Wikipedia:Kahvihuone (kielenhuolto)/Arkisto 25

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Reaalipreesenssi

Sivun nimi näyttäisi olevan väärin, tai vähintäänkin kirjoitusasu on eri kuin se, jota kirkko itse käyttää. Oikeampi muoto olisi käsittääkseni reaalipreesens [1]. Uudelleenohjaussuhde näiden sivujen välillä pitäisi siis kääntää toisin päin.--Hekaheka (keskustelu) 26. maaliskuuta 2012 kello 04.49 (EEST)

...ettei presenssi? "Preesenssi" ei oikein kuulosta asiasuomelta. Vaan tällä hetkellä artikkelissa on lähde, jonka mukaan kirjoitusasu on "preesenssi", sillä mennään kunnes löytyy (lisää) lähteitä toisen kirjoitusasun tueksi. Pitke (keskustelu) 26. maaliskuuta 2012 kello 07.35 (EEST)

Paitsi että kirjan nimi on siteerattu Wikipediassa väärin [2]. --Hekaheka (keskustelu) 26. maaliskuuta 2012 kello 09.32 (EEST)

Ach no sitten asia on selvä. Siirrän. Pitke (keskustelu) 26. maaliskuuta 2012 kello 10.29 (EEST)

Kävin muuttamassa myös viittaukset muista artikkeleista ja kielistä. --Hekaheka (keskustelu) 26. maaliskuuta 2012 kello 15.44 (EEST)

Pilviartikkeleiden nimet

Altocumulus floccus mutta vallinharjapilvi. Untuvapilvi mutta cirrus uncinus. Miten tämä nyt "oikeasti" menee? Pitke (keskustelu) 28. maaliskuuta 2012 kello 07.44 (EEST)

Pilvisuvuilla (10 kpl) on yksiselitteiset suomenkieliset nimet, esim. Ilmatieteen laitoksen pilvikuvastossa. Pilvilajeilla on kaikilla kaksiosaiset tieteelliset nimet, mutta vain osalla suomenkielinen nimi. Aikoinaan ehdotin että sukuartikkelit olisivat suomenkielisillä nimillä ja lajit yhdistettäisiin niihin - yksittäisestä lajista on aika vähän sanottavaa. (Esim. Cirrus uncinus yhdistettäisiin Untuvapilvi-sivulle.) Tein yhdistelyt, mutta joku lisäsi lajeihin wikilinkit ja joku kolmas sitten linkkeihin artikkeleita. Jotkut käyttäjät ovat olleet eri mieltä suomenkielisten nimien käytöstä ja niinpä Pilvet-malline käyttää tieteellisiä sukunimiä. En tiedä voisko tilannetta rinnastaa eläimiin; esimerkiksi Luokka:Ravut sisältää suomeksi ne joilla on suomenkieliset nimet. --Tappinen (keskustelu) 28. maaliskuuta 2012 kello 08.07 (EEST)

Creutzfeltin-Jakobin vs Creutzfeldt-Jakobin

Onko se nyt oikeasti Creutzfeldt-Jakobin tauti vai Creutzfeldtin-Jakobin tauti kun kyseessä henkilöt Creutzfeldt ja Jakob eikä yksi Creutzfelt-Jakob? Minusta jälkimmäinen olisi oikein vaikka mediassa käytettiinkin aikoinaan edellistä. Pitke (keskustelu) 15. maaliskuuta 2012 kello 14.00 (EET)

ONKI käyttää nimeä Creutzfeldt-Jakobin tauti. Sanastolähteenä ONKI on mielestäni erittäin luotettava (ja erittäin hyödyllinen). Sieltä löytyy myös termien vanhentuneita nimityksiä, joihin tuota Creutzfeltin-Jakobin versiota ei ole edes noteerattu.--Nedergard (keskustelu) 15. maaliskuuta 2012 kello 14.38 (EET)

Kotuksen mukaan nykyinen otsikko Creutzfeldt–Jakobin tauti (ajatusviivalla) on oikein. Mutulla olisin veikannut muotoa Creutzfeldtin–Jakobin tauti (tai yhdyssanana Creutzfeldt–Jakob-tauti), koska kyse on tosiaan rinnakkaisista tekijöistä, mutta näemmä lääketiede muodostaa poikkeuksen ja vain viimeinen nimi taipuu. –Kooma (keskustelu) 15. maaliskuuta 2012 kello 15.11 (EET)

"Lääketiede" muodostanee poikkeuksen, jossa mikä tahansa termi voi vakiintua. --Höyhens (keskustelu) 13. huhtikuuta 2012 kello 20.51 (EEST)

Pudotuspelit

Pitääkö kirjottaa "playoffeista" vai "playoffseista"? Itsehän puhun pudotuspeleistä mutta pitää yhteisön valita kumpaa sanaa käytetään vai käytetäänkö kumpaakaan. --Jylöstalo (keskustelu) 11. huhtikuuta 2012 kello 23.57 (EEST)

Alkuperäisenglannissa se on monikossa, joten käyttäisin "playoffseista". --101090ABC (keskustelu) 12. huhtikuuta 2012 kello 00.01 (EEST)

Ongelma on nimenomaan siinä että sanassa "playoffseista" on monikko tuplattu. --Jylöstalo (keskustelu) 12. huhtikuuta 2012 kello 00.09 (EEST)

Mielestäni puhutaan, että "NHL:n playoffsit alkoivat tänään." --101090ABC (keskustelu) 12. huhtikuuta 2012 kello 00.19 (EEST)

Mikä tuplamonikossa tarkkaan ottaen on ongelmana? (Toki suomenkielinen pudotuspelit on parempi, kun sellainen kerran löytyy.) --Jmk (keskustelu) 12. huhtikuuta 2012 kello 10.06 (EEST)

Mieluitenhan käytetään suomenkielistä termiä. --PtG (keskustelu) 12. huhtikuuta 2012 kello 00.20 (EEST)

Kyllä, mutta yhteisöllä on hyvä olla tähänkin kanta valmiina. --101090ABC (keskustelu) 12. huhtikuuta 2012 kello 00.21 (EEST)

Mielestäni "oikea" kanta on se, että sana playoff(s) korvataan sanalla pudotuspelit. (PS: nopean uutiskatsauksen perusteella sekä playoffit että playoffsit ovat yleisesti käytettyjä; eli kumpaakin muotoa voi mielestäni käyttää) --PtG (keskustelu) 12. huhtikuuta 2012 kello 00.28 (EEST)

Samaa mieltä PtG:n kanssa. Jos pitää korjata johonkin suuntaan, niin käytetään suomenkielistä termiä. Jafeluv (keskustelu) 12. huhtikuuta 2012 kello 00.31 (EEST)

 Kannatan--Jylöstalo (keskustelu) 12. huhtikuuta 2012 kello 00.48 (EEST)

Pyritään käyttämään parasta mahdollista kieltä, eli suomeksi pudotuspelit. (ei noiden kahden muun vaihtoehdon käyttö mikään katastrofi ole, mutta pudotuspelejä ei pidä korvata muodoilla playoffit, playoffsit, playoffs) Gopase+f (keskustelu) 12. huhtikuuta 2012 kello 03.56 (EEST)

Suomen- vai norjankielisten paikannimet

Hei! Täällä on nyt ollut monessakin paikassa keskustelu siitä, että käyteetäänkö norjalaisista kylistä, alueista, kunnista yms. suomen- vai norjankielisiä nimiä. Ainakin omasta mielestäni tähän olisi hyvä saada joku lopputulos, käytäntö, tms., jotta ei tarvitsisi siirrellä sivuja edes takaisin ja tehdä joka nimestä erillistä keskustelua. Lähde niille tietysti on oltava. Tähän aloitan ties monennetta keskustelua, mutta tänne kai tämä aihe parhaiten sopii. Terveisin Gálaniitoluodda (keskustelu • muokkaukset) 14. huhtikuuta 2012 kello 16.21 (EEST)

Periaate on yksinkertainen: jos ulkomaalaisella paikalla on vakiintunut suomenkielinen nimi, niin sitä käytetään (jos nimi on vakiintunut, niin sille löytyy myös helposti lähteitä ;) ). Jos vakiintunutta nimeä ei ole, niin silloin käytetään alkukielistä nimeä. Lähtökohtana on YK:n suositus, jota myös Kotimaisten kielten tutkimuskeskus noudattaa. Eli jos löydät monia luotettavia lähteitä, jotka käyttävät suom. nimeä, niin silloin suom. nimi on OK. Ulkomaiden paikannimistä on myös olemassa erikoissanakirjoja, jotka myös helpottavat elämää.--Nedergard (keskustelu) 14. huhtikuuta 2012 kello 17.34 (EEST)

Kyllä vain! En ole oikein saanut selväksi, että mikä on kriteeri vakiintuneelle nimelle? Löytyykö netistä tähän jotain tietokantaa, listaa, sanakirjaa, tms., josta voin katsoa? Terveisin Gálaniitoluodda (keskustelu • muokkaukset) 14. huhtikuuta 2012 kello 19.00 (EEST)

Kotuksen antaman tiedon mukaan Hakulisen paikannimikirjasta on tekeillä uusi laitos (piti kai olla jo), ja jos vanhassa ei noista ole ilmoitettu suositusta, odotetaan uuden ilmestymistä mieluummin kuin ryhdytään kovin suuriin remontteihin. --Abc10 (keskustelu) 14. huhtikuuta 2012 kello 19.03 (EEST)

Laivoihin viittaaminen leipätekstissä

Yhteisössä on ilmeisesti pientä epäselvyyttä miten laivojen nimiä olis parasta käyttää leipätekstissä. Useat käyttäjät ovat todenneet nykyisen, fi-wikissä laajalle levinneen käytännön, jossa joka aluksen nimen edessä on aina etuliite, olevan huono. Käytännössä tämä tapa tuottaa tällaisia kappaleita:

"HMS Victorious liitettiin 13. toukokuuta Kotilaivastosta muodostettuun osastoon, jonka tehtävänä oli suojata vaurioituneen risteilijä HMS Trinidadin paluumatka Murmanskista. Osastoon kuuluivat HMS Duke of York, HMS Kent, HMS Liverpool, HMS London, HMS Nigeria ja HMS Norfolk. HMS Trinidadin upottua osasto palasi seuraavana päivänä Scapa Flow’hun."

Tätä tapaa on pidetty muun muassa levottomana ja muutenkin ongelmallisena jne. No otin härkää sarvista ja kävin kirjastossa katselemassa miten suomenkielisessä kirjallisuudessa käytetään laivojen nimiä juoksevassa tekstissä. Tulokset:

• Suuret tutkimusmatkat (2011)
  • Luvut Darwinista, Cookista ja Drakesta: kirjassa käytettiin johdonmukaisesti tapaa, jollaa juoksevassa tekstissä käytettiin laiva ensimmäisen kerran mainittaessa muotoa HMS Beagle, seuraavilla mainintakerroilla etuliitettä ei käytetty. Kun etuliitettä käytettiin, kursivoitiin vain laivan nimi, ei etuliitettä. Johdonmukaisuudesta poikettiin yhdessä kohdassa (ilmeisesti typo tai muuten satunnaisesti siis). Esim Beagle mainittiin yhteensä 10 kertaa, joista 3 kertaa muodossa HMS Beagle (kerran johdannossa, ensimmäinen maininta leipätekstissä ja yksi satunnainen maininta) ja 7 kertaa muodossa Beagle (kaikki muut maininnat leipätekstissä).
  • Draken kohdalla käytettiin kaikissa maininnoissa muotoa ilman etuliitettä, siis Pelican (kaksi kertaa) ja Golden Hind (3 kertaa) (nämä ovat kuitenkin ilmeisesti sellaisia nimiä, joissa ei käytetä muutenkaan etuliitettä. vrt. en-wiki)
• Suuret tutkimusmatkat (2007)
  • Luvut Darwinista ja Cookista: kirjassa ei käytetty leipätekstissä ollenkaan etuliitteitä vaan laivaan viitattiin aina pelkällä nimellä Beagle (1 kert. johdanto, 6 kertaa leipäteksti) ja Endeavour (6 kertaa). Ainoa maininta laivaan etuliitteellä oli Darwinin teoksen nimessä (myös suomennetussa nimessä)
• Suuret taistelut maalla, merellä ja ilmassa (2005)
  • Cabo de sao Vicente: luvussa mainitaan useita laivoja useaan kertaan (ilman etuliitettä) mm. Raisonnable (1 krt.) +useita muita laivoja mainitaan ilman etuliitettä, lisäksi: Minerve (2 krt.) Victory (1 krt.), Captain (11 kertaa), +kaksi kertaa HMS Captain (etuliitettä ei kurvoitu, toinen viittaus laivaan ja yksi myöhempi)
  • Bismarckin tuho -luku: HMS Hood (eka maininta etuliitteen kanssa, etuliite kursivoimaton) ja myöhemmin Hood (17 kertaa), HMS Norfolk (eka maininta) + Norfolk (11 krt.), HMS Suffolk (eka maininta) + myöhemmin Suffolk (20 kertaa) +kerran Suffolk (ilman kursivointia), Prince of Wales (11 kertaa, kaikki ilman etuliitettä) +paljon muita laivoja, joiden eka maininta pääsääntöisesti ilman etuliitettä. Laivaluettelot ilman etuliitteitä.
  • Leytenlahti: USS Nashville (eka maininta, etuliite kursivoimaton) +kerran myöhemmin Nashville. luettelo laivoista ilman etuliitteitä.
• Maailman suurimmat taistelut (2006)
  • Trafalgar: Royal Sovereign (1 krt.), kartat ilman etuliitteitä
  • Midway: Lexington (2 krt.), Yorktown (8 krt.), Hornet (4 krt.), Enterprise (4 krt.)
• Bismarck -taistelu Atlantin herruudesta (2005)
  • Luku 18, kaksi ensimmäistä sivua: mainittu jatkuvasti useita eri laivoja (mainintoja kahdella ekalla sivulla yhteensä 18), kaikki ilman etuliitteitä.
• Taistelulaivat ja lentotukialukset (2010)
  • Johdanto: osassa nimistä etuliitteet, koko nimi ilman kursivointia. Johdannossa mainittu eri laivoja (joissa mahdollisuus etuliitteeseen) yhteensä 21 kpl, mainintoja yhteensä 36 kpl, näistä etuliitteellä 5 kappaletta, jolloin vain ensimmäinen maininta etuliitteellä (siis 16 kertaa ensimmäinen maininta ilman etuliitettä).
  • Kirja on hakusanamuotoinen: Hakusanat ovat ilman etuliitteitä (ts. myös otsikot). leipätekstin esimerkit laivoihin viittaamisesta hakusanoista Agamemnon ja Agincourt: Agincourt (4 krt.), HMS Dreagnought (1 krt, ensimaininta) Dreagnought (2 krt.), Agincourt (5 krt.), Northumberland (2 krt.) Minotaur (2 krt.) HMS Captain (1 krt.) kaikki maininnat ilman kursivointia.

