Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Arkisto 81

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Toistuvat korjausta vaativat virheet

Tuodaanpa tämä keskustelu kahvihuoneeseen: Keskustelu_käyttäjästä:Phiitola#Erisnimistä. Jos käyttäjä tekee toistuvasti saman korjausta vaativan virheen, niin tulisiko siitä mainita käyttäjälle? --Otrfan 3. helmikuuta 2012 kello 21.03 (EET)

Mielestäni toistuva huomauttelu pitkäaikaiselle ansiokkaalle käyttäjälle on saanut jo (kauan sitten) kiusanteon sävyjä.--Abc10 3. helmikuuta 2012 kello 21.12 (EET)

Tästä nähtävästi poitettiin jotakin johon minun pitivastata, mutta todettakoon että minulla itselläni on neurologinen häiriö joka tietyissä tilanteissa aiheuttaa kirjoittamisongelmia, eikä se korjaannu huomauttamisella, mutta toisaalta nämä käyttäjät eivät kyllä ole minun sivullani käyneetkään huomauttamassa. --Maltan haukka 3. helmikuuta 2012 kello 22.04 (EET)

J Mitä tulee huomauttamiseen, niin toki voi huomauttaa ja vastaukseksi yleensä riittää ihan se että toteaa että "yritän ensikerralla paremmin". Ei jostain kirjoitusvirheistä pidä mitään suurta draamaa tehdä, ei asianomaisten eikä muiden. --Zache 3. helmikuuta 2012 kello 21.39 (EET)

Miksi ihmeessä ei saisi neuvoa käyttäjiä? Onpas ihmiset nykyään herkkänahkaisia, jos pienestä huomautuksesta menee herneet nenään. Harva meistä kirjoittaa täydellistä kieltä, mutta kyllä mahdollisimman huoliteltuun kieleen olisi kiva pystyä. Jos joku käyttäjä kirjoittaa jatkuvasti jonkun tietyn virheen, niin mielestäni asiasta on ihan oikeutettua antaa palautetta. Mehän ollaan täällä tekemässä parempaa tietosanakirjaa, ja yksi tapa on saada käyttäjät tekemään valmiiksi mahdollisimman hyviä artikkeleita. Lisäksi viittaan Ortfanin linkittämään keskusteluun, mistä tämä lähti. Mielestäni "pilkunviilaus" ei todellakaan ole turhaa, eikä ollenkaan mitätöntä. Netissä mediakritiikki on erityisen tärkeää, ja ainakin minulle yksi kriteeri on kielen huolellisuus. Jos kieli on heikkoa, niin myös artikkelin kokonaisuus kärsii romahduksen. --PtG 3. helmikuuta 2012 kello 21.41 (EET)

Kyseessä ei ole neuvonta, vaan jotain aivan muuta. Ensin tehdään pari muutosta, valitaan sopiva ootsikko ja kirjoitetaan teksti täsmällisine viitteineen ja allekirjoituksena IP. Sen jälkeen jaksetaan kuitenkin avata toista sataa artikkelia ja tehdä kuhunkin 1-5 väliviivaa. Käsittääkseni olet itsekin tehnyt jonkun korjauksen kirjoittamiini artikkeleihin, mutta emme ole aloittaneet huomautus ja vastinekampanjaa, kummallista eikö vain.--Phiitola 3. helmikuuta 2012 kello 21.49 (EET)

En tietty pysty samaistumaan sun tuntemuksiin, sillä en tiedä asian taustoja, mutta henkilökohtaisesti en nähnyt tuon IP:n kommentissa mitään kiusaamista. On muakin neuvottu IP:n takaa ja itseasiassa vieläpä laiva-artikkeleiden korjauksista. Tekemäni viittaukset menivät kuulemma usein väärään paikkaan. En nyt ihan samaa mieltä ollut asiasta, mutta olen sen jälkeen yrittänyt olla entistäkin tarkempi. --PtG 3. helmikuuta 2012 kello 22.12 (EET)

Jatkuvasti saman käyttäjän keskustelusivuilla vierailu - kiinnittää kyllä jo huomiota. Siellä oli aiemmin Gopasef+-nimimerkillä, mutta sen jälkeen kirjoittelu ilmeisesti jatku IP-tunnuksella. Toinen on Otrfan. Wikipediassa on paljon erittäin huonolla kiellä kirjoitettuja artikkeleita joiden kirjoittajien sivuilla näiden henkilöiden kirjoittamia huomautuksia ei näy. Yhteisön pitää välttämättä tähän puuttua ja kieltää toistuva huomauttelu. Kun huomautuksen aiheena olevat "vihreet" ovat tosiaankin täysin mitättömiä siihen verrattuna mitä löytyy mistä tahansa satunnaisesta artikkelista. --Maltan haukka 3. helmikuuta 2012 kello 22.01 (EET)

Yhdyssanavirheitä ei mielestäni löydy mistä tahansa satunnaisesta artikkelista. Mielestäni ns. satunnaisesta artikkeleista löytyvät yleisimmät virheet ovat lähinnä puhekielisiä lauserakenteita ja pilkutusta englannin kielen pilkkusäännöillä. Havaitsin aivan sattumalta, että kyseinen minulle täysin tuntematon käyttäjä oli tehnyt systemaattisesti runsaan määrän samanlaisia yhdyssanavirheitä, minkä vuoksi vailla mitään ikävää taka-ajatusta halusin hänen huomiotaan asiaan kiinnittää hänen keskustelusivullaan. Tapauksessa kyseessä oli vielä aivan yksinkertainen erisnimien kirjoitukseen liittyvä perussääntö, joka opetetaan meille kaikille jo peruskoulun ala-asteella. Sellaisesta opastaminen helpottaa muiden käyttäjien oikolukutyötä ja on mielestäni siksi aivan luonnollista, eikä osoita moitittavuutta tai taka-ajatuksia. --83.245.228.111 3. helmikuuta 2012 kello 22.23 (EET)

En ole huomauttanut Phiitolaa kirjoitusvirheistä, vaan kommentoinut suhtautumista toisen käyttäjän tekemään aiheelliseen huomautukseen. --Otrfan 3. helmikuuta 2012 kello 22.04 (EET)

Aivan turhaa ja tarpeetonta vatvomista. Käy vain niitä vandaaleja paimentamassa, se on tärkeää työtä. --Maltan haukka 3. helmikuuta 2012 kello 22.08 (EET)

On ehkä hyvä huomata, että asiasta huomauttanut IP korjasi jälkiä tuntikausia. [1] --ML 3. helmikuuta 2012 kello 22.12 (EET)

Korjattavaa riittää vielä päiväkausiksi, sillä vastaavia sotalaiva-artikkeleita näyttää olevan sadoittain. Muutkin voisivat ystävällisesti osallistua oikolukuprojektiin. --83.245.228.111 3. helmikuuta 2012 kello 23.29 (EET)

Tsekkaapa kokeeksi luokasta Luokka:Suomen kylät jokunen satunnainen artikkeli, joita peruskoululaiset ym. ovat sinne kirjoitelleet, niin saat luultavasti slaagin. Sotalaivat ovat pientä sen rinnalla. Hyvä tietysti, jos mikä tahansa pieni kolkka Wikipediasta saadaan hyvään kondikseen, ja siinä on jokaisen panos jokaisessa aihepiirissä arvokas, mitä nurkkaa nyt me itse kukin satummekaan viilaamaan (vähän niin kuin se muinainen britti nurmikkoaan sarjakuvassa Asterix Britanniassa, ja kuinkas sitten kävikään). --Urjanhai 4. helmikuuta 2012 kello 00.32 (EET)

Jo aiemmin asiaa taidettiin pariin kertaan puolustella sillä, että Wikipediassa on niin paljon kirjoitusvirheitä muutenkin. Tässä tullaan aika lähelle hyvin tunnettua rikkinäisen ikkunan sosiologista ilmiötä - kun nähdään että jokin asia on rempallaan, niin syntyy kiusaus laittaa loputkin läskiksi. Tämä ilmiö olisi syytä tunnistaa ja sitä vastustaa. --ML 4. helmikuuta 2012 kello 00.47 (EET)

Systemaattisesta virheestä, jota kirjoittaja todennäköisesti ei ole huomannut tai hän ei tiedä kyseistä asiaa, on hyvä huomauttaa yksittäinen kerta. Huomatettaviin asioihin voi kuulua kielioppiasia tai systemaattisesti toistuva kirjoitusvirhe tai vaikka tyyliasia, josta on jo olemassa sovittu toimintalinja.

Jatkuva valittaminen ei tuo hedelmää. Jatkuvasti toistuvia huomautuksia on syytä välttää, jos käyttäjä ei toimi selvästi vain kirjoittaakseen sotkuista tekstiä tai riko rajusti sääntöjä. --Aulis Eskola 3. helmikuuta 2012 kello 22.57 (EET)

Mutta eikö ole kummallista, että vain muutamaa kirjoittajaa kiinnostava artikkeliryhmä aiheuttaa jatkuvaa huomauttelua milloin mistäkin.--Phiitola 4. helmikuuta 2012 kello 09.04 (EET)

Mielenkiintoinen keskustelu. Tämä nyt kielenhuoltohuomautuksia esittänyt IP-henkilö 83.245.228.111 tekee kielenhuollossa varmasti ansiokasta työtä, mutta toisten virheiden osoittelu sormella voi tuntua epäkohteliaalta, kun IP:llä itselläänkin on vielä paljon kielenhuoltoalalla opiskeltavaa. Kirjoitin IP-henkilön keskustelusivulle muutaman seikan, joihin hän voisi kiinnittää huomiota, jotta muiden ei tarvitsisi korjata hänen tekstiään. Näitähän opetetaan viimeistään jo yläasteella. Ei sillä, että itsekään olisin täydellinen vaikka toki täydellisyys on johtotähtenäni. Ystävällisesti: --Kielimiliisi 4. helmikuuta 2012 kello 11.25 (EET)

Heh, kiitos vain, mutta ei osunut. Et nimittäin huomionut sitä seikkaa, että viittaamasi artikkelin oli saman IP:n takaa kirjoittanut eri henkilö kuin se, joka myöhemmin ryhtyi kiinnittämään huomiota kielenhuoltoon. Saman IP:n takaa voi kirjoittaa useampi henkilö - ja voi myös käydä näinkin päin, että sama henkilö kirjoittaa useamman IP:n takaa. :) --195.255.221.83 4. helmikuuta 2012 kello 13.52 (EET)

Kenenkään ei tarvitse osata kaikkea, mutta kyky kehittymiseen olisi suotavaa. Virheet ovat virheitä, vaikka niistä huomauttaisi käyttäjä, joka myös tekee virheitä. Yllä mainitut huomautukset näyttävät hyvässä hengessä ja rakentavasti tehdyiltä. Jokainen valitsee itse sen osa-alueen, johon osallistuu. Jos jonkun kiinnostuksen kohde on kieli- ja pilkkuvirheiden korjaaminen sieniartikkeleissa, niin siinä tällä henkilöllä on oikeus pitäytyä, vaikka curling-aiheissa olisikin enemmän korjattavaa. Tarkoitus on rakentaa toimivaa tietosanakirjaa. Jos muokkaajien henkilökohtaiset hauraat egot menevät tämän tarkoituksen edelle, voi koko projektin unohtaa. —B. Nuhanen 4. helmikuuta 2012 kello 14.21 (EET)

Minun saamani kuva on se ettei tässä ainakaan häirityn egon heikkous ole keskeinen vaan kyseessä on pitempiaikainen kiusaamisongelma. Selvää on, ettei kiusaaja myönnä, miksi myöntäisi. Yritän vilpittömästi uskoa että tämän ip.n takana on joku muu. IP:n takaa on tosiaan helppo tehdä mitä vain, koska aina voi vedota siihen, etten se minä ollut. Rohkeampi tietysti loisi tunnuksen ja toimisi sillä sitten koko ajan, mutta se on tässä virtuaalimaailmassa toiveajattelua. Hämmästystäni muuten kuitenkin herättää, että sama ylläpitäjä on ahkerasti osallistunut tämän IP:n ja sen nimimerkin puolustamiseen. Se sai minut ajattelemaan että kyse olisi pitkäaikaisesta häirinnästä. Mutta jätän asian tähän toivoen, että ylläpito pitäisi ip:t kurissa ja katselisi tilannetta eri näkökulmista, vaikka neutraalius voi helposti tietyissä tilanteissa jäädä muiden seikkojen jalkoihin. --Kielimiliisi 4. helmikuuta 2012 kello 15.01 (EET)

Niin, ehkäpä tämä keskustelu (minun näkökulmastani aivan absurdeine) kiusaamisspekulaatioineen osoittaa, miksi kaikki muokkaajat nimenomaisesti eivät halua luoda vakinaista tunnusta tänne. Kyse on jostakin aivan muusta kuin "rohkeuden" puutteesta. Todettakoon, että allekirjoittanut on kirjoittanut toisinaan hyvinkin aktiivisesti Wikipediaan ainakin vuodesta -05, mutta tarkoituksellisesti anonyyminä ja aina eri IP-osoitteista käsin. Aion toimia näin jatkossakin, sillä se on paras keino pysytellä kaikenlaisten eri käyttäjien välisten skismojen ulkopuolella ja keskittyä vain tietosanakirjan kirjoittamiseen. :) --195.255.221.83 4. helmikuuta 2012 kello 18.21 (EET)

Jos "samalla ylläpitäjällä" viitataan minuun, niin minulla ei ole aavistustakaan mikä nimimerkki vastaa ko. IP-osoitetta. --Otrfan 4. helmikuuta 2012 kello 15.08 (EET)

Eipä tietenkään. Miten voisikaan olla. --Kielimiliisi 4. helmikuuta 2012 kello 15.35 (EET)

Totta kai pitää saada ystävällisesti huomauttaa käyttäjää toistuvista virheistä. Olenhan minäkin vastaavia viestejä aikanani saanut ja olen ollut erittäin tyytyväinen että joku on minua sivistänyt. Samoin olen antanut vastaavia vinkkejä useammallekin käyttäjälle, enkä juurikaan ole niistä negatiivista palautetta saanut. En minä ainakaan tekemiäni muokkauksia niin tarkkaan valvo, että tsekkaisin jokaisen muutoksen minkä vakikäyttäjät ovat niihin tehneet. Siksi huomautukset sähläyksistäni ovat hyvästä ja useimmiten ainut keino minun oppia mitään. Ketjun aloittanut Phiitolan saama viesti on ihan normaalia wikiviestintää, eikä minusta mikään syy vetää herneitä nokkaan. --albval(keskustelu) 4. helmikuuta 2012 kello 12.10 (EET)

Huomauttaa voi, ja usein jos ei ole aiemmin huomautettu, kannattaakin. Toisaalta jotkin kielivirheet ovat sovittuja, jotkin kielenvastaisia, jotkin kummallisia, jotkin puhekielessä normaalia kieltä ja osa kielivirheinäkin nähtävistä asioista voi olla jonkun yksittäisen ihmisen mahdotonta tajuta. Voisin kuvitella, että jos esimerkiksi toinen pikkusiskoistani muokkaisi Wikipediaa, hänelle huomauteltaisiin jatkustavasti yhdyssanavirheistä, mutta ei hän silti "tapojaan korjaisi" sillä hän ei luki-ongelmansa takia hahmota sanojen yhdistämistä siten kuin suomen kirjakieli sen jakaa... Mikä jottei siis Phiitolaa voisi vastaisuudessakin huomauttaa, mutta vähemmällä säätämisellä saattaisi päästä vain korjaamalla virheet - minä puolestani olen joskus huomauttanut käyttäjää Kensei samasta asiasta, mutta sittemmin todennut, ettei siitä taida olla hyötyä, ja vain korjannut eteeni päätyneet virheet. Iivarius 4. helmikuuta 2012 kello 17.27 (EET)

Jotkut käyttäjät tuottavat sisältöä, toiset korjaavat sisällön muotoa, kolmannet jäsentelevät toisten tuottamaa sisältöä, neljännet korjaavat kieltä. Viides tuottaa metatietoa. Kukaan ei tuota täydellistä wikijälkeä kerralla, eikä edes useammalla yrityksellä. Kaikkien käyttäjien pitää alistua näihin tosiasioihin. Jos joku käyttäjä tekee esim. 1000 kertaa saman kirjotusvirheen on ihan aiheellista mainita asiasta, ehkä seuraavasta tuhannesta tapauksesta enää 900 on virheellisiä. Asiallinen vastaus olisi ollut: "Kiitos kun jaksat korjata tekemiäni virheitä. Yritän jatkossa kiinnittää mainitsemaasi asiaan enemmän huomiota." Case closed, kaikilla hyvä mieli, ei kahvihuonekeskustelua ja wikipedian laatu paranee. Gopase+f 4. helmikuuta 2012 kello 18.43 (EET)

