Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)/Arkisto 53

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Adverbijuttu

Onko suomessa yhtään adrverbia, jonka vartalo on monikossa? --40bus (keskustelu) 29. syyskuuta 2019 kello 12.01 (EEST)

Taitaa olla väärin sanoa, että vartalo olisi monikossa, koska sanassa on ensin vartalo ja sitten mahdollinen monikon tunnus. Mutta esimerkiksi sanat paikoitellen ja osittain ja monet muut varmaan ovat sitä, mitä haet. -Ochs (keskustelu) 29. syyskuuta 2019 kello 13.00 (EEST)

Tarkoitin sillä sitä, että vartalon ja päätteen välissä on monikon tunnus -i.--40bus (keskustelu) 29. syyskuuta 2019 kello 15.55 (EEST)

Niin tai näin, aina väärinpäin. --Pxos (keskustelu) 2. lokakuuta 2019 kello 08.40 (EEST)

Eräs sanonta

Milloin ja missä on saanut alkunsa sanonta "Yksi hullu kysyy enemmän kuin kymmenen viisasta ehtii vastata"? --Lax (keskustelu) 29. syyskuuta 2019 kello 12.09 (EEST)

On se aika vanha. Oxfordin sanakirja [1] tuntee sen vuodelta 1666 italialaisena sanontana (englanniksi käännettynä "One fool may ask more than seven wise men can answer"). Torriano ilmeisesti listannut sen Piazza Universale -teoksessaan. Löytysiköhän Piazza joltakulta hyllystä niin voisi tsekata? --Jmk (keskustelu) 29. syyskuuta 2019 kello 21.03 (EEST)

Samantapainen sanonta löytyy tämän mukaan jo keskiajalta: Quaerit delirus quod non respondet Homerus ("hullu kysyy sellaista mihin Homeroskaan ei osaa vastata"). -Ochs (keskustelu) 29. syyskuuta 2019 kello 23.34 (EEST)

Derrida tuossa tosiaan sanoo Kantin lainaavan keskiaikaista munkkia. Toisaalta Kantin tekstissä ei äkkiseltään näy eksplisiittistä viitettä sellaiseen munkkiin. Mistähän Derrida on sen munkin tähän löytänyt? --Jmk (keskustelu) 30. syyskuuta 2019 kello 14.05 (EEST)

Kai joku on jo varoittanut Derridaa lähteettömyydestä? --Lax (keskustelu) 1. lokakuuta 2019 kello 06.19 (EEST)

Näyttää rauhoittuneen, ei ole muokannut vuoden 2004 jälkeen. Ei toimenpiteitä tässä vaiheessa. --Jmk (keskustelu) 2. lokakuuta 2019 kello 01.38 (EEST)

Ylläpito on (taas) tilanteen tasalla. --Lax (keskustelu) 2. lokakuuta 2019 kello 01.47 (EEST)

Teemme parhaamme, mutta jos näistä vaan ilmoitettaisiin ajallaan. --Jmk (keskustelu) 2. lokakuuta 2019 kello 20.28 (EEST)

Englannin verbit

Onko englannissa yhtään verbiä, joilla on sama preesens ja imperfekti, mutta eri 3. muoto? Esim. send, send, sent, mikä on oikeasti send, sent, sent. --40bus (keskustelu) 1. lokakuuta 2019 kello 22.50 (EEST)

Beat, beat, beaten. -Ochs (keskustelu) 1. lokakuuta 2019 kello 23.02 (EEST)

Onko englannissa yhtään säännöllistä verbiä, jonka perusmuoto (preesens) päättyy d-kirjaimeen, mutta ei ed-kirjaimyhdistelmään? --40bus (keskustelu) 2. lokakuuta 2019 kello 07.27 (EEST)

On paljon. Tässä on noin 600 säännöllistä verbiä. Käy sieltä tutkitmassa, mm. add ja avoid. --PtG (keskustelu) 2. lokakuuta 2019 kello 07.49 (EEST)

Hyvä televisio?

Tavoitteena on hankkia tietyllä budjetilla mahdollisimman hyvä televisio, vaikka sen pääasiallinen katselija ei tulekaan olemaan kranttu kuvanlaadun tai muidenkaan ominaisuuksien suhteen. Speksit:

1. Television pitää olla saatavilla Suomesta. Ulkomaisista verkkokaupoista tilaaminen ei siis käy.
   1. Lisäpisteitä tulee siitä, jos laitetta on myyjäliikkeen varastossa 50 kilometrin säteellä Oulun keskustasta.
      Välttämätöntä juuri kyseiseltä alueelta löytyminen ei kuitenkaan ole.
2. Hinta ei saa ylittää 500 euroa ainakaan tuntuvasti.
3. Laite tulee kaapeli-tv-talouteen ja yleiskäyttöön tärkeysjärjestyksessä elokuvat > urheilu (lähinnä jääkiekko/tennis/yleisurheilu) > draamasarjat > uutiset ja ajankohtaisohjelmat > muut.
4. Käytössä ei ole ollut eikä tule olemaan maksullisia kaapelikanavia. Aiemmalla televisiolla katselussa oli peruskanavien lisäksi ajoittain standarditarkkuuden Netflix-virta Chromecast-laitteen välityksellä ja uudenkin töllön tapauksessa käyttö tulee mitä todennäköisimmin olemaan vastaavanlaista.

Mitähän televisio(i)ta yllä mainituilla ehdoilla kannattaisi harkita? –Ejs-80 3. lokakuuta 2019 kello 15.24 (EEST)

Miten olisi tämä? Saatavilla heti Oulusta. --Crt 3. lokakuuta 2019 kello 15.29 (EEST)

Kiitos, vaikuttaa pätevältä löydöltä. –Ejs-80 3. lokakuuta 2019 kello 15.35 (EEST)

Tuossa 55-tuumainen https://www.verkkokauppa.com/fi/product/77481/mgmxs/Samsung-UE55RU7172-55-Smart-4K-Ultra-HD-LED-televisio --Hartz (keskustelu) 3. lokakuuta 2019 kello 16.51 (EEST)

Hartz: Samsungin televisiot kannattaa jättää kauppaan. Samsung käyttää suunniteltua vanhentumista monissa televisioissaan. --Karpaloa (keskustelu) 3. lokakuuta 2019 kello 17.08 (EEST)

Onko lähdettä? Nimittäin todella pitkä miinus, jos noin todella on. –Ejs-80 3. lokakuuta 2019 kello 17.09 (EEST)

Näköjään Yle on ainakin esittänyt muutama vuosi takaperin dokumentin, jonka kuvauksessa todetaan: ”Esimerkkinä dokumentissa käytetään muun muassa – – Samsungin valmistamaa televisiota.” Artikkeli Apple and Samsung fined for planned obsolescence käsittelee puolestaan älypuhelinpuolta. –Ejs-80 3. lokakuuta 2019 kello 17.21 (EEST)

Niin jotain dokumenttiä muistelin. Muuta keskustelua aiheesta. --Karpaloa (keskustelu) 3. lokakuuta 2019 kello 17.28 (EEST)

Eikös kaikki kodin laitteiden valmistajat käytä? Kahvinkeitin hajosi 3 v 3 kk -ikäisenä. Takuu oli 3 v. Ostin sitten 5 v -takuulla myydyn keittimen. Samalla hinnalla tosin saisi viisi halpakeitintä. Tekniikan maailmassa oli joskus aiheesta kirjoitus. --Abc10 (keskustelu) 3. lokakuuta 2019 kello 17.22 (EEST)

Ejs-80, osta Verkkokaupasta kvanttipistenäytöllinen Sonyn 4K-TV niin värit ovat hyvät ja TV kestää vikaantumatta. Putsari (keskustelu) 3. lokakuuta 2019 kello 17.33 (EEST)

Kvanttipiste (en:Quantum dot) ja kvanttipistenäyttö (en:Quantum dot display) olisivatkin muuten oivia aiheita uusiksi artikkeleiksi. Kaikki Wikipediaan liittymättömät kysymykset vievät Wikipediaan. –Ejs-80 3. lokakuuta 2019 kello 23.00 (EEST)

Ejs-80, jos sallitte niin voin laatimia sekä kvanttipisteen kvanttimekaanisesta elektronifysiikasta että kvanttipistenäytön elektroniikasta sivut suomenkieliseen wikipediaan. Putsari (keskustelu) 4. lokakuuta 2019 kello 09.12 (EEST)

No, eihän siihen minun lupaani tarvita, joten siitä vaan, jos sivut on tarkoitus kirjoittaa käytäntöjen vaatimalla tavalla eli luotettavien lähteiden pohjalta. –Ejs-80 4. lokakuuta 2019 kello 09.37 (EEST)

Ejs-80, kiitos luottamuksesta, lähteistän nämä jo minulla työn alla olevat kvanttipiste-sivut hyvin kansainvälisillä lähteillä. Putsari (keskustelu) 4. lokakuuta 2019 kello 10.12 (EEST)

Liikennemyymälän työntekijöiden arkea?

Televisiossa pyörii parhaillaan eräänlainen tosi-tv-sarja, jossa esitellään erään suomalaisen liikennemyymäläketjun työntekijöiden ja heidän asiakkaidensa arkea. Sarjaa katsottuani mieleeni on noussut pari kysymystä:

1. Onko liikennemyymäläketjun toimipaikoissa työntekijöiden arki oikeasti todella noin mukavaa ja leppoisaa päivästä toiseen, kuin millaisena se katsojille esitetään? Sarjassa arjen aherrus vaikuttaa olevan lähinnä työntekijöiden välistä hyväntuulista jutustelua, pelleilyä, koheltamista ja siinä välissä vähän rauhallista työntekoa? Uskoisin, että "todellisuudessa" työntekijät painavat niska limassa tyyliin "kaksi henkeä tekee töitä kolmen edestä".

2. Voiko sarja olla olematta viime kädessä kyseisen liikennemyymäläketjun mainos? --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 6. lokakuuta 2019 kello 14.36 (EEST)

1. Pakko sen on pitää paikkansa, jos se televiisiossa (huom. pitkä vokaali) esitetään. 2. Kanavan nimi kertoo monasti totuuden. --Lax (keskustelu) 6. lokakuuta 2019 kello 15.39 (EEST)

1. 10e tuntipalkalla ja normaalisti aina alimiehitettynä toimivat ABC:t. Sairastuneiden tilalle ei ole korvaavia työtekijöitä. Joten sarja antaa valheellisen kuvan työstä.  –Kommentin jätti 168.149.149.116 (keskustelu) 8. lokakuuta 2019 kello 15.29 (EEST)

Suomen kielen ääntäminen suhteessa muunkielisyyteen

Televisiossa haastateltiin hiljattain Suomessa kymmeniä vuosia asunutta englantilaislähtöistä miestä. Hän puhui muuten lähes täydellistä suomea, mutta lausui kaksoisvokaalit ainakin sanojen lopuissa yksittäisinä. Esimerkiksi siis tyyliin: tulee > tule, mennään > mennän, laitetaan > laitetan. Liittyykö tämä nimenomaan siihen, että puhujan äidinkieli on englanti? Mistä tämä ilmiö johtuu?

Televisiossa esiintyi taannoin myös eräs Suomessa noin kolmikymppiseksi asti asunut muusikkonainen, jonka äidinkieli on ruotsi. 1990-luvun lopun haastatteluissa hän äänsi suomea varsin suomalaisittain. Henkilö muutti sittemmin Ruotsiin, ja tuossa viimeisimmässä tv-esiintymisessään hän puhui suomea selkeästi riikinruotsalaisella korostuksella. Onko hänen kohdallaan suomen kielen ääntämisen muuttuminen kytköksissä Ruotsissa asumisen lisäksi siihen, että hänen äidinkielensä on juuri ruotsi?