Tämän perusteella voidaan varmaankin todeta, että kirjojen suomenkielisessä juoksevassa tekstissä ei käytetä laivojen etuliitteitä kovinkaan laajasti. Käytössä on kaksi tapaa: 1) etuliite on mukana kun laiva mainitaan ekan kerran, mutta ei enää seuraavilla kerroilla 2) etuliitteitä ei käytetä ollenkaan. Onko jollain muunlaista tietoa, tai voiko asiasta tehdä toisenlaisia johtopäätöksiä? Gopase+f (keskustelu) 14. huhtikuuta 2012 kello 17.23 (EEST)

Jaaha taas on uusi asia vireillä. Tämähän ei ole mikään suomen kielen kysymys. Artikkeleissa käytetään hyvällä syyllä etuliitteitä. Asiaan perehtymättömien äänillä saatat saada itsellesi kannatusta, mutta toivoisi että edes kommenttipyynnön päättymiseen saakka Phiitola saisi tehdä rauhassa työtään. Tosin hän on nyt tietyistä syistä ainakin puolittain pois eikä välttämättä tule itse kommentoimaan. --Abc10 (keskustelu) 14. huhtikuuta 2012 kello 17.27 (EEST)

Abc10:llä näyttää olevan muutaman minuutin häiriköintiviive. Kyseessä on nimenomaan kielenhuoltoasia. Etuliitteiden käyttö tekstissä on typerää ja rumaa. Samalla se kuvastaa eräiden Wikipedian käyttäjien pakonomaista "tieteistämistarvetta", joka liittyy varmaan jonkinlaiseen laajempaan amatöörien besserwisseriyskompleksiin. --Esamatti1 (keskustelu) 14. huhtikuuta 2012 kello 17.47 (EEST)

Abc10:n toiminnan kommentointi Abc10:n keskustelusivulle, ei tänne. Yritetään pysyä asiassa. Gopase+f (keskustelu) 14. huhtikuuta 2012 kello 17.51 (EEST)

Tuo kohta yksihän on nyt käytössä ja sitä kannatan. Esim statusartikkeleissa M/S Global Freighter. –Makele-90 (keskustelu) 14. huhtikuuta 2012 kello 17.30 (EEST)

Juoksevasta tekstistä etuliitteet on syytä jättää pois. Toistuvat etuliitteet tekevät tekstistä töksähtelevää. --Ryhanen (keskustelu) 14. huhtikuuta 2012 kello 18.17 (EEST)

Tarkoitatko että etuliitteitä ei käytettäisi ollenkaan, vai vain kun laivan nimi mainitaan ensimmäisen kerran? Ei ne etuliitteet turhan takia ole vaan niistä selviää aika paljon tietoa, kuten onko kyseessä höyrylaiva, sukellusvene vai ydinkäyttöinen laiva. –Makele-90 (keskustelu) 14. huhtikuuta 2012 kello 18.34 (EEST)

Ensimmäisellä kerralla ehkä voi mainita, välttämättä ei tarvitsisi. Mielestäni parempi jos lyhenteitä voidaan välttää. Jos laivan tyyppi on erityisesti tarpeen tuoda esiin, se olisi syytä sanoa selväkielisesti: höyrylaiva, sukellusvene jne. --Ryhanen (keskustelu) 17. huhtikuuta 2012 kello 23.40 (EEST)

Täysin asiaan liittyviä aiempia kiistoja tuntematta kannatan ratkaisua, jossa etuliitettä käytetään vain, kun laivan nimi esiintyy tekstissä ensimmäisen kerran. –Muu-karhu (keskustelu) 14. huhtikuuta 2012 kello 18.39 (EEST)

Kuten arvata saattaa, mielipiteitä esitetään mutu-tuntumalla. Tällä aloituksella on takanaan niin pitkä historia, että tuntuu kummalliselta, ettei aiempia keskusteluja linkitetä tähän. Ja ilman asiantuntijan näkemystä on turha tehdä ratkaisuja ainakaan aloittajan ajamaan suuntaan. --Abc10 (keskustelu) 14. huhtikuuta 2012 kello 18.57 (EEST)

Haluat siis lähteeseen perustuvan perustelun. Kirjahyllyssäni olevassa "Kielenhuollon käsikirjassa" todetaan seuraavasti. " Lyhenteitä on siis käytettävä harkiten. Kirjoittajan on hyvä miettiä, onko hän säästämässä omaa vaivaansa lukijan lustannuksella. Lyhenteen tunnettuutta voi myös olla vaikea arvioida. Jos tekstissä esiintyy pitkä nimi tai nimitys vain muutaman kerran, voi sen kirjoittaa kokonaisena nuo neljä viisi kertaa. Jos se sen sijaan toistuu jatkuvasti, siitä voi käyttää lyhennettä. Muu kuin yleisesti tunnettu lyhenne on selitettävä, kun se esiintyy ensimmäisen kerran - -". Kirjassa ei valitettavasti ole kohtaa, jossa yksiselitteisesti käsiteltäisiin laivojen nimissä olevia lyhenteitä. Lainaamani kohta mielestäni kuitenkin puhuu osaltaan tästäkin asiasta. Lainaamaani kohtaan tukeutuen kannatan sitä, että lyhennettä käytetään vain, kun laivasta puhuttaan ensimmäisen kerran. --101090ABC (keskustelu) 14. huhtikuuta 2012 kello 19.12 (EEST)

En tajua, miksi etuliitteitä ei voisi käyttää kuten etunimiäkin: käytetään määritelmälauseessa, ja aina silloin tällöin tekstimassan alussa, esimerkiksi uuden kappaleen alussa. Olisi aika huono henkilöartikkeli, jos määritelmälauseen jälkeen ei etunimeä mainittaisi kertaakaan. Sen sijaan jokaiseen nimenmainintakohtaan niitä on turha tunkea. Ehdottomasti olen täyttä käyttökieltoa vastaan juoksevassa tekstissä. Iivarius (keskustelu) 15. huhtikuuta 2012 kello 00.35 (EEST)

Koko elämäni laivojen parissa työskenneltyäni uskaltaudun mukaan keskusteluun. Lyhenteillä ilmaistaan ensisijaisesti laivan propulsiokoneiston tyyppi. Toissijaisesti onko kyseessä siviili- vai sotalaiva, kolmanneksi aluksen käyttötarkoitus. Artikkeleissä on mielestäni syytä ainakin ensimmäisellä kerralla käyttää lyhenteitä, otsikossa, johdannossa ja leipätekstissä. Muualla tekstissä järki kädessä; missä asialla on erityistä merkitystä. Tietyissä yhteyksissä pelkkä kursivoitu nimi saattaa olla hiukan hämmentävä. Luku sinäänsä on menneiden aikojen purjelaivat. Niistä mainitaan yleensä rikityyppiä; Kuunari Koivisto, Parkkilaiva Pommern Priki Maria Celeste ym. Nimitystä mielestäni ei tarvitse mainita kun kerran. Toinen jota usein käytetään tietyistä purjelaivoista on HMS, eli sotalaivat tai erityiset valtiolliset alukset, joissa HM tarkoittaa "Hänen Majesteettinsa", esim. mainittu HMS Beagle . Lyhenteistä voisi tehdä wikilinkkiä sivuun Luettelo laivatyyppien lyhenteistä. Sekään ei ole aivan johdonmukainen; artikkelissä Laivat on lueteltu joitakin, kun taas toisilla on omat artikkelit. (Siinäpä jollekin aikamoinen työsarka...) -Islander (keskustelu) 15. huhtikuuta 2012 kello 01.55 (EEST)

Mä kannatan tapaa jossa kummatkin tavat (1: etuliite on mukana kun laiva mainitaan ekan kerran, mutta ei enää seuraavilla kerroilla 2: etuliitteitä ei käytetä ollenkaan) sallitaan. Näin mahdollistetaan riittävä joustavuus eri tapauksissa. Jos pitää valita vain toinen, niin sitten ei etuliitteitä ollenkaan. Perustelut: käytännössä meillä on iso kasa laiva-artikkeleita, joissa on liikaa etuliitteitä (ja tarvetta muullekin kielenhuollolle). Mulle on ihan sama millä perusteella etuliitteitä vähennetään (esim. kielenhuollon tai wikitysten lisäämisen yhteydessä). Huollettavia laiva-artikkeleita kyllä riittää kaikille. Gopase+f (keskustelu) 17. huhtikuuta 2012 kello 07.28 (EEST)

Jotta etuliitteitä vähennettäisiin, kannatat tarvittaessa jopa niiden täyskieltoa? Miten ihmeessä tuota voi perustella? Kasvin latinankielistä nimeäkään ei ole kielletty mainitsemasta artikkelin alussa, vaikka aivan taatusti sitä ei tule mainita joka kerran kun kasvi uudelleenmainitaan. Iivarius (keskustelu) 17. huhtikuuta 2012 kello 08.23 (EEST)

Tossa yllä on esitetty, että suomenkielisessä kirjallisuudessa on käytössä kahta eri tapaa laivojen etuliitteistä juoksevassa tekstissä. 1) etuliite on mukana kun laiva mainitaan ekan kerran, mutta ei enää seuraavilla kerroilla 2) etuliitteitä ei käytetä ollenkaan. Etuliitteet kokonaan poisjättäneiltä kirjailijoilta, kustannustoimittajilta ja kääntäjiltä voi kysellä tuon kakkosvaihtoehdon perusteita. Wikipedia artikkelin alkua ei kai kukaan pidä juoksevana tekstinä. Gopase+f (keskustelu) 17. huhtikuuta 2012 kello 08.28 (EEST)

En.Wikipediassa näkyy olevan asiasta selvä ohje ([3]), jonka mukaan ensimmäisen maininnan yhteydessä etuliittä voi perustellusti käyttää, mutta sen jälkeen sitä ei pidä enää toistaa. Lisäksi esim. HMS-etuliitteiden käyttö on ohjeen mukaan kokonaan turhaa, jos jo asiayhteydestä ilmenee että kaikki mainitut alukset ovat Britannian laivaston aluksia. Ohje palvelee nähdäkseni lukijaa ja sopii hyvin myös suomenkieliseen Wikipediaan. ¬Antilope 17. huhtikuuta 2012 kello 15.55 (EEST)

Kannatettava ohje. Tätä tukee myös Terho Itkosen Uusi kieliopas 2007 s. 35: "Isokirjainlyhenteiden rumuudesta oli edellä jo puhe; vaikkei niitä voidakaan tyystin välttää, niiden käytössä voi pyrkiä kohtuuteen." --Jisis (keskustelu) 18. huhtikuuta 2012 kello 00.00 (EEST)

Tuo on selkeä ohje liittyen laivoihin ja ohje on yleisten kirjoitusohjeidenkin mukainen. Alussa mainitaan nimi pitkässä muodossa, mutta käytetään napakan lyhyttä muotoa nimestä silloin, kun kyseessä oleva laiva on asiayhteydestä selvä eikä ole mitään sekaantumisen vaaraa. --Aulis Eskola (keskustelu) 18. huhtikuuta 2012 kello 00.22 (EEST)

Juu tuo on hyvä, haluaisko joku yrittää kääntää tuota tai kirjoittaa vastaavan ohjeen suomeksi? --Zache (keskustelu) 19. huhtikuuta 2012 kello 12.10 (EEST)

Käsittelytavoista

Aiempiin keskusteluihin ohjaavat linkit puuttuvat edelleen. Mikäli oikein muistan, Gopase+f on aloittanut aiheesta keskusteluja useaan otteeseen Phiitolan aloittamien artikkelien yhteydessä, ja niiden tunteminen auttaa ymmärtämään tätäkin aloitusta. Keskustelu on oikeastaan hyödytön koska käyttäjä Phiitola, jonka muokkaamiin artikkeleihin tämä lähinnä ymmärtääkseni kohdistuu, on Wikilomalla, eikä siksi pääse esittämään näkemystään. Tämäkin aihe lienee yksi siinä ongelmakentässä joka on johtanut Gopase+f:stä tehtyyn kommenttipyyntöön. --Loytokoira1 (keskustelu) 17. huhtikuuta 2012 kello 08.54 (EEST)

Phiitolan tuore ja perin pohjin turhautunut hyvästijättö Wikipedialle tässä. Sen lukeminen auttanee ymmärtämään tämän etuliitealoituksen tavoitteita. Hän tosin näyttää kommentoivan lyhyesti tätä aihetta, joten siteeraan siitä tämän:

"Alusten etuliitteet tulee jakaa ensin kahtia eli siviili ja sotalaivojen käyttämiin ja miettiä kumpaakin erikseen. Samoin tapauskohtaisuus (esim. sodan ajan tapahtumat, jolloin laivasto-osastoissa ajoittain runsaastikin eri maiden aluksia) tulisi ottaa huomioon eikä tehdä epämääräisiä linjanvetoja tuntematta asiaa lainkaan eli sotalaivojen etuliitteiden käytössä pitäisi olla mahdollista käyttää suurehkoa harkintaa selkeyden eikä rajoittamisen perustein." Se on siis Phiitolan kommentti tähän asiaan mutta kannattaa lukea koko kommentti. --Loytokoira1 (keskustelu) 17. huhtikuuta 2012 kello 09.20 (EEST)

Vanhat keskustelut kannattaa linkittää lyhyesti linkkilistana keskustelun alkuun tyyliin "Vanhoja keskusteluja aiheesta:..." - jos vain aiheeseen liittyvää löytää.

Keskustelu pidetään avoinna useita viikkoja, eikä yksittäisen keskeisenkään wikipedistin loma voi olla totaalinen este aiheesta keskustelemisen aloittamiselle. Toivottavasta kaikki kiinnostuneet pääsevät kuukauden aikana kommentoimaan. --Aulis Eskola (keskustelu) 17. huhtikuuta 2012 kello 15.15 (EEST)

Muotoseikoista ja tyylioppaasta

Yleisesti muotoseikoista: Monelta turhalta väännöltä vältyttäisiin, mikäli tyyliopas pyrittäisiin pitämään ajan tasalla ja rajaamaan muotoseikoista keskustelu asianomaiseen kahvihuoneeseen. Nimittäin nämä keskustelut ovat usein puuduttavia ja rönsyilevät liian laajalle. Artikkelien keskustelusivut tulisi mielestäni pyhittää ensisijaisesti sisällön jalostamiseen ja lähteiden luotettavuuden arviointiin. Tyylioppaasta tulisi tehdä sellainen, että se olisi mahdollisimman yksiselitteinen arviointimittari artikkelien muotoseikkojen arvioinnissa. Muotoseikoista keskustellaan tällä hetkellä aivan liian paljon, jopa siinä määrin, että itse artikkelien sisältö jää sen varjoon.

Ratkaisuehdotus: 1) Tyyliopas kuntoon ja ajan tasalle. 2) Käyttöön uusi käytäntö: sellaiset artikkelien tyyliseikkoihin kohdistuneet muokkaukset, jotka eivät muuta artikkelia tyylioppaan suuntaan, voidaan kumota nollamuokkauksina. 3) Artikkelien tyyliseikkojen laadun arviointina käytetään mittatikkuna yksinomaan tyylioppaan mukaisuutta. 4) Mikäli ilmenee että tyylioppaasta ei löydy vastausta kiistanalaiseen muotoseikkaan, tyyliopas pyritään päivittämään tältä osin mahdollisimman pian. Alkuperäinen muotoilu on voimassa siihen asti kunnes yhteisö pääsee konsensukseen tai ratkaisu saavutetaan äänestyksen kautta. --Gwafton (keskustelu) 17. huhtikuuta 2012 kello 10.54 (EEST)

1) Ilman muuta kannatettava ehdotus.

2) Nollamuokkauksia ei pidä kumota koskaan. Tyyliä muuttavan muokkauksen voi kumota, jos alkuperäinen versio oli tyylioppaan mukainen mutta muokattu versio ei. Jos sen sijaan alkuperäinenkin versio oli tyylioppaan vastainen, kumoamista järkevämpää on korjata muotoilu vastaamaan tyyliopasta.

3) ja 4) Kuulostaa jokseenkin byrokraattiselta, varsinkin kun tyylioppaan ei voi mitenkään odottaa kattavan kaikkia erikoistapauksia. On hyvä jättää jonkin verran harkinnanvaraa ja lupa terveen järjen käyttöön. Jafeluv (keskustelu) 18. huhtikuuta 2012 kello 12.40 (EEST)

2) Taka-ajatuksena onkin että vältettäisiin turhat muotoseikoista johtuvat riidat. Käytäntö antaisi valmiin ratkaisumallin johon voisi vedota jos käyttäjien välille syntyy asiasta erimielisyyksiä.

