Wikipedia:Kahvihuone (tekijänoikeudet)/Arkisto7

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Ilmakuvat

Tämä kuva on tekijänoikeuslautakunnan lausunnon mukaan valokuva, ei valokuvateos

Lyhyt ja kenties tyhmä kysymys. Ovatko ilmavalokuvat valokuvateoksia vai eivät? Hallussani on muutamia 50-luvun ilmakuvia lähiseutuni taloista ja kylistä. Saako niitä käyttää? --albval 14. maaliskuuta 2008 kello 08.02 (UTC)

Oma mielipiteeni on, että eivät taida olla: kuvaajalla ei liene paljon mahdollisuutta vaikuttaa valaistukseen tai kompositioon. --Joonasl (kerro) 14. maaliskuuta 2008 kello 08.13 (UTC)

Minä taas luulen että on. Jonkun ilmakuvausfirman kuvat osti uudempi firma, joka kiertelee maaseudulla yhä myymässä niitä kuvia. En ottaisi riskiä joutua käräjille heidän kuvistaan. --Ulrika 14. maaliskuuta 2008 kello 08.22 (UTC)

Ei tässä olla kieltämässä etteikö niillä olisi tekijänoikeutta vaan sitä ovatko ne valokuvia vai valokuvateoksia kts. Valokuvien ja valokuvateosten tekijänoikeuksien vanheneminen. Ollakseen valokuvateos, kuvan on "ilmennettävä valokuvaajan persoonallista leimaa siten, että kukaan muu valokuvaaja ei olisi päätynyt samanlaiseen lopputulokseen", mikä geneerisessä ilmakuvassa ei todennäköisesti tapahdu. Toisin sanoen, mikäli ilmakuva on otettu ennen vuotta 1965 on se mitä todennäköisimmin vapaa ja voidaan käyttää Wikipediassa. --Joonasl (kerro) 14. maaliskuuta 2008 kello 08.39 (UTC)

Onkohan eroa maatiloista otetuilla "muotokuvilla" ja kartan tekoa varten suoraan ylhäältä alaspäin otetuilla kuvilla, jotka on pääosin kuvattu automaattisin kameroin (ainakin nykyään) lentokoneesta. --Harriv 14. maaliskuuta 2008 kello 08.41 (UTC)

Niin, tuollaisista "muotokuvista" on tosiaan kyse. Esimerkki täällä --albval 14. maaliskuuta 2008 kello 08.44 (UTC)

Olen lapsuudessani nähnyt näitä muotokuvia, ja kyllä ne ovat ihan muuta kuin karttakuvat. Niissä näkyvät talot ja pihapiirit oikein nätisti, eli kyllä ne ilmentävät valokuvaajan persoonallista leimaa. En tiedä mitä ovat geneeriset ilmakuvat, mutta eivät nämä geneerisiä ole, jos geneerisyys tarkoittaa että ne eivät ilmennä kuvaajan taiteellisia pyrkimyksiä. --Ulrika 14. maaliskuuta 2008 kello 08.48 (UTC)

Se että talo ja pihapiiri ovat "nättejä" ei tee niistä otettua kuvaa valokuvateokseksi. Tässä pohdinnassa oleellista on, voiko kuvaaja vaikuttaa merkittävästi kuvan kompositioon, valaistukseen tai muihin piirteisiin ja tuollaisissa valokuvissa ei voi (taloja on vähän vaikea siirtää, keinovalaistusta ei oikein voi käyttää jne). --Joonasl (kerro) 14. maaliskuuta 2008 kello 08.52 (UTC)

Maailma on täynnä maisemataidevalokuvia. Kannattaa ottaa yhteyttä tuonne, niillä on se arkisto josta puhuin, ettei tarvitse omasta päästä etsiä perusteita: [1] --Ulrika 14. maaliskuuta 2008 kello 08.54 (UTC)

Käsittääkseni minä en ole keksinyt perusteita omasta päästäni vaan esimerkiksi tekijänoikeusneuvoston lausunnoista: "Kaikkia valokuvia, kuinka hienoja ja merkittäviä ovatkin, ei voida pitää teoksina. Ollakseen teos, valokuvan tulee ilmentää kuvaajan omaperäisyyttä ja itsenäisyyttä. Kuvan on ilmennettävä kuvaajan persoonallista leimaa niin, että jos joku muu olisi siihen ryhtynyt, siitä ei olisi tullut samanlaista...Jos muut kuvaajat olisivat olleet ottamassa vastaavia valokuvia, olisivat ne oletettavasti samanlaisia tai vähintäänkin erittäin samankaltaisia kuvan kanssa: sama valotus, samat taustat ym. Tilanne ja siis kuvan kohde ovat olleet annetut, R ei ole niihin voinut vaikuttaa...Näin ollen hän ei ole myöskään voinut vaikuttaa kuvassa oleviin valoihin ja varjoihin, vaan ne ovat annetut." [2]. Lisäksi " Valokuvateoksen teoskynnyksen osalta on annettu Turun hovioikeuden ratkaisu (26.8.1997 Nro 2154, Dnro 96/1304) koskien maisemakuvaa. Sen mukaan valokuvaajan valokuva ei vertailussa eronnut muista valokuvaajan samasta paikasta ottamista valokuvista eikä mainostoimiston toimitusjohtajan samasta paikasta ottamasta valokuvasta siinä määrin että valokuvaa olisi voitu pitää valokuvaajan luovan työn omaperäisenä tuloksena." [3]. Käsittääkseni ainoa argumentti teoskynnyksen ylittämiseksi jonka olet itse esittänyt on se, että kuvat ovat "nättejä". Antamasi linkki vie sellaisen yrityksen sivulle, jonka liiketoimintaa on kuvien arkistoiminen ja myyminen: heidän näkemyksensä asiaan lienee aika yksinkertaisesti pääteltävissä ja perustuu liiketaloudellisiin ei juridisiin perusteisiin. --Joonasl (kerro) 14. maaliskuuta 2008 kello 09.00 (UTC)

Voi jee, asetut nyt näköjään tuomariksi ilman tuomarin koulutusta. "Nätteys" sisältää sen että kuva ilmentää valokuvaajan ainulaatuista kykyä, taiteellisuutta. Tämä kina ei sitä ratkaise, vaan voit lähteä liikkeelle juuri vaikka kyseisestä firmasta. Tai voit ottaa riskin ja panna kuvat albvalin puolesta Commonsiin ja katsoa kuinka äijän käy. --Ulrika 14. maaliskuuta 2008 kello 09.07 (UTC)

Höpsis, käsittääkseni oikeuden päätösten ja tekijänoikeusneuvoston lausunnon referoiminen ei ole "tuomariksi asettumista". Lähtökohtaisesti voitaneen sanoa, ett näteistä kohteista tulee nättejä kuvia, eikä se välttämättä tarkoita, että siinä olisi mukana valokuvaajan kykyä (varsinkaan "ainutlaatusta") tai "taiteellisuutta". Omasta puolestani olen valmis vaikka laittamaan ne sinne, tässä yhteydessä olen vain pyrkinyt vastaamaan albvalin esittämään kysymykseen. Asiaa voi luonnollisesti myös tiedustella tekijänoikeusneuvostolta, mikäli halutaan lisää varmuutta (tosin tekijänoikeusneuvostokaan ei tee juridisesti sitovia päätöksiä)--Joonasl (kerro) 14. maaliskuuta 2008 kello 09.13 (UTC)

Laitoin asiasta lausuntopyynnön tn:lle, katsotaan mitä asiantuntijat sanovat. --Joonasl (kerro) 14. maaliskuuta 2008 kello 09.18 (UTC)

Nätteys oli tuossa kommentissani lyhennelmä kaikesta siitä mitä sisältyy siihen että se on taideteos. Rumakin voi olla kaunis siinä mielessä. Jos olisit halunnut ymmärtää, olisit kyllä ymmärtänyt, mutta parempi varmaan että tulee neuvoston näkemys (joka siis ei sido), niin vältyt miettimästä kauneuskäsitteiden sisältöä. --Ulrika 14. maaliskuuta 2008 kello 09.26 (UTC)

En kyllä usko, talo on talo ja valaistusolosuhteet ovat valaistusolosuhteita eikä niihin voi vaikuttaa. Vertailukohtana on hyvä muistaa, että tekijänoikeuslautakunnan lausunnon mukaan oheinen Paavo Nurmen kuva on valokuva eikä valokuvateos. Ei tuo maatalon kuva minusta ainakaan yhtään enempää ilmennä kuvaajan persoonallista leimaa. --Joonasl (kerro) 14. maaliskuuta 2008 kello 08.49 (UTC)

Toisaalta kuvakulmaan ja kuvauksen teknisiin asioihin on voinut vaikuttaa ja on todennäköisesti nähty paljonkin vaivaa. --Harriv 17. maaliskuuta 2008 kello 08.15 (UTC)

Olennaista lienee lopputulos. Ilmakuvasta saa kyllä oman taiteellisen teoksensa valitsemalla kuvakulmaa auringon suhteen, poikkeukselliset sääolot, ilta-/vastavalon, hoitamalla etualalle linnun tai muuta vastaavaa, mutta kyllä ne ilmakuvat joita olen nähnyt pyrkivät mahdolisimman selkeään dokumentointiin eivätkä taiteelliseen lopputulokseen. Vakiomuotoisella ilmakuvalla on vaikea ymmärtää teoskynnyksen ylittyvän. Jos teoskynnys ylittyy (vakiomuotoisissa) ilmakuvissa niin kyllä se ylittyy silloin kaiken tyyppisissä valokuvissa lähes poikkeuksetta.--Riisipuuro 17. maaliskuuta 2008 kello 11.05 (UTC)-- (täsmennetty: Riisipuuro 9. huhtikuuta 2008 kello 07.17 (UTC))

Tämän keskustelun perusteella mitään selvää yksimielisyyttä aiheesta ei näytä olevan. Lieneekö takijänoikeusneuvostolta tullut mitään vastausta? --albval 19. maaliskuuta 2008 kello 08.33 (UTC)

Odotamme yhä mitä tekijänoikeusneuvosto vastaa. --Ulrika 8. huhtikuuta 2008 kello 18.19 (UTC)

Joo, olisi kiva tietää tuo mielipide. Kuvat on jo skannattu. --albval 8. huhtikuuta 2008 kello 18.39 (UTC)

Ei ole kuulunut vastausta, opetusministeriön sivujen perusteella neuvosto ei ole vielä kokoontunut kuluvana vuonna. Yllä olevin perustein mielestäni kuvat voisi aivan hyvin laittaa Commonsiin nyt ja tarkastella tilannetta tekijänoikeuslautakunnasta kuulumisen jälkeen uudelleen. --Joonasl (kerro) 9. huhtikuuta 2008 kello 06.57 (UTC)

Kiitos tiedosta. Eipä noiden kuvien lataamisella kiirettä ole, tuskin Wikipedia on vielä ensi vuonnakaan valmis. Odottelen mieluummin tuota lautakunnan mielipidettä ennen Commonsiin lisäystä, se on ainakin itselle vähimmän vaivan tie. --albval 9. huhtikuuta 2008 kello 07.09 (UTC)

