplegia yllä. Vandalismista oli kyse. Sitä tulee Wikipediaan ovista ja ikkunoista, valitettavasti. Vandalismia koitetaan torjua aina kun sitä tavataan. Häiriköintiin ei tule reagoida muuten kuin poistamalla häiriköivät viestit ja huomauttamalla häirikköä hänen keskustelusivullaan käyttämällä tarkoitukseen vaikkapa jotakin sopivaa varoitusmallinetta. Trolleja ei pidä ruokkia. Toivon, että et joudu enää vastaavaa kokemaan. Yst., --Alcedoatthis 4. joulukuuta 2010 kello 14.14 (EET)

Crt esti kyseisen häirikkötunnuksen ikuisesti. --Alcedoatthis 4. joulukuuta 2010 kello 14.24 (EET)

Pitempi tauko

Tervehdys, olen ollut tämän vuoden puolella melko innostunut Wikipediasta ja niinpä olen myös toiminut (satunnaiseen tahtiin) suhteellisen aktiivisesti, mutta viimeaikoina en ole hirveästi tehnyt mitään, sillä olen valmistautunut henkisesti sekä itse pelissä World of Warcraft: Cataclysm -lisäosaa varten, joka laukaistaan huomenna (7.12.) kello 00:01. Tuosta hetkestä lähtien tulen viettämään tämän viikon kokonaan WoWissa, sillä tavoitteena olisi saada hahmo tasolle 85 ennen muita, joten unta ei ole luvassa itselleni ainakaan neljään päivään, ja kun tuon lisäksi tavoitteena on myös "gearata" (kerätä hahmolle varusteita) mahdollisiman nopeasti, niin en todennäköisesti tule olemaan täällä pitkään aikaan (ehkä sillon kun menen takaisin kouluun, niin koulun koneella ehkä saatan jotain muokata ellen ole liian kiireinen World of Warcraft -aiheisten uutisten kanssa) ja pitäähän siitä pelistä myös nauttia. Mutta tämä ei suinkaan ole loppu minun ja Wikipedian välillä, vaan ihan tavallinen tauko, tosin jos olisin henkisesti samalla ikätasolla kuin oma ikäni jättäisin WoWin kokonaan ja keskittyisin vain kehittämään Wikipediaa ja näin myös Internetin suomenkielistä materiaalia. Kiitokset myös kaikille neuvojille, jotka ovat monesti auttaneet minua kun jotain on mennyt pieleen, ja tietysti hyvää joulua sekä uutta vuotta kaikille! --Pek 6. joulukuuta 2010 kello 19.08 (EET)

Pidä hauskaa ja palaa vielä jossain vaiheessa takaisin ;)-6. joulukuuta 2010 kello 19.16 (EET)Kommentin jätti Henswick (keskustelu – muokkaukset)

wikimaikkari

Huomasitteko jo tämän "journalismin kukkasen": [5] --217.140.230.56 8. joulukuuta 2010 kello 15.59 (EET)

Tuohan on törkeää. Pitääkin mennä ilmoittamaan siitä. ;) –Crimson Cherry Blossom™ 8. joulukuuta 2010 kello 16.01 (EET)

Juu[6], Mtv3 ja Radio Nova tuntuvat kopioivan täältä laittomasti uutisiaan jatkuvasti. Voisi kyllä jossain vaiheessa pistää parille kilpailevalle medialle pikku uutisvinkin.-Henswick¹ 8. joulukuuta 2010 kello 16.02 (EET)

No nyt sinne on näemmä sentään lähde lisätty:[7] –Crimson Cherry Blossom™ 8. joulukuuta 2010 kello 16.04 (EET)

Vielä parempi, jos kertoisivat myös artikkelin lisenssiehdoista. Lisenssihän sanoo Uudelleenkäyttäessäsi tai levittäessäsi tätä teosta, sinun tulee tehdä selväksi muille tämän teoksen käyttäjille nämä lisenssiehdot. Paras tapa on tehdä linkki sivuunhttp://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0/deed.fi --Kulmalukko 8. joulukuuta 2010 kello 16.12 (EET)

Ja pakko vielä lisätä että maikkari tekee näköjään vähän mitä huvittaa; vilkaiskaapa minkalaisia viestejä valvoja on päästänyt kommenttien joukkoon.. –Crimson Cherry Blossom™ 8. joulukuuta 2010 kello 16.14 (EET)

Samaan aiheeseen liittyen: Yritinpä tässä etsiä lähdettä tiedolle Dannyn eron syystä, joka oli lisätty artikkeliin vuonna 2007. Yllätys yllätys, sama lause löytyy Maikkarin uutisesta tältä maaliskuulta. Sitä ei varmaan voi käyttää lähteenä:-( --albval(keskustelu) 9. joulukuuta 2010 kello 21.13 (EET)

MTV3:lta oltiin nyt minuun yhteydessä, koska heihin oli otettu yhteyttä tämän tiimoilta. Selitin hieman Wikipedian käyttämisestä muutenkin kuin lähteenä, koska tuossa kuvakaappauksen alkuperäisessä asussa artikkeliin oli laajasti kopioitu tekstiä suoraan Wikipediasta. Wikipedian kaltaisten vapaiden sisältöjen tapauksessahan myös suoraan kopiointi on sallittua kaupalliseenkin käyttöön, mutta johdetut teokset (artikkelit) tulee tällöin myös lisensoida samalla lisenssillä. Jos lisenssiä ei mainita, kyseessä on tekijänoikeusrikkomus, jossa tekijänoikeuksien haltijoina ovat artikkelia Wikipediassa kirjoittaneet. Näihin liittyvien tietojen (mm. maininta siitä, että Creative Commons -lisenssejä on erilaisia, mikä monelta menee ohi) lisäksi esitin toivomuksen, että tietoa näistä asioista levitettäisiin jonkin verran, koska rikkomuksia näkyy aika ajoin. MTV3:n edustaja kiitti tiedoista ja kertoi nyt tiedottaneensa kaikkia toimittajia mainitsemistani Wikipedian tekijänoikeuksiin liittyvistä asioista. Pahoitteli vielä kerran ja toivoi ettei heidän virheensä toistu. --TJ 15. joulukuuta 2010 kello 15.30 (EET)

Everyculture.com

Onko kenelläkään mitään tietoa kuinka luotettavana kyseistä sivua voi pitää? Huomasin että ainakin osa sivun tiedoista on samoilta kirjoittajilta kuin kirjassa Countries and Their Cultures [8]. Sinänsä se siis saattaa olla kunnossa, mutta sen ulkoasu on jotenkin niin "amatöörimäinen" että se herättää epäilyksiä. J.K Nakkila 14. joulukuuta 2010 kello 20.01 (EET)

Psykedeelinen

Tuntuu siltä, että Wikipediassa 60-luvun lopun ja 70-luvun alun yhtyeiden musiikkia luonnehditaan turhan usein "psykedeeliseksi". Viimeksi törmäsin termiin Wikin Mountain-yhtyeen sivulla. Mitä se psykedeelinen sitten musiikissa tarkoittaakaan, niin se saattaisi sopia johonkin PInk Floydin ensimmäiseen LP:seen ja Gongin alkuaikoihin, mutta ei mitenkään edellä mainittuun Mountainiin eikä esimerkiksi Small Facesiin, Creamiin tai Moody Bluesiin.

HankosKommentin jätti Hankos (keskustelu – muokkaukset)

Jos luotettavassa lähteessä sanaa on käytetty, sen voi artikkeliin liittää, kunhan muistaa Wikipedia:Kerro kuka tekee -periaatteen. Muuten sanan voi huoletta poistaa, ei se oikein ole edes tietosanakirjatyyliä. -Ochs 17. joulukuuta 2010 kello 14.36 (EET)

Suomenruotsalaisuus henkilöartikkelin määritelmässä

Aika monen henkilöartikkelin alussa lukee X on suomenruotsalainen jne., ja vähintään yhtä monen alussa, jossa voisi lukea samoin (esim. Jean Sibelius, Pär Stenbäck), lukee suomalainen ja monessa ei lue kumpaakaan (esim. Pehr Evind Svinhufvud). Miten suomenruotsalaisuus määritellään - esim. Alexander Stubbin äidin äidinkieli on artikkelin mukaan suomi, mutta hänet oli mainittu suomenruotsalaiseksi? Pitäisikö jonkin lähteen käyttää sanaa suomenruotsalainen? Pitäisikö artikkelit yhtenäistää? Pitäisikö määritelmässä viitata vain kansalaisuuteen - itse olen taipuvainen ajattelemaan että se riittäisi. -Ochs 21. joulukuuta 2010 kello 22.41 (EET)

Stubb on suomenruotsalainen jos hänen äidinkielensä on ruotsi. Äidin äidinkieli ei vaikuta asiaan. J.K Nakkila 22. joulukuuta 2010 kello 13.32 (EET)

