Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Arkisto 49

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Talviolympialaiset 2022

Pitäisikö suosiolla poistaa? Artikkelissa ei juurikaan avarra eikä Wikipedia tule pysymään pystyssä enää niitä n. 4380 päivää, joita olympialaisiin on aikaa...-Henswick- Sermo? 15. tammikuuta 2010 kello 22.48 (EET)

Voisi olla järkevää kyseenalaistaa ko. artikkelin merkittävyys. Toki asiasta on hyvä lisäksi puhua yleisesti täällä. --Quadriplegia 15. tammikuuta 2010 kello 22.54 (EET)

Voi kai toi lojua, vaikka siinä haukataankin tusinan vuotta etukäteen. Ehkä kuitenkin "hieman" etuajassa: paras olisi sitten kun pitopaikka päätetään. :-) --88.195.132.227 15. tammikuuta 2010 kello 23.08 (EET)

"Paras olisi sitten kun pitopaikka päätetään." Samaa mieltä. --Quadriplegia 15. tammikuuta 2010 kello 23.10 (EET)

Jo hakuprosessin aikana syntyy kyllä tavaraa ihan artikkeliksi asti. Nykyinen artikkeli on kyllä aika tyhjänpanttina. Ja ei kai olympiakisoilla ole hakijamaita vaan hakijakaupunkeja? --Otrfan 15. tammikuuta 2010 kello 23.12 (EET)

Tosiaan, unohtui koko hakuprosessi joka sekin on aika mediaruljanssi... Tosin hakuprosessista voi kirjoittaa myös jälkeen päin. --88.195.132.227 15. tammikuuta 2010 kello 23.15 (EET)

Niiden parin tuhannen päivän aikana jotka Wikipedia on pysynyt pystyssä on kyllä sallittu artikkelit meneillään olevista ja tulevista urheilutapahtumista. --SM 16. tammikuuta 2010 kello 00.12 (EET)

Mutta johonkin raja joudutaan vetämään. Monissa wikeissä on jo artikkeli vuoden 2028 kesäolympialaisista. Voitaisiinko täällä tehdä artikkeli esim. saman vuoden Kalevan kisoista? --Otrfan 16. tammikuuta 2010 kello 01.04 (EET)

Eiköhän se raja synny luonnostaan: jos ei ole mitään (järkevää) kirjoitettavaa aiheesta, ei ole artikkeliakaan.--SM 16. tammikuuta 2010 kello 12.28 (EET)

Tynkäluokkien vähentäminen (konsensuskeskustelu)

Arkistoidulla äänestyssivulla todetaan:

Tynkäluokkien määrän merkittävää vähentämistä kannatti 44/49 eli noin 89,8 %

Niinpä vähentämisestä tulee järjestetää konsensuskeskustelu. Mielestäni hyvä avaus tähän vähentämiseen on sivu Wikipedia:Selaa_luokittain, josta löytyy ehdotus kahdeksaksi pääluokaksi tai noin 50 luokaksi. Nykyisin luokkia on noin tuhat, mm. kaikille urheilulajeille ja valtioille omansa. Nykyisiä tynkiä voi selata sivulta Wikipedia:Malline/Tyngät. Oma mielipiteeni on, että kahdeksan riittää, siten että kahdeksas on henkilö. Erityisen tuhrhana pidän sitä, että samaan aihepiiriin on kaksi mallinetta elollisille ja elottomille (tanssi ja tanssija, tiede ja tieteilijä). --Tappinen 6. tammikuuta 2010 kello 19.39 (EET)

Kahdeksan on selvästi liian vähän, tuo noin 50 kuulostaa jo paremmalta. – EtäKärppä^khihi 6. tammikuuta 2010 kello 19.54 (EET)

Mihin tarkoitukseen se on liian vähän? --Mpadowadierf 6. tammikuuta 2010 kello 20.01 (EET)

Mitenkäs olis 8 kertaa 8, eli kaikkien kahdeksan pääluokan alle 8 tynkäluokkaa. Jokainen projekti sais sitten keskenään päättää miten nämä kahdeksan luokkaa käyttää. Jos täällä kahvihuoneessa aletaan vääntää 50 luokasta ja siitä, miten ne käytetään, keskustelu venyy ja venyy ja lopputulosestakin voi tulla todella huono. Toisena vaihtoehtona tietysti sekin että tynkäluokkia on kymmenen tai vähemmän. Silloin asiasta saadaan sovittua täälläkin. Mulle käy kummatkin. Gopase+f 6. tammikuuta 2010 kello 20.05 (EET)

8×8 on minusta ihan hyvä lähtökohta. —Tve4 ^(Gblk) 6. tammikuuta 2010 kello 20.07 (EET)

Tuota, katsoitteko niitä 8 ja 50 otsikon listaa tuosta linkistä  ? Mitkä ne projektit on jotka keskenään päättävät ? Meillä on olemassa 84 projektia, mm. projektit Serranon perhe ja Formula1. Ja jos tarkoitit kuhunkin 8 päälauokkaan avattavia projekteja, projekti "Uskomukset" on ehkä sopuisampi kuin projekti "Vapaa-aika ja viihde" jossa pitää saada kasijako sovittua urheilun ja television kiihkeiden harrastajien kesken ? --Tappinen 6. tammikuuta 2010 kello 20.13 (EET)

No voidaan me tietysti täälläkin keskustella aiheesta. Lopputulos on sitten varmaankin huutoäänestyksen jälkeen mallia urheilu 10 tynkäluokkaa, TV&elokuvat 10, taide 2, tiede 5 jne... Eiköhän kaikille ole selvää, että liian spesifioituneisiin projekteihin ei näiden asioiden päättämistä ole kukaan siirtämässä, vaan esim Urheilu-projekti päättäisi 1-3 luokan jakamisesta. Gopase+f 6. tammikuuta 2010 kello 20.24 (EET)

Jos huutoäänestyksestä ei tule tolkkua, voidaan järjestää vaikka mediaaniäänestys tynkäluokkien määrästä. Äänestän lukua yksi. --Jmk 6. tammikuuta 2010 kello 20.45 (EET)

Mediaaniäänestyksen tulokseksi taitaa tulla 0 tai 1. Ihan sen mukaan kumpaa enemmistössä olevat tynkäluokittelusta luopujat tajuavat äänestää. Käyhän se mullekin. Gopase+f 6. tammikuuta 2010 kello 20.50 (EET)

Kun tynkien poistoa kannatti yli 60 % niin tosiaan mediaaniäänestyksessä ei ole juuri järkeä. Sen sijaan vastaava äänestys, jossa valitaan se lukumäärä, jota pienempää vähintään 70 % on äänestänyt voisi toimia. Tämä vastaisi aiemmissa äänestyksissä ollutta 70 % -rajaa. --A333 K 7. tammikuuta 2010 kello 05.00 (EET)

Minusta on väärin jos tällä keskustelulla tai siitä poikivalla äänestyksellä yritetään kumota aiempi, sitova äänestyspäätös, jossa aihekohtainen luokittelu päätettiin säilyttää. Muuten ollaan toistuvien äänestysten suossa (ja vaikka luokkien yhdistöminen tai poistaminen botilla käy näppärästi, niiden uudelleen jakaminen on vaikeampaa). Niinpä näkisin, että minimi on kaksi. Olkoot sitten vaikka urheilutyngät ja muut tyngät (tämä ei ole ehdotukseni). --Tappinen 7. tammikuuta 2010 kello 07.48 (EET)

Lähdetään nyt siitä, että äänestykseen ei mennä. Tähän mennessä asialliset ehdotukset ovat liikkuneet välillä 8- n. 100. Gopase+f 7. tammikuuta 2010 kello 10.33 (EET)

Kahdeksan (mistä moinen luku?) on ehdottomasti liian vähän. Ketä hyödyttävät tuhansien tynkien luetteloerämaat? -Eipä silti, minuakin ovat huvittaneet nämä Tynkä/Brasilialainen jalkapalloilija-viritykset. --Crash 6. tammikuuta 2010 kello 20.06 (EET)

Poimin kahdeksan wikipedian etusivulta, ja jottei tarvitsisi klikkailla, toistan luettelon tässä (linkistä sit näkee, mitä mihinkin kuuluu)

1. Kulttuuri ja taide
2. Humanistiset tieteet
3. Tekniikka
4. Politiikka ja yhteiskunta
5. Matematiikka ja luonnontieteet
6. Vapaa-aika ja viihde
7. Uskomukset
8. Henkilöt (alun perin "Muut")

--Tappinen 6. tammikuuta 2010 kello 20.16 (EET)

Urheilija -tyngät kahteen tynkäluokkaan? – EtäKärppä^khihi 6. tammikuuta 2010 kello 20.18 (EET)

Tosta listasta vois poistaa noi henkilöt. Taikka vain sitten niin, että sillä ei ole alaluokkia. Gopase+f 6. tammikuuta 2010 kello 20.24 (EET)

Kahden edellisen kommentin perusteella muutan hnkeilöt-ehdotuksen takaisin luokaksi muut. Kai se on niin, että jos henkilö on wikimerkittävä, hän liittyy johonkin aihealueeseen. --Tappinen 6. tammikuuta 2010 kello 20.28 (EET)

Pientä kaavaa minua kiinnostavasti aiheesta, jos näitä nyt yhdisteltäisiin: jos syntyisi luokka urheilijatyngät, artikkeleita olisi aika paljon. Loppui laskin kesken, mutta luokassa urheilijatyngät tulee olemaan yli 8000 urheilijaa. Etsikää sieltä kehitettävää. – EtäKärppä^khihi 6. tammikuuta 2010 kello 20.35 (EET)

Se voi hyvinkin olla, että ei ole edes tynkäluokkaa urheilijat, vaan on vain luokka urheilu. Gopase+f 6. tammikuuta 2010 kello 20.37 (EET)

Eli luokka, jossa tulisi varmasti olemaan päälle 11000 artikkelia. Pitäisiköhän kuitenkiin aloittaa tämä niin, että yhdisteltäisiin alle 100 artikkelin luokkia isompiin, esimerkiksi luokka: Eurooppalaiset jalkapalloilijatyngät, ja katsotaan sitten miltä asia näyttäisi. – EtäKärppä^khihi 6. tammikuuta 2010 kello 20.39 (EET)

Eikös tynkiä ole jotain 100000? tällöin 50 luokalla tulisi keskimäärin parintuhannen artikkelin tynkäluokkia. Mielestäni on ihan sama onko yksittäisessä tynkäluokassa 2000 vai 10000 artikkelia. Gopase+f 6. tammikuuta 2010 kello 20.44 (EET)

Ei se nyt ihan sama ole. 2 000 artikkelin luokka on vielä vaivoin kahlattavissa, 10 000 artikkelin luokka on käytännössä suo. 1 000 artikkelia voisi olla tavoiteltava keskikoko, koska se olisi roima lisäys nykyisestä, mutta käytettävyys ei vielä kärsisi tolkuttomasti. -- Piisamson 7. tammikuuta 2010 kello 01.50 (EET)

Tässähän on taas vastakkain CatScan-käytettävyys ja perinteinen selailu-käytettävyys. Toisessa tapauksessa paras koko tynkäluokan käytettävyydelle on 100000 artikkelia ja toisessa 40-400 artikkelia, vähän muokkaajan omasta mielihalusta riippuen. Gopase+f 7. tammikuuta 2010 kello 02.12 (EET)

Tynkäluokkien vähentäminen johtaa joka tapauksessa siihen, että allekkaisia tynkäluokkia on huomattavasti nykyistä vähemmän, jolloin CatScanin keskeytystä liian suuren luokkamäärän vuoksi ei ole odotettavissa. On kuitenkin järkevää ottaa huomioon se, että tynkäluokkia käytetään muutenkin kuin CatScanin avulla. -- Piisamson 7. tammikuuta 2010 kello 02.16 (EET)

Mikä on CatScan? --Crash 7. tammikuuta 2010 kello 02.47 (EET)

[1] Gopase+f 7. tammikuuta 2010 kello 03.07 (EET)

Mille ohjesivulle se on linkitetty, jos joku ohjesivujen kautta Wikipedian työkaluja etsivä sattuisi olemaan kiinnostunut sen tarjoamista mahdollisuuksista?--Urjanhai 8. tammikuuta 2010 kello 10.51 (EET)

Mä luulen, että projektikohtaisesta käsittelystä ei tule mitään. Projekteja on sen verran spesifeiltä aihealueilta ja suurin osa muistakin on aika epäaktiivisia. Mun mielestä 8 tynkäluokkaa on liian vähän. Vaikka joku 50 (tai 100) voisi olla sellainen luku mihin voisi pyrkiä. Esim. tekniikkatynkiin ei pahemmin alempia ei tarvii, mutta henkilöissä niitä taas voisi olla useampi. Mun mielestä henkilöiden on kätevämpää olla henkilöluokassa kuin sotkea niitä muitten asioitten sekaan. Etäkärpän idea "alhaaltapäin" aloittamisesta tuntuu kätevältä. --Velma 7. tammikuuta 2010 kello 11.43 (EET)

Alhaalta päin aloittamalla saadaan pois ehkä 100 tynkäluokkaa, vaikka tavoitteena on tynkäluokkien "merkittävä vähentäminen". Jos koko homma hoidetaan alhaalta ylös, meillä on lopulta tynkäluokat jotka ryhmittyvät jotenkin seuraavasti: jalkapalloilijat, jääkiekkoilijat, luonnontieteet, yhdysvaltalaiset näyttelijät, humanistiset tieteet jne. (näin kärjistetysti). Liian spesifeille wikiprojekteille ei annettaisi mitään käsiteltävää. Sen sijaan esim. wikiprojekti eliöt saisi päättää esim. 2-4 luokan jakamisesta, elokuvat 1-3 luokan ja urheilu 1-3, filosofia 1-3, historia 1-3, kirjallisuus muutaman, kuvataide muutaman, matematiikka muutaman jne.. Siitä tuskin tulee mitään onnistunutta, että täällä kahvihuoneessa ruvetaan säätämään sadan (tai edes 50) tynkäluokan yksityiskohtien kanssa. Gopase+f 7. tammikuuta 2010 kello 12.07 (EET)

Eräs keskusteluissa esitetty ongelma on se, että kun nykyisellään tynkäluokat on luotu "miten sattuu" tarpeen mukaan, on mahdotonta päätellä jonkin tietyn tynkäluokan olemassaolo. Tämä tuntuisi puoltavan nimenomaan keskitettyä käsittelyä, jossa voidaan muodostaa jollakin tapaa johdonmukainen kokonaisuus, jonka ei ole tarkoitus olla alati muuttuva. Toisaalta Velman "alhaaltapäin"-ajatusta voisi tietysti työstää niin, että tutkimalla (esimerkiksi CatScanin avulla) eri aiheiden todellisia tarpeita tehdään johtopäätöksiä siitä, kuinka paljon luokkia mikäkin aihe "ansaitsee". Tämä on toisaalta vähän ristiriidassa johdonmukaisuustarpeen kanssa, mutta toisaalta eri aiheiden tynkämäärät vaihtelevat niin suuresti, että olisi aika hölmöä olla ottamatta tätä huomioon. -- Piisamson 7. tammikuuta 2010 kello 12.20 (EET)

Olisiko parasta nimetä aiheen tai kokonaisuuden mukaan. Eli Tynkä/Euroopan maat, Tynkä/Lääketiede jne..D100a 7. tammikuuta 2010 kello 12.38 (EET)

Laskin huvikseni nyt ne urheilijatyngät. Sain päivän luvuksi 13168. Jos tynkäluokkia aletaan jakaa tarpeen mukaan, niin urheilijat tarvitsevat ainakin seuraavat: jalkapalloilijat, jääkiekkoilijat, yleisurheilijat, urheilijat. (jos saa enemmän niin sitten seuraavaksi moottoriurheilijat ja uimarit). Tällä hetkellä erilaisia urheilija-tynkäluokkia näyttäisi olevan 53, joten vähennystä tulisi merkittävästi. Vastaavasti tieteiden puolella artikkeleita on 15178 ja tarpeen mukaan jaettavat tynkäluokat olisivat tiede, fysiikka, kemia, lääketiede, biologia, eläimet, linnut, kasvit, historia, kielet, maantiede, (ehkä tähtitiede, kalat, nisäkkäät, filosofia, matematiikka) maatynkiä en ruvennut availemaan ja laskemaan. Tiedepuolella on muuten huomattavasti enemmän pieniä tynkäluokkia kuin urheilijoissa. Luokkien kokonaismäärää en rupea arvailemaan. Gopase+f 7. tammikuuta 2010 kello 12.58 (EET)