Sain juuri tiedon, että lautakunta käsittelee asiaa seuraavassa kokouksessaan 11. kesäkuuta. --Joonasl (kerro) 19. toukokuuta 2008 kello 07.59 (UTC)

Hyvä tietää. Odotellaan siis siihen asti. --albval 19. toukokuuta 2008 kello 08.04 (UTC)

Tekijänoikeusneuvoston lausunto

Tänään tuli tekijänoikeusneuvoston lausunto, jonka keskeinen sisältö on seuraava:

»Tekijänoikeusneuvosto katsoo, että launsuntopyynnön kohteena olevaa valokuvaa ei ole pidettävä niin itsenäisenä ja omaperäisenä, että se nauttisi tekijänoikeussuojaa. Valokuva ei ilmennä sellaista valokuvaajan persoonallista luomistyötä, ettei joku toinen henkilö vastaavaan ilmavalokuvaustyöhön ryhtyessään olisi voinut päätyä samanlaiseen lopputulokseen.»
(Lausunto 2008:12)

Toisin sanoen, kyseessä on valokuva (ei valokuvateos) ja sen suoja-aika on päättynyt.--Joonasl (kerro) 23. kesäkuuta 2008 kello 08.38 (UTC)

Hienoa (tosin ei ilmavalokuvausyhtiöiden kannalta). Voin siis alkaa lisäilemään noita kuvia commonssiin ja sopiviin wikiartikkeleihin. Kiitos vaivannäöstä! --albval (keskustelu) 23. kesäkuuta 2008 kello 08.45 (UTC)

Kesäolympialaiset 1952

Tämä kuva Paavo Nurmesta sytyttämässä olympiatulta on siis vapaata materiaalia. Tarkoittaako tämä myös sitä, että muutkin vuoden 1952 olympialaisita otetut urheilutilannetta esittävät kuvat ovat vapaita? Kuva Nurmesta ei toki ole varsinaisesti urheilutapahtumasta, mutta se vertaantuu (kai) tällaiseen tilanteeseen. Tarvitseeko kuvan olla myös suomalaisen ottama, jotta Suomen lakia voidaan soveltaa kuvaan. Vuoden 1952 olympialaisista otetut kuvat ovat joka tapauksessa Suomen maaperällä otettuja. --PtG 24. toukokuuta 2008 kello 17.19 (UTC)

Ei automaattisesti. Paavo Nurmen kuvan vapauden perusteluhin voi perehtyä täällä [4]. Kyse on lyhykäisyydessään siitä onko kyseessä valokuva vai valokuvateos.--Joonasl (kerro) 26. toukokuuta 2008 kello 06.08 (UTC)

Periaatteessa rajanveto valokuvan ja valokuvateoksen välillä on tehtävä aina tapauskohtaisesti, mutta pidän erittäin epätodennäköisenä, että urheilutilannetta esittävät uutiskuvat olisivat valokuvateoksia. Lataa ihan rauhassa Commonsiin, kyllä ne tuhotaan, jos tulee ongelmia. :-) --M. Porcius Cato 26. toukokuuta 2008 kello 06.50 (UTC)

30 sekunnin musiikkinäytteet

Noita 30s musiikkinäytteitä on nyt artikkeleissa Metallica ja black metal. Ovatko ne siis nykyään aiemmasta linjasta poiketen sallittuja? --Cyborg Orangutan model-123 27. toukokuuta 2008 kello 17.30 (UTC)

Tekijänoikeusneuvosto toteaa lausunnossaan 2002:11:

Tekijänoikeusneuvosto toteaa, että lainausoikeuden käyttämisen kannalta merkitystä ei ole sillä, onko sitaatti wav-, streaming audio - vai mp3-muotoinen, kunhan siteerausoikeuden lailliselle käyttämiselle asetetut yleiset edellytykset täyttyvät. Tekijänoikeusneuvosto toteaa, että musiikkisitaatteja voidaan käyttää verkko-opetuksessa esimerkiksi musiikkitieteellisen tekstin yhteydessä siinä esitettyjen asioiden havainnollistamiseksi. Sitaatilla voidaan havainnollistaa sekä teoksia, esittäjiä että musiikin eri lajeja.

ja jatkaa

Tekijänoikeusneuvosto toteaa, että mitään yleisiä sääntöjä sallittujen sitaattien pituudesta tai määristä ei voi antaa, vaan asia on ratkaistava tapauskohtaisesti. Lopputuloksen ja siinä käytettyjen sitaattien välinen suhde määrittää, onko kyse sitaattioikeuden sallitusta käyttämisestä.

Eli siis kyllä musiikkisitaatteja saa ottaa, mutta niitten käyttö on rajoitettava sellaiseksi, että sitaattioikeuden käyttö on todellakin perusteltua. (Toisin kuin levyn kansien kohdalla, tätä voi oikeasti joutua testaamaan oikeudessa, sillä tekijänoikeusjärjestöt vahtivat oikeuksiaan mustasukkaisesti.) Täällä on tähän saakka pelattu varman päälle ja kielletty musiikkisitaatit. --M. Porcius Cato 27. toukokuuta 2008 kello 17.49 (UTC)

Lisäksi käsittääkseni TEOSTO on rajannut _alle_ 30 sekunnin mittaiset näytteet teostomaksujen ulkopuolelle, eli pituuden pitäisi olla 29 sekuntia. En myöskään näe Metallican alla kohtia missä käsiteltäisiin kappaleita "Sad But True", "Enter Sandman" tai "Nothing Else Matters", eli sitaattioikeus ei noissa täyty vaan ovat lähinnä "kivakivaa" artikkelissa. Kappaleista lähteistetyt analyysit viereen tai pois olisi oma linjausehdotukseni. --Agony (403) 27. toukokuuta 2008 kello 17.58 (UTC)

Black metalista leivotaan tällä hetkellä suositeltua sivua, nyt on menossa vertaisarviointi. Voisitteko myös te aktiivisemmat ottaa kantaa muun muassa näihin musiikkinäytteisiin sielläkin, ettei (minun ja parin muun) tarvitsisi sitten ss-äänestyksessä kiroilla hiljaa itsekseen? Vilpitön kiitos etukäteen avusta. --Jaakonam 27. toukokuuta 2008 kello 18.05 (UTC)

Black metalissa nähdäkseni sitaattioikeus täyttyy (vaikkakin osa analyyseista onkin ilman lähdettä). --Agony (403) 27. toukokuuta 2008 kello 18.07 (UTC)

Analyysipuolta voi melko hyvin kehittää vielä. Pitänee vielä pyytää Miihkalia vielä lyhentämään näytteitä sekunnilla: ne ovat nyt kaikki 30 s. --Jaakonam 27. toukokuuta 2008 kello 18.45 (UTC)

Ei voi olla sekunnista kiinni.. :) Aiheesta on jotain keskusteltu aiemmin täällä. --Harriv 27. toukokuuta 2008 kello 18.52 (UTC)

Gramex tahtoisi ilmeisesti rahaa clipeistä: http://www.gramex.fi/index.php?mid=461 --Harriv 27. toukokuuta 2008 kello 18.54 (UTC)

Gramex lisensoi ainoastaan streaming-äänitenäytteitä. Teosto ei tunne mitään "30 sekunnin sääntöä". Klipeistä pitää maksaa 17 € alkavalta kuukaudelta. (http://www.teosto.fi/fi/musiikkinaytteet.html) Tuo 30-sekunnin sääntö koskee USA:n copyrightin fair usea, ja on muodostunut jonkun ennakkotapauksen perusteella. En.Wikissä noita clippejä käytetään fair use rationalen perusteella en:Image:Metallica_-_Sad_But_True.ogg --Mikko Paananen 27. toukokuuta 2008 kello 19.06 (UTC)

Tämän ja muun ylläolevan perusteella siis ääninäytteiden käyttö olisi kuitenkin sallittua fi-wikissäkin, kunhan sitaattioikeus täyttyy? --Jaakonam 27. toukokuuta 2008 kello 19.14 (UTC)

Eikun perhanan perhana. Maksupuolelle siis tietenkin menee, Teoston mukaan. Sisälukutaito kunniaan. --Jaakonam 27. toukokuuta 2008 kello 19.16 (UTC)

Teosto esittää asiasta oman näkemyksensä, jonka mukaan musiikin siteeraaminen vaatii aina Teosto-maksut. Tähän sillä on oikeus. Minullakin on oikeus esittää näkemys, jonka mukaan musiikin siteeraamisesta tulee aina maksaa minulle. Sen sijaan tekijänoikeusneuvosto on todennut, että musiikkia saa siteerata, kunhan vetoamisfunktio täyttyy. Koska Teosto on tässä asiassa täysin eri mieltä, on melkoisen varmaa, että musiikkia netissä oikeutetustikin siteeraava henkilö saa haastemiehen kolisemaan postiluukkuunsa. Teosto testaa näkemyksensä varmasti oikeudessa, jos siteeraus on yhtään kyseenalainen. On kuitenkin huomattava, ettei Teoston näkemyksillä ole oikeusvoimaa. Teosto ei ole viranomainen vaan yksityinen, tekijänoikeuslisenssejä myyvä yhdistys. --M. Porcius Cato 28. toukokuuta 2008 kello 05.45 (UTC)

Tekijänoikeusneuvosto toteaa, että musiikkisitaatilla saa havainnollistaa myös musiikkityyliä tai esittäjää. On siis mahdollista käyttää sitaattia havainnollistamaan bändin tyyliä. Toisaalta artikkelin pitää olla niin hyvälaatuinen, että sitaatti ei muodosta siitä olennaista osaa, vaan ainoastaan tukee kokonaisuutta. Artikkeli ei siis saa olla naula, johon ripustellaan musiikkinäytteitä. Toisaalta vetoamistarkoituksen on käytävä selkeästi ilmi. --M. Porcius Cato 28. toukokuuta 2008 kello 08.18 (UTC)

Eikö suomenkielisessäkin Wikipediassa sitä paitsi riitä että noudatetaan Yhdysvaltojen tekijänoikeuslainsäädäntöä, eikä Suomen, sillä Wikipedia ja Wikimedia ovat amerikkalaisia palveluja ja palvelimetkin sijaitsevat valtameren väärällä puolella? --Miihkali ^artikuloi 29. toukokuuta 2008 kello 19.32 (UTC)

Suomessa asuvia koskee suomalaiset lait. Eli jos laitat musiikkia esille Suomen lakien vastaisesti niin olet siitä vastuussa täkäläisten lakien mukaisesti. Näin olen ymmärtänyt. Tietenkin Yhdysvallat voi sitten pyytää Suomea luovuttamaan sinut oikeudenkäyntiin jos oikein pahasti menee säätämään.. --Harriv 29. toukokuuta 2008 kello 19.45 (UTC)