Kannattaisin sellaista käytäntöä, että artikkelit yhtenäistetään niin että johdannossa sanotaan vain kansalaisuus, siis "suomalainen". Ensinnäkin "suomenruotsalainen" on hankala määritellä: kaikkien henkilöiden äidinkielestä ei ole tietoa eikä äidinkieli edes ole yksiselitteinen kriteeri. Toisekseen, jos äidinkieli halutaan tuoda esiin, äidinkieleltään suomalaisten artikkeleissa pitäisi lukea vastaavasti "suomensuomalainen". Kolmanneksi pahanilkinen lukutapa on, että "suomenruotsalainen" johdannossa vähättelee näiden henkilöiden "suomalaisuutta". Toki artikkelissa voi ja pitääkin mainita henkilön äidinkieli ja voi siinä mainita senkin, että hänet on määritelty jossain lähteessä suomenruotsalaiseksi, mutta se ei kuulu siihen johdannon ensimmäiseen virkkeeseen.--Tanár 22. joulukuuta 2010 kello 13.36 (EET)

Yhtähyvin termin suomalainen voi nähdä henkilön suomenruotsalaisuutta vähättelevänä. Suomenruotsalaisuudessa on sekavasti kyse sekä etnisyydestä että äidinkielestä. J.K Nakkila 22. joulukuuta 2010 kello 13.41 (EET)

Zachris Topelius ei muuten ole artikkelinsa mukaan suomalainen eikä suomenruotsalainenkaan, vaan "ruotsinkielinen".--Tanár 22. joulukuuta 2010 kello 13.45 (EET)

Joo, määritelmään itse kansalaisuus (esim. suomalainen) ja lisämääreet voi sitten kertoa myöhemmin artikkelissa. Vastaavasti esimerkiksi Shefki Kuqi -artikkeli kertoo määritelmässä henkilön kansalaisuuden ja etnisen taustan vasta myöhemmin. Jafeluv 22. joulukuuta 2010 kello 14.15 (EET)

Suomenruotsalaisuus on kai eniten kiinni siitä miten henkilö itse kokee/koki oman identiteettinsä. Esimerkiksi Sibeliuksella oli vahvat suomenruotsalaiset juuret, mutta käsittääkseni hän ei ainakaan loppuvaiheessa määritellyt itseään suomenruotsalaiseksi. Mielestäni on parempi että jättää pois koko määritelmän, jos ei mistään löydy lähdettä, missä henkilön kokema etninen identiteetti tulee yksiselitteisesti ilmi. --Gwafton 22. joulukuuta 2010 kello 16.49 (EET)

Nykypäivänä virallinen suomenruotsalaisuus on sitä että ilmoittaa äidinkielekseen ruotsin. Jos toinen vanhempi on suoenkielinen toinen ruotsin-, siiknä onkin tänkapå kumman vanhemmat valitsee. Sen voi kyllä sitten muuttaa myöhemmin jos ei vanhempien valinta miellytä. Apurahat on ainakin paremmat ruotsiksi, että kannttaa miettiä :D (kieli-identiteetin voi niin sanoakseni ostaa) Mutta ei se mitään etnisyyttä ole, suomalaisia tässä kaikki ollaan, kielestä riippymatta.--Kalmo 22. joulukuuta 2010 kello 18.45 (EET)

Kannattaisin kansalaisuutta/kansallisuutta johdantolauseessa. Monen henkilön etninen alkuperä tai muu vastaava seikka on niin monimutkainen juttu, että yksinkertaisinta on keskittyä siihen. Tarkemmat yksityiskohdat voi kertoa itse leipätekstissä.--Nedergard 23. joulukuuta 2010 kello 12.37 (EET)

Johdannossa riittänee yleensä kansalaisuus, ellei kansallisuus ja kieli ole henkilön toiminnan suhteen erityisen merkittävä tekijä, esim. "suomenruotsalainen kirjailija". Sukuselvitykset leipätekstiin. --Esamatti1 23. joulukuuta 2010 kello 12.46 (EET)

Hyvää uutta vuotta 2011!

Ha, taas on vuosi mennyt. Ja pistän tähän vähän koostetta mitä vuoden aikana Wikipediassa on tapahtunut.

• Suuren tynkäuudistuksen ensimmäinen osa saatiin valmiiksi alkuvuodesta.
• Suomenkieliseen Wikipediaan luotiin syntymä- ja kuolinvuosiluokat ja alettiin vertaamaan mahdollisesti kuolleita muunkielisiin Wikipedioihin.
• Ollaan tapeltu huomattavasti vähemmän kuin edellisenä vuotena :) (hyvä me)
• Loka- ja marrasuussa käytiin onnistuneesti käytiin läpi tuhansia artikkeleita tekijänoikeusrikkeiden varalta.
• Ollaan kirjoitettu parempia artikkeleita tai ainakin arvioitu niitä runsaasti enemmän
  • Luotiin uusi arviointikategoria Lupaavat artikkelit joka lähti loistavasti käyntiin.
  • Tällä hetkellä lupaavaksi on arvioitu 578 artikkelia.
  • Myös suositeltuja ja hyviä artikkeleita on kirjoitettu kolmanneksen enemmän kuin vuonna 2009!
• Lisäksi ollaan edistetty arvioitujen artikkeleiden löydettävyyttä mm, teemasivuilla (Kirjallisuus, Arkkitehtuuri, Kuvataide, Sotahistoria, Yhdysvallat) ja kaikki artikkelit -sivun tuoreimmat arvioidut artikkelit listalla.
• Otettiin käyttöön Kirja-työkalu tulostettavien ekirjojen luontia varten.
• Ja meillä alkaa olla arvioituna aihekokonaisuuksia. Muun muassa maailman valtioista ja Muhammad Alista ja monesta muusta asiasta myös.
• Wikimedia Suomi sai rekisteröityä itsensä!

Aika hyvä vuosi sanoisin ja hyvää uutta vuotta kaikille! --Zache 31. joulukuuta 2010 kello 09.22 (EET)

Hei ja jos jengille tulee mieleen lisää juttuja mitä täällä on tapahtunut tai on saanut aikaiseksi, niin lisätkää listaan. Minua meinaan kiinnostaa tuo ja varsinkin artikkelien osalta olisi hauska kuulla jos joku kokee saaneensa tehtyä hyvän kokonaisuuden jostain aiheesta. --Zache 31. joulukuuta 2010 kello 10.19 (EET)

• Lähdepyynnön sisältävien artikkelien määrä nousi edellisen vuodenvaihteen 5394:stä (2,4 % artikkeleista) vuoden aikana 6961:een (2,7 %).
• Lokakuussa käynnistettiin Wikiprojekti Uuden tutkimuksen poisto 2010. Projektin käynnistyessä uutta tutkimusta sisältäviksi oli merkitty 22 artikkelia. Näitä korjattiin ahkerasti ja vuoden lopussa niitä oli enää 16! --Jmk 31. joulukuuta 2010 kello 13.33 (EET)

• Heinäkuun lähdetalkoiden aikana lähteistettiin 1756 artikkelia - ilman sitä lähteettömiä artikkeleita olisi vielä enemmän...--Nedergard 31. joulukuuta 2010 kello 13.40 (EET)
  • Tilastojen mukaan lokakuussa oltiin 50 prosentissa ! (EDIT linkki ja päivä). --Tappinen 31. joulukuuta 2010 kello 13.50 (EET)
• Bluto ja minäkin (Bluto lähinnä) ollaan nostettu lukuisia parhaita nyrkkeilijöitä hyviksi, lupaaviksi tai suositelluksi sivuiksi (Marciano, Frazier, Ali, Foreman, Patterson, Liston) sekä lukuisia nyrkkeilymatseja. Kivaa on ollut ja lysti jatkuu, nyt tähtäimessä on Joe Louis! =) –Crimson Cherry Blossom™ 31. joulukuuta 2010 kello 13.48 (EET)

• Maaliskuussa oli 163 artikkelin paikkansapitävyys kyseenalaistettu {{Tarkistettava}}-mallineella. Vuoden lopussa tällaisia artikkeleja oli enää 174. --Jmk 31. joulukuuta 2010 kello 13.49 (EET)

Paragon

Mulla on ollu vähä ongelmia englanninkielisessä Wikipediassa, kun ihmiset siellä eivät pidä suomenkielisiä lähteitä luotettavina (tai jotain sinne päin), että voisko joku tulla äänestämään muunakin suomenkieltä puhuvana (kuin ainoastaan minä), jotta äänestyksestä tulisi reilu? Kyseessä on artikkeli Paragon (guild). --Pek 5. tammikuuta 2011 kello 00.44 (EET)

Noh kävin kommentoimassa. Englanninkielisessä wikipediassa muuten ei hirveästi pidetä siitä että hankitaan muualta äänestäjiä ja kävisin sinuna mainitsemassa tuossa keskustelussa, että pyysit suomenkielisessä wikipediassa suomenkieltä osaavia kommentoimaan mitä nuo lähteet ovat. Toinen juttu, on, että Paragonia on käsitelty jonkun verran Lich Kingin tapon yhteydessä, mutta itse kiltaa on käsitelty löytämissäni linkeissä hyvin vähän/lyhyesti niin luulen että artikkeli poistetaan joka tapauksessa enkkuwikipediasta. Maininnnan Paragonista voisi kyllä jättää itse kampanjasta kertovaan artikkeliin (tms. ne tappoivat Warcraft second expansionin pääpahiksen ensimmäisenä). --Zache 5. tammikuuta 2011 kello 09.45 (EET)