Mitenkähän on puolestaan selitettävissä se, että eräs vuonna 1986 Suomeen muuttanut julkisuudesta tuttu saksalaismies oppi suomen kielen muutamassa vuodessa niin täydellisesti, ettei hänen puheestaan kuule juuri lainkaan, ettei suomi ole hänen äidinkielensä. --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 6. lokakuuta 2019 kello 15.35 (EEST)

Kai se on vain niin, että ihmisten kielellinen lahjakkuus (tai toisaalta kielen treenauksen määrä) vaihtelee yksilöllisesti aivan samoin kuin esim. laulunääni, sorminäppäryys jne.(tai harjoittelun määrä missä tahansa asiassa). Youtubessa näin joskus hiljattain videon jossa jonkunmaalainen kieltenharrastaja puhui suomen oppimisen vaikeudesta niin täydellisellä suomella, ettei puheesta juuri olisi erottanut ei-syntyperäiseksi. Samaa muistan sanotun myös esim. laulajasta Laila Kinnunen hänen laulaessaan lukuisilla vierailla kielillä, vaikka äidinkielenäni vain suomea puhuvana en tietysti pystykään arvioimaan hänen muiden kielten ääntämystään. Suuri vaikutus on myös sillä, onko oppinut eri kieliä hyvin lapsena vai myöhemmin. Suomessakin toiset voivat varrtua yksinkielisesti suomen- tai ruotsinkielisessä ympäristössä tai perheessä, toiset taas kaksikielisessä ympäristössä tai perheessä. Mutta yhtä lailla joillain (vaikka ei kaikilla) on lahja oppia kieliä erittäin hyvin myös vasta aikuisena. Ja riippuu myös tietysti siitä, paljonko on joutunut kieltä käyttämään ja käyttänyt jne. --Urjanhai (keskustelu) 6. lokakuuta 2019 kello 15.55 (EEST)

Useissa kielissä, myös englannissa, painoton vokaali on aina lyhyt. Edelleen useissa kielissä, ei myöskään englannissa, vokaalin kesto ei erottele erimerkityksisiä sanoja toisistaan. Tällaista kieltä äidinkielenään puhuvan on vaikea aluksi edes kuulla saati joka tilanteessa muistaa, että suomessa tule tai tulee ovat eri sanoja. Veikkaan, että Neil Hardwick, joka sinulla taisi olla mielessä, osaa viitsiessään ääntää nämäkin sanat moitteettomasti. Hänellä on jo sellaiset näytöt, ettei enää tarvitse. Hänen tapaansa myös Roman Schatz on kielellisesti erityislahjakas henkilö. Linda Lampeniuksella on varmaan hänen hyvin osaamansa suomen kieli vain vähän ruosteessa, koska hän ei sitä nykyään tarvitse. -Ochs (keskustelu) 6. lokakuuta 2019 kello 16.30 (EEST)

Jatkona Ochsin täydentävään kommentiin, niin tuo Ochsin mainitsema ero on erityistapaus yleisestä ilmiöstä kaikkien kielten välillä: jos joku ääntämisen ero kielessä a ei tuota merkityseroa mutta kielessä b tuottaa, niin kielen a puhujille saattaa olla kieltä oppiessaan aluksi (tai myöhemminkin esim. kiireessä tms.) vaikeaa puhuessaan saada aikaan tätä eroa, koska heidän omassa kielessään tämä ääntämisen ero ei tuota merkityseroa, mutta kielen b syntyperäinen puhuja huomaa eron heti, koska se kielessä b tuottaa merkityseron.--Urjanhai (keskustelu) 6. lokakuuta 2019 kello 21.04 (EEST)

Suomen kielen puhuja joutuu vastaavaan tilanteeseen kun esim. virossa on kaksi ö-äännettä eikä yksi kuten suomessa (ja muistaakseni myös konsonanteilla kolme kestoa eikä kaksi niin kuin suomessa, siis esim. suomen kuka ja kukka, mutta tämä kolmas kesto ei virossa kai näy kirjoitetussa kielessä vaan erottuu ainoastaan ääntämisessä eri tapauksissa eri tavoin). Ja vastaavasti erilaisia d- ja t-äänteiden sukuisia äänteitä on esimerkiksi englannissa useampia kuin suomen kielessä ja erilaisia s-äänteen sukuisia äänteitä on esim. vrenäjässä mitä lie puolisen tusinaa kun suomen kielessä on vain yksi.--Urjanhai (keskustelu) 6. lokakuuta 2019 kello 21.12 (EEST)

Niin, suomenkieliselle on jokseenkin sama, sanooko banaani vai panaani, mutta englannissa ei olekaan samantekevää, sanooko esimerkiksi born vai porn. Toisaalta länsimurteiselle ei ole niin nuukaa, onko valuutan arvoa heikennetty vai korotettu; sitä on yksinkertaisesti revalvoitu. --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 6. lokakuuta 2019 kello 22.56 (EEST)

Ruotsin verbit

Onko ruotsissa yhtään verbiä, joka kuuluu III konjugaatioon ja sen perusmuoto päättyy e- kirjaimeen? --40bus (keskustelu) 2. lokakuuta 2019 kello 07.30 (EEST)?

Tämän pystyisit helposti itsekin sanakirjasta toteamaan. Käy jokaisen konsonantin kohdalta läpi, onko perusmuodossaan kaksikirjaimista verbiä, joka päättyy e:hen. Be, ge, le ja se eivät käy, koska ne ovat vahvoja. Eli taitaa olla hiljaista. -Ochs (keskustelu) 2. lokakuuta 2019 kello 09.23 (EEST)

Ainakin ske ja te. --Geohakkeri (keskustelu) 2. lokakuuta 2019 kello 20.56 (EEST)

Minä en tunne noita verbejä. Google Kääntäjä antaa verbille ske merkityksen "olla" ja sanalle te merkityksen "tee" (siis juoma). --40bus (keskustelu) 17. marraskuuta 2019 kello 22.09 (EET)

Kannattaa yrittää pyrkiä käyttämään sanakirjaa. Vaikkapa Svenska Akademiens ordbok. --Pxos (keskustelu) 17. marraskuuta 2019 kello 22.43 (EET)

Svenska Akademiens ordlista on ehkä tuota helppokäyttöisempi, koska SAOB on erityisesti kielihistoriallinen sanakirja vanhoine esimerkkeineen. SAOL kuvaa nykykieltä tiiviimmin. Google-kääntäjä onnistui kyllä surkeasti ske-verbin kanssa, sen tietää lukiolainenkin tarkoittavan "sattua, tapahtua". Te esiintyy nykykielessä enää lähinnä refleksiivisenä te sig, joka tarkoittaa "osoittautua, ilmetä". -Ochs (keskustelu) 17. marraskuuta 2019 kello 23.00 (EET)

Mitä saamelaiskansaa?

Siirretty Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista) -osastosta.-Ochs (keskustelu) 8. lokakuuta 2019 kello 14.27 (EEST)

Onko puvusta tms. pääteltävissä, onko kyseessä koltan-, kiltinän vai turjansaamelaisia tai jotain muuta määriteltyä? Kuva on Lujaurista. --Höyhens (keskustelu) 8. lokakuuta 2019 kello 13.27 (EEST)

Jossakin juuri kuulin tai näin sanottavan, että puvusta näkisi joskus jopa kylän tarkkuudella, mistä on kotoisin. Joku asiaa tunteva voi siis ehkä osata sanoa.--Urjanhai (keskustelu) 8. lokakuuta 2019 kello 13.29 (EEST)

Hmm, yritin googletella, ja tyyliltään nuo ovat Kuolan niemimaalla käytettyjen pukujen tyylisiä, mutta en tiedä onko siellä varsinaisia alueellisia variantteja. Venäjällä kaikkien muitten paitsi kiltinänsaamen, jolla on satoja puhujia, puhujamäärät ovat minimaalisia, koltan murteella mainitaan olleen kymmeniä puhujia kymmenisen vuotta sitten, turjansaamella pari puhujaa ja akkalansaame on kuollut kieli. Kansoina nuo silti saattavat silti olla yhä olemassa omalla identiteetillään. Tuon seudun asukkaat ovat kuitenkin perinteisesti olleet kiltinänsaamelaisia, joten todennäköisesti nuo ovat heikäläisiä. Toki isompi kokoontuminen voi koota laajemmankin sakin paikalle, ja koltta-artikkelissa mainitaan noiden muutaman kymmenen puhujan elävän Luujärven ympäristössä. Eli sanoisin, että todennäköisesti kiltinänsaamelaisia, mutta varma en ole.--Kirkhakkinen (keskustelu) 8. lokakuuta 2019 kello 14.14 (EEST)

Tässä kuvassa ainakin on kiltinänsaamelainen: https://en.wikipedia.org/wiki/File:NinaAfanasyeva(privatearchive).jpg --Kirkhakkinen (keskustelu) 15. lokakuuta 2019 kello 15.10 (EEST)

Nollien määrä milliniljoonassa

Milliniljoona on 1 000 000¹⁰⁰⁰ eli (10⁶)¹⁰⁰⁰. Montako nollaa siinä on pitkässä asteikossa? Arvaan että 6 000. Lyhyessä asteikossa siinä on 3 003 nollaa. --40bus (keskustelu) 8. lokakuuta 2019 kello 17.07 (EEST)

Missä ihmeen lyhyessä ja pitkässä asteikossa? --Höyhens (keskustelu) 8. lokakuuta 2019 kello 21.27 (EEST)

Suurten_lukujen_nimet#Nykyinen_käytäntö. Tämähän on virkistävää, kun kysyjä vastaa jo itse kysymykseensä ja vastaaja puolestaan kysyy. Tosin "milliniljoona" taisi olla kysyjän itse keksimä sana. Tämän osion voisi poistaakin. -Ochs (keskustelu) 8. lokakuuta 2019 kello 21.36 (EEST)

"Kysy mitä vain". --Höyhens (keskustelu) 8. lokakuuta 2019 kello 21.50 (EEST)

Toki voi olla, että milliniljoona on kysyjän keksimä tai sitten ei, mutta kyllä 10ⁿ lyhyessä asteikossa taitaa olla sama 10ⁿ pitkässä asteikossa, ja yksi suomenkielinen nimi niillä vain on, ja tämä on suomenkielinen Wikipedia. --Höyhens (keskustelu) 8. lokakuuta 2019 kello 21.57 (EEST)

Mutta jos on googolplex, niin on enemmän kuin vain sentiljoona pitkässä asteikossa. Milliniljoonassa on siis 6000 nollaa. --40bus (keskustelu) 10. lokakuuta 2019 kello 11.49 (EEST)

Milliniljoona on olemassa myös pitkässä asteikossa. Kyllä nollia mahtuu taululle. --40bus (keskustelu) 10. lokakuuta 2019 kello 11.50 (EEST)

Netti-imuri?

Etsin hyvää tapaa "imuroida" verkkosivun koko tekstisisältö ohjausmerkkeineen päivineen. Ohjelma saa verkko-osoitteen ja kun se lähettää siihen verkko-osoiteeseen pyynnön osoitteen sisällöstä, se ei pelkästään näytä sivuston sisältöä vaan myös antaa käsitellä sen sisältämää tekstiä (esimerkiksi poimii siitä tiettyjä asioita kuten lukuja, sanoja tai nimiä jne.). Näitä tietoja se tallentaa tiedostoon esimerkiksi riveiksi jatkokäsittelyä varten. Tunnistaako kukaan tällaisen ohjelman. Ei ole tullut minulle vielä koskaan vastaan missään yhteydessä.--J Hokkanen (keskustelu) 9. lokakuuta 2019 kello 21.41 (EEST)

Wget. --Tappinen (keskustelu) 9. lokakuuta 2019 kello 21.43 (EEST)

Komentorivikomentoja putkittamalla saa ainakin Linuxissa monenlaista aikaan. Ks. ainakin wget, grep ja sed. Edellä mainituista kertovat Wikipedia-sivut: en:wget, grep ja sed. –Ejs-80 9. lokakuuta 2019 kello 21.53 (EEST)

Kiitos ideoista! Käyttämäni AutoWikiBrowser eli AWB ei ole suoran sellainen, sillä se operoi tietokannan läpi ja se vaatii käyttäjältään käyttäjätunnuksen. Aikomukseni on yrittää kehittää automatosoitua tiedonkeruuta jollakin tasolla. Saatu aineistoa on sitten mahdollista siirtää Wikipediaan AWB:tä käyttäen. Ohjelmoinnista kiinnotuneille tuollainen työtapa voisi olla tuottoisakin (tiedon määrissä ajateltuna).--J Hokkanen (keskustelu) 11. lokakuuta 2019 kello 14.21 (EEST)

Tuolla on muuten valmis esimerkki Wikipediassa olevan sivun noutamisesta wgetillä ja sisällön manipuloimisesta putkituksen, grepin sekä muutaman muun komentorivityökalun avulla: Keskustelu Wikipediasta:Välityslautakunta/Äänestys 2011#Äänestysaktiivisuus. –Ejs-80 11. lokakuuta 2019 kello 14.33 (EEST)

Ok.--J Hokkanen (keskustelu) 11. lokakuuta 2019 kello 14.35 (EEST)

jos on tarkoitus scriptata juttuja, niin tekisin koko homman pywikibotilla ja jättäisin AWB:n pois välistä. (ks. myös mw:Manual:Pywikibot/PAWS ) Voisin yrittää jossain välissä kirjoittaa näihin jotkut ohjeet. (jollei @Lentokonefani::lla ole jo valmiina) --Zache (keskustelu) 12. lokakuuta 2019 kello 12.26 (EEST)