Jos urkeilutynkiä on noin valtavasti niin pitääkö alkaa karsimaan itse artikkeleita poistokäytännön kautta. tai kiristämällä kommenttipynnön kautta merkittävyys kriteereitä. Tämä siksi että nykyisen kaltainen 15000 tynkä massaan projekti tukehtuu D100a 7. tammikuuta 2010 kello 14.22 (EET)

Tämän "ongelman" käsittely ei kuulu tähän keskusteluun. Gopase+f 7. tammikuuta 2010 kello 14.28 (EET)

Hyvä tai edes kohtalainen tynkä on aina parempi kuin ei artikkelia, joten ei ole mitään syytä ryhtyä tämän vuoksi artikkeleita poistamaan. Sen sijaan voisi miettiä, milloin artikkeli "riviurheilijasta" on tynkä. Jos joku on sanotaanko nyt, joskus heittänyt keihäässä maailmanennätyksen, ja pari muuta hyvää tulosta, mutta ei esiintynyt julkisuudessa sittemmin, hänestä on hyvin vähän lähteellistä kerrottavaa, mutta onko artikkeli tällöin tynkä? -- Piisamson 7. tammikuuta 2010 kello 14.30 (EET)

Piisamson on oikeassa. Kaikki lyhyet artikkelit eivät ole tynkiä, kaikista aiheista vain ei ole kerrottavaa kovinkaan paljon. Tämä ei rajoitu pelkästään urheiluun vaan koskee myös monia muita aloja. —Tve4 ^(Gblk) 7. tammikuuta 2010 kello 15.08 (EET)

Mielenkiintoinen havainto. Miten määrittelit tässä ratkaisussa "tarpeen"? -- Piisamson 7. tammikuuta 2010 kello 14.30 (EET)

Yli tuhannen artikkelin järkevät kokonaisuudet. Kemiaa ja fysiikkaa en uskaltanut yhdistää yhdeksi, vaikka ehkä "tarvetta" olisikin. Gopase+f 7. tammikuuta 2010 kello 14.33 (EET)

Wikiprojektien ongelma on tosiaan se, etteivät useimmat niistä ole erityisen aktiivisia. Sikäli kun joku projekti on erityisen aktiivinen ja intoa artikkeleiden tilan määrittelyyn löytyy, on mahdollista ottaa käyttöön en-wikin WikiProject-mallineiden kaltaisia mallineita, jotka tosin fi-wikissä voisi ehkä sijoittaa meta-avaruuteen. -- Piisamson 7. tammikuuta 2010 kello 12.13 (EET)

Kyllä niihin vähemmän aktiivisiin projekteihinkin löytyy aktiivisuutta, kun vaan siirretään päätöksentekoa alaspäin. Gopase+f 7. tammikuuta 2010 kello 12.58 (EET)

Minusta jotenkin tuntuu, että se, että on erikseen tynkämallineet Berliinin S-bahn ja U-bahn-tyngille, viestii siitä että on haluttu tehdä navigaatiomalline noille. Tarkemmin selaamatta arvaisin, että samanlaisia on muuallakin. Pitäisikö samalla keskustella ohjeistuksesta siihen, että koska luodaan uusi tynkämalline ja tynkä-aiheluokka ? --Tappinen 7. tammikuuta 2010 kello 14.48 (EET)

Niin eräs malliesimerkkiartikkelin pituudesta. Mutta, kun löytyy Tynkä/ampuja ja Tynkä/ampumahiihto pitäisikö ne yhdistää luokaksi Tynkä/ampumaurheilu? D100a 7. tammikuuta 2010 kello 15.05 (EET)

Mä toivon hartaasti, että tästä keskustelusta tulisi lopputulokseksi muutakin kuin tällainen nimellinen tynkäluokkien vähentäminen. Gopase+f 7. tammikuuta 2010 kello 15.16 (EET)

Mä veikkaan ja toivon, että tämän keskustelun jälkeen uusien tynkäluokkien luominen loppuu eli ohjeita ei tarvita. Gopase+f 7. tammikuuta 2010 kello 14.59 (EET)

Jos luovuttaisiin tynkäluokista ja merkinnöistä kokonaan? Kyllähän sen nyt silmälläkin näkee että lyhyt on. CatScaniin rajoitukseksi koko, niin on luokka kohtainen tynkälista. --Harriv 7. tammikuuta 2010 kello 14.53 (EET)

Tämä olikin näköjään jo äänestyksessä, eikä saanut riittävää kannatusta. Eli unohdetaan tämä tältä erää. --Harriv 7. tammikuuta 2010 kello 14.54 (EET)

Nyt kun ehdotukseni alle 250 artikkelin ja "kahden määreen" tynkäluokkien poistamisesta vaikuttaa saaneen yhteisön tuen konsensuksen muodossa eikä muita ehdotuksia ole ilmennyt, alan merkitä nämä ehdot täyttäviä tynkäluokkia apumallineella, jonka väsään kohta ja joka löydetään piakkoin nimellä {{Poistettavaksi ehdotettu tynkäluokka}}. Malline tulee olemaan tynkäluokkasivulla näkyvä ja luokittelemaan luokan Luokka:Poistettavaksi ehdotetut tynkämallineet. Jos vastalauseita ei ilmene, ja kun olen käynyt (ehkäpä suosiollisella avustuksellanne) tynkäluokat läpi, luokka Poistettavaksi ehdotetut jne. siirretään Luokan Roskaa alaluokaksi ja ylläpitäjät hoitavat likaisen työn eli ajavat botteja vaihtamaan artikkeleissa olevia tynkämerkintöjä toisiksi sekä poistavat ehdotetut tynkäluokat tynkämallineineen. Pitke 20. tammikuuta 2010 kello 12.24 (EET)

"Eikä muita ehdotuksia ole ilmennyt"?? Minä kyllä ehdotin ylempänä kahdeksaa tynkäluokkaa. Luokkien yhdisteleminen vähän kerrallaan on todennäköisesti suurempi homma kuin jos kerralla karsittaisiin tynkähierarkia pieneksi. --Jmk 20. tammikuuta 2010 kello 13.59 (EET)

No perutaan sanoja. Käyttäjäsivulleni laatimani (osittaisen) selvityksen mukaan ehdotukseni myötä poistuisi noin kaksi kolmannesta nykyisistä tynkäluokista, joten jäljelle jäisi noin kaksisataa. Merkitsen nyt noita tynkäluokkia kuitenkin, että saadaan joku konkreettinen lista ja lukumäärä poistuvien luokkien suhteen näillä löysemmillä rajoilla. Kai lisäkseni on muitakin käyttäjiä, joiden mielestä kahdeksan tynkäluokkaa on liian vähän, että sillä olisi juurikaan etua yhteen yhteiseen tynkäluokkaan verrattuna. Todennäköisimmin ehdotukseni on niitä lievimpiä, joita voi kutsua "merkittäväksi vähentämiseksi", joten lisäämäni mallineet tulevat suurimmaksi osaksi joka tapauksessa poistumaan sitten kun itse tynkäluokkien raivaamiseen päästään. Tästä varmaan äänestetään vielä ehkä kahden tai kolmen ehdotuksen/raja-arvon välillä (toivottavasti muodossa "vain kannatusääniä")... Pitke 20. tammikuuta 2010 kello 14.36 (EET)

Missä vaiheessa tuo konsensus on syntynyt, kukaan ei ole tehnyt asiallista yhteenvetoa asiasta. Jmk esitti kahdeksaa luokkaa, CatScan korvausta on esitetty (ja vastustettu) lisäksi itse esitin rajaksi 200 eikä 250 perustuen yhdellä sivulla pysymiseen ja sen tuomaan selkeyteen. Missään ei ole esitetty mahdollisuutta poikkeamiseen esityksestä eli mikäli joku muukin kuin minä käyttää tynkäluokkaa aktiivisesti wikipedian kehittämiseen niin kuinka tämä asia hoidetaan, jotta käyttö mahdollisuus toimii tämän jälkeenkin. Tämä ei selkeästikään ole mikään varsinainen konsensus keskustelu, vaan halutun päätöksen voimaan saattaminen (jyrääminen).--Phiitola 20. tammikuuta 2010 kello 20.58 (EET)

Ihan pikku kysymys: mihin sellaiseen käytät aktiivisesti tynkäluokittelua, mitä ei pystyisi catscan hoitamaan. Tätähän on esitetty ratkaisuksi tynkäluokkien "aktiivisille käyttäjille." Gopase+f 20. tammikuuta 2010 kello 21.13 (EET)

Minun käyttötapani ei käsittääkseni kuulu mitenkään tähän, vaan se, että en pidä CatScaniä sopivana sen rajoitteiden takia. Toisaalta CatScan ei sovellu jatkuvaan aktiiviseen käyttöön sen ohjelmaluonteen vuoksi (eli aina ajettava uudelleen), mikä vastaavasti on helppoa valmiista hakemistosta.--Phiitola 20. tammikuuta 2010 kello 21.34 (EET)

En katso toimintaani "halutun päätöksen toimeen saattamiseksi" tai "jyräämiseksi". Katson toimivani tavalla, joka mahdollistaa ehdotukseni selkeän vertailun muihin esitettyihin ja mahdollisesti vielä esitettäviin vaihtoehtoihin. Kahdeksan tynkäluokkaa on täysin selkeä esitys, mutta en itse pidä sitä hyvänä ratkaisuna lähinnä siksi, että aihepiirit "Henkilöt", "Kulttuuri", "Tekniikka", "Tiede", "Uskonto", "Vapaa-aika", "Wikipedia" ja "Yhteiskunta" ovat niin laajat. Mihin tulee esimerkiksi koirarotua käsittelevä tynkä? "Tieteeseen", koska koirat ovat eläimiä ja kuuluvat biologiaan - vai "Vapaa-aikaan", koska koirarodut ovat ihmisten kulttuurillinen, lähinnä vapaa-aikaan liittyvä asia? Vai molempiin? Entä nettimassapelisivustotynkä? "Tekniikkaan" osana Internetiä ja siis tietotekniikkaa, vai "Vapaa-aikaan" peliaiheen vuoksi? Yksittäisten artikkeleiden lajitteleminen näihin kahdeksaan (käytännössä seitsemään) luokkaan tulisi käsitellä ainakin jossain lyhyessä keskustelussa, mutta olen silti sitä mieltä että tynkäluokkia tulisi säilyttää enemmän. Ei välttämättä niin montaa (noin kahtasataa) kuin ehdotukseni "alle 250 ja kahden määreen tynkäluokat pois" jättäisi jäljelle - muistaakseni jo ehdotustani ensi kertaa esittäessä ehdotin tätä alimmaksi poiston rajaksi. Puolestani esimerkiksi kaikkien lajien urheilijat saisi yhdistää yhdeksi Urheilijatyngät-tynkäluokaksi ja niin edelleen muissa aihepiireissä; tehtyäni nykyisen selvitykseni loppuun käynen ehdottamaan toista, tiukempaa menettelyä, joka kuitenkin pitkälti pohjautunee nykyisen "projektini" aikana saamaani yleiskäsitykseen tynkäluokittelun nykytilasta. Pitke 21. tammikuuta 2010 kello 12.01 (EET)

Phiitolan 200 artikkelin rajaa koskien haluaisin sanoa, että tynkäluokan sisällön pysyminen yhdellä sivulla on sinänsä ymmärrettävä mutta en ymmärrä sitä. Tarkoitatko että kaikkien tynkäluokkien pitäisi tästä syystä olla alle 200 artikkelin laajuisia? Ehdotus olisi siis päinvastainen äänestyksen päätökseen siitä, että tynkäluokkia vähennetään. Vai tarkoitatko, että alle 200 artikkelin tynkäluokkia ei tulisi säilyttää? Silloin käytännössä kaikissa tynkäluokissa olisi yli 200 artikkelia, ja niiden sisältö jakautuisi useammille sivuille, eikä perustelusi mukaan pysyisi yhdellä. Pitke 21. tammikuuta 2010 kello 12.11 (EET)

Kommentin poisto

Käyttäjä Joonasl on viime heinäkuussa, parhaaseen loma-aikaan, tehnyt käytäntömuutoksen, "vankan kannatuksen" (3) tukemana kuten hän itse osuvasti sanoo.(keskustelu) Muutoksen ongelmallinen kohta on: "Jos kommentti sisältää henkilökohtaisen hyökkäyksen, kommentti pitää poistaa kokonaan." Tapana on - edelleenkin - ollut poistaa vain poistajan mielestä ongemallinen kohta, ja se mielestäni riittää. Itse asia voidaan jättää, kuten on tehty ennenkin. Asia tuli esille kun Joonasl sovelsi tekemäänsä ohjetta tässä. --Ulrika 8. tammikuuta 2010 kello 11.32 (EET)

Pitäisiköhän käytäntöjen muutoksista järjestää erillinen kommenttipyyntö jotta ei tulisi tulkinta erimielisyyksiä. Varsinki Joonasl pitäisi olla hieman varovaisempi omissa tulkinnoissaan eikä mennä muuttelemaan kahden tai kolmen käyttäjän kannantuksen jälkeen mitään vaan siirtää asia kaikkien nähtäville että joilla on kiinnostusta asiaan ja pystyvät myöskin sen esittämään.Alan pikkuhiljaa kyllästymään muutamien esityksiin täällä. D100a 8. tammikuuta 2010 kello 11.38 (EET)

Maaliskuu ei ole parasta loma-aikaa. Muutoksen käsittely on nähdäkseni alkanut maaliskuussa ja päättynyt heinäkuussa. Siinä on aikaa reagoida. Lisäys: tosiaan kovin paljon keskustelua asiassa ei kyllä ole, huomattavasti vähemmän kuin toivoisin, mutta missään ei vaadita että tietyn määrän kaikista WP:n käyttäjistä käyttäjistä pitää kannattaa asiaa. —Tve4 ^(Gblk) 8. tammikuuta 2010 kello 11.40 (EET)

Minusta olisi asillisempaa tehdä laajemmat muutosehdotukset täällä kuten muistaakseni on jo sovittu eikä sellaisissa paikoissa joita suurin osa muokkaajista ei seuraa. Keskusteluun osallistuneet olivat CCB, risuaita ja 4 ylläpitäjää. Mielenkiintoista..[[D100a 8. tammikuuta 2010 kello 11.44 (EET)

täälläpä hyvinkin. --Joonasl (kerro) 8. tammikuuta 2010 kello 12.00 (EET)

Siinä onkin reagoitu. Vaikka Joonasl toteaa loppukaneetissaan ettei vastustavia ääniä kuulunut, tosiasiassa muutosta vastustettiin, )ft(tkix%D((Z(IOSDdti%% ("ehdotettu teksti on kuitenkin jo ennen käyttöönottoa täynnä tulkinannanvaraisuuksia ja porsaanreikiä"), ja ehkä Harriv ("oikeastaan Wikipedia:Käytä maalaisjärkeä riittäisi melkeinpä ainoaksi ohjeeksi"). Laajempi julkisuus muutoksille. --Ulrika 8. tammikuuta 2010 kello 11.46 (EET)

Lol, ensinäkin, ehdotus oli Harriv alun perin tekemä. Toiseksi, esittämäsi lainaus oli kyllä nerokkaasti alkuperäisestä yhteydestä pois irroitettu. Harriv sanoi: "Jep, oikeastaan Wikipedia:Käytä maalaisjärkeä riittäisi melkeinpä ainoaksi ohjeeksi jos kaikki ajattelisivat samalla tavalla kuin minä :)" . )ft(tkix%D((Z(IOSDdti%% aloitti kommenttinsa myös sanoilla "Mun mielestä lisäys "Muiden keskustelijoiden kommentteja ei saa pääsääntöisesti muuttaa." riittäisi yksinään." --Joonasl (kerro) 8. tammikuuta 2010 kello 11.52 (EET)

Keskustelu, kuten Tve4 toteaa, kesti maaliskuusta heinäkuuhun ja sen aikana 7-8 ihmistä kannatti sitä selvästi ja kukaan ei vastustanut. Lisäksi toisin kun Ulrika esittää, ehdotuksen teki alun perin käyttäjä Harriv, en minä. Jos joku haluaa kehittää käytäntöä edelleen, se voidaan tehdä normaaleja kanavia myöten. --Joonasl (kerro) 8. tammikuuta 2010 kello 11.47 (EET)

Keskustelu käytiin maaliskuussa, joten puhut muunneltua totuutta. Neljän kuukauden jälkeen teit omine kätösinesi muutoksen, jota väitteistäsi poiketen vastustettiin. Wikipedian hengen kannalta erittäin valitettavaa toimintaa. Se miten risuaita aloitti, ei poista sitä että hän sanoi: "ehdotettu teksti on kuitenkin jo ennen käyttöönottoa täynnä tulkinannanvaraisuuksia ja porsaanreikiä", eikä se nähdäkseni ole kovin vahva kannatusääni. --Ulrika 8. tammikuuta 2010 kello 12.17 (EET)

