Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)/Arkisto1

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Pieni kysymys historioista

Muistelen, että jossain vaiheessa kykeni (vai oliko se engl.wikissä..?) jostain näkemään seuraavat hommat: a) kuinka monta kertaa artikkelia on muokattu ja b) kuinka monta kertaa tietty käyttäjä on muokannut artikkelia. Näkeekö ne jostain vai tulisiko minun mennä nukkumaan? --Neofelis Nebulosa (моє обговорення) 20. tammikuuta 2006 kello 23.09 (UTC)

a) En-wikille b) Minne vain -tKahkonen 15. toukokuuta 2006 kello 21.11 (UTC)

Luokittelemattomuudesta

Silmiini ei ainakaan osunut mitään mallinetta "Tähän artikkeliin ei ole merkitty luokkia tai luokat ovat väärässä asiayhteydessä.". Onko tällaista, ja jos ei niin olisiko tällainen tarpeellinen malline? Mallineella merkatut artikkelit voisivat näkyä esim. "Luokittelua kaipaavat artikkelit" (tjsp.) -luokassa. --TeVe 22. tammikuuta 2006 kello 17.00 (UTC)

Toiminnot:Uncategorizedpages -Samulili 22. tammikuuta 2006 kello 20.28 (UTC)

Kuva:Featured article star.png

Mitä on tapahtunut tälle kuvalle? Sitä ei löydy fi-wikistä, commonssista saati poistolokista. --Lendu 26. tammikuuta 2006 kello 10.51 (UTC)

En ymmärrä. kävin sen jo kerran palauttamassa commonsiin eilen ja nyt se näyttäisi olevan taas kadonnut. --Joonas (kerro) 26. tammikuuta 2006 kello 10.54 (UTC)

Voi olla, että se on poistettu duplikaattina tiedostosta Image:Cscr-featured.png. --Hautala 26. tammikuuta 2006 kello 20.17 (UTC)

Joo, huomasin tuon saman ja päivitin linkit fi-wikissä osoittamaan tuohon uuteen kuvaan.--Joonas (kerro) 26. tammikuuta 2006 kello 20.28 (UTC)

Levykevandaali

Wikipediassa on viime aikoina riehunut vandaali, joka luo roska-artikkeleita puhelinyhtiöistä ja lisää vääriä tietoja levykeartikkeliin. Loin Malline:V:n pohjalta mallineen Levykevandaali estoyhteenvetoja varten. --iirolaiho (kitinää) 26. tammikuuta 2006 kello 15.32 (UTC)

Yksittäistä käyttäjää kohti suunnatut mallineet ovat mielestäni turhia. --Harriv 26. tammikuuta 2006 kello 21.34 (UTC)

Eipä tuo levyketyyppi paljon eroa muista sotkijoista. Hmm. Tuo malline oli nyt siirretty sivulle {{Avaruusesto}}, mikä on jo paljon järkevämpi. -- Jniemenmaa 27. tammikuuta 2006 kello 07.53 (UTC)

Viestipohja abuse-ilmoitukseen levykevandaalista kannattaa lähettää. --iirolaiho (kitinää) 27. tammikuuta 2006 kello 13.33 (UTC)

Lahjoitusten verovähennyskelpoisuus

Verohallituksen yhtenäistämisohjeen 2144/32/2004 kappaleessa 3.6.2 todetaan seuraavaa:

Arvoltaan vähäinen raha- tai esinelahjoitus yleishyödylliseen ja samalla paikalliseen tai yrityksen toimialaa lähellä olevaan tarkoitukseen voidaan katsoa suhdetoiminnan luonteiseksi menoksi, joka on vähennyskelpoinen verotuksessa. Yritys saa vähentää edellä mainittuja lahjoituksia enintään 850,00 € lahjoituksensaajaa kohti. Lahjoitus poliittiseen tarkoitukseen ei ole kuitenkaan miltään osin vähennyskelpoinen verotuksessa.

Tiedustelin asiaa verotoimistosta, ja puhelimitse sanoivat epävirallisesti että jos Wikipedia on jotenkin yhdistettävissä oman firman alaan, niin lahjoituksen voi vähentää firman kuluina. Edellytyksenä siis, että puhutaan pienistä summista (muutamia satasia). Kirjallinen päätös lahjoitusten vähennyskelpoisuudesta maksaisi 1480 euroa[1]. Mitä mieltä olette, uskaltaako Wikipedia-lahjoituksen vähentää verotuksessa? Lopullisestihan asia selviää vasta kun verotarkastus iskee kohdalle :-). --Huussi 27. tammikuuta 2006 kello 09.04 (UTC)

...kaikki Kahvihuoneen verojuristit ovat juuri nyt varattuja. Olkaa hyvä ja odottakaa sulkematta verkkoyhteyttä.. --Joonas (kerro) 27. tammikuuta 2006 kello 09.12 (UTC)

Jos itse katsoo kriittisen pohdinnan jälkeen, että verovähennys on perusteltu, niin eihän siinä mitään häviäkään, jos merkitsee. Vai häviääkö? -Samulili 27. tammikuuta 2006 kello 10.03 (UTC)

Käsitykseni mukaan; Jos verovelvollinen tekee hyvässä uskossa ratkaisun, selvitettyään sitä ennen asiaa siten, kuten huolellisena pidetty henkilö olisi asiaa selvittänyt, niin hän ei syyllisty rikokseen, vaikka verottajan tulkinta asiasta olisikin myöhemmin erilainen. Näin ollen häntä ei rangaista. --Teveten 27. tammikuuta 2006 kello 11.35 (UTC)

Mikä on firman ala joka on yhdistettävissä Wikipedian toimintaan? IT-ala? Kustannustoiminta? Myös säätiöt voisivat olla hyviä herätettäviä lahjoitusmielessä... Crash 27. tammikuuta 2006 kello 13.07 (UTC)

Esimerkiksi Internet-operaattori lahjoittaa Wikipedialle rahaa, jotta Internetiin saadaan lisää laadukasta sisältöä, mikä saattaa ehkä laajentaa markkinoita. --iirolaiho (kitinää) 27. tammikuuta 2006 kello 15.52 (UTC)

Kirjoittelin aikoinaan foundationin ohjesivulle että Elinkeinoa harjoittavien lahjoitukset Wikimedialle saattavat olla verovähennyskelpoisia siinä tapauksessa, että ne ovat arvoltaan vähäisiä ja yrityksen toimialaan liittyviä ja siten suhdetoiminnan luonteisia. Eiköhän tuo ole tarpeeksi tulkinnanvaraisesti määritelty. Tietenkin siihen voisi laittaa sen 850 euron rajan, jos se on virallinen. —MikkoM (♫) 27. tammikuuta 2006 kello 11.38 (UTC)

Tuota ohjetta voisi tosiaan täsmentää ja mm. lisätä linkin verohallinnon säädökseen, niin yrittäjä voi itse selvittää pykälien sisällön ja päättää, tunkeeko sen firman kuluiksi vai ei. Kannattaa miettiä valmiiksi, miten perustelee lahjoituksen liittyvän firman toimintaan. Esimerkiksi allekirjoittaneen pienyrityksen asiakkaista reilu enemmistö pitää Wikipediaa hyvänä juttuna ja käyttää sitä, joten Wikipedialle lahjoittaminen on (mielestäni ja toivottavasti myös verottajan mielestä) ilmiselvää suhdetoimintaa. --130.233.243.228 29. tammikuuta 2006 kello 14.05 (UTC)

Tuo raja löytyy täältä[2], kohta 3.6.2. --Huussi 27. tammikuuta 2006 kello 13.56 (UTC)

Kyllä firma voi lahjoittaa Wikipedialle vaikka miljoonan. Mutta verottaja hyväksyy vähennyskelpoisena kuluna vain tuon 850 euroa. Tämä raja taidettiin määrittää tsunamionnettomuuden lahjoitusten yhteydessä. --TBone 27. tammikuuta 2006 kello 14.04 (UTC)

Mummo vs. Mummo (televisiosarja)

Tämä on lähinnä pohdintaa. Ylläolevat linkit johtavat kahteen lähes samanlaiseen mutta erisisältöiseen artikkeliin, koskien siis Mummo-televisiosarjaa. Vuosiluvut eivät tunnu täsmäävän... Tietääkö kukaan, onko alkuperäiseen Mummoon tehty jatko-osia? Jos on, nämä voisi yhdistää yhdeksi artikkeliksi. Jos ei, niin sitten on täsmennyksen paikka. --TeVe 28. tammikuuta 2006 kello 20.55 (UTC)

Ensiksi mainittu artikkeli kertoo sarjalle Kyllä isä osaa tehdyistä jatko-osista, ei siis sarjasta Mummo, vaikka sama Anja Räsäsen esittämä hahmo sarjassa esiintyikin. --Nironen 28. tammikuuta 2006 kello 21.12 (UTC)

Mummo merkitty edellä olevan perusteella roskaksi, Mummo (televisiosarja) voisi nimittäin siirtää tälle nimelle. --TeVe 28. tammikuuta 2006 kello 21.40 (UTC)

Elisa pitää bännätä

Viimeksi levykevandaali yhdisti ennustukseni [3] mukaisesti paperiartikkelin levykeartikkeliin. Lisäksi se loi artikkelin "Härkätien puhelin on Härkätien puhelin". Ehdotan Elisan nimiavaruuden bännäämistä. Jos bännäätte elisan nimiavaruuden, kirjoittakaa yhteenvedoksi {{Avaruusesto|Elisa}}, jolloin metatemplate osaa näyttää linkin oikeaan viestipohjaan tähän tapaan:

--iirolaiho (kitinää) 29. tammikuuta 2006 kello 09.00 (UTC)

Minusta trollien egoa on turhaa ruokkia. Tämä on ihan tavallinen vandaali johon tepsivät tavalliset keinot. -- Jniemenmaa 29. tammikuuta 2006 kello 09.18 (UTC)

Mielestäni kyseessä ei ole tavallinen vandaali. Tätä vandaalia eivät pidättele estot, ja ennen kuin sinä estit vandaalin IP:n, vandalismin torjunta oli täysin mahdotonta. Kyseessä saattaa olla jopa vandaalibotti. --iirolaiho (kitinää) 29. tammikuuta 2006 kello 09.27 (UTC)

Mitä tarkoitat "elisa pitää bännätä"? Et varmaankaan kaikkia elisalaisia ole bannaammassa yhden, kylläkin tuotteliaan vandaalin takia? --Teveten 29. tammikuuta 2006 kello 09.22 (UTC)

Elisan nimiavaruus on ollut ennenkin estettynä Windows XP-artikkelia vandalisoivan vandaalin vuoksi. --iirolaiho (kitinää) 29. tammikuuta 2006 kello 09.27 (UTC)

No ei ole ollut kuin osa Elisan osoiteavaruudesta bannattuna. Ei pidä nyt liioitella, yksittäinen henkilö on päättänyt vandalisoida, ei sen enempää. Jäljet on helppo korjata. Wikipedian toimivuuden kannalta on parempi korjailla jälkiä jälkeenpäin kuin harrastaa liian laajamittaisia ennaltaehkäiseviä toimia. --Harriv 29. tammikuuta 2006 kello 09.38 (UTC)

Miten sellainen osittainen bänni toimii, ja voisiko se auttaa tälläkin kertaa? Mielestäni tämän vandaalin jälkien korjaaminen ei ole erityisen helppoa, varsinkin kun se osaa nykyään ajoittaa iskuna sellaisiin aikoihin, jolloin ylläpitäjiä on vähän paikalla. Muistuttaa epäilyttävästi Ulla-hörhöä. —iirolaiho (kitinää) 29. tammikuuta 2006 kello 12.52 (UTC)

Onko siis ylläpitäjävoimaa tarpeeksi? Tästähän keskustellaan tavan takaa uusia toimihenkilöitä valittaessa... Crash 9. helmikuuta 2006 kello 13.25 (UTC)

Muuten, ko. käyttäjän kanssa on ihan turha alkaa väitellä siitä, onko paperi levyke tai ei. Bänniä kannattaa antaa heti jos joku vielä muuttaa noita sivuja uudelleenohjauksiksi. --Mikko Paananen 29. tammikuuta 2006 kello 10.28 (UTC)

Esimerkiksi minulla on Elisan nettiliittymä, kuten varmastikin erittäin monella muullakin wikipedian käyttäjällä. Oletteko tosiaan bannaamassa meidät kaikki yhden vandaalin takia? Tuollaisesta toimenpiteestä olisi varmasti huomattavasti enemmän haittaa kuin hyötyä wikipedialle.--Teveten 29. tammikuuta 2006 kello 09.54 (UTC)

Tuskinpa kukaan on Elisaa estämässä, ei syytä huoleen. Kyseessä on kuitenkin aika tavanomainen vandaali ja estoa on pyytänyt vasta yksi käyttäjä. --Hasdrubal 29. tammikuuta 2006 kello 10.16 (UTC)

Asiaa saattaisi auttaa, jos Elisan asiakkaat valittaisivat kyseisestä vandaalista uhaten siirtyä toisen operaattorin asiakkaaksi. Elisan asiakkaat taas saisi valittamaan osoiteavaruuden bännillä. Jos kerran olet Elisan asiakas, sinun kannattaa tehdä valitus vandaalista. —iirolaiho (kitinää) 29. tammikuuta 2006 kello 12.50 (UTC)

Elisaa ei varmaankaan voi pitää mitenkään vastuullisena wikivandalismista, joka ei ole laitonta tms. Elisalla ei varmaan olisi mahdollisuutta puuttua asiaan edes halutessaan, eikä se varmasti halua. Vaatimus kaikkien Elisan käyttäjien bannaamisesta jonkun vandaalin takia on käsittämätön. --ML 30. tammikuuta 2006 kello 12.46 (UTC)

Samoilla linjoilla. En usko Elisan korvaansa lotkauttavan wikipedian vandalisoinnille. On mielenkiintoinen juridinen kysymys, olisiko Elisalla halutessaan oikeus rajoittaa oman asiakkaansa netin käyttöä. Joka tapauksessa en usko Elisalta halua siihen löytyvän. Jos he ryhtyisivät omien asiakkaittensa netin käyttöä rajoittamaan, niin hehän ampuisivat omaan jalkaansa.--Teveten 30. tammikuuta 2006 kello 13.29 (UTC)

Kyllä Elisa rajoittaa asiakkaidensa netin käyttöä. Pari kertaa ole nähnytkin pakotesivun "Yhteytenne on katkaistu...", mutta kyse on ollut viruksen saastuttamasta ja niitä edelleen lähettävästä koneesta. --thule 30. tammikuuta 2006 kello 13.34 (UTC)

Elisan liittymäasiakkaat ovat sitoutuneet palvelun käyttöehtoihin, joissa takuulla kielletään vandalismi ja erinäinen haitallinen toiminta, joten Elisalla takuulla on oikeus puuttua tilanteeseen. Asiakkaiden käytön rajoittaminen muuttuu taloudellisesti kannattavaksi sillä hetkellä, kun se alkaa häiritä muiden asikkaiden liittymänkäyttöä. --Joonas (kerro) 30. tammikuuta 2006 kello 13.35 (UTC)

Tämä tapaus ei kyllä varmastikaan ylitä mitään käyttöehtojen rajoituksia. Wikivandalismi ei ole oikein mitään, se rinnastuu lähinnä ei-toivottujen viestien lähettelyyn jollekin keskustelupalstalle. Webyhteisöjen omalla vastuulla on määritellä säännöt, mitkä viestit ovat häirikköviestejä tai mikä on vandalismia ja valvoa sitä. Ehkäpä joku massiivinen spammibottiviritys voisi Wikipedian tapauksessa saada Elisan reagoimaan, mutta ei sen vähempi. --ML 30. tammikuuta 2006 kello 13.45 (UTC)

Tässä näyttää nyt tapahtuneen se, mihin tuollaisen häirikön voisi kuvitella pyrkivänkin, eli saamaan mahdollisimman paljon huomiota osakseen. Onneksi olkoon. --SM 29. tammikuuta 2006 kello 13.07 (UTC)

Tässä tarkoitin Elisan bännäämisellä sitä toimenpidettä, jolla silloin saatiin Ulla-vandalismi loppumaan (tosin se on alkanut uudestaan), ja joka on nyt tehty kahdesti uudelleen eli Elisan osittainen bännääminen vandaalin nimiavaruuden läheltä. --iirolaiho (kitinää) 10. maaliskuuta 2006 kello 12.40 (UTC)

Miksi

Miksi alussa ei ole suomen kieltä?