En ota tähän tapaukseen kantaa, vaan kommentoin yleisellä tasolla: jos omalle keskustelusivulle tulee omasta mielestä ärsyttävä viesti, siihen voi yksinkertaisesti jättää vastaamatta (tai kuitata asian hyvin lyhyellä neutraalilla vastauksella, jos haluaa pitää kohteliaisuudesta kiinni). Tällöin häiriö jää hyvin lyhytaikaiseksi. Jos huomautuksia tehtäisiin kiusaamistarkoituksessa, ne tyrehtyvät äkkiä, kun mahdollinen kiusaaja huomaa, ettei saa toista ärsytettyä. -Ochs 4. helmikuuta 2012 kello 18.44 (EET)

Normaalitapauksissa asia varmaan menisikin noin, mutta keskustelusivua ja arkistoa lukemalla kävi aika äkkiä selväksi että pilkunviilauksella (kommentin alkup. otsikko) on pitkä historia, jossa Otrfan näyttää olevan aktiivinen osapuoli ensin Gopase+f:n tukena, ja sitten - yllättäen - ip:n tukena. Kyllä siinä ärsytyskynnystä koetellaan. Ylläpitäjien puolelta voisi odottaa että IP:lle huomautuettaisiin turhasta nipottamisesta ja kehotettaisiin ottamaan käyttöön tunnus, mutta lähinnä tässä osoitetaan sormella sitä, joka on ilmeisesti jo pitkään ollut tarpeettoman ikävän tyylisen huomion kohteena eli vastuu siirretään kiusauksen kohteelle. Luin tossa erään presidenttiehdokkaan kommentin, että Suomi on kiusaajien maa. Taitaa tiivistyä Wikipediassa. --Jesse-vainaa 5. helmikuuta 2012 kello 10.50 (EET)

Minä en niinkään ollut IP tukena, vaan jälleen kerran ihmettelin Phiitolan kykyä ottaa vastaan palautetta (tai pikemminkin kyvyn puutetta). --Otrfan 5. helmikuuta 2012 kello 10.58 (EET)

Jos joku epäilee voi käydä lukaisemassa keskustelusivun ja kaksi arkistosivua, siitähän sen näkee. --Jesse-vainaa 5. helmikuuta 2012 kello 11.02 (EET)

Sieltä se palautteen vastaanottokyky tosiaankin selviää hyvin :) --Otrfan 5. helmikuuta 2012 kello 11.04 (EET)

Ja erityistä huomiota kiinnittää Gopase+f:n saama lämmin tuki Otrfanilta. En itsekään sen tyylistä neuvontaa välttämättä ottaisi kovin kiitollisena vastaan. Palautteen antamista voi muuten opiskella, esimieskoulutuksessa sille pannaan paljon painoa, mutta kaikki ei ikinä opi. --Jesse-vainaa 5. helmikuuta 2012 kello 11.19 (EET)

Et muuten tiedä onko palautteen saamisesta olemassa jotain kursseja? edit: ihan joku alkeiskurssikin välttäisi. --Otrfan 5. helmikuuta 2012 kello 11.22 (EET)

Toivottavasti tämä tilanne saadaan vielä normalisoitua niin että annettu esto (ks. Ylläpitäjien ilmoitustaulu) voidaan sovun synnyttyä purkaa. Vaikka täällä onkin korostettu huomautusten aiheellisuutta, niin tosiasia on myös se, että toiminta, jonka kohteeksi PHiittola on aiemmin joutunut, on kyllä ainakin niin lähellä kiusaamista, että inhimillisesti katsoen on hyvin ymmärrettävää, että PHiitola on tästä joutunut niin herkistyneeseen mielentilaan, että reagoi voimakkaasti ja nopeasti pienimpäänkin risahdukseen, olipa sen lähde sitten todistettavasti kytköksissä aiempiin skismoihin tai ei. Tämä on valitettava tilanne, joka mielestäni on nähtävä omien toimintatapojen tarkistamisen paikkana kaikille osapuolille: PHiitolan tulisi myös mielestään epäoikeudenmukaiseen arvosteluun suhtautua tiukan ja ehdottoman asiallisesti, mikä kerää tulisia hiiliä mahdollisella kiusaamismotiivilla liikkeellä olevien pään päälle, ja muiden olisi syytä osallistua keskusteluun niin ikään korostetun asiallisesti kaikenlaista nälvimistä ja edes minkäänlaista värikästä kielenkäyttöä välttäen ja sen verran inhimillisyydellä, että ei syntyisi vaikutelmaa vanhoihin traumoihin palaamisesta. Olen itse joskus varsin uutena käyttäjänä joutunut samankaltaisiin konflikteihin kuin PHiitola ja tämän tuloksena muun muassa tyhjentänyt oman käyttäjäsivuni (mikä näyttää sivumennen sanoen olevan yleinen reaktio tällaisissa tapauksissa), joten tämä neuvo perustuu kokemukseen. --Urjanhai 6. helmikuuta 2012 kello 17.22 (EET)

LA/HA/SA-kriteerit

Kuten olettekin ehkä huomanneet, LA/HA/SA-kriteerit ovat erittäin vanhentuneet ja puutteelliset. Nykytilanne on seuraava:

Kriteeri	Lupaava	Hyvä	Suositeltava
Tarkistettavuus	Sisällön tulee olla objektiivinen, neutraali ja faktuaalisesti tarkka.
Ulkoasu	Artikkelin tulisi noudattaa Wikipedian tyyliohjeita.	Artikkelin tulee noudattaa Wikipedian tyyliohjeita. Artikkelin tulisi olla muodoltaan linjassa muiden vastaavan aihepiirin artikkeleiden kanssa.	Artikkelin tulisi noudattaa Wikipedian tyyliohjeita.
Lähteet	Lähteet tulee mainita.	Lähteet tulisi mainita.	Lähteet tulisi mainita. Viitteiden käyttö on suotavaa tarkistamisen helpottamiseksi.
Kuvitus	-	Kuvitus on toivottavaa, mutta ei välttämätöntä.	Artikkelissa tulisi olla tarpeen mukaan kuvitusta.
Laajuus	-	Artikkelin tulisi olla aiheeseen nähden sopivan laaja.	-
Linkitys	-		Artikkelin ymmärtämisen kannalta keskeisistä aiheista tulisi olla vähintään perustason artikkelit.
Kieliasu	Kielen tulisi olla selkeää. Artikkelin tulisi olla myös maallikolle lukukelpoinen.	Kielen tulisi olla selkeää. Jos artikkeli on käännös, se ei saisi näkyä vierasperäisinä kielioppirakenteina. Artikkelin tulisi olla myös maallikolle mielenkiintoinen ja lukukelpoinen.

Ohjeiden kirjaimen mukaan mentäessä moni nykyinen LA olisi itse asiassa suoraan hyväksyttävissä SA-tasolle. Näin ei tietenkään ole, vaan kaikkien statusten vaatimukset ovat korkeammat kuin mitä ohjeisiin on kirjattu. Ohessa oman ymmärrykseni mukainen esitys de facto -vaatimuksista ja ehdotus uusiksi kriteereiksi kullekin tasolle.

Kriteeri	Lupaava	Hyvä	Suositeltu
Pähkinänkuoressa	Artikkeli on kunnossa ja sisältää aiheen perustiedot.	Artikkeli on hyvätasoinen ja käsittelee aiheen kattavasti.	Artikkeli käsittelee aiheen korkeatasoisesti ja käsittelee aiheen kattavasti.
Pituus	Artikkelin pituus ei vaikuta statukseen. Kattavuuskriteerien on täytyttävä.
Kattavuus	Käsittelee aiheen perustiedot. Mitään keskeistä tietoa ei puutu.	Käsittelee aiheen kattavasti. Mitään keskeistä tietoa ei puutu.	Artikkeli on aiheeseen nähden sopivan laaja ja käsittelee aiheen syvällisesti ja kattavasti. Mitään keskeistä tietoa ei puutu.
Tietosisältö ja neutraalius	Artikkeli on objektiivinen, neutraali ja faktuaalisesti tarkka.	Artikkeli on objektiivinen, neutraali ja faktuaalisesti tarkka. Artikkeli esittelee tarvittaessa erilaisia näkökantoja aiheeseen.	Artikkeli on objektiivinen, neutraali ja faktuaalisesti tarkka. Artikkeli esittelee kaikki merkittävät näkökannat aiheeseen.
Kieli ja luettavuus	Artikkelin kieli on selkeää ilman kirjoitus- tai kielioppivirheitä tai vierasperäisiä rakenteita. Artikkeli on maallikolle lukukelpoinen.	Artikkelin kieli on hyvätasoista ilman kirjoitus- tai kielioppivirheitä tai vierasperäisiä rakenteita. Artikkeli on maallikolle lukukelpoinen.	Artikkelin kieli on korkeatasoista ilman kirjoitus- tai kielioppivirheitä tai vierasperäisiä rakenteita. Artikkeli on maallikolle lukukelpoinen siinä määrin kuin täsmällisyyttä menettämättä voidaan saavuttaa.
Lähteet	Artikkeli perustuu luotettaviin lähteisiin ja lähteet on merkitty. Viitteet on merkitty, jos artikkeli perustuu useampaan kuin yhteen lähteeseen. Artikkelissa ei ole lähdepyyntöjä.	Artikkeli perustuu luotettaviin lähteisiin. Lähdeteosten tiedot on merkittu tarkasti viitemallinein. Artikkeli on kauttaaltaan viitteistetty.	Artikkeli perustuu useisiin luotettaviin lähteisiin. Lähdeteosten tiedot on merkitty mahdollisimman tarkasti viitemallinein. Artikkeli on kauttaaltaan tarkasti viitteistetty. Yksittäiset viitteet eivät käsitä lähteessä kovin suuriin tekstikokonaisuuksia.
Linkitys	Artikkeli on sopivasti linkitetty. Linkit eivät ohjaa täsmennyssivuille.	Artikkeli on sopivasti linkitetty. Linkit eivät ohjaa täsmennyssivuille.	Artikkeli on sopivasti ja tyyliohjeen mukaisesti linkitetty. Linkit eivät ohjaa täsmennyssivuille. Aiheen ymmärtämisen kannalta tärkeät linkit ohjaavat vähintään perustason artikkeleihin. Punaisia linkkejä ei juuri ole.
Kosmeettiset seikat	Artikkeli noudattaa Wikipedian tyyliohjeita. Artikkeli on muodoltaan linjassa muiden vastaavien artikkeleiden kanssa. Artikkelissa ei ole häiritseviä visuaalisia elementtejä.
Kuvitus	Kuvitus kuvatekstein on toivottavaa.	Laadukas kuvitus kuvatekstein on toivottavaa.	Laadukas ja monipuolinen kuvitus kuvatekstein on toivottavaa.

Keskustelu

Keskustelu on suotavaa. Pitke 7. helmikuuta 2012 kello 13.08 (EET)

Viitemallineiden käyttö on käytännön arvioinnissa ollut pakollista jo LA-artikkeleissa. Mun mielestä tästä joustamista LA-tasolla vois harkita. Gopase+f 7. helmikuuta 2012 kello 13.26 (EET)

Joo, minunkin mielestäni LA:ssa riittää, että lähteet on merkitty tavalla tai toisella eikä mallineita välttämättä tarvitsisi. LA voisi myös perustua yhteen lähteeseen (se tuossa jo sanotaankin) ja silloin riittäisi että lopussa on vain lähde mainittu, ilman viitteitä. Suositellusta voisi ehkä miettiä vielä muotoilua punaisten linkkien ja "perustason artikkelien" suhteen, kun siitä on ollut joskus erilaisia mielipiteitä (nyt taitaa taas olla sallivampi linja käytössä), samoin voisi mainita pitääkö johdannossa olla viitteitä tai ei. Mutta nämä on pikku juttuja, yleisesti ottaen Pitke on kiteyttänyt kriteerit hyvin ja olisi erinomaisen suotavaa, että ne vastaisivat käytäntöä.--Tanár 7. helmikuuta 2012 kello 15.57 (EET)

ks. artikkelien ohje#L.C3.A4hteet ja viitteet Lupaavien artikkelien ohjeen kohta lähteet ja viitteet. --Zache 7. helmikuuta 2012 kello 16.28 (EET)

Joo kirjallisissa ohjeissa viitemallineita ei vaadita, mutta käytännön arvioinneissa viitemallineita on vaadittu lähes poikkeuksetta. Gopase+f 7. helmikuuta 2012 kello 18.55 (EET)

Samaa mieltä. Viitemallineiden käyttö ei edes paranna viitteiden ulkoasua tai tarkkuutta millään lailla, joten vaatimus niiden käytöstä LA-tasolla olisi lähinnä turhaa byrokraatiaa. ¬Antilope 7. helmikuuta 2012 kello 17.21 (EET)

Eri mieltä. Viite on pahimmillaan vain linkki sivulle. Ei tietoa mikä on aihe, kuka on julkaisija, kuka on kirjoittaja ja koska julkaistu. Toki itse muotoiltuun viitteeseen saadaan nuokin asiat samalla lailla kuin viitemallineeseen, mutta en keksi mitään syytä miksi niin pitäisi tehdä. Viitemalline standardisoi tavan jolla lähde ilmoitetaan. –Makele-90 7. helmikuuta 2012 kello 18.09 (EET)

Kun linkki on rikki, viitemallineessa on tarvittavat tiedot. Ilman sitä tiedossa on vain epäselvä http://Error 404-koodi. --Pxos 7. helmikuuta 2012 kello 20.19 (EET)

Totta. Jos esimerkiksi merkitään viitteeseen vain osoite http://www.ts.fi/online/kotimaa/279996.html, niin tiedon pystyy tarkistamaan vain niin kauan kuin linkki toimii. Jos linkin lisäksi olisi julkaisu, artikkelin otsikko, päivämäärä yms pystyisi jutun tarkistamaan myös silloin kun linkki ei enää toimi. Ja koska viitemallinneessa on kohdat noille tiedoille, niin tulee ne varmasti todennäköisemmin merkityksi. –Makele-90 7. helmikuuta 2012 kello 20.42 (EET)

Viitteet on oltava, jotta ne eivät jää toisen käyttäjän lisättäväksi. Poiketa voidaan perustellusta syystä. --Thi 7. helmikuuta 2012 kello 20.23 (EET)

Viitteet ehdottomasti mallineisiin ja kunnolla täytettynä. Täysin turhauttavaa jollekin toiselle metsästää jotain sivua, jos ei tiedä edes sen nimekettä. Ei viitemallineiden käyttö ole mitään turhaa byrokratiaa eikä homma ole ylenpalttisen aikaavievää tai vaikeaa. -Htm 8. helmikuuta 2012 kello 07.44 (EET)

Eli viitteet on merkittävä täydellisesti täytetyillä mailineilla myös LA-tasolla? Sama vaatimus kaikkiin: LA, HA, SS? Sen lisäksi että luokitus on jokseenkin turha ellei luokkien ero ole olennainen ja riittävä, ollaan tässä menossa aika kauaksi varsinaisesta LA-artikkelien päämäärästä, eli uusien wikikäyttäjien rohkaisusta ja sitouttamisesta yhteisöön. Liian korkea rima toimiii juuri päinvastaisella tavalla. Viitejärjestelmää on pidetty oppimiskynnykseltään varsin korkeana, about hankalimpana asiana mitä uudelle käyttäjälle vastaan tulee. Nyt ollaan menossa luokitukseen joka ei rohkaise vaan yhä nostaa rimaa. Varmaankin saadaan parempia LA-artikkeleja, mutta projektin kannalta tulos on kuitenkin negatiivinen. En kannata. LA-tasolla asiallisesti viitteistetty tieto riittää minulle. Asiallisella tarkoitan esim. Tekijä: Teos, sivunumero tai nettisivuista Julkaisija: Sivuotsikko linkkinä. Terv. --Riisipuuro 8. helmikuuta 2012 kello 10.27 (EET)--

Minä olen uusi käyttäjä, vanha ihminen ja älyllinen kapasiteettini on varsin olematon. En silti koe viitemallineiden täyttämistä turhauttavana, äkkiä sen oppii. Ei se ole ollut rimana. Ja sittenpähän on viitetiedot niin kuin pitääkin. Koskaan ei mukamas ole aikaa tehdä jotain kunnolla, mutta on aikaa tehdä se kaksi kertaa? Yt, - Htm 8. helmikuuta 2012 kello 12.02 (EET)