Kiitos, tuo voisi tosiaankin olla "tulevaisuudessa" AWB:tä parempi tapa. Alunperin, kun nyt teen AWB-artikkeleita Excelistä käsin, uutena ideana on kokeilla miten "regular expression"-tekniikkaa voisi hyödyntää merkkijonojen parsimisessa, eli tiedonjyvien poimimisessa, eräiden verkkopalvelujen tarjoamasta aineistosta, jonka saa käyttönsä vain kutsumalla sitä selaimen ikkunaan luettavaksi. Käsitän, että tiedonlähteen, eli kyseisen tietokannan, saa tuskin koskaan käsiinsä, jotta sitä voisi käsitellä tietokantakomennoilla. Verkko-osoitteen tarjoaman tekstipohjaisen palautteen kaappaamiseen jälkitarkastelua varten "luulisi olevan tarjolla" useitakin ohjelmia. Mutta vaikka tällainen toiminto onkin kovin yksinkertainen, en ole itse vielä sellaista löytänyt.--J Hokkanen (keskustelu) 12. lokakuuta 2019 kello 13.47 (EEST)

Tein nyt lyhyen ohjeen sivulle Wikipedia:Pywikibot (ja itse esimerkkikoodi), periaatteessa tuota voisi viedä eteenpäin vielä sen verran, että tekisi esimerkin miten scripti menee läpi vaikka tietyssä luokassa tai tietyltä sivulta linkitetyt artikkelit, lukee CSV-tiedoston verkosta tai lukee vaikka järviwikin tunnisteen sivulle Wikidatasta ja lukee sen avulla jotain järviwikistä. --Zache (keskustelu) 13. lokakuuta 2019 kello 13.17 (EEST)

Evy Fogelberg

När levde Evy Fogelberg, som skrivit biografi över Mathilda Wrede? (Och hur tar man reda på det?) --LA2 (keskustelu) 10. lokakuuta 2019 kello 22.49 (EEST)

Finna: Evy Fogelberg --Linkkerpar™ 10. lokakuuta 2019 kello 22.54 (EEST)

А когда она жила? När levde hon? When did she live? More specifically, has she been dead for 70 years yet? It seems her last work was published in 1939. --LA2 (keskustelu) 10. lokakuuta 2019 kello 23.26 (EEST)

This is not a reliable source and we cannot be sure that it's the same person, but it says she was born in 1871. Unfortunately there is no information about the time of death. So no guarantee that her works are PD. -Ochs (keskustelu) 10. lokakuuta 2019 kello 23.43 (EEST)

1871–1967? --Anr (keskustelu) 10. lokakuuta 2019 kello 23.52 (EEST)

Ja! Tack! --LA2 (keskustelu) 11. lokakuuta 2019 kello 00.35 (EEST)

Leppälehmä

Kutsuuko kukaan nykyisin Alkoa leppälehmäksi? Nimityshän tulee siitä että ruotsiksi al on leppä ja ko on lehmä. Isäni kertoi tämän minulle jo joskus 1980-luvulla. Mutta Google löytää hakusanalla "leppälehmä" vain yhden foorumipostauksen jossa tämä lempinimi mainitaan. Muut ovat linkkejä Wikipedian kopioihin tai sitten sivuja joissa leppä ja lehmä mainitaan erikseen. JIP (keskustelu) 11. lokakuuta 2019 kello 01.12 (EEST)

Eli toisin sanoen pitäisikö luomasi ohjaus leppälehmä poistaa? Pitäisi. --Anr (keskustelu) 11. lokakuuta 2019 kello 01.43 (EEST)

Wikipedia-kopiot selittynevät sillä, että lähteetön väite, jonka mukaan leppälehmä on ”suosittu lempinimi” Alkolle, oli lisätty enwikin artikkeliin syyskuun alkupuolella, kunnes IP-muokkaaja pari päivää sitten poisti kyseisen maininnan yhteenvedossa toimintaansa perustellen. –Ejs-80 11. lokakuuta 2019 kello 10.30 (EEST)

Tuostahan tulee tämä mieleen. Näköjään 14 vuodessa menettelytavat eivät olekaan niin ehtineet muuttua. -Ochs (keskustelu) 11. lokakuuta 2019 kello 13.36 (EEST)

Voisi muuten täydentää suomenkielisen Wikipedian käyttöoikeuksia koskevaa ohjeistusta seuraavasti: "Jos olet toiminut useita vuosia englanninkielisen Wikipedian ylläpitäjänä tai byrokraattina, sitä ei automaattisesti katsota epäedulliseksi ja menestymisen mahdollisuuksia vähentäväksi seikaksi, mikäli haet seulojan oikeuksia suomenkielisessä Wikipediassa." --Pxos (keskustelu) 11. lokakuuta 2019 kello 14.13 (EEST)

Isäs oli populaari 1980-luvulla. --Pxos (keskustelu) 11. lokakuuta 2019 kello 13.23 (EEST)

Huumorimuokkauksia näköjään. Onko tässä Nenoniel estoa kiertämässä? jni (k) 11. lokakuuta 2019 kello 14.31 (EEST)

Tiekylttiohjelma

Onko olemassa jotain sellaista palvelua, jolla voi tehdä tienviittoja piirto-ohjelmalla? --40bus (keskustelu) 13. lokakuuta 2019 kello 19.35 (EEST)

Tarkoitatko oikeita vai kuvia? --Höyhens (keskustelu) 13. lokakuuta 2019 kello 23.05 (EEST)

Jotkut käyttäjät ovat wikipediaan tehneet ainakin tienumerokuvia. Luulisin että he ovat silloin kuitenkin ehkä käyttäneet vain jonkun ohjelman valmiita ominaisuuksia. Jos esim. tutkii, mitä fonttia on käytetty tienviitoissa, niin fontti ehkä löytyy jostain. Voi olla että fontista ja ehkä viitoistakin on jossain ehkä virallinen ohjekin. --Urjanhai (keskustelu) 14. lokakuuta 2019 kello 01.54 (EEST)

Luokassa c:Category:Diagrams of 1st class national road number signs of Finland tienumerologoja näyttäisi tehneen useampi käyttäjä, joista ainakin Käyttäjä:Tomia näyttää olevan suomalainen, joku muu taas jossain muussa wikissä enemmän toimiva.--Urjanhai (keskustelu) 14. lokakuuta 2019 kello 02.00 (EEST)

Tomian viimeisimmät muokkaukset ovat lähes kymmenen vuoden takaa. En usko, että hän on enää aktiivinen. Löysin Tiemestarin, joka on luonut yhdysteiden merkkejä heinäkuussa.--Puppe100 (keskustelu) 14. lokakuuta 2019 kello 06.36 (EEST)

Totta, kun katsoo aktiivisuutta, niin saattaa löytyä joku joka on paikalla. Miten tuossa mahtaa mennä tuo, että suositelllaanko vektorigrafiikka vai rasterikuvia?--Urjanhai (keskustelu) 14. lokakuuta 2019 kello 13.39 (EEST)

yKsi tieaihepiiriä tunteva on myös Käyttäjä:Gronroos. En tiedä, onko hän itse tehnyt grafiikoita, mutta voi ehkä osata sanoa, kuka on.--Urjanhai (keskustelu) 14. lokakuuta 2019 kello 13.42 (EEST)

Ei tunnu olevan valmiita epäkaupallisia, jotka olisivat suomalaiseen ympäristöön sovellettuja. Yksi pulma on suomalainen fontti, joka ei ole mikään tunnettu fontti ja Väylävirastokin sitä jakaa vain kuvamuodossa. Itse tekemämi tievideoiden koristeita tuottava ohjelma käyttää DIN 1451 Mittelscrift Std:tä, jota suomalainen fontti muistuttaa aika paljon. Tiesivuston tienumerot puolestaan tehdään dynaamisesti SVG:llä ja niissä on aivan HTML:n Sans Serif -fontti selaimesta. Tuota omatekemää olen kirjoittamassa kokonaan uusiksi, kun sen ylläpidettävyys on vähän niin ja näin ja viittojen ulkoasu on menossa osin uusiksi. Sitten sellaiset pari pikku detaljia: 1) Kanta- ja yhdysteiden numerokilvissä tausta ulottuu reunanauhan ulkopuolelle (noin 2% kilven korkeudesta, puolet reunanauhan leveydestä), kun valta-, seutu- ja eurooppateiden numeroissa nauha ulottuu reunaan asti kulmia lukuun ottamatta. Eli huolellisesti piirretyissä kilvissä taustaa näkyy aina reunan ulkopuolella vähintään kulmissa. Tämän takia kanta- ja seututeiden numero on hieman ahtaammassa kehyksessä kuin muiden. 2) Värit ovat murrettuja; esimerkiksi keltainen lähempänä oranssia. Seuraavat RGB:t ovat varsin lähellä oikeaa (suoraan Väyläviraston ilmoittamista PMS-väreistä muunnettuja): Punainen 232,17,45; keltainen 252,209,22; sininen 0,114,198 ja vihreä 0,153,124. Tuo sininen on melko vaalea ja maastossa näkyy tummempiakin. -- Gronroos (keskustelu) 14. lokakuuta 2019 kello 14.34 (EEST)

No siis tämähän fontti löytyy githubista: https://github.com/thevangelist/tie. Ei ole mikään väyläviraston virallinen vaan on kuvien pohjalta tehty. --4shadoww (keskustelu) 14. lokakuuta 2019 kello 15.04 (EEST)

Kirjainten kuvat kyllä, mutta kuten dokumentaatiokin kertoo, homma on kesken. Fontti on muutakin kuin kirjainten ulkomuotomääritys. Koska välistys liikennemerkkipiirustusten pohjalta on tekemättä, lopputulos eritoten versaalilla on joillakin nimillä melko rivon näköinen. Ei jatkoon. --Gronroos (keskustelu) 14. lokakuuta 2019 kello 15.36 (EEST)

Entä sellainen, jolla voi tehdä tienviittaportaaleja? --40bus (keskustelu) 14. lokakuuta 2019 kello 16.03 (EEST)

Joo no enpä niin tarkkaan lukenut readmea. Nopeasti vain vilkaisin esimerkkejä, jotka suurimmaksi osaksi näytti ihan hyviltä. --4shadoww (keskustelu) 14. lokakuuta 2019 kello 23.17 (EEST)

Materiaalia aiheesta kiinnostuneille: Liikennemerkkipiirustukset osa 1, Liikennemerkkipiitustukset osa 2, yleisohje liikennemerkkien käytöstä, Liikenneministeriön päätös liikenteen ohjauslaitteista, liikennemerkkien kirjasintyyppi, liikennemerkkien rakenne ja pystytys. Osa materiaalsita saattaa olla vanhentunutta.--Htm (keskustelu) 14. lokakuuta 2019 kello 20.25 (EEST)

Tuossa lähteessä on yksi aukko: Tiehallinto osti 1990-luvulla ranskalaiselta konsulttiyritykseltä viitoitusta koskevan graafisen suunnittelun, jonka värimallia ei ohje selosta riittävän syvällisesti. Yksi keskeinen pelisääntö on, että tienumeroa ei sijoiteta viittaan valkoiselle pohjalle. Eli esimerkiksi B-tyypin suunnistustaulussa, jossa on numeroitu tie lähikohteeseen, teksti on valkopohjaisessa kentässä, mutta nuoli ja numero sinipohjaisessa (paitsi vihreäpohjaisessa, jos samassa kilvessä on viitoitus moottori- tai moottoriliikennetielle). Varsinkin kuntien virityksissä on melko paljon virheitä tässä asiassa. Liikennemerkkipiirustukset m/1994 menevät joka tapauksessa uusiksi, kun uusi kesällä 2020 voimaan astuva uusi tieliikennelaki muuttaa varsin monen merkin ulkoasua. --Gronroos (keskustelu) 15. lokakuuta 2019 kello 12.10 (EEST)

"Väärä" Josef Mengele?