"Alussa Eru, Yksi, jonka nimi haltian kielellä on Ilúvatar, teki ajatuksistaan ainurin; ja he lauloivat Suuren Soiton hänen edessään. Tästä Soitosta sai Maailma alkunsa; sillä Ilúvatar teki ainurin laulun näkyväiseksi, ja he näkivät sen valona pimeydessä. -J.R.R. Tolkien, Silmarillion --Neofelis Nebulosa (моє обговорення) 2. helmikuuta 2006 kello 12.16 (UTC)

Alussa olivat suo, kuokka ja Jussi (Väinö Linna: Täällä Pohjantähden alla, s. 1)--Teveten 2. helmikuuta 2006 kello 12.40 (UTC)

"Alussa Jumala loi taivaan ja maan." 1. Moos. 1:1 --Joonas (kerro) 2. helmikuuta 2006 kello 12.58 (UTC)

Tämän lähteen (Joh. 1: 1-4) mukaan alussa oli "sana".--Teveten 2. helmikuuta 2006 kello 13.03 (UTC)

Lähteesi luotettavuus on kyseenalaistettu mm. täällä. Selkeää propagandaa ja pakkouskottamista --Joonas (kerro) 2. helmikuuta 2006 kello 13.11 (UTC)

Harhaanjohtava keskustelu, jossa selvästi pakkouskottajien vastustajat esiintyvät pakkouskottajina pilatakseen pakkouskottajien maineen. Etenkin, kun kaikki tietää, että ensimmäiseksi syntyi Khaos, sitten laajapovinen Gaia, ikuinen luja asuinsija, ja pimeä Tartaros avaran maan syvimpään sopukkaan (Theogonia 115–120). Duh. --Hasdrubal 2. helmikuuta 2006 kello 14.14 (UTC)

ALU:ssa suoritetaan vain yksinkertaisia lasku- ja vertausoperaatioita... -- Jniemenmaa 2. helmikuuta 2006 kello 15.22 (UTC)

Koska lehmilläkin on tunteet. — Nahru 2. helmikuuta 2006 kello 15.24 (UTC)

Vastatkaapas siihen kysymykseen mitä tässä kysyttiin. sehän on "Miksi"? --Matti-92 2. helmikuuta 2006 kello 17.41 (UTC)

Kyllähän tuo suomea on. 'Alku'-sanan inessiivi, alussa. Miksi se ei olisi suomea? -tKahkonen 14. helmikuuta 2006 kello 12.20 (UTC)

Tunnustuspalkinnoista

Meillä on täällä suomenkielisessä Wikipediassa tätä nykyä pari kappaletta näitä ansioituneille käyttäjille myönnettäviä tunnustuspalkintoja, mutta esimerkiksi tulla en-wikissä on oikein roppakaupalla sikäläisiä papukaijamerkkejä valmiina. Olisiko kellään mitään sitä vastaan, että lainattaisiin sieltä ainakin muutama valmista palkintoa, kun kerran monet muutkin Wikipediat ovat tällä tavoin tehneet. Tottakai uusia palkintomerkkejä voidaan itsekin luoda, mutta miksei otettaisi jokunen ihan valmiina? --Spirit 3. helmikuuta 2006 kello 14.33 (UTC)

Voihan niitä tietenkin ottaa (tai paremminkin eihän sitä voi estääkään :), mutta tuollainen en-wikin latotähti ei taida paljoa kenellekkään suomalaiselle sanoa. Kun noita muunkielisiä Wikejä katsoo, on palkinnot aika usein kyllä pyritty tekemään paikallisen kulttuurin mukaisiksi. --Joonas (kerro) 3. helmikuuta 2006 kello 14.38 (UTC)

Tuo on kyllä aivan totta, mutta olisi hyvä saada paljon erilaisia palkintoja erilaisten saavutusten palkitsemiseen, esim. työstä musiikkiaiheiste artikkelien tai toista maailmansotaa käsittelevien artikkelien parissa. Voisihan näistä toki laittaa toivomuksia samaan tapaan kuin artikkelitoiveista niin voisivat halukkaat sieltä katsoa, että millaisia palkintoja pitäisi Wikipediaa varten luoda. --Spirit 3. helmikuuta 2006 kello 18.15 (UTC)

Käyttäjälaatikoita, erilaisia palkintoja... mitä vielä? Eikö tämä sittenkin ole tai ainakin pyri olemaan vakavastiotettava tietosanakirja. Luulisi papukaijamerkin riittävän palkinnoksi, varsinkin kun siihen on mahdollista itse lisätä tarkentava selostus. Jos on ylimääräistä energiaa, purkakaa se mielummin tietosanakirjan kehittämiseen esimerkiksi uusien artikkelien kirjoittamisen muodossa, älkää tuollaiseen turhuuteen. --SM 3. helmikuuta 2006 kello 22.00 (UTC)

Onhan tuolla en-wikissäkin noita vaikka millä mitalla ja itse olen ainakin sitä mieltä, että joukko erilaisia tunnustuspalkintoja voisi olla ihan hyvä asia. Kyllähän se kannustaa tekemään Wikipediasta paremman, kun saa jotain tunnustusta. Ja jos sama henkilö ansioituu hienosti monella aihealueella, niin onhan se typerän näköistä, jos tunnustukseksi on antaa vain yhdenlaista merkkiä. SM on hyvä vaan ja luo parantelee niitä artikkeleitaan, sehän Wikipedian tarkoitus on. Mutta papukaijamerkissä ja muissa tunnustuspalkinoissa on mielestäni ideana juuri käyttäjien kannustaminen yhä parempiin suorituksiin. Onhan se psykologinen tosiasisa, että kun ihminen saa tunnustusta hyvin tekemästään työstä, olo paranee ja työkin maistuu paremmin. --Spirit 4. helmikuuta 2006 kello 07.54 (UTC)

Kyllä, aion jatkaa artikkelien luomis- ja parantelutyötä jatkossakin ja toivon muidenkin toimivan samoin. Wikipedia on vapaa tietosanakirja ja tällä vapaudella on hyvät ja huonot puolensa. Ei kuitenkaan kannata täysin unohtaa myöskään tuota Wikipedien määritelmässä esiintyvää tietosanakirja-sanaa. Kannatan käyttäjien kannustamista hyvän työn jatkamiseen ja hyvästä työstä annettavaa tunnustusta, ja ehkä täytyy myös suostua ymmärtämään myös se, että esimerkiksi kannustavien kommenttien tai kehujen kirjoittaminen käyttäjälle on joillekin täysin utopistinen ajatus, mutta että samojen asioiden esittäminen kuitenkin onnistuu erilaisten vekkuleiden "tunnustuspalkintojen" avulla.--SM 4. helmikuuta 2006 kello 20.56 (UTC)

Luutisti, luutunsoittaja vai joku muu

Wikipediaan ilmaantui artikkeli luettelo luutisteista, ja tunnustelin hieman jo artikkelin keskustelusivulla artikkelin nimen oikeellisuutta. Google löytää sanan luutisti 84 kertaa, sanan luutunsoittaja 122 kertaa ja "luutun soittaja" 86 kertaa. Luutisti (vaikka onkin hyvin mukautettu vrt. kitaristi tai basisti) ei kuitenkaan soinnu korvaani. Miten on, onko termi oikea? --Agony 3. helmikuuta 2006 kello 18.26 (UTC)

Luodessani tuota luetteloa käänsin luutisti-sanan vain suoraan englannin sanasta "lutenist". Koska luutunsoittaja näyttäisi olevan yleisempi, kannatan luettelon siirtämistä nimelle luettelo luutunsoittajista. --Jetman 3. helmikuuta 2006 kello 18.35 (UTC)

Google-mitalla ero on mitätön ja englanninkielinen termi lutenist taas puoltaa luutistia. On ihme jos näinkin vanhan soittimen soittajista ei ole vakiintunut jotain termiä, nyt vaan pitäisi kaivaa se esiin... --Agony 3. helmikuuta 2006 kello 18.48 (UTC)

Luutunsoittajaa kuullut monissa paikoissa. Luutistista ei kyllä tule luuttu mieleen kovin nopeasti. Ehkä kannattaisi vaan suoraan siirtää tuo artikkeli. – linnea 3. helmikuuta 2006 kello 18.51 (UTC)

Luutistia kannatan mä. --Matti-92 4. helmikuuta 2006 kello 15.51 (UTC)

Luutunsoittajaa taas mä. Vaikka onkin olemassa huilisteja ja viulisteja, niin käsittääkseni luutunsoittaja on vakiintunut yleiseen kielenkäyttöön. --Cuprum 4. helmikuuta 2006 kello 18.39 (UTC)

Minun näkemykseni mukaan sen pitäisi olla luutisti. Myös ilmaisuja "viulisti" ja "viulunsoittaja" käytetään molemia, mutta yleensä "viulisti" tarkoittaa viulua ammatikseen soittavaa henkilöä, kun taas "viulunsoittaja" tarkoittaa ketä vain henkilöä joka sattuu viulua soittamaan (vrt. "Viulunsoittaja katolla").--Joonas (kerro) 5. helmikuuta 2006 kello 09.37 (UTC)

Hyvä perustelu. Toisaalta esimerkiksi sanaan kosketinsoittaja ei taida liittyä mitään arvolatausta, koska mitään keyboardistia tai muuta vastaavaa rinnakkaisnimitystä ei käytetä. Olisiko näin myös luutun kohdalla? Varminta olisi tarkistaa sopivista lähteistä, mitä sanaa luuttua soittavista käytetään. --Cuprum 5. helmikuuta 2006 kello 11.34 (UTC)

Luulisin, että tuo ero johtuu siitä, että sellaista soitinta kuin kosketinsoitin ei ole olemassa. Kosketinsoittajuus "konkretisoituu" pianon tai urkuharmoonin tms. varsinaisen soittimen soittamiseen. Toisaalta "pianisti" ja "pianonsoittaja" menevät täysin symmetrisesti viulun kanssa. Mutta oli miten oli, suurta vahinkoa ei tapahdu käytettiinpä kumpaa muotoa hyvänsä. --Joonas (kerro) 5. helmikuuta 2006 kello 17.58 (UTC)

Yleinen tapa puhua laivastosta myös lentokoneiden kohdalla?

Huomasin että Finnairilla on laivasto joka koostuu lentokoneista. Yhden kerran aikaisemmin huomasin vastaavanlaisen tilanteen artikkelissa Interflug ja muutin laivaston kalustoksi (tosin en ilman pienimuotoista sananvaihtoa). Olenko paikoillaan junnaava vanhus kun mielestäni laivasto terminä kuuluu sotilaslaivoille, lentolaivue terminä sotilaslentokoneille ja yrityksien laivoista, autoista, lentokoneista tai muusta vastaavasta puhuttaessa ainoa oikea termi olisi kalusto? --Agony 4. helmikuuta 2006 kello 18.31 (UTC)

Kummankin sanan käyttö lienee sallittua (esim. kauppalaivasto, ajokalusto). Ja onhan ainakin erään tunnetun lentoyhtiön nimi "Lentolaivasto". --Cuprum 4. helmikuuta 2006 kello 19.05 (UTC)

Vaikka sitten lentolaivasto (itse käyttäisin lentokalusto), mutta ei kait sentään etuliitteetön laivasto? --Agony 4. helmikuuta 2006 kello 19.25 (UTC)

Käsittääkseni laivasto (ilman mitään etuliitteitä) on ihan vakiintunut termi lentokoneista puhuttaessa. Finnairkin omilla websivuillaan käyttää termiä laivasto. --Trainthh 7. helmikuuta 2006 kello 08.17 (UTC)

3D-molekyylimallit

Kemiallisia yhdisteitä käsittelevissä artikkeleissa on aina tietenkin syytä mainita molekyylikaavan lisäksi myös rakennekaava. Monimutkaisempien, etenkin orgaanisten molekyylien kohdalla nämäkään tiedot eivät välttämättä aina riitä molekyylin toiminnan ymmärtämiseksi, vaan olisi hyvä nähdä myös molekyylimalli. Molekyylimalleja näytetäänkin usein kaksiulotteisina kuvina, kuten esimerkiksi englanninkielisen Wikin adenosiinitrifosfaattia käsittelevässä artikkelissa.

Kehitys kehittyy ja tekniikka sen mukana. Yhä useammin kemiaan liittyvillä sivuilla on tapana laittaa staattisen kuvan tilalle/lisäksi 3D-molekyylimalli, jota voi sitten pyöritellä hiirellä, tutkia sen rakennetta, sekä muuttaa molekyylin esitystapaa niin, että siitä voi halutessaan tarkastella esimerkiksi molekyylin polaarisuutta. Tämä on usein toteutettu selaimen plug-inilla, joita on jokusia, mutta joista jonkinmoista suurta suosiota näyttää nauttivan ilmainen Chime. Mac- ja Linux-käyttäjillekin on olemassa omansa, RasMol ja OpenRasMol.

Chime perustuu siihen, että selaimen plug-in tulkitsee pienen tekstimuotoisen tiedoston, skriptin, ja esittää sen sitten selaimessa kolmiulotteisena molekyylimallina. Esimerkiksi kyseisen adenosiinitrifosfaatin molekyylimallin esittävä pdb-tiedosto on kooltaan 1931 tavua.

Nyt pääsenkin pitkän johdannon jälkeen itse asiaan.

Koska 3D-mallien talletus ei vaadi esimerkiksi palvelimella mitään MIME-asetuksia, vaan se toimii kokonaan selaimella, olisiko mahdollista rakentaa seuraava käytäntö:

• Molekyylimallin voisi lisätä tiedostona esimerkiksi Wikimedia Commonsiin
• Kemiallista yhdistettä käsittelevään artikkeliin voisi lisätä rakennekaavan (staattinen kuva) lisäksi myös linkin 3D-molekyylimalliin, josta jokainen joka on asiasta kiinnostunut, voisi sukeltaa tutkimaan molekyyliä tarkemmin.

Uskon, että tämä parannus ilahduttaisi monia kemiasta kiinnostuneita.

Luonnollisesti tämä esitys muodostaa myös "hallinnollisia" kysymyksiä, kuten esimerkiksi miten estetään turhat duplikaatit.

Tekijänoikeuskysymyksiäkään ei tästä pääse syntymään, koska molekyyleihinhän ei ole pääsääntöisesti olemassa tekijänoikeuksia.

Saako ehdotukseni kannatusta?

Molekyylikaavasta, rakennekaavasta ja molekyylimalleista enemmän Opetushallituksen etälukion kemian sivuilla

JayJay 6. helmikuuta 2006 kello 11.50 (UTC)

Ehdotus on oikein hyvä. Ehkä se saisi motivoitua asentamaan Chimen uuteenkin koneeseen. -Samulili 6. helmikuuta 2006 kello 11.52 (UTC)

• Kannatan. Toivotaan, että intoa riittää mallintaa noita molekyylejä.--Teveten 6. helmikuuta 2006 kello 12.05 (UTC)

Koska tekijänoikeudet ovat tärkeitä, haluan vielä keskustelua noista pdb-skriptien tekijänoikeuksista. Onko kellään tietoa siitä, millaisia ovat näiden molekyylimallien mahdolliset tekijänoikeudet?