No silloin kun ehdotin aikanaan LA-artikkelitasoa niin taso johon keskusteluissa tähdättiin oli kutakuinkin artikkeli jonka kokenut käyttäjä kirjoittaa päivässä ja kenellä tahansa on mahdollisuus tavoittaa kunhan näkee vaivaa. Nyt LA-artikkeleiden taso jotain sen tyyppistä mitä Hyvien artikkeleiden piti olla kun kategoria luotiin tai jopa korkeampi. Hyvien artikkeleiden taso on puolestan omalta osaltaan noussut. Kääntöpuolena tässä on, että tason myötä vaiva niiden luomiseen koko ajan kasvaa ja kysymyksen ei minusta pitäisi kuulua että kuinka korkealla parhaiden artikkeleiden taso pitäisi olla vaan mikä pitäisi olla se perustaso johon tähdätään. Millaisia artikkeleita saadaan kirjoitettua 10000, 20000 tai 50000 kappaletta niin että me kehdataan sanoa niiden olevan kunnossa ilman myötähäpeän tunnetta ja tarjota pokkana esimerkiksi käytettäväksi edelleen? --Zache 8. helmikuuta 2012 kello 11.03 (EET)

Tuossa on pointtia. Itse asiassa LA-tasoa pitäisi "alentaa" lähemmäs (vielä ehdotuksena olevaa) Wikipedia:Tarkistetut artikkelit -tasoa ja toisaalta HA-valintakäytäntöä pitäisi muuttaa enemmän lähemmäs LA-käytäntöä. Nykyinen HA-käytäntö vertaisarviointeineen on byrokraattinen ja raskas verrattuna LA-keskusteluun. Itseäni HA-käytäntö ei ole innostanut lähtemään siihen mukaan (vaikka jotkut LA-artikkelini olivatkin joidenkin mielestä jo lähes HA-tasoa).--Nedergard 8. helmikuuta 2012 kello 11.27 (EET)

Ongelmanahan tässä ei mielestäni ole liian tiukat LA-kriteerit, vaan lähinnä se, että kokeneet käyttäjät tekevät hyvän tai jopa suositellun tasoisia lupaavia artikkeleita. Edelleen LA-artikkelin mielestäni pystyy (toki hieman aiheesta riippuen) tekemään hyvinkin lyhyessä ajassa. Esimerkiksi Keltavatsamurmelin tekemiseen mulla taisi mennä noin tunti, ja sitä nyt ehdotetaan lupaavaksi. Vaikka siis LA-taso tiputettaisiin lähemmäs tarkastettuja artikkeleita, sinne tulisi silti jatkuvasti uusia melko pitkiä artikkeleita, jotka voisivat mennä korkeammalle. Ja sitäpaitsi hyväksi artikkeliksi voi päästä ilman raskasta vertaisarviointia. Hyvä artikkeli -äänestykseen voi viedä ilman minkäänlaista arviointia. Näin esimerkiksi tein artikkelille Susan B. Anthony, jota en siis itse ole luonut (sattumalta vain törmäsin tällaiseen laadukkaaseen artikkeliin). Se on kuitenkin nyt äänestyksessä, ja itse vain lukaisin artikkelin läpi ja korjailin vähän ulkoasua. --PtG 8. helmikuuta 2012 kello 11.42 (EET)

En kyllä näe ongelmaksi asti sitä että jollakin artikkelitasolla on seuraavallekin pääseviä artikkeleja. Sieltähän niitä on helppo löytää ja tuupata ylöspäin. En kyllä ihmettele lainkaan että näin on, niin lähekkäin kriteerit näyttävät käytännössä olevan. Selkeämpi porrastus merkitsisi todennäköisesti noidenkin artikkelien vähenemistä. Terv. --Riisipuuro 8. helmikuuta 2012 kello 12.03 (EET)--

Niin eihän se muuta ongelmaa aiheuta kuin LA-artikkeleiden laadun kasvamisen (mikä on osittain siis positiivinen ongelma, mutta osittain se aiheuttaa vääristymää siitä, minkälainen lupaavan artikkelin pitää olla). Selkeämpi porrastus ei välttämättä poista asiaa, sillä kuten Nedergard yllä sanoi niin häntä ei kiinnosta HA-käytäntö. "Helpompaa" on tehdä hyvä artikkeli ja viedä se lupaavaksi, sillä siihen ei tarvi niin raskasta byrokratiaa. --PtG 8. helmikuuta 2012 kello 12.25 (EET)

Kuten Riisipuuro. ref-tagien väliin sijoitetut lähdetiedot ovat virallisen käytännön mukaisia - miksi LA/HA/SA pitäisi hylätä, jos kaikki vaadittavat lähdetiedot ilmenevät ilman viitemallinetta? Toiseksi viitemallineista saa (muokkaamisen kannalta) täyden hyödyn vain, jos käytetään ref namea ja kaikki viitemallineet on sijoitettu Lähteet-osioon. Kolmanneksi minua kyllä välillä ärsyttää, että jo LA-tasolla nipotetaan siitä, että sivunumeroiden välissä oleva viiva on liian lyhyt tai että sen viimeisen sivunumeron jälkeen ei ole pistettä...--Nedergard 8. helmikuuta 2012 kello 11.12 (EET)

Tässä olen kyllä samaa mieltä. LA-tasolla ei välttämättä tarvisi kaikkien kosmeettisten asioiden olla täydellisessä kunnossa. Mulle ainakin riittäisi, että lähde- ja viitetiedot ovat selkeästi luettavissa. --PtG 8. helmikuuta 2012 kello 11.46 (EET)

Viitteethän saa muokkaustilassa yhdellä painikkeen napsautuksella. Kun aloitin syksyllä 2008, niin en tiedä oliko painike jo silloin olemassa; olin varmaan ainakin vuoden pastennut mallinekoodia ohjesivulta, kunnes huomasin, että kas, nehän ovat tuossa painikkeessakin. Viitemallineita taas aloin käyttää, kun joku oli lisännyt sellaiseen luomaani artikkeliin. Sitä ennenkin ref-ageilla pärjäsi kivasti, mutta jälkikäteen olen harmitellut niitä kymmeniä tai satoja mallineettomia viitteitä, joida ehdin luoda, ennen kuin huomasin viitemallineiden olemassaolon (tai jaksoin opiskella ne, en muista enää kummin päin se meni). Eli luulen, että jokainen käyttäjä, joka on Wikipedian käytössä niin pitkällä, että artikkelit alkavat kolkutella LA:n rajoja, on pelkästään kiitollinen, jos hänelle on näytetty viitemallineiden käyttö jo paljon sitä ennen. Kun taas ne, joille nämä muotoseikat tuottavat ylipääsemättömiä vaikeuksia, yleensä harvoin jaksavat muutenkaan tuottaa LA-rajoja kolkuttelevia tuotoksia. (Joskin nyt on eri asia, pitääkö kaikkia muotoseikkoja tarkasti vaatia vielä LA-tasolla. Mutta tyypillisemmin kuin viitteiden muodosta uuden muokkaajan artikkeli yleensä jää kiinni siitä, että joka tiedolle ei löydy lähdettä, jos on esim. käännetty osa muusta wikistä tms.) --Urjanhai 8. helmikuuta 2012 kello 12.07 (EET)

Viitetyöskentelyn opettamiseen ohjeistus lienee LA-kriteereitä tepsivämpi keino. Esität että viitemallineiden oikea käyttö kuvaa wikikäyttäjän motivaatiota ja kykyä tehdä LA-tason artikkeleita. Eikö tuo ole vähän turhan yläviistosta heitetty näkökulma?

Itse asiassa tämän keskustelun myötä itselleni on tullut hivenen karu kuva siitä miksi tätä arviointiluokittelua harrastetaan. On tietysti tähdellistä että säntilliset ja pitkäaikaiset, kokeneet wikipuurtajat saavat kiitosta työstään, mutta vähän tästä saa sellaisen kuvan niin kuin upseerikerholla jaeltaisiin prenikoita keskenämme. Mosut sitten sotkussa melskaavat mitä melskaavat. Tämä asiasta noin yleisesti, viittaamatta kenenkään kommentteihin. EIkä sekään sinänsä ole paha asia, kyllähän kokeneempienkin käyttäjien on syytä saada työstään arvostusta. Mielelläni näkisin vain että luokittelubyrokratiassa tulisivat paremmin esille ensinnäkin lukijoiden tarpeet ja toiseksi wikipediatyöstä kiinnostuneiden kirjoittajien imaisu tiiviimin yhteisöön. Terv. --Riisipuuro 8. helmikuuta 2012 kello 19.40 (EET)--

Mikä olisi sitten järkevä tapa saada artikkeliluokittelu vastaamaan todelisuutta ja täten varmaankin paremmin vastaamaan lukijoiden tarvetta? Vaikka lukija tietäisikin, mitä tarkoittaa LA/HA/SA-tasot, niin hän todennäköisesti ei tiedä, miksi jokin käytännössä SA-tasolla oleva artikkeli on "vain" LA. Pitäiskö LA-arvioinnista pystyä jotenkin siirtämään HA-arviointiin tässä keskustalassakin mainituilla kriteereillä? Arkkitehtuurin LA-tason artikkeleista laajudeltaan vähintään hyvän tasolla ovat ainakin Bengtskärin majakka, Budapestin arkkitehtuuri, Saaren kartano (Mietoinen) ja Tyrvään Pyhän Olavin kirkko (tosin esimerkiksi Saaren kartano kaipaisi esimerkiksi johdannon kirjoittamista kuntoon). Miten tällaisia artikkeleita, joita niiden tekijä ei halua jostain syystä (kiinnostuksun puute, ajan puute, omien kykyjen väheksyntä, liian kriittinen suhtautuminen omiin artikkeleihin) ehdottaa HA-äänestykseen, voitaisiin siirtää "oikeammalle tasolle" ja näin kertomaan myös lukijalle, että artikkeli on hyvä. --PtG 8. helmikuuta 2012 kello 20.10 (EET)

Sen lisäksi että lähdeviitemallineet on tehty palvelemaan muokkaajia, niin ne todellakin ovat vain ja ainostaan hyvä juttu lukijoille. Ne standardisoivat tavan miten ja missä järjestyksessä lähteen tiedot ilmoitetaan. Varmasti aika hämmentävää lukijalle, jos muokkaajat ilmoittavat lähteessä olevat tiedot omilla koodirimpsuillaan tiedot missä järjestyksessä tahansa tai jättävät muokkajasta riippuen jotain kokonaan ilmoittamatta. Tuossa artikkelissa järjestys on osoite, ajankohta, tekijä, julkaisu, nimeke, mutta tuossa toisessa se onkin merkitty osoite, julkaisu, nimeke, tekijä, ajankohta ja tuossa kolmannessa ei ole muut kuin osoite, julkaisu.

En muuten löytänyt käytäntösivulta Wikipedia:Merkitse lähteet ohjetta missä järjestyksessä lähteen tiedot ilmoitetaan ja tai miten ne muotoillaan kunnolla. Toki ne olivat näkyvillä sivun lopussa olevissa lähdeviitemallinneissa. Onneksi ei tarvitse tällä enempää päätä vaivata, kun käytänkin lähdeviitemallineita. Sama se lukijalle millä koodilla ne lähteet ilmoittaa, kunhan ne näkyvät aina samalla tavalla. Kanssamuokkaajille asia tosin tuottaa harmia. LA-tasolla pitäisi olla tälläiset perusasiat kunnossa. –Makele-90 9. helmikuuta 2012 kello 00.06 (EET)

Noinhan se menee miten Pitke kirjoittaa, mutta muutama muutosehdotus. Lupaavaksi päästäkseen on käytännössä oltava kaikki kohdat lähteistettynä. Ensimmäisen lauseen loppuun voisi lisätä tarkentavan ilmaisun ja lähteet on oltava merkittynä. Toinen muutosehdotus on hyvien ja suositeltujen artikkeleiden linkitykseen. Käytännössähän punaisia linkkejä voi olla suositelluissa, mutta niiden määrä tulisi olla aika pieni ja artikkelit vähäpätöisiä aiheen kannalta. Lauseen voisi muotoilla jotenkin toisin. Myös hyvien artikkeleiden aiheen ymmärtämisen kannalta tärkeät linkit tulisi ohjata vähintään perustason artikkeleihin. –Makele-90 7. helmikuuta 2012 kello 17.03 (EET)

Koska statuksista päätetään äänestyksillä, niin kriteerit ovat kuitenkin vain suuntaa antavia ja niiden täyttymisellä ei ole mitään väliä joidenkin äänestäjien mielestä. –Makele-90 7. helmikuuta 2012 kello 17.11 (EET)

Entä jos äänestystapaa muutetaan? Jospa äänestyksessä olisi listattu kriteerit, ja kuhunkin kriteeriin voisi äänestää "täyttää" tai "ei täytä". --ML 7. helmikuuta 2012 kello 18.49 (EET)

Kannatan. Tämä toisi systemaattisuutta arviointiin.--Tanár 7. helmikuuta 2012 kello 20.08 (EET)

Vois olla ihan toimiva hyvissä ja suositelluissa. Lupaavien arviointikeskusteluihin liian raskas. Gopase+f 7. helmikuuta 2012 kello 22.24 (EET)

Jos se on liian raskas, niin entä kevyempi muotoilu: luetellaan kriteerit ja kysytään, täyttävytkö nämä. Siihen voi äänestää "täyttää" tai "ei täytä" (eli siis kaikki kriteerit samalla kertaa). Ongelmanahan pidettiin juuri lupaavien artikkelien liian korkeaksi karannutta kynnystä.--ML 8. helmikuuta 2012 kello 12.11 (EET)

LA-arviointi ei ole äänestys ja sitä ei pidä kehittää äänestyksen suuntaan. Gopase+f 9. helmikuuta 2012 kello 01.21 (EET)

Siinä ei ole äänestystä sen enempää kuin nytkään. Nyt kerrotaan epämääräisesti, onko artikkeli lupaava vai ei. Jatkossa kerrotaan, täyttääkö artikkelin lupaavat kriteerit vai ei. Siinä se ainoa eroa. --ML 9. helmikuuta 2012 kello 11.40 (EET)

HA- ja SA-äänestyksien muuttaminen kriteeripohjaisiksi arvioinneiksi olisi kyllä kannatettava ajatus. Äänestyksiä tulisi käyttää vain kun konsensuksen saavuttamista ei voida pitää mielekkäänä, kun taas HA- ja SA-merkintä pitäisi artikkelille myöntää mielestäni vasta kun kriteerien täyttymisestä on jonkinlainen yhteisymmärrys. Jafeluv 8. helmikuuta 2012 kello 12.07 (EET)

Ensinnäkin Pitkelle kiitokset, tämä on selkeä taulukko ja tämän tulisi päivitettynä jatkossa olla arviointiohjeena. Kannatan ML:n ajatusta.

Katsoessa arviointiperusteita tulee itselläni kyllä väistämättä mieleen onko kolme porrasta tarpeen. En oikein ymmärrä sitä logiikka joka on LA-tason tiukkojen laatuvaatimusten takana esimerkiksi viitteistyksessä. Itselleni riittäisi LA-tasolle se että artikkelin olennaisimmat kohdat on viitteistetty asiallisesti - mallineella tai muuten. LA-tasollahan on tarkoituskin jättää artikkeli toisten muokkaajien kehitettäväksi.

Arviointiperusteista on saatava selvä ja ominaisuuksiltaan olennaisin portain muuttuva haarukka. Jos näin ei ole meillä on kolmessakin portaassa ainakin yksi liikaa. Itse laskisin LA-tasoa johonkin joka olisi keskimääräistä Wikiartikkelia parempi taso, mutta alin jota ilman suurempaa myötähäpeän tunnetta voisi kutsua yhteisön mielestä lupaavaksi. Nyt pidän kyllä esitetyillä nykyisillä de facto- kriteereillä kolmea luokkaa liioitteluna ja turhaa byrokratiaa aiheuttavana.

Lisäksi luokittelutermit ovat hankalia: ei Wikiasioita tuntematon käyttäjä tiedä Hyvän ja Suositellun artikkelin järjestystä. Kyllähän käyttäjä arvaa suositeltujen olevan jollain tavalla ainakin keskimääräisiä artikkeleja parempia, mutta ei hän voi nimestä päätellä että ne ovat parhaat artikkelimme. Meillä voisi olla Suositellut-määritys aivan yhtä hyvin vaikkapa kelvolliset artikkelit, jotka ovat melko hyviä. Kyllähän asia selviää nopeastikin tutustumalla arviointikriteereihin, mutta kyllä luokitteluportaiden järjestyksen pitäisi ilmetä jo termeistä (A, B, C / *, **, *** / tyydyttävä, hyvä, erinomainen jne.)