Lohdullista. :) Selailin tuossa finlexiä ja siellä sitaattioikeudessa puhuttiin vain kuvateoksesta sen tekijänoikeuden alaisen materiaalin siteeraamisesta. Välillä taas puhuttiin yleisemmin taideteoksesta. Eli koskeeko se periaatteessa vain kuvia? Toisaalta, jos sen ymmärretään käsittävän taideteoksia yleensä, niin silloinhan koko teoston nysväys asiasta on periaatteessa vain nysväystä vailla laillista pohjaa? --Miihkali ^artikuloi 29. toukokuuta 2008 kello 20.01 (UTC)

PV:n koulutushaaramerkit

Täyttävätkö koulutushaaramerkkien kuvat teoksen tunnusmerkistön, esimerkiksi sivulta [5] löytyvät on merkitty copyright SA-kuva, mutta en ole täysin vakuuttunut että nuo olisivat teoksia. Jos kuitenkin näin tulkitaan, niin voidaanko merkit lisätä logoina Wikipediaan? --Tpheiska 29. toukokuuta 2008 kello 05.20 (UTC)

Koulutushaaramerkeistä on annettu mitä todennäköisimmin jonkinlainen sotilaallinen määräys, jossa merkkien kuvat ovat. Tämän vuoksi ne ovat erittäin todennäköisesti ladattavissa commonsiin PD-FinlandGov-tägillä. Tämä vaatisi mielestäni kuitenkin sitä, että asia tarkistettaisiin. Kari K. Laurlan Sotilasheraldiikka -kirjassa lienee mainittu kunkin merkin kohdalla, kuka on vahvistanut merkin käyttöön ja milloin. Sen perusteella voi pyytää sitten pääesikunnasta nähtäväksi nuo päätökset. Laurlan kirja löytyy valitettavsti ainoastaan Maanpuoustukorkeakoulun kirjastosta sekä Jyväskylän, Turun, Oulun ja Helsingin yliopistokirjastoista. Yleisistä kirjastoista kirjaa ei löydy. Niistä kannattaa etsiä tietoja selailemalla Ruotuväki-lehden vuosikertoja 2001–2003, joissa esiteltiin koulutushaaramerkkejä. Itse pyytäisin pääesikunnasta kopion vuoden 1949 syksyllä tehdyn päätöksen koulutushaaramerkeistä. Jos siinä on merkkien kuvat, ne ovat melkoisen varmasti myös myöhemmissä päätöksissä.

Erityisesti on huomattava, että eräät koulutushaaramerkit ovat epävirallisia. Näitä ovat erityisesti MPK:n tarkka-ampujamerkki ja BUK-miesten koulutushaaramerkki. En usko, että niiden vahvistamisesta löytyy viranomaisen päätöksiä. --M. Porcius Cato 29. toukokuuta 2008 kello 06.26 (UTC)

Voiko Wikipedialta suoralinkittää tietoa jos poistaa suoraan wikipediaan vievät linkit?

Ajattelin kysyä tota kysymystä saako täältä suoralinkittää tietoa jos poistaa suoraan wikipediaan vievät linkit? --85.217.52.134 17. kesäkuuta 2008 kello 20.29 (UTC)

Selventäisitkö? Wikipedian artikkeleihin saa lisätä muille sivuille johtavia linkkejä, jos ne ovat aiheen kannalta relevantteja. Wikipediaan johtavia linkkejä saa tietysti laittaa mille tahansa ulkopuoliselle sivulle. Puhutkohan nyt linkittämisestä vai tekstin kopioimisesta? –Neurovelho 17. kesäkuuta 2008 kello 20.39 (UTC)

Ilmeisimmin tarkoitat linkittämistä tiettyyn versioon? Eli vasemmassa laidassa on kohta "ikilinkki" joka avaa selaimen artikkelin sen hetkiseen versioon. Jos myöhemmin joku tekee muutoksia artikkeliin, ei ne peilaannu ikilinkillä linkitettyyn versioon. Tietenkin jos artikkeli poistetaan, ei ikilinkkikään enää toimi. --Agony (403) 20. kesäkuuta 2008 kello 12.30 (UTC)

Ilta-Sanomain sadetutkan kuvat

Onko IS:n sadetutkan kuvat tekijänoikeuden alaisia? En ainakaan löytänyt sivulta copyright-merkkiä yms. Ajattelin lisätä esim. sää-sivulle sääennustus-kohtaan --Joku Janne 20. kesäkuuta 2008 kello 11.57 (UTC)

Kyllä ovat. — str4nd ☕ 20. kesäkuuta 2008 kello 11.58 (UTC)

Jep, copyright-merkin sijaan sinun pitäisi etsiä ilmoitusta tekijänoikeuksien luovuttamisesta tai löysästä lisenssistä. :) Tekijänoikeus ei nimittäin vaadi internetissäkään mitään erityistä merkitsemistä, vaan on automaattisesti voimassa. IS:n sivuilla löytyy näköjään myös linkki käyttöehtoihin joka sivun alalaidasta: ”Ilta-Sanomien verkkopalvelun kaikki oikeudet, tekijänoikeudet mukaan lukien ovat Ilta-Sanomilla. Ilta-Sanomat pidättää itsellään kaikki oikeudet sivujen sisältöön ellei toisin sivuilla ole mainittu.” –Neurovelho 25. kesäkuuta 2008 kello 17.45 (UTC)

Sadetutkan kuvat ovat tekijänoikeuden alaisia, sillä päätös esittää säätila juuri tietynlaisella karttapohjalla on luovaa työtä. Sen sijaan itse dataa tekijänoikeus ei suojaa, sillä ko. data on luotu täysin automaattisesti ilman luovaa työtä. Sen esittäminen karttakoordinaatistosssa on puhtaan teknistä piirtotyötä, jota ei tekijänoikeus suojaa. Voit siis poimia kuvista varsinaisen säätilan (sopivaa bittimaskia käyttämällä) ja käyttää tätä dataa. Sen sijaan pitemmän ajan datakokoelmaa suojaa tietokantasuoja, joten en tekisi tätä automatisoidusti kymmenille tai sadoille karttakuville. (Toisaalta netistä löytyy ihan julkistakin säädataa, jota voit esittää karttapohjilla aivan vapaasti.) --M. Porcius Cato 8. heinäkuuta 2008 kello 11.48 (UTC)

Mikä on ”promokuva”?

Mikä on promokuva?--Terveisin:CHELLBER 114 (Keskustele) ™ 27. kesäkuuta 2008 kello 11.50 (UTC)

Se on mainostarkoitukseen levitetty kuva, eli esimerkiksi levy-yhtiö lähettää lehtiin yhtyeiden ym. kuvia käytettäväksi jutuissa. Promokuvat ovat tekijänoikeuden alaisia, eli suomi-wikissä niitä ei ole siksi käytetty. --Ulrika 27. kesäkuuta 2008 kello 12.04 (UTC)

Selvä--Terveisin:CHELLBER 114 (Keskustele) ™ 27. kesäkuuta 2008 kello 12.09 (UTC)

Periaatteessa promokuva on julkaistu sellaisilla ehdoilla, että niitä voi vapaasti käyttää Wikipediassa – tai siis Wikipedia voisi vapaasti käyttää niitä halutessaan. Wikipedia on kuitenkin vapaa tietosanakirja. Wikipedian aineistoa pitää voida ilma ehtoja levittää ja luovutta eteenpäin. Teknisesti ottaen tällaisen promokuvan "lisenssin" vika on se, että se ei anna Wikipedialle oikeutta jakaa julkaisuoikeuksia eteenpäin. -- Petri Krohn 10. heinäkuuta 2008 kello 20.52 (UTC)

Eikö julisteet sitte ole "promokuvia",koska nekin mainostavat elokuvia?--Terveisin:CHELLBER 114 (Keskustele) ™ 29. kesäkuuta 2008 kello 17.24 (UTC)

Mikä on käyttämätön sitaattikuva?--Terveisin:CHELLBER 114 (Keskustele) ™ 30. kesäkuuta 2008 kello 12.17 (UTC)

Sellainen sitaattikuva, joka ei ole käytössä missään artikkelissa. --Johney 30. kesäkuuta 2008 kello 12.17 (UTC)

Sitaattikuva (kansikuva, juliste, yms.) joka ei ole käytössä Wikipediassa, mutta on silti ladattu tänne -> poistetaan. —kallerna™ 30. kesäkuuta 2008 kello 12.18 (UTC)

En ole tallentanut vielä tätä kuvaa, joten pyrin selvittämään ongelmani tässä. Mikä käyttöoikeudesta kertova malline minun pitäisi kyseiseen kuvaan lisätä? Tilanne on erittäin kinkkinen, sillä englannikielisessä Wikipediassa olevaa käyttöoikeutta ei löydy suomenkielisestä. Kaipaisin apua nopeasti. --Wooody 30. heinäkuuta 2008 kello 16.34 (UTC)

tämä {{taideteos|artikkelin nimi}} sopii noihin--Musamies 30. heinäkuuta 2008 kello 16.51 (UTC)

Onko keikkatallenne "taideteos"

Eli saako niistä otettuja kuvakaappauksia käyttää kuvituksena esimerkiksi bändistä kertovassa artikkelissa sitaattioikeuden nojalla? --Miihkali ^artikuloi 1. heinäkuuta 2008 kello 12.18 (UTC)

Saa käyttää keikkatallenteen artikkelissa. —kallerna™ 1. heinäkuuta 2008 kello 12.21 (UTC)

Entäs muissa aiheeseen liittyvissä artikkeleissa: hain lähinnä sitä että voiko keikkatallenteesta otettua sitaattia käyttää bändistä kertovassa artikkelissa? --Miihkali ^artikuloi 1. heinäkuuta 2008 kello 12.27 (UTC)

Kysymys liikkuu vielä sen verran abstraktilla tasolla, että annan vastauksenkin samoin: Wikipediassa saa käyttää ei-vapaita kuvia sitaattioikeuden nojalla, jos kuvaa on mahdotonta käyttötarkoituksessaan korvata vapaalla kuvalla. Yksinkertaisimmillaan jos kyse on artikkelin koristamisesta, kuvaa ei saa käyttää. Samulili 1. heinäkuuta 2008 kello 12.52 (UTC)

Kysymykseni ei ollut abstrakti eikä vastauksesikaan onneksi. OK. --Miihkali ^artikuloi 1. heinäkuuta 2008 kello 12.56 (UTC)

Kysehän on kuva-ohjelmasta otetusta kuvakaappauksesta, johon sopinee sama malline kuin televisio- ja elokuva-kuvakaappauksille. Sitä saa käyttää sitaattioikeuden nojalla jos artikkelissa käsitellään nimenomaan keikkatallennetta, sen sijaan sitä ei saa käyttää kuvituksena vaikkapa keikasta tai yhtyeestä yleensä. -- Piisamson 1. heinäkuuta 2008 kello 13.00 (UTC)

Poisttettujen sivujen arkistointi Wikipedian ulkopuolelle. Tekijäinoikeudet?