3–4) Tässäkin on taustalla ajatus käyttäjien välisten riitojen ehkäisystä. Tämä käytäntö kanavoisi paineen tyylioppaan kehittämiseen. Muotoseikoissa on hyvä toki olla harkinnanvaraa, mutta on hyvin paljon sellaisia formaaleja seikkoja jotka voitaisiin päättää yksiselitteisesti. Täällä syntyy päivittäinkin keskusteluja mallineiden välilyöntien paikoista ja muista vastaavista pikkuseikoista, joiden oikeaoppinen muotoilu voitaisiin kirjata ylös tyylioppaaseen. Näiden asioiden yksiselitteinen määrittely ei mielestäni sido kohtuuttomasti muokkaajien luovuutta, sillä tyyliopashan on vain ohje hyvien artikkelien kirjoittamiselle. Se ei siis pyri olemaan lakikokoelma joka kertoo mikä on sallittua ja mikä ei vaan se ennemminkin kertoo mikä tapa on kaikkein suositelluin. --Gwafton (keskustelu) 18. huhtikuuta 2012 kello 13.33 (EEST)

Ite en usko, että on mahdollista luoda kattava tyyliopas joka yksiselitteisesti ja aukottomasti ohjaisi kaikkien aihepiirien kirjoittamista. Wikipediassa tehdään artikkeleita yhdessä yhteisön vision mukaan. Yhteinen visio selviää joko muokkaamalla yhdessä artikkeleita (ym.) tai keskustelemalla visiosta. Tyyliopas on hyvä olemassa, mutta ite en nostaisi sitä muokkaamalla ja keskustelemalla muodostetun yhteisen vision yläpuolelle. Sen sijaan tyyliohjeen ajantasaistaminen yhteisen vision mukaiseksi on kannatettava tavoite. Sitä en tiiä mistä siihen löytyy tekijät ja voimavarat. Gopase+f (keskustelu) 18. huhtikuuta 2012 kello 22.41 (EEST)

Tarkoitinkin juuri sitä että tyyliopas muokattaisiin yhteisen vision mukaiseksi kuten kuvasit, silloin se palvelee parhaiten tarkoitustaan. Sen parantamiseen löytyy voimavaroja kun muutamme hieman toimintatapaamme ja ajatteluamme. Jos päätämme että sivujen arviointikriteerien (LA, HA, SA) muotoseikkojen tulee nojautua tyylioppaaseen ja jos oppaasta ei löydy vastausta avoimeen kysymykseen, se tarkoittaa että siinä on puute ja se tulisi päivittää tältä osin. Silloinhan tyyliopas kehittyy ikään kuin itsestään. Tyylioppaan päivittämisen pitäisi tapahtua joustavasti mutta kuitenkin koordinoidusti, eli pitäisi miettiä minkälaisen prosessin läpi tyylioppaaseen tehtävien muutosten pitäisi kulkea. --Gwafton (keskustelu) 19. huhtikuuta 2012 kello 02.42 (EEST)

Liian pieniin yksityiskohtiin takertuminen tyylioppaassakin aiheuttaa ongelmia. Suuret linjat oppaisiin, joustua tarvittaessa. Erilaisiin oppaisiin malleihin ja mallineihin on kirjattu joissakin asioissa niin pienipiirteisiä asioita, että ne ovat ainoastaan ase ne tuntevien häiriköijien käsissä. Tästä on ollut esimerkkejä muun muassa lupaavien artikkeleiden äänestyksessä. Ongelma niistä tulee myös jos jonkin erikoisalan tyylit vääntää joukko joka ei ole aiheeseen perehtynyt mutta haluaa sanoa joka asiassa mielipiteensä. --Abc10 (keskustelu) 19. huhtikuuta 2012 kello 10.50 (EEST)

Hyvä huomio, Abc10. Taannoin äänestettiin enemmän tai vähemmän innokkasti jopa ajatusviivan pituudesta kun ei muuten saatu ratkaisua ja "ndash" (–) voitti mdash:n (—). --Höyhens (keskustelu) 19. huhtikuuta 2012 kello 12.10 (EEST)

Vaikka mainitsemasi esimerkki on vähäpätöinen, se on kuitenkin nostanut keskustelua, jonka tuloksena on päädytty johonkin ratkaisuun. Tämä ratkaisu tulisi kirjata ylös johonkin, ettei siitä tarvitsisi enää keskustella ilman tietoa siitä, että asia on vatvottu jo kertaalleen läpi. Luontevin paikka tämän tiedon tallettamiseen on tyyliopas. Tyyliopas on hyvin kätevä jos sitä osaa lukea oikein. Esimerkiksi lähteiden merkitsemisestä on ohjeistettu laittamaan edes jonkinlaisen räpellyksen, jonka avulla lähteen pystyy jäljittämään ja suositellumpi tapa (malline ja ref-tagit) on selvitetty heti jäljessä. Ajatusviivoista ja muista pikkuseikoista voi mainita vastaavalla tavalla.

Havainnollisempi tapa esittää asia on artikkelimalli. Jos kirjoittaa artikkelin yhdessä laaditun mallin näyttämän esimerkin mukaisesti, kenelläkään ei pitäisi olla nokan koputtamista.

Syy miksi peräänkuulutan parempia ohjeita on se, että en halua keskustella muotoseikoista. Haluan käyttää mallineita sun muita apuvälineitä rutiininomaisesti, merkitä lähteet niin kuin kuuluu ja keskittyä artikkelin sisältöön, jaotteluun ja sommitteluun. Sen vähäisen ajan, mitä minulla on Wikipediaa varten käytettävissä, haluan käyttää tehokkaasti siten, että saisin aikaan mahdollisimman pysyviä tuloksia pyrkien siihen että kenenkään aikaa ei kuluisi jälkieni korjaamiseen. Jos laitan artikkelin arviointiin, olen kiinnostunut sisältöön, kattavuuteen, sommitteluun ja kieliasuun kohdistuvasta palautteesta. Toki muodollisista virheistä kuuluu huomauttaa, mutta sen tulisi tapahtua perustellusti käytäntöihin nojaten. Artikkelien keskustelusivut ovat mielestäni väärä paikka näiden asioiden vatvomiseen. --Gwafton (keskustelu) 19. huhtikuuta 2012 kello 12.55 (EEST)

Malli voi kuulostaa hyvältä ja myös se, ettei halua keskustella. Aika ajoin on kuitenkin tilanteita, joihin valmis kaava ei sovi, ja kuten edellä totesin, niillä on äärettömän helppo saada riitely aikaan, kun ei muuta syytä löydy tai muuten vain toinen käyttäjä pitää saada aisoihin, mutta kymmenet muut käyttäjät saavat toimia rauhassa. Jopa yksittäisten käyttäjien luomilla mallineilla lyödään kirjoittajia päähän. Wikipediahan on mitä mainioin paikka toteuttaa omaa pikkusieluisuuttaan, ja pikkusielu löytää aina tarvittaessa ne ohjeiden ja käytäntöjen kiinteistökauppojen pikkukirjaimilla kirjoitettuihin disclaimereihin verrattavat pykälät ja suositukset, kuten on nähty. --Abc10 (keskustelu) 19. huhtikuuta 2012 kello 13.03 (EEST)

Samaa mieltä abc10:n kanssa. Kaikkea ei voi, eikä kannata kirjata käytäntöihin. Kyllä muokkaajan pitää ilman käytäntömuutoksiakin ymmärtää milloin oma visio eroaa yhteisestä visiosta ja ymmärtää muuttaa omaa visiotaan yhteisen vision suuntaan. Tosin olen ihan samaa mieltä myös Gwaftonin kanssa. 1) Käytännössähän wikipedian "kirjatut ohjeet" ovat hajallaan ympäri wikipediaa, 2) kirjattuja ohjeita valmistelevat keskustelut ovat milloin missäkin. 3) Kirjattujen ohjeiden lisäksi yhteinen visio on muodostunut yhdessä muokkaamalla tai aiheesta keskustelemalla (tällaiset keskustelut voivat olla missä tahansa) 4) edellä mainitun järjestyksen puutteen vuoksi täsmällisen palautteen antaminen (tai ohjeen/aikaisemman keskustelun linkkaaminen sitä kysyttäessä) on vaikeaa (usein lähes mahdotonta). Näin ollen yhteinen visio on monessa tapauksessa muokkaajien kuljettamaa perimätietoa, vaikka se on voinutkin syntyä pitkällisen keskustelun perusteella joskus aikaisemmin.

Mitä asialle voi tehdä? Arvokkaimpien/tärkeimpien keskusteluiden kokoaminen yhteen paikkaan (yksinkertaisimmillaan pelkkä linkkilista tai linkkilista yhteenvedon kanssa). Josta jokainen halukas voi tutustua keskusteluihin. Ite en lähtis päivittään tyyliohjetta ihan pienillä yksityiskohdilla. Lisäksi nykyinenkin tyyliopas on jo aika laaja (ja sekava). Lisäksi en nostaisi tyyliopasta käytännön asemaan tai nostaisi edes sitä korkeampaan auktoriteettiasemaan kuin mitä sillä nyt on. Lisäksi keskustelujen lopussa olevat yheenvedot keskustelusta olisivat hyödyllisiä, jos niitä joku haluaisi muotoilla nykyistä useammin (esim. ylläoleva keskustelu laivojen etuliitteiden käytöstä). Yhteenvedolla myöhemmin keskusteluun tutustuva käyttäjä säästää aikaa kun ei tarvi lukea pitkää keskustelua kokonaisuudessaan kaikkine sivupolkuineen. (käytännössä kuitenkin luulen, ettei mihinkään yllämainitsemaani löydy aika- ja intoresursseja käyttäjiltä. Mennään eteenpäin niinkuin tähänkin asti) Gopase+f (keskustelu) 22. huhtikuuta 2012 kello 11.04 (EEST)

Itse asiassahan Wikipedia:Tyyliopas ei ole Wikipedian käytäntö, joten sen perusteella tehtyihin korjauksiin pitäisi osata suhtautua tyynesti. Ja varsinkin sitä vastaamattomiin artikkeleihin. Suositeltu sivu -asioissa taas niitä kannattaisi noudattaa suhteellisen täsmällisesti. --Höyhens (keskustelu) 19. huhtikuuta 2012 kello 13.52 (EEST)

Suositeltu-tasolla toki viimeistään pitää artikkelin tyylin olla tiptop, mutta itse asiassa tyylioppaan noudattaminen kuuluu jo lupaavien kriteereihin. Tätä on hauska verrata esimerkiksi englanninkieliseen Wikipediaan, jossa koko tyylioppaan noudattamista ei oikeasti vaadita kuin vasta SA-tasolla ja HA-kriteerit vaativat vain tiettyjen tyylioppaan peruskohtien noudattamista. Toki siellä on tyyliopaskin kohtuu massiivisen mittainen. Jafeluv (keskustelu) 19. huhtikuuta 2012 kello 14.37 (EEST)

Kylmä sota

Kuuluuko se kirjoittaa isolla vai pienellä? Joku tuolla korjailee isoiksi. --Höyhens (keskustelu) 18. huhtikuuta 2012 kello 01.33 (EEST)

Jos kuuluu isolla niin sitten varmaan tämäkin on erisnimi.. --Höyhens (keskustelu) 18. huhtikuuta 2012 kello 01.36 (EEST)

Minä kyllä kirjoittaisin kylmän sodan pienellä, eikös se ole yleisnimi siinä kuin vaikkapa talvisota. --Jukka Kolppanen 18. huhtikuuta 2012 kello 01.42 (EEST)

Pienellä. Ohjenuoraksi ei käy englanti, jossa kaikki kirjoitetaan isolla, ja pieni kirjain on poikkeus. --Abc10 (keskustelu) 18. huhtikuuta 2012 kello 07.36 (EEST)

Jeps, sotien nimet kirjoitetaan pienellä. Poikkeuksena tietysti nimet joiden osana on erisnimi kuten Vietnamin sota. Jafeluv (keskustelu) 18. huhtikuuta 2012 kello 10.44 (EEST)

Kiitän, noin arvelinkin. Asia korjattu artikkelissa Saksa ja käyttäjälle mainittu. Muita vastaavia kyseinen IP ei olekaan näköjään tehnyt vaan hyvää kielenhuoltoa. --Höyhens (keskustelu) 18. huhtikuuta 2012 kello 11.23 (EEST)

Kylmä sota ei tietystikään ollut sota vaan aikakausi, mutta kirjoittamiseen se ei vaikuta. --Abc10 (keskustelu) 18. huhtikuuta 2012 kello 15.42 (EEST)

Saaren maakunta vai Saarenmaan maakunta?

Viron Saarenmaa ja Hiidenmaa ovat sekä saaria että maakuntia, maakuntiin kuuluu myös joukko piensaaria. Keskustelusivuilla on ehdotettu erillistä artikkelia maakunnista ja saarista, ja kannatan ehdotusta. Mutta mikä on maakuntien oikea suomenkielinen nimi? Viron kielessä käytetään muotoja "Saare Maakond" ja "Hiiu Maakond", mutta suomen kielessä "Saaren Maakunta" ja "Hiiden Maakunta" kuulostavat oudoilta; Googlaus ja muiden wikiartikkelien silmäily tuntuukin viittaavan siihen, että suomessa käytetään mielummin muotoja "Saarenmaan maakunta" ja "Hiidenmaan maakunta", kun halutaan tarkentaa että puhutaan maakunnasta, ei saaresta. Käytännössä myös virossa esim. "Saaremaa" voi tarkoittaa asiayhdeydestä riippuen maakuntaa tai saarta. Ehdotankin, että maakunta-artikkelit tehdään muotoon "Saarenmaan maakunta" ja "Hiidenmaan maakunta" - ja johdonmukaisuuden nimissä myös "Läänemaan maakunta", vaikka viimemainittu ei saari olekaan. Yksi vaihtoehto voisi olla "Saarenmaa (maakunta)". Mitä mieltä? --LemonKing (keskustelu) 24. huhtikuuta 2012 kello 09.15 (EEST)

Normikäytäntö lienee muotoa "Saarenmaa (maakunta)". --TBone (keskustelu) 24. huhtikuuta 2012 kello 12.52 (EEST)

Päädyin tekemään artikkelin nimelle "Saarenmaa (maakunta)". Nimessä on sekin hyvä puoli että jos jälkeenpäin tullaan siihen tulokseen että "Saaren maakunta" onkin parempi muoto kuin "Saarenmaan maakunta", niin artikkelin nimeä ei välttämättä tarvitse muuttaa. --LemonKing (keskustelu) 26. huhtikuuta 2012 kello 13.10 (EEST)

Ranskan kantonit

Onko ehdotuksia miten suomennetaan Ranskan kantoneita, kun niillä on tällaisia hankalia nimiä kuten 1er canton, Canton de Saint-Denis-1, jne.? --Vnnen (keskustelu) 29. huhtikuuta 2012 kello 12.49 (EEST)

Nehän ovat järjestysnumeroita; Saint-Denis’n 1. kantoni. --PtG (keskustelu) 29. huhtikuuta 2012 kello 13.55 (EEST)

Juu sen ymmärsin :) Oikeaoppinen järjestysnumeron suomennos oli hakusessa. Kiitos! --Vnnen (keskustelu) 29. huhtikuuta 2012 kello 14.38 (EEST)

Toinen vaihtoehto olisi käyttää Pariisin arrondissementtien tapaa: 1. arrondissementti (Pariisi), eli tässä tapauksessa "1. kantoni (Saint-Denis)". --PtG (keskustelu) 29. huhtikuuta 2012 kello 14.45 (EEST)

Campaign-sanan suomentaminen

Viime aikoina on luotu joukko toisen maailmansodan Japanin laajentumista kuvaavia artikkeleita (esimerkiksi Burman taistelu tai Hollannin Itä-Intian taistelu), joissa sana campaign on yleensä suomennettu taisteluksi. Täten on syntynyt kuva useita vuosia kestäneistä taisteluista (melko rankkaa hommaa), jotka sisältävät vielä useita maihinnousuja ja taisteluita. Korvaisin taistelun monissa tapauksissa sanalla valtaus/miehitys tai sitten tavalla, joka on käytössä Norjaa tapahtumia kuvaavassa artikkelissa eli taistelu Norjasta (eikä Norjan taistelu).--194.251.119.196 30. huhtikuuta 2012 kello 09.03 (EEST)

Campaign-sanan paras käännös on yleensä sotaretki. Gopase+f (keskustelu) 30. huhtikuuta 2012 kello 09.10 (EEST)

Käyttäjä Kruununoksa näyttäisi tekevän näitä edelleen. Äskettäin syntyi Ranskan Indokiinan taistelu artikkelista Invasion of French Indochina (eli Ranskan Indokiinan valtaus). --PtG (keskustelu) 30. huhtikuuta 2012 kello 15.47 (EEST)