Kyseessähän on molekyylin struktuurin kertova skripti, eli jos mallinnat jonkin molekyylin ja toistat tämän operaation useamman kerran, saat joka kerralla täsmälleen samanlaiset (identtiset) skriptit. Tämä tarkoittaa myös sitä, että jos esimerkiksi proffa X mallintaa molekyylin A ja toisella puolella maailmaa assistentti Y mallintaa myös molekyylin A, saavat he tulokseksi kaksi täsmälleen identtistä skriptiä.

Mielestäni tässä ei ole silloin kyse tekijänoikeuksien alaisesta henkisestä työstä, vaan enemmänkin sitaatin kaltaisesta lainauksesta, jossa lainataan itse luontoa. Tästä päästään edelleen siihen, että jos näillä skripteillä ei ole tekijänoikeuksia, voi kuka tahansa myös hyödyntää (esimerkiksi Wikipediasta) löytämiään skriptejä. Tuloshan olisi joka tapauksessa täsmälleen sama. Onhan turhaa keksiä pyörä joka käyttökertaa varten uudestaan?!

Kommentteja? -- JayJay 6. helmikuuta 2006 kello 14.04 (UTC)

Mikäli niissä tosiaankaan ei ole mitään omaa, eli että samankaltaisesta molekyylistä voi tehdä vain yhdenlaisen oikean skriptin, niin veikkaan, että niihin ei voi soveltaa tekijänoikeuksia. Miten kukaan edes voisi tuolloin osoittaa, että olet kopionut hänen skriptinsä?--Teveten 6. helmikuuta 2006 kello 14.19 (UTC)

Niinpä, katselin juuri näiden skriptien tiedostoformaatin määrityksiä sekä vertailin muutamaa eri puolilta maailmaa löytämiäni - samaa molekyyliä esittäviä - skriptejä. Vaikka pdb-tiedostoissa olikin erinäistä metadataa, joka vaihteli, olivat itse molekyylin tuottavat datasegmentit identtistä. Varsinaisia eroja oli vain datassa, joka määritti sen, miten molekyyli oletusarvoisesti näkyy. Näissäkin päti se, että arvot olivat ennalta määritettyjä ja vapaasti (jos osaa) muokattavissa. -- JayJay 6. helmikuuta 2006 kello 14.48 (UTC)

No niin. Yritin uploadata molekyylimallia Wikipediaan, mutta sain tympeän ilmoituksen että tiedostomuoto ei ole suositeltava. Yritin ladata sekä atp.pdb että atp.mol nimisiä tiedostoja kokeillakseni niiden toimivuutta. Olisiko ylläpitäjillä apuja tähän ongelmaan?

Sama ilmoitus tuli myös Commonsista -- JayJay 6. helmikuuta 2006 kello 19.20 (UTC)

Wikipedia hyväksyy vain tiettyjä tiedostomuotoja, molekyylimallit eivät ilmeisesti kuulu näihin. En osaa sanoa, mitään ratkaisua. – linnea 7. helmikuuta 2006 kello 15.03 (UTC)

Matematiikasta ymmärrettävää

Onkohan olemassa mitään keinoa tehdä matematiikkaa koskevista artikkeleista kansantajuisia. Tähän kysymykseen törmäsin jälleen kun huomasin artikkelin Välin jako. --Teme 8. helmikuuta 2006 kello 14.03 (UTC)

On. Jokaisen artikkelin alkuun pitäisi laittaa selväkielinen selitys siitä mistä on kyse ja miksi se on oleellista ennen kuin ryhdytään puhumaan matematiikkaa. Feynmanin sanoin: "jos ei pysty selittämään asiaa isoäidilleen, ei todella ole ymmärtänyt asiaa". Minun isoäitini ei ainakaan ole matematiikan tohtori. --Joonas (kerro) 8. helmikuuta 2006 kello 14.13 (UTC)

Ainakin käsitteiden taustoja pitäisi selvittää enemmän, kuten enwikissä on tehty. Pelkät formaalit määritelmät ovat enemmän oppikirja- kuin ensyklopediakamaa. Esimerkiksi neliöjuuri on aika huono artikkeli. --ML 8. helmikuuta 2006 kello 14.24 (UTC)

Komppaan edellisiä. Kyllä hyvin vaikeistakin asioista pystyy yleiskielisesti jotain kertomaan. Esimerkiksi, mihin kyseistä asiaa käytetään. Valitettavasti en itse pysty matematiikka-artikkeleita parantamaan, koska matematiikan opinnoistani on kulunut jo niin pitkään, että en erota neliöjuurta piparjuuresta.--Teveten 8. helmikuuta 2006 kello 15.38 (UTC)

Eikö noihin nyt voisi aluksi lätkiä {{korjattava}} ja selittää siinä, mistä on kyse, aina kun osuu kohdalle sellainen artikkeli. Tai sitten voi luoda uuden mallineen, jossa on huomautus, että artikkeli on liian teknikkomainen ja pitäisi kansantajuistaa. Parempi olisi merkata sellaiset artikkelit kuitenkin jotenkin, että ne on helppo löytää myöhemmin ja korjata. – linnea 8. helmikuuta 2006 kello 18.41 (UTC)

Aate on oikea, mutta väitän, että esimerkiksi sellaisestakin peruskäsitteestä kuin sigma-algebra on miltei mahdoton vääntää mummon tajuttavissa olevaa juttua. Kyse on sen verran abstraktista asiasta. En tosin ole täydellinen. --Hautala 8. helmikuuta 2006 kello 20.05 (UTC)

Vaikka kaikkea hienoutta ei pystyisikään selittämään, jotain yleistajuista ja selventävää varmaankin voi ilmasaista - mitä sigma-agebra on, kuka sen keksi ja mihin se liittyy, missä sitä käytetään ja niin edelleen. Jos Fermat'n lauseesta voidaan kirjoittaa kokonainen kirja, josta selviää lukiomatematiikalla saa mistä tahansa matematiikka artikkelista ainakin muutaman yleistajuisen lauseen aikaiseksi. --Joonas (kerro) 8. helmikuuta 2006 kello 21.10 (UTC)

Popularisointi on oma taiteenlajinsa, mutta uskon, että sitä on mahdollista tehdä hyvinkin vaikeista aiheista. Ei matemaatikotkaan ajattele (ainakaan minä) symboleilla itsellään vaikeita asioita, vaan heillä on mielikuva siitä, millaisia ominaisuuksia matemaattisilla otuksilla on. Vasta idean saatuaan matemaatikko muokkaa ideansa symbolien joukoksi ja julkaisee tuloksen. Tietysti on muistettava, että esimerkiksi artikkelin sigma-algebra todennäköinen lukija tietää jo jotain esim. topologiasta tai mittateoriasta, joten liian helppolukuiseksi artikkeleita ei kannata tehdä. Toisinaan lukijan esitietojen arvioiminen voi olla hankalaa. Jollekin Hautalan mainitsema sigma-algebra voi olla hepreaa, minulle triviaalia. (En minäkään ole täydellinen, on olemassa ainakin yksi Cauchyn jono avaruudessa Matikkapoika, joka hajaantuu ... ;-). --Matikkapoika 8. helmikuuta 2006 kello 22.28 (UTC)

Helsingissä, Karjalassa tai Palestiinassa syntyneet

Mikä on luontevin tapa merkitä ihmisten syntymäpaikka, jos syntymäpaikka on vaihtanut sen jälkeen nimeä ja/tai valtiota?

Jos hemmo on syntynyt Jaffassa 1940, merkitäänkö syntymäpaikka tyyliin syntynyt 13. maaliskuuta 1940 Jaffassa, silloisessa Palestiinan mandaatissa vai 13. maaliskuuta 1940 Jaffassa Israelissa? Israel perustettiin 1948 vähän sen jälkeen kun palestiinalaiset oli puhdistettu Jaffasta. Riippuuko asia siitä, onko hemmo rabbi vai imaami?

Jos hemmo on syntynyt Helsingissä mutta pitäjän puolella, onko syntymäpaikka Helsinki, Helsingin maalaiskunta vai Vantaa? Riippuuko asia siitä, ovatko vanhemmat asuneet Vuosaaressa (liitetty myöhemmin Helsingin kaupunkiin), Malmilla (liitetty myöhemmin Helsingin kaupunkiin), vai Martinlaaksossa (nimi vaihtunut Vantaaksi)?

Tietty sama juttu Karjalassa ja Itä-Preussissa syntyneiden kanssa? Syntynyt Käkisalmessa vai Priozerskissä (tms.), Köningsbergissä vai Kaliningradissa?

Pessi 11. helmikuuta 2006 kello 10.13 (UTC)

Tästäkin on varmaan erilaisia mielipiteitä, mutta virallisissa papereissa ihmisten syntymäpaikkana yleensä on syntymähetken paikkakuntanimitys, jota kyllä olisi hyvä käyttää täälläkin. --Ekeb 11. helmikuuta 2006 kello 11.41 (UTC)

Selkein tapa lienee käyttää silloista nimeä, ja perässä sulkeissa mainita, millä nimellä paikka nykisin tunnetaan. --SM 11. helmikuuta 2006 kello 17.47 (UTC)

Wikipediassa on hyperteksti, joten klikkaamalla Jaffaa pitäisi päästä suoraan artikkeliin, josta näkee sen nykyisen ja entiset nimet ja hallinnolliset kuuluvuudet. Paperitietosanakirjat eivät tähän pysty, joten ne joutuvat luettavuuden nimissä laittamaan sulkeisiin täsmennyksiä. Vastustan siis laittaa täsmennyksiä sulkeisiin, mutta vastauksena kysymykseen, syntymäpaikka pitäisi henkilöartikkeliin laittaa sen silloisen nimen mukaan. --Hautala 14. helmikuuta 2006 kello 18.36 (UTC)

Itse käyttäisin seuraavia muotoja:

• syntynyt [päiväkuukausivuosi] Jaffassa (nykyään osa Israelia)
• syntynyt [päiväkuukausivuosi] Vuosaaressa (nykyään osa Helsinkiä)
• syntynyt [päiväkuukausivuosi] Helsingin maalaiskunnassa (nykyään Vantaa)
• syntynyt [päiväkuukausivuosi] Käkisalmessa (nykyisin Priozersk)

- ulayiti (puhe) 15. helmikuuta 2006 kello 13.35 (UTC)

Käkisalmessa syntynyt on syntynyt Käkisalmessa, ei koskaan missään Priozerskissa, eikä kyseinen henkilö välttämättä ole edes käynyt koskaan Priozerskissa. Kyseiselle henkilölle Käkisalmi on aina Käkisalmi vaikka nykyinen nimi olisi mikä tahansa muu. –– 85.76.12.203 15. helmikuuta 2006 kello 21.40 (UTC)

Suomeksi Käkisalmi on Käkisalmi, venäjäksi vuodesta 1948 lähtien Priozersk. Tämä nyt näin asian vierestä ohimennen mainittuna. --SM 16. helmikuuta 2006 kello 12.11 (UTC)

Mielestäni syntymäpaikan nimestä on selkeyden vuoksi käytettävä paikan silloista nimeä. Esim. Vladimir Putin on syntynyt Leningradissa, Neuvostoliitossa eikä Pietarissa, Venäjällä. Tai Paavo Lipponen on syntynyt Turtolassa, joka on nykyisin nimellä Pello. --Waldemar 16. helmikuuta 2006 kello 12.20 (UTC)

Ei tuo kauhean selkeältä vaikuta, erityisesti jos kyseistä paikkaseutua ei enää ole olemassa. Ainakin tulisi mainita se nimi millä se nykyisin tunnetaan samassa yhteydessä. --Joonas (kerro) 16. helmikuuta 2006 kello 12.23 (UTC)

Voisi käyttää esim. tyyliä: s. 1. tammikuuta 1950, Leningrad (nyk. Pietari) --Waldemar 16. helmikuuta 2006 kello 12.27 (UTC)

Muistaakseni 1970-luvun alussa Suomessa muutettiin käytäntöä. Ennen käytettiin syntymäpaikkaa, vaikka se olisi ollut täysin sattumanvarainen esimerkiksi matkoilla tapahtunut. Reino Paasilinnan syntymäpaikka on Pohjoinen jäämeri. Nykyään käytetään käsitettä syntymäkotikunta, joka on se kunta, minkä kirjoihin syntynyt lapsi ensin viedään. Vanhat syntymäpaikat jäivät kuitenkin voimaan eli käytäntöä alettiin soveltaa vain muutoksen jälkeen syntyneisiin. Höyhens 27. helmikuuta 2006 kello 13.09 (UTC)

Käkisalmi oli supisuomalainen kaupunki ennen toista maailmansotaa. Sitä ei moni itänaapuri tiedä, sillä heille kerrotaan aivan muuta. Priozerskin paikallisoppaatkaan eivät tunnu asiaa erityisesti tietävän, eivät ainakaan kaikki sikäläiset oppaat. –– Evakonpoika 6. maaliskuuta 2006 kello 20.52 (UTC)

Isäni oli syntynyt Käkisalmella 1917, mutta Suomen passissa luki syntymäpaikka " ulkomailla" sodan jälkeen.

Ja pitääkö syntymäpaikka merkitä esim: 13. maaliskuuta 1999, Helsinki vai 13. maaliskuuta 1999 Helsingissä? --Macro-C 4. kesäkuuta 2006 kello 20.28 (UTC)

Kunnallispoliitikoille omat luokkansa?

Miten olisi, jos kaupungin-/kunnallisvaltuutetuille tehtäisiin omat luokkansa? Wikipediassa on jonkin verran kunnallispoliitikoista artikkeleita ja uusia tulee silloin tällöin, enkä näe sitä ollenkaan pahana. Kunnallisvaltuutettu ylittää mielestäni merkittävyyskynnyksen, mutta varavaltuutetut (joilla ei ole muita poliittisia ansioita) eivät välttämättä. Kunnallispoliitikko-luokat voisi olla jaettuna seuraavalla tavalla:

Esim. Luokka:Turun kaupunginvaltuutetut on Luokka:Varsinais-Suomen kunnallisvaltuutetut on alaluokka, joka taas on Luokka:Länsi-Suomen läänin kunnallisvaltuutetut alaluokka. Länsi-Suomen läänin kunnallisvaltuutetut olisi taas Luokka:Kunnallisvaltuutetut alaluokka. Mielipiteitä? --Waldemar 14. helmikuuta 2006 kello 14.32 (UTC)

Mielestäni kunnanvaltuutettu ei yleensä ylitä merkittävyyskynnystä. Ne ovat aika usein ns. taviksia. --ML 14. helmikuuta 2006 kello 14.36 (UTC)

Isäni on kunnanvaltuutettu, ollut myös pitkiä aikoja kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen puheenjohtajana. Hän ei mielestäni missään tapauksessa ylitä wikipedian merkittävyyskynnystä.--Teveten 14. helmikuuta 2006 kello 15.26 (UTC)

Kunnallispoliitikkoja ei tarvita Wikipediaan, elleivät he ole jotenkin erityisesti merkittäviä (vaikkapa Helsingin kaupunginjohtajat). -tKahkonen 14. helmikuuta 2006 kello 15.35 (UTC)

Kaupunginjohtajat eivät ole poliitikkoja vaan virkamiehiä :) --Joonas (kerro) 14. helmikuuta 2006 kello 18.15 (UTC)

As if ;) Mutta itse aiheeseen, että ainakin kaupungeittain kannaittisi luokitella, mutta lääniportaan voisi jättää poiskin. Ja siitä toisesta jutusta olen sitä mieltä, että kaikki kunnanvaltuutetut eivät ole merkittäviä (moni ei edes oman kuntansa kunnallispolitiikassa ;) -Samulili 14. helmikuuta 2006 kello 18.19 (UTC)

Asiatonta tekstiä

Tänne kirjoitettu teksti Tsernobylista on paikoitellen asiatonta (Tsernobyl). Mielestäni tekstistä pitäisi poistaa rasistiset ilmaisut sekä asiattomat tiedot..