Olen alkanut arkistoimaan äänestyksen kautta poistettavia sivuja niin omaan käyttöön kuin julkisesti myöhemmin nähtäviksi osoitteeseen http://jokujanne.webs.com/poistettujasivuja.htm Kysynkin nyt, että riittääkö se, että tekstillä on sama lisenssi kuin Wikipediassa eli GFDL vai pitääkö tehdä vielä jotakin? --Joku Janne (Wikise) 10. heinäkuuta 2008 kello 13.12 (UTC)

No, miksei kukaan vastaa? Eikö kukaan osaa vastata? --Joku Janne (Wikise) 10. heinäkuuta 2008 kello 14.13 (UTC)

Odota nyt vaikka edes huomiseen. --Harriv 10. heinäkuuta 2008 kello 14.49 (UTC)

Nyt on mennyt jo yli viisi kaksi tuntia eikä kukaan ole kertonut, mitä pitäisi tehdä vielä sen lisenssin kanssa. Ovatko kaikki asiasta tietävät wikilomalla? --Joku Janne (Wikise) 10. heinäkuuta 2008 kello 15.46 (UTC)

Kärsivällisyyttä, ja sitä paitsi 15 - 13 = 2 :) --Harriv 10. heinäkuuta 2008 kello 16.10 (UTC)

UTC varmaan sekoitti ;) Samulili 11. heinäkuuta 2008 kello 08.15 (UTC)

Sivulla pitää selvästi kertoa, että sisältö on käytettävissä GFDL lisenssillä; näin teetkin. Lisäksi sinun pitäisi julkaista sivun versiohistoria, eli ketkä ovat muokanneet sivua. Yksinkertaisimmillaan tämä voi tapahtua kopioimalla Wikipedian "histora" -sivu. -- Petri Krohn 10. heinäkuuta 2008 kello 16.17 (UTC)

No niin tulihan se tieto sieltä, kiitos --Joku Janne (Wikise) 10. heinäkuuta 2008 kello 17.56 (UTC)

Miksi sivun versiohistoria pitäisi julkaista? --ML 10. heinäkuuta 2008 kello 20.51 (UTC)

»List on the Title Page, as authors, one or more persons or entities responsible for authorship of the modifications in the Modified Version, together with at least five of the principal authors of the Document (all of its principal authors, if it has fewer than five), unless they release you from this requirement.»

sanoo GFDL. –Neurovelho 10. heinäkuuta 2008 kello 20.54 (UTC)

Mutta onko wikiartikkelilla tekijöitä? Entä miten valitaan ne "viisi päätekijää". Voidaanko IP laskea tekijäksi? Ei ihme, että GFDL:stä halutaan eroon, jos siinä on tällaisia täysin Wikipediaan sopimattomia vaatimuksia. --ML 11. heinäkuuta 2008 kello 07.47 (UTC)

Viiden päätekijän valitseminen on vähän... mitä jos valitseekin "väärin" ja joku valittaa, kun hänen nimeään ei ole luettelossa. IP lasketaan käsittääkseni anonyymiksi tekijäksi, eli tekijät voisi parhaimmillaan/pahimmallaan olla "Viisi anonyymiä". Kaikille suosittelen: {{Kaksoislisenssi/Ccbysa-3.0}} tai {{Kaksoislisenssi/Ccby-3.0}}. Samulili 11. heinäkuuta 2008 kello 08.15 (UTC)

No, olen ratkaissut ongelman nyt siten, että aina kun lisään uuden artikkelin sivulle, laitan tänne listan niistä, ketkä ovat muokanneet sivua. --Joku Janne (Wikise) 12. heinäkuuta 2008 kello 14.46 (UTC)

Ihan kiva. Kannattaa varmaan mainita vielä, että muokkaajat ovat siis fi.wikipedia.orgin muokkaajien nimimerkit. Lab-oratory 12. heinäkuuta 2008 kello 14.48 (UTC)

No niin, nyt olen päivittänyt senkin. Eli nyt sivulla on maininta siitä, että nimet ovat nimimerkkejä. Myös ehdotuksia otetaan vastaan, mitä pitäisi tehdä vielä, jotta sivu noudattaisi GFDL-lisenssiä. --Joku Janne (Wikise) 12. heinäkuuta 2008 kello 14.59 (UTC)

Julkkiskuvat

Julkkiksista otettuja kuvia saa tietääkseni tallentaa Wikipediaan tai Commonsiin ilman heidän lupaansa, vai olenko käsittänyt asian väärin? Piccadilly Circus 11. heinäkuuta 2008 kello 11.00 (UTC)

Jos kuva on otettu julkisella paikalla eikä ole mitenkään halventava, niin kyllä. Samulili 11. heinäkuuta 2008 kello 11.03 (UTC)

Uudet Creative Commons -lisenssiluonnokset kommentoitavana

Joissakin Wikipedian kuvissa käytetään Creative Commons -lisenssiä. Lisensseistä on tekeillä uudet suomenkieliset versiot, joiden luonnoksia voi kommentoida 31.8. asti. Nikke 17. heinäkuuta 2008 kello 08.23 (UTC)

Airliners.net

Tiedän, että tästä pitäisi keskustella Commonsissa, mutta mikä on fi-wikipedian kanta tähän kuvaan: Kuva:Ariana.jpg. Eikös tämä kuva ole "myyty" Airliners.net:ille, eikä sitä näin ollen saisi käyttää wikipedioissa. Toki, en-wikipediassa kaikki kuvat kun tuntuu olevan enemmäin tai vähemmän sallittuja (kts. esim. en:Image:Kubica crash.jpg, en:Image:Jordan1941994.jpg), mutta eikä Commonsissa ole juuri sellaisia kuvia, jotka kelpaavat kaikkiin wikipedioihin? --Vici 2. elokuuta 2008 kello 07.21 (UTC)

jos tekee pleistä esimerkkikaavan?

Hei ! olisi tälläinen kysymys että jos tekee esimerkkikaavan esim. fly for fun-pelistä niin onko tekijänoikeudet minulla vai pelin tekijällä?.

Terveisin jazka000 Kommentin jätti Jazka000 (keskustelu – muokkaukset).

Mikä on esimerkkikaava? Saisimmeko esimerkiksi esimerkin esimerkillisestä esimerkkikaavasta tähän? –Saruwine 4. elokuuta 2008 kello 11.46 (UTC)

Jääkäriartikkelien tekijänoikeudet?

Onkohan Wikipedian jääkäriartikkelien tekijänoikeustilanteesta keskusteltu aikaisemmin?

Näyttää siltä, että ainakin teoksesta Suomen jääkärien elämäkerrasto 1938 on kopioitu pitkiäkin tekstejä melko suoraan, lause lauseelta. Lauseisiin on lisätty pronomineja tai tehty muita pieniä muutoksia, mutta muuten teksti vastaa elämäkerrasto-kirjan tekstiä. Onkohan jääkärien elämäkerrasto -teoksen teksti jotenkin tekijänoikeusvapaata, vai onko tässä mahdollisesti rikottu tekijänoikeuksia?

Esimerkkinä katkelma artikkelista Ernst Almar Ferdinand Fabritius. Kirjassa lukee:

Työskenteli 1899-00 Eugen Schaumanin ylioppilaiden keskuudessa

aloittaman ampumaharrastuksen edistämiseksi. Oli Uusmaalaisen osakunnan edustajana siinä osakuntien asettamassa komiteassa, joka perusti kiertopalkinnon osakuntien välisiä ampumakilpailuja varten. Toimi 1900-03 Kagaalin asiamiehenä Loviisan kaupungissa ja sen ympäristökunnissa itä-Uudellamaalla. Julkaisi asevelvollisuuslakon aikana useita poliittisia agitaatiokirjoituksia. Teki aloitteen Lappträskin ja Ruotsinpyhtään asevelvollisuuslakkolaisten kutsuntapäivänä 10. 6. 1902 Loviisassa yleisesti toimeenpanemaan mielenosoitukseen, jossa he läsnäolleelle kuvernööri Kaigorodoffille

julkisesti ilmoittivat, että eivät alistu laittomiin kutsuntoihin.

Wikipedian artikkelissa oli (heinäkuun alussa) tällainen versio. (Tein itse artikkeliin sen jälkeen pientä kielenhuoltoa, kunnes huomasin, että teksti olikin käytännössä suoraan kirjasta.)

Hän työskenteli vuosina 1899 - 1900 Eugen Schaumanin ylioppilaiden keskuudessa

aloittaman ampumaharrastuksen edistämiseksi. Hän toimi Uusmaalaisen osakunnan edustajana siinä osakuntien asettamassa komiteassa, joka perusti kiertopalkinnon osakuntien välisiä ampumakilpailuja varten. Vuosina 1900 - 1903 Kagaalin asiamiehenä Loviisan kaupungissa ja sen ympäristökunnissa Itä-Uudellamaalla. Hän julkaisi asevelvollisuuslakon aikana useita poliittisia agitaatiokirjoituksia. Hän teki aloitteen Lappträskin ja Ruotsinpyhtään asevelvollisuuslakkolaisten kutsuntapäivinä 10. kesäkuuta 1902 Hän organisoi Loviisassa toimeenpannun mielenosoitukseen, jossa he läsnäolleelle kuvernööri Kaigorodoffille

julkisesti ilmoittivat, että eivät alistu laittomiin kutsuntoihin.

Onko tällainen tekstin kopiointi OK, vai pitäisikö asialle tehdä jotain? Sama teos on merkitty lähteeksi useisiin muihinkin artikkeleihin, ja mahdollinen tekijänoikeusongelma koskettanee niistä useimpia. --Ryhanen 7. elokuuta 2008 kello 20.40 (EEST)

Ainakin se on laitonta, jos Jääkärikirjasen tekijänoikeuksien haltijat eivät ole luopuneet oikeuksistaan. Joka tapauksessa Wikipediaan ei pitäisi kopioida tekstiä suoraan muista lähteistä, vaan pyrkiä alusta lähtien oman (lähteellisen) sisällön tuottamiseen. --Miihkali ^(artikuloi) 7. elokuuta 2008 kello 20.45 (EEST)

Asia kun näemmä koskee minua niin, haluaisin tietää kuinka asiat ilmaistaan niin että alkuperäisen lähteen suojee kunnioitetaan, ja samaan aikaan kirjoitetaan lähdeteksti niin kuin se on kirjoitettu. Ei kai ole tarkoitus, että Wikipediaan ruvetaan sepittämään runoja, jotka ovat lähes alkuperäisen lähteen kaltaisia EI NÄIN vaan kyllä lähteitä saa lainata ja jos lainataan niin niiden sisältämää informaatiota ei pidä lähteä muokkaamaan omia tarkoitusperia vastaaviksi. Kaikki tyyni kaikki kunnia alkuperäisten lähteiden kirjoittajille ja heidän työpanokselleen, minulla ei ainakaan ole haluja eikä tahtoa lähteä vääristelemään heihän tekemisiään ja kumminkin muistaen mainita läheteet ja niiden tekijät niin asia lienee okei. Herra ryhaselta voisinkin kysyä, kuinka hän olisi ylläolevan tekstin muotoillut niin, että sen sisältö ja merkitys eivät olisi muuttunnet alkuperäisestä lähdetekstistä ja sen sisältämä informaatio tulisi kumminkin esitetyksi. Vesteri 7. elokuuta 2008 kello 22.15 (EEST)

Asian kertominen omin sanoin ei tarkoita alkuperäisen tiedon vääristelyä. Vastaisitko kuitenkin myös tuohon Ulrikan alla esittämään kysymykseen, onko kirjassa mainittu tekijöitä Puolustusministeriön sotahistoriallisen toimiston lisäksi? Kommentin jätti Jisis ([[Keskustelu

käyttäjästä:Jisis|keskustelu]] – muokkaukset).