Ehdotuksesta myös tiedotettiin aivan yleisen tavan mukaan täällä kahvihuoneessa. [2], joten mitään poikkeuksellista tai salamyhkäistä tähän ei liittynyt.--Joonasl (kerro) 8. tammikuuta 2010 kello 11.57 (EET)

Ai niin mutta Ajankohtaista" unohtui laittaa ja alustavaa keskustelua ei siis käyty täällä. On hyvä tietää että jos haluaa muuttaa käytäntöjä jotka koskevat kaikkia wikipedian käyttäjiä pystyy muutama "helmi" muuttamaa noin vain. Vieläpä eräs näistä on välityslautakunnan jäsen..D100a 8. tammikuuta 2010 kello 12.06 (EET)

Kun neljän kuukauden jälkeen teit muutoksen, et tiedottanut sitä Kahvihuoneessa, hyvin salamyhkäisesti toteutettu muutos, jota ei itse asiassa ollut erityisemmin kannatettu neljä kuukautta aiemmin käydyn lyhyen kommentinvaihdon aikana. --Ulrika 8. tammikuuta 2010 kello 12.17 (EET)

Jospa keskusteltaisiin itse asiasta: minusta tätä käytäntöä voisi vielä miettiä. Joskus kommentin poistaminen kokonaan vaikeuttaa keskustelun seuraamista jälkikäteen. HH:n tai muun asiattomuuden poistajalla pitäisi olla mahdollisuus harkintaan tilanteen mukaan, kuinka paljon kommentista on syytä poistaa. --Hrrkrr31 8. tammikuuta 2010 kello 12.33 (EET)

Tilanteen mukaan tuossa on usein toimittukin. Varsinkin jos HH:n sisältävään kommenttiin on jo ehditty vastata, niin keskustelu menee tod. näk. sekaisin, jos koko kommentti poistetaan. --Otrfan 8. tammikuuta 2010 kello 12.35 (EET)

Ehdotetaan siis, että kyseinen muutos (kommentin poisto kokonaan) perutaan. --Ulrika 8. tammikuuta 2010 kello 12.40 (EET)

Omituisia passiivimuotoiluja tulee näköjään muiltakin kuin Joonasl:tä. Käytäntöä voisi ehkä tarkentaa, että koko kommentti poistetaan, mikäli se on mahdollista. Koko käytännön poistamista en kannata. --Otrfan 8. tammikuuta 2010 kello 12.54 (EET)

Kannatan ajatusta (asiattomuuksien poisto) ja tarkentamista ortfania peesaten.--Opa1974 8. tammikuuta 2010 kello 13.24 (EET)

Tämä voisi olla hyvä tarkennus. Eli "Jos kommentti sisältää henkilökohtaisen hyökkäyksen, kommentti pitää poistaa kokonaan" muutetaan muotoon "Jos kommentti sisältää henkilökohtaisen hyökkäyksen, kommentti pitää poistaa kokonaan jos se käytännössä on mahdollista". --Joonasl (kerro) 8. tammikuuta 2010 kello 13.32 (EET)

Poistettiin sitten osa tai koko kommentti, tulisi asiasta jättää keskusteluun merkintä, tyyliin [poistettu HH] tai [Kommentti poistettu, HH]. Muuten ketjujen seuraaminen vaikeutuu aivan turhaan.

Sinänsä en ymmärrä miksi lähtökohtana on koko kommentin poisto: mistä syystä kommenteista pitää poistaa niitä osia, jotka eivät ole HH? Terv. --Riisipuuro 8. tammikuuta 2010 kello 16.10 (EET)--

Mikäli keskusteluun jää merkintä HH:n poistosta, on melkein sama poistaako sitä ollenkaan. Jokainen käy varmaan kurkkaamasta sivuhistoriasta, että mitäs sitä oikein on sanottu. --Otrfan 8. tammikuuta 2010 kello 16.16 (EET)

Ai jaa? No, jokainen käyttäjä voi aivan vapaasti selailla keskustelusivujen historioita niin halutessaan. Itse luottaisin tässä käyttäjien päätökseen siitä kiinnostaako asia. HH:n kanssa on niin että kun on nähnyt yhden on nähnyt ne kaikki, äkkiä se mielenkiinto karisee.

Mutta palaisin vielä kysymykseen miksi se kommentti pitää poistaa kokonaisuudessaan? Terv. --Riisipuuro 9. tammikuuta 2010 kello 08.45 (EET)--

Miksi se kommentti on alun perinkään pitänyt jättää HH:lla varustettuna? Miksi niitä muitten pitäisi siivoilla? Parempi, että kommentin kirjoittaja muotoilee asiansa uudelleen paremmilla sanavalinnoilla, kuin korvata joka toinen lause <hh poistettu> -merkinnällä. --Otrfan 9. tammikuuta 2010 kello 08.52 (EET)

Jaa, enpä tosiaakaan osaa sanoa miksi. Kurmoottaminen on paljon käytetty opetusmenetelmä, ehkäpä se sopii tähänkin. Samalla logiikalla voitaisiin tietysti poistaa vaikka HH:n lisääjän kaikki kommentit ko. ketjusta - ei sen puolin, en asiaa ehdota. Lähinnä ajattelin sitä että keskustelun punaisen langan seuraaminen (sikäli kun sitä on) hankaloituu keskustelusta sivulliselle käyttäjälle. Se siis lienee nyt vähemmän tärkeää. Terv. --Riisipuuro 9. tammikuuta 2010 kello 09.04 (EET)--

Tässähän nimenomaan keskusteltiin käytännön tarkentamisesta siten, että kommentit poistetaan silloin kun se on mahdollista. Aina se ei ole, esim. jos kommenttiin on tullut jo vastakommentteja. Tällöin poistetaan ainoastaan HH:n sisältävät osuudet. --Otrfan 9. tammikuuta 2010 kello 09.08 (EET)

Kiitoksia, olen huomannut asian. Kysyin miksi koko kommentti yleensäkään pitää poistaa ja sain sinulta ilmeisesti perustelut tuossa aikaisemmassa kommentissasi. Itse pitäisin parempana että toimitaan aina samalla, yhtenäisellä tavalla oli keskustelu edennyt eli ei. Terv. --Riisipuuro 9. tammikuuta 2010 kello 09.17 (EET)--

Kävisikö tähän kompromissi: HH:n poistava käyttäjä saisi poistaa joko koko kommentin tai pelkästään HH:n, jos niin haluaa? Jälkimmäiseen vaihtoehtoon sisältyisi se tilanne, jossa HH:n sisältänyttä kommenttia ei voisi poistaa kokonaan tekemättä siihen tulleita jatkokommentteja mahdottomiksi ymmärtää. Rinnastetaan tilanne artikkelin sotkemiseen (jep, ei ole aivan sama asia, mutta yksinkertaisuuden vuoksi), jossa sivuun lisätään samalla oikeaa tietoa: jotkut kumoavat sotkumuokkauksen kokonaisuudessaan, kun taas toiset siivoavat pois ainoastaan tekstin ”X on homo” (ja muut mahdolliset sotkut). Siivoajaa ei katsota kieroon kummassakaan tapauksessa. –Ejs-80 9. tammikuuta 2010 kello 09.46 (EET)

Minusta vanha käytäntö oli hyvin toimiva,miksi mennä muuttamaan toimivaa käytäntöä D100a 9. tammikuuta 2010 kello 11.08 (EET)

Kannatan muotoa, jossa ilmaistaan, että hh:n tapauksessa pitää poistaa se osa kommentista, jonka näkee parhaaksi poistaa. On turha määrätä ennalta, poistetaanko kokonaan vai vain osa. --Mpadowadierf 9. tammikuuta 2010 kello 11.31 (EET)

Kannatan muotoa, jossa koko hh:n sisältävä keskusteluviesti neuvotaan poistamaan ja vain erikoistapauksissa ainoastaan varsinainen hh poistetaan. Minkä takia tässä asiassa pitää paapoa hyökkäyksen tehnyttä käyttäjää? Kun häiriköllä on ollut aikaa kirjoittaa hh, on hänellä aikaa kirjoittaa myös asiallinen uusi viesti. Jos aika on kortilla, voi häirikkö tulevaisuudessa harkita tarkemmin mihin aikaansa käyttää. --Pentti Repo 11. tammikuuta 2010 kello 16.09 (EET)

Hyökkäykse/muun asiattoman kommentoinnin poistaja toimikoon oman harkintansa mukaan. Itse kannatan sitä, että koko kommentti poistetaan. On näyttänyt toimivan paremmin keskustelun moderoinnissa kuin osakommentin poisto tai kommentin korvaaminen <hh poistettu> töhryllä. Gopase+f 13. tammikuuta 2010 kello 01.31 (EET)

Samaa mieltä. Ei ole poistajan velvollisuus ilmaista asiaa uudestaan ilman törkyä. On tietysti vähän eroa sillä, onko muutoin asiallisessa viestissä yksi selkeästi kielletty luonnehdinta, joka on helppo poistaa, vai onko koko viestin ydin toisen käyttäjän parjaaminen. Yleensä jälkimmäisissä on kovin vähän säilyttämisenarvoista, ja sen säilyttäminen saattaa vaatia asiattomuuksien poistajalta enemmän aikaa ja vaivaa kuin voi kohtuullisesti vaatia. -- Piisamson 20. tammikuuta 2010 kello 20.49 (EET)

Hyville artikkeleille vertaisarviointi

Olisiko se tosiaan niin suuri vaiva, jos ennen hyvä artikkeli -äänestystä tulisi pitää vertaisarviointi? Suurimmassa osassa hyvistä artikkeleista tuo vertaisarviointi käydään läpi ja se olisi hyvä lisätä käytännöiksi.-Henswick- Sermo? 10. tammikuuta 2010 kello 17.31 (EET)

Kysymys on kiinnostava. Vielä kiinnostavampi on Etäkärpän vastaus eli kunnon vertaisarvioinnissa saatu konsensus voisi riittää HA-statukseen. Tätähän hän tarkoittanee ? :) --Höyhens 11. tammikuuta 2010 kello 07.52 (EET)

 Vastustan Ennemmin pitäisi lopettaa Wikipedian demokratia äänestyksissä. – EtäKärppä^khihi 10. tammikuuta 2010 kello 17.34 (EET)

 Kannatan HA-käytäntö tuntuu olevan vain merkintä sille, että artikkeli on käynyt jonkinlaisessa vertaisarvioinnissa. --Thi 10. tammikuuta 2010 kello 17.57 (EET)

 Vastustan HA-statuksen vaatimukset artikkelille ovat nytkin käytännössä "paria pilkkua vaille suositeltu". Pitke 11. tammikuuta 2010 kello 11.16 (EET)

 Kannatan, artikkeleiden laatu tod. näk. paranee (tai ainakin saadaan kehitysehdotuksia) vaikkei koko HA-ruljanssista edes tulisi mitään. –—Tve4 ^(Gblk) 11. tammikuuta 2010 kello 11.23 (EET)

 Vastustan HA-käytäntö on syytä pitää huomattavasti vapaampana kuin SS-käytäntö. Gopase+f 11. tammikuuta 2010 kello 12.20 (EET)

 Vastustan Jos sattuu olemaan reilu viikko aikaa muokata intensiivisesti jotain artikkelia, HA-äänestys soveltuu siihen. Kommentteja irtoaa helpommin kuin vertaisarvioinnissa. --Jisis (keskustelu) 11. tammikuuta 2010 kello 12.34 (EET)

 Vastustan —kallerna™ 11. tammikuuta 2010 kello 16.02 (EET)

Valitettavaa kyllä kukaan ei kommentoi vertaisarvioinnissa, mutta äänestyksessä sitten satelee mainintoja aivan kaikesta kielen tasosta kuvien asetteluun... Pitke 11. tammikuuta 2010 kello 15.59 (EET)

 Vastustan HA-tasolle nousemista pitää helpottaa, ei vaikeuttaa. Allekirjoitan myös yo. Pitken kommentin. --Ras 11. tammikuuta 2010 kello 16.04 (EET)

Nykyisellään HA tuntuu olevan jo turhankin helppo saavutus. Ero suositellun ja hyvän välillä on kasvanut aivan liikaa, joten jompaa kumpaa tulisi hilata lähemmäs.-Henswick- Sermo? 12. tammikuuta 2010 kello 17.28 (EET)

 Vastustan. Nykyinen tapa toimii. --Pentti Repo 18. tammikuuta 2010 kello 12.47 (EET)

Syytteen nosto-uutiset tietosanakirjassa

Pitäisikö linjata jotenkin näitä syytteen nostoja artikkeleissa [3] koska vaativat aina ylläpitotoimen kumpi voitti [4] joka jää usein tekemättä. Oikeuskäsitykseni mukaan oikeuslaitos ratkaisee lopputuloksen ja lopputulos on sitten vasta tietosanakirjakamaa. Samaa linjaa haen näihin juttuihin [5], suunnitelmaa vastaan esitetään vastustusta, mitään ei kai ole vielä edes rakennettu?. Myös toisen osapuolen näkemys tulisi aina kirjata jos uutisia tänne yleensäkään laitetaan. Kritiikkiä ja ympäristönsuojelua sinällään kannatan, siitä ei ole kysymys.--Opa1974 15. tammikuuta 2010 kello 08.07 (EET)

Mielenkiintoinen keskustelunavaus. Ensi tuumailulta pitäisin kannatettavana muutoksena ettei syytteennostoja kirjattaisi artikkeleihin, ainoastaan tuomiot. Vastaavasti ettei erilaisia rakennussuunnitelmia kirjattaisi ennen rakennuspäätöstä/lupaa. Ihan kategorisesti asiaa ei kannata kieltää; poikkeuksellisen merkittävistä kannattaisi kirjoittaa (esim. syyte valtakunnanoikeudessa, ja muitakin lienee - rakennuspuolella valtakunnankin mitassa erityisen merkittävistä länsimetron ja ydinvoimaloiden kaltaisten hankkeitten suunnittelusta voisi olla asiaa). Terv. --Riisipuuro 15. tammikuuta 2010 kello 13.38 (EET)--

Olet aivan oikeassa tuosta kategorioinnista, ongelmaksihan nämä muodostuvat tapauksissa jotka tapahtuvat kauempana suomesta, vastaan tullet lähinnä noissa greenpeace-lähteisissä jutuissa ja vastaavissa joissa lähteellä ja artikkelin kirjoittajalla ei ole tarvetta korjata asiaa. Mielenosoituksen loppuminen tai sovun syntyminen ei läpäise enää suomalaista uutiskynnystä.--Opa1974 15. tammikuuta 2010 kello 14.02 (EET)

Samaa mieltä. Ei ole syytä ryhtyä uutispalveluksi. Ainoastaan päätökset ja tuomiot tulisi kirjata, koskien kaikkia artikkeleita. --88.195.132.227 15. tammikuuta 2010 kello 23.12 (EET)

Itse pitäisi tapauskohtaisena. Esimerkiksi vaikkapa Smash Asem-artikkelissa eri osapuolten toisille tekemät syytökset oli ihan keskeinen osa itse asiaa ja kuitenkin tuomiot voivat tulla vasta vuosien päästä itse tapahtumasta. Mieluummin sitten kehitetään vaikka jokin malline jonka voi pistää laukeamaan tietyn ajan kuluttua ja jossa pyydetään päivittämään artikkeliin esim. oikeusjutun lopputulos. --Zache 16. tammikuuta 2010 kello 14.30 (EET)

Samoilla linjoilla - Vihtiin suunnitellusta Ideaparkistako ei saisi missään artikkelissa hiiskua, kun se ei ole saanut rakennuslupaa? :) -- Piisamson 16. tammikuuta 2010 kello 14.35 (EET)

Tuo on kyllä ihan mahdoton ajatus. Syytteen nosto on usein niin merkittävä asia, että sen kertomatta jättäminen on asiavirhe. Päivitysongelmat ovat samat kuin missä tahansa muussa asiassa. --ML 18. tammikuuta 2010 kello 14.50 (EET)

Ehdotus: Ylisanat (peacock terms)

Kääntämäni ja soveltamani ehdotus työnimellä "Ylisanat" (Wikipedia-avaruudessa) käsittelee sellaisenaan potentiaalisesti neutraalin näkökulman vastaisia sanoja ja fraseja kuten "kulttimaine" (engl. Peacock terms). Ehdotan keskusteltavaksi ja paranneltavaksi tavoitteena tehdä tästä virallinen käytäntö tai käytösohje tyyliohje. Nimiehdotuksia otetaan vastaan, muuten nimeksi tulee "Koreileva kielenkäyttö" tai jotain sensuuntaista. Pitke 18. tammikuuta 2010 kello 11.10 (EET) Siis tyyliohje ja nimeksi suosiota saanut "ylisanat". Pitke 18. tammikuuta 2010 kello 20.00 (EET)