Olen lähes täysin varma, ettei tämän jutun otsikon alla olevassa kuvassa – joka näkyy uudelleen myös jutun lopussa – esiintyvä henkilö ole Josef Mengele. Ettei vaan olisi näyttelijä Gregory Peck Mengelen roolissa. --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 22. lokakuuta 2019 kello 20.04 (EEST)

Ainakin tässä jutussa sama kuva on kyllä kelpuutettu kuvaksi aidosta Mengelestä. Peckistä Mengelenä on laadukkaampia kuvia, jotka eivät kauheasti muistuta tätä kuvaa. -Ochs (keskustelu) 22. lokakuuta 2019 kello 21.20 (EEST)

Kieltämättä tässä jutussa oleva vanhuudenkuva ei sekään muistuta kauheasti tuota epäilemääsi kuvaa. Vaikea sanoa, kun kuva on niin epätarkka ja varmaan kaukaa otettu. -Ochs (keskustelu) 22. lokakuuta 2019 kello 21.27 (EEST)

Vääräksi epäilemäni kuvan henkilön vasen korva näyttää aika erilaiselta, kuin muissa Mengelestä otetuissa kuvissa. Katsekin on jotenkin erilainen. --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 25. lokakuuta 2019 kello 02.45 (EEST)

Näistä kuvista varsinkin oikeanpuoleisessa Mengeleä esittävä Gregory Peck on aika lailla "vääräksi" epäilemäni Mengelen näköinen. --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 25. lokakuuta 2019 kello 03.16 (EEST)

Maailman vanhin pääministerin virka

Missä maassa on maailman vanhin pääministerin virka? 85.76.44.33 23. lokakuuta 2019 kello 18.40 (EEST)

Robert Walpolea nimitettiin pääministeriksi jo vuodesta 1721, vaikka mies itse ei nimityksestä pitänytkään. Edeltävältä vuosisadalta ranskalainen Maximilien de Sully on myös eräs vaihtoehto ensimmäiseksi pääministeriksi (principal ministre d'État). Näissä varhaisissa esimerkeissä kannattaa vain pitää mielessä, että nimityksestä huolimatta toimenkuva saattoi olla täysin nykyisestä poikkeava. --Prospero One (keskustelu) 23. lokakuuta 2019 kello 19.12 (EEST)

Lasten luottokortit

Hei, näin joskus jossain sellaisen uutisen, jossa luottokortti kannattaa antaa 12-vuotiaana. Onko siinä perää? Minä olen lapsi. --40bus (keskustelu) 24. lokakuuta 2019 kello 20.26 (EEST)

Luottokorttiin vaaditaan yleensä säännöllisiä vuosituloja ja 18 vuoden ikää, joten tarkoittanet pankkikorttia. Eiköhän se pankkikortin myöntäminen ole ihan vanhemmista kiinni, että minkä ikäiselle uskaltavat antaa kortin, jolla voi helpommin ostella kaikenlaista kuin käteisellä. Minä en kyllä vielä 12-vuotiaalle korttia antaisi. Olisinkohan itse ollut ehkä 15 tai 16, kun sain ensimmäisen korttini, ja hyvin pärjäsin siihen asti (ja vielä sen jälkeenkin) ihan käteisellä. --Lentokonefani asiaa? | syntilista 24. lokakuuta 2019 kello 21.15 (EEST)

Nyt ei tahdo aikuinenkaan pärjätä enää käteisellä koska esimerkiksi junalippuja ei voi enää ostaa junasta kuin kortilla. Toisaaalta olen kuullut että rikkaiden vanhempien lapsilla on korkeakorkoisia pankkitilejä jopa niin että lapsilisät menevät niihin eikä lapsen hoitoon mihin ne on tarkoitettu. Itse en antanut lapsilleni koskaan muuta kuin käteistä kun ei kortteja ollut itselläkään ja omat pankkitilit tyhjiä. --Höyhens (keskustelu) 24. lokakuuta 2019 kello 23.45 (EEST)

Jaa, onko jotain korkeakorkoisia pankkitilejä olemassa? Missäs sellaisia on? --Jmk (keskustelu) 25. lokakuuta 2019 kello 09.37 (EEST)

1970-luvulla. Kun laivat olivat vielä puuta ja pihvit nautaa. --Pxos (keskustelu) 25. lokakuuta 2019 kello 09.54 (EEST)

Olikohan silloinkaan? Reaalikorko lasketaan vähentämällä nimellikorosta inflaatio. Mikäli inflaatio söi tulloin asuntolainat, voisi päätellä ettei talletuksillekaan saanut positiivista reaalikorkoa. --Hartz (keskustelu) 25. lokakuuta 2019 kello 09.59 (EEST)

Suurila volyymeilla ja pitkäaikaisilla sijoituksilla päästiin kyllä positiiviseen reaalikorkoonkin. --Höyhens (keskustelu) 25. lokakuuta 2019 kello 11.07 (EEST)

Kerrotko vielä missä niitä korkeakorkoisia pankkitilejä nyt on. Nyt ei varmaan tarkoiteta pikavipin antamista kapakkatuttava Jartsalle 50 prosentin viikkokorolla (kaikkine siihen liittyvine riskeineen) vaan pankkitiliä. --Jmk (keskustelu) 25. lokakuuta 2019 kello 11.18 (EEST)

Työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennainen muuttuminen irtisanomisperusteena

Työsopimuslaissa sanotaan seuraavasti:

Työntekijästä johtuvana tai hänen henkilöönsä liittyvänä asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena voidaan pitää [---] sellaisten työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennaista muuttumista, joiden vuoksi työntekijä ei enää kykene selviytymään työtehtävistään.

Voiko tuo "työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennainen muuttuminen" johtua sekä työntekijän työkyvyn heikentymisestä että työolosuhteiden muuttumisesta sellaisiksi, ettei työntekijä kykene selviytymään enää työstään?

Eli voidaanko työntekijä ainakin periaatteessa irtisanoa kyseisen lainkohdan perusteella seuraavista tapauksista kummassakin:

A) Henkilön työkyky on heikentynyt niin olennaisesti ja pitkäkestoisesti, ettei hän pysty selviytymään enää sellaisista työtehtävistä, mitä hänen työnantajansa pystyy hänelle tarjoamaan.

B) Henkilön työkyky pysyy ennallaan, mutta työtehtävät ja/tai työpaikan olosuhteet (esim. tietokonejärjestelmät) muuttuvat sellaisiksi, ettei henkilö pysty jatkamaan työskentelyä uudessa tilanteessa eikä työnantaja pysty tarjoamaan työntekijälle hänen työkykyään vastaavaa työtä. --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 25. lokakuuta 2019 kello 02.42 (EEST)

Lainkohta on siis nykyisin voimassa olevan työsopimuslain (26.1.2001/55) 7. luvun 2 §, jota ei yllä kerrottu. Kun miettii, mitä lakiteksti tarkoittaa, apua saa ensialkuun tutustumalla lain esitöihin ja oikeuskäytäntöön. Hallituksen esitys HE 157/2000 vp löytyy vaikkapa Finlexin kautta, kun menee lain viimeisen pykälän loppuun. Sitten korkeimman oikeuden ratkaisuja voi etsiä Finlexistä ja hakusanoiksi panna "työsopimus irtisanominen" ja etsiä, olisiko jossain ratkaisussa otettu kantaa juuri tähän kysymykseen. Sillä tavalla pääsee pohdinnassa puusta metsään. --Pxos (keskustelu) 25. lokakuuta 2019 kello 11.35 (EEST)

Tässä on jonkinlaista vastausta: https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001363282.html --Hartz (keskustelu) 25. lokakuuta 2019 kello 11.54 (EEST)

Jos muistan oikein, työntekijän voi sanoa irti laittomasti ilman rangaistusta. Se voi kyllä johtaa työtaistelutoimenpiteisiin. --Höyhens (keskustelu) 25. lokakuuta 2019 kello 13.58 (EEST)

En löytänyt ainakaan hallituksen esityksestä vastausta kysymykseeni. Panin kuitenkin merkille, että työsopimuslain 7. luvun 4. pykälän mukaan: "Työntekijälle on tarjottava ensisijaisesti hänen työsopimuksensa mukaista työtä vastaavaa työtä. Jos tällaista työtä ei ole, työntekijälle on tarjottava muuta hänen koulutustaan, ammattitaitoaan tai kokemustaan vastaavaa työtä.".

Miten toimitaan silloin, jos työnantaja ei millään pysty tällaista työtä työntekijälle enää tarjoamaan? Voisi olettaa, että irtisanominen olisi siinä tilanteessa perusteltu ratkaisu.

Esimerkki: Irma on jo useiden vuosien ajan ollut työssä yrityksessä X ja selviytynyt tehtävistään erinomaisesti. Sitten yritys ottaa käyttöön uudet koneet, joita kaikkien työntekijöiden on tulevaisuudessa osattava käyttää. Irma yrittää kovasti oppia käyttämään uusia koneita, muttei kuitenkaan opi. Työnantaja miettii ankarasti, voisiko Irmalle tarjota muita työtehtäviä yritys X:n palveluksessa. Lopulta työnantaja tulee siihen lopputulokseen, ettei Irmalle sopivia työtehtäviä ole olemassa. Tällä perusteella työnantaja joutuu irtisanomaan Irman.

Laki ei millään voi sanatarkasti kattaa kaikkia mahdollisia asioita. Onko Suomessa näin ollen katsottu sallituksi perustella jotakin ratkaisua vetoamalla johonkin lainkohtaan, vaikkei ratkaisu olisikaan suoraan lainkohdan tekstin mukainen, mutta kuitenkin lainkohdan merkitykseen vahvasti rinnastettava, jos on todettu, ettei sanatarkasti sopivaa lainkohtaa ole olemassa? Onko siis hyväksyttyä tarvittaessa soveltaa lakia hieman sen sanatarkan sisällön ohi? --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 25. lokakuuta 2019 kello 23.31 (EEST)

Lainkäyttö on useimmiten lain tulkintaa. --Pxos (keskustelu) 28. lokakuuta 2019 kello 12.10 (EET)

Mikä on englanniksi kyselytutkimus?

Mikä on englanniksi kyselytutkimus?

Vielä parempi kuin pelkkä vastaus siihen, olisi, että joku kääntäisi englanniksi kokonaan tuon:

"Kanadan pääministeri on valtion vaikutusvaltaisin henkilö. Häntä luullaankin usein Kanadan valtionpäämieheksi: vuonna 2008 tehdyn kyselyn mukaan 42 prosenttia kanadalaisista uskoi, että maan valtionpäämies on pääministeri. Tosiasiassa valtionpäämies on monarkki – tämän tiesi vain 24 prosenttia." 85.76.45.73 26. lokakuuta 2019 kello 07.58 (EEST)

poll käytetään usein. survey myös. Ipr1 (keskustelu) 26. lokakuuta 2019 kello 08.07 (EEST)

On melko luultavaa että tuo koko asia löytyy jostain sanottuna englanniksi.--Urjanhai (keskustelu) 26. lokakuuta 2019 kello 16.59 (EEST)

Tässä on mainittu seloste tutkimuksesta. Sieltä kun kerää sanat, saa käännettyä tekstin takaisin englanniksi. --Pxos (keskustelu) 26. lokakuuta 2019 kello 17.03 (EEST)

Noin näin: "The prime minister of Canada is the most influential person in the country, and is often thought to be the head of state [of Canada]: according to a 2008 poll, 42 percent of canadians believed that the head of state is the prime minister. In reality, the head of state is the monarch – only 24 percent of people knew this." 5-HT2AR (keskustelu) 28. lokakuuta 2019 kello 07.25 (EET)

Historialliset paavin arvonimet

Onko kenelläkään paavilla ollut historian aikana arvonimi raamatun evankelistien mukaan kuten Paavi Matteus I tai Paavi Luukas I eli ensimmäinen? Tietääkseni on ollut yksi Paavi Markus I ja kaksi Johannesta?--Kruununoksa (keskustelu) 31. lokakuuta 2019 kello 11.29 (EET)

Luettelo_paaveista.--Urjanhai (keskustelu) 31. lokakuuta 2019 kello 11.32 (EET)

Kyseessä ei oikeastaan ole "arvonimi" vaan hallitsijanimi, josta on englanninkielisessä Wikipediassa artikkeli. Se on ikään kuin ihmisen uusi nimi eikä titteli. --Pxos (keskustelu) 2. marraskuuta 2019 kello 17.57 (EET)

KAKSI Johannesta? --Lax (keskustelu) 3. marraskuuta 2019 kello 14.00 (EET)

Ainakin Johannes Paavaleita on ollut kaksi, mutta olisiko Johanneksia enemmän? --Urjanhai (keskustelu) 9. marraskuuta 2019 kello 12.44 (EET)

Wikipedia tietää taas: Ensimmäistä Johannes Paavalia edelsivät Paavali VI ja Johannes XXIII.--Urjanhai (keskustelu) 9. marraskuuta 2019 kello 12.46 (EET)

Mikä lintu?