Lähteet keskittyvät Wrath of the Lich King -lisäosaan, koska Paragonin julkisuus on syntynyt tuolla aikakaudella, se olisi todella harhaanjohtavaa jos siitä kirjoitettaisiin Wrath of the Lich King -artikkeliin, koska Paragonilla ei varsinaisesti ole mitään tekemistä sen lisäosan kanssa vaan päävihollisten kaatojen kanssa, varsinkin kun Paragon on pelannut The Burning Crusade -lisäosassa ja Cataclysm -lisäosassa, jossa tässä uudemmassa ne ovatkin jo olleet hyvin julkisuudessa Beta vaiheilta asti. --Pek 5. tammikuuta 2011 kello 15.18 (EET)

Mielestäni on silti tärkeää liittää fiktiotuote (tässä tapauksessa videopeli) oikean maailman kontekstiin, joten itse peliartikkelissa voisi mielestäni oikein hyvin käsitellä peliä pelaajayhteisönkin näkökannalta. Mielestäni merkittävämpää tässä on siis peli, joka on saanut laajan, tietystä tavoitteesta kisaavan pelaajayhteisön, kuin yksittäinen kilta, joka pelaa kyseistä peliä.--Olimar 5. tammikuuta 2011 kello 15.26 (EET)

Muistaakseni olin poistattamassa artikkelia myös suomiwikistä, joten minua ei varmaan tuonne kaivata:-) --albval(keskustelu) 5. tammikuuta 2011 kello 17.18 (EET)

Wikipedia voi myös uudistua!

Hyvä Wikipedia - mutta missä nuoret ja uudet käyttäjät!

Loistava juttu muttei herätä kiksejä niissä joille tätä tietoavaruutta pitäisi opettaa haluamaan. Etusivu on tylsä. Uutisissa ruutu on tylsä. Hakukenttä on miltein piilossa. Wikipedia voisi olla "focal point". Voin mielusti lähteä kokoamaan porukkaa joka tekee tästä halutun.

Jaska Kommentin jätti 88.114.252.90 (keskustelu – muokkaukset)

Moi! Hienoa, kaikenlainen imagonkiillotustyö on aina tervetullutta. Mitä tarkalleen ottaen tarkoitat ”tylsällä”? Tarkoitatko graafista ilmettä vai sisältöä? Jos tarkoitat graafista puolta, niin olisi erittäin hienoa, jos sinulla olisi motivaatiota ja taitoa kehittää esimerkiksi etusivun ulkoasua. Ja varmasti joku teknisen puolen kanssa auttaa, jos se on ongelma. Jos puolestaan tarkoitat esim. etusivun sisältöä, niin se on hieman toinen juttu: Wikipedian päämäärä on välittää neutraalia tietoa mahdollisimman monesta (merkittävästä) aiheesta, ja tieto on enimmäkseen tylsää. Tämä ei oikeastaan juurikaan haittaa, koska vapaaehtoisprojektina Wikipedia ei ole yhtä tiukasti huomiotalouden kuristuspannassa kuin valtaosa muista saman suuruusluokan internetsivustoista. Ja toisaalta tämän päämäärän vuoksi kohderyhmät, joille Wikipediaa ”pitäisi opettaa haluamaan”, kuten osuvasti sanoit, ovat ennen kaikkea erilaiset asiantuntijaryhmät kuten akateeminen maailma tai eri alojen ammattilaiset. Sisällön puolesta Wikipediaa pitäisikin kehittää ennen kaikkea siihen suuntaan, että se olisi asiantuntijoiden silmissä entistä uskottavampi tietolähde, ja tämä tavoite saavutetaan kirjoittamalla laadukkaita, hyvin lähteistettyjä tietosanakirja-artikkeleita. Luonnollisesti web 2.0 -ilmiö on opettanut, että joukossa on voimaa, mutta uskoakseni tämä ei päde yhtä yksioikoiseksi Wikipediaan kuin esimerkiksi sosiaaliseen mediaan tai keskustelupalstoihin, muun muassa siksi, että nettikansa on monesti kiinnostunut meemeistä ja muista nopealla syklillä unhoon painuvista ilmiöistä, kun Wikipedia taas pyrkii tallentamaan tietoa, joka on merkittävää pitkällä aikavälillä.

Entä mitä tarkoitat ”focal pointilla”? "Focal point" suhteessa mihin? Millaisilla toimilla tämä voitaisiin saavuttaa? Minä ainakin voin osallistua osaamiseni ja liikenevän aikani puolesta tällaiseen brändäystyöhön, konkreettisten kehitysehdotusten myötä. Yst. terv. Herra Maka 5. tammikuuta 2011 kello 23.28 (EET)

Suositeltavaa lukemista wikipedisteille

Wikimedia-säätiön toimitusjohtajan Sue Gardnerin tuoreessa bloggauksessa oli linkki toiseen, erittäin hyvään blogitekstiin, joka käsittelee nettikeskustelemista. Tekstin aiheena on se, miten hyvää tarkoittavalla, suoralla palautteella voi palautteen antajan tarkoituksista riippumatta olla negatiivisia vaikutuksia. Vaikka Wikipediassa keskustelun taso onkin muuhun nettiin nähden pääosin suhteellisen korkealla, suosittelen tuon tekstin lukemista jokaiselle wikipedistille, sillä se auttaa vähintäänkin tiedostamaan, millaisia aspekteja jokaiseen keskusteluun tiedollisen puolen lisäksi sisältyy. Jostain kumman syystä teksti on suunnattu ”nörteille” tai ”analyyttisille ihmisille”, mutta enpä usko, että vähemmän analyyttisyyteen taipuvaiset ihmiset ovat automaattisesti parempia nettikeskustelijoita, joten teksti kannattaa lukea, katsoo sitten itsesi nörtiksi eli ei. Tekstissä ehdotetut kohteliaisuudet menevät kyllä suomalaisen näkökulmasta pari kertaa imelyyden puolelle, mutta keskimäärin teksti on täyttä asiaa. Esitiedoksi lukijoille sekä tiedoksi niille, joilta englanti ei taivu, tiivistäisin tekstin siten, että sikäli kun nettikeskustelulla on jokin tavoite (ja Wikipediassahan tämä on yleensä artikkelien tai käytäntöjen parantaminen), suora faktojen laukominen, olkoonkin ne täyttä totta, ei aina edistä tätä päämäärää parhaiten, sillä se saa usein keskustelukumppanit vain vetäytymään poteroihinsa puolustuskannalle. --Herra Maka 6. tammikuuta 2011 kello 02.57 (EET)

Kerjuukirje kuva-arkistoihin?

Mietiskelin tässä Mika Waltariin liittyviä artikkeleita kirjoittaessani, että kun ukko oli syntynyt 1908 hänestä voisi periaatteessa olla vaikka kuinka paljon ennen vuotta 1966 napattuja valokuvia, jotka eivät ylitä teoskynnystä ja olisivat näin ollen vapaita. Häntä käsittelevistä kirjoista sellaisia löytyykin, joten periaatteessa niitä voisi skannata ja käyttää meillä. Mutta kun suurimmassa osassa tällaisista kuvista on merkintä, että ne ovat peräisin jostain kuva-arkistosta, niin eikö olisi mahdollista ottaa yhteyttä arkistoon ja pyytää, että he antaisivat tekijänoikeuksista vapaita kuvia wikipediaan käytettäväksi. Tällaisia arkistoja on varmaan vaikka kuinka paljon, esimerkiksi WSOY:n arkisto, Otavan arkisto, Kuvataiteen keskusarkisto, Suomen elokuva-arkisto, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura jne. Onko jollakulla tietoa tällaisten kuva-arkistojen toiminnasta ja periaatteesta, onko realistista pyytää sieltä mitään? Ja olisiko porukalla halua lähteä muotoilemaan yhdessä kerjuukirjettä?--Tanár 9. tammikuuta 2011 kello 16.23 (EET)

Samaa olen pohtinut kun olen katsonut Saksan kuva-arkiston Commons-projektia. Melkoinen kulttuuriteko, jonka soisi toimivan esimerkkinä muillekin. Pyynnössä voisi viitata juuri tähän Saksan projektiin. --Gwafton 9. tammikuuta 2011 kello 17.10 (EET)

Kyllähän kaikenlaista puuhaillaan, jos sille löytyy rahoitus tai hyvä tahto (vapaaehtoisuus). Muuten tuskin asiat nytkähtävät mihinkään suuntaan eli en olisi niinkään varma, että yhteisö tai yritys palkkaisi henkilökuntaa tuottamattomaan työhön.Vesteri 9. tammikuuta 2011 kello 17.18 (EET)

Suomen Wikimedia kaavailee myös tämänkaltaista toimintaa ja ottaa mielellään apua ja ideoita vastaan. Pitke 9. tammikuuta 2011 kello 17.26 (EET)