Pari asiatonta ja rasistista kohtaa:

"Lisäedellytyksenä onnettomuudelle oli reaktorin käyttö kielletyllä tavalla, jota tuskin olisi tapahtunut, jos henkilökunnan koulutus olisi ollut länsimaisella tasolla."

"Reaktorin operaattoreilta ja kokeen valvojalta puuttui koulutus reaktorin käyttäytymisestä kokeen aikaisella tehoalueella."

Kirjoittaja antaa ymmärtää että venäläisillä ei ollut tarvittavaa tietoa ydinvoimalan ylläpitämiseen.Työntekijät tekivät sitä mitä käskettiin.

Lisäksi teksti ei ole puolueeton,päinvastoin! Se antaa alentavan kuvan neuvostoliittolaisesta tieteestä sekä inhimillisyydestä

Esim:

"mutta toisin kuin länsimaisilla laitoksilla"

"Toisin kuin länsimaissa operaattorien odotettiin ajavan reaktoria vain suunnitellusti"¨

"Länsimaisilla reaktoreilla tapahtuma on lähes hetkellinen"

"Länsimaisissa kevytvesireaktoreissa jäähdytysveden syrjäytyminen ja höyrystyminen vaimentaisi itsestään ketjureaktiota"

" Toisin kuin länsimaissa,"

Jnejnejnejne....Ymmärsin että Wikipedian pitäisi olla puolueeton ja olen syvästi pettynyt siihen että tälläistä roskaa saa julkaista täällä..

Miten on?

Se, että Neuvostoliitossa suhtauduttiin muun muassa ympäristökysymyksiin selvästi välinpitämättömämmin, kuin ns. länsimaissa ei varmaankaan ole mitenkään kiistanalainen kysymys eikä väitteet millään täytä rasismin tunnusmerkkejä. On myös yleisesti tunnustettu tosiasia, ettei Neuvostoliitossa rakennetut ydinreaktorit ole turvallisuusstandardeiltaan länsimaista tasoa. Tietenkin artikkelin sanamuotoja voidaan tarkistaa, mutta en kyllä noista yllämainituista lauseista löydä mitään rasismiin viittaavaa. --Joonas (kerro) 16. helmikuuta 2006 kello 15.18 (UTC)

Kaikki neuvostoliittolaiset ydinreaktorit eivät olleet huonoja, Loviisan ydinvoimalan neuvostoliittolaiset painevesireaktorit ovat ihan kunnollisia. Epävakaus koskee vain RBMK-reaktoreita. --iirolaiho (kitinää) 17. helmikuuta 2006 kello 12.36 (UTC)

Länsimaissa ei ole tsernobyl-tyyppisiä reaktoreita niiden epävakauden vuoksi. Länsimaissa ei tehtäisi kyseisiä järjettömiä kokeita turvallisuusjärjestelmä sulkien. Tsernobyl-reaktoreita käytettiin, koska niistä sai helposti plutoniumia armeijalle. Todennäköisesti tämä armeijakytkös vaikutti myös turvallisuusajatteluun.--Teveten 16. helmikuuta 2006 kello 15.46 (UTC)

Olen aikoinani lukenut IAEAn virallisen raportin aiheesta eikä se muistaakseni kovinkaan paljon ilmaisurikkaudeltaan tuosta poikennut. Ellen ihan väärin muista, tuo onnettomuuteen johtanut - idioottimainen - koe aikaansaatiin ohittamalla manuaalisesti suojausjärjestelmät (jotka toimivat asianmukaisesti) ja tahallaan jatkettiin testausta. Tuo koulutusilmaisu viitannee asian ytimeen: ns. sosialistisessa maassa ei ollut riippumatonta elintä, joka olisi valvonut henkilökunnan koulutusta ja turvallisuusjärjestelyjä, tuskinpa yhdellekään laitokselle oli edes suunniteltu tehtävän kattavaa ja puolueetonta PRA-analyysiä. Puolueettomankaan tekstin ei tarvitse olla kaikkia miellyttävää, mutta valehdella ei saa (neuvostoliittolainen tiede tuo käsitteenä mieleen Stalinin lempibiologin Trofim Lysenkon...).

Jos ilmaisu länsimainen kuulostaa jonkun korviin rasistiselta, niin voi herranen aika ja rouvan fällyt päälle! --wm313 16. helmikuuta 2006 kello 17.31 (UTC)

ei neuvostoliittolaisessa tieteessä sinänsä ollut mitään vikaa (vaikka Lyšenkon tapauksessa mentiin metsään pahasti) ja monilla aloille se oli maailman huippua. Ongelma ei tässä tapauksessa varmastikaan ollut tieteen taso vaan muut inhimilliset, insinööritieteisiin kuuluvat ja hallinnolliset seikat. --Joonas (kerro) 16. helmikuuta 2006 kello 17.44 (UTC)

Commonsiin siirrettäviä kuvia

Fi-Wiki on täynnä kuvia, jotka on tuotu en-wikistä tai jotka muista syistä sopisivat paremmin Wikimedia commons projektiin, kuin fi-wikiin. Tein mallinteen {{Commonsiin}}, jolla nämä kuvat voi merkitä, ellei itse ehdi/osaa siirtää niitä. Lisäksi Luokka:Commonsiin_siirrettävät_kuvat sivulla on lyhyet ohjeet kuinka kuvien kanssa tulisi toimia. Eli jos jollain on tekemisen puutetta Wikipedian piirissä niin tuossapa on iltapuhdetta muutamaksi illaksi. --Joonas (kerro) 19. helmikuuta 2006 kello 10.38 (UTC)

Noihin pitäisi vaan saada kaikkiin tarvittavat lähteet ettei niitä joudu saman tien alkaa poistelemaan Kommonsista. No suuri osa näyttäisi olevan OK, mutta esim. kuvat Kuva:Filippos IIa esittävä raha.jpg ja kuva:Jmjoxy.jpg? --Neofelis Nebulosa (моє обговорення) 22. helmikuuta 2006 kello 00.01 (UTC)

Jarre on ehkä epäselvä, tuolle kolikolle löytyy lähde tuolta en-wikin linkin takaa. --Joonas (kerro) 22. helmikuuta 2006 kello 06.10 (UTC)

OK...koetin kyllä kattoa sieltä, tais jäädä huomaamatta. --Neofelis Nebulosa (моє обговорення) 23. helmikuuta 2006 kello 07.23 (UTC)

Kuva:SDP.jpg ja logojen käyttö

Pyytäisin kommenttia tähän pari viikkoa sitten Keskustelua tekijänoikeuksista -sivulla esittämääni kysymykseen koskien logojen käyttöä. --Lendu 20. helmikuuta 2006 kello 13.56 (UTC)

Kuvien siirto commonsiin

Kun kopioin kuvan fi.wikistä commonsiin samalle nimelle mitä se oli fi.wikissä, niin tarviiko siihen viittaavia linkkejä muuttaa? Osaako wikipedia automaattisesti etsiä sitä commonsista entisellä nimellä, jos fi.wikistä ei enää löydy?--Teveten 21. helmikuuta 2006 kello 12.10 (UTC)

Ei tarvitse, jos nimi on sama, kuva haetaan commonsista jos fi-wikistä ei sellaista löydy. --Joonas (kerro) 21. helmikuuta 2006 kello 12.19 (UTC)

Luokka:Japani-tyngät ja Luokka:Japanityngät

Nämä kaksi ovat ilmeisesti (en voi varmaksi sanoa toisten aivoituksista) yhtä ja samaa tarkoitusta varten. Jos näin, tulisi varmaan siirtää Japanityngistä artikkelit Japani-tynkiin eikö? --Agony 24. helmikuuta 2006 kello 08.11 (UTC)

Kosketin mallinetta. --Hartz 24. helmikuuta 2006 kello 08.23 (UTC)

Ylläpitäjän vandalismi

Voiko edes ylläpitäjä tehdä mitä tahansa? Esimerkiksi lisätä sellaista tekstiä kuin dfjjsgggdsfjiffsijfjis tai estää tarpeettomasti käyttäjiä tai spämmätä. Voiko ylläpitäjä estää toisen ylläpitäjän? Kai heilläkin on jotkut rajat oltava. --Elian 25. helmikuuta 2006 kello 14:47:30 (UTC)

Viitaatko johonkin konkreettiseen tilanteeseen vai onko kyseessä hypoteettinen kysymys? Ylläpitäjiä koskee samat käytännöt, kuin muitakin käyttäjiä ja ylläpitäjille on myös omat käytäntönsä, joita tulee noudattaa. Näiden rikkominen on joskus en-wikin puolella johtanut ylläpitäjyyden menettämiseen. --Joonas (kerro) 25. helmikuuta 2006 kello 14.51 (UTC)

Konkreettinen tilanne: TeVe 20. 4. 2006 kello 13.43 palautus Kissassa. Epäilen skriptiä.

Yhteistyö kirjastojen kanssa

Ottivat yhteyttä tuolta kirjastot.fi:stä ja kyselivät vähän mahdollisten yhteistyökuvioiden perään. Lähinnä juteltiin mukavia, mutta konkreettisena mahdollisuutena tuli esiin kirjastopalveluihin jollain tavalla linkittäminen artikkeleista. Heillä on tuollainen avoimen lähdekoodin 'Frank'-ohjelmistoon perustava kaikki Suomen kirjastot kattava aineistohaku, jota hyödyntämällä tai tekijöiden kanssa yhteistyötä tekemällä voisi toteuttaa jonkinlaisen "hae aiheeseen liittyviä kirjoja lähikirjastostasi"-linkin Wikipediaan. Ja sitten esim. että sopivalla mallineella pystyisi linkkaamaan ISBN-numerolliset lähteet artikkeleista suoraan kirjastohakuun? Frankin pääkehittäjät ([4]) ovat kuulemma kiinnostuneita niin vapaista ohjelmistoista kuin Wikipediastakin, ja varmasti voisivat tehdä jotain Wikipediaa varten mukautettuakin sivua integroimisen helpottamiseksi.

Kysymys siis kuuluu, olisiko jonkinlainen oikotie kirjastohakupalveluun hyvä lisä Wikipediaan, ja ennen kaikkea miten se pystyttäisiin helpoiten käytettävällä ja selkeimmin toimivalla tavalla toteuttamaan? Olisiko luontevin paikka työkalupalkissa vasemmalla? Kun linkkiä napsauttaa jostain artikkelista, minkälainen sivu pitäisi avautua ja mitä pitäisi olla esitäytettynä? Esim. aukeaisiko tuolta Frank-monihausta automaattisesti Maakuntakirjastoalueiden sivu (joka vaikuttaa kätevimmältä käytettävyyden kannalta etsittäessä omaa lähikirjastoa) niin, että asiasana-kohta olisi täytetty artikkelin nimellä. Onko jotain tarvetta Wikipedialle räätälöidylle sivulle? Itse en ainakaan saanut URL:ää muokkaamalla vielä esitäytettyä kenttiä, ja Enter-painallus ei tuonut toivottua lopputulosta, niistä voisi antaa ehkä palautetta/kysellä joka tapauksessa.

Keskusteltiin myös tuosta uudesta Tiedonhaun portista ([5]), mutta en nyt varsinaisesti keksinyt Wikipediaan liittyviä yhteistyökuvioita sen suhteen. He kylläkin linkkaavat Wikipedian artikkeleihin (yhtenä monista). -- TJ 26. helmikuuta 2006 kello 11.26 (UTC)

Miten tämä eroaa nykyisestä ISBN-hausta? http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Toiminnot:Booksources&isbn=1854170511 --TBone 26. helmikuuta 2006 kello 11.41 (UTC)

Näin pikaisesti luettuna 'Frank' kattaa kaikkien Suomen kirjastojen aineiston toisin kuin nykyinen ISBN-haku. Ehkäpä 'Frankin' kehittäjät osaisivat kertoa enemmän. --Tsel 26. helmikuuta 2006 kello 12.27 (UTC)

Tämän Frankin voisikin siis lisätä kirjalähteeksi, jolloin asia olisi hoidettu. --kompak 26. helmikuuta 2006 kello 13.10 (UTC)

Ajattelin jotain omaa linkkiä jolla voisi aiheesta hakea kirjoja lähikirjastosta riippumatta siitä onko jotain lähteitä mainittu itse artikkelissa. Eli työkalu "Hae artikkelin aiheesta (eli otsikon perusteella) tietoja lähikirjastostasi' tms. Olisiko se sitten mielestänne liikaa antaa oma työkaluvalinta kirjastohauille? Itseäni vaan sinänsä kiinnostaa että ihmiset ohjattaisiin joskus ihan omaan kirjastoonkin eikä aina vain jonnekin päin nettiä (kuten usein artikkelien ulkoisissa linkeissä). Sitten tuo toinen ehdotus oli että varsinaisiin viitteisiin voisi sopivalla mallineella lisätä halutessaan ISBN-haun käyttäen Frankia, mutta se oli enemmän sellainen huomautus. -- TJ 26. helmikuuta 2006 kello 19.22 (UTC)

Brasilian portugali

Amerikanenglanti on yhdyssana myös wikipediassa. Australian englanti taas ei. Käytäntö pitäisi yhdenmukaistaa. Mikä on kielenhuollon kanta? Ovatko jotkin vakiintuneet termit yhdyssanoja ja muut eivät vai kuis tehdään? Höyhens 27. helmikuuta 2006 kello 13.13 (UTC)

Laitetaan yhteen. Amerikanenglanti, meksikonespanja, brasilianportugali, australianenglanti. --Hautala 1. maaliskuuta 2006 kello 22.11 (UTC)

järvien keskisyvyys

mikä on suomen järvien keskisyvyys

Noin seitsemän metriä. Google voi todistaa.:) --Anr 28. helmikuuta 2006 kello 18.48 (UTC)

Enwiki lähestyy miljoonan rajaa

Englanninkielinen wikipedia ylittänee miljoonan artikkelin rajan joskus huomenna aamuvarhaisella. Vielä ehtii yrittämään miljoonannen artikkelin kirjoittamista. :-) --ML 1. maaliskuuta 2006 kello 15.39 (UTC)

Nyt kaikki kellaribändit esiin!--Teveten 1. maaliskuuta 2006 kello 15.41 (UTC)

Tällä hetkellä 999 761, en uskalla mennä nukkumaan! --Hautala 1. maaliskuuta 2006 kello 22.14 (UTC)

No nyt se meni. Hyvä, siellä oli varmaan toistasataa käyttäjää valmiina sormi submit-nappulalla uuden artikkelin kanssa. Tuli alle minuutissa yli sata artikkelia. --Hautala 1. maaliskuuta 2006 kello 23.11 (UTC)

Hyvää huomenta. Juhla-artikkeli oli näkymä en:Jordanhill railway station. --Hautala 2. maaliskuuta 2006 kello 05.48 (UTC)

Wikipedian sankari

Täältä löytyy Työn sankari -arvonimi, joka voidaan myöntää noin 15 000 muokkauksen tekemisestä. Ehdotan luotavaksi "Wikipedian sankari" -arvonimen, joka olisi korkein mahdollinen wikipedistille myönnettävä arvonimi, ja joka voitaisiin myöntää 100 000 muokkauksen perusteella!--Teveten 2. maaliskuuta 2006 kello 07.52 (UTC)

Tuota voi tietenkin harkita, mutta asialla ei sinänsä ole kiire, että fi-Wikissä eniten muokkauksia tehneellä käyttäjälläkin ilmeisesti on siihen matkaa noin 85 000 muokkausta :) --Joonas (kerro) 2. maaliskuuta 2006 kello 08.05 (UTC)