Taistelu-sanan lisäksi noiden artikkeleiden nimet ovat paikoin muutenkin vähän epämääräisiä; esim. Filippiinien taistelu näyttäisi interwikien ja määritelmän perusteella käsittelevän nimenomaan Japanin suorittamaan Filippiinien valtausta 1941–1942, mutta artikkelin tekstissä mainitaan myös Yhdysvaltain suorittama takaisinvaltaus 1944–1945. Itselleni on epäselvää, miksi nimenomaan ensinmainittu olisi "Filippiinien taistelu" (tai "valtaus"); pitäisi kai pikemminkin olla kaksi eri artikkelia, Filippiinien taistelu (1941–1942) ja Filippiinien taistelu (1944–1945). Olen muuten miettinyt sitäkin, tulisiko Suomen sisällissotaan liittyvän artikkelin Helsingin taistelu olla nimellä Helsingin valtaus? Luulisin, että jälkimmäistä muotoa käytetään enemmän ja se lienee kuvaavampikin. --Risukarhi (keskustelu) 1. toukokuuta 2012 kello 12.41 (EEST)

Ei sisällissodassa vallata, vaan taistellaan, vrt. Tampereen taistelu. --212.226.65.112 3. toukokuuta 2012 kello 04.14 (EEST)

Kaupungin voi vallata myös ilman taistelua, jos puolustajat eivät tee vastarintaa. Esim. Turku siirtyi sisällissodassa punaisilta valkoisille siten. Tampereen taistelu on vakiintunut nimitys, Helsingin kohdalla kirjallisuudessa puhutaan uskoakseni useammin valtauksesta, vaikka ehkä tuota taisteluakin jossain saatetaan käyttää. Nimessä pitäisi kuitenkin vähintään olla täsmenne, sillä jonkinlainen Helsingin valtaus/taistelu tapahtui käsittääkseni myös Hattujen sodassa vuonna 1742. Täältä sitä paitsi löytyy jo Suomen sisällissotaan liittyvä artikkeli nimellä Oulun valtaus. --Risukarhi (keskustelu) 5. toukokuuta 2012 kello 13.36 (EEST)

Pläräsin vielä pikaisesti kirjaston hyllyssä Suomen historiaa ja sisällissotaa käsittelevää kirjallisuutta ja sain vahvistusta käsitykselleni: lähes kaikissa teoksissa puhutaan Helsingin valtauksesta (mm. kolmiosainen Itsenäistymisen vuodet, 1980–90-luvun taitteessa julkaistu yhdeksänosainen Suomen historia, pari vuotta sitten ilmestynyt Helsinki 1918: Pääkaupunki ja sota jne.). Katomistani ainoastaan Suomen vapaussota 1918: kartasto ja tutkimusopas -niminen (nimensä mukaisesti asenteellinen) teos käytti nimitystä Helsingin taistelu; osa vanhemmasta vapaussotakirjallisuudesta puhunee lisäksi Helsingin vapautuksesta. Yhtä kaikki, katson toteennäytetyksi että aihetta on lähteissä tapana kutsua nimellä Helsingin valtaus, joten siirrän artikkelin sille nimelle. Helsingin taistelu voi pysyä ohjauksena. --Risukarhi (keskustelu) 5. toukokuuta 2012 kello 14.14 (EEST)

Lisään vielä, että Tampereen kohdalla kaikki kirjat puhuvat Tampereen taistelusta. --Risukarhi (keskustelu) 5. toukokuuta 2012 kello 14.17 (EEST)

Pahoittelen tekemiäni käännösvirheitä. Ehdotankin että näiden mainittujen artikkelieni nimet vaihdettaisiin paremmin kuvaaviksi. Eli sana taistelu vaihdettaisiin joko sotaretkeksi, valtaukseksi tai muuksi vastaavaksi.--Kruununoksa (keskustelu) 1. toukokuuta 2012 kello 11.17 (EEST)

Eipä tuo mitään. Kaikki tehdään joskus virheitä, joista olisi hyvä myös joskus oppia :) --PtG (keskustelu) 1. toukokuuta 2012 kello 12.30 (EEST)

Mikäs tämä kampanja sitten on [4]? --Martti Korhonen (keskustelu) 1. toukokuuta 2012 kello 11.27 (EEST)

pelimuoto. Gopase+f (keskustelu) 1. toukokuuta 2012 kello 12.21 (EEST)

Eli tarkemmin, mitä se tarkoittaa? Tuon kyllä olen todennut. --Martti Korhonen (keskustelu) 1. toukokuuta 2012 kello 12.26 (EEST)

pelimuoto, jossa on peräkkäisiä tehtäviä tjms. Gopase+f (keskustelu) 1. toukokuuta 2012 kello 12.31 (EEST)

Juu ja siten uusi merkitys. Campaigne voinee kääntää asiayhteydestä riippuen myös kampanjaksi, joskin se taitaa olla pääsääntöisesti rally? Nykyaikana kai pitäisi tukeutua lähteisiin joten pitäisi löytää jollekin vastaavalle suomenkielinen termi, joka ei ole wikipedistien keksimä. Kamppailu jostakin saattaisi olla oikea, joskin nykykielesä latteahko. --Höyhens (keskustelu) 1. toukokuuta 2012 kello 13.01 (EEST)

Kiitos valaisuista. On tuo pelimaailma aika vieras, mutta täytyy sopeutua siihen että sanat saavat uusia merkityksiä. --Martti Korhonen (keskustelu) 1. toukokuuta 2012 kello 13.42 (EEST)

CamelCaps tms -nimistä

Kyselin tästä aiheesta yksittäisellä sivulla, mutta kysytään nyt täällä, koska asia on yleisempikin. Onko kosheria, erityisesti artikkelien nimissä, käyttää ”virallisia” isoja ja pieniä kirjaimia? Tarkoitan tällä esim. jotain PlayStation 2:ta ja iPadiä, joista jälkimmäinen on oikein erityisesti suomen kielen oikeinkirjoitussääntöjen vastainen.

Kotus on ainakin todennut, että ”tuotenimiä koskevat periaatteessa samat oikeinkirjoitussäännöt kuin erisnimiä yleensä, vaikka ne on saatettu rekisteröidä jossain muussa muodossa” isojen ja pienten alkukirjainten yhteydessä. Mielestäni oikeakieliset muodot olisivat siten ”Playstation” ja ”Ipad”, vaan miten on? --Louhikärmes (keskustelu) 2. toukokuuta 2012 kello 08.41 (EEST)

Ohje:Artikkelin nimi, jonka tätä asiaa koskeva nykyinen sanamuoto perustuu äänestykseen ja useisiin eri paikoissa käytyihin keskusteluihin (Wikipedia:Äänestys/Yritys- ja yhteisöartikkelien nimeämisohje ja mm. Wikipedia:Kahvihuone_(kielenhuolto)/Arkisto_21#Yritys- ja yhteisöartikkelien nimeämisohjeen muuttaminen, Keskustelu ohjeesta:Artikkelin nimi#Yritys- ja yhteisöartikkelien nimeäminen voi olla muitakin). Gopase+f (keskustelu) 2. toukokuuta 2012 kello 09.48 (EEST)

Mjaa, tämä onkin muuttunut suhteellisen hiljattain. Ihmettelinkin, miksen löytänyt moisten käyttöä kieltävää klausuulia, vaikka olisin voinut vannoa, että sellainen on olemassa... Harmi, etten itse ollut holsterilla, kun oikeinkirjoitus päätettiin alistaa markkinavoimille ja taiteellisille kikkaratkaisuille, vaikka eipä tuo nyt näköjään yhdestä äänestä kiinni ole ollut.

Jos nyt hiuksia lähdettäisiin halkomaan, niin ohje tosin nähdäkseni koskee yrityksiä ja yhteisöjä, ei tuotteita, mutta toisaalta on kyllä varmaan alistuttava siihen, että johdonmukaisinta on soveltaa samaa tuotenimiinkin. --Louhikärmes (keskustelu) 2. toukokuuta 2012 kello 10.36 (EEST)

...ja jos hiuksia haljotaan toiseenkin suuntaan, niin varmaankin aika moni tuotenimi on rekisteröity aputoiminimeksi tms. :) Gopase+f (keskustelu) 2. toukokuuta 2012 kello 10.52 (EEST)

Äänestyksen tulos kuuluu siihen sarjaan, jossa asiasta mitään tietämättömät, kenties vielä aika nuoret tai mahdollisesti yritysten palveluksessa olevat rientävät joukolla antamaan äänensä. Esimerkkinä siitä mitä joukkovoiman päätöksestä seuraa, on YLE, joka nyt kun markkinavoimat Yleisradiossa ovat muuttaneet sen muotoon yle, pitäisi muuttaa koko Wikipeidiassa uuteen muotoon. Ongelmaa ei syntyisi jos alun pitäen olisi kirjoitettu Yle. Mutta typeryys on luonnonvoima, jolle ei voi mitään. --Abc10 (keskustelu) 2. toukokuuta 2012 kello 11.06 (EEST)

Joo väärin äänestetty. Kaikki, jotka ovat ilmaisseet asiassa mielipiteensä ovat ilmaisseet "väärän mielipiteen". Ajatusrikos on ajatusrikos myös wikipediassa. Gopase+f (keskustelu) 2. toukokuuta 2012 kello 11.13 (EEST)

Kiitos vastauksesta. Vastauksen sisältö oli juuri sitä mitä odotin tulevaksi. En yllättynyt. Jos äänestäjiltä puuttuu peruskäsitys kirjoitetusta kielestä, mikä näkyy heidän Wikipediaan kirjoittamastaan annista, kyse ei ole ajatusrikoksesta vaan mielipiteestä joka ei perustu ajatukseen eikä tietoon vaan markkinavoimien piiskan edellä juoksemiseen. --Abc10 (keskustelu) 2. toukokuuta 2012 kello 11.27 (EEST)

Niinpä. Väärät mielipiteet pitää terminoida wikipediasta ja yhteiskunnasta. Vain oikeita mielipiteitä saa esittää. Gopase+f (keskustelu) 2. toukokuuta 2012 kello 11.30 (EEST)

Samaa mieltä kuin Gopase+f että kielenhuolto pitää tehdä huutoäänestyksellä. Ei siinä mitään asiantuntemusta tarvita. --Jesse-vainaa (keskustelu) 2. toukokuuta 2012 kello 17.50 (EEST)

Yhteisprojektin kulmakiviä on, että tehtyjä päätöksiä pitää kunnioittaa, vaikka niiden kanssa ei olisikaan samaa mieltä. Päätöstä tekemässä olleiden nimittely ei ole kovin asiallista. Päätöksiä voi käsitellä myös uudelleen. --Harriv (keskustelu) 2. toukokuuta 2012 kello 17.59 (EEST)

Missä kuka on nimitellyt? --Jesse-vainaa (keskustelu) 2. toukokuuta 2012 kello 18.06 (EEST)

Tietämättömät, nuoret ja yritysten palveluksessa olevat äänestävät väärin? Jatkossa ilmeisesti äänioikeus vain Mensaan kuuluville, yli 40-vuotiaille kunnan ja valtion palveluksessa oleville tai työttömille? --Otrfan (keskustelu) 2. toukokuuta 2012 kello 18.06 (EEST)

Eläkeläiset ja pääomatuloilla elävät olisivat ilmeisesti myös mahdollisia oikein äänestäjiä. Gopase+f (keskustelu) 2. toukokuuta 2012 kello 18.32 (EEST)

Palatakseni siihen "iPadiä" aalla vai äällä, se kai lausutaan "aipäd" jolloin siihen sopii se "aipädiä"; mutta jos toisaalta lausutaan suomalaiskansallisesti "iipadi" niin sitten aalla.?.--RicHard-59 (keskustelu) 7. toukokuuta 2012 kello 01.12 (EEST)

Kotuksen nimioppaan mukaan vieraskielisissä nimissä noudatetaan kyseisen kielen oikeinkirjoitusta ja yritysnimiohjeessa on erikseen mainittu ettei sitä sovelleta vieraskielisiin nimiin. Joskus aikoinani kirjasin tänne ylös noita Kotuksen ohjeita siitä miten eri asiat kuuluu nimetä ja jos joku oikeasti aikoo perustella oikeinkirjoituksella teosten, laitteiden nimien järjestelmällistä normalisointia niin haluaisin myös kuulla perustelut sille miksi fiwikin pitäisi kirjoittaa vaikka nimi Stam1na muodossa Stamina. (Jolloin fiwiki olisi käytännössä ainoa poikkeus säännöstä; (tilastoa ). Joo tästä on väännetty kättä aikaisemminkin. --Zache (keskustelu) 2. toukokuuta 2012 kello 15.04 (EEST)

Koska Stam1na ei äänny ”Stam-yksi-na”, ja näyttää juoksevassa tekstissä idioottimaiselta? --Louhikärmes (keskustelu) 2. toukokuuta 2012 kello 17.39 (EEST)

Jaa, no tuohan on pelkkä mielipidekysymys. iPhone ei esimerkiksi äänny [iphone] ja minun mielestäni taas "Iphone" näyttää erityisen hölmöltä. Ei pitäisi ainakaan harrastaa omaa tutkimusta vaan yrittää pysyä mahdollisimman oikeissa ja tarkoissa kirjoitusasuissa, varsinkin kun kysessä on vieraskielinen nimi (kumpikin antamistasi esimerkeistä). Mielestäni on outo ajatus, että suomen kielen oikeinkirjoitussäännöt pitäisi ulottaa esimerkiksi englantiin. --Epiq (keskustelu) 2. toukokuuta 2012 kello 18.09 (EEST)

Joo Englannissa on tapana kirjoittaa i-kirjain ykkösellä. Siihen ei pidä Suomen Kielitoimiston puuttua. --Jesse-vainaa (keskustelu) 2. toukokuuta 2012 kello 18.20 (EEST)

Stamina varsinkin kuuluu Englannin Kielitoimiston alaan, koska se ei ole Suomea. Ei se kyllä ole Englantiakaan, väittää naapuri tossa. Mutta Englannin kielitoimisto kuulemma hoitaa kuolleetkin kielet koska Englanti on nykyajan Latina. --Jesse-vainaa (keskustelu) 2. toukokuuta 2012 kello 18.35 (EEST)

Ei kai tietosanakirjan tekijöiden valtuuksiin kuulu yrittää peitellä jonkun yhtyeen idioottia nimivalintaa? – Haltiamieli 2. toukokuuta 2012 kello 18.42 (EEST)

Itsehän ne sitä peittelee, kun se muka on stamyxna vaikka kaikki tietää että se on stamina. Ja lausuu sen stamina. Vai pitäiskö se oikeesti kirjoittaakin stamyxna? --Jesse-vainaa (keskustelu) 2. toukokuuta 2012 kello 18.46 (EEST)

Erilaiset viritykset voidaan mainita artikkelin alussa esimerkiksi sulkeissa. Pääasia on, että tavallinen käyttäjä voi kirjoittaa yleiskielistä tekstiä ilman tarpeettomia keskeytyksiä. Jos artikkelista tehdään puhuttu versio, leipätekstissä kannattaa käyttää Staminaa. -- Thi (keskustelu) 2. toukokuuta 2012 kello 18.53 (EEST)

No se on tarkoituksella kirjoitettu muodossa Stam1na. Tms. Englannista suomennettuna ”sisu”, “kestävyys” tai “pitkäjänteisyys” kuvaavat yhtyeen asennetta. Nimessä oleva numero yksilöi yhtyeen yksinkertaisesti parhaaksi kaikista ja erottaa nimen useista stamina-tuotteista ja tuotemerkeistä: koeta googlettaa sanaa “stamina” ja sitten “stam1na“., lähde. Pointti tässä on se, että kieli on joustavaa ja nimet on voitu tarkoituksella kirjoittaa väärin, esimerkiksi .kkrieger tai Tää tojota ei lähe liikkeelle, eikä Wikipedian tehtävä ole arvottaa sitä onko nimivalinta hyvä tai huono vaan dokumentoida todellisuutta sellaisena kuin on. Selkeitä tapauksia siitä missä nimi pitäisi mahdollisimman pitkälle kirjoittaa alkuperäisen mukaisesti ovat artikkelin nimi, tietolaatikot ja johdannon aloitus. Muussa juoksevassa tekstissä minusta nimen voi vapaammin kirjoittaa siten että saadaan aikaiseksi sujuvaa tekstiä. (Esimerkiksi Stam1na-yhtyeen vrt Staminan) --Zache (keskustelu) 3. toukokuuta 2012 kello 04.43 (EEST)