Ilman muuta oivallinen projekti Wikimedia Suomelle. Skannerit mukaan arkistoihin ja systemaattisesti läpi. :) --Gwafton 9. tammikuuta 2011 kello 17.46 (EET)

Se vaatii paljon työtä (= rahaa). Noissa arkistoissa kuvat ovat negatiiveina tai paperisina ja niiden digitointiin tarvittaisiin määrän vuoksi täysipäiväistä työpanosta, ja vieläpä jonkinlaista ammattitaitoa. Kai noista arkistoista saisi kopioita kuvista pyynnöstä, mutta siitä voidaan vaatia maksua tai sinne pitää mennä itse paikalle skannaamaan. Lisäksi joillain tahoilla on tapana myydä kuvia arkistoistaan, kun digitointityö on tehty, vaikka oikeudet varsinaisesti olisivatkin umpeutuneet. --Mikko Paananen 11. tammikuuta 2011 kello 08.23 (EET)

Olen toimittanut Otavan kustantaman kirjan 2008. Silloin käytössä oli sähköinen kuva-arkisto, joka oli Yhtyneiden yhteinen (nykyiseltä nimeltään kai Otavamedia). En usko että sinne saataisiin pääsyä, sillä kukapa katsoisi mitä materiaalia sieltä haemme. Tämän lisäksi heillä voi toki olla arkistomateriaalia myös pelkästään paperilla. --Tappinen 11. tammikuuta 2011 kello 18.35 (EET)

Pari kommenttia. Jos kuva ei ylitä teoskynnystä ja julkaistu ennen 1966, niin ei siihen tekijönoikeutta synny sillä, että kuva-arkisto lätkäisee siihen tekijänoikeusmerkinnän (esim. tämä Waltari-kuva). Se ilmaisee lähinnä vain sen, mistä lähteestä kuva on saatu - ei onko sillä tekijänoikeutta kuvaan tai onko kuva-arkisto edes tekijänoikeuksien todellinen haltija. Tätä asiaa käsitellään laajemmin täällä - se on tosin vuodelta 2002, mutta en nyt lähtenyt tarkemmin seuraamaan, mitä kaikkea tästä raportista on seurannut. Tekijänoikeuteen liittyvä problematiikka lienee kuitenkin edelleen sama (suoja-ajat vain ovat muttuneet).--Nedergard 11. tammikuuta 2011 kello 07.57 (EET)

miten etsitään artikkeita joissa on viisi heittomerkkiä peräkkäin

miten etsitään artikkeita joissa on viisi heittomerkkiä peräkkäin, ei löytynyt yhtään vaikka tiputti määrän kolmeen--Musamies 11. tammikuuta 2011 kello 07.30 (EET)

Kuulostaa bottihommalta. Voinet pyytää sopivan botin ajajaa tekemään listan moisista artikkeleista. Pitke 11. tammikuuta 2011 kello 19.21 (EET)

Selvä, käydään botti-osastolla--Musamies 11. tammikuuta 2011 kello 19.56 (EET)

Irwin Goodmanin kuolemasta jo 20 vuotta

Tänään 14. tammikuuta 2011 tulee kuluneeksi 20 vuotta tunnetun suomalaismuusikon Antti "Irwin Goodman" Hammarbergin kuolemasta. Näinpä taas Hämeenkyrössä järjestetään Goodmanin kunniaksi muistojamit, joten tänään lähdetään juomaan ja laulamaan. Jos olet menossa Hämeenkyröön niin en tiedä missä tarkalleen nuo muistojamit pidetään tai mihin aikaan, yritin selvittää Irwin Goodman Ry:n sivuilta, mutta eipä tuntunut löytyvän. Jos joku löytää jotain niin pistäkää tänne niin saadaan kansalle tiedot perille. (PS: Tänään on myös Rauli "Badding" Somerjoen kuolinpäivä, joten ottakaahan malja myös hänelle.)

Jos on tullut vastaan viimepäivien mainintoja Irwinistä heittäkää linkki alapuolelle niin saadaan listaa kasattua. --Pek 14. tammikuuta 2011 kello 11.07 (EET)

Viimepäivien uutisointeja Irwinistä:

• Apu.fi: Missä Irwin olisi tänään?
• YLE: Kaksikymmentä vuotta Irwinin kuolemasta
• IS: Irwin Goodmanin kuolemasta 20 vuotta!

Wikipedia 10v, missä seisoo Suomi ?

Wikipedia 10v-sivu luotiin suomeksi 8. tammikuuta, eli tasan viikko ennen synttäreitä. Missä kaikki aktiiviset käyttäjät luuraavat? Miten viikossa saa järjestettyä kunnollisia pippaloita tämän kunniaksi? Aiheesta ei myöskään ole ollut keskustelua millään sivulla, ja Suomi ei löydy juhlivien maiden listalta. --79.3.172.254 15. tammikuuta 2011 kello 18.30 (EET)

Reilun vuoden päästä on suomenkielisen Wikipedian 10-vuotisjuhlat. --ML 15. tammikuuta 2011 kello 18.37 (EET)

Ja mitä sillä on asian kanssa tekemistä? Kaikkialla maailmassa juhlitaan Wikipedian 10-vuotista taivalta, oli maan oma wikipedia sitten kuinka vanha tahansa.. Taitaa olla taas tyypillinen suomalainen "minä minä minä"-mentaliteetti vauhdissa.. --79.3.172.254 15. tammikuuta 2011 kello 18.39 (EET)

No, vähän myöhäistä se nyt taitaa olla. --ML 15. tammikuuta 2011 kello 18.41 (EET)

Oli myöhäistä jo silloin kun tuo sivu luotiin.. Hävetkää --79.3.172.254 15. tammikuuta 2011 kello 18.42 (EET)

Juhliminen ja juhlien järjestäminen on täysin vapaaehtoista. Jos valitat tosta, mikset järjestänyt itse niitä pirskeitä. Tyypillinen »Heti mulle kaikki tänne!» -ilmiö! Kaikki pitää saada, mutta itse ei tehdä mitään. Häpeä itse—Aku506  15. tammikuuta 2011 kello 19.51 (EET)

En tietenkään voinut järjestää mitään bileitä, kun asiasta oli nootti viikkoa ennen koko synttäreitä... Ei tosiaankaan oo mikään heti mulle kaikki-ilmiö, vaan enemmänkin nolottaa teidän puolesta, jotka kutsutte itseänne wikipedisteiksi... Jos ei edes sen vertaa viitsi järjestää, niin huhhuh. --79.19.170.122 16. tammikuuta 2011 kello 20.56 (EET)

No miksi tulet tänne Wikipediaan valittamaan, jos itse et edes ole wikipedisti, etkä muokkaa Wikipediaa? Luulisi että sinunlaisillesi on tehty omat bileet. --87.95.30.13 16. tammikuuta 2011 kello 21.00 (EET)

Ja miksi en tulisi, jos siltä tuntuu? Eiköhän kritiikin paikka ole tässä. --79.19.170.122 16. tammikuuta 2011 kello 21.49 (EET)

Wikipedistien ensisijainen tehtävä on tehdä tietosanakirjaa, ei järjestää bileitä. --MiPe ^(wikinät) 17. tammikuuta 2011 kello 11.13 (EET)

Pitää paikkansa, vaan kun katsoo sitä tasoa jolla Suomen Wikipedia on, niin ei voi oikein senkään piikkiin tätä "merkkipäivän unohdusta" laittaa... Kumma kyllä, bileet onnistuttiin järjestämään kymmenissä maissa tietosanakirjan tekemisen ohellakin. --95.236.2.145 17. tammikuuta 2011 kello 11.43 (EET)

Olisit järjestänyt itse, jos niin kiinnostunut olet asiasta. --87.93.80.28 17. tammikuuta 2011 kello 11.48 (EET)

Jospa lukisit keskustelun ennnen kuin kommentoit :) --95.236.2.145 17. tammikuuta 2011 kello 12.04 (EET)

Ei merkkipäivää unohdettu. Kukaan ei vain pitänyt sitä juhlimisen arvoisena. Jos joku olisi pitänyt, niin varmaan olisi bileet järjestänyt. --Otrfan 17. tammikuuta 2011 kello 11.50 (EET)

Mie tykkään siust, Otrfan :) --95.236.2.145 17. tammikuuta 2011 kello 12.05 (EET)

Ja jos siellä juhlissa olisi väännetty saman verran kuin nyt tässäkin, niin väliin olisivat tainneet jäädä minulta ne bileet. --albval(keskustelu) 17. tammikuuta 2011 kello 14.21 (EET)

Niin, no se mitä tuolla englanninkielisessä wikipediassa oli, niin ilmeisesti suurin osa juhlista keskittyi massaeditointiin Wikipediassa porukalla :) --95.245.5.44 17. tammikuuta 2011 kello 14.33 (EET)