Seuraavan viisivuotissuunnitelman aikana saattaa tulla ajankohtaiseksi ;)--Teveten 2. maaliskuuta 2006 kello 08.18 (UTC)

Äh, vastustan tällaista "palkintoa", joka kannustaa tekemään hillittömän määrän pikkueditointeja ja listoja listojen perään. "Määrä laadusta piittaamatta" ei kanna kovinkaan pitkälle. Ks. englanninkieliseltä puolelta mitä tapahtui, kun käyttäjä julkaisi editointilaskurin. --Card 9. maaliskuuta 2006 kello 14.51 (UTC)

Luokka:Taru sormusten herrasta

Kyseinen luokka sisältää 143 (Sic!) artikkelia. Pyydän asiasta jotain ymmärtäviä siirtämiään sopivaksi katsomiaan artikkeleita Luettelo Taru sormusten herrasta -kirjasarjan käsitteistä luetteloon--Teveten 7. maaliskuuta 2006 kello 15.53 (UTC)

Luetteloon voisi siirtää esimerkiksi Siivekkäät pedot, jota yritettiin aikoinaan poistaakin poistoäänestyksellä, joka meni kyllä nurin. Ehkä pitäisi saada aikaan konsensus siitä, mitkä Tolkienin fantasiamaailmaan liittyvät aiheet/hahmot/käsitteet ansaitsevat oman artikkelinsa ja mitkä eivät. --Cuprum 7. maaliskuuta 2006 kello 18.19 (UTC)

Kokeillaan kepillä jäätä: Tulisiko meidän luottaa Peter Jacksoniin, ja tehdä oma artikkeli ainoastaan elokuvissa keskeisessä roolissa olleista hahmoista, paikoista ja asioista. Tähän logiikkaan nojaten voisi ajatella että Sormuksen Saattue jäsenineen ansaitsisi omat artikkelit, samoin kuin Valtasormus. Myös Balrog, Saruman ja Sauron kuuluisi tähän listaan. Sitä vastoin rotukuvaukset, yksittäiset, merkitykseltään sivuosassa olevat esineet ja paikat (kuten Cirith Ungol ja Haradrim) joutaisivat luetteloon. Tolkien-fanina vaadin luonnollisesti että homma tehdään tyylillä, eli luetteloon loogiset pääotsikot ja alaotsikot. Edesauttaakseni vaatimusta osallistuisin luettelon luontiin mahdollisuuksien mukaan, luonnollisesti (mutta vasta kun ollaan saavutettu konsensus). --Agony 7. maaliskuuta 2006 kello 18.33 (UTC)

En pitäisi Peter Jacksonin ja hänen vaimonsa käsikirjoittamia elokuvia mittana, kun kyseessä on Tolkienin kirjan tapahtumat. --Ekeb 8. maaliskuuta 2006 kello 19.36 (UTC)

Varoitus! Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta! Balrog nyt oli niin sivuosassa, että se tuskin ansaitsee omaa artikkeliaan. Sormuksen saattueessakin osa oli aikamoisia sivuhenkilöitä, jotka voidaan käsitellä pääartikkelissaan (kääpiö, soturi ja haltia nyt ainakin). Rodut voidaan siirtää yhteiseen artikkeliinsa. -tKahkonen 8. maaliskuuta 2006 kello 20.48 (UTC)

Sen sijaan "Taru sormusten herrasta -maailmassa" (johon kuuluu myös Silmarillion ym) balrog ei suinkaan ole sivuosassa vaan se on luultavasti fanien keskuudessa yksi kiistellyimpiä hahmoja ("siivet vai ei"). Luettelo Taru sormusten herrasta -kirjasarjan käsitteistä saattaa tulla turhan laajaksi, en.wikissä on pitkät artikkelit lähes joka käsitteestä. --TBone 8. maaliskuuta 2006 kello 21.11 (UTC)

Selittäisitkö vielä mikä oli ongelma? Koska 143 ei voi olla liikaa artikkeleita yhteen luokkaan, oletan että katsot joidenkin artikkeleiden olevan merkityksettömiä - miten voit tietää tämän kun et kerran omien sanojesi mukaan ymmärrä aiheesta mitään? Miksi edes tartut aiheeseen mistä et ymmärrä mitään? Oletko muuten kuullut tällaisesta jutusta kuin poistoäänestys, sitä yleensä käytetään kun käyttäjä katsoo artikkelin aiheen liian merkityksettömäksi omalle artikkelille. Et voi kiertää sitä vinkkaamalla kahvihuoneessa että viittisittekö siirtää (=poistaa itsenäiset artikkelit) nämä ja nämä parisataa artikkelia tuonne ja tuonne. --Neofelis Nebulosa (моє обговорення) 8. maaliskuuta 2006 kello 22.55 (UTC)

Tosin keskustelu yhdistämisestä voittaa aina poistoäänestyksen sata - yksi. -tKahkonen 8. maaliskuuta 2006 kello 23.11 (UTC)

Hyvä puuleopardi. Mielestäni olet joskus kritisoinut allekirjoittanutta liiallisesta poistoäänestysinnosta (tai sitten muistan väärin). Joka tapauksessa yleinen käsitys on, että ensisijaisesti kannattaa yrittää selvittää asia keskustelemalla, ei äänestämällä.

Artikkelien määrä 143 ei ole tekninen ongelma. Jos artikkeleiden määrää kuitenkin vertaa esimerkiksi Raamattu luokan 82:een artikkeliin tai Koraani luokan kolmeen artikkeliin, niin 143 erillistä artikkelia fiktiivisestä kirjasarjasta tuntuu liialliselta. En kuitenkaan ole sitä mieltä, että kyseisten artikkeleiden sisältö pitäisi poistaa, vaan mielestäni sitä kannattaa yhdistää järkeviin kokonaisuuksiin. Siksikin tämä keskustelu on poistoäänestystä parempi. Jos aloittaisin poistoäänestyksen tästä aiheesta, niin todennäköisesti suuri osa ilmoittaisi "yhdistettävä johonkin".

Vaikka en osaakaan ottaa kantaa Taru sormusten herrasta kirjasarjan yksittäisten artikkeleiden merkittävyyteen (minkä takia pyydänkin muiden apua), niin uskon, että voin kuitenkin esittää näkemyksiä kyseistä aihetta käsittelevien artikkeleiden rakenteesta.--Teveten 9. maaliskuuta 2006 kello 06.52 (UTC)

Siitä huolimatta, että saatan nyt kuulostaa häpeilemättömältä inkluusionistifanaatikolta, uskallan ehdottaa, että Raamatun ja Koraanin aliedustusta voisi parantaa kirjoittamalla niistä lisää artikkeleita sen sijaan, että poistaa artikkeleita jostain muualta :) --Joonas (kerro) 9. maaliskuuta 2006 kello 07.26 (UTC)

Toistan vielä, että en ole poistamassa artikkeleiden asiasisältöä, ainoastaan kannattan tiedon ryhmittelyä laajempiin kokonaisuuksiin. Uteliaisuudesta kysyn, onko sinusta 143 erillistä artikkelia yhdestä fiktiivisestä kirjasarjasta mielestäsi liikaa, sopiva määrä vai liian vähän?--Teveten 9. maaliskuuta 2006 kello 07.37 (UTC)

En nää suurta eroa sillä onko tieto koottu yhdeksi isoksi artikkeliksi (johon on miljoona redirectiä) tai kirjoitettu joukoksi pienempiä, eli toisin sanoen minulle käy kumpi vaan ratkaisu. --Joonas (kerro) 9. maaliskuuta 2006 kello 08.00 (UTC)

OK.--Teveten 9. maaliskuuta 2006 kello 08.04 (UTC)

Yhdistettävää olisi paljon. Eipä tunnu kovin järkevältä tehdä yli 100 miniartikkelia yhdestä ainoasta romaanista: faninäkökulma voi toki tuottaa toisenlaisen johtopäätöksen. Puuleopardin aggressioita ihmettelen, jälleen kerran. --ML 9. maaliskuuta 2006 kello 13.14 (UTC)

Samaa mieltä tosin tässä on kyseessä ainakin neljän romaanin maailma (Sinne ja takaisin, TSH, Silmarillion ja KTK). TBone: muistaakseni balrogeilla oli sivurooli kaikissa muissakin kirjoissa, hädintuskin mainintaa. -tKahkonen 9. maaliskuuta 2006 kello 13.42 (UTC)

Kun ne jutut olisi edes kirjoitettu ymmärrettävällä kielellä... Kävin taannoin läpi kaikki silloiset artikkelit ja yritin parhaani mukaan oikoa pahimpia könkelöitä. Asiasisällöstä en tiedä, koska en ole kyseistä kirjaa/kirjoja koskaan lukenut. Joten toivoisin ettei aiheesta väsättäisi lisää "jumalattoman karmea"-kategorian artikkeleita, vaan kirjoittajat tarkastaisivat tekstinsä.--J 17. maaliskuuta 2006 kello 16.13 (UTC)

Kahvihuoneen jako tekijöihin

Tämä (167 kt) alkaa olla turhan iso. Mitä sanoisitte kahvihuoneen alasivuista /Artikkelit, /Wikipedian toiminta, /Luokittelematon, /jne? Jättäisimme tämän sivun tyhjäksi keskustelusta ja laittaisimme isot linkit noihin alasivuihin. -tKahkonen 9. maaliskuuta 2006 kello 13.59 (UTC)

Muuten erinomainen idea, mutta kokemuksen perusteella ihmiset eivät jaksa kahlata noita alasivuja läpi. --Lendu 9. maaliskuuta 2006 kello 14.11 (UTC)

Tehdään niin kuin en-wikissä. Kahvihuone on jaoteltu osioihin, mutta lukija voi myös lukea kaikki osiot kerralla. —MikkoM (♫) 9. maaliskuuta 2006 kello 14.16 (UTC)

Tein ehdotuksen en-wikin pohjalta tavaksi, jolla kahvihuone voitaisiin jakaa. Sinne tulisi myös linkki, josta näkisi kaikki aiheet samalla kertaa. —MikkoM (♫) 9. maaliskuuta 2006 kello 14.28 (UTC)

Jos MikkoM:n mainitsenä asia on uudelleen muokattu kahvihuone, niin se on todella fiksu ja miellyttävä. Alexius Manfelt 9. maaliskuuta 2006 kello 14.51 (UTC)

Tutustuin en-wikin kahvihuoneeseen tarkemmin - erinomainen idea. --Lendu 9. maaliskuuta 2006 kello 14.59 (UTC)

Hetken aikaa meni ennen kuin ymmärsin missä ehdotus on. Tuollahan se yläreunassa mollottaa. Ihan ok (loistava!), mutta jotenkin toivoisi ehkä yhtä osa-aluetta lisää: artikkelit. Nimi voisi olla myös "Wikipedian sisältö". Ja vielä samaan tapaan kuin en-wikissä on, niin linkki toimintoon, jolla voi lisätä sivut tarkkailulistalleen. Sellainen sopisi varmaan heti siihen alasivun linkin viereen. -tKahkonen 9. maaliskuuta 2006 kello 15.17 (UTC)

Hmm, mitä tämän Wikipedian sisältö -osaston kuvaukseksi tulisi sitten? "Keskustelua artikkeleista" on ehkä vähän hämärä koska artikkeleistahan pitäisi yleensä keskustella omilla keskustelusivuilla. —MikkoM (♫) 9. maaliskuuta 2006 kello 17.50 (UTC)

Olin rohkea ja toteutin jaon. Uusia osastoja voi lisätä helposti, jos tarvetta on. Tämä jako helpottaa myös asioiden löytämistä arkistoista, sillä jatkossa jokaisella osastolla on oma arkisto. —MikkoM (♫) 9. maaliskuuta 2006 kello 18.23 (UTC)

Ehdotan, että kahvihuoneeseen siirretään myös keskustelut etusivusta | luetteloista | mallineista | luokista | merkitsemiskäytännöistä | tekijänoikeuksista | kuvista | ylläpitäjistä | poistokäytännöstä koska kyseisiä sivuja ei tunnu monikaan tarkkailevan ja noihin sivuihin kuuluva keskustelua on siksi ollut pakko käydä kahvihuonessa. Jos noista muodostettaisiin omat kahvihuoneen osastonsa, niin ehkä keskustelu silloin menisi automaattisesti noihin sopiviin luokkiin.--Teveten 9. maaliskuuta 2006 kello 20.08 (UTC)

Meinaatko tosiaan että meillä pitäisi olla kahvihuone jossa keskustelaisiin vain etusivusta? Toki joskus on pakko tuoda keskusteluja muualta tänne kahvihuoneeseen (jossa on enemmän lukijoita). Mutta keskustelut pitäisi aikanaan siirtää takaisin oikealle keskustelusivulle. Luulen että kahvihuoneen jakaminen pienempiin osiin saa aikaan sen että kahvihuoneen juttuja tullan lukemaan vähemmän kun ennen. Meillä on nyt viisi eri kahvihuonetta, kuinka monen luulette käyneen heti pistämässä ne kaikki omalle tarkkailulistalleen? -- Jniemenmaa 10. maaliskuuta 2006 kello 14.44 (UTC)

No tarkemmin ajatellen en meinaa ;D Lähinnä yritän kehitellä jotain toimenpidettä, jolla myös nuo keskustelut saataisiin yleisen huomion kohteeksi. Etusivun voi ylläolevasta listasta poistaa, mutta muut ovat mielestäni yleiskeskustelun arvoisia. Nyt on ongelmana, että jos kirjoittaa joitain noilla em. sivuille, niin helposti se jää hyvin vähälle huomiolle ja monet niistä, jotka potentiaalisesti olisivat asiasta kiinnostuneita, eivät huomaa sitä. Mielestäni kaikki kahvihuoneen osiot kannattaisi merkata tarkkailulistalle, mutta tämä on tietysti puhdas mielipideasia.--Teveten 10. maaliskuuta 2006 kello 14.59 (UTC)

Ehkä pitäisi koota joku "Suositellut tarkkailtavat sivut" -lista, jossa olisi kahvihuoneet ja esim. etusivu? :) --Harriv 10. maaliskuuta 2006 kello 16.49 (UTC)

Äkkiä takas sellanen että pystyy yheltä sivulta kattomaan uudet aiheet. Kiitos.--Matti-92 3. toukokuuta 2006 kello 14.45 (UTC)

Minusta se on loistava idea.--Macro-C 11. toukokuuta 2006 kello 12.56 (UTC)

Typo muokkausikkunassa

Tällaisen pikku typon huomasin ja oletan, etteivät rivikäyttäjät voi tähän tekstiin kajota. Ainakaan en keksinyt miten se onnistuisi.

"Muutoksesi astuvat voimaan välittömästi. Kokeile muokkaamista hiekkalaatikkolla. Kun teet muokkauksen ilman käyttäjätunnusta, IP-osoitteesi tallentuu julkisesti nähtäväksi." --Faldion 11. maaliskuuta 2006 kello 22.29 (UTC)

Korjattu. (Voisi kai olla myös -ssa, mutta en viitsinyt kajota siihen.) -Samulili 11. maaliskuuta 2006 kello 22.33 (UTC)

Henkilökohtainen hyökkäys

Onko vandaaliksi nimittäminen henkilökohtainen hyökkäys? Kommentin jätti Igele (keskustelu – muokkaukset).