Hieman sepelkyyhkyä suurempi lintu. Pääasiassa ruskehtavan harmaa, kasvoissa mustaa. Siivessä suurehko sininen alue. Siivessä ja pyrstössä mustaa ja valkoista. Pyrstön alla valkoinen alue. Näin linnun ikkunasta lentelemässä omenapuussa ja nokkimassa jäkälää. --93.106.98.210 3. marraskuuta 2019 kello 12.51 (EET)

Tuntomerkit sopivat närheen. Täällä lisää kuvia. --AB (keskustelu) 3. marraskuuta 2019 kello 13.41 (EET)

Pääministeri valtionpäämiehenä

Onko jossain päin maailmaa joku valtio, jonka valtionpäämies on pääministeri? --40bus (keskustelu) 7. marraskuuta 2019 kello 12.18 (EET)

Lähinnä tuota tilannetta vastannee Sveitsin liittoneuvosto. Sen seitsemästä jäsenestä (= ministeristä) kukin on vuorollaan vuoden ajan muodollinen valtionpäämies ilman sen kummempia valtaoikeuksia kuin kollegoillakaan. -Ochs (keskustelu) 7. marraskuuta 2019 kello 22.42 (EET)

Kolmen pelaajan ylivoima jääkiekossa

Onko joskus tapahtunut niin, että jääkiekko-ottelussa olisi ollut kolmen miehen ylivoima? Esimerkiksi niin, että (tärkeän) ottelun lopussa voitolla oleva joukkue sössii itselleen kahden pelaajan alivoiman ja häviöllä oleva joukkue päättää aikalisän päätteeksi ottaa maalivahdin pois? Tuossa esimerkissä antamassani tilanteessa voitolla olevalla joukkueella olisi käytössään vain kolme kenttäpelaajaa, kun taas häviöllä olevalla joukkueella olisi maalivahdin poisoton jälkeen kuusi kenttäpelaajaa, eli kolme enemmän ja samanaikaisesti tuplat enemmän.--176.93.185.162 8. marraskuuta 2019 kello 11.15 (EET)

Kyllähän 6–3-ylivoimaa on toisinaan tapahtunut, melko harvinaista se toki on. Eli toisella joukkueella kahden pelaajan alivoima, ja sitten vastustaja ottaa vielä maalivahdin pois. Ottelun tärkeydellä tuskin on tilanteen syntymiseen merkitystä, eikä aikalisäkään ole pakollinen. Pari kautta sitten Jukurit pelasi JYPiä vastaan kuudella kolmea vastaan: [2] (linkki vie JYPin kotisivulle) --Sblöbö (keskustelu) 8. marraskuuta 2019 kello 15.39 (EET)

Viipuri

Oliko Viipuri Suomen toiseksi vanhin kaupunki? 109.240.33.185 9. marraskuuta 2019 kello 11.17 (EET)

Luultavasti ei, jos artikkelin Luettelo Suomen kaupungeista perustamisvuoden mukaan tiedot pitävät paikkansa. -Ochs (keskustelu) 9. marraskuuta 2019 kello 11.21 (EET)

Kun Viipurista annetaan tuossa perustamisajaksi vain "keskiaika", niin asiaan tarkemmin perehtymättä näyttää, ettei voi olla aivan varma. Lisätietoja varmaan kyllä löytyy.--Urjanhai (keskustelu) 9. marraskuuta 2019 kello 12.17 (EET)

Tämä IP, joka asiasta täällä kysyy, muutti sen itse kysymyksen tehtyään. Aiemmin siinäkin oli 1403. --AB (keskustelu) 9. marraskuuta 2019 kello 12.30 (EET)

Malliesimerkki Wikipoedia luotettavuudesta. --Urjanhai (keskustelu) 9. marraskuuta 2019 kello 12.41 (EET)

Kyseessä saattaa mahdollisesti olla Vuoden Muokkausestopalkinnon saanut pitkäaikaiskäyttäjä. --Pxos (keskustelu) 9. marraskuuta 2019 kello 14.00 (EET)

Savolaiskiila revisited?--Urjanhai (keskustelu) 13. marraskuuta 2019 kello 16.00 (EET)

Ei vaan epäilin käyttäjää, joka on anagrammannut nen-deminutiivimerkkijonon nykyisen käyttäjätunnuksensa alkuun. Lenin-eno. --Pxos (keskustelu) 13. marraskuuta 2019 kello 16.27 (EET)

Tai noiden tietojen perusteella muodollinen kaupungiksi julistaminen oli 1403. Sen ohittaminen vaatisi laajan todistelun luotettavissa lähteissä. Voi olla että kysymystä on jossain käsiteltykin tai sitten ei.--Urjanhai (keskustelu) 9. marraskuuta 2019 kello 12.25 (EET)

Aurinkokeskinen maailmankuva

Esiintyikö aurinkokeskisen maailmankuvan alkuaikoina sellainenkin ajatus, että Maata ei kiertäisi Kuukaan? 109.240.33.185 9. marraskuuta 2019 kello 15.50 (EET)

Tuskin. Kuun melko säännöllinen rata taivaalla osattiin jo hyvin varhain ennen ajanlaskun alkua selittää sillä, että Kuu kiertää Maata. Jos Kuu olisi planeettojen tavoin kiertänytkin aurinkoa, sen näennäinen rata taivaalla olisi ollut monimutkaisempi, kuten planeettojen. -Ochs (keskustelu) 9. marraskuuta 2019 kello 19.29 (EET)

Toisaalta luulisi että ajatus on käynyt kuten nyt kysyjällä, mutta ei sille varmaan laajempaa tukea.. Sehän on hyvä että kyseenalaistetaan. --Höyhens (keskustelu) 9. marraskuuta 2019 kello 20.59 (EET)

Palonaisia?

Onko Suomessa naisia palomiehen työssä? 85.76.139.223 13. marraskuuta 2019 kello 14.42 (EET)

On. Googleta esim. "Naispalomiehet Suomessa". -Ochs (keskustelu) 13. marraskuuta 2019 kello 15.11 (EET)

12 tunnin kello

Hei, miten sanotaan ajat 0.01-0.59 ja 12.01-12.59 englannin kielessä? Siis onko esim. aika 0.25 (12.25 am) twelve twenty-five a.m. vai zero twenty-five a.m.? --40bus (keskustelu) 17. marraskuuta 2019 kello 20.46 (EET)

Jos maailmankuvan palasten keräämisessä haluaa luottaa englanninkieliseen projektiin, jota aivan kuka tahansa saa muokata miten sattuu, niin voi käydä lukemassa tällaisen internetissä julkaistun tiedonkappaleen. --Pxos (keskustelu) 17. marraskuuta 2019 kello 21.04 (EET)

Ketuttaa

Mistä sana "ketuttaa" tulee? --188.238.45.209 18. marraskuuta 2019 kello 16.55 (EET)

Eräästä rumemmasta versiosta kirosanalogiikan muuntumisteorian avulla. --Höyhens (keskustelu) 18. marraskuuta 2019 kello 23.02 (EET)

Seuraava kehitysvaihe on sana "etupeputtaa". --Pxos (keskustelu) 18. marraskuuta 2019 kello 23.23 (EET)

"Ketuttaa" ei ole kirosana, koska te mainitsitte sen. Tein siitä juuri etusivutoiveen. --40bus (keskustelu) 29. marraskuuta 2019 kello 12.45 (EET)

Ja minä poistin etusivutoiveista.--MAQuire (keskustelu) 29. marraskuuta 2019 kello 16.16 (EET)

Oikein tehty, koska wikisanakirja on erikseen.--Urjanhai (keskustelu) 29. marraskuuta 2019 kello 19.29 (EET)

Tuohon en osaa ottaa kantaa, mutta muokkaus oli rikkonut mallineen ohjetta. Lisäksi harmittavana, mutta yleisenä ilmiönä toivetta ei löytynyt artikkelitoiveista kuin kuusi minuttia ennen etusivulle lisäystä ja lisäyksen artikkelitoiveisiin oli tehnyt sama käyttäjä. Välillä tuolla on ollut viisikin toivetta käyttäjiltä, joita ei kiinnosta lisäillä artikkkelitoiveita listoihin, vaan haluavat vain päästä etusivulle omakeksimillään uusilla toiveilla. Nytkin noita egoiluja on etusivulla vielä jäljellä.--MAQuire (keskustelu) 29. marraskuuta 2019 kello 19.36 (EET)

Kellojensiirtopäivät

Onko jossain päin maailmaa ollut joskus valtioita, joissa kelloijen siirtämäspäivät ovat olleett kinteitä? Siis esim. 25.3.-25.10. joka vuosi? En tarkoita, että kalenteri olisi kiinteä. --40bus (keskustelu) 22. marraskuuta 2019 kello 17.06 (EET)

Luulen, että tuo viikonloppu on käytännön syistä helpoin. Viikonloppuyönä haitta siirtelystä minimoituu.--Urjanhai (keskustelu) 22. marraskuuta 2019 kello 17.13 (EET)

Tämälkään ei ole suora vastaus kysymykseen, mutta esimerkiksi silloin, kun Yhdysvaltoihin tehtiin rautatieverkostoa, kutakuinkin joka paikkakunnalla oli oma aikavyöhykkeensä. Tämä aiheutti harmeja aikataulutukselle, mistä johtui, että aikavyöhykkeitä alettiin yhdistämään ja järkiperäistämään. Tämän luulisi tapahtuneen Euroopassa jo ennemmin, mutta en tiedä. Meillähän oli Pariisin meridiaani ja Greenwichin meridiaani, jotka antoivat ihan eri ajat.. En tiedä kuinka pitkään. Ehkä Wikipediassa on tietoa asiasta. --Höyhens (keskustelu) 22. marraskuuta 2019 kello 17.40 (EET)

Aina yhtä luotettavan Wikipedian mukaan ainakin Iranissa on ollut kiinteät päivät. Artikkelissa on pari viitettäkin, tosin nykytilanteelle siellä ei ole lähdettä. -Ochs (keskustelu) 24. marraskuuta 2019 kello 16.26 (EET)

Kansanedustaja kuolee

Taitaa olla hyvin harvinaista, että kansanedustaja kuolee kesken kauden. Montako tapausta mahtaa olla Suomessa? --Vnnen (keskustelu) 24. marraskuuta 2019 kello 14.35 (EET)

Aina joskus, niin kuin keitä tahansa työikäisiä.--Urjanhai (keskustelu) 24. marraskuuta 2019 kello 15.29 (EET)

Ei tuo ihan tavatonta ole. Tämän mukaan vuosina 1979–2019 kesken kautensa on kuollut 11 edustajaa, ja siihen lukuun pitää lisätä tietysti juuri menehtynyt Antti Rantakangas. Aiemminkin istuvia edustajia on toki kuollut, mm. Olavi Lahtela vuonna 1968 kesken puheensa eduskunnassa. -Ochs (keskustelu) 24. marraskuuta 2019 kello 16.15 (EET)

Ainakin 150 ja 1979-2019 ainakin 14 (jos laskin oikein, tuorein tapaus mukaan lukien, tämän perusteella: Luettelo eduskuntaan varasijalta nousseista kansanedustajista)--ap4k (keskustelu) 24. marraskuuta 2019 kello 19.33 (EET)

Näköjään Wikipedia tiesi tarkemmin kuin tuo linkittämäni Rosilan kirja. Luettelon perusteella istuvien kansanedustajien kuolleisuus vaikuttaa vuosien saatossa vähentyneen. Tähän lienee syynä paitsi rauhan aika myös yleinen eliniän piteneminen. Myös aiemmin suurempi osa edustajista kuin nykyään oli vanhahkoja miehiä, joiden elinajanodote oli lyhyempi. -Ochs (keskustelu) 24. marraskuuta 2019 kello 23.36 (EET)

Antabus

Jos on yhtenä päivänä pitkän tauon jälkeen juonut, voiko seuraavana päivänä ottaa Antabusta? 109.240.248.27 24. marraskuuta 2019 kello 19.02 (EET)

Disulfiraami (Antabus®) --Linkkerpar™ 24. marraskuuta 2019 kello 19.13 (EET)

Varasijalta eduskuntaan nousseet edustajat, jotka ovat joutuneet väistymään edustajan palattua eduskuntaan?