Hah, kuullostaa toimivalta näin internetin aikakaudella. <3 79.19.170.122:lle, niin olennaisin syy sille ettei täällä järjestetty sen kummempaa toimintaa on siinä, että suurin osa jengistä ei sen kummemmin seuraa mitään sellaista kanavaa jossa ollaan pohdittu että Wikipedian kymmenvuotistaivalta pitäisi juhlistaa jotenkin ja 10-vuotisjuhlien ilmoituksen ilmestyminen oli ihan samanlainen yllätys heille kuin sinullekin. Luultavasti postituslistoja seuraamalla olisi ollut paremmin perillä, mutta noin muuten ollaan ihan adhoc järjestäytymisen varassa. Ja juu, juhlat, miitit, kokoontumiset ovat tärkeitä. Ei pelkästään aktiivien tutustumisen kannalta mutta myös uusien kirjoittajien houkuttelun sun muun takia ja oltaisiin toki voitu pitää juhlat vaikkapa Turussa ja yhdistää ne kulttuuripääkaupunkivuoteen jonka avajaiset olivat samana päivänä. Esimerkiksi niin, että oltaisiin pidetty miitti jossain päin Turkua ennen kulttuuripääkaupunkivuoden avajaisia tai sitten sen jälkeen. Ohjelmana miitissä olisi voinut olla vaikkapa videopuheluiden soittelu muille Wikipedisteille ympäri Suomea ja maailmaa. Hyvällä tuurilla kulttuuripääkaupunkiteema oltaisiin voitu hyödyntää laajemminkin esimerkiksi siten että oltaisiin saatu houkuteltua mukaan mielenkiintoisia juttuja. Esimerkiksi Jimbon terveiset kulttuuripääkaupungille olisi ollut ihan mielenkiintoinen juttu :) Mutta kaiken tuollaisen järjestäminen vaatii aikaa, vaivaa ja jonkun kuka toteuttaa asian ja tällä kerralla ei ollut ketään sellaista joka spontaanisti olisi toimeen ryhtynyt joten juhlat oli sitten tämänkaltaiset. :) --Zache 17. tammikuuta 2011 kello 18.05 (EET)

Täällä ilmoittautuu yksi juhlija. Riita poikki, voita väliin, wikirakkautta ja viitteet päälle. Pitke 17. tammikuuta 2011 kello 13.05 (EET)

Tahtoisin huomauttaa, että viitteiden merkitseminen ei ole pakollista, vaan pelkkä lähteiden ilmoittaminen riittää;-) Samoin voin sijasta kannattaa suosia kasvirasvapohjaisia tuotteita. --albval(keskustelu) 17. tammikuuta 2011 kello 14.21 (EET)

Itseasiassa voi on yleensäottaen terveellisempää, kuin kasvirasva. Voita pelätään, koska se lihottaa helpommin, mutta kohtuullisesti käytettynä on elimistölle parempi vaihtoehto, kuin esimerkiksi rypsiöljy :) Sen sijaan oliiviöljy peittoaa kaikki rasvat. --95.245.5.44 17. tammikuuta 2011 kello 17.11 (EET)

Haa, mutta de facto viitteiden pikkutarkkaa merkitsemistä vaaditaan jo Lupaavaksi ehdotetuilta artikkeleilta. Wikimuokkaamisen helpottamiseksi eri käyttäjien kesken on tosiaankin suositeltavaa merkitä viittein mistä lähteestä mikäkin tieto on tullut. Pitke 17. tammikuuta 2011 kello 15.21 (EET)

Uudet sivut

Tarkistetaanko uudet sivut systemaattisesti? Mitenkähän tämäkin artikkeli Sheila Surban on tarkistuksen läpäissyt? --80.186.19.136 17. tammikuuta 2011 kello 11.03 (EET)

Ei tarkisteta systemaattisesti. Kuka tahansa voi tehdä korjaukset tuohon artikkeliin. --Maradona 17. tammikuuta 2011 kello 11.06 (EET)

Miten monta vuotta on olemassa?

Artikkelissa 2011 kerrotaan, että se on nykyinen vuosi. Kaikille se ei kuitenkaan ole nykyinen vuosiluku. Artikkelissa mainitaan jostain syystä Pohjois-Korean vuosi 100. Artikkeli ei kuitenkaan mainitse muita vuosilukuja, esim. juutalaisilla on oma vuosiluku, Thaimaassa on nyt vuosi 2554. Miten monta vuosilukua maailmassa on?--Nedergard 18. tammikuuta 2011 kello 18.51 (EET)

Kysyt varmaan montako erilaista ajanlaskutapaa on olemassa? en:List of calendars antaa jonkinmoista osviittaa. --Harriv 18. tammikuuta 2011 kello 18.55 (EET)

En ihan (hyvä linkki muuten), vaan kun meillä on vuosi 2011, niin kuinka monella muulla maalla on siitä poikkeava vuosiluku.--Nedergard 18. tammikuuta 2011 kello 19.06 (EET)

Käytännössä tuo sivu kyllä vastaa siihen, tosin pitää kaivaa läpi eri kalenteriartikkeleiden. –Tm_T ^(talk) 20. tammikuuta 2011 kello 10.30 (EET)

Miten suhtautua mielipideasioihin

Törmäsin Pink Floyd -yhtyeen alkuesittelyssä lauseeseen "tunnetaan taitavista sanoituksistaan". En pidä (tosin vajavaisella englanninkielen taidollani) niitä mitenkään erityisen taitavina eivätkä nämä sanoitusasiat ole koskaan olleet ainakaan minun lukemissani Floyd-jutuissa olleet mitenkään erityisesti esillä. Yhtyehän nousi kuuluisuuteen pikemminkin musiikillaan eikä sanoituksilla.

Ajattelin ensin ottaa sen sanoitusjutun pois, mutta jätin sitten. Koska tässäkin on kyse vain minun mielipiteestäni vaikka luulenkin lauseen "tunnetaan taitavista sanoituksistaan" lisätyn sinne asiaan paremmin perehtymättä.Kommentin jätti Hankos (keskustelu – muokkaukset)

Lähteettömät mielipiteet voi ja kannattaa poistaa, lähteistetyistä taas pitää ilmetä, kuka on tätä mieltä, ja erilaisetkin mielipiteet pitäisi esitellä. Wikipedia:Kerro kuka tekee ja Wikipedia:Neutraali näkökulma. -Ochs 22. tammikuuta 2011 kello 01.26 (EET)

Onko innoskasta kääntäjää

Tällainen sivu haluttaisiin meille suomeksi, onko innokasta--Musamies 26. tammikuuta 2011 kello 17.51 (EET)

Mannerheimin kuolinpäivät päivitetty eri kieliversioihin

Tämän uutisen innoittamana kävin läpi eri kieliversiot ja korjasin monessa väärän kuolinpäivän samaksi kuin meillä. Täytyy katsoa parin päivän päästä uusi kierros, että muutos on saanut olla. Jos havaitsette väärää kuolinpäivää, niin korjatkaa--Musamies 27. tammikuuta 2011 kello 23.03 (EET)

Artikkeli nimen vaihtaminen?

Hei, virastollamme (Tukes) on Wikipediassa aika laaja artikkeli otsikolla "Turvatekniikan keskus". 1.1.2011 nimemme muuttui Turvallisuus- ja kemikaalivirastoksi. Artikkelin sisältö on jo päivitetty, mutta otsikko pitäisi vaihtaa. Miten se onnistuisi? Kommentin jätti 513johannasv (keskustelu – muokkaukset) 28. tammikuuta 2011 kello 23.23 (EET)

Sivun ylälaidassa on Siirrä-nappi, jolla sivun voi siirtää toiselle nimelle. Lisätietoja löytyy ohjesivulta Ohje:Sivun siirtäminen. Jafeluv 28. tammikuuta 2011 kello 23.27 (EET)

Presidentialismi

Lienee käännöskukkanen, joten asiasta voisi mieluusti keskustella artikkelin keskustelusivulla. --Ulrika 31. tammikuuta 2011 kello 15.54 (EET)

Kylät fi-wikipediassa

Aiemmin on keskusteltu muun muassa kaupunginosista, ja todettu, että pääsääntöisesti pitäisi kirjoittaa artikkeleita vain virallisista kaupunginosista, joihin sitten on yhdistetty asuinalueartikkeleita, joita kuitenkin suuremmista kaupungeista on myös jätetty (esim. Pallivaha). Kylistä ja maaseututaajamien asuinalueista on viime aikoina keskusteltu esim. omalla käyttäjäsivullani ja keskustelussa Keskustelu:Kaislaranta, joista jälkimmäisessä sai kannatusta ajatus, että maaseututaajamien asuinalueet voitaisiin käsitellä ao. kylien yhteydessä (vaikka Somero on kaupunki, niin ainakaan itselläni ei ole mitään hajua, onko siellä kaupunginosia).

Kaupungeissa, joissa on kaupunginosia taas samoin esim. Valkeakoskella joskus päädyttiin käsittelemään kaupunginosien ulkopuoliset asuinalueet (kuten Mattila (Sääksmäki) ja Viuha (Valkeakoski), joka näköjään yhdistämisen jälkeen ehdittiin jo kirjoittaa uudelleen artikkeliksi Viuha) ao. kylien yhteydessä.