Ei, mutta henkilökohtainen hyökkäys on eräänlaista vandalismia. Zen. --ML 13. maaliskuuta 2006 kello 14.23 (UTC)

Wikipedia:Vandalismi: Henkilökohtaiset hyökkäykset ovat kiellettyjä, mutta eivät siksi, että ne olisivat vandalismia. --iirolaiho (kitinää) 16. maaliskuuta 2006 kello 19.21 (UTC)

Kirjat ja elokuvat

Kopioin ML (keskustelu · muokkaukset):n käyttäjäsivulta tällaisen: "Elokuvat ovat täällä melkein aina ensisijaisia esimerkiksi siihen kirjaan nähden, johon ne perustuvat. Seitsemän veljestä-artikkelista puolet käsittelee jostain syytä siitä tehtyjä elokuvaversioita. Mikä niissä elokuvissa nyt on niin ihmeellistä?" Samaa mieltä, alkuperäisen teoksen tulee aina olla etusijalla. (Tämä on sellainen yleisesti artikkeleihin liittyvä aihe, josta toivoin omaa ala-aluetta) -tKahkonen 17. maaliskuuta 2006 kello 11.11 (UTC)

Olen tässä lähes samaa mieltä itseni kanssa, mutta laitan pienen varauksen. Esimerkiksi Hitchcockin Psyko saattaisi olla ensisijainen Robert Blochin romaaniin nähden. --ML 20. maaliskuuta 2006 kello 14.23 (UTC)

UM

Ilmeisesti ulkoministerimme erityisavustaja Esa Suominen ( http://esasuominen.blogspot.com/ ) seuraa projektiamme, hän oli, lähteen ilmoitaen, lainannut kuvistusta jostain artikkelistamme. Kiva, että hommaa luetaan ja käytetään. Alexius Manfelt 23. maaliskuuta 2006 kello 09.43 (UTC)

Luettelo Nokian kännyköistä

Ajattelin kyseisen luettelon tekemistä ja Luokka:Matkapuhelimet -luokassa olevien Nokian kännyköistä kertovien artikkeleiden siirtoa tuohon luetteloon. Onko vastalauseita?--Teveten 29. maaliskuuta 2006 kello 09.16 (UTC)

• Aikaisemmin samasta aiheesta on jo äänestetty: Wikipedia:Poistettavat sivut/Nokia 3510i. --Jannex 29. maaliskuuta 2006 kello 09.27 (UTC)

Eihän minulla ole mitään moista vastaan, mutta miksi ylipäätään tehdä joistan kännyköistä artikkeleita. Olivatpa ne Nokian tai jonkun muun yrityksen? Kuka jaksaa jatkuvasti huolehtia uusista päivityksistä, niitä tulee aina uusia ja uusia. Lisäksi ovat mallit joita ei myydä edes Suomessa. Vähän on samanalainen ongelma kuin II-divarit jääkiekkoilijat.Ilmiönä kännyköistä sietää kertoa perusteellisesti ja sekin on jo jatkuvasti muuttuva artikkeli, sillä siitä pitävät tuotekehittelyn insinöörit huolen. Kuka enää muistaa Gorba-kännykkaa? --Alexius Manfelt 29. maaliskuuta 2006 kello 09.30 (UTC)

Olen tietoinen aiemmasta äänestyksestä. Äänestyksen tuloshan ei kiellä artikkelien siirtoa ja ryhmittelyä. Mielestäni on neutraalin näkökulman vastaista, että nokian kännykät olisivat jotenkin erikoisasemassa, vertaa esim. ProCaster_DVD-002-äänestys. Kyseinen artikkeli mitä ilmeisimmin menossa poistoon kokonaan.--Teveten 29. maaliskuuta 2006 kello 09.35 (UTC)

Ei yleistä siirtoa. Katso ennemmin en-wikiä ja käännä ne pitkät artikkelit suomen kielelle. -tKahkonen 29. maaliskuuta 2006 kello 11.01 (UTC)

Kahkosen linjoilla. Lisäksi mielestäni marginaalinen DVD-soitin ja miljoonia kappaleita myynyt kännykkä eivät ole aivan vertailukelpoisia. --Jannex 29. maaliskuuta 2006 kello 11.07 (UTC)

Luovun siirtosuunnitelmasta. --Teveten 29. maaliskuuta 2006 kello 11.15 (UTC)

Islantilaiset nimet

Miten islantilaiset nimet pitäisi laittaa luokissa aakkosjärjestykseen? Islannissahan tämä tehdään etunimen perusteella, koska sukunimiä ei suurimmalla osalla ole. Entäs suomessa? --SM 30. maaliskuuta 2006 kello 19.58 (UTC)

Ei tietoa mutta etunimen mukaan noita näkyy aakkostetun, esim. Snorri Sturluson ja Leif Eriksson. Käyttäjä:Tomisti on molemmat aakkostanut ja löytyypä artikkeleista vielä kommenttikin tästä joten kysäiseppäs häneltä varmistus.:)--Anr 2. huhtikuuta 2006 kello 01.31 (UTC)

Hyvä kysymys. Sturluson ja Eriksson ovat islantilaisissa nimissä patronyymejä, eivät sukunimiä, joten niillä ei kai pitäisi aakkostaa Suomessakaan. Mutta joillakin islantilaisilla, kuten Halldór Laxness, on myös sukunimi, joten en tiedä pitäisikö niillä kuitenkin aakkostaa. Esim. Islannin puhelinluettelossa kaikki, myös sukunimelliset ja jopa ulkomaalaiset, aakkostetaan kuitenkin aina etunimellä. Asiasta on keskusteltu aiemminkin. --Tomisti 2. huhtikuuta 2006 kello 07.39 (UTC)

Ongelma on tuttu myös Suomen historiasta. Aiemmin ei varsinkaan maalaisväestöllä ollut sukunimiä. Eräät hämäläiset talonisännät eivät olleet ottaneet sukunimeä vielä 30-luvullakaan, vaikka sukunimilaki oli ollut voimassa jo kymmenen vuotta. Vielä varhaisemmassa historiassa myös ns. parempi väestä, ertitoten ylimykset, olivat sukunimettömiä. Näin meillä myös on omasta takaa Matti Mikonpoikia ja vastaavia nimia suuret määrät aakostettavina. Yleensä tämä tehdään etunimen mukaa ja toisena perusteena saman nimiselle on heidän patronyymisä. --Alexius Manfelt 2. huhtikuuta 2006 kello 07.51 (UTC)

Wikipedia-tapaaminen lokakuussa Tampereella?

COSS järjestää lokakuun 24.-25.10.2006 Tampereella OpenMind (viime vuoden tiedot vielä 10.4.2006) -tapahtuman. Herättelisin tässä vaiheessa keskustelua aiheesta. Aivan jo pelkästään sen takia, että esim. Omenahotelliin voisi ruveta jo varauksia tekemään (jos neljä majoittuu samassa huoneessa, hinta per lärvi on 13,75e!) --Myrtti <3 10. huhtikuuta 2006 kello 09.12 (UTC)

Otto-moottori ja ottomoottori

Mainitut artikkelihaut ovat keskenään ristiriidassa, voisiko asialle tahdä jotain selkeyden nimissä? Hakusana ottomoottori vie aivan oikein Ottomoottori-artikkeliin, mutta otto-moottori viekin artikkeliin nelitahtimoottorista joka on vain yksi ottomoottorin tyypeistä. --KenSentMe 11. huhtikuuta 2006 kello 04.47 (UTC)

Muutin nyt tuon redirectin menemään Otto-moottoriin. --Jannev 11. huhtikuuta 2006 kello 05.09 (UTC)

Sinuhe

On artikkeli kirjasta Sinuhe egyptilainen ja minitynkä aiheena Sinuhe. Olisi kait syytä poistaa tuo minutynkä ja liittaa sen tiedot aikeaan artikkeliin. Niin, jos niitä nyt on parin rivin tynkää enempää. Miten menetellä? --Alexius Manfelt 15. huhtikuuta 2006 kello 18.34 (UTC)

Uudelleenohjaus artikkeliin Sinuhe egyptilainen ja tiedon siirtäminen artikkeliin. Näin tulisi toimia mielestäni tapauksissa, joissa pääartikkelissa jo ennestään kerrotaan henkilöistä osana artikkelia. --Gurumasa 15. huhtikuuta 2006 kello 18.56 (UTC)

Sinuheen pitäisi kirjoittaa Sinuhesta eikä Waltarin romaanin päähenkilöstä. --kompak 17. huhtikuuta 2006 kello 17.28 (UTC)

Muuten, kuka on Waltarin teoksen Sinuhe egyptilainen päähenkilö? Olisiko se Sinuhe egyptiläinen? Kyllä kun kirjasta Sinuhe egyptiläinen kirjoitetaan, niin sen päähenkilön rooli on niin oleellisen, että sekaan mahtuu tekstiä vähän enemmän kuin Sinuhe-nimikkeen alla olevat pari riviä. --Alexius Manfelt 17. huhtikuuta 2006 kello 17.40 (UTC)

Waltarin Sinuhe on kaunokirjallinen sepite, Sinuhe oli oikea heppu (tai sitten toinen sepite). -tKahkonen 17. huhtikuuta 2006 kello 17.53 (UTC)

Enhän minä nyt tiedä mitään, taidan olla lukenut Sinuheni liian munta kertaa, mutta Sinuhe tekstissä lukee: "Sinuhe on kirjailija Mika Waltarin luoma fiktiivinen hahmo. Sinuhe on kertoja ja päähenkilö Waltarin muinaiseen Egyptiin sijoittuvassa romaanissa Sinuhe egyptiläinen." En voi muuta ymmärtää kuin, että tämä koskee juuri ja aivan tuota samaa "heppua", josta Waltari on kirjansa kirjoittanut. Ja kyllä tämä voidaan vallan hyvin yhdistaa kirjaa käsittelevään artikkellin. --Alexius Manfelt 17. huhtikuuta 2006 kello 18.05 (UTC)

Waltarin kirja on kuitenkin romaani eikä tutkimus ja siksi Waltarin päähenkilö on vain esikuvansa kaunokirjallinen esitys. -tKahkonen 17. huhtikuuta 2006 kello 19.01 (UTC)

Nyt en todellakaan ymmärrä! Sinuhe egyptiläinen-artikkelissa kirjoietaan kirjan henkilöstä Sinuhesta: "Hän ,joka on yksinäinen". Kirjan päähenkilö, jonka kertomana tarinaa kuvataan. Hänet löydettään orpona, kaislaveneestä, ottovanhempiensa Senmutin ja Kipan toimesta. Lapsuuden haaveilut sotilasurasta muuttuvat kuitenkin ottoisänsä tapaan lääkärin ammattiin. Suhtautuu usein pessimistisesti asioihin. Seikkailija." Tietenkin sen voisi sanoa perusteellisemminkin, muta aivan hyvä näinkin. Nyt kuitenkin jo edellä siteeraamani Sinuhe-artikkeli kirjoittaa: " on kirjailija Mika Waltarin luoma fiktiivinen hahmo. Sinuhe on kertoja ja päähenkilö Waltarin muinaiseen Egyptiin sijoittuvassa romaanissa Sinuhe egyptiläinen." Jos, tarvitaan vielä iso todella iso jos, Sinuhelle on löydettävissä elävän menneisyyden esikuva, niin tietenkin voi kertoa tuosta mahdollisesta henkilöstä. Mutta, ystävä Kähkönen, ei kovin varmaa vielä ole asiaa ja joudumme turvautumaan Waltarin loistavaan tekseen ja sen Sinuheen. Todella tiedän Waltarin, mutta en suinkaan sitä, että Waltarilla oli kirjoittaessaan fiktiivistä kaunokirjallista tosta, joku todellinen esikuva, jonka seikkailuja ja elämää hän tulkitsi. --Alexius Manfelt 17. huhtikuuta 2006 kello 19.40 (UTC)

En nyt löytänyt (=viitsinyt hakea) tarkemmin, mutta esimerkiksi: "Alkuperäinen kertomus Sinuhesta oli omana aikanaan menestystarina. Se oli papyrukselle kirjoitettu tarina "Viikunapuun pojasta", Sinuhesta, joka joutuu lähtemään Egyptistä maanpakoon. Mika Waltari kirjoitti oman Sinuhensa 3800 vuotta myöhemmin." http://www.info.uta.fi/kurssit/a9/turhuus/Sinuhe.html --J 17. huhtikuuta 2006 kello 19.53 (UTC)

No tuolta löytyy alkuperäinen tarina alkuperäismuodossaan hieroglyfeinä.--J 17. huhtikuuta 2006 kello 20.04 (UTC)

Menisivätkö nyt puurot ja vellit sekaisin? En ota mitään kantaa tuohon egyptiläisen Sinuhen tarinaan, joka saatta olla totta tai tarina tarinoiden joukossa. Kun Wikipedian samassa kieliversiossa kaksi tekstiä kertöö päällekkäin samasta asiasta, niin onko siinä mitään järkeä? Kun Sinuhe egyptiläisen päähenkilö on Sinuhe, niin tuskin siitä tarvitsee erillistä artikkelia tehdä? Siis, kertaan vielä. Artikkeli Sinuhe on tarpeeton, koska siinä käsitellään Waltarin Sinuhe egyptiläinen -romaanin päähenkilöä. Kirjasta on oma mielenkiintoinen artikkelinsa. Sitä voidaan toki aina laajentaa ja parantaa. --Alexius Manfelt 17. huhtikuuta 2006 kello 20.18 (UTC)

Tietolaatikon CSS-määrittelyt Common.css-tiedostoon

Voisiko joku ylläpitäjä lisätä Mediawiki:Common.css:ään samat tietolaatikkojen ulkoasuun liittyvät rivit, jotka ovat en-wikissä (en:MediaWiki:Common.css)? Löytyvät hakusanalla infobox. Helpottaisi kummasti mallineiden tekoa, varsinkin kun kopioin ne usein juuri en-wikistä. –Anchjo^(jutskaa) 18. huhtikuuta 2006 kello 18.48 (UTC)

Tässä ne rivit:

.infobox {
  border: 1px solid #aaaaaa;
  background-color: #f9f9f9;
  color: black;
  margin-bottom: 0.5em;
  margin-left: 1em;
  padding: 0.2em;
  float: right;
  clear: right;
}
.infobox td,
.infobox th {
  vertical-align: top;
}
.infobox caption {
  font-size: larger;
  margin-left: inherit;
}
.infobox.bordered {
  border-collapse: collapse;
}
.infobox.bordered td,
.infobox.bordered th {
  border: 1px solid #aaaaaa;
}
.infobox.bordered .borderless td,
.infobox.bordered .borderless th {
  border: 0;
}
.infobox.sisterproject {
  width: 20em;
  font-size: 90%;
}

–Anchjo^(jutskaa) 22. huhtikuuta 2006 kello 14.44 (UTC)

Uudet kahvikuvat hauskoja

Kiitos Hautalalle!--Teveten 21. huhtikuuta 2006 kello 06.17 (UTC)

Onpa todella. Kuvat tuovat sivun yläreunaan hauskan ja mukavan yleisilmeen. Kiitoksia! --Alfred Dengan 21. huhtikuuta 2006 kello 06.22 (UTC)

Ovat ne hauskoja ja hienoja, mutta miten on niiden sopivuus korostamaan juuri tuota yhteisöllisyyttä, jota kahvihuone edustaa. Tuollainen vanha kuva korostaa juuri kahvihuoneen merkistystä tiedon vaihdantapaikkana ja yhteisöllisyyden keskeisenä ilmiönä. Mutta entä trendikahvit? Miksi siis vaihtaa kuvaa? --Alexius Manfelt 21. huhtikuuta 2006 kello 06.41 (UTC)

Sinänsä hyvä pointti, mutta itse pidän uusien monimuotoisuudesta ja niiden tuomasta vaihtelusta. Noita kuviahan on selkeästi mietitty niiden suhteessa siihen, millä sivulla ovat.. --Neofelis Nebulosa (моє обговорення) 21. huhtikuuta 2006 kello 08.19 (UTC)

Anteeksi, tapani mukaan hätäilin tai en ymmärtänyt kaikkea. Kyseessä ovat siis alaotsikoisen tunnuskuvat? Ne sopivat mainiosti ko. paikkoihin, muta tuo kahvilakuva on tosi hyvä tyossa ihan alussa. --Alexius Manfelt 21. huhtikuuta 2006 kello 08.51 (UTC)

Kiitos kaikille. Niissä tallentamissani on pari mielestäni hyvää, ja pari sellaista oli että ne olisi voinut vaihtaa parempaankin, ja ne on jo näköjään vaihdettukin. Vanha kuva palestiinalaisesta kahvilastahan on edelleen kahvihuoneen etusivulla, en poistanut sitä mistään, vaan lisäsin kuvia alasivuille, joilla ei ollut kuvaa. Se kahvilakuva taisi aikoinaan päätyä meidän kahvihuoneeseen siten, että Commons oli aivan uusi ja siellä oli vasta noin yksi kahviaiheinen kuva, eli tuo skannaus stereogrammista. --Hautala 21. huhtikuuta 2006 kello 20.44 (UTC)

Eniten muokattu artikkeli

Tietääkö kukaan mikä mahtaa olla tällähetkellä suomenkielisen wikipedian eniten muokattu artikkeli? --MiPe 22. huhtikuuta 2006 kello 06.12 (UTC)

Ainakin viime joulukuussa se oli artikkelitoiveet [6]. --ML 22. huhtikuuta 2006 kello 06.17 (UTC)

Enemmän ajan tasalla oleva luettelo: Sivut, joilla on eniten muutoksia. --Hautala 22. huhtikuuta 2006 kello 10.13 (UTC)

Etusivu 25.4.