Pätevä ohjeistus ja käytösohjeena tai ohjeena ylipäätänsä minusta toimivampi kuin käytäntönä. --Zache 18. tammikuuta 2010 kello 11.16 (EET)

Hienoa että tämä on viimeinkin käännetty. Olisiko "ylisanat" parempi käännös kuin "koreilevat sanat"? Ylisanoina voidaan pitää myös negatiivisia ilmaisuja (nyt ne mainitaan käänteisenä koreiluna). --Jisis (keskustelu) 18. tammikuuta 2010 kello 11.34 (EET)

Jeps, suoraan ohjeeksi tuo vain. Ylisanat kuulostaa hyvältä. —Tve4 ^(Gblk) 18. tammikuuta 2010 kello 14.29 (EET)

Tyyliohjeena tuo on hyödyllinen lisä tyylioppaaseen, mutta ei ehkä ihan sovi käytännöksi. Käytösohjeeksi en sitä nimittäisi, sillä siinä käsitellään artikkelin sisällön esitystyyliä eikä niinkään muokkaajan käytöstä. ¬Antilope 18. tammikuuta 2010 kello 16.20 (EET)

Ylisanojen käyttö on jo ihan maalaisjärjellä ajatellen turhaa eli tarpeetonta. Ei siitä mitään ohjetta mielestäni tarvita vaan sellaiset voi poistaa kielenhuollollisina toimenpiteinä. Ylisanojen käyttö varsinkin urheiluartikkeleissa perustuu siihen, että lehtien urheilusivut ja television urheiluohjelmat käyttävät täysin tolkutonta kieltä, eivätkä kirjoittajat ymmärrä ettei se kuulu ensyklopediaan. Sävyjen tajua tuskin voi opettaa pykälillä. --Ulrika 18. tammikuuta 2010 kello 16.44 (EET)

Ylisanat parempi termi. Ohje sopisi ehkä tyylioppaaseen. Pidän kuitenkin ongelmana sitä että ohje määrittää ylisanat vain neutraalin näkökulman rikkomuksina, ja liittää niiden välttämisen vain tapauksiin joissa niitä ei löydy lähteestä. Kysymyksessä on kuitenkin myös paha tyylillinen kömmähdys, mikäli tapaa käytetään tietosanakirjan asiakielessä. Ohje mainitsee erikseen myös, että ylisanat ovat sallittuja viittauksissa ja suorissa lainauksissa. Näistä jättäisin suosiolla viittaukset pois. Kun jokainen tieto tulisi lähteistää jo viittauksen määritelmäkin on hankala, enkä näe mitään erityistä syytä sallia ylisanoja kuin suorissa lainauksissa. Terv. --Riisipuuro 18. tammikuuta 2010 kello 17.17 (EET)--

Minä pitäisin mahdollisena kirjoittaa seuraavan tyyppisiä lauseita Vuonna 2004 C.G.E. Mannerheim valittiin Ylen järjestämässä äänestyksessä kaikkien aikojen suurimmaksi suomalaiseksi.[6] --Zache 18. tammikuuta 2010 kello 22.59 (EET)

Hyväksyisin myös ko. tapauksessa termin käytön, koska tempauksen nimi oli Suuret suomalaiset. Jos tuon vielä kertoisi tekstissä autettaisiin lukijaakin suhteuttamaan termi paremmin. Terv. --Riisipuuro 18. tammikuuta 2010 kello 23.12 (EET)--

Jos useassa lähteessä sanotaan, että "N.N. on 1500-luvun merkittävin ranskalainen sotilas" niin miksei sitä saisi kertoa myös wikipediassa? Gopase+f 18. tammikuuta 2010 kello 23.15 (EET)

Totta kai saa. Ohje ei kiellä ylisanojen käyttöä vaan kehottaa joko välttämään niitä tai käyttämään niitä hyvin perustein (esim. jos usea lähde tukee). N.N. on 1500-luvun merkittävin ranskalainen sotilas. Pitke 19. tammikuuta 2010 kello 10.26 (EET)

Viesti oli vastaus Riisipuuron pohdintaan, ei ylisana-ehdotukseen. Gopase+f 19. tammikuuta 2010 kello 10.30 (EET)

Tuossahan on hyvä peruste käyttää merkittävin -sanaa, joka määrätyissä aiheyhteydessä ei ole mikään ylisana (Guano on Nauru-saarten merkittävin vientituote.) Sen sijaan kummeksun että kategorisesti ohje ylisanojen välttämisestä ei koskisi "viittauksia", miten ne sitten määritelläänkin. Jos lainaus on suora se kerrotaan kertojan sanoin. Jos se ei ole suora se kerrotaan omin sanoin, ja tällöin voidaan tarvittaessa ylisanat korvata. Terv. --Riisipuuro 19. tammikuuta 2010 kello 12.04 (EET)--

Hyvä. Vältetään artikkelien mainosmaistuminen. --Ras 18. tammikuuta 2010 kello 18.14 (EET)

Esimerkeistä ainakin ensimmäinen pitää vaihtaa. Tuskinpa kukaan on ikinä väittänyt Elisabet II:n olevan UK:n historian merkittävin kuningatar. Muutenkin menee jo vähän överiksi. Varottavia sanoja ja fraaseja -luettelossa mainituista sanoista iso osa on sellaisia, joita käytetään asiatekstissä täysin yleisesti. --ML 18. tammikuuta 2010 kello 23.13 (EET)

Listan yhteydessä mainitaan "ilman riittäviä perusteluita", mikä tulee ottaa huomioon. Mielestäni kaikki listan kohdat tulisi joko pitää pois asiatekstistä tai voida perustella hyvin. Esim. "kulttimaineesta" väännetään jatkuvasti musiikki- ja elokuva-artikkeleiden yhteydessä ja "maailmanlaajuisesti" on sana, joka tunnutaan lätkäistävän melkein mihin tahansa, joka tunnetaan sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. "Merkittävä" on täysin sopiva asiatekstiin, mutta sitä ei voi käyttää ilman perusteita. Pitke 19. tammikuuta 2010 kello 10.26 (EET)

Ohjeessa olisi hieman lokalisoitavaa. Esim. englannin sanaa epic käytetään eri merkityksessä kuin suomen sanaa eeppinen. "Federer wins epic battle with Nadal." Suomeksi eeppinen tarkoittaa epiikkaan kuuluvaa, eikä se ole ylisana. Eeppinen taistelu olisi pahaa anglismia, jonka välttämisestä voisi kertoa jossain muussa ohjeessa. Ohjeen voisi siirtää ehdotuksena Wikipedia-avaruuteen, jotta tätä voisivat muutkin parannella. --Jisis (keskustelu) 19. tammikuuta 2010 kello 11.23 (EET)

Siirsin sen Wikipedia-avaruuteen (Wikipedia:Ylisanat). Tervetuloa säätämään. Pitke 20. tammikuuta 2010 kello 14.54 (EET)

Muutosehdotus

Siirretty omalle alasivulleen, koska kahvihuoneen sivu kävi liian suureksi. --Zache 23. tammikuuta 2010 kello 12.03 (EET)

Tulevaisuusmallineet

Tässä nyt raavin päätäni... Wikipediassa on tällä hetkellä tusinan verran tulevaisuusmallineita. Eihän tuo tietenkään ole mikään ongelma että niitä on, eikä sekään että Wikipedia ei ennusta tulevaisuutta... mutta tarvitaanko näitä eri lajien tulevaisuusmallineita? Jos jokin artikkeli kertoo tulevasta tapahtumasta, niin kyllä sen pitäisi käydä ilmi artikkelin tekstistä. Esim. televisiosarjojen ja elokuvien mallineissa on huomautus että tiedot saattavat muuttua huomattavasti ennen julkaisua.

No niin saattavat, entäs sitten? Se on tavallista.

Onko tuon bannerin tarkoitus siis kertoa lukijalle että artikkeli saattaa olla puutaheinää ja itsekeksittyä? Kyllä näissäkin tulevaisuustapauksissa pitää pystyä lisäämään artikkeliin luotettavat primääri- ja sekundäärilähteet sekä ensimmäiselle asiatekstiriville tieto siitä että kyseessä on tuleva tapahtuma/elokuva/kirja/töllösarja. Ei siihen minun mielestäni tarvita mallinetta. Lähteistysvaatimus koskee yhtä lailla kaikkea tuleevaa kuin mennyttäkin, ja itse asiassa tulevaisuusjutuissa lähteistysvaatimus saisi olla tiukempikin. Jos jotkin tiedot muuttuvat ennen julkaisua, niin niistä voi mainita sitten julkaisun jälkeen tekstissä (Ennakkotietojen mukaan elokuvan piti kestää 4 tuntia 6 minuuttia^[15] mutta tuotannollisista syistä se lyhennettiin 3 tuntiin 12 minuuttiin^[22]).

Mielestäni tulevaisuusmallineet joutavat koristeina roskakoppaan. Ajankohtainen on asia erikseen. —Tve4 ^(Gblk) 21. tammikuuta 2010 kello 22.09 (EET)

Itse olen kaivannut sellaisia mallineita joita voisi lykkiä artikkeliin ja jotka laukeaisivat tietyn ajan kuluttua. Esimerkiksi mallineella voisi määrittää, että viikkoa ennen elokuvan ensi-iltaa malline luokittelisi itsensä luokkaan päivitettävä-ajankohtainen-asia tai jotain. --Zache 22. tammikuuta 2010 kello 00.32 (EET)

Zahen kanssa samoilla linjoilla, tulevaisuusmallinteen käyttö on tarpeellista etukäteen tiedossa olevan tulevan päivitystarpeen vuoksi. --Opa1974 22. tammikuuta 2010 kello 13.30 (EET)

Juuri jotakin Zachen kuvaaman kaltaista mallinetta olen minäkin kaivannut. Voisi olla hyvinkin monikäyttöinen ja parantaa artikkelien pysymistä ajan tasalla (esimerkiksi vaikka Mikä-Mikä-maan presidenttiä käsittelevään artikkeliin voisi asettaa mallineen, joka laukeaisi virkakauden päättyessä, niin joku ehkä huomaisikin käydä päivittämässä tuliko tämä valituksi toiselle kaudelle vai muuttuiko ex-presidentiksi). – Haltiamieli 22. tammikuuta 2010 kello 17.27 (EET)

Hyvät artikkelit ja suositellut sivustot jne.

Hei olisin sitä mieltä että kaikkiin tulevissa äänestyksissä samaa periaatetta (kuten myös nyt menossa oleviin) kuten esim Hyvät artikkelit. Aletaan arkistoinnissa ylläpitämää samaa käytäntöä kuin poistoäänestyksissä eli vuosi ja mihin luokkaa se artikkeli kuuluu. Mitä muut ovat mieltä. D100a 22. tammikuuta 2010 kello 10.21 (EET)

Malline:Pääartikkeli

Miksei tuolla ole automaattista linkitystä? Jos automaattinen linkitys kuitenkin otettaisiin käyttöön (joka muuten auttaisi huomattavasti), voisiko noita wanhan järjestelmän takia tulleita ylimääräisiä sulkeita poistaa botilla?-Henswick- Sermo? 22. tammikuuta 2010 kello 22.22 (EET)

Siinä ei varmaankaan ole automaattista linkitystä, koska automaattinen linkitys ei mahdollista vapaamuotoista linkkitekstiä tai vapaamuotoista tekstiä muutenkaan. --Zache 23. tammikuuta 2010 kello 07.52 (EET)

Mitäköhän vapaamuotoista siihen tarvitsisi voida kirjoittaa? Keskimäärin siihen tulee vain se linkitettävä artikkeli. Automaattilinkitys olis kyllä ihan kannatettava idea. --Velma 23. tammikuuta 2010 kello 13.53 (EET)

Mallineeseen voisi laittaa tietenkin kakkosoptioksi vaihtoehtoisen tekstin, tyyliin {{Pääartikkeli|artikkelilinkki|jokin muu linkkiteksti}} jos joissain harvoissa tapauksissa tarvitaan vaihtoehtoista tekstiä. Miksi tarvittaisiin? Tarvitseeko täsmennysosia piilottaa? —Tve4 ^(Gblk) 23. tammikuuta 2010 kello 13.55 (EET)

Mallineen syntaksi on {{Pääartikkeli|artikkeli1|artikkeli2|artikkeli3}} joten ei siihen hirveän helposti saa uusia parametrejä lisättyä. Mitä tulee siihen tekstiin, niin voisin kuvitella, että joku jossain ja joskus voi haluta pistää siihen "etusivu (selitys wikipedian etusivusta)" tyyppisiä tekstejä ja muutenkin mallineen joustavuuden vähentäminen neljän merkin takia tuntuu vähän huonolta idealta. --Zache 23. tammikuuta 2010 kello 14.14 (EET)

Keskustelun yhteenveto

Ei tästä keskustelusta saa enää mitään tolkkua, kun en ole jaksanut alusta asti seurata. Joku ehdotti kahdeksaa tynkäluokkaa ja se kuulostaa hyvälle. Vähempikin tosin riittäisi. --Otrfan 20. tammikuuta 2010 kello 23.49 (EET)

Aikamoinen suo tämä tosiaan on. Näen, että ainoa ratkaisu, jonka taakse voisi syntyä riittävä konsensus, on juuri tuo Tappisen alun perin ehdottamat kahdeksan tynkäluokkaa (äänestyksessähän huomattavan moni kannatti yhtä ainoaa luokkaa, niin minäkin). --Hrrkrr31 20. tammikuuta 2010 kello 23.56 (EET)

Yhteenvetona: keskustelussa on esitetty useita eri vaihtoehtoja, joista useimmat ovat saaneet kannatusta. Minusta voidaan aloittaa Pitken vaihtoehdolla, josta voidaan tarvittaessa jatkaa tynkäluokkien poistamista vielä pitemmälle. Tämä vaihtoehto käynee kaikille muille keskusteluun osallistuneille, paitsi Phiitolalle. Tältä osin voidaan katsoa saavutettaneen konsensus. Kun Pitke esittää arvion poistettavien tynkäluokkien määrästä voidaan yhdessä pohtia mennäänkö vähentämisessä vielä pitemmälle. Gopase+f 21. tammikuuta 2010 kello 17.10 (EET)

Arvio löytyy nyt täältä. Ehdotuksen mukaan poistuisi noin 400 tynkäluokkaa tai enemmän. Pitke 26. tammikuuta 2010 kello 09.58 (EET)

Pitken ehdotus (alle 250 artikkelin tynkäluokat pois)

Ehdotan, että ensin poistetaan käytöstä kaikki sanotaan nyt vaikka kaikki alle 250 artikkelin (pyöristetty ylöspäin tämänhetkisestä yli 226 tuhannen artikkelin määrästä sillä logiikalla, että säilytettävä luokka käsittäisi yli promillen Wikipedian nykylaajuudesta) tynkäluokat. Alaluokkatasojen mukaan karsiminen on vähän kehnoa ja pitäisi määritellä pääluokittain koska esim. biologiatyngissä vielä nisäkäsluokkakin on 5:llä tasolla. Urheilutyngistä voisi tehdä oman "tynkäpääluokkansa" ottaen huomioon sen sisällön valtavuuden. "Kahden määreen tyngät" (eli esim. maittain ja lajeittain jaotellut urheilijat) poistetaan tässä ehdotuksessa. Poistolistalle tulevat Kulttuurityngistä näillä ehdoin alla olevassa listassa linkitetyt kohdat: —Pitke 8. tammikuuta 2010 kello 10.16 (EET)

Lisäys: poistettavien tynkäluokkien sisältö luokitellaan tietenkin kyseisen tynkäluokan (silytettävään) yläluokkaan. Mikäli poistettava tynkäluokka kuuluu kahteen tai useampaan tynkäluokkaan, on artikkelit [ilmeisesti käyttäjäkohtaisen harkinnan mukaan] luokiteltava joko "tärkeämmän" aihepiirin tyngäksi tai kaikkien aihepiiriensä tyngäksi. [Tästä ei käsittääkseni ole virallista käytäntöä, eli artikkelin saa hyvin perustein luokitella vaikka viideksi tyngäksi.] Pitke 11. tammikuuta 2010 kello 11.24 (EET)

Lisäys 2: Jatkan listaa tutkimusmielessä muistakin aihepiireistä; tilannetta voi seurata käyttäjäsivullani. Pitke 11. tammikuuta 2010 kello 16.02 (EET) —Pitke 8. tammikuuta 2010 kello 10.16 (EET)