Eräs ryhmä, josta vielä ei ole keskusteltu, ovat kuitenkin kylät, jotka eivät ole kyliä (merkityksessä maarekisterikylä, mikä on sanan kylä alkuperäisin merkitys Suomessa), vaan esimerkiksi nykyisiä tai entisiä kyläkeskuksia (lähteissä esiintyy tälle myös synonyymi talouskylä, joka kuitenkaan ei näytä yleistyneen yleisempään käyttöön). Tällaisia ovat esimerkiksi Niinijoki ja Orisuo Loimaalla tai Saksala (Nousiainen) ja lisää voi hyvin löytyä esim. luokasta Luokka:Vuoden kylät, jos sen kyliä koskevien paikallisten lähteiden kanssa kävisi läpi (mahdoton tehtävä, koska kullakin kyliin perehtyneellä käyttäjällä on yleensä lähteitä käsillä vain oman kiinnostuksensa kohteena olevilta alueilta).

Ja niinpä kysymys kuuluukiin: Jos kaupunginosiksi fi-Wikipediassa hyväksytään (silloin kun tarkkoja ollaan) vain viralliset kaupunginosat, niin tulisiko kyliksi samoin hyväksyä vain viralliset maarekisterikylät, vaiko myös alueita, joita yleisesti pidetään kylinä, kuten tyypillisesti nykyisten tai entisten kyläkeskusten vaikutusalueet (kuten esim. em. Niinijoki ja Orisuo). Vai voidaanko menetellä esim. niin, että eri paikkakunnilla esim. paikallisten olojen mukaan voidaan soveltaa vaihtoehtoisesti jompaa kumpaa tai jopa molempia? Itsekin olen kirjoittanut joukon artikkeleita entisistä koulupiireistä, jotka eivät ole kyliä, mutta olen sitten alkanut epäillä, että tulisiko ne yhdistää kyläartikkeleihin. Joku taas voi - ehkä hyvinkin perustellusti - kokea maarekisterikylät historialliseksi hömpötykseksi ja kirjoittaa mielummin vaikkapa juuri asuinalueista (esim. ne, joiden nimi on Kansalaisen karttapaikassa mustalla, kun maarekisterikylät ovat painetussa peruskartassa punaisella). Niinpä ainoa mitä olen systemaattisesti korjannut, että jos haja-asutuksen lomassa, kenties kaupunginosien ulkopuolella sijaitsevia urbaaneja asuinalueita, jotka eivät ole kyliä, on nimitetty artikkeleissa kyliksi (esim. Palopuro, Mattila (Sääksmäki), Viuha), niin olen korjannut nimitykseksi asuinalue (sen sijaan Vallon annoin olla, koska se on paitsi asuinalue, myös kylä). Ja samoin esim. em. Niinijoen ja Orisuon kohdalla olen korjannut määritelmään, että kyseessä on kyläkeskus (eikä maarekisterikylä), mutta koska paikallisia lähteitä yhdellä käyttäjällä on vain pienestä osasta Suomea, niin tätä ei kukaan pysty tekemään kuin alueilta, joiden lähteitä itse kullakin sattuu olemaan käsillä. Mutta tulisiko tässä siis soveltaa tiukkaa vai liberaalia linjaa vai tapauskohtaista harkintaa ja paikkakuntakohtaista johdonmukaisuutta?--Urjanhai 2. helmikuuta 2011 kello 21.57 (EET)

Omasta mielestäni kaupunginosat ja kylät joilla on ollut virallinen asema joskus (oliko oikea termi henkikirjakylä?) voisivat olla oletusarvoisesti wikimerkittäviä. Taajamat harkinnan mukaan joko kyseisen kylän alle tai erikseen.

Olisiko iso homma, jos laatisit kuntakohtaisen listan kaikista Suomen (ja entisten Suomen alueiden) kylistä sekä omasta mielestäsi merkittävistä taajamista keskustelun pohjaksi? Tuloksena syntynyttä lopullista listaa voisi käyttää muistilistana kaikille asiasta kiinnostuneille. --Gwafton 2. helmikuuta 2011 kello 23.22 (EET)

Tuollaisen pikku listanhan Urjanhai tekee varmaan kahvipaussilla. :) -Ochs 3. helmikuuta 2011 kello 00.27 (EET)

Pikaisella haulla en nyt löytänyt kuin luovutetun Karjalan kyläluettelon: 33 pitäjää ja vajaat 1 000 kylää. Jos samaa suhdetta käyttää koko maahan (602 kuntaa 1937) niin päästään n. 18 000 kylään...--Nedergard 3. helmikuuta 2011 kello 08.36 (EET)

Kirjallisuudesta (kuten hakuteos Suomenmaa 1960-70-luvuilta, sekä pitäjänhistroriat ja kansallisarkiston digitaaliarkistossa oleva uudistusten luettelo maanmittaushallituksen alla) löytyy paikkakunnittaisia luetteloja, joita olen käyttänytkin (esim. artikkelissa Loimaa digiarkiston mukaan, kun en jaksanut käydä kirjastossa). Tosin nekin vaativat usein paikallistuntemukseen perustuvaa lähdekritiikkiä esim. aluemuutosten takia, niinpä esim. Suomenmaa-teoksessa luetellaan henkikirjakylinä esim. Tammelassa Kalvolan kyliä, joista joitain takamaapalstoja on liitetty joskus Tammelaan, ja samanlaisia lienee useimmiossa kunnissa.--Urjanhai 3. helmikuuta 2011 kello 13.44 (EET)

Tapauskohtaista harkintaa ja paikkakuntakohtaista johdonmukaisuutta. Toisinaan sellainen on täällä tietty vaikeaa, mutta jos ainakin yritettäisiin?—B. Nuhanen 3. helmikuuta 2011 kello 00.22 (EET)

Lähtisin liikkeelle niistä virallisista kaupunginosista/maarekisterikylistä ja sitten taajamissa tapauskohtaisesti. Ainakin omassa kotikunnassani keskustaajama on ytimekkäästi vain kirkonkylä - Karttapaikassa sillä ei ole lainkaan nimeä, vaikka siellä monia kyliä ja asuinalueita onkin.--Nedergard 3. helmikuuta 2011 kello 08.39 (EET)

Jotkut suuntaviivat voitaisiin kyllä vetää. Taajamat eivät aina mene yksiin kylien kanssa. Tästä esimerkkinä Hattulan kunnan keskustaajama Parola, joka on noussut suhteellisen myöhään radan varrelle. Taajamassa on osia useista kylistä (mm. Kanunki ja Mierola). Lisäksi paikallisten käsitykset kylien rajoista eivät täsmää virallisten rajojen kanssa, eli joihinkin kyliin kasvaneet taajamat ovat nielaisseet naapurikyliä tai niiden osia itseensä. --Gwafton 3. helmikuuta 2011 kello 09.16 (EET)

Taajama, kuten kyläkeskuskin voi joskus olla olematta kylä, mistä Parola on hyvä esimerkki (ei löydy em. kyläluetteloissta, mutta on virallisesti nimenä kartalla ja tienviitoissa). Mutta tosiaan taajama on käsitteenä eri kuin esim. asuinalue: samassa taajamassahan voi olla monta asuinaluetta (joilla on nimet kartalla, näin esim. juuri tuo Kaislaranta Someron keskustaajamassa). Ja kovin pieni erillinen asuinalue ei ole taajama. Ainakin joskus taajaman määrittelylle on ollut joku tietty kynnysarvo, että niin ja niin monta asukasta ja rakennusten väli ei saa olla tiettyä metrimäärää pidempi, mutta erikseen pitäisi tutkia, mikä on nykyinen virallinen määrittely tai onko sitä. Mutta ainakaan vanhassa määritelmässä mikä tahansa taloryhmä ei ollut taajama, vaan tietty väkiluku vaadittiin. Jos tätä jaksaisi joku ruveta selvittämään, niin siitä saisi ainakin yhden kriteerin.--Urjanhai 3. helmikuuta 2011 kello 13.44 (EET)

Laitan vielä tähänkin saman kuin ylle (paikka ketjussa taitaa olla tämä): taajamahan on eri kuin asuinalue: esim. tuo Kaislaranta ei ole taajama, vaan asuinalue, joka on osa isompaa taajamaa. Erikseen vain pitäisi lähteistä etsiä, mikä on taajaman (nykyinen?) määrittelykriteeri, eli montako asukasta ja miten määritelty rajaus. Tämä ehkä vaatisi tilastokeskuksen tms. tahojen aineistojen tai julkaisujen läpikäyntiä, mutta voisi olla ihan hyödyllinen kriteerinä, sikäli kuin nykyään jotain kriteeriä on. Mutta jos joku kriteeri olisi nykyään käytössä, niin varmaan taajama olisi silloin wikimerkittävä siinä kuin viralliset kaupunginosat ja kylät, mutta taajamaa pienempi asuinalue voitaisiin käsitellä kylän, taajaman tai kaupunginosan yhteydessä. Pitäisi vain nyt sitten katsoa, onko tuollaista taajaman kriteeriä nykyään. Ruotsissahan on lisäksi erikseen pientaajamia (sv:Småort), mutta suomessa käsitteellä "pientaajama" ei liene (?) virallista asemaa (enkä tiedä onko taajamallakaan täälä hetkellä, pitäisi tutkia, aiemmin on kyllä ollut tilastollinen määritelmä).--Urjanhai 3. helmikuuta 2011 kello 14.06 (EET)