Jos ihminen aloittaa lauseen lyhenteellä tms. (=tai muuta sellaista) ja kirjoittaa englannin kielen isolla alkukirjaimella, en paljon panisi likoon hänen suomen kielen asiantuntemuksensa puolesta. Kieli on joustavaa mutta tietosanakirjan kielen pitää noudattaa yhteisiä sääntöjä, koska tarkoitus on että sen kieli on ymmärrettävää, eikä niin että pitää arvailla. Sitten kun mainos on suunnattu tietylle kohderyhmälle, voi kirjoittaa vaikka vinksin vonksin ja heikun keikun. --Käyttäjä:Kielimiliisi 5. toukokuuta 2012 kello 15.14 (EEST)

Paavo tossa naapuripetillä käskee mun kirjottaa, kun se ei itse ole koskaan käyttänyt tietokonetta, että jokainen on saanut syntymälahjaks äidinkielen eikä sitä pidä jättää jonkun v-un asiantuntioiden käsiin. --Jesse-vainaa (keskustelu) 2. toukokuuta 2012 kello 20.28 (EEST)

Act

Mitenhän suomenttuu englannista termi Act? Esimerkkitapaus en wikissä [5]. J.K Nakkila (keskustelu) 7. toukokuuta 2012 kello 15.55 (EEST)

Laki lienee tuollaisissa tapauksissa kelvollinen käännös.--91.156.120.172 7. toukokuuta 2012 kello 15.59 (EEST)

Tietyissä tapauksissa 'toimi' voi olla parempi, mutta eiköhän nuo poliittiset aktit ole lähinnä lakeja juu. Iivarius (keskustelu) 8. toukokuuta 2012 kello 02.27 (EEST)

Laki, asetus (oma sanakirjani antaa tämän toisena merkityksenä) Gopase+f (keskustelu) 8. toukokuuta 2012 kello 07.22 (EEST)

Olisko Purchase Act pakkolunastus (ilman sanakirjaa arvelen vaan). Edit en:Land Purchase Act. --Tappinen (keskustelu) 8. toukokuuta 2012 kello 07.34 (EEST)

Aiheesta toiseen entäs tämä?--Jylöstalo (keskustelu) 8. toukokuuta 2012 kello 20.32 (EEST)

Esiintyjä. Gopase+f (keskustelu) 8. toukokuuta 2012 kello 23.18 (EEST)

Toolkit = käyttöliittymäkirjasto?

Olen käyttänyt termiä artikkelissa MovieLens. --Memasa (keskustelu) 10. toukokuuta 2012 kello 14.54 (EEST)

Ei ole, vaan kuten webbisivullakin lukee, kyseessä on "toolkit for building, researching, and studying recommender systems", eli työkalu(kirjasto) suosittelijajärjestelmien rakentamista, tutkimista ja opiskelua varten. Muutin ohjelmistokirjastoksi, sillä siitähän on kyse. --Harriv (keskustelu) 12. toukokuuta 2012 kello 00.35 (EEST)

Hyvä että asia on nyt korjattu. --Memasa (keskustelu) 12. toukokuuta 2012 kello 18.46 (EEST)

Jaama, mutta ei Kingisepp vs. Kirovsk, mutta ei Hiipinä?

Mihin perustuu se, että ei ole neuvostovallan aikana annettua nimeä Kingis(s)epp (v:sta 1922) artikkelilla Jaama, mutta sitten on Kirovsk (v:sta 1934) eikä Hiipinä? --193.64.20.229 11. toukokuuta 2012 kello 18.07 (EEST)

Löytyy molempien artikkelien keskustelusivulta heti ensimmäisenä. Eli sovitun nimistölähteen mukaan valittu nimi. --Harriv (keskustelu) 12. toukokuuta 2012 kello 00.32 (EEST)

Sieltä kun katsoo, niin molemmissa nimistölähteissä on neuvostoaikana annettu nimi. Mihin siis perustuu poikkeus täällä? --193.64.22.172 12. toukokuuta 2012 kello 20.01 (EEST)

Nimen taivutus

Tähän on varmaan olemassa yksinkertainen vastaus: Marcusin vai Marcuksen? --Gwafton 27. tammikuuta 2012 kello 15.53 (EET)

Kirjoitin pitkän jutun kunnes huomasin että se olikin sukunimi. Sanoisin että Siegfried Marcusin. Korvakuulolta ja mutuna. --Checkpointcharlie 27. tammikuuta 2012 kello 17.49 (EET)

Hyvällä tuurilla tästä voisi olla jotain jossakin oikeakielisyysoppaassa, ja jos on niin luulen että voisi olla hyvinkin noin.--Urjanhai 27. tammikuuta 2012 kello 17.52 (EET)

Korpela, joka ei tosin ole ehdoton auktoriteetti mutta on melko hyvin perehtynyt asioihin, taivuttaisi ilmeisesti Marcuksen ([6]). Mielestäni Marcusin on kuitenkin aivan hyväksyttävä muoto sekin. -Ochs 27. tammikuuta 2012 kello 18.30 (EET)

Ok. Olkoon Marcusin nyt ainakin toistaiseksi. Jos se ei ole täsmälleen oikein, niin ei ainakaan kamalan väärin. Ainahan sen voi joku muuttaa, jos hirveästi häiritsee. --Gwafton 28. tammikuuta 2012 kello 02.24 (EET)

En löydä Korpelan tekstistä sukunimestä muotoa Marcuksen puolustavaa näkemystä. --Abc10 28. tammikuuta 2012 kello 07.05 (EET)

Tulkitsin lauseen "Muunkieliset taivutetaan yleensä saman mallin mukaan ainakin, jos ne hahmoltaan muistuttavat vanhoja us-loppuisia nimiä" niin, koska Marcus on alun perin latinankielinen nimi, mutta ei Korpelakaan mitään ehdotonta kantaa ota. Ja eikä hänen kantansa tosiaan muutenkaan mitenkään sitoisi. -Ochs 28. tammikuuta 2012 kello 10.23 (EET)

<poistettu estetyn käyttäjän kommentti>

Pythagoraan-tyyppiset taivutukset ovat käytössä vain kreikkalaisperäisillä sanoilla. Ei siis Elviin. Pitke 2. helmikuuta 2012 kello 07.59 (EET)

<poistettu estetyn käyttäjän kommentti>

Luulen että tätä on jossain kielenoppaassa käsitelty. Luulen (mutta en ole varma) että jotain eroa voi olla vanhoilla kreikkalaisilla tai latinalaisilla nimillä sekä niiden mukaan muodostetuilla suomessa ja ruotsissa käytetyillä vanhoilla sukunimillä (Topelius, Sibelius ym), sekä toisaalta muunkielisillä ja varsinkin uudemmilla nimillä (kuten Magalhães -siinä tosin vaikuttaa myös lausuminen, joka ymmärtääkseni on muu kuin "Magalhaes" - tai Petraeus jos sen käyttäjä on englanninkielinen amerikkalainen, vrt. esim. Norman Schwartzkopf, joka uutisiissa lausutaan englantilaisittain suootskopf eikä saksalaisittain schwartzkopf), ja niissäkin ehkä vakiintuneisuus (vrt. Elvis) voi vaikuttaa. --Urjanhai 2. helmikuuta 2012 kello 17.39 (EET)

Luin jostain, että taivutusmuodon valinnassa pitää huomioida sääntöjen lisäksi myös konventio eli se, jollaiseksi muoto on vakiintunut. Esimerkkinä oli käytetty juuri muotoa "Elvisin", joka saattaa periaatteessa olla oikein, mutta jota ei pidä käyttää, koska "Elviksen" on vakiintunut. --ML 2. helmikuuta 2012 kello 17.44 (EET)

Entäpä unkarilaiset nimet, kuten Tibor Márkus? Unkarin s ääntyy š. --Gwafton 3. helmikuuta 2012 kello 00.10 (EET)

Lainasin kielitoimiston nimioppaan kirjastosta, ja se vahvistaa, mitä muistelin. Eli löytyvät otsikot: Vieraskielisten nimien taivutus, Kreikkalaisten nimien taivutus, Virolaisten nimien taivutus, Antiikin nimet. Eli näistä jo nähdään, mihin nimiryhmiin sovelletaan hiukan eri sääntöjä, lisäksi ovat suomen kieleen eri aikoina vakiintuneet sovinnaisnimet. Antiikin nimiä tuskin tarvitsee kerrata (Helllaan ym. jne.) (Nyky)kreikkalaisista nimistä säännöllisimmin taipuvat -os -päätteiset, joiden taivutusvartalossa on yleensä -ks-: Angelos, Angeloksen Kuitenkin nimen pituus vaikuttaa: Kos, Kosin (yksi tavu), Ios, Ioksen (kaksi tavua). -as, -es ja -is taipuvat enimmäkseen sitaattilainojen tapaan, mutta nimen tuttuus voi johtaa -ks:lliseen taivutukseen. Etunimien käytön tuttavallinen sävy näkyy taivutuksessa: Jannis: Janniksen, Jorgos: Jorgoksen. Paikannimissä tuttuuden aste voi näkyy taivutuksessa: nimen vierauden takia myösos-loppuiset voivat taipua sidevokaalin i avulla: Amorgos: Amorgosiin. Sukunimet on syytä taivuttaa aina sidevokaalin i avulla, ettei synny loukkaavaa tuttavallisuutta, vaikka nimi olisikin laajalti tunnettu: Karamanlisin, Kazantakisille. Muunkielisiä nimiä: Caracasin, Illinoisin, Jean-Charlesin, Manausin, Memphisin, Minneapolisin, Plusin. Viro: kokonaan suomen kielen mukaisia nimiä voidaan taivuttaa suomen tapaan: Ilveksen. Muuten: Maasikasin, Kallasin. (Mutta eräät nimet ovat tulleet tunnetuksi Suomessa jo aiemmin, jolloin suosittiin taivutusten suomeen mukauttamista: Kallaksen, Tuglaksen, toisinaan nykyään myös Tuglasin). Ja yleissäänmtö siis on, että jos kirjoitus- ja ääntöasu päättyvät konsonanttiin, sijapääte liitetään nimeen i-sidevokaalin avulla. Eli vaikka esimerkeissä ei tainnut olla nimeä Marcus, niin kun se ei ole antiikin nimi (vaan jokin nykykielen nimi), niin kaipa silloin noudatetaan tuota yleissääntöä, eli Marcusin.--Urjanhai 8. helmikuuta 2012 kello 19.15 (EET)

Ja Korpelahan tosiaan ei ole Kotuksella töissä, vaan yksityishenkilö ja muun alan ammattilainen, jonka sivu suosiostaan ja laajuudestaan huolimatta on vain yksityishenkilön kotisivu.--Urjanhai 8. helmikuuta 2012 kello 19.19 (EET)

Hienoa että tähän saatiin selvyys. Jäi silti askarruttamaan tuo Tibor Márkus. Márkus on unkarin kielessä myös etunimi. Miten tämä mahtaa taipua? Tuskin ainakaan Márkukšen. :) --Gwafton (keskustelu) 1. maaliskuuta 2012 kello 23.56 (EET)

Tuon perusteella, mitä Urjanhai kirjoitti: Márkusin. Ehkä jonkun unkarilaiset kaverit voisivat olla "tuttavallisesti" Jaanoksia tai Lajoksia, mutta en puhuisi silti Kádárin Jánoksesta tai Kossuthin Lajoksesta.--Tanár 2. maaliskuuta 2012 kello 18.48 (EET)

Tuo etunimien tuttavallinen taivutushan mainittiin nimioppaassa tosiaan vain kreikkalaisten nimien kohdalla (joita kenties käsitellään hiukan eri tavalla, koska ne kenties muita läheisemmin ovat suoraa jatkumoa antiikin nimien kanssa, jos nyt vähän omana tutkimuksena arvuuttelen). Jolloin siis muissa nykykielissä voisi päätellä olevan voimassa tuon yleisen säännön. --Urjanhai (keskustelu) 2. maaliskuuta 2012 kello 18.54 (EET)

Pääpointtini on tainnut tulla jo esitetyksi, mutta silti: verrataanpa tätä sukunimen Marcos taivuttamiseen. Vain yhden kirjaimen ero nimittäin. --101090ABC (keskustelu) 14. huhtikuuta 2012 kello 18.43 (EEST)

Entäpä tällainen nimi kuin Tarja Halonen, onkohan oikea taivutusmuoto Tarja Halosen tai Tarja Halonenin, itse en vastausta löytänyt mistään  –Kommentin jätti 88.195.160.172 (keskustelu)

Näin Facebook-aikakaudella suosittelen muotoa Tarja Halonenän Iivarius (keskustelu) 30. huhtikuuta 2012 kello 16.03 (EEST)

Entäpä sitten tällainen hyvin yleinen sana kuin yhdeksän niin miten se sanotaan omistusmuodossa yhdeksänin ja yhdeksän:n tuntuu jotenkin luonnottomilta, kenties muoto yhdeksen voisi olla melko lähellä oikeaa ja kieliopillisesti oikein tai yhdeksin (vrt. yhdeksissä) mutta kyllä taas tämä todistaa että Suomen kieli on vaikempia kielia maailmassa, koska joka sanalle on oma taivutusmuoto, harvaan sanaan voi suoraan laittaa N:n sen perään jos meinataan omistusmuotoa, eli kun opettelee Suomea, ei riitä että opettelee yhden sanan, pitää opetella noin 20 eri sanaa jokaista sanaa kohden :S

Keskustelu näkyy menneen pelleilyksi. --Jmk (keskustelu) 13. toukokuuta 2012 kello 10.33 (EEST)

Periferiat vai alueet

Kreikan periferiat vaatisi artikkelina runsaasti päivitystä parivuotta sitten tapahtuneen aluehallintouudistuksen myötä (ns. Kallikrates-uudistukset), jolloin muun muuassa prefektuurit lakkautettiin. Artikkeli on siis pahasti päässyt vanhentumaan. Mutta sitten ihan siihen asiaan... Kreikan sana periferia tarkoittaa suomeksi aluetta. Monissa muussa wikissä, kuten enkku-, saksa- ja ruotsiwikeissä kyneinen sana on käännetty alueeksi (region). Olisikohan fi-wikissäkin parempi nimi Kreikan alueet kuin Kreikan periferiat... Mitä mieltä olette??? --Pisces (keskustelu) 7. toukokuuta 2012 kello 00.11 (EEST)

Vaikea kysymys. Lähtökohtaisestihan pitäisi kai käyttää sitä nimitystä, mitä suomenkielisissä lähteissä ko. alueyksiköistä käytetään, mutta ainakin muiden maiden kohdalla on voitu törmätä myös siihen, että eri suomenkielisissä lähteissäkin voi esiintyä samallekin alueyksikön nimelle eri käännöksiä tai vaihtoehtoisesti ei löydy mitään. Mutta jos löytyy eri käännöksiä, niin silloinkin kai edelleen voisi yrittää arvioida, mikä käännöksiä tarjoavista lähteistä voisi olla luotettavin. Eli auttaisiko google. Vastaavastihan Suomen käsitteet "lääni" ja "maakunta" tuottavat muihin kieliin käännettäessä jatkuvasti ongelmia, kun molempia näkyy käännettävän "provinsseiksi", ja tämän takia esim. interwikit saattavat olla solmussa, ja samalla tavalla muiden maiden alueyksikköjen nimet voivat muodostaa systeemejä, joissa yhden aluetyypin nimeä on vaikea kääntää jollei samalla käännä muidenkin aluetyyppien nimiä niin että niistä kaiken kaikkiaan muodostuu joku looginen kokonaisuus.--Urjanhai (keskustelu) 22. toukokuuta 2012 kello 22.59 (EEST)

Ei oo vielä kiinnostanu tarpeeksi, että olisin alkanut päivittää tuota... Periferioiksi näitä on suomenkielisissä kirjoissa (niissä harvoissa missä ylipäänsä mainitaan jotain tällaista "aluehallintojuttua") sanottu muistaakseni. Pelkkää alue-nimitystä en muista yhtäkkiä nähneeni ainakaan kirjoissa. Roquai (keskustelu) 22. toukokuuta 2012 kello 23.41 (EEST)

"Saameksi", "pohjoissaameksi", "inarinsaameksi", "koltansaameksi", jne.