Lisäys 3: Lista on nyt valmis; se on nähtävillä kokonaisuudessaan täällä. Listasta keskustelua pari osastoa alempana ("Epävirallisen selvityksen tulokset" jne.) Pitke 22. tammikuuta 2010 kello 13.50 (EET)

Keskustelu Pitken ehdotuksesta

Toi 250 artikkelia näyttää toimivalta rajalta näin aluksi ja katsoa sitten myöhemmin onko rajan korottamiselle tarvetta. --Velma 8. tammikuuta 2010 kello 11.52 (EET)

Alle 250 kannattaa tuskin mennäkään... Jos voitaisiin aloittaa vaikka ihan pienimmästä päästä noiden tynkien määrän vähentämisen malliin kaikki alle sadan artikkelin, ja sitten pidettäisiin tarpeen mukaan tuumaustaukoa tai jatkettaisiin suoraan 250:n rajalle, ja sen jälkeen mietittäisiin halutaanko vaikka alle 500 tynkäluokat vielä poistaa jne. Pitke 8. tammikuuta 2010 kello 12.57 (EET)

Kannatan Tappisen ylempänä luettelemia seitsemää kahdeksaa tynkäluokkaa, mahdollisesti nimiä hiukan justeeraten. Tavoitteena on tynkäluokkien merkittävä vähentäminen ja tätä tavoitetta kannatti äänestyksessä 89,8 %. "Muutama pois sieltä täältä" ei toteuta tätä tavoitetta. --Jmk 8. tammikuuta 2010 kello 21.51 (EET)

Kyllä se vähennys ollaan edelleenkin tekemässä ja tämän keskustelun tarkoitushan on saada selville mitä se "merkittävä vähennys" tarkoittaa. Mutta ei se Tappisen ehdotus ole vielä niin vankkaa kannatusta saanut, että suoraan sitä vaihtoehtoa lähdettäisi toteuttamaan. Jostain sitä pitäisi kuitenkin aloittaa, niin tällä artikkelien määrän rajauksella poistuu kyllä enemmän kuin muutama eikä sitä ole kukaan sanonut että esim. se 250 artikkelia olisi lopullinen tynkäluokan kokoraja.. --Velma 10. tammikuuta 2010 kello 14.49 (EET)

Japaniin liittyvät minityngät

Tuli mieleeni että aiemmassa keskustelussa Pitke esitteli hienoja CatScan-laatikoita Wikipedia:Kahvihuone_(käytännöt)/Arkisto_45#Esimerkkimalline. Voisiko jokaisen luokan luokkasivulla olla tuollainen laatikko, jossa linkki"tämän luokan tyngät" ? Siis tuo esimerkkilaatikko olisi tässä commons-laatikon yläpuolella: Luokka:Japani ? Ja jos tällainen olisi, riittäisikö, että itse artikkelissa olisi vain pelkkä luokittelematon tynkä-malline ? --Tappinen 8. tammikuuta 2010 kello 20.30 (EET)

Siis todellakin. Tavoitteena on merkittävä tynkäluokkien vähentäminen. En usko että 250 artikkelia on hyvä raja. Kannattaa suoraan jatkaa 500 tai 1000 artikkeliin. Nimelliset vähennykset eivät nyt vain riitä. Koettakaa vähentää tynkäluokat esim. 100 kappaleeseen. Gopase+f 9. tammikuuta 2010 kello 04.53 (EET)

Jos oikein ymmärsin Pitken ehdotuksen, sen seurauksena kulttuuritynkien 68:sta alaluokasta poistuisi 42, eli karkeasti sanottuna kaksi kolmasosaa. Ei sitä nimellisenä vähennyksenä voi pitää. Toinen asia on sitten se, kuinka vastaava tulos olisi muilla kuin kulttuurin alueilla. -- Piisamson 10. tammikuuta 2010 kello 16.04 (EET)

Perustin arvioni Urheilu-tynkiin ja Tiede-tynkiin. Gopase+f 10. tammikuuta 2010 kello 16.09 (EET)

Tuosta ehdotuksesta ei minulle selviä, mihin ne poistettavat luokat yhdistettäisiin ? Tulisiko niistä vain luokittelemattomia tynkiä, vai yleisluokan "kulttuurityngät" alle ? --Tappinen 10. tammikuuta 2010 kello 16.17 (EET)

Ilmeisesti seuraavaan ylempään tynkäluokkaan? Eli Tynkä-basisteista tulisi tynkä-muusikkoja. Ainakin näin itse oletan. Gopase+f 10. tammikuuta 2010 kello 16.41 (EET)

Aivan niin. Pidin tätä selviönä, mutta lisään vielä ehdotelmaan. Pitke 11. tammikuuta 2010 kello 11.24 (EET)

Tein testin: hain artikkeit (lista), jotka ovat luokassa sotalaivat ja luokassa tyngät syvyydellä 5. Löysin 70 artikkelia, luokan sotalaivatyngät lisäksi tynkäluokissa vesiliikennetyngät ja norja-tyngät. Minusta olisi hyvä, että linkki valmiiseen hakuun olisi sievässä laatikossa Sotalaivat-luokan etusivulla. Omasta mielestäni tämä olisi parempi kuin spesifinen tynkäluokka, koska tämä löytää myös "väärin luokitellut" tyngät (ei ole väliä, kuuluvatko brasilialaiset jääkiekkoilijat brasilia-tynkiin, jääkiekkotynkiin vai henkilötynkiin). --Tappinen 10. tammikuuta 2010 kello 11.30 (EET)

Tuo tulos ei ainakaan minua vaakuta. Pelkästään sotalaivatyngäksi merkittyjä on 197 eli löytämättä jäi lähes kaksi kolmesta. Ja nuo väärin luokitellut huomioon otettuna tulos on siis vielä heikompi. Itse olisin tyytyväinen siihen että aloitetaan hävittämällä esimerkiksi alle 100-150 artikkelin tynkäluokat ja sen jälkeen arvioimalla asiaa uudestaan. Viimeisen puolivuotta pääasiassa sotalaiva-artikkeleita tehneenä ja sotalaivatyngistä huoolta kantaneena (pitänyt sen noin 200 artikkelissa). Tuo määrä on ainoa todellisuudessa hallittava,koska se näkyy yhdellä sivulla. Jos tynkäluokassa on tuhansia artikkeleita siihen tulisi kiinnittää selkeästi lisää huomiota määrän vähentämiseksi. Eli olen edelleen sitä mieltä, että tynkäluokkien määrää on syytä vähentää, mutta ongelma ei ole luokat vaan artikkelien heikkotaso tai käytäntöjen toimimattomuus.--Phiitola 10. tammikuuta 2010 kello 14.37 (EET)

Kiitos testiin osallistumisesta. Uusi haku löysi jo 180 - taika oli siinä, etät molempiin syvyys 5 niin löytyi kaikista alaluokista. --Tappinen 10. tammikuuta 2010 kello 14.41 (EET)

Siis. Testin tulos on se, että haku ei korvaa tynkäluokittelua, jos artikkeliluokka itsessään on monitasoisesti luokiteltu. Jos pyritään 200 artikkelin tynkäluokkiin, ei useimpia yli 70 artikkelin luokkia voi yhdistää, koska kolmesta sellaisesta tulee jo liian iso. Luokassa Afrikka.tyngät on 53 alaluokkaa joissa on yhteensä yli 1000 tynkää, ja 70 tynkää itsessään,, mutta luokassa Tansania-tyngät vain 27 artikkelia. Mihin se yhdistettäisiin, ja kuka sellaisen tynkätyypin olemassaolon muistaisi ? --Tappinen 10. tammikuuta 2010 kello 14.54 (EET)

Vastustan tuota tynkäluokkien korvaamista CatScanilla ainakaan sotalaivatyngistä sillä hakeminen tuntuu olevan arpapeliä. Näyttää olevan merkitystä sillä, missä järjestyksessä luokittelu on tehty (Västergötland-luokan sukellusveneet löytyvät, mutta Viking-luokan sukellusveneet ei) eli ohjelman osumatodennäköisyys on enemmän tai vähemmän asiantuntijoiden hommaa.--Phiitola 11. tammikuuta 2010 kello 08.33 (EET)

Onko tässä nyt käynyt niin, että äänestyksessä esitetyissä johdannossa/perusteluissa, joissa viitattiin CatScanin käytettävyyteen on virheitä? CatScan ei teekään kaikkea sitä mitä sen väitettiin tekevän? Gopase+f 11. tammikuuta 2010 kello 09.28 (EET)

Tätä pitäisi varmaan tutkia, ennen kuin tehdään päätöksiä tynkäluokkien vähentämisen laajuudesta. Voitko, Phiitola, antaa linkkejä mainitsemiisi hakutuloksiin? -- Piisamson 11. tammikuuta 2010 kello 11.58 (EET)

Tein ainoastaan Tappisen tekemän CatScan-haun tarkistusta eli en itse tehnyt hakua, vaan käytin valmista tulosta ja vertasin sitä

Sotalaivatynkiin . Painotan edelleen, että vastustan tynkien korvaamista tuolla työkalulla, koska se "arpoo" (tarvitaan useita kokeiluja ja sittenkin saattaa olla selkeitä puutteita) tuloksen eikä siten anna samaa lopputulosta kuin olemassa oleva luokka.--Phiitola 11. tammikuuta 2010 kello 12.25 (EET)

Haulla jää löytymättä hieman vaille 20 artikkelia, jotka ovat luokassa. Mitä artikkeleita nämä ovat? Onko Viking-luokan sukellusveneistä tynkäartikkeleita? -- Piisamson 11. tammikuuta 2010 kello 14.03 (EET)

20 artikkelia on noin 10 prosenttia siis merkittävä virhe (varsinkin kun se myös sisälsi artikkeleita muualta kuin sotalaivatynistä) ja Ulrika poisti tynkämerkinnän tarkastamisen jälkeen, mikä ilmenee selvästi artikkelin historiasta.--Phiitola 11. tammikuuta 2010 kello 16.06 (EET)

Säveltäjätyngät on ilmeisestikin vahingossa merkitty poistettavien listalle. Noin muuten pidän tätä työskentelytapaa hyvänä - oikeasta lukumäärästä voidaan tietenkin keskustella. Eräs minua häiritsevä asia kuitenkin on, että jossakin kohtaa metodi tuottaa epäsymmetrisiä tuloksia: kaikki muut musiikkilajitynkäluokat häviävät, paitsi metallimusiikkityngät; kaikki muut soittajatyngät häviävät, paitsi kitaristityngät. Eli noita muutoksia voisi hieman painottaa symmetrian suuntaan, jos luvulla 250 mentäisi, poistamalla nuokin luokat. Jossakin kohtaa voisi vastaavasti säilyttää jonkin luokan, jos se olisi "ryhmästään" ainoana poistumassa. -- Piisamson 11. tammikuuta 2010 kello 11.58 (EET)

Korjasin säveltäjäkohdan. Esim. maatynkäluokkia voitaisiin yhdistää tyyliin Eurooppatyngät > Euroopan valtio -tyngät > Suomityngät? Pitke 11. tammikuuta 2010 kello 16.05 (EET)

Miten muuten toimitaan tapauksissa, joissa emoluokassa on alle 250 artikkelia, mutta sen alaluokassa yli 250? Yhdistetäänkö vai jätetään erilleen? Pidän ehdotelmani toistaiseksi siinä muodossa, että tällaisessa tapauksessa luokkia ei yhdistetä. Pitke 11. tammikuuta 2010 kello 16.12 (EET)

Epävirallisessa selvityksessä ilmi tullutta

Olen nyt jatkanut tynkäluokkaselvitystä pidemmälle täällä, ja todennut mm. seuraavaa

• poistorajalla 250 artikkelia arviolta noin kaksi kolmannesta nykyisestä tynkäluokkamäärästä poistuu, mikä jättäisi noin kaksisataa tynkäluokkaa edelleen karsittaviksi mikäli tarpeelliseksi katsotaan.
• yli 250 artikkelin "kahden määreen" luokat poistaen poistuisi vielä joitakin. En ole vielä käynyt Urheilijatynkiä läpi, mutta siellä luulisi olevan vielä paljon lisää tällaisia tapauksia.
• jotkin poistettavaksi ehdotetut tynkäluokat pitäisi yhdistää ainakin kahteen säilytettävään tynkäluokkaan; joidenkin hyvin heterogeenisten luokkien sisältö pitäisi käytännössä lajitella käsin, ettei esimerkiksi Länsisuomenkarja joutuisi Taloustyngäksi.
• jotkin poistettavaksi ehdotetut tynkäluokat olisivat "oikeasti" elinkelpoisia; esimerkiksi suomalaisten näyttelijätynkien luokassa on vain 50 artikkelia, mutta tämä luotaus paljastaa "todelliseksi" kooksi yli 700, mikä on melko merkittävä osuus myös emoluokan Näyttelijätyngät noin 3 000 artikkelin koosta.
• saattaa olla aihetta säilyttää erikseen muutamia luokkia, joiden aihepiiri on erittäin selkeästi rajattu ja joiden sisällön liittäminen emoluokkaan tuntuisi keinotekoiselta, ja joiden aihe nimineen on hyvin yksinkertainen; esimerkiksi Luokka:Työtyngät (uudelleennimetään Ammattityngät?), Luokka:Lipputyngät
• joitakin pieniä luokkia voitaisiin yhdistää sinällään "säilytyskelpoisiin" uudella laajennetulla nimellä; näin esimerkiksi Astiatyngät voisivat (Uurna pois lukien?), ja mm. Luokka:Ihmisoikeustyngät ja lukuisat luokittelemattomat kidutus-aiheiset tyngät voitaisiin yhdistää vaikkapa luokaksi Etiikkatyngät tms.

Luokka:Hygieniatyngät ja Luokka:Kauneustyngät - osittain hämärä ja keinotekoisen tuntuinen jako, osittain hyvinkin selkeä (esim. Miss Tahiti -kilpailu vastaan Huuhteluaine??

• joitakin emoluokkia voi olla tarpeen uudelleennimetä selvyyden vuoksi; esim. Ruokatyngät nimelle Ruoka- ja juomatyngät (juoma-aiheiset tynkäluokat eivät yhdistettyinäkään yllä 250:een)

Jatkan tynkäluokkien selvittelyä, seuraavaksi käsittelyssä Urheilutyngät. --Pitke 12. tammikuuta 2010 kello 11.01 (EET)

Tohon mahdollisesti CatScanin käyttökelpoisuuden virhetietoon pitäis saada vastaus, mutta muuten voitais mennä niin, että ensin tosiaan poistetaan kahden määreen tynkäluokat ja alle 250 artikkelin tynkäluokat. Tämän jälkeen sitten jatkettais keskustelua siitä, että vieläkö vähennetään. Gopase+f 13. tammikuuta 2010 kello 01.27 (EET)

CatScanin selviä rajoituksia ovat 1000 artikkelia ja 5 tasoa. En tiedä, ovatko sotalaivaesimerkissä kadonneet 20 artikkelia syvemmällä kuin 5 tason päässä tai kokonaan haetun puun ulkopuolella. Jos ovat, hyvin rakennetut valmislaatikot auttaisivat. 1000 artikkelin raja estää sen käytön Afrikkatyngät-luokan korvaajana, 5 tasoa rajoittaa sen käyttökelpoisuutta etenkin maantiede., musiikki-, ja urheiluartikkeleissa. --Tappinen 14. tammikuuta 2010 kello 19.44 (EET)

CatScan2:ssa noita rajoituksia ei näyttäisi olevan: esim. tällä haulla löytyy 5356 artikkelia 13 tason syvyydellä. --Herra Maka 14. tammikuuta 2010 kello 20.52 (EET)

Kokeilin luokilla sotalaivat ja tyngät. Tuloksia 184. Sotalaivatyngät luokassa on artikkeleita 200. Ongelma näyttää olevan se, että sotalaivatyngät luokassa on artikkeleita, jotka eivät ole sotalaivat- tai sen alaluokassa. Esim. Regia Marina. Gopase+f 14. tammikuuta 2010 kello 21.10 (EET)

Itseasiassa näyttäis siltä, että vanhakin catscan on toiminut ihan oikein sotalaivojen ja tynkien kanssa, sillä näyttää siltä, että tuossa sotalaivatyngät -luokassa on juurikin tuo 16 kpl artikkeleita, jotka eivät ole sotalaivoja. Gopase+f 14. tammikuuta 2010 kello 21.17 (EET)

Tynkäluokka on laajempi kuin vain sotalaivat eli siihen on sisällytetty myös merisodankäynti mikä ilmenee tynkätekstistä.--Phiitola 15. tammikuuta 2010 kello 08.19 (EET)