Asia kyllä korjautuisi aika lailla jo kun tuo Suositellut vaihdettaisiin Erinomaisiksi tai vastaavaksi. Homman voisi korjata kyllä melkoisen kohdalleen myös ilman mitään nimenmuutoksia esittämällä esim. mallineessa asteikko graafisesti sellaisella tavalla että järjestys ilmenee selkeästi. Terv. --Riisipuuro 7. helmikuuta 2012 kello 21.32 (EET)--

Erinomainen, hyvä, kelpo tai tähtiä 1-3 kpl. Gopase+f 7. helmikuuta 2012 kello 22.22 (EET)

Muiden wikien nimityksiä:

• Suositeltu = engl. Featured, vir. Eeskujulik (esikuvallinen), ruots. Utmärkta artiklar (erinomainen), saks. Exzellent, "besonders gut" (erinomainen, erityisen hyvä), ransk. Articles de qualité (laadukkaat artikkelit), ital. Voci in vetrina (näyteikkunassa olevat artikkelit).
• Hyvä = engl. Good, vir. Hea (hyvä), ruots. Bra (hyvä), saks. Lesenswerte (lukemisen väärti), ransk. Bons articles (hyvät artikkelit), ital. Voci di qualità (laadukkaat artikkelit)
• Lupaava = engl. B-class, ruots. Rekommenderade artiklar (suositellut artikkelit), tansk. Lovende artikler (lupaavat artikkelit)

Tästä huomaa, kuinka erilaisia nimityksiä muissa kielissä on ja että yleisesti käytössä on vain kaksi laatuluokkaa. --Pxos 7. helmikuuta 2012 kello 23.15 (EET)

Enwikissä on varsinaisena laajempana luokituksena Quality scale ja wikiprojektien sisällä on tuon rinnalla vielä importance scale. --Zache 8. helmikuuta 2012 kello 06.09 (EET)

Poistettu lupaava-tasosta engl. käännös, koska kyseessä on eri asteikko. --Pxos 9. helmikuuta 2012 kello 06.42 (EET)

Arviointiviidakosta: ei ole ihme jos vasta-alkajat/satunnaiset käyttäjät menevät sekaisin, koska yhteenveto wikin kaikista arviointitavoista puuttuu. KUn sekaan heitetään vielä merkityt versiot yms., niin siinä menee jo vakikäyttäjäkin sekaisin. Yhteenvetosivu, jolla olisi kaikkien arviointitapojen selitykset olisi todella tarpeellinen.--Nedergard 8. helmikuuta 2012 kello 06.43 (EET)

Listoista muuten puuttuu kokonaan tynkä-luokitus, joka on myös arviointiluokka. --Zache 8. helmikuuta 2012 kello 06.09 (EET)

Myös Wikipedia:Tarkistetut artikkelit, Wikipedia:Minitynkä ja Wikipedia:HOK puuttuvat. --Alcedoatthis 8. helmikuuta 2012 kello 06.50 (EET)

Kaikenlaisissa arvioinneissa on aika helppo pakottaa yhteisö noudattamaan omaa tahtoaan jonkun kriteerin suhteen. Esim. vaikka noi lupaavat artikkelit ja viitemallineet: Ensin vahtii että kaikissa artikkeleissa on viitemallineet. Sitten alkaa vaatia niitä kaikissa artikkeleissa. Sitten vastustaa artikkelin lupaavuutta vain sillä perusteella, että viitemallineet puuttuvat. Käytännössä LA-vaatimukset ovat näin kiristyneet, ja yksi käyttäjä on toteuttanut oman visionsa yhteisön vision sijaan. Eipä tolle oikein mitään voi, jos joku haluaa noin toimia.

Käytännössä asian korjaamiseksi pitäisi aloittaa keskustelu LA-ohje sivulla, jossa keskusteltaisiin viitemallineiden tarpeellisuudesta. => Keskustelussa ehkä todetaan, että viitemallineita ei tarvita. => Keskustelu ohjeen uudesta sanamuodosta, joka erikseen mainitsee, että viitemallineita ei tarvita. => Uusi sanamuoto ehkä käyttöön. => Vahtia, että sovellus arvionneissa on todellakin, että viitemallineita ei enää vaadita. => Ohjetta noudattamattomien käyttäjien huomauttaminen aiheesta ja x-määrä keskustelua aiheesta. => Kaiken tämän jälkeen ehkä päästään tavoitteeseen. Ja ruljanssin jälkeen voikin sitten aloittaa alusta jonkun toisen kiristyneen kriteekin kohdalla. Kiitos ei. Eiköhän ihan jokaisen käyttäjän pitäisi ite tajuta, koska mennään kohtuuttomuuksiin (ja kyllä: myös mulla itellä on asiassa parantamista) Gopase+f 8. helmikuuta 2012 kello 14.49 (EET)

Artikkelien arviontitaulukko

ML:n ehdotuksesta:

Meillä on siis nyt yo. keskustelussa mainittuja artikkelin kokonaistasoa arvottavia luokitteluja. Positiivisia, keskimääräistä parempaa tasoa osoittavia ovat Tarkistetut, Lupaavat, Hyvät ja Suositellut, siis asteikko 1-4. Voisiko artikkelin yhteydessä olla keskustelusivulla ominaisuustaulukko, jossa suurin piirtein Pitken taulukoimat ominaisuudet olisi arvioitu sen mukaan mikä luokka 1-4 toteutuu? Eli jos lähteistys toteutuu täydellisesti niin 4 mylpyrää, jos kattavuus vain HA-tasolle siihen kolme jne? Tällöin artikkelin kokonaistilanne olisi nähtävissä ja muokkaajat voisivat keskittyä olennaiseen. PtG:kin esille tuoma "väärä" luokitus olisi helpompi havaita. Alimmilla tasoilla täyttynyt pisteytys voisi automaattisesti johtaa statuksen saamiseen. Muilla pisteytys toimisi arviointiapuna. Tarkkuutta saisi lisää käyttämällä puoliasteikkoa: 2½ = HA-tason vaatimukset täyttyvät osin.

(En ole liiemmin seurannut artikkeliarviointeja tai ko. systeemia, joten ao. esitys voi olla toteutuskelvotonkin. Jotain tällaista on keskusteltu joskus, mietittiin noita luokittelun osa-alueita. Yhtään en muista missä tai milloin. Terv. --Riisipuuro 8. helmikuuta 2012 kello 12.38 (EET)--

Artikkelien arviointi -sivu

Ei tätä kukaan muu tehnyt, niin tein itse: Wikipedia:Artikkelien arviointi.

Mielestäni siihen tuli melkein kaikki tasot, joskin merkityistä versioista en ole pysynyt koko ajan tasalla siinä missä mennään... Mutta korjata saa. PS. Pitke: kopioin hienon taulukkosi ilman lupaa mutta lienee OK ;) --Nedergard 8. helmikuuta 2012 kello 15.09 (EET)

Mites muuten tuo tynkäluokittelu. Se on mielestäni ihan rinnakkainen artikkelin laatuarviointiin. Tarkistettu artikkeli voi mielestäni olla tynkä, sillä tarkistettu artikkeli ei määrittele artikkelin pituutta (kuin että artikkelilla tulee kunnollinen johdanto). Jos olen oikein käsittänyt, tarkistettu artikkeli -merkinnällä on tarkoitus kertoa, että artikkeli on muodollisesti kunnossa (wiki-muotoilu, kieli, lähteet ok). Sen ei siis tarvi käytännössä olla tynkää pidempi. --PtG 8. helmikuuta 2012 kello 21.36 (EET)

Itse hahmotin asian sillä tavalla, että kun tynkäartikkeli merkitään tarkistetuksi niin se samalla lakkaa olemasta tynkä. Ts. tarkistettu artikkeli olisi tyngän ja lupaavan väliin jäävä arviointitaso. Eihän tynkyys ole kiinni pituudesta esim. kilotavujen määrällä mitattuna. Pikemminkin tynkämerkinnän tarkoitus olisi kertoa, että artikkelin tietosisältö on helposti parannettavissa olennaisilta osiltaan, vaikka perustiedot olisivatkin jotakuinkin kasassa. Muokkasin tuota ehdotusta vastaavasti. --Alcedoatthis 8. helmikuuta 2012 kello 23.17 (EET)

Käytännössä tynkä-mallineella tägättyjä artikkeleita on valittu La-artikkeleiksi ilman mitään laajennusta sisältöön. Tynkä on hyvin lavea käsitys artikkelin tilasta, ja välillä tynkä-mallinettakin käytetään ihan puhtaasti väärin oman kannan esittämiseksi. Eli johdonmukaisuus puuttuu. Gopase+f 9. helmikuuta 2012 kello 01.14 (EET)

Johdonmukaisuus tosiaan puuttuu, ja siksi meillä on valtava määrä tynkiä --- osittain ehkä siksi, että tynkämerkintä jätetään "varmuuden vuoksi" artikkeliin, osittain siksi että tyngiksi merkataan kaikki lyhyeltä näyttävät artikkelit. Hahmottelen itse sellaista laadunarviointiskaalaa, jossa ovat seuraavat tasot: HOK < Minitynkä < Tynkä < Tarkistettu < Lupaava < Hyvä < Suositeltu. Jokainen artikkeli pitäisi pystyä sijoittamaan jollekin yhdelle tasolle näistä edellämainituista. Uusia "tarkistettuja" ja "lupaavia" artikkeleita pitäisikin etsiä tynkien joukosta yhtä lailla kuin kokonaan arvioimattomista. Tynkyyden ja tarkistettuuden arvioiminen pitäisi hoitua aivan minimaalisella byrokratialla. Mulle riittäisi se, että joku äänioikeutettu käyttäjä yksinkertaisesti tsekkaa artikkelin läpi, poistaa tynkämerkinnän ja lisää tarkistettu-merkinnän. Keskustelusivulle maininta "Merkattu tarkistetuksi, kaikki perusasiat olivat kunnossa." --Alcedoatthis 9. helmikuuta 2012 kello 01.28 (EET)

Meillä on runsaasti laadusta kertovia määritteitä artikkeleille. Tynkämerkinnät kertovat artikkelin kattavuudesta. Ne, ja lisää vastaavia löytyy sivulta Wikipedia:Huomiota kaipaavat sivut. Yhteistä näille on se, että artikkelin kokonaisuutta ei arvioida, vaan tilanne arvioidaan yhden ominaisuuden suhteen. Tämän vuoksi niistä ei saa rakennettua asteikkoa, artikkeli voi kuulua niistä useampaan. Lupaava < Hyvä < Suositeltu -sarja muodostaa sen sijaan asteikon, ja esitetyn Tarkistettu-ehdotuksenkin voisi mieltää alimmaksi portaaksi samalle asteikolle. Yleisarviointi vs. yksittäinen ominaisuus on merkittävä ero myös artikkelin käyttöä punnitsevalle lukijalle. Eri asia on onko meillä syytä olla neli- tai edes kolmiportaista artikkelien laatuasteikkoa, ja millä kriteereillä. Terv. --Riisipuuro 9. helmikuuta 2012 kello 06.33 (EET)--

Älkää kysykö, mistä johtuu väkivalta

Siirretty sivulta Keskustelu käyttäjästä:Phiitola sinne kuulumattomana, ja kun keskustelussa mainittiin käytännöt, niin arvoin tekstin tänne. --Lax 8. helmikuuta 2012 kello 15.04 (EET)

Ja jos hiuksia aletaan halkoa, niin Wikipedia:Ei henkilökohtaisia hyökkäyksiäkin näköjään kieltää ainoastaan väkivallalla, kuolemalla ja oikeustoimilla uhkaamisen. Rohkenisin kuitenkin väittää, että toisen Wikipedistin hakkaaminen ja tappaminen olisivat myös henkilökohtaisia hyökkäyksiä. --Otrfan 7. helmikuuta 2012 kello 19.09 (EET)

Totta kai ne ovat henkilökohtaisia hyökkäyksiä, mutta ne eivät ole sitä Wikipediassa vaan reaalimaailmassa. Sitä varten on ihan oikeat oikeusistuimet. -- Piisamson 7. helmikuuta 2012 kello 19.12 (EET)

Ja mielestäsi ei olisi peruste estolle, että esim. wikiriitojen päätteeksi käy vetämässä toista osapuolta lättyyn? Tervetuloa vain tänne takaisin riitelemään, kun tuo lättyyn vetäminen on reaalimaailman ongelma. --Otrfan 7. helmikuuta 2012 kello 19.17 (EET)

Ei tietenkään ole. Rikoksista rangaistaan käräjäoikeudessa. Wikipedia ei ole eikä sillä ole tuomioistuinta, eikä myöskään resursseja tai mahdollisuutta tutkia rikostapauksia. -- Piisamson 7. helmikuuta 2012 kello 19.22 (EET)

Just joo. Eli kun wikipediassa esitetty uhkaus onkin laiton uhkaus ei siitä enää annetakaan estoja. Ei se nyt ihan näin taida mennä... Gopase+f 7. helmikuuta 2012 kello 19.25 (EET)

Ei, vaan Wikipediassa esitettyä laitonta uhkausta me voidaan tutkia, koska se on tapahtunut Wikipediassa. Sitä, mitä tapahtuu Wikipedian ulkopuolella me sen sijaan ei voida tutkia, eikä meillä oikeastaan ole siihen tarvettakaan. -- Piisamson 7. helmikuuta 2012 kello 19.29 (EET)

Eiköhän rikosten tutkiminen kuulu poliisille. Ei "meille". Gopase+f 7. helmikuuta 2012 kello 19.32 (EET)

Näin on. Rikosten tutkiminen kuuluu poliisille, ja rikosten rankaiseminen kuuluu oikeusistuimelle. Me ei puolestaan edes tiedetä, minkänimisiä ihmisiä nimimerkkien taustalla on, joten ajatuksenakin on vähän absurdi että fyysisessä maailmassa tapahtuvasta rikoksesta ruvettaisiin antamaan estoja Wikipediassa. Toki silloin kun rikos tapahtuu Wikipediassa, se yleensä rikkoo myös jotakin käytäntöä ja aiheuttaa sen vuoksi eston. -- Piisamson 7. helmikuuta 2012 kello 19.44 (EET)

Käytäntötulkintaongelmien välttämiseksi varmaan käytäntöön kannattaa sitten kirjata, että toisten wikipedistien pahoinpiteleminen, surmaaminen ja käräjille vienti on Wikipedian kannalta hyväksyttävää toimintaa. --Otrfan 7. helmikuuta 2012 kello 19.27 (EET)

Niinhän minä juuri sanoin. Miten ihmisen voi pahoinpidellä Wikipediassa? -- Piisamson 7. helmikuuta 2012 kello 19.29 (EET)

Siis haluatko todellakin tuon kirjattavaksi käytäntöön? --Otrfan 7. helmikuuta 2012 kello 19.43 (EET)

Sellainen asia näemmä kaipaisi kirjausta, että Wikipedian käytännöt koskevat Wikipediaa, eivätkä Wikipedian ulkopuolella tapahtuvia asioita. -- Piisamson 7. helmikuuta 2012 kello 19.47 (EET)

Nykyään Wikipedia:HH mainitsee myös käyttäjän vainoamisen ja käytännössä on linkki en-wikin käytäntöön, joka puolestaan mainitsee Off-wiki harassmentin, josta sanotaan mm. "As is the case with on-wiki harassment, off-wiki harassment can be grounds for blocking, and in extreme cases, banning". Tuo sitten ilmeisesti ei täällä päde. --Otrfan 7. helmikuuta 2012 kello 19.57 (EET)

Kerro mulle minkälaista toimintaa on Wikipediassa vainoaminen, ja jos vielä saan linkin missä se määritellään olen vähän aikaa tyytyväinen. --Jesse-vainaa 7. helmikuuta 2012 kello 20.19 (EET)

Aiheesta lienee lähinnä vain tämä ehdotus: Wikipedia:Käyttäjän häirintä (täydentäkää jos on muuta). TÄSM: Katso myös artikkelista olevat linkit muiden Wikipedioiden vastaaviin käytäntöihin. --Aulis Eskola 7. helmikuuta 2012 kello 20.27 (EET)

Poikkeuksiakin voidaan tehdä, mutta ne on syytä kirjata käytäntöihin tarkoin, samoin myös mikä on toimintamalli niiden suhteen. En-wikin off-wiki harassment keskittyy lähinnä muilla internet-foorumeilla tapahtuviin henkilökohtaisiin hyökkäyksiin, ja sekin on kirjoitettu lähinnä muotoon "voidaan ottaa huomioon raskauttavana tekijänä". Näin siksi, että Wikipedian ulkopuolisten sivujen osalta kirjoittajan yhteyden toteaminen johonkin Wikipedia-käyttäjätunnukseen on usein vaikeaa. -- Piisamson 7. helmikuuta 2012 kello 20.22 (EET)

Voidaan ottaa huomioon "As is the case with on-wiki harassment". Kaikki käytännöt pitäisi näköjään aina kirjoittaa ehdottomiin muotoihin, ettei joku alkaisi inttää "mutta kun ei ole välttämättä kielletty". --Otrfan 8. helmikuuta 2012 kello 04.18 (EET)