No tuossa yllä on sinullekkin pähinä, koeta kertoa asia omin sanoin että siihen ei sisälly tietoa alkuperäisestä lähteestä. Kysymykseesi vastaus on ei ole. Vesteri 7. elokuuta 2008 kello 22.46 (EEST)

Tiivistä asiatietoa ei tietysti ole ihan helppo muotoillauudestan, mutta onneksi tuo alkuperäinen teksti on niin kiemuraista, että sen saattaminen vähän ymmärrettävämmälle kielelle etäännyttää sitä jo paljon oman tekstin suuntaan. Tuossa äkkiä muotoilin malliksi seuraavan:

"Eugen Schauman oli vuosisadan vaihteessa pannut alkuun ylioppilaiden ampumaharrastuksen, jota Fabicius tuki. Osakuntien välisille ampumakilpailuille perusti kieltopalkinnon komitea, johon Fabicius osallistui Uusmaalaisen osakunnan edustajana. Vastarintajärjestö Kagaalin asiamies hän oli 1900-1903 Loviisassa ja lähiseuduilla. Kutsuntapäivänä 10.6.1902 Lappträskin ja Ruotsinpyhtään asevelvollisuuslakkoon osallistuneet miehet järjestivät hänen aloitteestaan mielenosoituksen. Paikalla oli myös kuvernööri Kaigorodoff, jolle ilmoitettiin julkisesti kieltäytyminen laittomista kutsunnoista." --Ulrika 7. elokuuta 2008 kello 22.43 (EEST)

Ulrika hyvä kai näet isekkin yhtenäisyyden alkuperaiseen teksinn, jos otat minun tekstin pois. Sinähän lainasit lähes suoraan alkuperäistä lähdettä Vesteri 7. elokuuta 2008 kello 22.58 (EEST)

Äkkiä tehtyyn esimerkkiin otin tietenkin asiat, mutta pyrin rakentamaan lauseet uudestaan. Jos kirkkaammilla aivoilla syventyisin aiheeseen ja tekisin kuten Paappa neuvoi eli lukisin muitakin lähteitä, tekstiä saisi etäännytetyksi vieläkin enemmän. Kirjoittamisen kokemusta tällainen yhden lähteen käyttö kyllä vaatii, muuten tulee kirjoitetuksi sanasta sanaan -kopiona. --Ulrika 7. elokuuta 2008 kello 23.03 (EEST)

Ulrika hyvä pidän sinua fiksuna ihmisenä ja sinä sanot jotain aivan uskomattomiä jostain etääntymisisti. Hei top tykänään eikö Wikipedian tarkoitus ollutkaan kertoa asioita totuudenmukaisesti, jos ei näin ole voin vetäytyä projektista välittömästi Vesteri 7. elokuuta 2008 kello 23.15 (EEST)

Taidamme puhua eri asiasta. Sisältöä ei tietenkään mihinkään etäännytetä vaan nimen omaan kerrotaan ne asiat, jotka lähteessä on. Tarkoitan ilmaisun ulkoista muotoa, siitähän tässä on koko ajan ollut kyse, että kerrotaan sama asia omin sanoin, ei kopioiden toisen kirjoittamaa. Mutta jos olet vielä aikeissa muokata tekstejä, kuten jäljempänä toteat, jäädään odottamaan. --Ulrika 8. elokuuta 2008 kello 06.22 (EEST)

Ulrikan ansiokkaan muotoilun täydennykseksi voi mainita yleisesti käytetyn tekniikan. Luetaan useita lähteitä ja tehdään niistä muistiinpanot ranskalaisin viivoin, jäsennellään näistä muistiinpanoista sopiva kokonaisuus ja kirjoitetaan jäsentelyn tukemana artikkeli. Lopuksi verrataan tulosta lähteisiin. Esim. kyseisen artikkelin lähteissä oli Kansallisbiografia, johon ei ole viitattu; sen artikkelissa on (ainoana) lähteenä mainittu M. Lauerma, Kuninkaallinen Preussin Jääkäripataljoona 27. 1966. Lyhentäminen ja yksityiskohtien karsiminen on myös hyvä, tietosanakirjaan sopiva keino, lähdeviitteen avullahan niihin pääsee käsiksi. --Paappa 7. elokuuta 2008 kello 22.54 (EEST)

Teos on Puolustusministeriön sotahistoriallisen toimiston julkaisuja ja siis vuodelta 1938, mahtaako sillä olla mitään vaikutusta tekijänoikeustilanteeseen? --Ulrika 7. elokuuta 2008 kello 21.39 (EEST)

Jos teos on julkaistu anonyymisti eikä sen kirjoittajia ole myöhemminkään ilmoitettu, teos on vapaata riistaa 1.1.2009 alkaen. Samulili 7. elokuuta 2008 kello 21.41 (EEST)

Fennican tiedot ovat tuossa alla. Yksittäisten artikkelien tilanne en tiedä, enkä myöskään, lukeeko teoksessa tarkempia tekijätietoja muuten. Lisäsin Vesterin keskustelusivulle pyynnön ottaa kantaa asiaan.

Teoksen nimi: Suomen jääkärien elämäkerrasto / toimittanut Puolustusministeriön sotahistoriallinen toimisto

Julkaisija: Porvoo : WSOY , 1938

Ulkoasu: XIV, 914, [3] s. : kuv.

Sarja: (Puolustusministeriön sotahistoriallisen toimiston julkaisuja ; 4)

Aineisto: kirja

Muu(t) tekijä(t): Puolustusministeriön sotahistoriallinen toimisto

--Ulrika 7. elokuuta 2008 kello 22.07 (EEST)

Aika mielenkiintoista. Artikkelit ovat siis tekijänoikeusrikkomus nyt, mutta todennäköisimmin ei viiden kuukauden päästä, jolloin tulee 70 vuotta täyteen. Pitäisikö tämä painaa villaisella? --Jisis (keskustelu) 7. elokuuta 2008 kello 22.58 (EEST)

Aika mielenkiintoista, kuinka voit väitää tekemiäni artilleleita tekijänoikeusrikkomuksiksiVesteri 7. elokuuta 2008 kello 23.04 (EEST)

Etkai väitä että noiden yllä olevien katkelmien samankaltaisuus on sattumaa? --Harriv 7. elokuuta 2008 kello 23.05 (EEST)

En tietenkään ovathan artikkelit tehty samasta lähteestä, mutta jos jaksaisit odottaa hetken niin artikkelit saavat myös jatkoa muista lähteistä. Nythän olen laittanut artikkeleihin lähinnä perustiedot ja jos se on Wikipedia vastaista niin voin toki merkitä artikkelit roskiksi se ei ole ongelma kun olemassaoleva data loytyy koneeltani Vesteri 7. elokuuta 2008 kello 23.23 (EEST)

Ei tässä ainakaan minulla ole kiire mihinkään. Lähinnä ihmettelin reaktiotasi. --Harriv 8. elokuuta 2008 kello 00.24 (EEST)

Ei minullakaan, mutta joillain tuntuu olevan. Mitä tähän kyseessä olevaan artikkeliin tulee niin olen sitä kyllä yrittänyt muokata (tiedot näkyvät muokkaushistoriasta) ja pyrkinyt tuottamaan tekstiä niin, että sen asiasisältö ei muuttuisi. Mutta kun kyse on nyt aluksi henkilön perustiedoista (matrikkelitieto) niin sitä on aika vaikea saada sen näköiseksi, etteikö se muistuttaisi ulkoasultaan alkuperäistä matrikkelitekstiä. Toki herra Ryhanen on ansiokkaasti ottanut osaa artikkelin luontiin kiitos siitä hänelle. Oma mielipiteeni on kumminkin, että jos artikkelissa on jonkun mielestä teksti liian samankaltainen lähteeseen nähden niin eikö olisi mielekkäämpää muokata teksiä kuin poistaa se kokonaan tai lyhentää sitä niin, että sen asiasisältö muuttuu. Ryhaselle toteaisinkin, että vastaisuudessa keskusteltaisiin mahdollisista artikkeliin kohdituvista ongelmista artikkelin keskustelusivulla ja pyrittäisiin löytämään ongelmaan yhteinen ratkaisu ja jos nyt artikkelissa on sellaista tietoa joka mielestäsi on siihen kuulumatonta tai arkaluontoista niin siitäkin voidaan keskustella. Kaikki tyyni artikkelissa on tällä hetkellä siihen kuuluva perustieto ja sitä on hyvä lähteä siitä muokkaamaan, toki sitä olen jo joiltai osin täydentänytkin. Vesteri 8. elokuuta 2008 kello 14.42 (EEST)

Ensin yrität puolustella, että kyseessä on perustietoja, joita on vaikea saada toisenlaiseen muotoo. Sitten heti perään kuulutat, että muiden olisi parempi muokata artikkelia toisenlaiseen muotoon. Kuulostaa lähinnä vastuunpakoilulta. Lisäksi keskustelu koskee kaikkia aloittamiasi jääkäri-artikkeleita, joten summittaisen artikkelin keskustelusivun valinta keskustelupaikaksi olisi aika outoa. --qWerk 8. elokuuta 2008 kello 14.47 (EEST)

Taisin tulla väärin ymmärretyksi, mutta jos jollain on sellaista lähdetietoa jota minulta ei löydy niin toki sen voi liittää tekstiin ja mielestäni tältä herra Ryhaselta löytyy aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Kysyisinkin nyt sinulta ihan mielenkiinosta kuinka nämä henkilöjä koskevat perustiedot tulisi merkitä artikkeleihin, jotta ne olisivat oikein, onko siitä olemassa jotain perussääntöä. Esim. kävi kannsakoulua vuosina 1960 - 1965, pitäisi ilmaista epämääräisesti kävi kansakoulua 60-luvun puolivälissä tai jotai? Vesteri 8. elokuuta 2008 kello 14.57 (EEST)