Joo tämän huomasin, mutta alkuperäisessä haussa ei tainnutkaan olla mitään virhettä. Gopase+f 15. tammikuuta 2010 kello 10.27 (EET)

Kukaan ei ole tainnut mainita AutoWikiBrowseria missään vaiheessa? Sillä saa haettua tavaraa luokista huomattavasti CatScania monipuolisemmin. Pelkkä lukeminen ei vaadi bottilippua. --Otrfan 15. tammikuuta 2010 kello 11.27 (EET)

Osaisitko sinä tehdä sillä Luokka-sivulle laatikon, joka hakisi ko. luokasta kaikki tyngät ? Vaikka esimerkiksi sivulle Luokka:Afrikka (siinä tulee catskcanin tuhat ja viisi vastaan) ? Ulkonäköesimerkkejä on noissa Pitken laatikoissa; ajattelen siis että laatikko olisi tuon ommons-laatikon alapuolella. --Tappinen 18. tammikuuta 2010 kello 23.20 (EET)

Eikös AWB ole ladattava, että sitä voi käyttää? Jos ei niin sittenhän esimerkki hausta on helppo tehdä? Gopase+f 19. tammikuuta 2010 kello 10.34 (EET)

Kävin katsomassa ja ladattavalta vaikutti. Pitke 19. tammikuuta 2010 kello 10.38 (EET)

Juu, ladattava on. Tein sillä ihan vain demona sotalaivatynkäluettelon. Samalla vaivalla tuli luettelo sotalaiva-artikkelista, jotka eivät ole tynkiä. Edit: samoin sillä sai tsekattua, että ainoat sotalaivatyngät, joita Phiitola ei ole vielä muokannut ovat Helsinki-luokan ohjusvene, Miinalautta Pansio, Miinalautta Porkkala, Miinalautta Pyhäranta ja Osprey-luokan miinantorjunta-alus. Samoin sillä voi katsoa vaikkapa, että mitkä luokan sivuista eivät ole omalla tarkkailulistalla. --Otrfan 22. tammikuuta 2010 kello 09.13 (EET)

Epävirallinen selvitys: tulokset (ja ehdotuksia)

Luokka:Tynkämallineet listaa noin 640 tynkämallinetta luokkineen. Luokka:Poistettavaksi ehdotetut tynkämallineet sisältää nyt noin 440 tynkäluokkaa mallineineen eli noin 70 % kaikista tynkäluokista. Jäsennelty listaus löytyy käyttäjäsivultani. Mikäli nyt merkityt tynkäluokat poistetaan, jäljelle jää noin 200 tynkäluokkaa.

Ehdotuksia:

• Urheilutyngät: kaikki X-lajin urheilija -tyypin tyngät yhdistetään luokaksi Urheilijatyngät; kaikki muut urheiluun liittyvät tyngät luokkaan Urheilutyngät.
• Hypoteettinen perustettava yhdistelmäluokka Maa- ja kotitaloustyngät sisältäisi mm. seuraavat: Luokka:Hevostyngät (karsittuna ehkä 80), Luokka:Maataloustyngät (100), Luokka:Astiatyngät (38), Luokka:Perunatyngät (45), Luokka:Sisustustyngät (27) mahdollisesti myös Luokka:Vaatetyngät ja koira- ja kissarodut sekä muut lemmikit; alaluokkana Luokka:Ruokatyngät
• Kaikki laulajatyngät yhdistetään luokkaan Laulajatyngät; muut muusikot luokkaan Muusikkotyngät; tai sekä kaikki laulajat että kaikki soittajat yhdistetään luokkaan Muusikkotyngät

--Pitke 22. tammikuuta 2010 kello 13.47 (EET)

Tämä näyttää tällä hetkellä järkevältä toimintamallilta. (laskisin 70% jo merkittäväksi vähennykseksi) --Velma 23. tammikuuta 2010 kello 15.23 (EET)

Kannatan. Vaikuttaa oikein hyvältä. Enemmänkin voisi tietysti vähentää, mutta jostain täytyy aloittaa. Sitten kun tämä on tehty, voidaan varmasti katsoa, täytyykö vielä karsia jotain. --Epiq 24. tammikuuta 2010 kello 11.52 (EET)

Aloitetaan tällä. Katsotaan myöhemmin, josko yhteisö haluaa mennä vielä pitemmälle vähentämisessä. Gopase+f 26. tammikuuta 2010 kello 00.16 (EET)

Tekeekö/hän tän botti ? Päivällä näytti että jotkut aloitti jo käsin. --Tappinen 26. tammikuuta 2010 kello 00.20 (EET)

Ilmeisesti ei ole otettu mitään kantaa, millä perustein uusia tynkäluokkia jatkossa voidaan luoda? Mikäli on tarkoitus, että jatkossa voidaan luoda yli 250 artikkelin tynkäluokkia, niin siitä seuraa vielä nykyistä enemmän puljaamista, kun uusia tynkäluokkia luodaan ja samalla alle 250 artikkelin menneitä tynkäluokkia poistellaan. Helpointa olisi, kun sovittaisiin tusinan verran säilytettäviä tynkäluokkia, ja lisäluokkien luomiseen vaadittaisiin etukäteiskeskustelu. --Otrfan 26. tammikuuta 2010 kello 00.26 (EET)

Mä olen lähtenyt koko ajan siitä olettamuksesta, että uusia tynkäluokkia ei nyt vähään aikaan luoda. Gopase+f 26. tammikuuta 2010 kello 00.36 (EET)

Väliaikaisesti voisi jäädyttää uusien tynkäluokkien teon siihen asti kunnes on saatu tarpeeksi monia tyydyttävä määrä entisiä alta pois. Poiston aikana ja sen jälkeen on käytävä laaja konsensuskeskustelu uusien tynkäluokkien luomisen uudesta ohjeistuksesta. Menen nyt Muokkaamaan rohkeasti^TM tuota tynkämerkintäohjetsydeemijuttua, ettei tule mitään hölmöläisten peitonjatkejuttua tästä, jossa toisesta päästä poistetaan suurella vaivalla pikkuisia tynkäluokkia ja toisessa päässä väsätään uusia. Pitke 26. tammikuuta 2010 kello 09.56 (EET)

Lisähuomautuksena: kun ollaan päästy yhteisymmärrykseen tynkäluokkien määrästä ja sisältövaatimuksista, kannatan vähintään 500 artikkelin rajaa uusille tynkäluokille. Ettei niitä ihan joka toinen päivä tulisi. Pitke 26. tammikuuta 2010 kello 10.18 (EET)

Oliko jossain vaiheessa puhetta tynkähierarkian syvyydestä? Olin ymmärtävinäni, että yli 5 tason syvyydellä olevat tynkäluokat löytyvät huonommin joillain työkaluilla (ja on sellainen hierarkia jo ihmisellekin hankala selailtava). Miten syvälle tynkäluokitus ehdotuksen mukaan menee? Pitäisikö siitä jatkoa varten linjata jotain? --Jmk 26. tammikuuta 2010 kello 10.25 (EET)

Ylempänä mainitsin jo selvitystä aloittaessani "alaluokkatasojen mukaan karsiminen on vähän kehnoa ja pitäisi määritellä pääluokittain koska esim. biologiatyngissä vielä nisäkäsluokkakin on 5:llä tasolla". Toistaiseksi viidennen tason säilyviä luokkia ovat:

1. Rooma-tyngät (270) <- yhdistyy kepeästi Antiikkitynkiin
2. Nisäkästyngät (yli 400)
3. Hyönteistyngät (269)
4. Kalatyngät (liki 600)
5. Lintutyngät (yli 1 400)
6. Arkkitehtityngät (yli 300)
7. Kirkkotyngät (yli 500)
8. Kappaletyngät (392)
9. Albumityngät (yli 5200)
10. Metallimusiikkityngät (noin 270) <- poistetaan kahden määreen perustein? Joo? Ei ole muitakaan musiikkilajiluokkia.
11. Muusikkotyngät (yli 2 700)
12. Oopperatyngät (210; yli 400 kun oopperalaulajat yhdistetään)
13. Singletyngät (yli 300)
14. Yhtyetyngät (yli 1 300)
15. Formula 1 -kuljettajatyngät (yli 500)

Kuudennen tason luokkia ei säily yhtään. Pitke 26. tammikuuta 2010 kello 10.46 (EET)

Ehdotuksia:

• Joukkoliikennetyngät, jonka alaluokkina

• Lentoliikennetyngät (samalla myös ilmailutynkien alaluokka: sis. yhtiöt ja kentät)
• Raideliikennetyngät (sisältää asematyngät sekä nykyisen rautatieliikenne-mallineella merkatut, plus raitioliikenteen jos niitä on).

• Metrotyngät (mahdollisesti tällainen alaluokka, ei ole pakollinen, sisältää kaikki spesifiset metrotyngät)

(unohtuiko joku joukkoliikennetynkäluokka joka meillä on?) —Tve4 ^(Gblk) 26. tammikuuta 2010 kello 11.27 (EET)

Ok puolestani muuten, mutta ilmailu ei sisällä ainoastaan turistilentueita vaan myös riippuliitimet ja sensellaiset... Pitke 26. tammikuuta 2010 kello 15.36 (EET)

Sinänsä ihan sama. Voisin vaikka saman tien poistaa käytöstä tuon tynkä/rautatieasema-mallineen muuttamalla sen uudelleenohjaukseksi. —Tve4 ^(Gblk) 27. tammikuuta 2010 kello 12.38 (EET)

Itse muuten laskeskelin tuossa, että raideliikenteeseen liittyviä tynkiä olisi yhteensä 751. --junafani ^(?!) 27. tammikuuta 2010 kello 12.46 (EET)

Vehkalahden ja Tohmajärven luovutukset?

Mallineessa {{luovutetut alueet}} mainitaan kohdassa Osittain luovutetut kunnat Vehkalahti ja Tohmajärvi. Varmaankin pitää paikkansa, mutta kyseisissä artikkeleissa ei ole lainkaan mainintaa luovutetuista osista, Tohmajärven kohdalla ainoastaan - ja päinvastoin - Pälkjärven kunnan jäljelle jääneen osan liitoksesta. Kyzylin mukaan lähde tiedoille löytyy, muun muassa Karjalan Liiton ja Mikkelin maakunta-arkiston sivuilta. Kuitenkin myös niissä on vain maininta, että Vehkalahti ja Tohmajärvi luovuttivat osan alueistaan, mutta mitä, jää arvoitukseksi. Voiko joku auttaa, varsinkin Vehkalahden luovutus olisi mielenkiintoista tietää. --85.156.178.159 16. tammikuuta 2010 kello 01.01 (EET)

Vehkalahden artikkeliin on lisätty tietoa.--IA 26. tammikuuta 2010 kello 20.24 (EET)

Muilta osin tulevat mieleen lähteinä a) kyseisten kuntien pitäjänhistoriat, sikäli kuin niitä on, ja b) rajojen vertailu lähteestä http://www.karjalankartat.fi nykyisiin rajoihin lähteestä http://www.karttapaikka.fi.--Urjanhai 27. tammikuuta 2010 kello 11.50 (EET)

Tarkoitin nuo mainitsemani lähteet vain lähteeksi sille tiedolle, että kyseiset kunnat menettivät alueitaan, en missään antanut ymmärtää että kyseisistä lähteistä löytyisi mainintoja mitä aluieta kunnat menettivät. --Kyzyl 24. helmikuuta 2010 kello 20.33 (EET)

Käytäntöjen viilailua aiemman keskustelun pohjalta

Aiemmassa keskustelussa käytäntömuutosehdotusten paikasta esille tulleita asioita, joita olisi ilmeisesti hyvä käsitellä:

Käytäntömuutoskeskustelujen paikka

Käytäntömuutoskeskustelut voidaan käydä joko täällä käytäntökahvihuoneessa tai kohteena olevan käytännön keskustelusivulla, mutta ei muualla. Muualla käyty keskustelu on tarvittaessa siirrettävä oikeaan paikkaan ja keskustelusta on ilmoitettava (ks. seuraava kohta). Kaikki keskustelu käydään aina sillä sivulla, jonne muutosehdotus on alun perin laadittu. Muualla käytyä keskustelua asiasta ei oteta huomioon, ellei sitä siirretä käytäntökeskusteluun sen alkaessa.

• Kannatan —Tve4 ^(Gblk) 16. tammikuuta 2010 kello 16.56 (EET)
• Vastustan. Kyllä kai muualla vastikään käytyjä keskusteluja voi ottaa huomioon siinä laajudessa kuin on tarkoituksenmukaista. Lisäys:Varsinaiset käytäntömuutoskeskustelut on siis syytä käydä joko kahvihuoneessa tai käytännön keskustelusivulla, mutta tässä keskustelussa on tarpeen vaatiessa voitava ottaa huomioon muut viimeaikaiset keskustelut, esimerkiksi jos muutokselle on jo ennen virallista käytäntömuutosehdotusta ilmennyt vastustusta merkittävissä määrin. -- Piisamson 16. tammikuuta 2010 kello 17.19 (EET)
• Vastustan: Käytännöiden muuttamisesta keskustellaan vain kahvihuoneessa. Suurissa muutoksissa kommettipyyntöjen kautta, jos on kysessä käytännöistäjotka saattavat muuttaa nykyisiä käytäntöjä suuresti kuten esim. ylläpitäjyyden määräaikaistaminen tai valintaan johtavien äänimäärissä D100a 17. tammikuuta 2010 kello 13.41 (EET)
• Vastustan per Piisamson, muualla vastikään käytyjä keskusteluja voi ottaa huomioon siinä laajudessa kuin on tarkoituksenmukaista. --albval (keskustelu) 17. tammikuuta 2010 kello 15.14 (EET)
• Vastustan. --Mpadowadierf 17. tammikuuta 2010 kello 22.58 (EET)
• Ihan sama. --Velma 18. tammikuuta 2010 kello 11.21 (EET)
•  Kannatan. --Pentti Repo 18. tammikuuta 2010 kello 12.39 (EET)
• Kannatan Tämän suuntaisestihan on toimittukin ilman sen laajempaa pyrogratiaa. (Käytännöistä kiinnostuneet pistäkööt ne seurantaan.) –Aulis Eskola 18. tammikuuta 2010 kello 14.24 (EET)
• vastustan. välillä on tarpeen käydä keskustelua kolmannessa ja neljännessäkin paikassa, kun valmistellaan jotain isompaa muutosta tai äänestystä. Hieno ajatus, mutta ei hirttäydytä tällaiseen. Gopase+f 18. tammikuuta 2010 kello 23.25 (EET)
• Kysymys aseteltava uudelleen. Tämä ehdotus muodostaa oravanpyörän, jos kerran kaikki keskustelu on käytävä aina sillä sivulla, jonne muutosehdotus on alun perin laadittu, mutta muualla käytyä keskustelua ei oteta huomioon, ellei sitä kuitenkin siirretä käytäntökeskusteluun !!!
  Oma näkemykseni on, että jos eri paikoissa ehdotetut muutokset ovat keskenään ristiriidassa, niin ei niistä pidä katsoa saavutetun varsinaista konsensusta (puolesta eikä vastaan) ennen kuin ne on tuotu käsiteltäviksi yhteen ja samaan keskusteluun joko tänne tai käytännön keskustelusivulle. --Watsamies 19. tammikuuta 2010 kello 19.54 (EET)
• Ehdotan ehdotuksen kumoamista per Watsamies eli vastustan tällaisenaan. --Höyhens 27. tammikuuta 2010 kello 00.50 (EET)

Käytäntömuutoskeskusteluista on aina tiedotettava

Tiedottaminen muutoskeskusteluista suoritetaan aina sekä ajankohtaisissa että täällä käytäntökahvihuoneessa. Näiden lisäksi siitä voidaan tiedottaa myös muualla, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi.