Ei tässä nyt ole kyse siitä, mikä on tai minkä pitäisi olla kiellettyä, vaan siitä, että me voidaan hallita ja selvittää asioita Wikipedian ulkopuolella hyvin huonosti. Jos joku panettelee Wikipedian käyttäjää Piisamson vaikkapa Suomi24.fi:ssä nimimerkillä Otrfan, on vaikea sanoa oletko se sinä, vai onko se joku sinuna esiintyvä joka itse asiassa vainoaa sinua tai meitä molempia. En-wikin pääartikkeli aiheesta on en:Wikipedia:Linking to external harassment, eli koko off-wiki -käytännön lähtökohta on tilanne, jossa käyttäjä yrittää kiertää käytäntöjä linkittämällä Wikipedian ulkopuolisille keskustelusivuille. -- Piisamson 8. helmikuuta 2012 kello 06.53 (EET)

Kyläluetteloiden lähteet

Nopealla silmäyksessä monesta kunta-artikkelista (esim. Puumala) löytyy kyläluetteloita. Niille ei ole kuitenkaan ilmoitettu mitään lähdettä. Jos joku tietää, mistä nuo luettelot ovat ja innostusta riittää, niin lähdemerkinnän voisi liittää jokaiselle sivulle. Samoin olisi syytä erotella tarkkaan lähteestä otettu historiallinen kylänjako ja luetella siitä erillään nykyiset taajamat ja muut asuinalueet, jotka ovat syntyneet vasta myöhemmin ja joista kyläjako ei kerro. --Raksa123 10. helmikuuta 2012 kello 12.57 (EET)

Joskus huomasin, että wikipedian kyläluetteloissa oli samoja "virheitä" kuin tuolla [2]. Ite aloittaisin sieltä vertaamisen. Gopase+f 10. helmikuuta 2012 kello 13.00 (EET)

Tuo on varmaan yksi lähde, jota on saatettu käyttää. Toinen, jota on voitu käyttää, on hakuteos Suomenmaa 1970-luvulta, joka on yleisesti merkittykin lähteeksi monissa kunta-artikkeleissa. Jälkikäteen lähdemerkintää kuitenkin lienee mahdoton liittää, kun ei voida tietää, mitä lähdettä on käytetty. Lisäksi on paikallisia lähteitä, kuten esim. pitäjänhistoriat, maakuntamuseoiden (ainakin Turun maakuntamuseo) rakennuskulttuurijulkaisut jne. Eli käytännössä jos haluaa lähteistää, pitänee itse etsiä lähde ja tarkistaa siihen verraten.--Urjanhai 10. helmikuuta 2012 kello 13.09 (EET)

Kuitenkin tuo vanhoihin kirkonkirjoihin perustuva luettelo ei liene lähteenä paras mahdollinen, koska nykyaikaan nähden siinä voi olla muutoksia ja kenties myös epätarkkuuksia. Samoin Suomenmaan kyläluettelo on kyllä tarkka, mutta kun siinä luetellaan "henkikirjakylät", niin mukana on myös kunnasta toiseen siirrettyjä naapurikuntiin kuuluvien kylien takamaapalstoja, jotka naapurikunnan puolella eivät ole varsinaisesti historiallisia kyliä. Siksi jokin paikallinen lähde yleensä olisi paras, mutta jos haluaa nopeasti tarkistaa tai lähteistää, niin näillä varauksin tuo genealogia.fi on parempi kuin ei mitään ja Suomenmaa luultavasti sata vuotta nuorempaan tietoon perustuvana edelleen parempi.--Urjanhai 10. helmikuuta 2012 kello 13.23 (EET)

Genealogi.fi on tehty amatööritutkijoita varten, jotka lukevat itse kirkonkirjoja. Niille tuollaiset historialliset kyläluettelot ovat hyödyllisiä. Wikipedian näkökulmasta noita kyläluetteloita ei voi oikein käyttää lähteenä yhtään millekään. Tod näk wikipedian kyläluettelot on tuotu tuolta ehkä jopa kopioimalla, koska samat virheet löytyy kummastakin paikasta. Gopase+f 10. helmikuuta 2012 kello 19.50 (EET)

Ja tilastollisista taajamista taas on tilastokeskuksella ollut muutaman vuoden välein päivitettävä julkaisu, joka kai jonnekin vuoteen 2005 ilmestyi painettuna, mutta uusin versio on vain excel-taulukkona, joka on sieltä myös saatavissa (ja myös wikipedistit ovat sitä edelleen mailailleet keskenään).--Urjanhai 10. helmikuuta 2012 kello 13.28 (EET)

Kun taas asuinalueista epävirallisina ei taida oikein olla muuta lähdettä kuin esim. Kansalaisen karttapaikka tai kuntien omat opaskartat ja karttapalvelut. Joillain kunnilla (kuten Valkeakoski) on myös kartta kaupunginosajaosta netissä, kun taas toisilla ei ole.--Urjanhai 10. helmikuuta 2012 kello 13.30 (EET)

Ja edelleen Maakuntien liitoilla voi maakuntakaavoissaan olla tietoja kyläkeskuksista (joskus myös netissä). Niissä kuitenkin käytetty käsitteistö voi ehkä vaihdella maakunnittain, samoin kuin eri aikoina.--Urjanhai 10. helmikuuta 2012 kello 13.32 (EET)

Hiskistä haetut kyläluettelot ovat jo lähtökohtaisesti täyttä roskaa. Lähde nimittäin käsittelee historiallisia seurakuntia ja wiki-artikkelit, joihin kyliä on tungettu, nykyisiä kuntia, mikä on varsinkin kaikkien kuntaliitosten ja erotusten jälkeen aivan eri asia. Esim. Hollola-artikkelissa mainittiin kyliä, jotka ovat nykyisin Lahden kaupunginosia. Pois vain kaikki. --ML 10. helmikuuta 2012 kello 20.26 (EET)

Merkityt versiot -tilannekatsaus viikolle 7

Tällä hetkellä lähes kaikilla aktiivisilla vakiokäyttäjillä on seulontaoikeudet, translatewiki käännökset ovat perusseulonnan osalta järkeviä ja muutenkin homma kaiketi toimii. Selviä työn alla olevia asioita ovat monitasoisen arvioinnin säätäminen kuntoon. Enimmäkseen kyse monitasoisessa arvioinnissa on tällä hetkellä se, että mitä sillä voi tehdä ja mitä halutaan tehdä. Ainakin Thi:n ehdottaman tarkistetut artikkelit -artikkeliluokan toiminnan tukeminen on päämäärien joukossa. Toinen asia on seulojaoikeuksien jakaminen edelleen. Tällä hetkellä seulojia on 416 kappaletta ja arvioilta seulojiksi sopivia käyttäjiä olisi 1000 - 2000 joskaan kaikki heistä eivät ole Wikipediassa aktiivisia.

Viikon TODO -lista

1 Merkittyjen versioiden käyttöliittymä vakiona näkyviin seulojille

Päämääränä tässä on ensinnäkin alkaa poistamaan piilotusta sekä saada kokemusta siitä onko käyttöliittymä riittävän hyvä jotta piilotuksen voisi poistaa kokonaan. Samalla nähdään kuinka aktiivisesti seulontaa todellisuudessa käytetään. Eli piilotuksen poistuttua käyttöliittymä on näkyvillä seulojille ja näytä merkityt versio käyttöliittymä -pienoisohjelma poistuu käytöstä.

2 Monitasoisen arvioinnin testaaminen.

Tällä hetkellä ainoat jotka ovat käyttäneet merkittyjen versioiden monitasoista käyttöliittymää ovat minä. Pxos ja Thi. Olisi kuitenkin hyvä, että sitä muutkin testaisivat ihan vain siksi, että saadaan useammalle käyttäjälle avattua sitä miten tuo lisäosa varsinaisesti toimii. Tätä varten tein Näytä monitasoinen merkityt versiot -käyttöliittymä. -pienoisohjelman jolla saa arviointivalikot näkyville. (Löytyy kohdasta: Asetukset → Pienoisohjelmat → Ulkoasu → Näytä monitasoinen merkityt versiot -käyttöliittymä ) Tällä hetkellä tilanne monitasoisessa arvioinnissa on se, että se mitä ollaan sillä tekemässä, miten ja milloin on toistaiseksi avoinna. Samoin käytössä olevat termit. Asiasta keskustellaan täällä.

Lyhyesti nykytilanne on se, että käytössä on yksi arviointiskaala nimeltä tila jolla artikkeliversioille voidaan antaa arviointitasoja väliltä 1-3. Tällä hetkellä tila arviointiskaalan arviointitasot ovat seuraavat (ks. Ohje):

• arviointitaso 1 (silmäilty) ; vain tuoreimmat muutokset ovat katsottu sotkuvapaiksi tai vaihtoehtoisesti artikkelissa on ongelmia.
• arviointitaso 1 (silmäilty) ; artikkeli on luettu läpi, mutta siinä ongelmia. Ongelmat on merkitty korjattava-mallineilla. → Laatutasoksi tulee Katsottu .
• arviointitaso 2 (katsastettu); artikkeli on luettu läpi ja katsottu sotkuvapaaksi. Tämä vastaa nykyistä käyttäjien tekemää seulontaa. → Laatutasoksi tulee Katsottu .
• arviointitaso 3 (hyvin lähteistetty) ; Artikkeli on kunnossa ja hyvin lähteistetty. → Laatutasoksi tulee Laadukas .

Arviointimallina on toistaiseksi merkittyjen versioiden mukana tuleva vakioarviointi.

Tässä artikkeliversioita arvioidaan manuaalisesti arvoihin 1-3 ja automaattiset arvioinnit asettavat artikkelin aina tasolle 1. Eli jos seuloja muokkaa arviointitasolle 3 (hyvin lähteistetty) merkittyä artikkelia, niin muokatun artikkelin uusi automaattinen arviointitaso on 1 (silmäilty). Tullakseen arvioiduksi takaisin arviointitaso kolmeen (hyvin lähteistetty), niin artikkeli pitää arvioida käsin. Idea tässä on, että seulojien muokkaukset ovat automaattisesti merkitty sotkuvapaiksi, mutta sitä korkeammat arviointitasot vaativat aina ihmisarviointia. Arvioija voi olla muokkaaja itse ja tarkoitus erillisessä hyväksymisvaiheessa on se, että kun pysähdytään tsekkaamaan tehdyt muutokset niin saadaan samalla poimittua typoja yms muita kämmejä joita väistämättä vakituisillakin käyttäjillä tulee.

Se mitä toivoisin ainakin joidenkin tekevän on se, että testattaisiin miten hyvin tuo vakioarviointimalli toimii. Käytännössä siis sen jälkeen kun olet muokannut jotain artikkelia, niin katso läpi tekemänsi muutokset ja aseta artikkelille arvioimansi taso. Eniten tässä kiinnostaa se, että miten työläältä tuo käytännössä tuntuu ja löytyykö tuolla tavoin virheitä.--Zache 13. helmikuuta 2012 kello 05.51 (EET)

Tasot 1-2 ovat siis puhdasta vandalimitarkistusta. Miten tuo kolmostasolle nosto: riittääkö tarkistukseen se että lähteistys näyttää asialliselta ja riittävältä, vai käydäänkö lähteitä läpi? Onko tasolle viitteistysvaatimusta? Terv. --Riisipuuro 13. helmikuuta 2012 kello 06.32 (EET)--

Thi on käyttänyt arviointitasolle 3 merkitessään tarkistettujen artikkeleiden kriteerejä. Se riitää, että lähteistys vaikuttaa asialliselta ja riittävältä. Viitteitä pitäisi ola, mikäli artikkeli on vähänkään pidempi. --Zache 13. helmikuuta 2012 kello 08.38 (EET)

Nykyisellä toiminnallisuudella tasoa 1 ei pitäisi ottaa edes koemielessä käyttöön sillä ajatuksella, että siihen merkittäisiin artikkelit joista on tarkistettu vain tuorein muutos. Syy on se, että tähän mennessä silmäillyt artikkelit on kertaalleen luettu pikaisesti kokonaan läpi, ja tuo työ menee kokonaan hukkaan jos nuo artikkelit sekoittuvat artikkelien kanssa joista on tarkistettu vain tuorein muutos. Ja niinhän nykyisin käy, koska artikkelit eivät pysy tasoilla 2 ja 3 vaan putoavat seulojan tehdessä muutoksen tasolle 1, joka siis voi sisältää ilmiselvää vandalismia, jos siihen ryhdytään merkitsemään artikkeleita vain tuoreimman muutoksen perusteella. --Jisis 13. helmikuuta 2012 kello 07.40 (EET)

Noh, muutin taso 1:n sanamuotoa niin nyt se vastaa nykyistä arviointitasoa. Noin yleisesti kuitenkin, niin ei sillä ole suurtakaan väliä vaikka nuo sekoittuisivat kun testaillaan. Ensinnäkin, niin ei jengi loppujen lopuksi lue artikkeleita mitenkään hirveän syvällisesti ja arvioitujen joukossa on väistämättä artikkeleita joissa on ilmiselvää sotkemista. Toinen syy on se, että siinä vaiheessa kun asetukset vihdoin muuttuvat niin artikkeleiden sen hetkisiä arviointitasoja joudutaan joka tapauksessa muuttelemaan botilla. Tuolloin ole väliä sillä onko artikkelin sen hetkinen taso 1 vai 2, koska todennäköisesti joka tapauksessa siihen joutuu tekemään jotain päättelyä siitä mille tasolle artikkelit kuuluvat. Esimerkiksi jos artikkeli on ollut joskus tasolla 3, niin se kuuluu tasolle kolme tai jos artikkeli on arvioitu joskus tasolle 2 tai sen ensiarvio on enne päivämäärää X niin se kuuluu tasolle 2. jne --Zache

Korjasin muuten sen piilotuksesta aiheutuneen bugin, että rekisteröimättömillä käyttäjillä vakautettujen sivujen muokkaukset vain katosivat ja nyt vakautetuissa artikkeleissa on infolaatikko joka kertoo jos vakautetussa sivussa on odottavia muutoksia sekä linkki tuoreimpaan versioon. Seulojilla on tämän lisäksi laatikko kertomassa, että sivu on vakautettu. Joten jos vastaan tulee sivuja joita sotketaan säännöllisesti (esim), niin niitä voi nyt minusta aika surutta vakauttaa suht pitkäksi ajaksi (esim puoli vuotta) tuoreimpaan sotkuvapaaksi merkittyyn versioon. Vakautus siis tarkoittaa tässä sitä, että sisäänkirjautumattomat käyttäjät näkevät vakiona silmäillyn version tuoreimman version sijaan ja vakautuslinkki löytyy ylläpitäjän käyttöliittymässä olevasta sivun suojausvalinnoista. (Ohje) --Zache 16. helmikuuta 2012 kello 09.27 (EET)

Käytäntömuutosehdotuksia käytäntöön esto

Ehdotan kahta käytäntömuutosta käytäntöön esto.

1. Ensimmäinen ehdotus koske estosta ilmoittamista estetyn käyttäjän keskustelusivulla. Nykyinen käytäntö sanoo näin: Yleensä estosta tulee ilmoittaa estetyn käyttäjän keskustelusivulla. Tästä voidaan poiketa esimerkiksi, jos kysymyksessä on laajahko vandalismihyökkäys, jolloin yksittäisten ilmoitusten jakaminen ei ole järkevää.

• Ehdotan, että estosta pitää aina ilmoittaa estetyn käyttäjän keskustelusivulla. Poikkeuksen tekee botin antamat estot.

2. Toinen ehdotus koskee tapaa jolla eston kiertämisestä ilmoitetaan estetyn käyttäjän keskustelusivulla. Nykyinen käytäntö ei sano asiasta mitään. Käyttäjätunnuksen tai IP-osoitteen keskustelusivulla joka on estetty eston kierrosta, ei välttämättä käy ilmi kuka on saanut alkuperäisen eston. Voi olla vain esimerkiksi maininta Estetty ikuisesti eston kierrosta tai AA. Tästä ei siis selviä muille kuin estäneelle ylläpitäjälle tai asiasta tietäville kuka on ollut kyseessä.

• Ehdotan, että eston kierrosta estetyn keskustelusivulla pitää ilmoittaa kokonaisuudessaan käyttäjänimi tai IP-osoite jonka perusteella käyttäjä on estetty.

