Virvoitusjuoma
Virvoitusjuoma eli limsa tai limu (sanasta limonadi[1]) on yleinen nimitys eri tavoin valmistetuille alkoholittomille tai vain vähän (enintään 2,8 %) alkoholia sisältäville juomille.[2] Niitä voidaan nauttia sekä ruoan kanssa että sellaisenaan janon tyydyttäjänä. Virvoitusjuomia ovat esimerkiksi kivennäisvedet, hedelmämehu- ja esanssilimonadit, alkoholittomat viinit ja kalja.[3] Monet virvoitusjuomat koostuvat pääasiassa vedestä, sokerista ja aromeista.[4] Virvoitusjuomissa on usein mukana myös erilaisia happoja, kuten fosforihappoa, hiilihappoa ja sitruunahappoa.[5] Light- eli kevytvirvoitusjuomissa käytetään sokerin sijasta keinotekoisia makeutusaineita, kuten aspartaamia ja asesulfaamia.[4][6][7]
Tunnettuja virvoitusjuomamerkkejä ovat muun muassa Coca-Cola, Dr Pepper, Mountain Dew, Sprite, 7 Up, Pepsi ja Fanta.[8]
Kofeiinipitoisia virvoitusjuomia kutsutaan energiajuomiksi, vaikka ne eivät varsinaisesti sisällä energiaa muita virvoitusjuomia enempää.[9] Energiajuomamerkkejä ovat esimerkiksi Red Devil, ED, Mad Croc, Teho ja Red Bull.[10]
Virvoitusjuomia myydään yleensä tölkeissä tai pulloissa, baareissa myös laseittain niin että tiskillä yhdistetään vesi, makusiirappi ja hiilihappo. Yhdysvaltalaiset juovat virvoitusjuomansa usein jäiden kanssa, ja tapa on levinnyt yhdysvaltalaistyylisiin hampurilaispaikkoihin.
Limonadilla voidaan tarkoittaa täsmällisemmin sitruunamehusta, vedestä ja sokerista tehtyä sitruunasoodaa.[11]
Kulutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomalaiset juovat vuodessa hiilihapollisia virvoitusjuomia keskimäärin noin 60 litraa, norjalaiset noin 115 ja ruotsalaiset noin 75 litraa.[12] Sokerittomat kevytvirvoitusjuomat ovat Suomessa enemmän naisten kuin miesten suosiossa.[13]
Terveysvaikutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sokeripitoiset virvoitusjuomat sisältävät runsaasti energiaa, mutta energian saaminen niiden välityksellä ei aiheuta vastaavaa kylläisyyden tunnetta kuin kiinteän ruoan nauttiminen. Lisäksi virvoitusjuomissa on hyvin vähän tai ei ollenkaan ravintoaineita.[14] Maailman syöpärahaston yhteenvetotutkimuksen mukaan korkeasti sokeroitujen juomien kulutusta tulisi vähentää, koska ne lihottavat ja kohottavat näin ollen syöpäriskiä.[15]
Virvoitusjuomien nauttiminen altistaa hampaiden eroosiolle eli hammaskiilteen ohenemiselle[16]. Kevytjuomissa käytettyjen makeutusaineiden turvallisuudesta käydään säännöllisesti julkista keskustelua.[17] Niiden vaikutuksia hampaisiin on myös tutkittu ja havaittu, että aspartaami ei aiheuta reikiä. Happamuutensa takia kevytjuomat aiheuttavat kuitenkin haittoja hampaiden kovakudokselle.[6]
Ympäristövaikutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhden virvoitusjuomalitran valmistuksen, pakkaamisen ja kuljetusten aiheuttamat ilmastoa lämmittävät päästöt ovat vuonna 2010 julkaistun ruotsalaistutkimuksen mukaan noin yksi kilo hiilidioksidia(ekv) eli yhtä suuret kuin maidolla.[18]
Historiaa Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Virvoitusjuomien valmistuksen voidaan katsoa Suomessa alkaneen 1863, kun August Ludvig Hartwall ja kemian professori Pehr Adolf von Bonsdorff saivat kivennäisvesilaitokselleen toimiluvan. Jo sitä ennen he olivat valmistaneet myyntiin kivennäisvesiä pienimuotoisemmin muun muassa Segerstrålen talossa Senaatintorilla.[19] Pian he perustivat Helsinkiin kivennäisvesikioskeja, joissa myytiin myös makeisiin mehuihin sekoitettua mineraalivettä (sekä Koskenkorva-viinanlähde? ja kivennäisveden sekoituksen, ”kossuvissyn” esiastetta). Kilpailija Apteekkarien Kivennäisvesilaitos alkoi myydä omia tuotteitaan myyntikärryistä[19].