• Kannatan —Tve4 ^(Gblk) 16. tammikuuta 2010 kello 16.56 (EET)
• Kannatan --Höyhens 17. tammikuuta 2010 kello 02.05 (EET)
•  Kannatan—Aku506  17. tammikuuta 2010 kello 12.13 (EET)
•  Kannatan —kallerna™ 17. tammikuuta 2010 kello 13.46 (EET)
• Kannatan –albval (keskustelu) 17. tammikuuta 2010 kello 15.14 (EET)
• Kannatan --Zache 17. tammikuuta 2010 kello 20.34 (EET)
•  Kannatan-Henswick- Sermo? 17. tammikuuta 2010 kello 21.04 (EET)
•  Vastustan Käytäntöjä on paljon. Jos jostain pienestä muutoksesta keskustellaan käytännön keskustelusivulla, vaatimus tiedottamisesta sekä ajankohtaisissa että kahvihuoneessa tuntuu liioittelulta. --Jisis (keskustelu) 17. tammikuuta 2010 kello 22.28 (EET)
• Vastustan. Ei joka typon korjaamisesta tarvi laittaa ilmoitusta ajankohtaista palstalle. Gopase+f 17. tammikuuta 2010 kello 22.43 (EET)
• Vastustan. Turha lisätä byrokratiaa. --Mpadowadierf 17. tammikuuta 2010 kello 22.57 (EET)
• Vastustan. Pienistä muutoksista vanhoihin ei kannata alkaa tiedottelemaan, uusista ehdotuksista voisi kyllä tiedotukset laittaa. --Velma 18. tammikuuta 2010 kello 11.21 (EET)
•  Vastustan. Tapauskohtaisesti. --Pentti Repo 18. tammikuuta 2010 kello 12.41 (EET)
• Vastustan Ilmoittelu tapauskohtaisesti. (Nippelintarkasti kiinnostuneet pistäkööt käytännöt seurantaansa.) –Aulis Eskola 18. tammikuuta 2010 kello 14.25 (EET)
• Kannatan D100a 18. tammikuuta 2010 kello 23.24 (EET)
• Kannatan Mikä keskustelu on sellainen keskustelu mistä käyttäjät eivät tiedä ??? Jos vain muutama satunnaisesti paikalle osuva käyttäjä löytää muutoskeskustelun silloin kun sitä ollaan käymässä, ei voida katsoa aitoa konsensusta saavutettavan.
  Jisis: Kuka määrittelee, mikä on pieni muutos? Kun kerran käytännöt ovat kaikkia käyttäjiä sitovia, niin kuinka voidaan olettaa heidän niitä noudattavan, elleivät tiedä, missä ollaan menossa? Mielestäni kaikista käytäntömuutoksista tulee ehdottomasti tiedottaa sekä suunnitteluvaiheessa että myös päätöksen teon jälkeen.
  Gopase+f: Typo ei ole käytäntömuutos ellei se samalla muuta käytännön asiasisältöä. Jos muuttaa, niin silloin mielestäni pitääkin ilmoittaa.
  Aulis: Käytäntöjen tuleekin olla – kaikkien käyttäjien – seurannassa, ei vain nippelintarkasti kiinnostuneiden ;) ! --Watsamies 19. tammikuuta 2010 kello 20.16 (EET)

Käytäntömuutoskeskustelujen arkistointi

Käytäntömuutoskeskustelut arkistoidaan copy-pastena uudelle alasivulle mutta vain silloin, kun keskustelun seurauksena käytäntöä muutetaan. Arkistoinnin hoitaa henkilö, joka tulkitsee keskustelun päättyneeksi. Arkistosivun alkuun tulee lisätä myös diff-linkit, joista näkyvät sekä keskustelun avaus että siihen jätetyn viimeisen kommentin lisäys, ja lisäksi keskustelun alku- ja loppupäivämäärä. Linkki arkistosivulle on kirjattava myös muokkausyhteenvetoon aina kun käytäntöä muokataan.

• Kannatan: siitä on vaivaa, mtta yksittäiseen sivuun jälkeenpäin helpompi viitata kuin kaivella vanhoja muokkauksia arkistoista ja diffeistä. —Tve4 ^(Gblk) 16. tammikuuta 2010 kello 16.56 (EET)
• Vastustan. Saa arkistoida, jos joku haluaa, mutta ei ole pakko. --Mpadowadierf 17. tammikuuta 2010 kello 13.52 (EET)
• Vastustan. En pidä tarpeellisena. --Velma 18. tammikuuta 2010 kello 11.21 (EET)
•  Kannatan. Hyvä ehdotus. Auttaa pysymään kärryillä käytäntöjen sisällöstä. --Pentti Repo 18. tammikuuta 2010 kello 12.42 (EET)
• Kannatan Tosin kevyt linkityskin muualla kuin käytännön itsensä keskustelusivulla tapahtuneeseen laajempaan keskusteluun riittää auttavasti. –Aulis Eskola 18. tammikuuta 2010 kello 14.28 (EET)
• vastustan. ihan kannatettava idea ja saattaa toimiakin, mutta ei arkistointipakkoa. Gopase+f 19. tammikuuta 2010 kello 00.16 (EET)
• vastustan. linkitys ja sen kertominen missä keskustelu on käyty on ihan riittävää. --Zache 19. tammikuuta 2010 kello 21.24 (EET)
• Kannatan ehdottomasti! Ei sentään liene käytäntö tämä tapa, että käytännöt pitää kaivaa kissojen ja koirien kanssa esiin jostakin syrjäsivuilta; mistä lienee saanut alkunsa. Varsinainen arkistosivu ei ole välttämätön, mutta selkeyden kannalta toki suotava. Vähintään luokka tai luettelosivu pitäisi kuitenkin olla, varsinkin kaikille voimassa oleville käytännöille, mutta myös muutoksille erikseen! --Watsamies 20. tammikuuta 2010 kello 20.51 (EET)
• Tyhjää. Ettei tästä tulis sitten vaikeaselkoinen ja työläs. En tahdo torpata tätä kuitenkaan. --Höyhens 27. tammikuuta 2010 kello 00.54 (EET)

Käytäntömuutoskeskusteluiden kesto

Käytäntömuutosten käsittelyajalle on asetettava minimiaika (tämä ehdotus ei ota kantaa käsittelyajan pituuteen, vaan siitä voidaan päättää erikseen).

• Kannatan —Tve4 ^(Gblk) 16. tammikuuta 2010 kello 16.56 (EET)
•  Kannatan -Kommentin jätti Aku506 (keskustelu – muokkaukset)
• Vastustan. Turha lisätä turhaa byrokratiaa. --Mpadowadierf 17. tammikuuta 2010 kello 13.52 (EET)
• Vastustan. Per Mpadowadierf --Jisis (keskustelu) 17. tammikuuta 2010 kello 22.35 (EET)
• Vastustan. Tapauskohtaista harkintaa. Gopase+f 17. tammikuuta 2010 kello 22.46 (EET)
• Kannatan. Tapauskohtaisella harkinnalla tosin, ei ole reilua, että asioista päätetään pikaisesti puolisalaa pyhäpäivinä tai lomakaudella Lepinkainen 18. tammikuuta 2010 kello 09.21 (EET)
• Vastustan. Kyllä tähän mennessä on homma toiminut riittävän hyvin. --Velma 18. tammikuuta 2010 kello 11.21 (EET)
•  Vastustan. --Pentti Repo 18. tammikuuta 2010 kello 12.43 (EET)
• Vastustan Tapauskohtaista harkintaa, tarkemmat pykälät ovat turhaa säännöstöä. –Aulis Eskola 18. tammikuuta 2010 kello 14.30 (EET)
• Vastustan samoilla argumenteilla kuin Eskola D100a 18. tammikuuta 2010 kello 23.25 (EET)
• Kannatan. Jos homma tähän mennessä onkin toiminut riittävän hyvin, niin ilveilyjen ja vakavampienkin vedätysten ennalta ehkäisemiseksi tulisi minimiaika olla käytössä. Ei voi olla mitenkään kohtuullista eikä edes asiallista, että keskustelun aloittaja voi päättää, missä ajassa muutospäätös on pätevä; vrt. esim. poistoäänestyskäytäntö!
  Lepinkaisen mainitsemien tilanteiden varalta normaalia pitempää minimiä voitaisiin mielestäni sen sijaan kyllä harkita tapauskohtaisesti sovellettavaksi, ei kuitenkaan sitäkään pelkästään aloittajan näkemyksen varassa.
  Ja lopuksi perustelu, miksi en pidä minimin käyttöön ottamista tarpeettoman byrokratian lisäämisenä: Jos lähdetään siitä, että asialliset käyttäjät halutaan pitää käytäntöjen noudattamiseen sitoutuneina, niin silloin tulee nähdäkseni pyrkiä siihen, että käytännöt ovat kaikin puolin – myös säätämisjärjestyksensä puolesta – asianmukaisia. Mutu-pohjalla kun on ikävä taipumus kohdata se kuuluisa Murphyn laki väärältä puolelta ;) --Watsamies 19. tammikuuta 2010 kello 20.59 (EET)
• Kannatan ihan siksi että saattaa mennä jokin käytäntömuutos ohi kun ei ole täällä aina päivystämässä. --Höyhens 27. tammikuuta 2010 kello 00.55 (EET)

Yleinen keskustelu ehdotuksista

Tarkoitetaanko tässä nyt käytäntömuutoskeskustelulla vain sellaista muutosta, jonka seurauksena jotakin käytäntösivua muutetaan? Vai koskeeko tämä kaikkia käytäntöjä tulkitsevia keskusteluita? -- Piisamson 16. tammikuuta 2010 kello 17.14 (EET)

Yleisesti ylläolevat koskevat kaikkia käytäntömuutoksia koskevia keskusteluja, mutta arkistointi vain tilannetta jossa käytäntöä muutetaan. —Tve4 ^(Gblk) 16. tammikuuta 2010 kello 17.18 (EET)

Mutta kyllähän ne kirjataan myös käytäntösivuille?? Uudehkona käyttäjänä olen jo huomannut, että monia "käytäntöjä" pitää hakemalla hakea keskustelusivujen arkistojen uumenista... Jos jostain on sovittu, niin se pitää myös löytyä käytäntösivuilta - tai ainakin linkki jonnekin, mistä sen oikean käytännön löytäisi.--Nedergard 16. tammikuuta 2010 kello 17.29 (EET)

Nedergard yllä puhuu todella asiaa. Kukaan ei ole selvillä käytännöistä jos on kuukauden linnassa tms. --Höyhens 17. tammikuuta 2010 kello 02.07 (EET)

Eikä vaikkei olisikaan! --Watsamies 20. tammikuuta 2010 kello 20.56 (EET)

Nyt kun käytäntöjä viilataan, niin pitäisikö samalla pistää kirjalliseksi ohjeeksi, että kun uusi käytäntö luodaan niin se samalla tulee lisätä myös Oikopolku-hakemistoon? --Zache 17. tammikuuta 2010 kello 21.26 (EET)

En näe hyötyä "pakollisena", toki oikopolut on hyvä olla olemassa, mutta sielläkin varmasti voisi jotain karsintaa suorittaa. —Tve4 ^(Gblk) 18. tammikuuta 2010 kello 14.30 (EET)

Lähinnä ajattelin sitä, että kyseinen hakemisto on ainoa yhtenäinen paikka johon tällä hetkellä on koottu mitä käytäntöjä, ohjeita, esseitä jne täällä on eikä sekään pysy ajan tasalla jollei ihmiset sivua päivitä. --Zache 18. tammikuuta 2010 kello 22.52 (EET)

Sen verran vielä tästä, että se oikopolku, ikävä kyllä, lakkaa olemasta oikopolku, jos se pakahdutetaan turvoksiin kaikella mahdollisella sinänsä tarpeellisella. Käytännöille ja niiden muutoksille pitää käytettävyyden takia saada omat luokkansa tai luettelosivunsa! --Watsamies 21. tammikuuta 2010 kello 18.31 (EET)

Oletko ikinä vilkaissut sitä sivua? --Zache 21. tammikuuta 2010 kello 18.36 (EET)

Oikopolkua jos tarkoitit, niin kyllä vaan. Nykyisellään se on vielä OK, mutta jos siihen liitetään linkki jokaiseen käytäntömuutokseen, niin ei tuu mittään. Oma kattosivu tai -luokka tarvitaan, vrt. esim. sivu Artikkelitoiveet. Siihen kun sitten linkitetään vaikka aluksi vain oikopolusta, niin alkaa homma toimia! --Watsamies 21. tammikuuta 2010 kello 19.35 (EET)

Ah, kirjoitettiin näemmä eri asioista. Meinasin lähinnä, että uudet käytäntö- ja ohjesivut pistettäisiin vakiona oikopolkuun. Tiedot yksittäisistä muutoksista saa minustakin olla jossain muualla. --Zache 22. tammikuuta 2010 kello 00.35 (EET)

Tämän suuntaista minäkin tarkoitin. Olisi kuitenkin selkeää, että olisi olemassa kaksi kattosivuina toimivaa luettelosivua, joihin linkitettäisiin sekä Oikopolusta että Ajankohtaista-sivulta: Wikipedia:Tuoreet ohjeet ja Wikipedia:Tuoreet käytännöt. Nämä olisivat siis kattosivuja, joista olisi edelleen linkit yksittäisiin uusiin ohjeisiin ja käytäntöihin, jälkimmäisestä myös uusiin käytäntömuutoksiin. Sivuilla olevien linkkien tuoreus saataisiin varmistettua esim. ohjelmakomennolla, joka poistaisi linkin listasta sen oltua siellä tietyn ajan.
Eri asia, jota aikaisemmin jo sivusin, on, että kaikille, myös ennestään voimassa oleville, käytännöille tarvittaisiin kattosivu tai -luokka, jotta ne olisivat kohtuudella löydettävissä. Ei aivan yhtä välttämätön, mutta kuitenkin varsin hyödyllinen olisi myös aiemmin mainitsemani luettelo tai luokka vanhemmille käytäntömuutoksille.--Watsamies 22. tammikuuta 2010 kello 20.07 (EET)

Kohtaa "Käytäntömuutoskeskustelut voidaan käydä joko täällä käytäntökahvihuoneessa tai kohteena olevan käytännön keskustelusivulla, mutta ei muualla." rikottaisiin siis esim. nyt kun käydään keskustelua paikassa: Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Keskustelu merkittyjen versioiden käyttöönotosta? Gopase+f 24. tammikuuta 2010 kello 04.55 (EET)

No, eipä oikeastaan, jos kerran käytäntökuppilan alasivulla ollaan. Mutta se taas, miksi tämä erittäin asiallisesti hoidettu korjaus jouduttiin tekemään, on mielestäni kuvaava esimerkki siitä, miksi tieto käytännöistä pitäisi olla koottuna yhdelle sivulle. Ketä hyödyttää tällaisen tiedon pilkkominen? --Watsamies 26. tammikuuta 2010 kello 18.54 (EET)

Voiko abstrakteja käyttää lähteinä?

Mieleeni tuli tällainen kysymys. Eli, jos joku käyttäjä haluaa käyttää lähteenä jotain tieteellisessä lehdessä julkaistua artikkelia esim. [7] ja huomaakin, että ilmaiseksi on saatavilla vain artikkelin abstrakti. Tällä kuvitteellisella käyttäjällä ei pääse lukemaan koko artikkelia esimerkiksi Nelli-portaalin avulla eikä hän halua/viitsi maksaa päästäkseen sitä lukemaan. Voiko tällöin käyttäjä kirjoittaa artikkeliin X, että tutkimustuloksien mukaan asia on sitä sun tätä ja merkitä artikkelin lähteeksi, vaikka on lukenut vain abstraktin? Toinen vähän samaa asiaa sivuava kysymys on, että pitääkö maksullista lähdettä käyttäessään mainita, että kyseessä on maksullinen lähde? --MiPe ^(wikinät) 23. tammikuuta 2010 kello 11.24 (EET) Ps. Vielä varmuuden vuoksi: Pääsen lukemaan koko esimerkkiartikkelin Nelli-portaalin kautta

Koverin keskitysleiri artikkelissa on asia mainittu erään lähteen käytön yhteydessä, tee samalla tavoin niin asia on lukijan harkittavissa sen jälkeen.D100a 23. tammikuuta 2010 kello 11.31 (EET)

Abstraktia voi hyvin käyttää lähteenä jos abstrakti kertoo asian, mutta vain siinä tapauksessa. Maksullisia lähteitä voi tietenkin käyttää lähteenä, lähes kaikki lähteet ovat maksullisia. Nettilinkkien kohdalla on hyvä mainita mahdollisesta maksullisuudesta (tai rekisteröintipakosta), mutta muuten se on turhaa. Terv. --Riisipuuro 23. tammikuuta 2010 kello 11.42 (EET)--

Wikipedia ei ole mikään webbikataloogi tai tiivistelmä webbin sisällöstä. Erityisesti PAINETTUJA LÄHTEITÄ voi ja tulee käyttää lähteinä. Tietenkin, jos painettu lähde on saatavissa webbistä tai jos siitä on vapaasti luettava abstrakti webbissä tulee tähän linkittää {{Lehtiviite}}-mallineen www-kentällä. Tietellisistä artikkeista on erikseen turha mainita, että vain abstrakti tai ensimmäinen sivu on ilmaiseksi luettavissa.