Artikkelista Taajamahan tuo näköjään löytyikin lähteistettynä: "Tilastollinen taajama on vähintään 200 asukkaan asutuskeskittymä, jossa asuinrakennusten välinen etäisyys on enintään 200 metriä. Rajaukseen eivät vaikuta hallinnolliset, kuten kunnan tai läänin, rajat. Tilastokeskus määrittää taajamat viiden vuoden välein." Eli jos nyt vielä löytyy jostain pumaska, jossa nuo taajamat luetellaan, niin siinähän meillä on suora kriteeri. Ja toinenkin: [9]: "Taajamaksi määritellään kaikki vähintään 200 asukkaan rakennusryhmät, joissa rakennusten välinen etäisyys ei yleensä ole 200 metriä suurempi. Taajamien rajauksissa otetaan huomioon asuinrakennusten lisäksi mm. liike-, toimisto- ym. työpaikkoina käytettävät rakennukset. Hallinnollisilla aluejaoilla ei ole vaikutusta taajamien muodostamiseen." Ja artikkelin Taajama linkissä on myös: Lähde: Tilastolliset taajamat 2005, Tilastokeskus. (Pitäisi siis olla myös 2010?) Ja tässä vielä rajauksesta tarkemmin [10]: siitä myös on arvattavissa että vuoden 2010 taajamat sisältävä julkaisu lienee vasta tulossa. Mutta Fennica hausta tuo "Tilastolliset taajamat 2005" ei antanut osumia, joten mistähän se nyt löytyisi?--Urjanhai 3. helmikuuta 2011 kello 14.32 (EET)

Ja soitto tilastokeskukseen antoi lisätietoa: Julkaisuna on olemassa vain tilastolliset taajamat 2000 (löytyy Fennica-haustakin), mutta vaikka em. tiedotteissa mainitaan tilastolliset taajamat 2005, niin sitä ei ole julkaisuna (mistä päätellen se on vain paikkatietoaineistona, jonka myyntihinta näkyy olevan 1300 euroa). (Eli esim. artikkelin Paltaniemi kirjoittajalla lienee ollut pääsy paikkatietoaineistoon.)--Urjanhai 3. helmikuuta 2011 kello 14.47 (EET)

Ja vaikka paikkatietolainaamossa on jotain tilastokeskukselta, niin ei ole näitä.--Urjanhai 3. helmikuuta 2011 kello 14.50 (EET)

Eli yhteenvetona: Taajamat, maarekisterikylät ja kaupuinginosat olisivat merkittäviä (vaikka välttämättä, jos taajama on samanniminen kuin kunta tai kaupunki, niin eri artikkeli taajamasta ei liene tarpeen), mutta niitä pienemmät asuinalueet voitaneen käsitellä pääsääntöisesti taajaman, kylän tai kaupunginosan yhteydessä. Muttantä haja-asutuspuolella nuo kyläkeskukset (kuten Niinijoki, Orisuo, Saksala (Nousiainen), jotka eivät ole kyliä (mutta ovat toimineet kylän tapaan)?--Urjanhai 3. helmikuuta 2011 kello 14.55 (EET)

Lienen jäävi, kun olen Saksalan artikkelin takana:-) Sanoisin merkittäväksi, jos ne ovat riittävän hyvin (maantieteellisesti) määriteltyjä ja jos niistä on kirjoitettu luotettavissa lähteissä. Mutta tämä nyt on vaan nopea heitto, en ole asiaa miettinyt tarkemmin. --albval(keskustelu) 4. helmikuuta 2011 kello 17.47 (EET)

Merkittäviä, jos lähteitä löytyy. Iivarius 4. helmikuuta 2011 kello 21.01 (EET)

Merkittäviä, jos lähteeksi löytyy muutakin kuin kartta, maarekisteri ja paikallinen julkaisu. --Harriv 6. helmikuuta 2011 kello 12.12 (EET)

Miksi julkaisu ei saisi olla paikallinen? Paikallishistoria on väistämättä paikallista. (Tai "Livet är lokalt", niin kuin Åbo Underrättelserin mainoksessa sanotaan.)--Urjanhai 6. helmikuuta 2011 kello 12.27 (EET)

Ajattelin ehkä jotain paikallisten aktiivien tiedotuslehteä tai vastaavaa. Paikallislehti tms lienee ok, kunhan käsittely on laajempaa kuin maininta sivulauseessa (koskee kaikkia lähteitä joita käytetään perustelemaan merkittävyyttä). --Harriv 7. helmikuuta 2011 kello 01.00 (EET)

Tai vakavammin ottaen siis kysymys on ehkä maantieteellisten kohteiden systematiikasta, jossa esimerkiksi kyläkeskuksen luokittelukriteerinä voisi ajatella olevan nykyisen tai entisen koulupiirin (johon usein on liittynyt aiemmin vähintään myös kauppa jossakin vaiheessa). Tätä puoltaisi se, että nykyisissä kyläkeskuksissakin (kuten juuri tuo Niinijoki) on sellaisia, jotka eivät ole kyliä maarekisterikylän merkityksessä. (Ja vaikka käytetäänkin nimitystä maarekisterikylä, niin näistäkin yleensä on lähteitä muualla kuin maarekisterissä, eli esim. kyläkirjat, paikallishistoriat ja esim. Varsinais-Suomessa Turun maakuntamuseon rakennuskulttuurijulkaisut, samoin kuin hyvin monien tietojen paikallistamiseen suuressa joukossa lähteitä käytetään kylien nimiä juuri maarekisterikylän merkityksessä.) Ja näin siis esim. Vuoden kylä -tittelin saajissa voi olla kyläkeskuksia, jotka eivät välttämättä ole kyliä sanan rajatuimmassa merkityksessä. Joskin todennäköistä on, että eri puolilla Suomea ja samojenkin maakuntien eri alueilla toiminnallisten entisten ja nykyisten kyläkeskusten suhteen kiinteys maarekisterikyliin voi vaihdella, ja näin myös praktisten arkipäivän kylien suhde maarekisterikylämäärittelyyn voi vaihdella.--Urjanhai 6. helmikuuta 2011 kello 12.37 (EET)

Joskaan siis vailla ongelmia tämäkään määrittely ei ole. Esim. kuntamallineissa on keskustelujen perusteella otettu tavaksi, että kyliksi niihin merkitään vain maarekisterikylät, vaikka kyläluokissa voi olla noita muitakin. Eron voi sitten selittää kunta-artikkelin tekstissä (kuten esim. Loimaa ja Somero). Tältä kannaltahan voisi ajatellä kyläluokkiin alaluokkia muuuntyyppisille kohteille tai mainintaa luokan määrittelyssä (kuten Luokka:Somero) tai myös määrittelyä luokan nimessä on käytetty (kuten Luokka:Kempeleen kylät ja alueet).--Urjanhai 6. helmikuuta 2011 kello 12.43 (EET)

Göstan haastattelu

Youtubessa olevan Leevi and the Leavings -videon "Rakkauden työkalu" keskustelussa sanottiin, että Soundissa 6/1995 Gösta Sundqvist selostaa kappaleen taustoja. Onko kellään ko. lehteä käsillä? Mitä Gösta mahtaa siellä kertoa?--Urjanhai 6. helmikuuta 2011 kello 12.08 (EET)

Syntymäpaikka

Nykyisen paavin syntymäpaikaksi merkittiin [[Weimarin tasavalta|Saksa]]. Tulisiko tällaisessa tapauksessa syntymäpaikkana olla Saksa vai Weimarin tasavalta? Weimarin tasavaltahan ei ole valtio, vaan poliittisen historian käsite, kun valtakunnan nimi taisi olla Saksan valtakunta. Syntymäpaikkana ei kai voi olla poliittisen historian käsite vaan tietynniminen valtakunta?--Urjanhai 7. helmikuuta 2011 kello 14.30 (EET)

Saksa. --Ulrika 7. helmikuuta 2011 kello 14.34 (EET)

Ehdinkin jo merkitä Saksan valtakunta. kumpi on oikein?--Urjanhai 7. helmikuuta 2011 kello 14.38 (EET)

Saksa-artikkeli kattaa myös Weimarin tasavallan ajan, joten varmaan parempi linkittää suoraan siihen. Jafeluv 7. helmikuuta 2011 kello 14.51 (EET)

Parasta käyttää pelkkää Saksaa vuodesta 1871 lähtien yksinkertaisuuden vuoksi. Jos lukija haluaa mennä yksityiskohtiin, ne löytyvät Saksa-artikkelista. --Ulrika 7. helmikuuta 2011 kello 15.01 (EET)