Etenkin kohta kaksi olisi tarpeellinen lisäys. Keskustelu ja paremmat ehdotukset jatkukoon. –Makele-90 13. helmikuuta 2012 kello 08.18 (EET)

Ehdotan lisättäväks kiellon käyttää kieroja paljastustemppuja jotka jää ikuisiksi näkyviin yhteenvetoon. On riski että kohdistuu väärään käyttäjään.[3]. --Jesse-vainaa 13. helmikuuta 2012 kello 08.35 (EET)

Kierojen paljastustemppujen käyttö on kiellettyä by Wikimedia säätiön yksityisyydensuoja :) Tosin luotan tässä siihen, että kukaan ei poista ylläpitäjänoikeuksiani sen takia että kikkailin käyttäjän kanssa joka oli jo sekä osoitteenpaljastettu, että estettynä. Lisäksi käytetyistä teknisistä ratkaisuista johtuen tuo kikkailu ei muuten mitenkään voinut osua sivullisiin, mutta ei vastaavia tekniikoita ole sallittua käyttää osoitteenpaljastuksen korvikkeena vaikka ne sellaisina varmasti toimisikin. --Zache 13. helmikuuta 2012 kello 08.43 (EET)

Seli seli. Jos ylläpitäjien sääntörikkomukset on pelkkä huumorihomma, meni kyllä just kaikki kunnioitus. Millä perusteella vahtaat käyttäjien sääntörikkomuksia jos omat toimes ei kestä päivänvaloa? Eiks muut ylläpitäjä puutu tähän? Vai ootteko kaikki samanlaisia? Jesse-vainaa 13. helmikuuta 2012 kello 11.09 (EET)

Ihan julkisesti kertoi tekemisensä eikä niitä ole peitelty. Kärähtikö kaveri vai mikä suututtaa.--Opa 13. helmikuuta 2012 kello 11.25 (EET)

Häh? --Jesse-vainaa 13. helmikuuta 2012 kello 13.16 (EET)

Toi taitais olla eston arvoinen syytös. --Jesse-vainaa 13. helmikuuta 2012 kello 15.17 (EET)

Hyvinhän toimeni kestää päivänvaloa. Kaikki asiat jotka tein Juhko/Katisk-tunnuksen yhteyden todistamiseen ovat näkyvillä ja toteutustapa jonka valitsin on myös helposti ymmärrettävissä. Ehkä ne kenellä ei ole mitään käsitystä ohjelmoinnista joutuvat kilauttamaan kaverille saadakseen selville koodi tarkoittaa, mutta itse toiminnallisuus oli hyvin simppeli eikä kenenkään tarvitse luottaa minun sanaani siitä ettei kenenkään yksityisyys olisi ollut tuossa vaarassa tai että scriptinpätkä olisi kertonut mitään jota ei olisi ollut jo muuten tiedossa. Mitä tulee tuohon huumoriin, niin kuten aikaisemmin sanoin niin ei tämä Wikipedian muokkaaminen mitään kuolemanvakavaa puuhaa ole.--Zache 13. helmikuuta 2012 kello 11.39 (EET)

"Kierojen paljastustemppujen käyttö on kiellettyä by Wikimedia säätiön yksityisyydensuoja" kirjotit tossa. Yksityisyydensuoja on varmaan sitten ihan wikipediassa huumorihommaa eikä siihen tarvii suhtautua vakavasti. Huumori on sillain vaikea laji, että itteä voi naurattaa kauheesti ja muut nostelee kulmakarvojaan. --Jesse-vainaa 13. helmikuuta 2012 kello 13.16 (EET)

Jotenkin tuntuu, että käyt tässä metakeskustelua tästä keskustelusta, etkä siitä mitä tuossa taannoin tein. --Zache 13. helmikuuta 2012 kello 13.48 (EET)

Ensin pilkataan ehdotuksen esittäjää, sen jälkeen ruvetaan syytteleen. Onvaihtoehtona myös että käyttäytyy asiallisesti. --Jesse-vainaa 13. helmikuuta 2012 kello 15.17 (EET)

En kannata muutosta kohtaan 1. Avaruusestohan toimii niin, ettei jokaisen ip:n keskustelusivulla erikseen ilmoitella. Nykyinen muotoilu on mielestäni ok. Jos taas estetään yksittäisiä ip-osoitteita, niin ainakin itse olen 99-prosenttisesti estosta ilmoittanut, mutta välillä saattaa joku ilmoitus jäädä laittamatta. Varsinkin puhelimella eston voi asettaa helpohkosti, mutta estoilmoituksen laittaminen onkin jo hieman työläämpää. Siinä mielessä olisi hyvä ettei käytäntö olisi niin tiukka. Estetylle ip:llehän näkyy estoilmoitus joka tapauksessa, vaikkei sitä olisi keskustelusivulla. --Jisis 13. helmikuuta 2012 kello 14.24 (EET)

Ykköskohdan suhteen kuten Jisis. Kakkoskohtaankaan en välttämättä kannata muutosta. Kun esim. estonkiertoon joutuu pahimmillaan puuttumaan kymmeniä kertoja päivässä, niin eipä sitä jokaiselle keskustelusivulle jaksa hirveästi kirjoitella. Eikä esim. AA:n tai WPK:n kohdalla ole oikein mielekästä kertoa, että minkä jatkuvasti vaihtuvan mobiili-ip:n muokkauksista mikäkin esto tai sen jatko on tullut. Eihän ko. IP.lle tod. näk. ole laitettu vuorokautta pitempää estoa ja varsinaisesta estokokonaisuudesta pidetään tavallisesti kirjaa jonkun ihan muun IP:n tai käyttäjän aikoinaan käyttämän tunnuksen keskustelusivulla. Kyseistä tunnusta/IP:tä ei välttämättä ole käytetty aikoihin, joten joka tapauksessa äkkinäinen saattaa ihmetellä mistä on kysymys. Ja jos esim. IP-estetään tunnukselle asetetun eston kiertämisestä, niin joissain tapauksissa IP:n haltijan tunnuksen ilmoittaminen keskustelusivulla saattaisi pahastikin vaarantaa anonymiteetin. Mitään ehdottomia sanamuotoja ei kannata kirjata. --Otrfan 13. helmikuuta 2012 kello 15.45 (EET)

Kyllä minä olen ihmetellyt kun joku kenen muokkauksia olen tarkistanut estetään eston kierrosta, mutta ei selviä mitä estoa on kiertänyt ja mistä se esto on alunperin saatu. Onko se tullut lähteiden vääristelemisestä, sotkemisesta vai HH:sta. Lisäksi päänvaivaa aiheuttaa kun joku IP-osoite on pitänyt estää ja se on ollut estettynä vähän aikaa sitten eston kierrosta, mutta en tiedä minkä tunnuksen estoa se on kiertänyt koska estänyt ylläpitäjä ei ole sitä ilmoittanut. Täällä kuitenkin jaellaan estoja eston kierrosta muokkaustyylin tai aihepiirinkin mukaan, joten olisi hyvä että olisi edes muille selvillä mihin esto eston kierrosta perustuu. –Makele-90 13. helmikuuta 2012 kello 18.50 (EET)

Vallantäyteisyys on tähän kohtaan sopiva termi. Silloin kun käyttäjiin ruvetaan suhteutumaan ylimielisesti ja ivallisesti ("huumori" vrt keskustelu yllä: mää><zache) olis aika aloittaa kierrätys. että pää jäähtyis. --Jesse-vainaa 13. helmikuuta 2012 kello 19.34 (EET)

Piti tosiaankin laittaa botin tekemien proxyestojen lisäksi muutkin proxyestot poikkeukseksi. –Makele-90 13. helmikuuta 2012 kello 18.41 (EET)

Artikkelimalli/kaupunki

Innostuin Budapestin SA-statuksesta ja päivitin artikkelimallin sen mukaiseksi. Ideana oli myös, että kaupunkiartikkelit olisivat linjassa muiden maantieteellisten, kuten valtioartikkelien kanssa. Käykää tutustumassa artikkelimalliin, jos kiinnostaa.--Tanár 13. helmikuuta 2012 kello 18.29 (EET)

Mukavannäköinen runko. Lisäksi tämä sopii mun projektini kanssa. Sen tarkoituksena on yhtenäistää kaupunkimallineet. Keskustelua täällä. Esimerkki vanhasta ja uudesta ehdotetusta mallineesta. --PtG 13. helmikuuta 2012 kello 22.30 (EET)

Lista turkulaisista

Luettelo tunnetuista turkulaisista sisältää yli 800 nimeä, enemmän tai vähemmän tunnettuja ja kai myös enemmän tai vähemmän turkulaisia. Näistä luetteloista voisi keskustelulla luoda periaatteen, ettei syntyisi tämmöisiä hirmuliskoja. Miten tätä karsittaisiin ja miten saataisiin ahkeroinut käyttäjä käyttämään kritiikkia nimiä lisatessään? --Checkpointcharlie 15. helmikuuta 2012 kello 20.20 (EET)

Näistä oli hiukan keskustelua marraskuisen kaupunkiartikkelikeskustelun lomassa: Wikipedia:Kahvihuone_(käytännöt)/Arkisto_76#Tunnetut_henkilöt_kaupunkiartikkeleissa, mutta mitään kovin selvää lopputulosta ei tuolloin tainnut tulla. --Ryhanen 15. helmikuuta 2012 kello 21.14 (EET)

Se koski artikkelin sisällä olevaa listaa. Tämä lista on erillinen ja ilmeisesti tähän on koottu kaikki henkilöt joiden artikkelissa on joku turkulaisuuteen viittaava maininta. Kun nimiä on 826, olisiko sopuratkaisu poistaa 90 %? Ne loput 10 % voivat olla tunnettuja, ehkä. Ja jopa turkulaisia. --Checkpointcharlie 15. helmikuuta 2012 kello 22.02 (EET)

Mieluummin 100 %. Triviaahan tämä on. Pitke 16. helmikuuta 2012 kello 08.03 (EET)

Eikös linjana voitaisi pitää tämän tyyppisissä listoissa, että listan selityksestä pitäisi käydä ilmi miksi henkilö on listassa. Tms. siitä pitäisi ilmetä vastaus kysymykseen, miksi/miten henkilö X on tunnettu turkulaisena arkkitehtinä/kirjailijana/urheilijana eikä pelkästään se että joku on olemassa. --Zache 16. helmikuuta 2012 kello 08.14 (EET)

Kannatan tätä periaatetta, kaikissa listoissa. --Harriv 16. helmikuuta 2012 kello 11.42 (EET)

De-wikissä on alaotsikoita tyyliin: "Söhne und Töcter der Stadt" ja "Personen die in der Stad bewirkt habe". Tämä ainakin olisi tarpeellinen ero. Ja vähän hassuja ovat myös nuo muutamien suuruuksien muutaman vuoden työkeikat (Alvar Aalto) tai muutaman vuoden yliopisto-opiskelut, Runeberghän nyt kuitenkin tunnetaan paremmin porvoolaisena, ja Snellman kuopiolaisena jne. ja juuri hiljan poistin listalta Alpo Jaakolan, joka opiskeluaikaansa lukuunottamatta asui koko ikänsä Loimaalla. Nämähän eivät ole niinkään "tunnettuja turkulaisia" kuin "Personen die in der Stad bewirkt habe". --Urjanhai 16. helmikuuta 2012 kello 21.59 (EET)

Kyllä, ja viitaten Urjanhain yllä olevaan kommenttiin niin luettelosta tulee käydä ilmi, miksi henkilö on juuri tässä luettelossa eli kannattaa aloittaa miettimällä, mikä luettelon nimi ja rajaus tuottaa järkevimmän tuloksen ja sitten rajata luettelossa esiintyvät tämän mukaan. Mitään numeraalista tavoitetta ei kannata asettaa. -- Piisamson 16. helmikuuta 2012 kello 22.26 (EET)

Mun mielestä kaupunkiartikkelissa voisi pitää lyhyen listan tärkeimmistä (Zachen yllämainituin periaattein) ja jos lista kasvaa liian pitkäksi siinä pidettäväksi, niin erillisiä listausartikkeleita ei tehtäisi ollenkaan. --Velma 16. helmikuuta 2012 kello 13.32 (EET)

Näistä kuntalaisluetteloista pitää sitten kai äänestää. Mutta aika varma on että tulos on säilyttäminen, kun noita äänestyksiä vähän seurailee. --Checkpointcharlie 16. helmikuuta 2012 kello 20.46 (EET)

Aloitin nyt sitten poistoäänestyksen Wikipedia:Poistoäänestykset/Luettelo tunnetuista turkulaisista. --Checkpointcharlie 17. helmikuuta 2012 kello 10.31 (EET)

Miksi? --Harriv 17. helmikuuta 2012 kello 10.33 (EET)

Käytäiskö jatkokeskustelu siinä äänestyksen keskusteluosiossa? --Checkpointcharlie 17. helmikuuta 2012 kello 10.57 (EET)

Lähinnä tarkoitin sitä että tässä on esitetty tapoja parantaa artikkelia ja tämä keskustelu on ehkä jossainmäärin kesken. Poistoäänestys suunnilleen halvaannuttaa kehityskeskustelun ja todennäköisesti jättää artikkelin nykyiseen tilaansa kun se säilytetään, kuten itse tuossa arvelet käyvän. --Harriv 17. helmikuuta 2012 kello 11.00 (EET)

Miksi jättäisi. Ne jotka - mahdollisesti - haluavat säilyttää voivat esittaa ideoita poiston vaihtoehdoksi. --Checkpointcharlie 17. helmikuuta 2012 kello 11.10 (EET)

Turha äänestys. Luettelo tunnetuista kuopiolaisista on jo nyt lähes ok, ja turkulaisluetteloa voi kehittää samaan suuntaan. --Jisis 17. helmikuuta 2012 kello 11.19 (EET)

Keskeytin äänestyksen. Tässä keskustelussa enemmän kannatusta kehittämiselle kuin poistolle. Gopase+f 17. helmikuuta 2012 kello 11.39 (EET)

Näin melkein on. Oikeilla määritelmillä ja rajauksilla ja lisätiedoilla noista voi tulla ihan kelvollisiakin, joskin vähän voi joutua määrittelyjä, kriteerejä ja rajauksia miettimään. --Urjanhai 17. helmikuuta 2012 kello 12.06 (EET)

Joskin kuopiolaisluettelossakin on nyt vain luonnehdintoja henkilön toiminnasta, mikä kyllä myös on hyödyllinen ja tarpeellinen tieto, mutta ei luonnehdintoja henkilön suhteesta Kuopioon (EDIT: Itse asiassa onkin aika kattavasti nimenomaan juuri suhde Kuopioon, eli en näköjään katsonut riittävän tarkasti. Eli näin juuri.), mikä oli luettelossa olennaisin mitä lukija kaipaa (joidenkin hyvin tunnetusti johonkin muuhun paikkakuntaan liittyvien "turkulaisten" perään tällaisia luonnehdintoja jo lisäsinkin, kuten Runeberg, Topelius, Snellman, Heli Laaksonen). Nythän esim. artikkelissa Luettelo kuuluisista seinäjokisista mainitaan Mari Kiviniemi, kun taas artikkelissa Jalasjärvi on saman otsikon alla niin ikään Mari Kiviniemi, mikä on hämmentävää, jos ei suhdetta paikkakuntaan avata, mutta ymmärrettävää ja hyväksyttävää, jos suhde paikkakuntaan avataan (näköjään syntynyt Seinäjoella, mutta olisiko sitten varttunut Jalasjärvellä?). --Urjanhai 17. helmikuuta 2012 kello 15.23 (EET)

Ei se turha ollut, jos luettelolle nyt tapahtuu jotakin:) Ellei tapahdu, laitetaan uudestaan alkuun. --Checkpointcharlie 17. helmikuuta 2012 kello 14.04 (EET)

Vapaasti muokattava sanakirja lähteenä

Fi-wikiin tuntuu taas kelpaavan lähteeksi urbaanisanakirja.com ("käyttäjänä voit lisätä sanoja ja määritelmiä tietokantaan"). Ei nyt ihan mene kuin Strömsössä. --Jmk 18. helmikuuta 2012 kello 20.09 (EET)

Täytynee ruveta perkaamaan. Pienellä googlauksella löytyy varmaan luotettavampiakin lähteitä. Onneksi suuri osa on keskustelusivuilla.--Urjanhai 18. helmikuuta 2012 kello 20.22 (EET)

Siivottu. Artikkeliin Nettislangi jätin kuitenkin Aiheesta muualla -linkiksi, sellaiseksi mielestäni sopii tuossa artikkelissa. -Ochs 18. helmikuuta 2012 kello 21.48 (EET)

Mitenkäs tuo suomisanakirja.fi? Se sanoo olevansa "monesta lähteestä koostettu ilmainen sanakirjahakupalvelu" joka sisältää mm. slangi.net-slangisanakirjan. Sanakirjan koostajista/ylläpitäjistä ei oikein äkkiseltään löytynyt tietoa. --Jmk 18. helmikuuta 2012 kello 20.37 (EET)

Sivustolle voi kuka hyvänsä lisätä määritelmiä, jotka "tarkastetaan ihmisen toimesta". :-) Eipä taida olla luotettava lähde tuokaan. -Ochs 18. helmikuuta 2012 kello 21.54 (EET)