Sitten toiseen kysymykseesi: Olet siis joutunut tilanteeseen, jossa olet eri mieltä ja muokkussodit tieteellisen artikkelin sisällöstä. Kiistakumpanisi perustelee mielestäsi virheellistä väitettä lähteellä, josta pääset lukemaan vain abstraktin. Epäilet, että kiistakumppanisi väittää lähteen sisältävän sellaista, jota siinä tosiasiassa ei ole. Ratkaisu on se, että pyydät häntä esittämään tarkkan sitaattin lähteen sisälöstä. Jos hän ei pysty tai halua sitä tehdä, muokkaa teksti mieleiseksesi.

Tämä ohje on kylläkin siinä mielessä turha, että yllä kuvattua skenaariota tuskin koskaan tapahtuu suomenkielisessä Wikipediassa. En-wikissä tilanne on taas jokapäivästä. -- Petri Krohn 25. tammikuuta 2010 kello 19.06 (EET)

Mihin tuo viittaus webbikatalogiin tai internetin tiivistelmään oikeen liittyy? Samaten en oikein hoksaa miten lähdemedian arvottaminen - oikein isoin kirjaimin - liittyy ketjuun, eihän asiasta ole aikaisemmin mainittu mitään. Terv. --Riisipuuro 25. tammikuuta 2010 kello 20.53 (EET)--

milloin sallitaan Tämä on tekijänoikeudella suojattu valokuva mallinteen käyttö

Meille on luotu malline Tämä on tekijänoikeudella suojattu valokuva, sitä on alettu käyttää runsaasti esim Tiedosto:MJ VibeMagazine 2002.jpg, Tiedosto:MJ 1992.jpg, Tiedosto:Mj L'uomo Vogue 2007.jpg, Tiedosto:Mj 1999.jpg, Tiedosto:Juhan af Grann.jpg, Tiedosto:Mj1971.jpg, Tiedosto:MJ & LMPresley.jpg, nämä esimerkkinä.

Onko meillä mitään käytäntöä tai ohjetta milloin tämä malline hyväksytään, jos artikkelissa on valokuva, saako sitä silloin käyttää, sallitaanko me kaikkiin mahdollisiin artikkeleihin esim henkilökuvat tuolla mallinteella vai miksi yleensä tämä malline luotiin--Musamies 23. tammikuuta 2010 kello 16.29 (EET)

Tässä vaiheessa sopisi huomauttaa, että tuollakaan mallineella ei saa laittaa kuvia pelkästään koristeeksi. —Tve4 ^(Gblk) 23. tammikuuta 2010 kello 16.45 (EET)

Tekijäksi kuvassa Tiedosto:Juhan af Grann.jpg on mainittu "MTV3". Taitaa olla Ufojen puuhia! --Kulttuurinavigaattori 23. tammikuuta 2010 kello 17.35 (EET)

Kaikkien yllä mainittujen kuvien käyttö oli tiedostojen käyttösääntöjen vastaista eli ne olivat sellaisia, että samaan käyttötarkoitukseen voitaisiin ottaa tai olisi voitu ottaa vastaava vapailla käyttöoikeuksilla varustettu kuva. Vastaavissa tapauksissa kannattaa merkitä tiedosto roskaksi ja lisätä kuvan lisänneen käyttäjän keskustelusivulle malline {{Kuvat}} käyttämällä merkintää {{Subst:Kuvat}} + allekirjoitus. –Ejs-80 23. tammikuuta 2010 kello 18.25 (EET)

Artikkelissa Lenna ja tiedostossa Lenna-testauskuva.png on selkeä esimerkki tilanteesta, jossa {{Valokuva}}-mallinetta on käytetty oikein. Samoin tiedostoa Albert Einstein näyttää kieltä.jpg on mahdotonta käyttötarkoituksessaan korvata vapaalla kuvalla, sillä artikkelin teksti käsittelee juuri kyseistä valokuvaa eikä esimerkiksi jonkun toisen ottamaa CC-BY-SA-lisensoitua kuvaa, jossa Einstein ottaa nokoset. –Ejs-80 23. tammikuuta 2010 kello 19.02 (EET)

Oisko yhtenä syynä mallinteen runsaaseen käyttöön se että se on lisätty maline-luetteloon sivulla Toiminnot:Tallenna, pitäisikö se ottaa pois siitä luettelosta ettei sitä käytetä niin helposti. Kommentin jätti Musamies (keskustelu – muokkaukset)

Puhutaanko tässä {{Valokuva}}-mallineesta? --Zache 23. tammikuuta 2010 kello 18.32 (EET)

Kyllä--Musamies 23. tammikuuta 2010 kello 18.49 (EET)

Minä käytin sitä Sellon ampumavälikohtaus artikkelissa Ibrahim Shkupollin kuvan yhteydessä. Siitä kyseisestä kuvasta tiedetään, että sitä voi käyttää sitaattioikeudella tiedostus/uutisluontoisessa tehtävässä kun kerran koko Suomen media käytti sitä. Samalla pyysin Ejs-80:ntä lisäämään sen tallenna valikkoon, koska minusta siinä ei ollut mitään vastaavaa mallinetta. Tuo lisääminen tosiaan selittää sen miksi sitä on alettu käyttämään viimeaikoina vaikka malline itsessään on vuodelta 2008. Käytöstä vielä; minusta tuon käyttöön pätee normaalit tiedostojen käyttösäännöt sitaattioikeudesta. --Zache 23. tammikuuta 2010 kello 19.07 (EET)

On hyvä, että vaihtoehto on lataussivulla. Se toimii eräänlaisena tekijänoikeus-ansana ja hunajapurkkina. Ilmeiset tekijänoikeusrikkomukset on jälkeenpäin helppo siivota pois – tai ainakin kirjoittaa perustelut kuvan käytölle. -- Petri Krohn 25. tammikuuta 2010 kello 19.22 (EET)

Tähän asti jonkinlaisena hunajapurkkina on toiminut malline {{Kuvakaappaus/WWW}}, jonka väärinkäyttöön tarvitsee vähän mielikuvitusta – toisin kuin Valokuva-mallineen – ja josta on helpompi nähdä, että jonkun lärvin kuva on tallennettu väärällä käyttöoikeudella. Kannatan mallineen poistamista valikosta. Tuo Shkupollin kuvakin on muuten mielestäni käyttösääntökäytännön vastainen, koska hänestä on periaatteessa mahdollista saada vapaa kuva, toisin kuin on Ejs:n yllä mainitsemien tapausten laita. Näinhän tätä sääntöä on tulkittu? Eikä vetoamisfunktiokaan kai toteudu, koska tuohon nimenomaiseen kuvaan ei viitata tai vedota artikkelissa. --Herra Maka 25. tammikuuta 2010 kello 19.58 (EET)

Shkupollin kuvan perusteena on, että tuo on nimen omaan poliisin julkaisema kuva. Pidän kyllä itsekin tuota vähintään sääntöjen rajamailla olevana tapauksena. Voisiko esim. artikkeliin Urho Kekkonen laittaa sitaattioikeudella jonkun virallisen presidenttikuvan tjsp. ja käyttää perusteena että sitä nimenomaista kuvaa ei voi korvata vapaalla. EDIT:Ja Tiedosto:Steins-Rosetta.jpg on vastaava tapaus, johon ei myöskään artikkelissa viitata.--A333 K 25. tammikuuta 2010 kello 20.15 (EET)

Tuo kuvakaappaus www olikin hyvä havainto, löysin kaksi tapausta, yhden melkein selvän roskan ja yhden epäselvän jota kyselin lisääjältä.--Musamies 25. tammikuuta 2010 kello 20.25 (EET)

Ja niille ketkä ovat epätietoisia, niin vetoamisfunktio on sitten meidän sääntö eikä tekijänoikeuslaista pohjautuva vaatimus. Tekijänoikeuslaki sinänsä vaatii vain, että on jokin perusteltu syy käyttää kuvaa. Tms. Sitaattioikeutta pohdittaessa on tärkeää, että siteeraajan teoksen ja siteerattavan teoksen välillä on asiallinen yhteys. Siteerattua tekstiä saa käyttää omien ajatustensa perustelemiseen, havainnollistamiseen tai siteerattujen ajatusten arvostelemiseksi., l sitaattioikeus Wikipedia. Eli se mitä tuon Shkupollin kuvan kohdalla tulisi miettiä on, että tulisiko artikkelissa olla poliisin julkaisema kuva tyypistä vaiko ei eikä sitä, että pitäisikö se poistaa sääntöseikan takia. ( Minun puolestani kuvan voi kyllä poistaakin, teidän poistoperusteet vain vähän häiritsi) --Zache 25. tammikuuta 2010 kello 20.39 (EET)

Väite siitä, että vetoamisfunktio olisi meidän keksintöämme, ei pidä paikkaansa. Katso esim. Tekijänoikeusneuvoston lausunto 1997:9: ”"Hyvän tavan mukaisuuden" on selitetty tarkoittavan sitä, että lainaamisen tulee toteuttaa niin sanottu vetoamisfunktio” jne. Vetoamisfunktiohan tarkoittaa käsittääkseni juuri tuota mainitsemaasi asiallista yhteyttä. Ehkä sekoitit vetoamisfunktion käyttösääntökäytännön vaatimukseen siitä, että kuvaa on oltava mahdotonta käyttötarkoituksessaan korvata vapaalla kuvalla? Se nimittäin on käytäntöön konsensuskeskustelun jälkeen lisätty meidän oma sääntömme, ja se perustuu siihen, että Wikipedia on vapaan sisällön tietosanakirja. En tiedä, ymmärsinkö kommenttisi viimeisen lauseen oikein, mutta minusta kuvan käyttöä Wikipediassa rajoittavat sekä Wikipedian omat käytännöt että tekijänoikeuslaki. Esim. Shukpolli-kuvan tapauksessa pitäisi siis miettiä sekä sitä, että (a) onko kuvaa mahdotonta korvata vapaalla kuvalla, ja jos on, niin seuraavaksi sitä, (b) täyttyykö vetoamisfunktio eli onko tekstin ja kuvan välillä asiallinen yhteys.

Siitä sitten voidaan olla montaa mieltä, että mitä on korvaamisen mahdottomuus ja milloin vetoamisfunktion katsotaan toteutuvan. Minun kantani on, että korvaamisen mahdottomuudella on tarkoitettu jotain, mikä on lähellä loogista mahdottomuutta: kuolleidenkaan henkilöiden artikkeleissa ei voida käyttää ei-vapaita kuvia, koska heistä on teoriassa mahdollista saada vapaa kuva – viimeistään muutaman kymmenen vuoden kuluttua, kun ei-vapaiden kuvien tekijänoikeudet raukeavat. Mutta jos kanta viedään äärimmilleen, niin sille voidaan esittää vastaväite, että teoriassahan on mahdollista saada vaikka Matt Groeningilta lupa julkaista kuva Bart Simpsonista vapaalla lisenssillä, jolloin vaatimus sulkisi pois kaikki ei-vapaat kuvat. Pitäisi siis määritellä tarkemmin, mitä mahdottomuudella tässä yhteydessä tarkoitetaan, ja terveen järjen mukainen kanta on varmaan jotain tiukan loogisen mahdottomuuden ja hällä väliä -asenteen väliltä, kun tässä vapaata tietosanakirjaa ollaan kuitenkin tekemässä. Mitä tulee tekijänoikeuslain vaatimukseen kuvan ja tekstin asiallisesta yhteydestä, niin tulkintani on, että tuota nimenomaista kuvaa tulee käsitellä artikkelin leipätekstissä. Tälle taas status quo -vastaväite on, että Wikipediassa on satoja logoja ja kansikuvia, joihin ei mitenkään viitata leipätekstissä. Koska en ole juristi, en osaa sanoa, onko vaatimus kuvaan viittaamisesta leipätekstissä liioiteltu vai voiko vetoamisfunktio täyttyä ilman kuvan eksplisiittistä käsittelyä (sivumennen sanoen kysyin tätä hiljattain tekijänoikeuskahvihuoneessa). Nämä asiat pitäisi keskustella joskus läpi. Ceterum censeo, että Valokuva-malline on poistettava käyttöoikeusvalikosta. --Herra Maka 25. tammikuuta 2010 kello 22.07 (EET)

Mitä tulee ei-vapaiden kuvien käyttöön, niin ylin asiaa määrittelevä käytäntö on Wikimedia Foundationin kaikkia hankkeita sitova Licensing policy, jonka mukaan kaikilla ei-vapaita kuvia tiedostoja käyttävillä hankkeilla on oltava ns. Exemption Doctrine Policy (EDP), joka kertoo, millaisia tekijänoikeudella suojattuja kuvia tiedostoja saa käyttää ja miten (lain sallimissa rajoissa). Meillä EDP tarkoittaa juurikin sitä, että ei-vapaiden kuvien ja muiden tiedostojen osalta toimitaan tekijänoikeuslaissa määritellyn sitaattioikeuden rajoissa (muiden wikien tilanteesta voi hakea tietoja Meta-Wikin sivulta Non-free content) tiedostojen käyttösäännöissä esitetyllä tavalla. Licensing policy#Resolution sanoo suoraan näin kohdassa kolme: ”Such EDPs must be minimal. Their use, with limited exception, should be to illustrate historically significant events, to include identifying protected works such as logos, or to complement (within narrow limits) articles about copyrighted contemporary works. An EDP may not allow material where we can reasonably expect someone to upload a freely licensed file for the same purpose”. Sama lyhyesti suomeksi: (tekijänoikeuksilla suojatun) EDP-aineiston käytön tulisi olla minimaalista, eikä sellaisen aineiston käyttöä tulisi sallia tilanteissa, joissa vastaavaan käyttötarkoitukseen sopiva vapaasti lisensoitu tiedosto on mahdollista saada. –Ejs-80 25. tammikuuta 2010 kello 23.13 (EET)

Kiitos tuosta linkistä tuohon keskusteluun jossa asiasta on päätetty! Tarkoitin sitä, että vaikka me olemme päättäneet että suomenkielisessä Wikipediassa poikkeustapauksia lukuunottamatta (levykannet jne) täytyy tekstissä viitata kuvaan, niin laki ei voi tarkoittaa sitä niin tiukasti. Esimerkiksi jos käsittelen artikkelissa vaikka kaupungin X vaalipiirejä niin pakkohan siihen on saada sitaattioikeudella saada käyttää virallista vaalipiirikarttaa ilman, että tekstissä käsitellään nimenomaista karttatiedostoa. Muutenhan tilanne on täysin absurdi. (Vaalipiirikartat ovat muuten Suomessa tekijänoikeuksien alaista sisältöä joita kaupunkien paikkatietopalvelut myy eikä suojattujen karttojen pohjalta saa piirrellä vapaita versioita. Voi olla, että jostain virallisesta päätöksestä löytyis versio josta voi piirtää vapaan version. Kuitenkin on vastaavia karttoja joista ei löydy vapaata versiota anyway joten tuo käy esimerkistä. ). Riippumatta näistä jutuista joita tosiaan voisi jossain välissä pohtia enemmän, niin otetaan vain valokuva-malline pois valikosta jos se aiheuttaa siellä ylimääräistä työtä. --Zache 25. tammikuuta 2010 kello 23.24 (EET)

Voit laittaa vaaliaiheeseen artikkeliin viranomaisen tai kunnan ottaman kuvan ilman että se pitäisi poistaa. Minulle tultii rähisemään eräästä kuvasta joka oli ladattavissa vapaasti ko.henkilön kotisivulta. Täällä "kolpakkojuristit" pyrkivät tulkitsemaan omin päin näitä kuvien "vapaata sittattioikeutta" Yhdyslantainlaita eivät ole voimassa suomessa. D100a 26. tammikuuta 2010 kello 08.12 (EET)

Korpelan sivuilla on näköjään tällainen sitaattioikeuteen liittyvä juttu: Kuinka paljon saa siteerata (lainata)?. Tähän keskusteluun liittyvä lyhyt lainaus: ”Asiasta on ilmeisesti aika vähän oikeuskäytäntöä, joten on syytä olla varovainen sitaattioikeuden käytössä kuvien, äänien, liikkuvan kuvan yms. suhteen.” –Ejs-80 25. tammikuuta 2010 kello 23.31 (EET)

Shkupollin kuvasta vielä hieman. Meillähän on olemassa Malline:PD/Viranomainen. Eli onko tuo Skhupollin kuva "osa suomalaisen viranomaisen tai julkisen elimen päätöstä tai lausumaa" eli voitaisiinko kuvassa nyt oleva käyttöoikeusmalline korvata sillä? --MiPe ^(wikinät) 26. tammikuuta 2010 kello 08.01 (EET)

Ei ole vaan poliisin itsensä ottama kuva omiin tarkoitukseen eli pidätyksen yhteydessä otettu kuva. Sillä ei siten ole mitään suojaa tai tekijänoikeusksia D100a 26. tammikuuta 2010 kello 08.16 (EET)