Etusivulla 25.4. on Ajankohtaista-laatikossa seuraava teksti: "Noin 30 kiloa dynamiittia räjähti rakennustyömaalla Espoossa. Kymmenen ihmistä loukkaantui." Välittömästi sen vieressä on Osaman kuva. Kiitän järjettömästä mielleyhtymästä, jonka se tuotti.

Vakavasti ottaen, tuossa ei nyt taitto mennyt välttämättä ihan kohdalleen. En voi olla ainoa joka näki niiden välillä yhteyden. Ihan vastaisuuden varalta vain. Elrith 24. huhtikuuta 2006 kello 21.00 (UTC)

Bin Laden mainittiin aivan oikein omassa uutistekstissään. -tKahkonen 25. huhtikuuta 2006 kello 15.53 (UTC)

Olen pahoillani, mutta en ollut räjähdyspaikalla ottamassa kuvaa. Laatikossa oli kyllä kuvan henkilöönkin liittyvä uutinen. Uskon kyllä hyvinkin, mitä laatikosta olisi voinut ajatella. --Alfred Dengan 25. huhtikuuta 2006 kello 16.34 (UTC)

Puutteet saa aina huomatessaan välittömästi korjata. Ajankohtaista-laatikko on kaikkien rekisteröityjen käyttäjien muokattavissa.--Teveten 25. huhtikuuta 2006 kello 17.33 (UTC)

Omista foorumeista artikkelin tekeminen

Onko omista foorumeista artikkelin tekeminen hyväksyttyä? Jos on, teen artikkelin niistä. Kommentin jätti Dynamite2 (keskustelu – muokkaukset).

Jos foorumi on tarpeeksi merkittävä, mikä ettei. --Jetman 26. huhtikuuta 2006 kello 18.15 (UTC)

Dynamite2: Se ei ole kovin merkittävä, siellä on vain neljä käyttäjää.

Sellaisia ei valitettavasti oteta. Käyttäjiä täytyy olla vähintään tuhansia.--Teveten 26. huhtikuuta 2006 kello 18.59 (UTC)

Tekijänoikeuskysymys

Jos kirjoittaa itse jollain nuotinnus/sävellysohjelmalla nuotteja, saako niitä laittaa Wikipediaan (jos säveltäjän kuolemasta on kulunut 80 v.)? HvelaLjapa 28. huhtikuuta 2006 kello 15.56 (UTC)

Kyllä saa. Wikipediaan saa aivan hyvin laittaa materiaalia, jonka tekijänoikeudet ovat vanhentuneet. (disclaimer: en ole lakimies). --iirolaiho (kitinää) 30. huhtikuuta 2006 kello 14.24 (UTC)

Millä nimellä artikkeli R&A-festareista?

Pohdin millä nimellä artikkeli kannattaisi tehdä: "Rakkautta & Anarkiaa" vai "Helsinki International Film Festival". Koko pitkä rimpsu ei vaikuttanut mielekkäälle vaihtoehdolle. Uudelleenohjauksen voisi tehdä lyhenteestä HIFF vai tietääkö joku sen tarkoittavan jotakin muuta? --Suviko 3. toukokuuta 2006 kello 23.28 (UTC)

Artikkelin nimen pitäisi olla triviaalein suomenkielisille. Rakkautta & Anarkiaa varmasti on. --Hautala 5. toukokuuta 2006 kello 23.55 (UTC)

Wikipedian etusivu

Voiko Wikipedian etusivua muokata mitenkään? Käyttäjä:Voppe4 4. toukokuuta 2006 klo 17.07

Vain ylläpitäjät voivat, kun se on suojattu. --Jetman 4. toukokuuta 2006 kello 14.08 (UTC)

Toki osioita, kuten Ajankohtaista, voi muokata kuka vain, jos vain tietää, mihin mennä niitä muokkaamaan. Etusivun lähdekoodissa niiden teksti ei ole. --Hautala 5. toukokuuta 2006 kello 23.53 (UTC)

Tarkastuspyyntö

Hyvät osoitepaljastimen käyttäjät. Pyydän teitä tarkastamaan seuraavien käyttäjien IP-osoitteet: Käyttäjä:Alfred Dengan, Käyttäjä:Totuus, Käyttäjä:Kouluhai ja Käyttäjä:Macro-C toistuvan sock puppet -syyttelyn vuoksi. Toivon julkista ilmoitusta tarkastuksen jälkeen. --Alfred Dengan 4. toukokuuta 2006 kello 17.54 (UTC)

Tarkastettu käyttäjän pyynnöstä: Alfred Dengan, Totuus ja Macro-C ovat käyttäneet samaa ip-osoitetta, joka mitä ilmeisimmin on yhteiskäytössä oleva (oppilaitoksen) ip. Kaikilla on ollut käytössä myös muita ip-osoitteita, jotka eivät ole yhteneviä. --TBone 4. toukokuuta 2006 kello 18.09 (UTC)

Eli siis tämän pitäisi riittää todisteeksi epäilijöille. Kiitos, Tbone, tarkastuksesta! --Alfred Dengan 5. toukokuuta 2006 kello 05.17 (UTC)

Niin, kiitos. Minäkin olen jo kyllästynyt jatkuvaan syyttelyyn. --Macro-C 4. kesäkuuta 2006 kello 20.33 (UTC)

Artikkelimäärät

Kuinka usein tuota artikkelimäärää päivitetään? Sitä kannattaisi päivittää jatkuvasti, niin pysyn perillä siitä, paljonko artikkeleita tulee. Tuskinpa 4 tunnin aikana ei ole tullut yhtään uutta artikkelia, vaikka niin väittäisi artikkelimäärä. Käyttäjä:Voppe4 4. toukokuuta 2006 klo 20.58 (UTC)

Päivittyy automaattisesti. --Jetman 4. toukokuuta 2006 kello 17.59 (UTC)

OK. Käyttäjä:Voppe4 4. toukokuuta 2006 kello 21.03 (UTC)

Tuoreet muutokset -sivulla artikkelimäärä on lähempänä oikeaa kuin etusivulla. Special:Newpages on myös kätevä. --Hartz 4. toukokuuta 2006 kello 18.05 (UTC)

Muistapa tyhjentää cache. Ainakin minulla se vaikuttaa (Mozilla Firefox 1.5.3 on Ubuntu Breezy Linux [2.6.14]). --Erkkimon 1. kesäkuuta 2006 kello 18.21 (UTC)

Kieli-aiheinen kysymys

Jos kirjoitan artikkelin, ja kirjoittaessani lisään myös heprean tai vaikkapa tamilin kielen, mistä saan kirjaimet niihin? Käyttäjä:Voppe4 6. toukokuuta 2006 klo 20.04 (UTC)

Kieltenvälisiä linkkejä voi kopioida muualta. Käsin syöttäminen riippuu taas kuun asennosta, mutta merkistöllä voi koittaa. — Nahru 6. toukokuuta 2006 kello 22.17 (UTC)

Ja allekirjoituksen saa esimerkiksi sieltä muokkausreunan ylälaidassa olevasta toiseksi viimeisestä nappulasta. — Nahru 6. toukokuuta 2006 kello 22.19 (UTC)

Omat aloitukset

Miten löydän muokkauslistaltani itse aloittamani artikkelit? Lista on aika pitkä, enkä muista enää. --Ulrika 8. toukokuuta 2006 kello 05.12 (UTC)

Tietääkseni et mitenkään, eikä onnistu edes laskemalla muokkauslistalta. en:User:Interiotia voi pyytää tekemään tällaisen. --Hartz 8. toukokuuta 2006 kello 05.27 (UTC)

Eli miten se käytännössä tapahtuu? Enhän voi esiintyä siellä Ulrikana? Ainakaan nikkini ei näkynyt sivun ylälaidassa. --Ulrika 8. toukokuuta 2006 kello 05.56 (UTC)

Wikisitaatit

Wikisitaatteja käytetään lähinnä henkilöiden mollaamiseen valitsemalla tarkoitushakuisesti ja yksipuolisesti ties mistä revittyjä negatiivisen kuvan antavia sammakoita, ja sitten linkittämällä sitaattisivu Wikipedia-artikkeliin, kierretään tehokkaasti NPOV-periaatetta (tyyliin Antti Muurinen, Tarja Halonen, George W. Bush). Se on ongelmallista, koska wikisitaatit ovat oikeastaan pitkälti sama projekti kuin tämä, ja linkki sinne on ihan eri asemassa kuin ulkoinen linkki, jonka sisällöstä wikipedia-artikkelilla ei ole vastuuta. Voisiko koko joutavanpäiväisen, lähes kontrolloimattoman suomenkielisen wikisitaatit-projektin lakkauttaa, tai ainakin estää linkityksen tänne, tai vähintään laittaa jonkun vastuudisklaimerin.--ML 13. toukokuuta 2006 kello 21.01 (UTC)

Minusta Wikisitaatit näyttää aika lailla kuolleelta. -tKahkonen 13. toukokuuta 2006 kello 21.55 (UTC)

Wikisitaatit ei ole kontrolloimaton. Minä käyn siellä melkein joka päivä tarkastamassa, onko vandaaleja liikkeellä. Ja hitaaseen tahtiin uusia, asiallisia sivuja ilmaantuu. --Alfred Dengan 14. toukokuuta 2006 kello 05.37 (UTC)

Wikisitaattien tehtävät pitäisi määritellä jossain tarkemmin. Nyt se on lähinnä tunkio, jonne dumpataan melkein mitä tahansa. --ML 14. toukokuuta 2006 kello 06.55 (UTC)

Wikisitaattien sivut nykyhenkilöistä ovat sitäpaitsi tekijänoikeusrikkomuksia. -Samulili 14. toukokuuta 2006 kello 07.31 (UTC)

Ovatko? Eikös lyhyet sitaatit kuulu sitaattioikeuden piiriin? Vai mitä tarkoitat? -tKahkonen 14. toukokuuta 2006 kello 09.26 (UTC)

Tekijänoikeusneuvoston lausunto 1996:13: "Pelkistä sitaateista koostuva työ ei täytä laillisen siteerauksen edellytyksenä olevaa vetoamisfunktiota". -Samulili 14. toukokuuta 2006 kello 09.33 (UTC)

Wikisitaattien artikkelien alussa on teksti, jossa kerrotaan henkilöstä. Lisäksi on usein myös kuva ja linkki Wikipediaan. Nämä kolme eivät kai ole sitaatteja, vai ovatko? --Alfred Dengan 14. toukokuuta 2006 kello 09.37 (UTC)

Väitätkö, että sillä täyttyy vetoamisfunktio? -Samulili 14. toukokuuta 2006 kello 09.40 (UTC)

Ehdotan että nykyhenkilöt poistetaan, ja rajataan wikisitaatit antiikin kreikkalaisten ja muiden muinaisten suurmiesten lennokkaille lauseille. (Keskustelu wikisitaattien tehtävästä on parempi käydä täällä, koska wikisitaateissa ei ole juuri ketään). --ML 14. toukokuuta 2006 kello 09.42 (UTC)

Miten en-wikiquoten tekijänoikeustilanne sitten? -tKahkonen 14. toukokuuta 2006 kello 16.16 (UTC)

Riippuu Yhdysvaltojen tekijänoikeuslainsäädännöstä, kuten myös suomen wikisitaattien laillisuus. Ceterum censeo: Suomen tekijänoikeuslainsäädäntö ei vaikuta wikisitaatteihin millään tavalla niin kauan, kun wikisitaatteja ei julkaista esim. CD-romppuna tai kirjana suomessa. Keskustelua asiasta täällä Keskustelu Wikipediasta:Wikipedia ja lainsäädäntö--Teveten 14. toukokuuta 2006 kello 16.37 (UTC)

Kuvien suhteen tuota ei ainakaan ole noudatettu, vaan amerikkalaista lisenssiä käyttävät kuvat on armotta dellitty täältä. --ML 14. toukokuuta 2006 kello 18.07 (UTC)

Wikipedian käytäntö ei varmaankaan määrittele, mikä on suomessa laillista? >;)

Kuvien tiukkoja käyttösääntöjä on ymmärtääkseni perusteltu sillä, että suomenkielinen wikipedia halutaan pitää sellaisena, että se voidaan julkaista suomessa esim. CD-romppuna tai kirjana. Suomessa julkaistava romppu tai kirja on luonnollisestikin suomen tekijänoikeuslainsäädännön alainen, vaikka suomenkielinen wikipedia ei olekaan.--Teveten 15. toukokuuta 2006 kello 05.34 (UTC)

Mikä estää tekemästä niihin tunnistetta, jonka perusteella Suomessa julkaiseva voisi hylätä ne kuvat? -tKahkonen 22. toukokuuta 2006 kello 12.51 (UTC)

Ei varmaankaan mikään muu kuin se, että fi.wikissä on päädytty noudattamaan tämän kaltaista menettelyä. Miten aikoinaan tähän on päädytty, ei ole tiedossani, koska tämä menettelytapa oli muotoutunut jo 8/05 kun itse aloin wikipediaa muokata. --Teveten 22. toukokuuta 2006 kello 13.00 (UTC)

Mutta jos palaamme itse aiheeseen, niin kyllä tuo wikisitaattien helposti yksipuolin laatu (niitä kerää joko fanittaja tai antipatioita omaava) on ongelma.--Teveten 14. toukokuuta 2006 kello 16.44 (UTC)

Ja mikä edes on sitaatti? Monesti vain jokin yksittäinen lausahdus, jonka joku yksittäinen henkilön on huomannut. -tKahkonen 14. toukokuuta 2006 kello 16.50 (UTC)

Henkilöluokitus

Olen luonut muutamia henkilöartikkeleita, jotka liityvät Nintendoon (mm. Minoru Arakawa, Gunpei Yokoi), mutta mikä olisi hyvä luokan nimi näille artikkeleille? En millään keksi järkevän kuuloista vaihtoehtoa.--Olimar 19. toukokuuta 2006 kello 12.01 (UTC)

Luokka:Nintendo? -Samulili 19. toukokuuta 2006 kello 12.08 (UTC)

Juu, mutta alaluokan nimitystä lähinnä mietin. Jonkinlainen "Nintendon väki" tyyppinen juttu (tuo kuulostaa älyttömän kankealta), mutta tajuatte idean? --Olimar 19. toukokuuta 2006 kello 12.10 (UTC)

kiitoksia!