Vuoden 1865 kesä oli kuumalähde? ja kaivovesien laatu Helsingissä oli huono, joten juomat tekivät kauppansa. Suomen ensimmäisiä pullotettuja virvoitusjuomia olivat Omenaporelähde? ja Sitruunasooda[19].
Coca-Cola tuli Suomeen virallisesti Helsingin olympialaisissa vuonna 1952, tosin Helsingin Stockmannilla Coca-Colaa oli saatavilla jo 1930-luvulla ja lisenssivalmistus Suomessa alkoi vasta 1957.[19][20]
Virvoitusjuomat yleistyivät Suomessa vasta 1950-luvulla ja pysyivät juhlajuomina 1970-luvulle asti.lähde?
Muuta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ranskalaisen 60 Millions de Consommateurs -lehden teettämässä laboratoriotutkimuksessa tarkasteltiin Ranskan 19 suosituinta virvoitusjuomaa. Tutkituista juomista kymmenessä todettiin olevan pieniä määriä alkoholia. Coca-Colan ja Pepsin alkoholipitoisuus oli noin 0,001 prosenttia eli noin 10 ppm.[21][22]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ limonadi. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
- ↑ Finlex Alkoholilaki 1 Luku 3 § http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19941143
- ↑ Sadeniemi, Matti (päätoimittaja): Nykysuomen sanakirja, osa 6, s. 558. WSOY, 1996. ISBN 951-0-18267-2
- ↑ a b Juomat: Mehu- ja virvoitusjuomat (Internet Archivessa, tallennettu 26.4.2014) Kuntolehti.com. SUL Julkaisut Oy. Arkistoitu 26.4.2014. Viitattu 10.2.2018.
- ↑ Lavonen, Meisalo & al.: Elintarvikekemiaa Edu.helsinki.fi. Helsingin yliopisto. Arkistoitu 9.6.2008. Viitattu 2.7.2012.
- ↑ a b Light-juomista ei reikiä hampaisiin Kaleva.fi. 3.7.2002. Kaleva Oy. Viitattu 2.7.2012.
- ↑ Heinonen, Liisa: Makeuttajat diabeetikon ruokavaliossa (Keinotekoiset makeuttajat) Terveyskirjasto.fi. 18.3.2011. Kustannus Oy Duodecim. Arkistoitu 26.4.2011. Viitattu 2.7.2012.
- ↑ Hartlaub, Peter: Sweet! America’s top 10 brands of soda Msnbc.com. Arkistoitu Viitattu 2.7.2012. (englanniksi)
- ↑ Energiajuomat Evira.fi. 21.9.2010. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Arkistoitu 26.10.2012. Viitattu 2.7.2012.
- ↑ Energiajuomaesite (pdf) (Sivu 2) Nuorisuomi.fi. Nuori Suomi ry. Arkistoitu 5.6.2012. Viitattu 2.7.2012.
- ↑ lemonade dictionary.cambridge.org. Viitattu 21.5.2023. (englanniksi)
- ↑ http://www.hartwall.fi/fi/Ota-yhteytta/Usein-kysyttya/Tuotteet/ (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Lehto, Oskari: Paraguaylainen pensas antaa makeutta limppareihin Lansivayla.fi. 6.2.2012. Suomen Lehtiyhtymä. Viitattu 2.7.2012.[vanhentunut linkki]
- ↑ Laihduttaminen ja juomat Duodecim.fi. 2011. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 2.7.2012.[vanhentunut linkki]
- ↑ http://news.bbc.co.uk/2/hi/health/7069914.stm
- ↑ Katariina Järvinen: Kasvisruokavalio voi näkyä yllättävässä paikassa – Asiantuntija neuvoo: Näin syöt kasvisruokaa pilaamatta hampaitasi Aamulehti. 22.8.2023. Viitattu 31.8.2023.
- ↑ Hiila, Ilona: Suosi kevytjuomia mutta muista kohtuus niissäkin Savonsanomat.fi. 28.8.2008. Viitattu 2.7.2012.[vanhentunut linkki]
- ↑ Nutrient density of beverages in relation to climate impact. Sivu 3. https://www.tandfonline.com/doi/pdf/10.3402/fnr.v54i0.5170
- ↑ a b c d Kun pore pantiin pulloon. (Aukeaman juttu Suomen virvoitusjuomateollisuuden historiasta.) Helsingin Sanomat, 15.1.1978, s. 18–19. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Stockmannin historiaa[vanhentunut linkki]
- ↑ Tutkimuksen shokkitulos: Nämä virvoitusjuomat sisältävät alkoholia MTV3.fi. 28.6.2012. MTV3 Internet. Arkistoitu 30.6.2012. Viitattu 2.7.2012.
- ↑ Länkinen, Tiina: Ranskalaislehti: Limsan salainen ainesosa on alkoholi Yle.fi. 27.6.2012. Yle. Viitattu 2.7.2012.