Onko Mikko Kärnä ainoa kansanedustaja, joka on joutunut väistymään, kun aiempi edustaja on palannut eduskuntaan? --93.106.118.178 26. marraskuuta 2019 kello 09.47 (EET)

Ei, vastaavia tapauksia on täällä lisää, esim. Markku Rossi, Christina Gestrin jne. Näissä tapauksissa europarlamentissa istuva meppi on valittu eduskuntaan, mutta hän on halunnut istua kautensa europarlamentissa loppuun. Tämä tilanne, asevelvollisuuden suorittaminen ja määräaikainen erottaminen edustajantoimen laiminlyönnin vuoksi (käytännössä kahta jälkimmäistä ei ole tapahtunut) ovat ainoat perustuslain (28 §) mainitsemat tapaukset, joissa edustajantoimen keskeytyminen ja myöhempi kansanedustajaksi paluu on mahdollista. Mielenkiintoinen tapaus on kuitenkin Heikki Mustonen. Muissa tilanteissa edustajantoimi päättyy pysyvästi, kunhan eduskunta on hyväksynyt ensin vapautuksen edustajantoimesta. -Ochs (keskustelu) 26. marraskuuta 2019 kello 14.21 (EET)

Mainitaan vielä, että vaikka edustaja jää pitkälle sairauslomalle tai perhevapaalle, tilalle ei tule varaedustajaa (esim. [3]). Tällöinkin poissa oleva edustaja voi vapaasti käydä esim. äänestämässä täysistunnossa. -Ochs (keskustelu) 26. marraskuuta 2019 kello 14.28 (EET)

Nippeliä: Edustajantoimen keskeytyminen asevelvollisuuden suorittamisen ajaksi kirjattiin valtiopäiväjärjestykseen 1970. Kansanedustaja ja opetusministeri Ulf Sunqvist suoritti asevelvollisuutensa kesällä 1974. Ministerinä häntä tuurasi Varma Voitto Kallio.-Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 26. marraskuuta 2019 kello 16.04 (EET)

Video

Mikä on maailman pisin viedo, joka löytyy nyk. Youtubesta. Sen hakusana? --40bus (keskustelu) 28. marraskuuta 2019 kello 21.07 (EET)

Tässä jokin epävirallinen lista. Se sanoo 596 tuntia eli noin 25 päivää.--Puppe100 (keskustelu) 28. marraskuuta 2019 kello 21.13 (EET)

Mikä on pisin video, jonka pystyy katsomaan? --40bus (keskustelu) 28. marraskuuta 2019 kello 21.52 (EET)

On huhuttu sellaisesta ilmiöstä, että ihminen, joka kokee kuolevansa, mutta ei kuolekaan, kertoo jälkeenpäin, että koko elämä meni silmien ohi filminauhana kuin pikakelauksella. Riippumatta siitä, pitääkö tuo paikkansa, niin elämä kulkee kuitenkin normaalinopeudella silmien edessä ja takana koko ajan. Luulenpa, että pisin katsottavissa oleva maailmankuvaelma riippuu siitä, kuinka pitkä on katsojan käytössä oleva aika synttäreistä kuoppareihin. --Pxos (keskustelu) 30. marraskuuta 2019 kello 17.05 (EET)

Kysymys ei tainnut olla noin syvällinen, vaan se liittyi luultavasti siihen, ettei tuo video ala soida kohtuullisessa ajassa, vaan se pysyy mustana kunnes ihminen luovuttaa ja unohtaa asian (mikä onkin aivan toinen psykologinen ilmiö, joka ei kuitenkaan nähtävästi vaikuttanut tämän keskustelun aloittajaan). --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 30. marraskuuta 2019 kello 21.53 (EET)

-ääri-muodot

On olemassa sanoja, joilla on olemassa kirjoitusmuodot, joissa on oikein käyttää -aari- tai -ääri-muotoja. Esimerkiksi:

• primaarinen/primäärinen
• sekundaarinen/sekundäärinen
• tertiaarinen/tertiäärinen
• kvartaarinen/kvartäärinen
• kvinaarinen/kvinäärinen
• binaarinen/binäärinen
• autoritaarinen/autoritäärinen
• totalitaarinen/totalitäärinen
• vulgaari/vulgääri

Mistä kielestä mahtavat saada alkunsa nuo -ääri-muodot? Kovinkaan monessa suuressa kielessä -ääri-muotoja ei käytetä.--176.93.183.83 16. marraskuuta 2019 kello 19.02 (EET)

-ääri-muodot eivät saa alkuaan muista kielistä kuin suomesta, koska kysymyksessä on muista kielistä lainattujen sanojen mukauttamisesta suomen kielen ääntämykseen. Muistelisin että jossain kielenhuollon oppaissa olisi suosituksia siitä, kuuluuko missä'kin tapauksissa käyttää joko a:ta tai ä:tä vai kävisikö jossain tapauksessa ehkä kumpikin.--Urjanhai (keskustelu) 16. marraskuuta 2019 kello 19.28 (EET)

-ääri-muodot olivat ennen tavallisempia, mutta nykyään -aari- alkaa olla niskan päällä, ja onhan se toki lähempänä alkuperäistä latinaa. Sekä ruotsissa että saksassa tällaiset sanat kirjoitetaan ä:llä, ja suomeen muodot ovat kai kulkeutuneet reittiä lat. secundarius > ransk. secondaire > ruots. sekundär > suom. sekundäärinen. --Silvonen (keskustelu) 16. marraskuuta 2019 kello 19.53 (EET)

Sitten on kans nämä -ööri-muodot. --188.238.24.197 16. marraskuuta 2019 kello 20.22 (EET)

En kyllä tunne mitään -oori-/-ööri-vaihtelua, mutta -oosi-/-öösi-vaihtelu on olemassa: [4]. Samassa linkissä vahvistetaan Silvosen yllä selittämä lainautumisreitti. Ja tosiaankin sekä kirjoitusasu -aari- että -ääri- molemmat käyvät. -Ochs (keskustelu) 16. marraskuuta 2019 kello 23.40 (EET)

Minä käytän aina ääri-muotoja. --40bus (keskustelu) 9. joulukuuta 2019 kello 12.41 (EET)

Disney+?

Siirretty sivulta Keskustelu Wikipediasta:Etusivu. –Ejs-80 30. marraskuuta 2019 kello 14.24 (EET)

Onko tietoa milloin näkyy Suomessa? Toivoisin muutenkin lisätietoa aiheesta. --93.106.26.250 15. marraskuuta 2019 kello 10.00 (EET)

Iltalehden aihetta käsittelevän jutun mukaan Disney+ on tulossa Suomeen keväällä 2020. Artikkelissa Disney+ on puolestaan lisätietoa ko. palvelusta. –Ejs-80 30. marraskuuta 2019 kello 14.33 (EET)

Nick vai nic?

Minulle tuli eilen tyttöystävän kanssa Scrabblessa keskustelua yhdestä sanasta. Kirjoitetaanko suomenkielisessä keskustelussa Internetissä käytettävää nimimerkkiä tarkoittava sana nick vai nic? JIP (keskustelu) 5. joulukuuta 2019 kello 10.33 (EET)

Kai sen saa kirjoittaa miten tykkää, itse olen enemmän kuullut muotoa "nick". Stryn (keskustelu) 5. joulukuuta 2019 kello 11.03 (EET)

Sehän tulee englannin sanasta nickname, joten nic tuntuu epäloogiselta. Tässä Kielikellon artikkelissa mainitaan muodot nicki ja nikki. Varsinaista suositusta en kuitenkaan löytänyt, eikä sanaa esiinny Kielitoimiston sanakirjassa. Itse kirjoittaisin reilusti suomeksi nimimerkki. -Ochs (keskustelu) 5. joulukuuta 2019 kello 20.15 (EET)

Kumpikaan ei ole suomea. Nimimerkki on. --Vnnen (keskustelu) 5. joulukuuta 2019 kello 20.16 (EET)

Tai lempinimi tai käyttäjänimi. --40bus (keskustelu) 9. joulukuuta 2019 kello 12.39 (EET)

Lukujen 11-19 lempinimet

Onko niin, että kaikista muista luvuista paitsi toista-päätteisistä luvuista voi muodostaa nen-päätteisen lempinimen? --40bus (keskustelu) 5. joulukuuta 2019 kello 21.32 (EET)

yksitoistanen--MAQuire (keskustelu) 5. joulukuuta 2019 kello 21.37 (EET)

Entä tuhat tai miljoona? Tuhatnen, tonninen, miljoonanen, millinen...?--Puppe100 (keskustelu) 5. joulukuuta 2019 kello 21.48 (EET)

Kielitoimiston ohje vaikuttaa hieman vanhentuneelta. En usko, että juuri kukaan nykyään käyttää raitiovaunuista, kouluarvosanoista tai pelikorteista sanoja seitsikko tai seitsemäinen, kuten ohje väittää, vaan "arkikielinen" seiska on syrjäyttänyt ne myös yleiskielessä. Esim. tässä HS on kelpuuttanut arvosana seiskan uutisotsikkoon. Täällä taas Yle ajelee seiskan raitiovaunulla. Kahdeksainen ja yhdeksäinen kuulostavat myös vanhentuneilta. -Ochs (keskustelu) 5. joulukuuta 2019 kello 23.06 (EET)

Jaska Nollapari-Seitonen. Suomen salaisin agentti. --Pxos (keskustelu) 6. joulukuuta 2019 kello 00.48 (EET)

Yksitoikkonen. --40bus (keskustelu) 9. joulukuuta 2019 kello 12.38 (EET)

Työkyvyttömyyseläke, eläketapahtuma ym.

Kolme kysymystä:

1. Voidaanko työkyvyttömyyseläke myöntää henkilölle, jos hänen kohdallaan ei voida todeta eläketapahtumaa? En löytänyt vastausta ainakaan tästä tekstistä.

2. Tekstin alussa sen mainitaan olevan soveltamisohje. Onko se siis ohje lakitekstin soveltamista varten?

3. Kuinka tiukasti tällaista soveltamisohjetta on noudatettava työykyvyttömyyseläkepäätöstä tehtäessä? --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 4. joulukuuta 2019 kello 19.08 (EET)

Kysymykseen yksi en jaksa osata vastata. Luulen, että tämä on väärä paikka kysyä ja että oikea paikka olisi asiasta päättävä taho. Sen sijaan kakkonen ja kolmonen sopivat vastattavaksi. Esimerkiksi eduskunnan oikeusasiamies on useasti ratkaisuissaan ottanut kantaa viranomaisten ohjeiden asemaan normihierarkiassa ja niiden mahdollisiin ongelmiin. Löysin kätevän lyhyen ratkaisun, jossa kerrotaan asiasta: 18.9.2017 EOAK/4481/2017 KELAN VUOKRAVAKUUTTA KOSKEVAN OHJEEN .... --Pxos (keskustelu) 4. joulukuuta 2019 kello 19.41 (EET)

Kun tämä on myös vastaa vapaasti -osasto, niin pannaan kuitenkin laajempaa yksityisajattelua, jos lukijaa vaikka kiinnostaisi. Ensinnäkin kysymyksessä nro 1 on se ongelma, että tämänkaltaisia asioita on huomattavan vaikeaa tarkastella liian korkealla "abstraktiotasolla". Työkyvyttömyys ja senkaltainen asiakokonaisuus riippuu niin paljon tosiseikoista eli siitä, mikä vamma tai vaurio on kyseessä, kuinka siihen lääketiede tai homeopaattinen valohoito osaa ottaa kantaa, miten määritellään vamman syntyhetki ynnä muuta, että tosiaan puhtaaseen kysymykseen, jossa ei ole mitään asiaan liittyviä tosiseikkoja tai yksityiskohtia, voi olla miltei mahdotonta vastata. Esimerkiksi korkeimman oikeuden tuomiossa KKO:2018:50 on KKO:n kirjoittamissa perusteluissa peräti 184 numeroitua kohtaa, joista jokainen käsittelee jotain asiakokonaisuuden eri yksityiskohtaa. Todisteluakin on esitetty paljon, kuten myös huomataan. Jos esitettäisiin vain yksinkertainen kysymys muodossa "Saanko korvausta vammasta, jota ei voida yksiselitteisesti yhdistää onnettomuuteen?" niin "oikea vastaus" siihen tosiaan sisältäisi 184 eri tekstinkappaletta eli oman tekstinkäsittelyohjelmani asetusten mukaan yli kolmekymmentä A4-kokoista sivua monimutkaista tekstiä, jos sen tulostaisi. Siksi tuollainen yleiskysymys jää vastaamatta ainakin Wikipediassa, vaikka paperi ei täältä lopukaan. --Pxos (keskustelu) 12. joulukuuta 2019 kello 16.22 (EET)

Kolmiolääkkeiden kansainvälisyys

Oi kertokaa minulle, miksi kolmiolääke on ohjattu meillä sivulle PKV-lääkkeet, jolla ei ole interwikilinkkejä? kysyä. Jatkokysymys kuuluu, miksi esimerkiksi Suomen ja Venäjän rajalla on kolmiolääkkeiden kanssa yhtenäinen käytäntö, mutta ilmeisesti EU:ssa ei. --Höyhens (keskustelu) 8. joulukuuta 2019 kello 18.09 (EET)

Länsinaapuri on noteerannu kolmiomerkinnän lääkkeissä vähän hassussa yhteydessä: sv:Varningstriangel. --Vnnen (keskustelu) 8. joulukuuta 2019 kello 19.06 (EET)

En tiedä hassuudesta, mutta ehkä meidän tuilsi linkittää wikiennväliseen tapaan tämä kolmiolääke artikkeliin Varoituskolmio. --Höyhens (keskustelu) 8. joulukuuta 2019 kello 19.56 (EET)

Ei minun mielestäni. Jos tämä on suomalaisten erikoisuus, niin on ihan asiallista, että suomenkielisestä Wikipediasta löytyy oma artikkeli. --Vnnen (keskustelu) 8. joulukuuta 2019 kello 20.03 (EET)