Uusi käytäntö

Merkkasin käytännöksi sivun Wikipedia:Artikkelit elävistä henkilöistä (oikopolku Wikipedia:AEH) sen jälkeen, kun keskustelu täällä Kahvihuoneessa ja ehdotuksen keskustelusivulla oli tyrehtynyt. Sellainen ehdotus tuntui löytyneen, jota kukaan ei vastustanut. Seurataan tilannetta ja katsotaan, miten uuden käytännön kanssa asiat alkavat sujua. Kiitokset kaikille mukana olleille. --Alcedoatthis 22. helmikuuta 2012 kello 06.30 (EET)

Äänestysajan jatkaminen

Artikkelin Kypärämäki HA-äänestyksessä kävi niin, että vain kaksi oli äänestänyt äänestysajan kuluessa (kumpikin kannatti). Koska käytännön mukaan tarvitaan ehdottajan lisäksi neljä puoltoääntä, homma meni uusiksi uusien äänestyssivujen luonteineen ja säätämisineen. Ehdotan seuraavaa muutosta HA- ja SA-äänestyskäytäntöön: jos äänestysajan loputtua alle neljä on äänestänyt eikä kukaan ole vastustanut statusta, äänestysaikaa jatketaan automaattisesti viikolla. -Ochs 23. helmikuuta 2012 kello 01.25 (EET)

Ehdotan että tässä tapauksessa äänestysaika jatkuu automaattisesti niin kauan kunnes asia on ratkennut, eli joko niin että tulee tarvittava vähimmäismäärä puoltoääniä tai sitten joku esittää vastalauseensa. --Gwafton 23. helmikuuta 2012 kello 01.30 (EET)

Tuossa on ehkä se huono puoli, että yksikin vastustaja voi heti torpata koko äänestyksen, eikä sitten enää auta vaikka kymmenen kannattajaa heräisi. -Ochs 23. helmikuuta 2012 kello 01.34 (EET)

Mjoo, viikon lisäaika on varmaan parempi vaihtoehto kuin näennäisen veto-oikeuden myöntäminen kenelle tahansa ehdotusta vastustavalle. Jafeluv 23. helmikuuta 2012 kello 02.33 (EET)

Vähimmäisäänestäjämäärät

Yllä olevaan liittyen: ainoastaan HA- ja SA-äänestyksissä on määritelty jonkinlaiset vähimmäisäänestäjämäärät. Ylläpitäjäksi voi päästä tai artikkelin poistaa, jos yksi kannattaa eikä kukaan vastusta (aika teoreettista kylläkin). Pitäisikö muissakin äänestyksissä edellyttää jonkinlaista "vähimmäisäänestysprosenttia"? -Ochs 23. helmikuuta 2012 kello 01.25 (EET)

LA-keskustelussa on kanssa ala-raja osallistujille, joka ei tule aina täyteen. Äänestämättä/kommentoimatta jättäminen on kannanotto, joka kannattaa huomioida. Gopase+f 23. helmikuuta 2012 kello 01.31 (EET)

Katsoin juuri, että viimeisen viiden vuoden aikana ylläpitäjiksi valitut ovat saaneet kukin vähintään 32 kannatusääntä, joten ainakaan ylläpitäjä-äänestysten tapauksessa ei liene käytännöllistä tarvetta asettaa vähimmäisäänestäjämäärärajaa. –Ejs-80 23. helmikuuta 2012 kello 06.21 (EET)

Aistit -luokka?

(Siirretty sivulta Keskustelu:Kaikuluotaus) --J. Sketter 23. helmikuuta 2012 kello 06.37 (EET)

Eikö joku aisteihin liittyvä luokka olisi paikallaan? Tekvie 23. helmikuuta 2012 kello 06.18 (EET)

Tässä sattui pikku sekaannus. Tarkoitin pitäisikö 'kaikuluotaus' olla myös aisteihin liittyvässä luokassa? Ainakin 'aistit' luokka on olemassa. Ehkä voi myös kysyä sillä väärin tulkitulla tavalla pitäisikö olla joku muu aistit luokka.

Oli Sketteriltä väärin myös siirtää tekstini kopioinnin sijasta. KESKUSTELUSIVULTA Kopiointi on ok, siirto ei.

Tekvie 23. helmikuuta 2012 kello 11.08 (EET)

Niin sattui ja paha :( Siirto perustui samaan käsittämättömään virhetulkintaani, eikä viimeinen toteamuksesi ole tuollaisenaan oikein. --J. Sketter 23. helmikuuta 2012 kello 18.33 (EET)

Mitä versioita käytetään kuvista

Joku ip haluaa laittaa omat versiot Suomen tasavallan presidentti artikkeliin. Mitä versiota yhteisö haluaa meidän presidenteistä käytettävän, vaihtoehdot löytyy historiasta--Musamies 24. helmikuuta 2012 kello 15.54 (EET)

"Joku IP" on estetty käyttäjä, joten muokkaukset voi huoletta kumota ja IP:t ilmoittaa ilmoitustaululla jos niitä ei ole vielä ehditty estämään. Jos joku muu haluaa artikkeliin parempaa kuvitusta niin ei muuta kuin muokkaamaan rohkeasti tarvittaessa keskustelusivua käyttäen. Jafeluv 24. helmikuuta 2012 kello 16.01 (EET)

Joka tapauksessa kumotut kuvat ovat yli 50 vuotta vanhoja, joten mitään tekijänoikeusongelmia ei ole. Lisäksi, hieman kehnompikin kuva on parempi kuin postimerkki.

Urho Kekkosen aikana värikuvat ja -televisio yleistyivät, joten jo hänestä alkaen värikuvat olisivat paikallaan. --193.66.87.217 24. helmikuuta 2012 kello 16.55 (EET)

Kekkoskuvissa tämä jäi vähän avoimeksi ja Mannerheimin ja Paasikiven kuvat (ja Kekkosenkin) olivat, vaikka yritystä olikin, ainakin omasta mielestäni niin epäonnistuneita, että ainakaan itse en käyttäisi niitä lisääjästä tai copyrightista riippumatta.--Urjanhai 24. helmikuuta 2012 kello 17.06 (EET)

Ainakin Kekkosesta on prosessin tuloksena innostuttu lataamaan uusiakin kuvia commonsiin, joten tässä suhteessa valinnanvara on saattanut kasvaa. Samoin joistain olemassa olevista kuvista voi yrittää rajata detaljeja, mitä myöskin on kokeiltu, mutta voi kokeilla lisääkin. --Urjanhai 24. helmikuuta 2012 kello 17.06 (EET)

Ei Mannerheimista oleva kuva (Gustaf Mannerheim.png) mitenkään huono ole. Kuva on sikälikin harvinainen, että siinä Mannerheim on siviiliasussa juuri tasavallan presidentin toimen jättäneenä. Hänestä on riittämiin univormukuvia 1930-luvulta. --85.77.140.81 24. helmikuuta 2012 kello 18.18 (EET)

Se lienee cropattu detalji jostain isommasta netissä käytetystä kuvasta, jonka resoluutio on optimoitu ko. isompaan kokoon, jolloin detaljikuva on laadultaan huono. Lisäksi arvattavasti itse photoshopattu harmaa taustaa on kuvan kanssa liian räikeässä konrastissa. Alkuperäinen valokuva varmasti on hyvä, joskin tietysti kuvan koosta riippuu, olisiko rajattu detalji laadultaan riittävä, mutta voi olla että se vaatisi ainakin tarkemman skannauksen.--Urjanhai 24. helmikuuta 2012 kello 18.30 (EET)

Mielestäni presidentin kuvat täytyy olla arvokkaan näköisiä ja mahdollisimman hyvälaatuisia. Kaikki väritykset ja photosoppaukset ei ole sallittuja. Lisäksi lähde pitää olla niin tarkasti kerrottu että jokainen meistä voi tarkistaa, ei riitä että lähde on Helsingin sanomat, täytyy olla numero ja vuosi tai webbisivun osoite.--Musamies 24. helmikuuta 2012 kello 18.51 (EET)

Kuva Gustaf Mannerheim.png Tiedosto:Gustaf Mannerheim.png on vähintään yhtä arvokkaan näköinen ja hyvälaatuinen kuin Mannerheimin edeltäjien kuvat Ståhlbergistä Rytiin ovat.

Mitään yksityiskohtaisia tietoja ei mainittujen kuvatiedostojen osalta enää tarvita, sillä Paasikiven kuolemasta on 55 ja Mannerheimin jo yli 60 vuotta. Kuvia saa myös retusoida (luonnollisesti pieteetillä), kuten on useastikin tehty kuvalle talvisoda marski.jpg (ollut aikoinaan myös artikkelin ns. ykköskuvana).

--85.77.245.227 24. helmikuuta 2012 kello 19.56 (EET)

Ainakin tässä keskustelussa päädyttiin konsensukseen siitä ettei jälkiväritys olisi suotavaa. Liekö asia ollut tämän jälkeen esillä, en muista. Terv. --Riisipuuro 24. helmikuuta 2012 kello 21.41 (EET)--

Näin on, omat kuvamanipulaatiot pois. Hyi hyi. Tuossa olisi Wikiprojekti kuvitukselle tehtävää. --Jisis 24. helmikuuta 2012 kello 21.50 (EET)

Victorian tytär

Miksi on jo artikkeli Estelle (Itä-Götanmaan herttuatar), vaikka esimerkiksi Sauli Niinistöstä ei saa olla vielä mainintaa artikkelissa tietoja Suomen tasavallan presidenteistä eikä Joachim Gauckista art. Saksan liittopresidentti. Niinistöhän on jo valittu tasavallan presidentiksi ja vaalin tulos vahvistettu, mutta astuu toimeen virallisesti 1.3. Gauck puolestaan tullee olemaan ainoa ehdokas Saksan liittopresidentinvaalissa, joten valinta on pelkkä muodollisuus, mutta ei ole tietenkään vielä astunut toimeensa.
Prinsessa Victorian tytär saanee ehdotetut nimet, mutta ristiäisiä ei ole vielä järjestetty. Joten, kun pitää malttaa, kunnes Niinistö on astunut toimeen sekä Gauck valittu ja astunut presidentiksi, eikö pitäisi malttaa myös odottaa, kunnes Victorian tytär on virallisesti saanut nimensä? --85.77.248.3 24. helmikuuta 2012 kello 20.13 (EET)

Hän on saanut jo nimensä. Nimenanto on eri asia kun kristillinen kastamistilaisuus, jossa henkilö otetaan kirkon yhteyteen. --Pxos 24. helmikuuta 2012 kello 20.17 (EET)

Ei suinkaan, hänellehän on toki valittu nimet, mutta ristiäisissä/nimiäisissä vasta nimet virallisesti annetaan. --85.77.248.3 24. helmikuuta 2012 kello 20.20 (EET)

Ookko nyt ihan tosissas että Wikipediassa pitäis käyttää ristiäisiin asti sairaalassa annettua geneeristä nimeä tyttövauva, Bernadotte, mitä ikinä se sitten ruotsiksi onkaan? En jaksa uskoa. Gopase+f 24. helmikuuta 2012 kello 20.24 (EET)

Niin kauan kuin Victorian tytär ei ole saanut nimiään virallisesti, ei pitäisi olla artikkeliakaan. WIkipediahan ei ennusta tulevaa, kuten huomaamme mm. artikkeleista tietoja Suomen tasavallan presidenteistä ja Saksan liittopresidentti. Joku säännönmukaisuus pitää olla. --85.77.248.3 24. helmikuuta 2012 kello 20.29 (EET)

Estelle on Estelle (Itä-Götanmaan herttuatar) joka tapauksessa, vaikka kuolisi nyt. Muihin ei päde tuo.--Opa 24. helmikuuta 2012 kello 20.31 (EET)

Ylen Tv-uutisissa todettiin juuri (24.2.), että Victorian tytär saa nimekseen Estelle, ei siis ole vielä saanut ja onpa se täälläkin todettu. --85.77.248.3 24. helmikuuta 2012 kello 20.40 (EET)

Jos kuuntelette Ruotsin kuninkaan tiedoituksen, ja tässä asiassa luotan häneen enemmän kuin YLEen, niin kuningas sanoo "hennes tilltalsnamn, första namn altså är Estelle, sen blir förstås Silvia och självklart Ewa och se'n Mary". Ristiäisissä lapsi otetaan kirkon yhteyteen, seurakunnan jäseneksi ja jos kuuntelette ristiäisissä, pappi sanoo "minä kastan sinut Iita Linta Maria Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen." Ei sanota, että kastan sinut Iita Linta Mariaksi. -Htm 24. helmikuuta 2012 kello 20.47 (EET)

Tietystihän Ruotsin kuningas sanoo, että ehdotuksessa (joka tullaan toteuttamaan ristiäisissä) nimenä on. Tarkemmin kuitenkin on nyt niin, että nimeksi tulee Estelle jne. --85.77.248.3 24. helmikuuta 2012 kello 21.10 (EET)

Lisätään vielä että nimi on puhtaasti sosiaalinen konstruktio. Nimi syntyy silloin, kun se on päätetty ja julkistettu. Muuta mielekästä määritelmää nimen syntyhetkelle ei ole. Onhan täällä artikkeleita nimetyistä eläimistäkin, vaikka niitä ei ole kastettu tms. --ML 24. helmikuuta 2012 kello 20.51 (EET)

Outoa, että ristiäiset/nimiäiset eli perimmältään nimenantotilaisuus olisikin tapahtuma, jossa nimeä ei annetakaan! --85.77.248.3 24. helmikuuta 2012 kello 21.10 (EET)

Ei ollenkaan, koska ristiäiset eli kaste ei ole perimmältään nimenantotilaisuus. Lakkaa sohlaamasta. -Htm 24. helmikuuta 2012 kello 21.12 (EET)

Tämä selvä, niinpä lisäsin Sauli Niinistön artikkeliin tietoja Suomen tasavallan presidenteistä ja Joachim Gauckin artikkeliin Saksan liittopresidentti, johdonmukaisuuden vuoksi. --85.77.248.3 24. helmikuuta 2012 kello 21.00 (EET)

Vaikka tämä ei nyt enää kommentointia kaipaisikaan, niin ehkä on vielä hyödyksi lisätä, että Ruotsin kuningas on ilmoittanut prinsessan nimet muodollisessa hallituskonseljissa [4]. Vaikea tuon virallisempaa instanssia keksiä, kun muiden ruotsalaisten lasten nimet ilmoitetaan verovirastolle, toki tietysti myös Estellen. --Pxos 24. helmikuuta 2012 kello 21.39 (EET)

Tähän on huomautettava sellaisesta seikasta, että henkilö on joka tapauksessa olemassa, vaikkei hänellä olisi nimeä. Vaikka IP:n logiikka pitäisikin paikkansa, niin se ei kyseenalaistaisi artikkelin olemassaoloa, vaan korkeintaan sen nimen. --Risukarhi 25. helmikuuta 2012 kello 20.54 (EET)

Nimi on virallinen silloin kun se merkitään rekisteriin. Kun pappi kastaa, luultavasti silloin nimi on jo ilmoitettu papille ja viety rekisteriin. Pakanat ilmoittavat itse. En enää muista tarkkaan miten se meni, mutta kaikissa pohjoismaissa on varmaan samantyyliset systeemit. Jenkkilässä annetaan nimi jo sikiöaikana, ennen syntymää, varmuuden vuoksi, jos vaikka sattuis kuolemaan. Kai niitä siellä annetaan kaksi, John Robert/Lucy Ann, jos ei tiedetä sukupuolta? --Maltan haukka 24. helmikuuta 2012 kello 21.13 (EET)

Ei ole "sohlausta", kun lainaa artikkelista ristiäiset:

Ristiäiset on suomalainen kristillinen juhlatilaisuus, jolla on kaksi tehtävää. Yleensä lapsi esitellään ja lapsen nimi julistetaan ensimmäistä kertaa sukulaisille ja muulle lähipiirille juuri ristiäisissä. Ristiäisiin liittyy myös yleensä kaste, jossa lapsi otetaan kristillisen kirkon jäseneksi.

Arkikielessä sana ristiäiset on laajentunut tarkoittamaan myös eläinten, rakennusten ja kulkuneuvojen ja vastaavien nimenantojuhlia.

Vielä lainaus artikkelista nimiäiset:

Nimiäiset tai nimenantojuhla on uskonnottomassa tapakulttuurissa lapsen nimenannon yhteydessä järjestettävä juhla.

Mitä tulee juuri Victorian tyttäreen, niin kyllähän Ruotsin kuningas on jo ilmoittanut nimet viralliselle instanssille. Kuitenkin ne tulevat voimaan vasta samassa yhteydessä, kun tytär kasteella otetaan kirkon jäseneksi.