Merkitsin Saksa.--Urjanhai 7. helmikuuta 2011 kello 15.57 (EET)

Luokka Gettylle

Mikähän olisi sopiva nimi John Paul Getty III:lle, etten tee väärää uutta luokkaa? Englanniksi on Kidnapped. Olisiko suomeksi paras siepatut, kaapatut vai joku muu. Mitään asiallista luokkaa hänelle ei voi laittaa, koska hän ei elämänsä aikana ilmeisesti tehnyt mitään, sillä hän halvaantui ja lähes sokeutui jo nuorena. --Abc10 8. helmikuuta 2011 kello 21.57 (EET)

Laitoin luokkaan Yhdysvaltalaiset julkisuuden henkilöt, liekö noita siepattuja kovinkaan monta luokiteltavaksi. --Soppakanuuna 8. helmikuuta 2011 kello 22.06 (EET)

Voisi vielä lisätä Luokka:Rikosten uhrit. --Otrfan 8. helmikuuta 2011 kello 22.10 (EET)

Yleensähän näistä on puhuttu lasten kohdalla kaappauksina ja aikuisten kohdalla kidnappauksena. YSA taas sanoo "kidnappaukset, käytä:ihmisryöstöt" joka varmaankin olisi paras yleiskielinen termi varsinaiselle teolle mutta mikä luokka henkilöille jotka ovat joutuneet kidnapatuiksi. Ehkä "Ihmisryöstön uhrit"? --Agony (╭∩╮(︶ε︶メ)) 8. helmikuuta 2011 kello 22.07 (EET)

Yläluokan nimessä puhutaan uhreista, joten "ihmisryöstön uhrit" olisi varmaan ihan hyväksyttävä. Itse laittaisin ehkä mieluummin "kidnappauksen uhrit", koska rikoksesta kertova artikkeli on nimellä kidnappaus. (Vaihtoehtoisesti siirretään artikkeli nimelle ihmisryöstö.) Jafeluv 8. helmikuuta 2011 kello 22.14 (EET)

Hän taisi olla lopultakin enemmän britti kuin yhdysvaltalainen, sillä hän kävi koulua Italiassa sieppauksen aikaan ja sieppauksen jälkeen hän asui koko ikänsä Britanniassa. Kidnappaus on korvissani enemmän viihdelehtikieltä, ihmisryöstö ehkä sitten? --Abc10 8. helmikuuta 2011 kello 22.22 (EET)

Kidnappaus kieltämättä kuulostaa viihdelehtikieleltä ja luokka olisi ehkä syytä nimetä muodossa Luokka:Ihmisryöstön uhrit ja samalla nimetä pääartikkeli ihmisryöstöksi. --Agony (╭∩╮(︶ε︶メ)) 8. helmikuuta 2011 kello 22.39 (EET)

Kiertue-malline

Osaisikohan joku tehdä Kiertue-mallineelle jotakin Käyttäjän Vici muokkausten jälkeen? Pyysin häntä katsomaan sitä, mutta hän ei ole tainnut viestiäni nähdä. Ongelma tarkemmin selitettynä hänen keskustelusivullaan. --Stryn^(k) 9. helmikuuta 2011 kello 16.22 (EET)

Tein vähän ehdollistusta, en ole ihan varma mitä tuolta halutaan, joten voinee tökkiä täällä tai esim IRCin puolella. –Tm_T ^(talk) 9. helmikuuta 2011 kello 17.24 (EET)

Eipä nuo muutokset näköjään auttaneet tähän. Edelleen esim. seuraavissa artikkeleissa nuo mallineet on miten sattuu: [11], [12], [13], [14], [15]. Varmaan helpommalla pääsisi jos kumoaisi Vicin tekemät muutokset tuohon mallineeseen, koska ei se ole ilmeisesti kuin kolmeen ([16][17][18]) eri artikkeliin vasta laitettu tuolla tavalla. --Stryn^(k) 9. helmikuuta 2011 kello 17.47 (EET)

Vicin muutokset muuttivat sitä miten koko mallinetta on tarkoitus käyttää, eli joko botti käy läpi ja korjaa artikkelit uuden mallineen mukaiseksi tai käytön muutto perutaan? Oliko näistä muutoksista missään keskusteltu? –Tm_T ^(talk) 9. helmikuuta 2011 kello 17.55 (EET)

Ei ole tietääkseni keskusteltu missään. --Stryn^(k) 9. helmikuuta 2011 kello 18.01 (EET)

Mallineiden muutoksista olisi mielestäni kyllä syytä keskustella etukäteen, jotteivät muutokset aiheuta liian suurta sekasotkua ja ennen kaikkea etteivät tiedot katoa, koska niille ei enää löydy oikeaa parametria uudessa mallineversiossa. Keskustelu ensin ja muutos vasta sitten, jos se todella on tarpeen.--Nedergard 10. helmikuuta 2011 kello 11.06 (EET)

Nyt pitäisi näkyä ne mitkä näkyi ennenkin suurinpiirtein niin kuin ennenkin, ilman että uutta aiottua toimintoa olisi varsinaisesti poistettu. "Muut kiertueet" väliotsikko pitäisi ehtoittaa jotenkin järkevästi, mutta en näe sitä kriittisenä vielä. –Tm_T ^(talk) 10. helmikuuta 2011 kello 12.03 (EET)

No niin, kiitokset. Nyt näyttää jo paljon paremmalta. --Stryn^(k) 10. helmikuuta 2011 kello 12.32 (EET)

Päätin avata keskustelua mallineen kehityksestä ja käytöstä mallineen keskustelusivulla. –Tm_T ^(talk) 11. helmikuuta 2011 kello 08.56 (EET)

Lähteetöntä tietoa, mitä tehdä?

Joku varmaan ihan hyvässä tarkoituksessa laajensi Aivokasvain-artikkelia jokun luentosarjan perusteella.[19] Mitä tehdä? poistetaanko kaikki? Jaksaako kukaan lähteä tarkistamaan netistä tuollaista tietomäärää? --Ulrika 10. helmikuuta 2011 kello 16.00 (EET)

Korvatussa osiossa ei ollut pahemmin lähteitä siinäkään, eli ei tuo varsinaisesti huonommaksi ole mennyt ellei tieto ole kovin epäilyttävää. Helpot vaihtoehdot on varmaan tyhjentää lähes koko artikkeli tai antaa olla sellaisenaan. --Harriv 10. helmikuuta 2011 kello 18.35 (EET)

Tämänhetkinen tilanne on tässä, eli kirjoittaja ei piitannut huomautuksestani eikä tullut tänne keskustelemaan pyynnöstä huolimatta. Hyvä ratkaisu voisi olla, että tuo uudempi versio menisi hänen alasivukseen, ja jos hän sitä joskus innostuu lähteistämään, tuokoon sitten takaisin. -- Ulrika 10. helmikuuta 2011 kello 18.44 (EET)

Kirjoittaja otti minuun yhteyttä sähköpostitse. Pitkällisen viestinvaihdon aikana Wikipedian julkilausuttu periaate ei mennyt perille. Esitin erilaisia vaihtoehtoja, mutta mikään ei sopinut. Hän pitää itseään luotettavana kirjoittajana eikä siten näe mitään syytä lähteille. --Ulrika 11. helmikuuta 2011 kello 12.26 (EET)

Luokka väitöskirjoille

Wikipediasta löytyy artikkeleita väitöskirjoista, niin ajattelin luoda niille luokan Luokka:Väitöskirjat. En kuitenkaan löytänyt esimerkiksi en-wikistä kyseistä luokkaa ja tännekkään sitä ei ole vielä tähän mennessä tehty, niin ajattelin kysyä onko ok? –☆Makele-90 13. helmikuuta 2011 kello 15.20 (EET)

Eikös tuo ole en:Category:Theses? Jafeluv 13. helmikuuta 2011 kello 15.35 (EET)

Olisiko tuo nyt lähinnä "opinnäytteet", joista osa on väitöskirjoja ja osa muita opinnäytteitä?--Urjanhai 13. helmikuuta 2011 kello 15.46 (EET)

Mutta kun luokkaan kerran näkyy löytyneen entryjä, niin kaipa tuo menee.--Urjanhai 13. helmikuuta 2011 kello 15.47 (EET)

Näköjään tehty jo väitöskirja-luokka. Opinnäytteet olisi ollut parempi. --Ulrika 13. helmikuuta 2011 kello 15.49 (EET)

Mahtaako suomenkielisessä kontekstissa olla paljon merkittävuiä muita opinnäytteitä? En-wikissä taisi olla joku Hillary Clintonin väitöskirjaa alempi opinnäyte.--Urjanhai 13. helmikuuta 2011 kello 15.51 (EET)

En tiedä onko, lisureita voi olla, olen ainakin lukenut ansiokkaita, jotka voisi suoralta kädeltä julkaista kirjana. Lähteitä hakiessa joskus tulee vastaan loistavia graduja jotka vain odottavat julkaisijaa. --Ulrika 13. helmikuuta 2011 kello 15.53 (EET)