"Saame" ei ole yhtä kuin pohjoissaamea niin kuin on peräti 222 artikelissä fi-wikissä. Jos joku muukin kävisi mun kanssa noiden 222 artikkelin läpi ja korjaisi näitä virheitä, olisi hyvä. On aika helppoa nimittäin käydä katsomassa ei-maantieteellisiä nimiä Álgu-tietokannasta, josta myös saa hyvin selvä mikä on inarin-, koltan ja muunsaamenkielisiä termejä samalle termille. Kiitos, Yupik (keskustelu) 13. toukokuuta 2012 kello 10.53 (EEST)

Sattumalta netistä löytyy myös Metsähallituksen julkaisu Paistunturin erämaa-alueen ja Kevon luonnonpuiston luonto, käyttö ja paikannimistö. Vaikka se käsitteleekin vain tietyn alueen nimistöä, niin Nimistö-luvusta voinee olla hyötyä nimien kielen tunnistamisessa. Sivuilla 147–148 on kompakti vertailutaulukko pohjois- ja inarinsaamen tyypillisistä paikannimen perusosista (jávri – jävri, johka – juuhâ). --Jmk (keskustelu) 13. toukokuuta 2012 kello 12.26 (EEST)

Mahtavaa, kiitos! -Yupik (keskustelu) 13. toukokuuta 2012 kello 14.05 (EEST)

Ei niitä korjattavia varmaan 222:ta ole. Haku [7] löytää kyllä 222 artikkelia, mutta se tarkoittaa vain että artikkelista löytyy sana "saame" jossakin muodossaan. Esim. Saamen silta on aivan oikein Saamen silta (ei Pohjoissaamen eikä Inarinsaamen silta!). --Jmk (keskustelu) 13. toukokuuta 2012 kello 15.13 (EEST)

Hain toki "saameksi". -Yupik (keskustelu) 13. toukokuuta 2012 kello 21.36 (EEST)

Joo mutta se tuottaa samat tulokset :-) Haku saameksi löytää esim. artikkelin Saamen jalkapallomaajoukkue, jossa ei kertaakaan lue "saameksi". Siinä on kyllä sanat "Saamen" ja "Saame" jotka siis mätsäävät tuohon hakuun. (Artikkelissa ei ole mitään korjattavaa viittausta kieleen). --Jmk (keskustelu) 14. toukokuuta 2012 kello 09.39 (EEST)

Argh, inhoan tuollaisia hakuja. Mutta noh, onhan tuo parempi tuo pienempi määrä :D -Yupik (keskustelu) 14. toukokuuta 2012 kello 11.53 (EEST)

Kun laittaa hakutermin lainausmerkkeihin niin tulee enää vain 22 hakutulosta. Mielenkiintoista on tosin se, että niihinkin tuloksiin mahtuu muun muassa artikkeli Saame josta tuota saameksi-sanaa ei sellaisenaan löydy... Jafeluv (keskustelu) 14. toukokuuta 2012 kello 13.04 (EEST)

Jokulaki, Suomen jokulaki, jokulaki (Suomi) vai mikä?

Aiemminkin tästä asiasta on toki keskusteltu, mutta kysytään nyt vielä kumminkin. Mikä noiden suomalaisten lakien nimeämiskäytännön pitäisi olla? Täällä on useimmiten artikkelit vain muodossa vesilaki, mutta kun laki tosiaan on vain suomalainen versio aiheesta, joitain niistä on nimetty muotoon Suomen vesilaki, koska varmasti on olemassa Norjan vesilaki ja vastaavia. Jossain esitettiin myös muotoa Lainnimi (Suomi), mutta vesilain kyseessä ollen suluissa oleva täsmennys esimerkiksi on tästä päivästä varattu samannimisen lain eri versioiden erottelemiseen, kuten käy ilmi täsmennyssivulta Suomen vesilaki. Ajattelin, että pienen artikkelin voisi luoda aiheesta "jakolaki", mutta "Suomen jakolaki" vie ainakin minun ajatukseni johonkin sortovuosiin heti, toisaalta Jakolaki (Suomi) on omituinen täsmennys, mikäli vastaavaa lakia ei ole tai ole ollut muualla, jolloin täsmenteetöntä sivua "jakolaki" ei ole eikä tule. Toisaalta jos Suomen jakolakia käsittelevään artikkeliin löytyy ulkomaista sisältöä, se pitää sitten siirtää nimelle Jakolaki. --Pxos (keskustelu) 22. toukokuuta 2012 kello 22.21 (EEST)

Taidat omata juridiikasta paremman asiantuntemuksen kuin minä, mutta ainakin eräs vaikuttava seikka tässä ja vastaavissa muissa on, sattuuko jossakin muussa maassa vastaava asia (kuten joku laki) esiintymään nimellä, joka sattuu olemaan muodoltaan juuri sama kuin suomen vastaavan asian (esim. lain) nimi, jos joko suomen tai tuon tuon toisen maan asian nimi käännetään suomen kielestä tuolle toiselle kielelle tai päinvastoin. Tai mitä nimiä suomeksi käytetään tuon toisen maan vastaavista asioista, so. samaa nimeä kuin suomen vastaavasta asiasta vai jotain muuta ja vastaavasti mitä nimeä tuolla muulla kielellä käytetään suomen vastaavasta asiasta, so. samaa vai eri nimeä kuin oman maan vastaavasta. Eli onko siis lainkaan tarvetta käyttää täsmennettä silloin jos vastaavalla asialla eri maissa onkin hiukan eri nimet. Mutta jos nimi on tuolle muun maan asialle suomeksikin sama kuin suomen vastaavalle, niin silloin ehkä täsmenne muopdossa tai toisessa voi tulla kysymykseen. Eli esim. kun suomessa on Eduskunta, mutta nimitystä ei (ainakaan vakiintuneesti) käytetä muiden maiden parlamenteista, niin ei tarvita täsmennettä. Mutta kun pääministereitä (suomenkielisenä nimityksenä, vrt. Premiärminister, statsminister) on muuallakin, niin pitää olla Suomen pääministeri. --Urjanhai (keskustelu) 22. toukokuuta 2012 kello 22.43 (EEST)

Jatkoa: Saako ohjaussivu ohjata täsmennyssivulle? Vesilaki (OHJAUS) → Suomen vesilaki (TÄSMENNYS) → (Varsinaiset artikkelit). Botti korjasi kaksinkertaisen ohjauksen enkä nyt tiedä, voiko sen korjata takaisin. Nimimerkki Pitääkö wikitekniikasta muka jotain tietää kun on ylläpitäjä? --Pxos (keskustelu) 23. toukokuuta 2012 kello 00.15 (EEST)

En osaa sanoa. Mutta tuo vesilaki lienee hyvä esimerkki yllä viittaamastani ilmiöstä. Eli onko missään muussa maassa lakia, jonka nimi, kun siitä puhutaan suomeksi, on nimenomaan "vesilaki" vai ovatko muissa maissa vastaavat lait muun nimisiä? (Ruotsin osaltahan tämä ainakin on helppo tarkistaa, vrt. premiärminister, statsminister.)--Urjanhai (keskustelu) 23. toukokuuta 2012 kello 07.57 (EEST)

en:Water_law eli on samanniminen. Mielestäni parempi muoto on Suomen vesilaki kuin vesilaki (Suomi). Mielestäni olisi fiksumpaa jos nuo suomen vesilait olisi esitetty samassa artikellissa ja tuo vanhempi versio olisi historiaosion alla tms. Nyt artikkelissa 1961 on vesilainhistoria ja sama kuitenkin tulisi vuoden 2012 artikkeliin. Voi olla, että jäi huomaamatta joku tärkeä seikka tästä asiasta. Linnea (keskustelu) 23. toukokuuta 2012 kello 09.32 (EEST)

Itse asiassa tuo olisi suomeksi vesilainsäädäntö tms. koska artikkeli käsittelee tiettyä juridiikan osa-aluetta eikä tietyn maan tietynnimistä lakia. Mutta sehän ei sulje pois sitä, etteikö esimerkiksi jossain englanninkielisessä tai muunkielisessä maassa voisi olla suomen vesilakia vastaavaa lakia, jonka nimi siitä suomeksi puhuettaessa kääntyisi juuri ilmaisulla "vesilaki". --Urjanhai (keskustelu) 23. toukokuuta 2012 kello 10.28 (EEST)

Ehkä kannattaisi olla vesilainsäädäntö sivu, jonne vesilaki ohjaa. Ja puhua Suomen vesilainsäädännöstä eikä yksittäisistä lajeista. Moni laki kun voi vaikuttaa tosiaan siihen vesilainsäädäntöön, muutkin kuin vesilaki. Ja jotta pystyisi muodostamaan kokonaisuuden, olisi hyvä että ne kerrottaisiin samassa artikkelissa. Ympäristöoikeuden tenttineenä en silti osaa ottaa tähän oikein kantaa. Linnea (keskustelu) 23. toukokuuta 2012 kello 18.45 (EEST)

Voi olla, että se riippuu käsittelyn laajuudesta. Ja siitäkin painottuuko vesilainsäädännön käsittely vesilainsäädäntöön yleensä vai vesilainsäädäntöön Suomessa, ja edelleen siitä käsitelläänkö sitä Suomessa kokonaisuutena vai yksittäisten lakien kautta vai molempina. Oikeastaan kaikki kai ovat mahdollisi,a ja voivat ehkä myös vaihdella sen mukaan missä laajuudessa mitäkin osa-aihepiiriä milloinkin käsitellään ja miten käsittely laajenee mihinkin osiin aihepiiriä missäkin vaiheissa.--Urjanhai (keskustelu) 23. toukokuuta 2012 kello 19.16 (EEST)

Pikakorjauksena erotin kaksi vesilakia toisistaan ja sen sijaan keräsin kaksi (kolme) jätelakia samaan artikkeliin. Muistelen jostain lukeneeni, että vuoden 1961 vesilaki, jota valmisteltiin useita vuosikymmeniä, olisi sinänsä merkittävä itsessään, koska se taitaa olla Suomessa ensimmäinen merkittävä ympäristönsuojelua koskeva laki. Olkoon nyt lyhyestä virsi kaunis, kunnes joku kirjoittaa artikkelin Suomen vesilainsäädännöstä, Suomen vesioikeudesta tai vesioikeudesta yleensä. Nimimerkki Petri Vesaa odotellessa. --Pxos (keskustelu) 23. toukokuuta 2012 kello 20.39 (EEST)

Jesuit Reductions?

Suomenkielistä nimeä haen jesuiittojen eriskummalliselle hallinnolle nykyisen Paraguayn aluella. Espanjaksi Reducciones, englanniksi Reductions, ruotsiksi Reduktioner. --Vnnen (keskustelu) 25. toukokuuta 2012 kello 11.06 (EEST)

Jesuiittojen reduktioista on joskus puhuttu suomeksikin, sanaa "lähetysleiri" muistelen myös kuulleeni käytettävän. --Tappinen (keskustelu) 25. toukokuuta 2012 kello 17.10 (EEST)

Itseasiassa nyt löysinkin artikkelin Jesuiittojen guaranilähetysasemat. --Vnnen (keskustelu) 25. toukokuuta 2012 kello 20.21 (EEST)

Presidentinvaali vs. presidentinvaalit

Wikipedian artikkelien nimissä käytetään sekalaisesti nimitystä presidentinvaali (esim. Suomen presidentinvaali 2012 ja Ranskan presidentinvaali 2012) ja presidentinvaalit (Yhdysvaltain presidentinvaalit 2012 ja Sambian presidentinvaalit 2011). Minusta kaikki vaaleja käsittelevät artikkelit tulisi pitää yhteisesti toisen nimityksen alla. Vai onko olemassa jokin sääntö, jonka mukaan nykyiset nimitykset ovat oikein? --Tiiliskivi (keskustelu) 20. toukokuuta 2012 kello 17.18 (EEST)

Ainakin Suomessa järjestetään kuuden vuoden välein (normaalisti) presidentinvaali, koska sen tuloksena valitaan ainoastaan yksi henkilö presidentiksi. Sen sijaan esimerkiksi eduskuntavaaleissa valitaan 200 kansanedustajaa. Suoran kansanvaalin aikana (alkaen 1994) on presidentin valintaan tarvittu aina myös jälkimmäinen kierros, jota laki kutsuu presidentinvaalin toiseksi vaaliksi.

Genetiivin voisi jättää pois nimestä presidentinvaali: ei ole eduskunnanvaaleja, kunnanvaaleja eikä seurakunnanvaaleja, vaan eduskuntavaalit, kuntavaalit ja seurakuntavaalit, joten myös nimi presidenttivaali olisi paikallaan - presidentinvaalihan on oikeastaan suoritus, missä itse presidentti äänestää.

--193.64.21.232 21. toukokuuta 2012 kello 19.49 (EEST)

Vanhahko keskustelu jo, mutta kommentoin kuitenkin genetiiviä. Ymmärtääkseni genetiivialkuisissa kyse on oikeastaan akkusatiivista, koska tarkoitetaan valinnan kohteena olevaa objektia. Presidentinvaali on presidentin valinta, piispanvaali piispan valinta. Mutta kuntavaalissa ei valita kuntaa (joka olisi varmaankin 'kunnanvaali') vaan kunnan- tai kaupunginvaltuusto, eikä seurakuntavaalissa seurakuntaa ('seurakunnanvaali'). Toisaalta kieli ei ole pelkästään "matematiikkaa": eduskuntavaaleissahan valitaan eduskunta, joten nimitys voisi varmaankin olla tuolla objektiperusteella 'eduskunnanvaalit', mutta kielessä genetiivitön muoto on kuitenkin vakiintunut yksinomaiseen käyttöön. Tuon mallin mukaisesti arvelen, että varmaan myös ehdottamasi 'presidenttivaali' olisi kielellisesti hyväksyttävä. Mutta vaikka genetiivitön muotokin olisi mahdollinen, genetiivillinen muoto on kuitenkin hyvin perusteltu, eikä sitä siksi ole mitään tarvetta muuttaa esim. yhtenäistysperusteella.