--212.226.7.14 24. helmikuuta 2012 kello 23.17 (EET)

"Eftersom prinsessans namn ej anmälats till Skatteverket, har Skatteverket högaktningsfullt konstaterat att hon inte finns." --Pxos 24. helmikuuta 2012 kello 23.47 (EET)

Onko vauva "koko nimeltään Estelle Silvia Ewa Mary" vai "koko nimeltään Estelle Silvia Ewa Mary Bernadotte"?--RicHard-59 24. helmikuuta 2012 kello 23.59 (EET)

Ruotsin kuninkallisilla ei ole sukunimeä. Bernadotte on suvun nimi. He käyttävät suvun nimeä silloin, kun sukunimettömyys saattaisi olla haitaksi. Carl Philip oli armeijassa alokas Bernadotte.-Htm 25. helmikuuta 2012 kello 00.13 (EET)

Mitä heidän passissan ja ajokortissaan lukee? Eikö se nyt pikemminkin ratkaise? Sehän, mitä nimimuotoa käytetään puhutellessa ja virallisissa teksteissä, on lähinnä muotoseikka, joka ei vaikuta siihen, mitä passissa ja ajokortissa lukee. Tai mitä lukee syntymätodistuksissa ym. papereissa, jotka kirjoitetaan kaikille kansalaisille?--Urjanhai 26. helmikuuta 2012 kello 13.51 (EET)

Kovin harvoin on mediassa kuvia kuninkaallisista passeista ja ajokorteista. Mitähän siinä lukisi: kutsumanimi ja prinssi/prinsessa. Se riittänee, passihan on maakohtainen ja esim. Ruotsissa on vain yksi prinssi Carl Philip. Luettavaa: [5], [6] ja [7]. Muistan kun nykyinen Walesin prinssi avioitui ensimmäisen kerran ja koko kuninkaallinen perhe kävi allekirjoittamassa jotain sakastin puolella. Kuningatar Elizabeth II:n allekirjoitus oli "Elizabeth R" R=regina. Kunikaallisten sukunimettömyys on vähän kuin islantilaisillakin, eivät he käytä sukunimiä ja heitä on sentään paljon enemmän kuin kuninkaallisia missä tahansa maassa. Artikkeli nyt kuitenkaan ei ole prinsessa Estellen ajokortista tai passista, jotka nekin ovat virallisia papereita.-Htm 26. helmikuuta 2012 kello 16.00 (EET)

Ja vielä [8] keskustelua kruununprinsessan sukunimestä ja puhuttelusta en-wikissä: "This morning, I called the Press Office of the Royal Palace in Sweden (if you want the phone number, I can provide it). She is officially Her Royal Highness the Crown Princess of Sweden. As the press officer said, "We only have one, so that is the correct way to refer to her." Prinsessa Estellejäkin on vain yksi (siis Ruotsissa). -Htm 26. helmikuuta 2012 kello 16.20 (EET)

Muutetaanko mallinteita

Käyttäjä Toiminnot:Muokkaukset/Tah on muuttanut monia mallinteita toisen näköisiksi. Pysytäänkö vanhoissa vai uusissa. Onko asiasta keskusteltu ?--Musamies 25. helmikuuta 2012 kello 21.13 (EET)

Pitää keskustella, pistettäkään ei saa muuttaa ilman syvällistä ja pitkäaikaista keskustelua. Eläköön reaaliaikainen tietosanakirja! --212.226.67.87 25. helmikuuta 2012 kello 21.21 (EET)

Pitää keskustella. Muutoinhan voisi käyttää ensimmäistä oma-aloitteista muutosta perusteluna kaikille muille jatkomuutoksille.--Nedergard 26. helmikuuta 2012 kello 13.27 (EET)

Ehdottaisin että mallinteet palautetaan tasolle ennen muutosta.--Musamies 26. helmikuuta 2012 kello 14.37 (EET)

Luetteloartikkeleiden ensimmäiset sanat

Onko olemassa yleistä sääntöä luettelo -artikkeleiden johdantotekstin alusta? Huomasin aloittamani luetteloartikkelin muokkaushistoriasta, että muokkaukseni oli kumottu ja yhteenvetona luettelot eivät tarvitse "tämä on..." alkuja [9]. Eli aloitetaanko luetteloartikkelit sanalla luettelo vai sanoilla tämä on..? −Anonymous87 25. helmikuuta 2012 kello 22.41 (EET)

Riippuu määritelmälauseen muotoilusta, mutta ainakin tuossa tapauksessa ytimekkäämpi versio on parempi. -Ochs 25. helmikuuta 2012 kello 22.51 (EET)

Artikkeleita ei ole tapana aloittaa "Tämä on artikkeli Urho Kekkosesta", eikä tuollaisesta juuri ole hyötyä lukijalle luetteloidenkaan tapauksessa. Luetteloiden tapauksessa ei pitäisi myöskään mielestäni orjallisesti noudattaa artikkelien johdannoissa käytettävää tapaa, jossa artikkelin nimi esitellään ensimmäisessä lauseessa lihavoituna. Esimerkiksi jazzstandardien luettelossa käytetty johdantolause "Jazzstandardit ovat musiikkikappaleita, jotka..." on selvästi luonnollisempi avaus luetteloartikkelille kuin kömpelön kuuloinen "Luettelo jazzstandardeista sisältää musiikkikappaleita, jotka...". Jafeluv 26. helmikuuta 2012 kello 16.50 (EET)

Hilavitkuttimet leipätekstissä

Voidaanko leipätekstin sisään laittaa maantiemallinteita, kuten esim. artikkelissa Jaama (kohdassa "Liikenne ja talous")? Saako tekstiin lisätä myös hymiöitä ja muita "piristyksiä"? --Esamatti1 29. helmikuuta 2012 kello 11.17 (EET)

Joo ei. Lähinnä noita on taidettu käyttää navigaatiomallineissa. Leipätekstissä normaali wikilinkki on paljon järkevämmän näköinen ratkaisu. Jafeluv 29. helmikuuta 2012 kello 12.01 (EET)

Sivumennen sanoen, Malline:Eurooppatiet on aika karsea. Osa linkeistä on punalinkkejä mutta on erittäin vaikeaa nähdä, mitkä niistä. --Alcedoatthis 29. helmikuuta 2012 kello 12.08 (EET)

Sinilinkeistäkin osa näyttää menevän väärään kohteeseen, esim. E3. Tuokin kannattaisi varmaan muuttaa käyttämään ihan normaaleja wikilinkkejä. Jafeluv 29. helmikuuta 2012 kello 12.10 (EET)

"Suomen nykyinen presidentti"

:siirretty sekalaista-kahvihuoneeseen (Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)#"Suomen nykyinen presidentti") Gopase+f (keskustelu) 5. maaliskuuta 2012 kello 18.05 (EET)

(kirja) vai (romaani)

Kumpi mahtaa olla suositeltava artikkelin otsikon täsmenne, molempia kun näkyy olevan käytössä? --J 26. helmikuuta 2012 kello 16.04 (EET)

Tyylioppaan mukaan täsmennysosan tulisi mieluiten olla yksinkertainen, joten (kirja) on varmaan ihan riittävä tarkkuus ellei meillä satu olemaan artikkelia useammalle samannimiselle kirjalle. Jafeluv 26. helmikuuta 2012 kello 16.45 (EET)

"Romaani" mieluummin. "Kirja" on epämääräinen laaja käsite, ja sen käyttäminen romaanin tilalla (monien artikkelien määritelmälause on "xxx on yyy:n kirjoittama kirja", missä xxx on nimenomaan romaani) on jotenkin naiivia kieltä. --ML 26. helmikuuta 2012 kello 16.54 (EET)

Olen yhtä mieltä ML:n kanssa. Nipo kielenkäyttäjä voisi kiteyttää asian niin, että kirjailijat tekevät romaaneja ja kirjapainojen työntekijät kirjoja. Meidän artikkelimme käsittelevät pääasiassa ensinnä mainittuja. – Haltiamieli 27. helmikuuta 2012 kello 02.42 (EET)

Aa, tarkoitatko että "romaani" viittaisi abstraktina terminä siihen esitettyyn teokseen ja "kirja" taas konkreettiseen painotuotteeseen, vähän samaan tapaan kuin musiikissa "albumi" viittaa teokseen ja "CD" julkaisuformaattiin? Voihan sen toki noinkin ajatella. Jafeluv 27. helmikuuta 2012 kello 09.39 (EET)

Kaikkia romaaneita ei suinkaan alun perin edes ole julkaistu kirjoina, vaan esim. jatkokertomuksina lehdissä (toki useimmat on myöhemmin julkaistu kirjoina). Romaani on paljon osuvampi, enkä oikein ymmärrä sen suurempaa "mutkikkuutta". --ML 27. helmikuuta 2012 kello 14.57 (EET)

Juu, vaikka toki "kirjaa" käytetään niin paljon myös kirjailijan tuotokseen viittaavassa merkityksessä, ettei sitä voi vääränä pitää. Kielitoimiston sanakirjakin kelpuuttaa sen joviaalisti: "Kirja 1. (paksuhko) nidos paperiarkkeja, joissa on tav. painettua tekstiä, kuvia t. molempia; sen muotoisena (joskus useina nidoksina) ilmestynyt t. ilmestyvä kirjallinen tuote." – Haltiamieli 27. helmikuuta 2012 kello 22.31 (EET)

Kirja, kuten Jafeluv perustelee. Artikkelin johdannossa (määritelmässä) määritellään sitten tarkemmin minkälaatuisesta kirjasta on kyse. --Abc10 27. helmikuuta 2012 kello 07.47 (EET)

Puhe on täsmenteestä, ei leipätekstistä. Yksinkertaisuusperiaatteen mukaan kirja. Pitke 27. helmikuuta 2012 kello 08.02 (EET)

Tulisko siitä liian sekavaa, jos romaaneilla olis täsmenteenä romaani ja muilla kirjoilla kirja? --Velma 27. helmikuuta 2012 kello 09.40 (EET)

Tällä hetkellä näitä ainakin käytetään täysin sattumanvaraisesti, kuten esim. tästä näkyy. --J 27. helmikuuta 2012 kello 12.44 (EET)

Romaani ei ole sen monimutkaisempi kuin kirja. --ML 27. helmikuuta 2012 kello 14.55 (EET)

Kirja on tosiaan käsitteenä niin epämääräinen, että romaani tuntuisi melkein selvemmältä. Joskin sitten tietysti pitäisi olla valmiiksi mietittynä, miten menetellään muiden kirjojen kuin romaanien kanssa, mikä edelleen voi vaikuttaa harkintaan myös romaanien kohdalla.--Urjanhai 27. helmikuuta 2012 kello 14.16 (EET)

Molemmat ovat minusta ihan kelvollisia, mutta täsmällisempänä romaani tuntuu hiukan paremmalta, eikä se minustakaan ole sen monimutkaisempi kuin kirja. Muiden kirjojen osalta voidaan käyttää kirjaa tai tapauskohtaisesti jotain muuta, eikä sen tarvitse vaikuttaa romaanien täsmenteisiin. Ei tässä liene tarvetta täysin yhdenmukaiselle käytännölle eikä siivousprojektille, vaan pikemminkin jonkinlaista ohjenuoraa tuleville artikkeleille. --Ryhanen 27. helmikuuta 2012 kello 20.10 (EET)

(kirja), (albumi), (elokuva) ovat hyviä ja vertailukelpoisia. Genret sitten artikkeliin, onko romsku vai satukirja vai hyönteiskirja. --Maltan haukka 28. helmikuuta 2012 kello 10.23 (EET)

Sen verran yhtenäisyyttä kuitenkin olisi hyvä olla, ettei saman luokan sisällä olisi vaikka tuon edelläolevan esimerkin mukaisesti 007 ja kultainen ase (romaani) ja sitten taas 007 ja Kultasormi (kirja), ja niin edelleen täysin sattumanvaraisesti.--J (keskustelu) 6. maaliskuuta 2012 kello 10.12 (EET)

Vaakunoiden värit

Kun katsoo sivulta Vaasan kaupunki ja vertaa sitä meidän käyttämään versioon niin jotenkin ainakin minun mielestä on eroa väreissä, miksiköhän me emme käytä kaupungin sivulla olevaa vaakunaa sellaisenaan.--Musamies (keskustelu) 1. maaliskuuta 2012 kello 09.23 (EET)

Periaatteessa meidän käyttämämme vaakunat ovat piirretty vaakunaselityksen mukaan. Ks. Heraldiikka#Sääntöjä ja Wikipedia:Wikiprojekti Vaakunat. Kunnan käyttämät vaakunakuvat kun eivät välttämättä ole vapaassa käytössä. -- Jniemenmaa (keskustelu) 1. maaliskuuta 2012 kello 11.57 (EET)

Vaakunahan tosiaan määritellään selityksessä niin, että se olisi periaatteessa mahdollista piirtää jopa pelkän selityksen perusteella ilman kuvaa, ja värit, kuten etenkin kulta ja hopea, voivat eri piirroksissa olla hiukan eri sävyisiä. Samoin piirroksia on eri kokoisia, ja tuo kaupungin sivuilla oleva nimenomainen kuva on niin pienikin, että täällä yhtenäisinä luodut suurikokoiset kuvat ovat jo laadultaankin parempia. - Plus vielä tuo jo mainittu itse vaakunakuvan käyttöoikeus, jota tosin en tunne sen paremmin.--Urjanhai (keskustelu) 1. maaliskuuta 2012 kello 13.02 (EET)

Kiitos. Mutta miten me olemme varmoja siitä että käyttämämme vaakuna on oikean värinen, katso Vaasan vaakunan historia muokkaus-sodasta. Pitääkö meidän äänestää mikä on oikea säve kullekkin värille ettei niistä sodittaisi.--Musamies (keskustelu) 1. maaliskuuta 2012 kello 13.51 (EET)

Värit kuvataan ymmärtääkseni vaakunakuvauksissa ylimalkaisesti ja tarkan sävyn valitseminen jää vaakunakuvan piirtäjän vastuulle. Ja sotiminen voidaan välttää sillä että jos vaakunasta on eri versioita niin ne tallennetaan eri nimelle ja annetaan artikkelien tekijöiden valita niistä artikkeliin paremmin sopiva. WPK:lle tällainen ei ymmärrettävästi sovi, koska hän ei estettynä voi tulla Wikipediaan vaihtamaan kuvalinkkejä haluamikseen. Sen sijaan hän yrittää saada "oman" versionsa kuvasta Wikipediaan ylikirjoittamalla olemassaolevan vaakunakuvan. Jafeluv (keskustelu) 1. maaliskuuta 2012 kello 13.56 (EET)

Joka tapauksessa vaakunaselityksen mukaan "punaisessa kentässä kultainen Vaasain tunnus, sen alapuolella kulta-valkoinen vapaudenristi kultaisine laakeriseppeleineen ja miekkoineen riippumassa kultaisessa, kahdella punaisella viivalla kirjatussa nauhassa, joka ympäröi kilven alaosaa". Siis väri on kulta, ei vaaleanruskea. Mitä tulee Vaasain tunnukseen, kultaiseen lyhteeseen, sen näkee täältä.

Nythän WPK on näköjään estetty ikuisesti Commonsissa, kylläkin vähintään yhtä hankalan Fry1989:n pyynnöstä. --193.65.136.64 2. maaliskuuta 2012 kello 01.14 (EET)

Heraldinen kulta voidaan kuvata keltaisella, ja myös muulla värillä, joka kultaa muistuttaa. Metallina kulta on usein kiiltävää, mutta väriltään se on silti keltaisen vaaleanruskeaa tai murrettua keltaista. Kiiltävyyttä ei tasaiseen väripintaan pysty nykyisin käytössä olevalla näyttötekniikalla luomaan. Kyseessä on kuvitus, jonka on tarkoitus osoittaa selkeästi eriväristen pintojen keskinäiset suhteet. Tuo mainittu vaalea ruskea on oikein hyvä ratkaisu, eikä kiiltojen simuloiminen siihen kuuluisi. Itse olisin ehkä valinnut tuohon aavistuksen keltaisemman ruskean kultaa kuvaamaan, mutta väärin tuo ei missään tapauksessa ole. —B. Nuhanen 2. maaliskuuta 2012 kello 01.46 (EET)

Sen verran vielä piiskataan kuollutta hevosta, että vaikka asia onkin tullut yllä jo varsin selväksi, värien pääsäännöt on kerrottu artikkelissa tinktuurit. Muistaakseni olen aikanaan valinnut kullan sävyn suoraan CorelDrawin värivalikosta sanalla Gold, mutta jo katsomalla Commonsin kotisivuani on helppo huomata, etteivät väripaletit ole pysyneet samoina vuosien varrella edes yhdellä tekijällä. --Care (keskustelu) 9. maaliskuuta 2012 kello 23.49 (EET)