Otin asian esille täällä, koska oletan, että ongelma on laajempi kuin yksittäiseen artikkeliin kopioitu teksti. Kävin nyt läpi muutamia muitakin jääkäriartikkeleita (aakkosten alkupäästä), ja näyttää siltä, että työmenetelmä on ollut samanlainen. Useimpien jääkärien kohdalla tiedot ovat kuitenkin vain listaa tehtävistä, palveluspaikoista ja taisteluista, ja niiden osalta ongelmat tekijänoikeuslain kannalta lienevät pienempiä. Fabritius oli iältään vanhempi ja hänen toimintansa erilaista, ja sen selostuksessa tekstin kopioiminen näkyy helposti. Itse olen Wikipediassa vielä aloittelija, mutta olettaisin, että koko projektin kannalta olisi oleellista selvittää esim.: Kuinka laajalti artikkeleissa on kopioitua tekstiä? Mitä niille tehdään?´Voidaanko jotenkin välttää vastaavia ongelmia jatkossa? --Ryhanen 8. elokuuta 2008 kello 18.58 (EEST)

Moikka! Siitä voit olla varma että Wikipedia on täynnä tynkäartikkeleita jotka ovat suoria kopioita tietosanakirjoista ja suuriosa artikkeleista on vielä ilman lähdetietoja siis roskia. Mutta mitä näihin jääkäriartikkeleihin tulee, niin olen tarkoituksellisesti aloittanut henkilöartikkelit ns. nippelitasolta, koska mielestäni se helpottaa jatkossa työskentelyä, kun luettavaa materiaalia on kymmeniä tuhansia sivuja ja ei olisi mieltä lukea jokaista kirjaa moneen kertaan vain sen takia, että löytyisikö ko. henkilöstä tietoja saatavilla vaan nyt voin täydentää artikeleita sitä mukaa kun mielenkiintoista tietoa sattuu eteeni. Kuten huomasit niin olen tehnyt artikkeli aloitukset samalla sapluunalla ja koettanut saada matrikkelitiedot jotenkin luettavaan muotoo. Toki tulee vastaan tilanteita joissa on vaikea mennä muuttamaan alkuperäistä tekstiä sen asiasisällön siitä kärsimättä tai tiedon vääristymättä, kun kumminkin artikkelin pitäisi perustua tosiasioihin. Kuten sinun korjauksesi haarakonttorin johtajasta oli tullut pankinjohtaja, jos näin olikin niin sen voi tietenkin korjata lähdetietojen kera. Mitä tulee siihen, että otit asian esille on ihan hyvä, mutta kun kukaan ei oikein tunnu tietävän kuinka pitkälle tuo lähdetekstin käyttö on sallittua, toki suorat lainauksethan ovat sallittuja kunhan kerrotaan teksitin olevan suora lainaus jostain teoksesta. Ainakin kirjallisuudessa tämä on paljon nähty käytäntö tosin Wikipedian kohdalla tämä asia voi olla toisin. PS. pikku vinkkinä ennen kuin tyhjentää lähdemerkittyjä artikkeleita kannattaa käydä jonkinlaista keskustelua asiasta keskustelusivulla. Vesteri 8. elokuuta 2008 kello 19.54 (EEST)

Hei Vesteri, Suorat lainaukset eivät ole sallittuja kuin oman tekstin selventäjänä, ei sen korvaajana, ei vaikka lähdekin olisi ilmaistu. Mistähän tällainen väärinkäsitys on peräisin? Tiedoille on aina oltava lähde, mutta tietoja ei voi esittää tekstikopiona. --Ulrika 8. elokuuta 2008 kello 20.06 (EEST)

No moi Ulrika, asia selvä eli käytäntö on siinä suhteessa eri Wikipediassa kuin kirjapuolella. Korjaus Vesteri 8. elokuuta 2008 kello 20.13 (EEST) Hups luimpas huonosti tuon kirjoituksesi siis nimenomaan oman tekstin lisäksi se on sallittua oikein.Vesteri 8. elokuuta 2008 kello 20.11 (EEST)

Ymmärrä nyt oikein: suoralla lainauksella (lyhyellä tietenkin) voit havainnollistaa omaa tekstiäsi. Esimerkiksi kerrottaessa runoilijan tuotannosta voidaan ottaa pätkä runoa esimerkiksi siitä, mitä on sanottu. Sinä et ehkä kirjoita runoilijoista, mutta minusta tämä on hyvä esimerkki kertomaan mitä tarkoitan. --Ulrika 8. elokuuta 2008 kello 20.16 (EEST)

Kyllä minä ymmärsin aivan oikein esim. rintamakirjeenvaihdosta voi ottaa suoran lainauksen tai esim. henkilön omaelämäkerrasta, sotapäiväkirjasta tai kirjoitetusta puheesta ym. Vesteri 8. elokuuta 2008 kello 20.22 (EEST)

Jesse Louhelainen

Etsin kuvaa suomalaisesta ampujasta, Jesse Louhelainen. SAL:in nettisivuilta löysin kuvan, ja kuvatekstinä oli että; "Kuva on tiedotusvälineiden vapaasti julkaistavissa". Eli saanko tallentaa kuvan Wikipedia Commonssiin tai suomenkieliseen Wikipediaan? Eli onko Wikipedia tiedotusväline? Kuvat Guam 9. elokuuta 2008 kello 02.27 (EEST)

Voisi yrittää pyytämällä OTRS lupa--Musamies 9. elokuuta 2008 kello 17.37 (EEST)

Mahtoikohan joku kysyä tuota lupia? Varsinkin kultamitallisteista olisi kiva saada kuvat --Zache 11. elokuuta 2008 kello 14.48 (EEST)

Kuvan tekijänoikeudet

Mistä ajankohdasta tekijänoikeuden vanheneminen lasketaan, kun tuolla ohjesivula asiasta ei oikein tullut selvyyttä kun siellä puhutaan tekoajasta. Tarkoittaako tekoaika sen ottamista, kehittämistä vai julkista esittämistä. Ajattelin vain sillä kun noita museoprojekteja on käynnissä ja niissä vanhoja kuvia on tehty lasilevyiltä, mitä ilmeisemmin kehitetään ensimmäistä keraa, niin alkaako niiden lähdesuoja kehittämisajankohdasta vai ovatko kuvat heti vapaasti käytettävissä. Vesteri 9. elokuuta 2008 kello 02.44 (EEST)

Laissa puhutaan siitä hetkestä jolloin kuva on valmistettu. Samulili 9. elokuuta 2008 kello 17.34 (EEST)

Tunnen hirmu huonosti näitä valokuvaustermejä, enkä kyllä löytänyt yksiselitteistä tieto kuvan valmistuksesta. Kuvien otoista, kehittämisistä, retusoinneista kyllä löytyy tietoja, mutta valmistamisesta? Täytynee ilmeisesti olettaa että vaikka kuva on otettu sata vuotta sitten ja ensimmäisen kerran kehitetty valokuvaksi vuonna 2008 niin se on valmistettu vuonna 2008. Vesteri 9. elokuuta 2008 kello 22.57 (EEST)

Menipä vaikeaksi. Kun tekijänoikeussuoja on voimassa n vuotta tekijän kuolemasta, niin kyllä kuvan valmistaminen tarkoittaa tässä kuvan ottohetkeä, muutenhan voisi käydä niin, että joku kuva valmistetaan vasta kuvaajan kuoleman jälkeen, mitenkäs se silloin laskettaisiin. Sitä paitsi filmikuvauksen aikaan (siitähän on jo ikuisuus) ei kuvan ottaja välttämättä tai yleensäkään ollut se joka teki siitä vedoksen tai dian. "Tekeminen" tarkoittanee laissa kuvan ottamista, sehän on se taiteellinen suoritus, ei negatiivin ja kuvan kehittäminen. --Ulrika 9. elokuuta 2008 kello 23.04 (EEST)

Laissa muistaakseni jossain kohdassa oli maininta että jos kuvan ottohetkeä ei voi määritellä, käytetään laskennassa kuvan ensimmäistä julkista esityspäivää. Vai menikö puurot ja vellit sekaisin? --Agony (403) 9. elokuuta 2008 kello 23.07 (EEST)

Kyllä minäkin asettuisin melkein tuon julkisen esittämisen kannalle, kun tässä minua kiinnostavassa tapauksessa on kyse valokuvaamon arkistojen ennen julkaisemattomien kuvien negatiivien kehityksestä, niin voisi kuvitella, että kuvien oikeudet ovat olleet kuvaamolla ja siksi kuvan ottajaa tuskin voidaan nimetä. Vesteri 9. elokuuta 2008 kello 23.29 (EEST)

Se taas johtaisi siihen, että julkistamattoman kuvan suoja olisi nolla. --Ulrika 10. elokuuta 2008 kello 08.57 (EEST)

Tuolla on juttua asiasta:[6]--Otrfan 10. elokuuta 2008 kello 09.00 (EEST)

Ja siellä lukee: "Valokuvaajalle syntyy tekijänoikeus automaattisesti heti kuvan ottohetkellä, mitään oikeuden rekisteröintiä ei tarvitse suorittaa." --Ulrika 10. elokuuta 2008 kello 09.14 (EEST)

YKL:n tekijänoikeudellinen asema

YKL kertoo, että "Copyright 2003 Opetusministeriö, Kulttuuripolitiikan osasto". Miten vapaa silloin YKL on? Voiko kopioida ja levittää? Sikäli asiaa kyselen, että vaikuttaa siltä, että wikikirjastossa on tarkoituksena ottaa YKL käyttöön kirjojen pääasiallisena luokittelujärjestelmänä. Jos ei ole vapaa, onko muita vapaampia? -- Usp 10. elokuuta 2008 kello 15.56 (EEST)

Yleinen kirjastoluokitus ei ole siinä mielessä luova työ, että se voisi nauttia tekijänoikeussuojaa. Kyseessä on menetelmä tietojen järjestämiseksi, joten sen voisi ehkä patentoida, mutta tekijänoikeus sitä ei missään tapauksessa suojaa, ei sen enempää kuin vaikkapa lajien taksonomiaa. Tekijänoikeus ei suojaa tämän tapaisia tietyssä mielessä geneerisiä luokitteluja. Tietokantasuoja saattaa YKL:ää suojata, mutta tällöin tietokantasuoja suojaa ainoastaan YKL:n luokat sisältävää tietokantaa. Yksittäisten luokkien nimet ja niitten käyttäminen toisen tietokannan hakuavaimina eivät ole nähdäkseni suojan piirissä. --M. Porcius Cato 10. elokuuta 2008 kello 21.34 (EEST)

Eikö YKL:ää voisi suojata luettelosuoja? Samulili 11. elokuuta 2008 kello 11.27 (EEST)

Varmaankin voisi. Jonkin verran on luokitusjärjestelmien luettelosuoja-asioita käsitelty tekijänoikeusneuvoston lausunnossa 1999:2 [7]. --Ryhanen 11. elokuuta 2008 kello 12.40 (EEST)