Tottakai, Vnnen, jos tämä on todellakin suomalainen erikoisuus, siitä kannattaisi jonkun tehdä enkkuwikin artikkeli luokaan suomalaisia erikoisuuksia. Mutta jokin tässä mättää. --Höyhens (keskustelu) 8. joulukuuta 2019 kello 20.52 (EET)

Tämän mukaan lääkkeiden varoituskolmiot tulivat käyttöön 1970-luvulla yhteispohjoismaisella sopimuksella. Tämä vahvistaa tuon sv-wikin artikkelin tiedon, että varoituskolmioiden käytöstä lääkkeissä on Ruotsissa luovuttu vuoteen 2007 mennessä. Norjassa ne näyttävät olevan vielä käytössä, samoin Tanskassa ja Islannissa. Viimeinen linkki mainitsee erikseen, että kyseessä ei ole kansainvälinen merkki, vaan se on käytössä vain neljässä Pohjoismaassa. -Ochs (keskustelu) 8. joulukuuta 2019 kello 23.15 (EET)

No ilmoitan ystävällisesti että se on käytössä myös Venäjällä tai ainakin sen länsirajoilla. 20 vuotta henkilökohtaisessa käytössäni ollut epilepsialääkkeeni karbamatsepiini muuttui nimen omaan kolmiolääkkeenä ilmoitettavaksi viime vuonna, jolloin minun piti ilmoittaa kahden vuorokauden oma välttämätön lääkitykseni rajalla. Olen tämän jälkeen kuullut yleensä luotettavalta taholta (siltä joka puoltaa viisumeja), että joka maassahan näistä kolmioläkkeistä on aina vaadittu lentokentilllä ym. alkuperäiset reseptit. Ja niitä saatanoita kun ei saa paitsi joitain nettikopioita, joita taas voi kuka tahansa väärentää miten helposti tahansa. --Höyhens (keskustelu) 9. joulukuuta 2019 kello 00.04 (EET)

Pesäpalloon liittyvä kysymys

Jos pesäpallo-ottelu ei saa jäädä tasapeliksi, vaan voittaja pitää ratkaista (finaalit, pronssiottelut, välierät, puolivälierät esimerkiksi)? Mutta tilanne on varsinaisten vuorojen jälkeen tasan? Tehdäänkö ottelussa käytännössä näin?:

• Ensin pelataan kaksi varsinaista vuoroa.
• Jos varsinaisilla vuoroilla ei ratkea, pelataan supervuoro, joka tavallaan vastaa pesäpallossa jatkoaikaa. Tämä supervuoro pelataan sudden death -tyylillä.
• Jos supervuorollakaan ei ratkea, edetään kotiutuslyöntikilpailuun, joka tavallaan vastaa pesäpallossa rangaistuslaukauksia.

Muistanko skenaarion ihan oikein, vai menikö se aivan toisin?--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 9. joulukuuta 2019 kello 21.52 (EET)

Suurin piirtein noin (s. 14). -Ochs (keskustelu) 9. joulukuuta 2019 kello 22.31 (EET)

Lainkäyttö vastoin lain sanatarkkaa sisältöä

Nouseeko mieleenne suomalaisia esimerkkitapauksia, joissa lakia on käytetty hyväksyttävällä tavalla vastoin jonkin lainkohdan sanatarkkaa merkityssisältöä? Eli jokseenkin siis tyyliin: kissan ulkoiluttamisesta paikassa X rangaistiin vetoamalla lainkohtaan, jolla kielletään koiran ulkoiluttaminen paikassa X. --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 10. joulukuuta 2019 kello 18.13 (EET)

Sattumalta juuri tuohon esimerkkiisi viitataan tämän oikeustieteellisen pääsykoekirjan sivulla 11. Siinä ei tosin mainita esimerkkiratkaisuja. -Ochs (keskustelu) 10. joulukuuta 2019 kello 21.40 (EET)

onko wikipedialla ikärajaa?

vastaa alas jos tiedät.--Parantaja g (keskustelu) 12. joulukuuta 2019 kello 22.09 (EET)

Mietin samaa kun aloitin täällä muokkailun. Vastaus on ei. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 12. joulukuuta 2019 kello 22.16 (EET)

Wikipediaa saa edelleen muokata kirjautumatta niin, että sivuhistoriaan tulee tiedoksi vain se IP-osoite, jonka kautta tekstiä on lähetetty ihmiskunnan iloksi ja harmiksi. IP-numerosarja on vain siirtoprotokollan vaatima tekninen osoite tiedonsiirtoon. Kun näin on, ei ole olemassa mitään henkilöön liittyviä vaatimuksia tai rajoja lainkaan. Sen sijaan Wikipedian sisäisissä asioissa käyttäjätunnuksen iällä on toisinaan suurikin merkitys. --Pxos (keskustelu) 13. joulukuuta 2019 kello 14.54 (EET)

Lapsen mukaan nimetty paikka

Onko koskaan jotain paikkaa nimetty sellaisen henkilön mukaan, joka oli ko. paikan nimeämishetkellä lapsi? --40bus (keskustelu) 13. joulukuuta 2019 kello 13.51 (EET)

Kirjailija Erno Paasilinnan isä Väinö Paasilinna rakensi ennen sotia perheelleen omakotitalon Petsamoon. Talon nimeksi tuli Ernola Erno Paasilinnan mukaan, joka tuolloin oli vauva tai pieni lapsi. Tämä on kerrottu ainakin Erno Paasilinnan muistelmissa.

Toinen mahdollisuus, joka tulee mieleen, ovat esim. kaukaisten jäätiköiden ja saarten nimet tyliin "Kuningatar Maudin maa". Ehkä joskus joku jonka mukaan on nimetty, on voinut olla lapsikin, mutta en tiedä, onko.--Urjanhai (keskustelu) 13. joulukuuta 2019 kello 16.29 (EET)

Ehkä 1. Moos. 4:17 kävisi "ensimmäiseksi" esimerkiksi? Tällainenkin löytyi, tosin artikkelissa ei ole nimen etymologialle lähdettä. -Ochs (keskustelu) 13. joulukuuta 2019 kello 19.15 (EET)

Ochs unohtaa, että raamatussa seikkailevat esi-miehet elivät noin 700–900 vuotta. Lisäksi mainitussa raamatunkohdassa ei ole mitään aikamääreitä. Voihan olla, että Kain yhtyi vaimoonsa 70-vuotiaana ja sai Henokin. Sitten kun Henok oli kuusikymppinen, Kain perusti kaupungin eli antoi stadille nimeksi "Henokkila" pojalleen 60-vuotislahjaksi. Myöhemmin tietysti nimi lyheni Heinolaksi. --Pxos (keskustelu) 13. joulukuuta 2019 kello 19.32 (EET)

No kyllähän 60-vuotiasta voi tuossa kontekstissa pitää vielä ihan lapsena... Jotenkin kuitenkin arvelisin, että Kain nimesi kaupungin poikansa mukaan tuoreen isän euforiassa. Sitten kun teinari-Henok on tarpeeksi monta kertaa varastanut isin kukkarosta rahaa röökiä saadakseen, tuskin tälle enää tulisi mieleen millään nimikkokaupungeilla häntä kunnioittaa. -Ochs (keskustelu) 13. joulukuuta 2019 kello 19.50 (EET)

Tässä muutama esimerkki avaruudesta. Yleensä ottaen jotta paikka nimettäisiin lapsen mukaan, joko nimeäjällä on paljon valtaa tai nimettävä paikka on hyvin perifeerinen. Lapsi, jonka mukaan nimi annetaan, on tyypillisesti nimeäjän lähisukulainen. -Ochs (keskustelu) 13. joulukuuta 2019 kello 19.25 (EET)

Eiköhän kuninkaallisten joukosta löydy esimerkkejä, osa historiallisista hallitsijoistakin tuli valtaan jo lapsena. Ruotsin kaupunki Filipstad perustettiin vuonna 1611 ja nimettiin prinssi Kaarle Filipin mukaan, joka oli silloin muutamaa päivää vaille 10-vuotias. Kristinehamn nimettiin kuningatar Kristiinan mukaan vuonna 1642 hänen ollessaan ilmeisesti 15-vuotias. --Risukarhi (keskustelu) 13. joulukuuta 2019 kello 21.52 (EET)

Quebecin englanninkieliset

Miksi englanti ei ole Quebecissä virallinen kieli, vaikka alueen eteläosissa jopa 85-90 prosenttia asukkaista puhuu sitä joissain paikoissa (ainakin englanninkielisten paikannimien perusteella)? --40bus (keskustelu) 14. joulukuuta 2019 kello 20.40 (EET)

Ehkä englanninkieliset paikannimet eivät kerro kaikkea. Tämän: [5] mukaan noin ei näytä olevan. Englanninkieliset alueet näyttävät olevan pieniä ja pistemäisiä (olisivatko suurimpia kaupunkeja). Artikkelin en:Quebec mukaan 78 % väestöstä ilmoittautuu ranskankielisiksi, ja muistakin moni ilmoittaa osaavansa ranskaa niin että ranskaa osaavia on kaikkiaan 94 % mutta vain 47 % ilmoittaa osaavansa puhua englantia. (Huomaa, että edempänä viitatussa toisessa artikkelissa on vähän eri lukuja.) Syy ehkä voi olla historiallinen samaan tapaan kuin Ahvenanmaalla. Lisätietoa on artikkelissa: en:Language demographics of Quebec. Se vahvistaa että runsaasti englannin puhujia olisi lähinnä Montrealissa, muut kaupungit ovay hyvin ranskankielisvoittoisia. Kielilaeista sanotaan: "In contrast, the Quebec language law and regulations promote French exclusively as the common public language of all Quebecers. Although Quebec currently respects most of the constitutional rights of its anglophone minority, it took a series of court challenges to enforce. The government of Quebec promotes the adoption and the use of French and limits the presence of English. This is to counteract the trend towards the anglicization of the population of Quebec" Laajempaakin selostusta löytyy. Tällaisesta aiheesta Wikipediassa näyttää löytyvän hyvin tietoa, koska tasapuolista tietoa asiasta varmaan halutaan tuottaa. Kannattaa myös tutkia viitattuja lähteitä. --Urjanhai (keskustelu) 14. joulukuuta 2019 kello 21.26 (EET)

Tässä on linkki Québecin kielilakiin, joka pyrkii voimakkaasti turvaamaan ranskan kielen hegemonian provinssissa kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Englanninkieliselle vähemmistölle (ja alkuperäiskansoille) se toki takaa joitakin oikeuksia: esimerkiksi lait pitää julkaista myös englanniksi, ja oikeudessa voi asiaansa ajaa kummallakin kielellä. -Ochs (keskustelu) 14. joulukuuta 2019 kello 23.07 (EET)

Mutta se ei silti ole virallinen kieli. Virallinen kieli tarkoittaa sitä, että katukylteissä on myös englanninkielinen teksti. Minä luulin, että alueen eteläosassa on niin, mutta ei olekaan. Voisi kyllä olla niin. --40bus (keskustelu) 15. joulukuuta 2019 kello 14.33 (EET)

Noista artikkeleista ja niiden lähteistä pystyisi lukemaan lisää. Sen mukaan mitä artikkeleista luin, niin kun Kanada on liittovaltio, niin liittovaltio turvaa kaikille Kanadan kansalaisille tietyt kielelliset oikeudet kieleen katsomatta. Quebec taas osavaltiona pitää virallisena kielenä vain ranskaa, ja ilmeisesti oikeus käyttää kieltä määräytyy näiden reunaehtojen mukaan eri asioissa. Ja niin kuin artikkeleissa sanottiin, niin joistain asioista liittovaltio ja osavaltio kai olivat käyneet jopa oikeutta. Virallisen kielen määritelmä varmasti pitää sisällään hyvin monta muutakin asiaa kuin katukylttien kielen. Ja kun tässä virallisia kieliä on sekä liittovaltiolla että osavaltiolla, niin se, mitä virallisuudesta missäkin asiassa seuraa, määrittyne tapauskohtaisesti, niin kuin Ochs tuossa muutamalla esimerkillä valaisikin. --Urjanhai (keskustelu) 15. joulukuuta 2019 kello 16.39 (EET)

Harmi, että näin on.Nyt sitten Quebeciin liittyvissä artikkeleissa on liikaa kielisymbolimallineita. Ennustan, attä alueen eteläosissa 95% asukkaista puhuu englantia ensimmäisenä kielenään vuonna 2050. --40bus (keskustelu) 17. joulukuuta 2019 kello 11.45 (EET)

"Pakettisi on maktalla"?