Lisähuomautuksena ajatukseesi "presidentinvaalihan on oikeastaan suoritus, missä itse presidentti äänestää": se on vain yksi genetiivin käyttötarkoitus (jonkun tekemä asia). Genetiivillä on muitakin merkityksiä, kuten edellä mainittu akkusatiivi, jossa genetiivimuoto ei ilmaise omistusta tai tekijää, vaan tekemisen kohdetta. Muitakin käyttötarkoituksia genetiivillä on olemassa. --WikiCraft (keskustelu) 24. kesäkuuta 2012 kello 13.03 (EEST)

Eduskuntavaaleissakin periaatteessa äänestetään kansanedustajista ja eduskunta on vaan elin eikä suoranaisesti äänestetä eri eduskuntakokoonpanoista A tai B. Joten näin perusteltuna se sopisi tuohon matemaattiseen kaavaan. :) Linnea (keskustelu) 24. kesäkuuta 2012 kello 13.09 (EEST)

Kielitoimiston sanakirja: "presidentinvaali us. mon. Seuraavat presidentinvaalit. Valitsijamiesten suorittama presidentinvaali." Eli yksikkö ja monikko ovat oikein.--Nedergard (keskustelu) 21. toukokuuta 2012 kello 20.21 (EEST)

Niin, jos puhutaan vanhasta vaalitavasta, joka päättyi 1988. Silloinhan äänioikeutetut valitsivat vaaleissa 300 tai 301 valitsijamiestä, jotka sitten suorittivat presidentinvaalin eli valitsivat yhden henkilön presidentiksi. Nykyään äänioikeutetut suorittavat suoraan presidentinvaalin, jota nimitystä ainakin mm. oikeusministeriö käyttää - toki presidenttivaali olisi vielä parempi. --193.64.21.232 21. toukokuuta 2012 kello 21.44 (EEST)

Sillä, kuinka monta asiaa valitaan, ei kyllä ole mitään vaikutusta siihen, pitääkö valintatavan nimi olla yksikössä. Iivarius (keskustelu) 21. toukokuuta 2012 kello 21.45 (EEST)

Aamen. Iivarius (keskustelu) 21. toukokuuta 2012 kello 21.49 (EEST)

Onpas: kun yksittäinen kansanedustaja tulee valituksi, hänen kohdallaan on tapahtunut vaali, mutta kun niitä tapahtuu 199 muuta samanaikaisesti, yhteisnimitykseksi tuleekin vaalit. Kun esimerkiksi piispa valitaan, puhutaan aina piispanvaalista, ei piispanvaaleista. Näin yksinkertaisesti nämä termit ovat erotettavissa toisistaan. --193.64.21.232 21. toukokuuta 2012 kello 21.56 (EEST)

Tutustu toki Kielikellon artikkeliin ensin. Iivarius (keskustelu) 21. toukokuuta 2012 kello 21.57 (EEST)

Ilmeisesti sitten lainsäätäjäkään ei ole tutustunut: vaalilaki (Finlex) eikä oikeusministeriökään? --193.64.21.232 21. toukokuuta 2012 kello 22.07 (EEST)

Sekalaisilla nimityksillä siis mennään? Vai tulisiko kaikki presidentinvaaliartikkelit siirtää saman nimitystavan mukaiseksi? --Tiiliskivi (keskustelu) 26. toukokuuta 2012 kello 21.07 (EEST)

Luustotermejä

Osaisko joku kääntää englannista termit "postorbital bar" ja "orbit" iittyen pääkalloon? J.K Nakkila (keskustelu) 11. kesäkuuta 2012 kello 23.37 (EEST)

Orbital tarkoittaa "silmäkuoppaan liittyvää" tai etulittettä silmäkuoppa-, riippuen käyttöyhteydestä. Postorbital bar ei aukene minulle. JeeJee (keskustelu) 12. kesäkuuta 2012 kello 00.21 (EEST)

postorbital bar: "bony ring surrounding the lateral side of the orbit in lower primates and many other mammals." ([8]). postorbital bar In the skull of vertebrates, the bar of bone which forms the posterior margin of the orbit. ([9]) Suomeksi jotain, mikä on lähellä silmäkuoppaa, on kulmakaaret, mutta tuon määritelmän perusteella en osaa sanoa, meneekö edes lähelle sitä.--Urjanhai (keskustelu) 12. kesäkuuta 2012 kello 00.55 (EEST)

Jos avautuisi tuo asiayhteydessään, niin tälläinen lause piti kääntää: "Thylacoleo carnifex had a wide, heavy, short-snouted skull with a bony bar (postorbital bar), as in primates, behind the orbits." J.K Nakkila (keskustelu) 12. kesäkuuta 2012 kello 16.34 (EEST)

Keskustelukommentti Tiede.fi:ssä tarjoaa tällaista: "...ohimoaukkoa - - ja silmäkuoppaa erottava luu, postorbitaali..." Lieneekö apua. Alan kirjallisuus tai Eläinmuseo voivat olla tässä asiassa parhaita lähteitä. edit: Orbit on silmäkuoppa. --Abc10 (keskustelu) 12. kesäkuuta 2012 kello 17.04 (EEST)

Ok. Postorbital bar ei tosin voi olla postorbitaali. Ainakaan googlehaulla tuo ei esiinny missään muualla kuin tuolla sivulla. J.K Nakkila (keskustelu) 12. kesäkuuta 2012 kello 17.50 (EEST)

Miksi ei? Google ei ole paras lähde luonnontieteellisten termien yleisyyden tai oikeinmukaisuuden arvioinnille. Paras lähde olisi varmaankin jokin eläinanatomian kirja. Kannattaa myös huomata, että välttämättä kaikille termeille ei edes ole suomennosta. --MiPe^(wikinät) 12. kesäkuuta 2012 kello 18.04 (EEST)

Käyttäisin sanontaa silmäkuopan takainen tukirakenne. Postorbital kääntyy IMO silmäkuopan takaiseksi, bar on tanko, tuki, puomi. (Lähde:Pesonen-Ponteva. Lääketieteen sanakirja, WSOY, 1972, neljännen painoksen muuttamaton lisäpainos). --Höyhens (keskustelu) 14. kesäkuuta 2012 kello 13.41 (EEST)

Okei, käytin tuota. Kiitos vastauksista. J.K Nakkila (keskustelu) 15. kesäkuuta 2012 kello 17.15 (EEST)

Wikipedia mobilen käännös

Wikipedia Mobile -sivuston käännös kaipaa apua. translatewiki.net Tällä hetkellä kaikki on käännetty, mutta käännöksiä pitäisi hioa ja oikolukea. Sivustoa voi katsella http://fi.m.wikipedia.org linnea (keskustelu) 27. kesäkuuta 2012 kello 19.24 (EEST)

Mitenköhän tuo win-kasin Pin to Start kääntyy? Voisiko olla Kiinnitä käynnistimeen tai Kiinnitä Start-valikkoon? Windows 8:a ei ole vielä julkaistu työpöydille suomenkielisenä, joten sieltä on turha hakea apua. –ElmA (Keskustelu – Muokkaukset) 9. heinäkuuta 2012 kello 10.02 (EEST)

"Kiinnitä aloitusnäyttöön". Lähteenä Microsoft (avaa tiedosto selaimessa, mutta varaudu siiheen, että se kestää kaaaauan - on nimittäin iso tiedosto).--Nedergard (keskustelu) 9. heinäkuuta 2012 kello 10.33 (EEST)

PS. Korjasin tuon ja tein oikoluvun.--Nedergard (keskustelu) 9. heinäkuuta 2012 kello 11.23 (EEST)

Kiitos. Onko tuo Wikipedia Mobile-osio sitten käännetty kokonaan? –ElmA (Keskustelu – Muokkaukset) 9. heinäkuuta 2012 kello 18.29 (EEST)

Juu.--Nedergard (keskustelu) 10. heinäkuuta 2012 kello 13.06 (EEST)

Manors and Mansions

Kysyn nyt täällä tämmöistä: Commonsissa näkyy olevan luokka "Manors in Finland" jolla on yläluokkana "Mansions in Finland" ja kummassakin luokassa on samanlaisia suomalaisia kartanoita, joiden välillä en keksi mitään eroa. Osaako joku kielitaitoinen kertoa, onko noilla käsitteillä ylipäätään mitään sellaista eroa että kaksi eri luokkaa Suomen tapauksessa olisivat perusteltuja? (en:Manor house ja en:Mansion sisältävät jotain määrittelyä, mutta se ei avaa noita luokkia Suomen tapauksessa.)--Urjanhai (keskustelu) 5. heinäkuuta 2012 kello 20.32 (EEST)

Noiden englanninkielisten artikkelien pikasilmäyksellä näyttäisi siltä, että manor olisi merkitykseltään lähempänä suomalaista kartanoa, joskaan historiallinen tausta ei ole yksi yhteen. Mansion näyttäisi olevan mikä tahansa "maaseutupalatsi", oli sitten manor tai ei. Suomessa on kyllä joitain kartanomaisia maaseututaloja, joiden tausta ei kuitenkaan ole kartano. Asiaa sotkee vielä sekin, että suomen kielessä ei oikein ole "maaseutupalatsille" käypää termiä, joten niitäkin on usein alettu nimittää kartanoiksi. Esim. Mäntsälässä oleva Hirvihaaran kartano ei ole oikeasti historiallinen kartano, vaan tulitikkutehtailijan hulppea asuintalo. Eikun on sittenkin kartano aiemmalta historialtaan. Periaatteessa siis jaottelu manoreihin ja mansioneihin voisi olla jotenkuten perusteltu suomenkin rakennusten osalta. Katsoin noita Commonsin luokkien sisältöjä, mutta historiantuntemus ei riitä (enkä alkanut käydä niitä läpi) osatakseni sanoa, mitkä kartanoiksi nimitetyt ovat oikeita kartanoita ja kuuluisivat manor-kategoriaan. --WikiCraft (keskustelu) 5. heinäkuuta 2012 kello 23.44 (EEST)

Esimerkiksi Vuojoen kartano, jolla on kotisivut myös englanniksi, käyttää englanninkielisillä kotisivuillaan nimitystä "Vuojoki mansion", ja tämä itse asiassa varmaan kuvastaa juuri käsitteiden "manor" ja "mansion" eroa siten, että Vuojoki on esimerkki suomalaisesta kartanosta, johon määritelmä "mansion" sopii, kun taas useimpiin Suomen kartanoihin, joissa päärakennus tyypillisesti on pienempi ja vaatimattomampi, vaikka sittenkin komea, luultavasti sopisi paremmin "manor". Mutta Suomessa lienee silloin samalla tyypillistä myös se, että tämä suurempi komeus ei niinkään johdu siitä, etteikö myös näihin komeisiin kartanoihin olisi liittynyt suurta maaomaisuutta, vaan päin vastoin siitä, että maaomaisuuden ollessa poikkeuksellisen suuri, myös päärakennus on ollut poikkeuksellisen komea (joskin Vuojoella 1930-luvulta lähtien maaomaisuutta ei enää ollut, ja näin kartano vastasi siitä alkaen maaomaisuuden puuttumisenkin osalta määritelmää "mansion". Ja vastaavasti Saaren kartano (Mietoinen) omilla kotisivuillaan käyttää nimitystä "manor", kun kartano on pienempi (kattoi vain yhden kylän eikä suurta osaa pitäjästä), vaikka sittenkin Suomenkin mitassa suuri ja komea (ja maaomaisuuskin kuului kartanoon pidempään, vaikka nyt tilanne onkin sama kuin Vuojoella). --Urjanhai (keskustelu) 6. heinäkuuta 2012 kello 01.16 (EEST)

Ja myös Pukkilan kartano on Museoviraston sivuilla Pukkila manor].--Urjanhai (keskustelu) 6. heinäkuuta 2012 kello 21.00 (EEST)

Täsmällisin käännös lienee "manor". Suomen kartanot olivat osa kartanotalousjärjestelmää ja Englannissa vastaavan järjestelmän vastaava yksikkö oli "manor". Maanhallinnollisesti ja yhteiskunnallisesti (ja historiallisesti) tämä olisi siis pätevä käännös. "Mansion" niiden koon (yli x m2, vähintään x:n kaltainen huone jne) ja käyttötarkoituksen (asuminen ei ollut kokovuotista) perusteella. Tällä perusteella kartano voisi olla joskus myös "mansion". Yllä mainitun Vuojoen kartanon omistajalla oli myös toinen kartano, jolloin jompikumpi kartanoista olisikin "mansion"... ja mahdollisesti eri eri vuosisatoina... eli "manor" on selkein käännös (varsinkin jos kartanolla on vuosisatainen historia).--Nedergard (keskustelu) 6. heinäkuuta 2012 kello 08.05 (EEST)

Tästä seuraa edellen kysymys, voiko luokka "Mansions in Finland" olla yläluokkana luokalle "Manors in finland" vaiko päinvastoin vai tulisiko ensinmainittu kenties (pääsääntöisesti?) yhdistää viimemainittuun, tai jos jotain jätettäisiin luokkaan "mansions", niin mitä ja millä kriteerillä? Vuojoen ja Saaren varakkaat ja kulttuurityötä tekevät taustayhteisöt ovat varmasti käyttäneet päteviä kääntäjiä, ja nimitykset niiden kotisivuilla lienevät perusteltuja, mutta etenkin commonsissa käsitteiden käytön lähteestä ei aina ole varmuutta.--Urjanhai (keskustelu) 6. heinäkuuta 2012 kello 15.49 (EEST)

Minusta Manors in Finland. Suomessa on meidän perinteiset kartanot (siis maatilat) ja vaikka tilat olisivat olleet isoja ja perinteikkäitäkin, niin päärakennukset saattoivat olla suhteellisen vaatimattomia, pitäjissä saattoi olla muitakin komeita isojen tilojen päärakennuksia, mutta ne tilat eivät eivät ollet kartanoita. Nykyään mitä tahansa isoa maaseudulle rakennettua pakettitaloa kutsutaan kohta kartanoksi. -Htm (keskustelu) 6. heinäkuuta 2012 kello 16.23 (EEST)

Kääntäjät ovat varmasti päteviä, mutta itse nimen on voinut valita joku muu (ja todennäköisesti suoraan sanakirjasta). Manors in Finland olisi mielestäni myös yläluokka. Tosin tyylikkäimmin menisi jos olisi luokka "Estates in Finland" ja kumpikin olisi sen alaluokka. Sen jälkeen voi sitten lajitella ko. rakennuksen "virallisen" nimen mukaan. PS. Hovit ovat myös kartanoita; lahjoitusmaa-aikana Vanhan Suomen kartanoita nimitettiin usein hoveiksi.--Nedergard (keskustelu) 7. heinäkuuta 2012 kello 08.39 (EEST)

Jossain matkailuyrityskartanoissa käännökset voivat olla kuraa, mutta tällaisten sivistysorganisaatioiden käännnöksissä uskon niiden olevan valideja (vaikka paljonhan on toki myös vaihtelevia ja yhteensopimattomia hyvin tehtyjä käännöksiä, esim. termistä isojako / sv:storkifte näkee varmaan puolta tusinaa käännöstä), mutta silti sen ei ole pakko sitoa luokitusta, koska esim. Vuojoki komeasta päärakennuksestaan huolimatta on ollut myös maaomaisuus (ruotsiksi se on ollut Vuojoki gods, joka tarkoittaa juuri sitä, samoin kuin Jockis gods) eikä pelkkä päärakennus, kun taas "Mansion" on juuri rakennus. Eli jos Vuojoelta olisi samanlainen kuva kuin on I. K. Inhan tunnettu kuva Mustialasta (joka myös on kartano), niin se ei kai voisi olla luokassa mansions. Mutta en sitten tiedä sopiiko tuo sana "manor" edelleen tällaisiin suuriin maaomaisuuksin (sv:Gods (fastighet)) vai onko niille oma sanansa (esim. tuo "estate"?) Mutta joka tapauksessa Suomen oloissa vaikuttaisi, että Manors olisi pääluokka ja Mansions alaluokka. - Sillä niin kuin esim. vuosikymmenestä toiseen jatkuvat käännösvaikeudet sanan isojako / sv:Storkifte kohdalla osoittava, yhtä oikeaa käännöstä yhden maan kieleltä toisen maan kielelle ei välttämättä ole, jos yhteiskunnallisten instituutioiden historia maissa on erilainen, niin että instituutiotkaan eivät ole identtisiä (kun taas, jos instituutiot ovat identtiset kuten esim. Suomessa ja Ruotsissa monilta osin, myös käsitteet vastaavat identtisesti toisiaan, kuten isojako / sv:Storkifte). - Kun taas tuo "hovi" on vain eri osassa suomea käytössä ollut nimitys samasta asiasta samaan tapaan kuin oja, puro ja luoma, eli se on käännöstä ajatellen sama kuin kartano.