Toisesta vapaasta tietosanakirjasta tekstiä Wikipediaan

Artikkeli Windside-roottori on kokonaisuudessaan kopioitu artikkeli toisesta vapaasti muokattavasta tietosanakirjasta, jonka materiaali on GNU Free Documentation License 1.2. -lisenssillä julkaistu. Tämähän lienee täysin hyväksyttyä. Ko. windesol.fi ei ilmeisesti lähdekäytäntöjen puitteissa sovellu varsinaiseksi tiedonlähteeksi kuten eivät toiset wikit yleensäkään, mutta pitääkö tekijänoikeussyiden (GFDL-lisenssi) johdosta windesol.fi olla mainittu lähteenä? Ja jos näin on, tuleeko merkintä säilyä vastaisuudessa vaikka artikkelia muokattaisiin rajustikin? --Riisipuuro 12. elokuuta 2008 kello 09.58 (EEST)--

Pitäisi varmaan olla joku viittaus jossakin että mistä teksti on kopioitu. Lähteeksi sitä ei saa kuitenkaan mielestäni missään nimessä ilmoittaa, sillä se ei todennäköisesti täyty yhtään luotettavan lähteen kriteereitä. --Harriv 12. elokuuta 2008 kello 10.25 (EEST)

Aiheesta muualla alle "* Kopioitu http://windesol.fi/windesol/index.php?title=Windside-tuuliturbiini&oldid=1441 alta" (tai jotain tuonne päin). Ja tuota pitää roikuttaa vähintään niin kauan kunnes artikkelin sisältö on muotoutunut täysin erilaiseksi. Pitäisiköhän näitä varten tehdä joku en:Template:Copy vastaava malline? --Agony (403) 12. elokuuta 2008 kello 11.26 (EEST)

Eikö näissä riitä muokkausyhteenvedossa maininta siitä, mistä materiaali on kopioitu? Jos sivun tyhjentää minityngäksi lisenssirikkeenä ja sen jälkeen tuo tekstin uudestaan ja mainitsee kopioinnin windesol.fi:stä yhteenvetokentässä, olisiko se ok? --Jisis (keskustelu) 12. elokuuta 2008 kello 11.34 (EEST)

Nopeasti lisenssiä tulkittuani tulin maallikkolopputulokseen että riittäisi, mutta en näe mitä haittaa olisi ehdotuksestani. Mielestäni verkon suurin tietosanakirja voisi hieman antaa meriittiä myös pienemmille, spesifisiin aiheisiin keskittyneille tietosanakirjoille ainakin tuon verran että aiheesta muualla olisi linkki alkuperäiseen artikkeliin. --Agony (403) 12. elokuuta 2008 kello 11.53 (EEST)

Joo, en kysellyt sen takia, että tuo menetelmäni olisi mielestäni parempi, vaan halusin selvyyttä asiaan vastaisuuden varalle. Yleisesti ottaen tuon linkkitekstin huono puoli on ehkä se, että artikkelit alkavat elää omaa elämäänsä Wikipediassa ja rajan veto sen suhteen, milloin teksti ei enää sivulle kuulu, voi olla vaikeaa. --Jisis (keskustelu) 12. elokuuta 2008 kello 12.00 (EEST)

Totta, entä ratkaisu "[http://windesol.fi/windesol/index.php/Windside-tuuliturbiini Windside-tuuliturbiini windesol-sivustolla]"? --Agony (403) 12. elokuuta 2008 kello 12.08 (EEST)

Kannattaisin mallinetta: jonkinlainen suht vaatimaton boxi, jossa pikkupräntillä: Kopioitu tekijänoikeuslain nojalla <date> lähteestä <linkki:lähde>. Malline olisi hyvä siinä mielessä että se sekä sivulla että koodissa väkisin erottuu varsinaisista lähteistä.--Riisipuuro 12. elokuuta 2008 kello 12.23 (EEST)--

Tässä on ongelmia. Jos vaikka kopioidaan tynkäartikkeli toisesta tietosanakirjasta, ja sen jälkeen se laajennetaan täällä suositelluksi sivuksi, tuollainen malline antaa väärän kuvan. Siksi parasta olisi ilmoittaa kopiointi muokkausyhteenvedossa, jolloin on selvää, mikä osuus tekstistä on kopioitu. Tämän lisäksi voi tietenkin olla linkki toiseen tietosanakirjaan, mutta siitä ei saisi syntyä sellainen käsitys, että koko artikkeli on kopio. --Jisis (keskustelu) 12. elokuuta 2008 kello 12.49 (EEST)

Laitetaan myös linkki siihen Wikipedian artikkelin versioon joka on kopioitu? --Harriv 12. elokuuta 2008 kello 12.50 (EEST)

Se voisi olla hyvä ratkaisu. --Jisis (keskustelu) 12. elokuuta 2008 kello 12.54 (EEST)

Mikäli muokkkausyhteenveto riittää se on OK. Jos artikkeliin halutaan näkyvä teksti siihen on parasta käyttää mallinetta.--Riisipuuro 12. elokuuta 2008 kello 13.47 (EEST)--

Jos vain mahdollista url pitäisi olla tarkalleen siihen versioon mistä kopio on otettu. --Harriv 12. elokuuta 2008 kello 12.26 (EEST)

Kuvien retusoinnista

Ennen kun jatkan noiden omien artikkeleiden kuvien muokkailuja niin kysäsempä missä määrin mustavalkokuvia saa muokata, että se on hyväksyttävää? Esimerkkinä tämä Vilho Nenonen, Nenosestahan ei ilmeisesti ole tuolta ajalta värikuvaa, siis onko luvallista värjätä kuva tällä tavoin?Vesteri 21. elokuuta 2008 kello 17.44 (EEST)

Luvasta en sano mitään, mutta näyttää saunasta tulleelta. Ihmisen ihonväri ei ole vaaleanpunainen, porsaan on. :D --Ulrika 21. elokuuta 2008 kello 17.47 (EEST)

Jostain syystä tuo nyt näyttää olevan punaisempi wikisivuilla kun omalla koneella, käytän RGB-värejä, onko tietoa josko pitäisi käyttää Labbi-värejä tai jotain muita.Vesteri 21. elokuuta 2008 kello 18.04 (EEST)

En osaa sanoa tekniikkapuolesta, silmä vain kertoo, miltä näyttää. Katso Commonsista värimalleja. Yksi tässä, vaikkakin suomalaisen iho on vaaleampi:

--Ulrika 21. elokuuta 2008 kello 18.14 (EEST)

P.s. Kuvassa tämän sivun ylälaidassa on aika luonnollinen ihonväri, ja sen rinnalla tämä sotilaskin näyttää porsaanpunaiselta.--Ulrika 21. elokuuta 2008 kello 18.15 (EEST)

Minusta taasen näyttää tuo yläkuva siltä kun tuo mummo olisi ollut kuolleena jo jonkin aikaa, puuttuu meinaan puna poskilta. Toisaalta aika vaikea on lähteä määrittelemään vain yhtä oikeaa ihon väriä, meitä on niin moneksi. Juuri katsoin vanhaa inttikuvaa ja siinä nakotti 100 pientä possua niin nätisti kuvassa, en muista olisko otettu heti saunan jälkeen, ilmankos etelämaalaiset ja hyvin ruskettuneet ihmiset sanoo meitä sian värisiksi. Oliskohan tuossa osa totta, tai sitten meillä vaan niin monesti nousee puna poskille, millon mistäkin syystä.Vesteri 21. elokuuta 2008 kello 20.11 (EEST)

Miksi hienoja alkuperäisiä mustavalkokuvia pitää värittää? --Jisis (keskustelu) 21. elokuuta 2008 kello 20.19 (EEST)

Kyllähän sitä kuka tahansa saa kuvittaa artikkeleita niin kuin parhaaksi näkee (tekijänoikeus tietenkin huomioiden). Itse en ymmärrä mustavalkokuvien värittämistä. Monesti tärkeä informaatio häviää/vääristyy. J(c+n9G=pbW;K?wb+wmp 21. elokuuta 2008 kello 20.28 (EEST)

Alkuperäisillä valokuvilla on arvoa sinänsä. Toivottavasti Vesteri upit myös värittämättömät versiot kuvista. Itse en ainakaan tekisi niille muuta kuin korkeintaan varovasti lisäisin kontrastia/kirkkautta. --Jisis (keskustelu) 21. elokuuta 2008 kello 20.39 (EEST)

Mielestäni kuvia voi värittää kunhan pysytään alkuperäisissä väreissä esim. tuon tein juuri Sprengkommando Polangen, alkuperäisiä värejä tietenkin noudattaen, sikäli mikäli aikakauden värillisestä postikostissa värit ovat oikein? PS. toki mustavalkokuvat täytyy säytyttää jos ne ovat edes jollakin tavoin säilytettävissä. Oikeastaan olen samaa mieltä Jisisen kanssa, mutta kun nykyään näyttää olevan suuntaus värittää vanhoja kuvia ja vielä enemmän vanhoja filmejä, mitä jokainen on varmaan nähnyt televisiosta. Vesteri 21. elokuuta 2008 kello 21.27 (EEST)

Mielummin näkisin, että tarjoaisimme alkuperäisiä kuvia, joita kukin voi sitten muokkailla ja väritellä makunsa mukaisesti. Mielestäni väritetyt kuvat ovat keinotekoisia, niitä katsellessa huomio kiinnittyy lähinnä värityksen laatuun eikä kuvan sanomaan/tapahtumaan. --qWerk 21. elokuuta 2008 kello 21.32 (EEST)

Minun mielestäni taas värikuvan informaatio on huomattavasti parenpi kuin mustavalkoisen kunhan pysytään alkuperäisissä lähteissä, moniko esim. saa sen kuvan mustavalokuvasta, että Saksan jääkärit palvelivat vihreässä uniformussa ja ruskeissa saappaissa, nythän se tulee selväksi yhdellä katsomisella, eikä sitä tarvitse selittää sanoin Vesteri 21. elokuuta 2008 kello 21.39 (EEST)

Alkuperäisestä uniformusta voi piirtää tai tehdä havainnekuvan. Elokuvista puheenollen, olen ostanut paljon vanhoja mustavalkoisia klassikoita, joista on restauroinnissa digitaalisesti poistettu roskia ja muuten paranneltu kuvan laatua. Keinotekoisesti väritettyjä versioita en edes haluaisi katsoa. --Jisis (keskustelu) 21. elokuuta 2008 kello 21.44 (EEST)

No noita väritettyjä dokumenentteja nyt jokatapauksessa tulee enenevässä määrin televisioon ja silloin täytyy ilmeisesti laittaa televisio kiinni. Kyllä minun mielestäni ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikaiset dokumentit väreissä ovat perin mielenkiintoisia Vesteri 21. elokuuta 2008 kello 21.49 (EEST)

Tässä täytyy kyllä olla eri mieltä. Väritetyt kuvat on ihan hienoja jos ne on tehty hyvin (itse olen nähnyt muutaman jota ei erota aidosta), mutta esimerkiksi Vilho Nenonen näyttää kuvassasi luvattoman paljon avaruusolennolta, ja tässäkin taivaan väri muistuttaa enemmän karkkipaperia kuin taivasta. Mielestäni Wikipediaan tallennettujen kuvien pitäisi olla alkuperäisiä, korkeintaan jotain kuvassa olevia iän tuomia virheitä (kellastuminen, rosoisuus, kontrastin väheneminen/haalistuminen) voisi poistaa. Mustavalkokuva on ihan yhtä informatiivinen kuin värikuvakin, jos värit ovat jollain lailla olennaisia voidaan se kertoa tekstissä tai vaikka havainnekuvalla. --Miihkali ^(artikuloi) 21. elokuuta 2008 kello 22.00 (EEST)