Olen saanut viime kuukausina joitakin sähköpostiviestejä, joissa sanotaan englanniksi, ettei tilaamaani lähetystä voida toimittaa perille. En ole kuitenkaan tilannut mistään yhtään mitään. Tänään sain vastaavanlaisen viestin ontuvalla suomen kielellä kirjoitettuna. Siinä sanotaan:

Pakettisi [tunnuskoodi] on maktalla

Tila: Käsittelyssä - Jakelukeskus [lähellä kotiani olevan suomalaisen paikkakunnan nimi]

4,95,- Toimitusmaksu ei maksettu

Toimitus vasta maksun jälkeen

Maksa toimituskulut

Näistä teksteistä alimmainen on eräänlaisen valintapainikkeeksi tarkoitetun kuvion keskellä. Mikä juttu tässä nyt oikein on kyseessä? --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 19. joulukuuta 2019 kello 19.26 (EET)

Varmaankin huijausroskaviesti, jolla koetetaan huijata vastaanottaja maksamaan huijausviestin lähettäneille rikollisille vähintään tuon verran tai vaihtoehtoisesti jollain kepulikonstilla koetetaan saada lypsettyä tai kalasteltua vielä enemmänkin. Noista on ollut lehdissä viimeaikoina uutisia, ja juuri tuon saman "maktalla"-viestin joku jakoi tällä viikolla jossain somessa varoitukseksi.--Urjanhai (keskustelu) 19. joulukuuta 2019 kello 19.38 (EET)

Huijauksia huijauksia. Pikaisella tutkinnalla huijausviestejä on näemmä ollut liikkellä pitkin tätä vuotta.--Puppe100 (keskustelu) 19. joulukuuta 2019 kello 22.01 (EET)

Sain jälleen tänään kaksi "Pakettisi on maktalla" -viestiä palvelusta Track & Trace. Kuin viestin avaa ja lähtee etenemään, niin pian aletaan kysellä pankki- tai luottokortin numeroa... --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 20. joulukuuta 2019 kello 18.13 (EET)

Yleensä neuvona on, että roskapostiviestiä ei tule avata eikä edetä. En saa kalasteluviestejä tuolta "lähettäjältä", mutta muualta kyllä. Deletoin ne heti. Voihan koittaa totuttaa roskapostisuodatintakin, muttei se kaikkiin tehoa.--Htm (keskustelu) 20. joulukuuta 2019 kello 19.37 (EET)

Ilta-sanomissa oli tuollainen uutinen: Viheliäinen pakettihuijaus leviää nyt vauhdilla kännyköissä – näin tapahtuu, jos menet klikkaamaan huijauslinkkiä. --Linkkerpar™ 20. joulukuuta 2019 kello 23.04 (EET)

Eli jos täyttää tietonsa ja antaa luottokorttinumeronsa, niin "sitoutuu" maksamaan huijaririkollisille tyhjästä 39 euroa kuussa maailman tappiin.--Urjanhai (keskustelu) 21. joulukuuta 2019 kello 07.50 (EET)

Epäselvyyttä perimisessä

Pikkuveljeni mietti tässä juuri perinnön jakautumista seuraavanlaisessa tilanteessa:

1. Aviopari saa lapsen.
2. Aviopari eroaa.
3. Lapsen äiti kuolee ja lapsi saa perinnön.
4. Lapsi kuolee alaikäisenä.
5. Sekä lapsen äidinpuoleiset isovanhemmat että tämän isä ovat elossa lapsen kuollessa.

Kysymys kuuluu, kenelle perintö tässä tapauksessa menee, lapsen isovanhemmille, isälle vai kenties molemmille? --Prospero One (keskustelu) 19. joulukuuta 2019 kello 23.48 (EET)

Lapsella ei siis ollut sisaruksia? Perintökaari 2 luku 2§: "Jollei perittävältä ole jäänyt rintaperillistä, saavat hänen vanhempansa kumpikin puolet perinnöstä. Jos jompikumpi vanhemmista on kuollut, jakavat perittävän veljet ja sisaret hänen osansa. Kuolleen veljen tai sisaren sijaan tulevat hänen jälkeläisensä, ja joka haara saa yhtä suuren osan. Jollei veljiä tai sisaria taikka heidän jälkeläisiään ole, mutta jompikumpi perittävän vanhemmista elää, saa tämä koko perinnön." Eli isä saa koko perinnön. -Ochs (keskustelu) 20. joulukuuta 2019 kello 00.39 (EET)

Kiitoksia. Mielenkiintoinen tapaus siinä mielessä, että avioeron takia lapsen isä ymmärtääkseni ei olisi oikeutettu perintöön, jos lapsi kuolisi ensin ja äiti vasta sitten. --Prospero One (keskustelu) 21. joulukuuta 2019 kello 12.44 (EET)

Tuossa tapauksessa kumpikin vanhempi saa puolet, mutta sen jälkeen äidin saamaa osuutta ei ole mitenkään korvamerkitty, vaan se on äidin omaisuutta, josta ex-puoliso ei tietenkään äidin kuoltua peri mitään. -Ochs (keskustelu) 21. joulukuuta 2019 kello 14.26 (EET)

Kullan karaattimäärät

Suomessa yleisesti käytetyt pitoisuudet karaatteina ovat 9, 14, 18, 22 ja 24. Kai on kuitenkin sallittua käyttää muitakin pitoisuuksia kuten 12, 15, 17, 21 tai 23 karaattia?--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 21. joulukuuta 2019 kello 12.01 (EET)

Pitoisuusleimassa on vain tietyt sallitut luvut 375, 585, 750, 916 ja 999 (promillea massasta) ja tuotteen jalometallipitoisuus ei saa alittaa leimattua (Valtioneuvoston asetus jalometallituotteista). --Jmk (keskustelu) 21. joulukuuta 2019 kello 12.08 (EET)

Luin lakitekstiä. Silmiin kiinnittyi pykälä 14:

"Leimauksen korvaaminen"

"Jos myytävässä jalometallituotteessa ei ole säädettyjä leimoja, on tullilla, ulosottoviranomaisella, huutokauppakamareilla, panttilainakonttoreilla sekä konkurssi- ja kuolinpesillä oikeus korvata säädetyt leimat kirjallisella todistuksella. Tällöin tuotteen pitoisuus tulee 11 §:stä poiketen kirjata todellisen pitoisuuden mukaisesti."

Pykälän 14 mukaan on näinollen joitakin poikkeustapauksia.--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 21. joulukuuta 2019 kello 12.22 (EET)

Joo, tosin tuo on pykälä 14 a eikä 14. (Säädöspykälien numeroinnissa on omat hassut käytäntönsä.) --Jmk (keskustelu) 21. joulukuuta 2019 kello 12.35 (EET)

-pi

Onko suomen kielessä verbin yksikön kolmannen persoonan lopussa esiintyvällä "-pi" -päätteellä mitään kielellistä funktiota? Esimerkiksi "lähteepi", "saapuupi". Muuttaako se merkitystä mitenkään vai onko se vain erikoinen tapa käyttää yksikön kolmatta persoonaa? JIP (keskustelu) 23. joulukuuta 2019 kello 16.43 (EET)

Ei se alun perin ole muuta kuin yksikön 3. persoonan preesensin tunnus (VISK). Tietysti nyt kun se on jäänyt murteelliseksi ja vanhahtavaksi, niin sillä on se funktio, että sillä saa aikaan murteellisen ja vanhahtavan vaikutelman. --Jmk (keskustelu) 23. joulukuuta 2019 kello 16.55 (EET)

Sehän on kai vanha 3. persoonan pääte, joka on pudonnut matkan varrella pois tarpeettomana. Sama kuin viron kielen b. Kun se on yleiskielestä poistunut, se kai väistämättä tuottaa stadilaistuneessa kansanosassa sellaisen "nunnuka"-ilmiön eli antaa ymmärtää, että puhuja on itäsuomalainen alkuihminen. Itse olen ymmärtänyt, että sitä käytetään enimmäkseen yksitavuisissa sanoissa (syöpi, tuopi). Varsinkin "saapuupi" kuulostaa jotenkin keinotekoiselta, mutta tyyliseikoista eipi sovi kiistellä. --Pxos (keskustelu) 23. joulukuuta 2019 kello 17.00 (EET)

Kaksitavuisissa vartaloissa heikko muoto -vi tuntuisikin luontevammalta (lähteepi→lähtevi ja saapuupi→saapuvi). Mutta varmasti tässäkin on murre- ja aikakausieroja. "Alkuperäinen" muoto on toki ollut jotain muuta. Vrt. esim. veps. lähteb [6]. --Jmk (keskustelu) 23. joulukuuta 2019 kello 17.06 (EET)

Niin kuin yllä viitatussa lähteessä sanottiinkin, niin -vi saattaa esiintyä runokielessä tai sananparsissa ja -pi murteissa, ja murrevaikutteita on myös runoissa ja joskus laulujenkin sanoissa: "apina jos niin paljon muuttuupi, johan siitä hullukin suuttuupi". Toinen yllä viitattu lähde taas sanoo: "vahinko tulee helposti viisaallekin, ellei muotoja kotoisen murteensa varassa vankasti hallitse. Parempi on pysytellä niistä erossa kuin käyttää niitä väärin".--Urjanhai (keskustelu) 23. joulukuuta 2019 kello 17.28 (EET)

On yksi sana, jossa itse soisin piippailun vielä pysyvän ja olenkin sitä itse satunnaisesti viljellyt: voi(pi). Sanan preesens ja imperfekti ovat yleiskielessä samanlaiset. Jos preesens olisikin "voipi", niin persoonapäätteetöntä imperfektiä ei tarvitsisi sitten korvata toisella sanalla. --Pxos (keskustelu) 23. joulukuuta 2019 kello 17.43 (EET)

Minusta runollinen tai karjalainen -vi ja runollinen tai itäsuomalainen itäsuomalainen -pi täytyy hyväksyä kirjakielenä, sanoo nyt tämä fennomaani ajattelematta sen enempää. Olen käynyt kouluni -60-luvulla, jolloin sallittiin paljon enemmän poikkeamia anglismeista, joka liittyy tähän tai on liittymättä. Puhun samalla ihan muuta toisen henkilön kanssa, mutta yritän sen olla häiritsemättä asialllista keskusteluanne eiku keskusteluamme. --Höyhens (keskustelu) 23. joulukuuta 2019 kello 21.08 (EET)

Alkuperäinen kysymys koski merkitystä. Voi olla, että -pi-pääte mielletään osaksi muita suomen kielen erilaisia päätteitä (-kin, -han), jotka pehmentävät ilmaisua, ja -pi liittyy niiden seuraan, vaikka onkin erilainen. Esimerkiksi: "–Olitko eilen baarissa? –Saatoinhan minä siellä käväistä. / –Lähdetkö tänä iltana taas baariin? –Saatanpa lähteäkin. / –Tuleeko se Jaana-vosu taas samaan pöytään? –Saattaapi se tulla." --Pxos (keskustelu) 23. joulukuuta 2019 kello 21.27 (EET)

Ihmisen habitus

Onko maailmassa yhtään järveä, saarta, puistoa tai rakennusta, joka olisi suoraan jonkun tietyn ihmisen muotoinen? --40bus (keskustelu) 23. joulukuuta 2019 kello 22.00 (EET)

Suuret ihmishahmon muotoiset patsaat, kuten Vapaudenpatsas, joiden sisälle pääsee, voitaisiin ehkä laskea rakennuksiksi. Muuten kysymykseen voi vastata turvallisin mielin ei, vaikka kysymyksenasettelua väljennettäisiin kysyjän ehkä tarkoittamaan muotoon "muistuttaako jonkin kohteen ilmakuva jonkun ihmisen siluettia". Hyvä kysymys tällä palstalla on sellainen, jonka selvittely tuottaa ahaa-elämyksiä sekä kysyjälle, vastaajille että muille lukijoille. Tämä ei tuottanut. -Ochs (keskustelu) 23. joulukuuta 2019 kello 22.39 (EET)

Entä sellainen rakennus, jonka pohjakuva olisi ihmisen muotoinen? --40bus (keskustelu) 23. joulukuuta 2019 kello 22.49 (EET)

Käykö kaksiuloitteinen? Tekolampi Neitokainen muistuttaa Suomi-neitoa.--Htm (keskustelu) 23. joulukuuta 2019 kello 23.10 (EET)

Suomi-neito ei ole ihminen. --40bus (keskustelu) 25. joulukuuta 2019 kello 15.22 (EET)

Eri puolilla maapalloa taitaa olla maanpintaa muokkaamalla piirrettyjä isoja ihmisfiguureja. Tällaisia ovat ainakin Nazcan linjat, mutta taitaa olla muuallakin.--Urjanhai (keskustelu) 23. joulukuuta 2019 kello 23.24 (EET)

Näille on nimikin: Geoglyfi, ja niitä tosiaan on muutamassa muussakin paikassa (ks. linkit artikkelissa ja ao. luokka).--Urjanhai (keskustelu) 23. joulukuuta 2019 kello 23.26 (EET)