Hei,

Ensiksi haluaisin ojentaa ISON sylillisen ruusuja kaikille Wikipedian tekijöille!

Näin satunnaisena käyttäjä, olen huomannut, että mitä ikinä haluan tietää... olen vastauksen löytänyt aina näiltä sivuilta. Jos en Suomeksi niin sitten Englanniksi tai Espanjaksi.

Samalla haluan mainita eräästä uutisesta, jonka kuulin Espanjan televisiosta: uutinen koski tutkimusta, joka oli tehty eri tietosanakirjojen välillä, ja tulos oli: ensyclopedia(?) Britanicasta oli löydetty useampi asiavirhe mitä Wikipediasta! En kuitenkaan tiedä millä kielillä kirjoitettuja juttuja oli tutkittu (luulisin että englanti) mutta väliäkö sillä, ainakin oma luottamukseni näiden sivujen tietoon kasvoi hurjasti, sillä kaipa nämä sivut tehdään samalla tarkkuudella oli kieli sitten mikä tahansa.

että, kiitoksia vielä kerran tästä mahtavasta tietolähteestä!

-k-

Lordia ja euroviisuja

Noniin poijjat ja tytöt, eiköhän heitetä kristallipallo takaisin sinne liinan alle ja tehdään Wikipediasta oikeaa tietoa euroviisuista vuonna 2007 tarjoava media. Nyt IMOtellaan ainakin artikkeleissa Hartwall Areena, Eurovision laulukilpailu ja Eurovision laulukilpailu 2007 artikkeleissa tyylillä "Mitä ilmeisimmin, tai ainakin hyvin todennäköisesti tai edes melko varmuudella kisat pidetään Hartwall Areenalla". Toinen on 10. toukokuuta - 12. toukokuuta mainittu aika... Jos nämä ovat faktaa, hyvä niin mutta laittakaa sitten lähteitä jookos? Loppuun vielä: Hyvä Suomi! Hyvä Lordi! :) --Agony 21. toukokuuta 2006 kello 10.03 (UTC)

Saadaanko me myös panostaa siihen EU:hun? *wink* (no leikit leikkinä, mahtavaa Lordi!) --Gurumasa 21. toukokuuta 2006 kello 10.07 (UTC)

Euroviisujen aika on päätetty, se on 10.-12.5. STT on uutisoinut asiasta 29.5., nähtävillä esim. [7]. Paikkaa ei ole virallisesti vahvistettu, mutta väitetään, että Hartwall Areena on ainoa paikka Suomessa missä tapahtuma voidaan järjestää, tätä en sitten tiedä. -- mzlla 4. kesäkuuta 2006 kello 19.33 (UTC)

Jyväskylän kaupunginosa -artikkeleista

Minkä takia osa Jyväskylän kaupunginosista kertovista artikkeleista on omina artikkeleinaan (Keljo, Halssila) ja osa (Taulumäki, Keljonkangas) taas yhdistettyinä sivulle Jyväskylän kaupunginosat? Tämä on minusta hyvin sekavaa. Kaikkien pitäisi olla omina sivuinaan. --Alfred Dengan 22. toukokuuta 2006 kello 06.26 (UTC)

Mikä estää sinua korjaamasta asiaa? --SM 22. toukokuuta 2006 kello 06.27 (UTC)

Pääasiallinen tarkoitukseni oli tuossa herättää keskustelua siitä, kumpi ratkaisuista olisi muiden mielestä parempi. --Alfred Dengan 22. toukokuuta 2006 kello 11.25 (UTC)

Onhan noista kylistä tavattu artikkelit kirjoittaa. Toki jos asiaa ei minitynkää enempää saa niin sen voi mielestäni mainita sopivassa yhteydessä itse artikkelissa. En kuitenkaan kannata systeemiä, että jokaisesta kylästä tehtäisiin kuntaan oma alaotsikko. Jos esim. kunnan x:n kylässä y on tärkeä nähtävyys z niin sen saa kyllä soviteltua johonkin artikkelissa tekemättä omaa alaotsikkoaan yhdelle lauseelle. Siis yhteenvetona kylille omat artikkelit kunhan asiaa on tarpeeksi --psych3 22. toukokuuta 2006 kello 11.31 (UTC)

Nuo ei ole edes kyliä vaan ihan tavan kaupunginosia ja lähiöitä mitä Alfred Dengan luetteli. Minusta niitä ei kannattaisi pitää itsenäisinä vaan ohjata kaupunginosien nimet osoittamaan yhteisartikkeliin. --Suviko 26. toukokuuta 2006 kello 12.56 (UTC)

Nuohan näyttävät kaikki olevan aika lyhyitä, joten ne voisi kai kaikki yhdistää tuohon Jyväskylän kaupunginosat -artikkeliin. Ok, ok.. olen varmasti vähemmistössä tämän mielipiteen kanssa. Jossain voisi myös kertoa mitä kaupunginosa tarkoittaa Jyväskylässä (siis onko kyseessä joku hallinnollinen jako vaiko jyväskyläläisten itse käyttämät nimet tjsp). Yleensäkin nämä kaupunginosa ja kylä -artikkelit tuntuvat perustuvan enemmänkin mutuun kun faktaan. -- Jniemenmaa 22. toukokuuta 2006 kello 11.39 (UTC)

Komppaan Jniemenmaata. --Kouluhai 22. toukokuuta 2006 kello 12.41 (UTC)

Väärä otsikko

Tein aloituksen artikkelista nimellä Mikko Mäkelän vaikka piti olla Mikko Mäkelä (tamperelainen kirjastonjohtaja ym.) Kuinka saan sen korjatuksi, kun en saa tehdyksi uutta artikkeliaakaan sen jo olemassa olevan jääkiekkoilijan takia? Voisiko joku korjata.--Ulrika 25. toukokuuta 2006 kello 07.54 (UTC)

Jäi siirto vähän kesken, kun en keksinyt sopivaa määrettä nimen perään. Mikko Mäkelä (kirjastonjohtaja)? -Samulili 25. toukokuuta 2006 kello 08.02 (UTC)

Kiitos. Kirjastonjohtaja on ihan OK, ne jotka tietää, ne tietää. Se oli Mäkelän virallinen titteli ja tehtävä. Mäkelän piiristä hänet sitten kyllä tuntevat kaikki kirjallisuusihmiset.--Ulrika 25. toukokuuta 2006 kello 08.09 (UTC)

Tämmönen kysymys

Eli kysyisin voiko täällä laittaa johonkin aiheeseen liittyen oppaan esim oon tehny selkounista oppaan eli voinko laittaa sen oppaan selkouni aiheeseen? Vai pitääkö laittaa vain linkki???

Pistä linkkinä. Wikipedia ei ole opaskirja. --Matti Hernesaho 25. toukokuuta 2006 kello 13.54 (UTC)

Oletko itse oppaan kirjoittaja? -Samulili 25. toukokuuta 2006 kello 13.59 (UTC)

Äänestyksestä ilmoittaminen

Kun me äänestämme esimerkiksi ylläpitäjistä, niin usein lopputulos on melkein kadoksissa. Olisi syytä saada aikaa jonkinlainen muutos asiassa. Perusteltu ja hyvin informoiva teksti ja ehkä kuviokin äänestyksen tuloksesta. Esimerkiksi fransut käyttävät seuraavanlaista janaa, joka löytyy Wikipedian sivulta:

http://fr.wikipedia.org/wiki/Wikipédia:Administrateur/Kyle_the_hacker

Jos vaikka joku kopioisi sen sieltä, kääntäminen ei ole vaikeata.

Ja muuten, siellä on se kantaaottamattomien kanavakin, sillä usein hekin tahtovat mielipiteensä juli. --Alexius Manfelt 25. toukokuuta 2006 kello 14.06 (UTC)

Menneiden äänestysten tulokset löytyvät arkistoista ja jos joku niistä tahtoo prosentteja tai muuta statistiikkaa, voi sitä laskeskella ihan itse. Ylläpitäjyysäänestyksessä (tai missä tahansa muussa äänestyksessä) voi olla ottamatta kantaa yksinkertaisesti jättämällä äänestämättä. Kommentit voi tietenkin kirjoittaa äänestyksen yhteydessä olevaan keskusteluosaan. Erillinen tyhjän äänestämismahdollisuus on turha, koska se ei vaikuta mihinkään ja kommentointi hoituu kätevämmin erillisen otsikon alla. --kompak 25. toukokuuta 2006 kello 16.06 (UTC)

Hyvä veli, olen jyrkästi eri mieltä kanssasi. Kyllä tyhjän äänestäminen on kannaotto. Miksi sitä ei saisi sanoa, vaan pitäisi olla pois foorumilta. Se on mielestäni todella epärehellistä. Ja tuollainen fransujen taulukon tapainen olisi helppo ja hieno tapa todeta äänestyksen tulos. Kun rähinäremminä tunnetut ranskalaiset sallivat tyhjän aanestamisen, niin miksi eivät siis suomalaisetkin? Vai onko meillä kahden kerroksen väkeä, niitä jotka saavat äänestää ja niitä jotka eivät sitä saa, olipa syy mikä tahansa. --Alexius Manfelt 25. toukokuuta 2006 kello 18.19 (UTC)

Kaikkea ei tarvitse kopioida muista wikipedioista, vaan me voimme muodostaa ihan omat käytäntömme ja toimintatapamme. Mitä tulee tyhjän äänestämiseen, monimutkaistaa se mielestäni tarpeettomasti äänestyksiä. Tyhjiä tai hylättyjä ääniä ei huomioida ääntenlaskussa ja mielipiteensä ja kommenttinsa voi esittää yhtä hyvin keskusteluosiossa, joten en keksi yhtään syytä, miksi tyhjää pitäisi voida äänestää. Wikipediassa on todellakin "kahden kerroksen väkeä" siinä mielessä, että osa käyttäjistä ei saa äänestää missään äänestyksissä. Tähän luokkaan kuuluvat mm. anonyymit ja rekisteröityneet käyttäjät joiden muokkaushistoria on todella lyhyt tai käyttäjä on rekisteröitynyt äänestyksen alkamisen jälkeen. Äänestysten menettelytavoista voit lukea lisää täältä.

Äänestyksistä luotavat tulostaulukot taas olisivat varmasti ihan hienoja, mutta epäilen, ettei niitä kukaan viitsi tehdä, kun äänestystuloksen näkee suoraan ja yksityiskohtaisesti äänestysarkistosta. Esimerkkinä käyköön oma ylläpitäjyysäänestykseni. Tulos on merkattu ylälaitaan ja silmämääräisesti näkee äänten jakautumisen ja tarvittaessa voi laskea prosentteja jos niitä tarvitsee. En sano, että tuloksen summaava taulukko olisi tarpeeton vaan, että jos sellaisen haluat niin onneksi olkoon, tarjouduit juuri vapaaehtoiseksi toteuttamaan ne. --kompak 25. toukokuuta 2006 kello 22.19 (UTC)

Voithan aina äänestää "vastustan" ja kirjoittaa siihen "äänestän tyhjää". Lopputuloksen kannaltahan vaikutus useimmissa äänestyksissä olisi sama kuin tyhjät laskettaisiin erikseen (koska useimmat äänestykset perustuvat prosenttiosuuksiin). Toisaalta tyhjää äänestäjähän ei varmaankaan halua vastustaakaan ... --TBone 25. toukokuuta 2006 kello 22.32 (UTC)

Tyhjää äänestäminenhän on kannanotto, jolla halutaan näkyvyyttä omaan mielipiteeseen. Jos haluaa äänestää tyhjää, lisätköön sille otsikon "kannatan"- ja vastustan"-otsikoiden alle. -tKahkonen 26. toukokuuta 2006 kello 08.45 (UTC)

Alexius, millä prosenttimäärällä ranskawikissä pääsee ylläpitäjäksi? Tuossa linkkaamassasi äänestyksessä on laskettu kaksi eri lukua. Ensimmäisessä tyhjät äänet on laskettu mukaan tulokseen, toisessa taas vain puolesta ja vastaan-äänet on laskettu mukaan (jos ymmärsin oikein). Tuntuu turhan monimutkaiselta. -- Jniemenmaa 26. toukokuuta 2006 kello 08.59 (UTC)

Tietojen kääntäminen

Aloin pohtia, että onko sallittua laajentaa tai luoda kokonaan uusi artikkeli vain kääntämällä esim. englanninkielisestä artikkelista? Monesti olen törmännyt tapauksiin, joissa suomenkielinen artikkeli on huomattavasti suppeampi, kuin vastaava englanninkielinen. Voiko artikkeleja näin siis vain kääntää kielestä toiseen? Kommentin jätti Amiale (keskustelu – muokkaukset).

On sallittua jos vain kielikorva riittää käännöstyöhön. --Agony 29. toukokuuta 2006 kello 10.06 (UTC)

IRC-kanavan lokitiedostot

Olisiko aiheellista että joku epävirallisella(?) FI-wikin IRC-kanavalla (#wikipedia-fi irc.freenode.net verkossa) oleva pitäisi lokitiedostoja keskusteluista lähes reaaliaikaisesti jossain Internetissä, että mahdolliset tietosanakirjan muokkaajat voisivat tarkistaa mistä siellä on keskusteltu. Kanava ei välttämättä mitenkään Wikipedian projektiin liity, mutta olen saanut tietooni että siellä harrastetaan mm. fasismia, provosointia, itkemistä ym. asiattomuuksia ja etenkin arvostellaan ja nimitellään nuorempia käyttäjiä sekä pidetään "silmätikkuina" muitakin kuin selviä vandaaleja. IRC-kanavat nyt ovat mitä ovat, tason tietävät useimmat jotka ovat niihin joskus törmänneet, mutta onhan se silti tärkeä kommunikointiväline ylläpitäjien kesken. Keskusteluja en kuitenkaan ala tänne liittämään koska ne ovat loukkaavia, eivät toki syyttä. ,,|,, --Zxc 31. toukokuuta 2006 kello 22.53 (UTC)

Kun kanava kumminkin on avoin niin voihan sinne jättää screenin pyörimään sikäli kun on kiinnostunut logeja lukemaan? Yli kymmenen vuoden IRC-kokemuksella totean, että jos jonkun kanavan sisältöä ja käyttökulttuuria halutaan rukata, ihmiset perustavat omia kuppikuntaisia alikanaviaan, jonne jutut siirtyy tavallan "maan alle". --Suviko 31. toukokuuta 2006 kello 23.00 (UTC)

Fasismia, provosointia, itkemistä, asiattomuuksia, arvostelua ja nimittelyä on IRC pullollaan. Wikipedian IRC-kanava ei tietenkään ole mikään poikkeus. Kommunikaatiota kanavalla harrastetaan harvemmin; lähinnä sinne tulee tavaraa, mitä ei voi tänne kirjoittaa (Jotta ei tulisi epäselvyyttä, Wikipedian käytännöt eivät koske IRC-kanavia, Wikitapaamisia tai mitään muutakaan mediaa, jossa on mahdollista pilkata teitä armottomasti). —MikkoM (♫) 31. toukokuuta 2006 kello 23.07 (UTC)

Metassa kielletään wikipedian irc-logien julkaiseminen: "Although all channels may be privately logged, most have a policy that channel logs must not be published." Kiellon syistä on pitkä keskustelu keskustelusivulla (lähinnä yksityisyyden suoja ja tekijänoikeus). Sinällään julkaisulla ei ole merkitystä koska irc-puheet on irc-puheita eikä ne vaikuta wikipedian toimintaan, vaan täällä toimitaan wikipedian sääntöjen mukaan. --Tomia 1. kesäkuuta 2006 kello 16.30 (UTC)