Limonadi vs. virvoitusjuoma

Kommentoikaapa hyvempää suomea puhuvat tätä asiaa: Keskustelu käyttäjästä:212.226.65.22. --Otrfan (keskustelu) 6. heinäkuuta 2012 kello 15.22 (EEST)

Pitäisiköhän olla parempaa suomea? Noh, sivistyssanakirja (Otava 1988) kertoo, että "limonaati, limonadi, (ransk. limonade < limon 'sitruuna') tarkoittaa yleensä hiilihappopitoista, makeaa virvoitusjuomaa. -Htm (keskustelu) 6. heinäkuuta 2012 kello 15.42 (EEST)

Niin, tässä on oikeastaan kysymys juuri virvoitusjuoman määrittelystä, eli jos on olemassa muita kuin hiilihappopitoisia, makeita virvoitusjuomia, niin silloin limonadi ei ole virvoitusjuoman synonyymi vaan eräs sen alalaji (joskin varmaan ehkä tärkein tai yleisin). Äkkiseltään nyt tulevat mieleen ainakin jääteen tyyppiset juomat, joita myydään kaupoissa. Mutta toisaalta jos jossain muussa kielessä samannäköinen sana tarkoittaa sitruunasoodaa, niin se ei tietenkään ole mikään lähde sille, että suomen kielessä limonadi tarkoittaisi sitruunasoodaa, koska sen merkitys suomen kielessä on juuri tuo, mikä sanakirjassa kerrotaan. Eli sanan etymologia on eri asia kuin sen merkitys.--Urjanhai (keskustelu) 6. heinäkuuta 2012 kello 15.56 (EEST)

Kaikissa kielissä limonadi tarkoittaisi sitruunasoodaa (engl. lemon-ade, ruots. limonad), paitsi ei suomessa, jossa se tarkoittaisi kaikkia virvoitusjuomia (engl. soft drink, ruots. läskedryck)? Todellakin, vaikea on ymmärtää, että esim. jääteekin olisi limonadi - paitsi jos se sisältää sitruunaa, engl. lemon. --212.226.65.22 6. heinäkuuta 2012 kello 16.04 (EEST)

Juurihan minä yllä kirjoitin, että jäätee voi (määritelmästä riippuen, määritelmät löytyvät sanakirjoista ja muusta kirjallisuudesta) olla virvoitusjuoma olematta limonadi, jos limonadit ovat virvoitusjuomien alaryhmä. Ja edelleen suomen kielessä sitruunasoodat ovat eräs limonadien alaryhmä (sillä ylläoleva määritelmähän sisältää juuri sen, että jos se tarkoittaa "yleensä hiilihappopitoista, makeaa virvoitusjuomaa" eikä pelkkää "virvoitusjuomaa, niin virvoitusjuomia voi olla muitakin kuin hiilihappopitoisia ja makeita - siis suomen kielessä; se mikä on esim. sanojen en:soft drink tai sv:Läskedryck määritelmä, on oma kysymyksensä, koska ne ovat englannin ja ruotsin sanoja ja virvoitusjuoma on suomen sana). Eli muissa kielissä vastaavien käsitteiden merkitykset voivat hiukan poiketa suomen käsitteen virvoitusjuoma merkityksestä, mutta sanojen merkityyksiä eri kielissä vertailtaessa määrittelyn lähteenä kunkin kielen sanoille ovat kunkin kielen sanojen merkitykset ko. kielessä, mille lähteenä ovat ko. kielten sanakirjat, eivätkä suinkaan milloinkaan likimain samaa tarkoittavien tai samannäköisten sanojen määritelmät muissa kielissä. Niinhän esim. suomen sana katepillari tulee englanmnin kielen toukkaa tarkoittavasta sanasta "catepillar", mutta ei täällä silti kukaan vaadi, että meidän pitäisi sen mukaan määritellä suomen kielen sanan katepillari merkitys uudelleen.--Urjanhai (keskustelu) 6. heinäkuuta 2012 kello 16.09 (EEST)

Eihän kate(r)pillarista ole omaa artikkelia, paitsi tunnetuimmasta puskutraktoreita valmistavasta Caterpillar-yhtiöstä. Samalla on muistettava, että pölynimureita kutsuttiin yleisesti hoovereiksi tai huuvereiksi Hoover Companyn mukaan, vaan ei enää. --212.226.65.22 6. heinäkuuta 2012 kello 16.39 (EEST)

Sivistyssanakirjassa sanan limonaati väitettiin tulevan ranskan kielestä. Niin, siv.sanakirjan määritelmän käsitin niin, että limonaati tarkoittaa yleensä hiilihappopitoista (mutta myös hiilihapotonta) virvoitusjuomaa. Eli limonaati on virvoitusjuoman synonyymi. Onko olemassa hapanta virvoitusjuomaa? Nykysuomen sanakirja kertoo limonaatista että se on vedestä, hedelmäesansseista sekä makeutus- ja väriaineista valmistettu hiilihappoinen, kuohuva virvoitusjuoma. Sitruunasooda on virvoitusjuoman alalaji (nykyään, historiallisesti se voi olla kaikkien virvoitusjuomien äiti). Jäätee: en ihan ekana kutsuisi sitä virvoitusjuomaksi. -Htm (keskustelu) 6. heinäkuuta 2012 kello 16.17 (EEST)

Joo, en tiedä kun ei ole sanakirjoja hyllyssä. Tuohan selviää katsomalla mitä sanakirjassa tai muualla sanotaan "virvoitusjuoman" kohdalla. Mutta jos sanotaan että "X tarkoittaa tyyppiä A olevaa virvoitusjuomaa" eikä vain yksinkertyaisesti "X tarkoittaa virvoitusjuomaa", niin tästähän väistämättä syntyy ajatus, että on myös muita tyyppejä (esim. tyyppi B) edustavia virvoitusjuomia. Kun nyt edelleen mietin, niin mieleen tulevat esim. maustamattomat ja maustetut vissyt. (Niihinhän tosin liittyy aivan hassu ilmiö, että nykyään on myös vissyjä, joihin on lisätty sokeria, mutta niitä nimitetään edelleen kivennäisvesiksi ja ne sijoitetaan kivennäisvesien hyllyyyn, vaikka ainoa, mikä erottaa ne limonadista on, että väriaine puuttuu - paitsi että kun sitruunassooda on muutenkin perinteisesti väriaineetonta, niin sitruunasoodasta niitä ei erota mikään, jos ne sattuvat vielä olemaan sitruunalla maustettuja.)--Urjanhai (keskustelu) 6. heinäkuuta 2012 kello 16.28 (EEST)

Mutta joka tapauksessa alkuperäiseen kysymykseen, eli tulisiko ohjauksen limonadi, ohjata artikkeliin Sitruunasooda vai artikkeliin virvoitusjuoma, tämä ei vaikuta, koska varmaa on että limonadeja on muitakin kuin sitruunasooda, riippumata sanan etymologiasta tai siitä mitä samannäköinen sana tarkoittaa muissa kielissä. Kun taas artikkeliin virvoitusjuoma limonadi sopii ohjaukseksi olipa se sitten virvoitusjuoman synonyymi tai eräs alalaji. --Urjanhai (keskustelu) 6. heinäkuuta 2012 kello 16.37 (EEST)

On toki olemassa myös hapan virvoitusjuoma: kalja. Sitäkään en kuitenkaan nimittäisi limonadiksi. --212.226.65.22 6. heinäkuuta 2012 kello 16.39 (EEST)

No ei niin, koska kerran kalja on yksi virvoitusjuoman alalaji ja limonadi toinen. Joskin jos osoittautuu, että limonadi ja virvoitusjuoma eivät olisi toistensa synonyymejä vaan olisi myös muita virvoitusjuomia (vrt. alla), niin silloin toki ohjaus yhteen alajiin on mahdollista laajentaa myös omaksi artikkelikseen. Kun taas missä tahansa kaupassa löytyy kymmeniä limonadeja, jotka eivät ole sitruunasoodia, olipa sanan etymologia mikä tahansa.--Urjanhai (keskustelu) 6. heinäkuuta 2012 kello 16.57 (EEST)

Nykysuomen sanakirja (WSOY 1996) virvoitusjuoma: "eri tavoin valmistettuja alkoholittomia tai alle 2,5 % alkoholia sisältäviä juomia; syn. virvokejuoma. Virvoitusjuomia ovat esim. kivennäisvedet, hedelmämehu- ja esanssilimonaatit, alkoholittomat viinit ja kalja." -Htm (keskustelu) 6. heinäkuuta 2012 kello 16.41 (EEST)

MInusta artikkelin Limonadi pitäisi ohjata artikkeliin Virvoitusjuoma. -Htm (keskustelu) 6. heinäkuuta 2012 kello 16.44 (EEST)

Nykysuomen sanakirja toteaa samoin, kuten saksankielinen Wikipediakin määrittelee virvoitusjuomat. Kivennäisvesi, puhumattakaan viinistä, ei tietenkään ole limonadi, mutta limonadi puolestaan on arkikielinen nimitys sitruunaa (engl. lemon) sisältävälle virvoitusjuomalle, sitruunasoodalle. Ohjaus nimeltä limonadi siis artikkeliin sitruunasooda. --212.226.65.22 6. heinäkuuta 2012 kello 16.50 (EEST)

Limonadilla ei ole sitruunan kanssa sen enempää tekemistä, kuin pankilla penkin kanssa, jota tarkoittavasta italian sanasta se on aikoinaan johdettu. Pankki on pankki, vaikkei siellä olisi penkkejä. --Otrfan (keskustelu) 6. heinäkuuta 2012 kello 16.56 (EEST)

Nykysuomen Sanakirjan mukaan sitruunasooda: keinotekoinen, sitruunahappoa sisältävä hiilihappoinen virvoitusjuoma". Eli sitruunasooda on virvoitusjuoman alalaji. -Htm (keskustelu) 6. heinäkuuta 2012 kello 17.00 (EEST)

Saksankielisessä wikipediassa ei ole hakusanaa de:Virvoitusjuoma, joten se ei määrittele suomen sanasta yhtikäs mitään, toisin kuin nykysuomen sanakirja, joka sen määrittelee sien kuin yllä on lainattu. Sen sijaan väitteen "limonadi puolestaan on arkikielinen nimitys sitruunaa (engl. lemon) sisältävälle virvoitusjuomalle, sitruunasoodalle" ainoa lähde on yllä oleva keskustelukommentti.--Urjanhai (keskustelu) 6. heinäkuuta 2012 kello 17.02 (EEST)

Pelleiletkö? Saksankielisessä Wikipediassa on artikkeli Erfrischungsgetränk, johon on kielilinkki suomenkielisen Wikipedian artikkelista virvoitusjuoma. --212.226.65.22 6. heinäkuuta 2012 kello 17.39 (EEST)

Saksankielisen WP:n artikkeli ei kerro mitään suomenkielisen sanan käytöstä. Ja tuon Urjanhaille esittämäsi kysymyksen esittäisin vuorostaan sinulle. --Otrfan (keskustelu) 6. heinäkuuta 2012 kello 17.44 (EEST)

So what? Sekä suomen että saksan kielillä on omat sanakirjansa, joita ei kirjoiteta wikipedian kielilinkkien mukaan.--Urjanhai (keskustelu) 6. heinäkuuta 2012 kello 18.05 (EEST)

What so: Erfrischungsgetränk on suomeksi virvoitusjuoma. Onko vielä jotain epäselvää? --193.64.21.78 6. heinäkuuta 2012 kello 18.30 (EEST)

Sanojen merkitykset eri kielisissä eivät ole välttämättä identtisiä. Saksankielisestä wikistä ei voi katsoa miten suomalaista sanaa käytetään, eikä päinvastoin. --Otrfan (keskustelu) 6. heinäkuuta 2012 kello 18.36 (EEST)

Epäselvää on lähinnä se, miksi sitä trollia pitää taas kerran ruokkia vaikka asia on jo selvä ja loppuun käsitelty. --Jmk (keskustelu) 6. heinäkuuta 2012 kello 19.13 (EEST)

Naulan kantaan. --Esamatti1 (keskustelu) 6. heinäkuuta 2012 kello 20.12 (EEST)

Aivan. Sanakirja.org:nkin mukaan saks. Erfrischungsgetränk on suomeksi virvoitusjuoma. Limonadi on aina virvoitusjuoma, mutta jokainen virvoitusjuoma ei suinkaan ole limonadi eli sitruunasooda/-juoma, ei tämän ihmeellisempää --193.64.21.78 6. heinäkuuta 2012 kello 21.10 (EEST)

Limonadit ovat virvoitusjuomia (virvokejuomia), mutta virvoitusjuomiksi katsottavia tuotteita on muitakin kuin limonadit. Kuten edellä jo taidettiin selittää, suomen sana limonadi ei suoraan käänny germaanisten kielten vastavaan sanaan (lemonade on lähinnä sitruunasooda). Asiaa sivuten: Pakkaus virvoitusjuomaa, Kotus --Aulis Eskola (keskustelu) 6. heinäkuuta 2012 kello 22.00 (EEST)

Siis totta kai suomen sana limonadi on johdettu sitruunasoodan englanninkielisestä nimestä ruotsin kautta: lemonade ~ limonad. Näinhän WIkipedian artikkelissakin sitruunasooda kaikki kielilinkit viittaavat lemonade-sanan johdannaisiin. Miksi tämä on niin vaikea tunnustaa, kuten sekin, että limonadit muodostavat vain yhden virvoitusjuomien ryhmän? --193.64.23.145 7. heinäkuuta 2012 kello 00.34 (EEST)

Sanan merkitys on suomen kielessä muuttunut toisenlaiseksi kuin ruotsissa ja englannissa. Eikö WPK/PekKos oikeasti pysty ymmärtämään näin yksinkertaista asiaa?--2A02:13C8:36:101:DCE6:17F6:7EF2:AD8A 7. heinäkuuta 2012 kello 00.38 (EEST)

Kielitoimiston sanakirjasta:

• sitruunasooda: eräs sitruunanmakuinen hiilihappoinen virvoitusjuoma
• limonadi: (hedelmä)esanssipohjainen, keinotekoista aromia ja tav. hiilihappoa sisältävä virvoitusjuoma
• virvoitusjuoma: kivennäisvesistä, limonadeista yms. alkoholittomista t. vain vähän alkoholia sisältävistä (teollisesti valmistettavista) juomista

Eli sitruunasooda on yksi limonadin laji ja limonadi puolestaan yksi virvoitusjuoman laji.--Nedergard (keskustelu) 7. heinäkuuta 2012 kello 08.13 (EEST)

On olemassa artikkeli virvoitusjuoma, jonka yksi laji on sitruunasooda. Jos sen yhdestä lajista tehdään artikkeli limonadi, miten se linkitetään muille kielille, kun sitruunasooda on jo englanniksi lemonade, ruotsiksi limonad jne.? --212.226.67.250 7. heinäkuuta 2012 kello 19.30 (EEST)

Katsomalla sanakirjasta, mikä on suomen limonadin vastine kussakin kielessä. Esim. suomen "maito" on viroksi "piim", mutta ei se estä laittamasta sekä artikkeleille Piimä että maito oikeita interwikejä.--Urjanhai (keskustelu) 7. heinäkuuta 2012 kello 22.23 (EEST)

Maito on siis viroksi piim, mutta piimähän on hapupiim eli "hapanmaito" kuten ruotsiksikin surmjölk.

Vaan, eikös limonadi ole "limonadi" muilla kielillä? --193.64.22.4 8. heinäkuuta 2012 kello 17.24 (EEST)

Limonadi lienee englanniksi soft drink tai jotain sinne päin, koska englannin lemonade tarkoittaa selvästi suppeammin määriteltyä asiaa kuin suomen limonadi.--91.156.120.172 8. heinäkuuta 2012 kello 17.32 (EEST)

Taas väärin: soft drink on suomeksi virvoitusjuoma, kun taas lemonade on limonadi eli sitruunasooda. --193.64.21.163 9. heinäkuuta 2012 kello 02.51 (EEST)

WPK:han tämä näköjään taas oli. En vaan ensin tuntenut, kun ei ole aiemmin ollut kiinnostunut alkoholittomista juomista. Eiköhän tämän keskustelun voi julistaa päättyneeksi. Suojaan nuo sotkemisen kohteena olevat artikkelit, mikäli sotkeminen jatkuu. Ja WPK: taas lähti esto alusta pyörimään. --Otrfan (keskustelu) 9. heinäkuuta 2012 kello 09.04 (EEST)

Miten Etelämanner taipuu?

manner > manteren, mantere > mantereen? Itse syyllistyn jatkuvasti taivuttamaan Etelämanner > Etelämantereen enkä näy olevan ainoa. Tarttisko tehrä jottain? --Höyhens (keskustelu) 14. kesäkuuta 2012 kello 13.32 (EEST)

Kotus taivuttaa täällä [10] huoleti "Etelämantereen". --Esamatti1 (keskustelu) 14. kesäkuuta 2012 kello 14.43 (EEST)

Tämän mukaan "mantereen" on yleisempi muoto, vaikka perusmuotoa "mantere" ei juuri käytetäkään. Tämä pätee varmaankin myös "etelämantereeseen". Vastaavasti "kyynel" ("kyynele") > "kyyneleen" ja "piennar" ("pientare") > "pientareen". Sallittuja rinnakkaismuotoja ovat myös esim. "mantereiden" / "mannerten". Suomen kielessä on vaikka kuinka paljon tällaisia vaihtoehtoisia muotoja, joita ei ole yritettykään yhdenmukaistaa. --LemonKing (keskustelu) 13. heinäkuuta 2012 kello 19.03 (EEST)