No miksi nykyään kuvat etsitetään värillisinä jos niiden sisältämä informaatio on sama kuin mustavalkokuvassa, kun mustavalkokuvan koko on kumminkin huomattavasti penempi. Henkilökohtainen mielipide on tähän se, että aina löytyy muutosvastaisuutta ja niin pitää ollakkin. Vesteri 21. elokuuta 2008 kello 22.15 (EEST)

Kyllä kuvan pitää kelvata sellaisena kuin se on tekohetkellä tarkoitettu. Ei Mona Lisan kampaustakaan Louvressa uusita muodin mukaan. Sitä paitsi yksi suuri syy vanhojen elokuvien väritykseen on mahdollisuus uusia muuten vanhenevat (tai jo vanhentuneet) tekijänoikeudet, ei niinkään taiteelliset pyrkimykset. --Otrfan 21. elokuuta 2008 kello 22.30 (EEST)

Eihän tässä ole muodista kysymys vaan siitä, onko oikein esittää kuva niin kuin se on aikanaan esitetty. Nyky tekniikalla kun siihen on mahdollisuus. Ei kai kukaan halua nähdä Mona Lisaa mustavalkoisena kun siihen on mahdollissuus värillisenä, kuinka sitten pitäisi esim. 1. maailmansodan tapahumat esittää mustavalkoisina jos siihen on mahdollisuus värillisenä ? Vesteri 21. elokuuta 2008 kello 22.45 (EEST)

Ongelma on vain se, että realistisen värikuvan tekeminen pelkästään mustavalkokuvan perusteella ei ole edes nykytekniikalla mahdollista. Tiedätkö esimerkiksi, oliko Nenosen hiukset harmaat? Sinänsä nuo värittämäsi kuvat mielestäni on ihan hienoja, niistä tulee mieleen vanha julistetaide tai postikortit ajalta, jolloin värivalokuvausta ei vielä oltu keksitty. --Jisis (keskustelu) 21. elokuuta 2008 kello 22.53 (EEST)

Sen tiedän että hänen hiuksensa olivat harmaantuneet ko. ajankohtana ja hänen ihonsa olin punertava ainakin silloin, kun hänellä oli sotilaallisia paineita, näin häntä kuvataan aikalais lähteissä. Ja mitä tulee värikuvien länteisiin niin en tule tekemään kuvia joita en ole varmentanut värien puolesta esim. museoista tai vastaavista. Vesteri 21. elokuuta 2008 kello 23.02 (EEST)

Samantienhän taistelut voidaan tehdä vaikkapa kokonaan tietokonegrafiikalla, turha kai niitä vanhoja rupuisia mustavalkokuvia on pohjana käyttää. Aitous vaan kärsisi, ja niin se tekee värityksessäkin. --Otrfan 21. elokuuta 2008 kello 22.55 (EEST)

Tässä olikin ainoa järkevä komentti. Siis kärsiikö historia, että se on värillinen vai ei?. Eli jos toinen maailmansota halutaan näyttää mustavalkoisena niin mitä sitten ja jos ensimmäinen maailmansota hälutaan näyttäää mustavalkoiselta niin ei senkään vertaa, mutta jos seuraava Suomen idol näytettäisiin mustavalkoisena niin ketä hemmetti se kiinnostaisi.Vesteri 21. elokuuta 2008 kello 23.38 (EEST)

Jokainen saa tehdä ihan mitä tahansa, kyllä Commonsiin mahtuu. Toinen asia on, mitä kuvaa fi-wikissä päätetään käyttää artikkelissa. Vastaus siihen voi riippua kulloisenkin värityksen onnistumisestakin. (Tosin en mene tässä tapauksessa vannomaan onko kyseinen kuva varmasti vain valokuva eikä valokuvateos, millaisena kuva ei Commonsiin kelpaisi värillisenä eikä mustavalkoisena.) Samulili 21. elokuuta 2008 kello 22.05 (EEST)

Aika jännä toteamus, että wikipediaan kelpaa vain onnistuneet väritykset, mutta jos tarkastelet wikipedian mustavalkokuvia niin huomaat, että niiden taso on suorastaan alaarvoisia, siis pitäisikö myös mustavakokuvien kohdalla siirtyä manitsemaasi väritysten onnistumisen seurantaan?.Vesteri 21. elokuuta 2008 kello 22.27 (EEST)

Sama juttu se on tekstinkin osalta. Ei tänne ihan mitä tahansa tekstiäkään oteta, laatu ja oikeellisuus pitää olla melko hyviä. Minusta nuo värityksesi ovat hienoja. -tKahkonen 21. elokuuta 2008 kello 22.35 (EEST)

Joka tapauksessa Vesterin siis kannattaa tallentaa molemmat versiot, jolloin artikkelin commons-linkin kautta niitä pääsee tarkastelemaan. --Jisis (keskustelu) 21. elokuuta 2008 kello 22.09 (EEST)

Ja täytyy vielä sen verran täsmentää, että toki väritetyn version täytyy olla säällisen hyvälaatuinen, niin että sitä joku voisi käyttää, jotta kuva kelpaisi Commonsiin. Mutta mä en ota kantaa punaisuuksiin yksittäistapauksissa, mun punainen tappini on viallinen. Samulili 21. elokuuta 2008 kello 22.19 (EEST)

Olen niiden kanssa samaa mieltä, jotka sanovat, että kuvia ei pitäisi värittää vaan pysyä alkuperäisen lähteen näköisessä kuvassa. Jos taivaasta tehdään turkoosinsininen ja on ollutkin kurja ukkosta enteilevä sää, siinä jo vaikutetaan katsojaan, joka saa väärän kuvan tunnelmasta. Kun muutenkin on oma tutkimus kiellettyä, eli saa kertoa vain mitä lähteistä löytyy, tuntuisi että kuvien värittäminen on juuri tätä omaa tutkimusta, kun lähde ei ole värillinen. Kuka sen takaa että väritiedot ovat oikein. Elokuvien värittäminen on pahinta mitä tiedän. Mustavalko- ja värielokuvissa valaistus tehdään aivan eri tavalla, jos siihen sitten lätkitään kaikki maailman karamellivärit, mitä on jäljellä alkuperäisteoksesta? Ehkä joku 3B-luokan räiskintäfilmi ei siitä kärsi, mutta voin vain kuvitella vanhoja chaplineja värillisinä. Chaplin kuolisi kauhusta, jos ei olisi jo kuollut. --Ulrika 21. elokuuta 2008 kello 22.55 (EEST)

Eli Ulrika olet sitä mieltä, että Lovresta otettu värikuva taideteoksesta on sallittua, mutta Jääkärimuseosta otettu kuva jonka perusteella muokattu kuva aivan alkuperaistietojen peruusteella onkin suorastaan paheksuttavaa. PS. Monalisasta otettiin 1900 luvun alussa monta kuvaa siis pitäisikö pysyä näissä alkuperäiskuvissa. Vesteri 21. elokuuta 2008 kello 23.10 (EEST)

Koetapa värittää mustavalkoinen Mona Lisa. --Jisis (keskustelu) 21. elokuuta 2008 kello 23.13 (EEST)

Ei tarvitse kun se on tehty jo tuhansia kertoja ja en viitsisi kuulua tuohon joukkoon, mutta jos kiinnostaa niin siitä vaan Vesteri 21. elokuuta 2008 kello 23.16 (EEST)

Kyllä olen. Alkuperäisvalokuvia ovat yhtä hyvin 2000-luvun alussa otetut valokuvat, kun ne on otettu samasta alkuperäismaalauksesta. Jos peruskäsitteiden ymmärtäminen on hukassa, minusta sinun pitäisi luottaa siihen, mitä täällä sanotaan monesta suusta yhteen ääneen. --Ulrika 22. elokuuta 2008 kello 07.56 (EEST)

Mitä ihmettä ... joku laittaa tietosanakirjaan omia kuvamanipulaatioita! --TBone 22. elokuuta 2008 kello 00.03 (EEST)

Kuten ylläkin tuli pari kertaa esille: kun Wikipedian tekstissä arvostetaan alkuperäisyyttä ja omin sanoin kuvaamisessakin pitää pyrkiä mahdollisimman tarkkaan noudattamaan alkuperäisen, tarkistettavan lähteen tietosisältöä, en näe mitään syytä miksi kuvissa pitäisi tämä periaate hylätä ja arvuutella mukaan sellaista informaatiota mitä alkuperäisesä lähteessä ei ole, esimerkiksi mustavalkokuvaan väri. --Riisipuuro 22. elokuuta 2008 kello 00.31 (EEST)--

No minun täytyy vastaisuudessa merkitä teokset maalauksiksi eikä valokuviksi. Tokihan wikipediaan kumminkin hyväksytään värilliset maalaukset. Vesteri 22. elokuuta 2008 kello 11.02 (EEST)

Harrastajataiteilijoiden väritystuotosten julkaisu dokumentaarisena kuvana on mielestäni väärän tiedon levittämistä samaan tapaan kuin viime aikoina julkisuudessa olleet rallikuvatapaukset. Jos alkuperäistä värivalokuvaa ei ole, on tyydyttävä mustavalkoiseen kuvaan. Tekijänoikeuksista kysymykseen tulevat moraaliset oikeudet: teosta ei ole lupa muuttaa tekijän kirjallista tai taiteellista arvoa loukkaavalla tavalla. Vaikka teoksen tekijänoikeussuoja olisi rauennut ja vaikka ns. klassikkosuojakaan ei valokuvan osalta tulisi kysymykseen, pidän väritetyn valokuvan julkaisemista omana maalauksena hyvien tapojen vastaisena. Aivan eri asia on esimerkiksi museoalan ammattilaisen tutkimuksiin perustuva värien rekonstruktio kuvaan. --Paappa 22. elokuuta 2008 kello 14.41 (EEST)

No asia näyttää oleven vielä kovin uusi ja muutosvastarintaa on havaittavissa, mutta minun mielipiteeni on että, tulevaisuudessa yksinkertaiset mustavalkokuvat korvataan väritetyillä. Korvattiinhan analogiset äänitteetkin digitaalisilla vaikka siinä tuhottiin paljon alkuperäistä informatiota (rahinat). Eikä siihen nykypäivänä tarvita mitään museoammattilaisia, kun tietokoneet analysoivat harmaa sävyistä värejä, jos nyt oletetaa, että kaikkina aikoina taivas on ollut sininen ja kesällä ruoho vihreää ja ihmisen pupillit mustat. Vesteri 22. elokuuta 2008 kello 15.32 (EEST)

Harmaan sävyistä ei kyllä mikään tietokone osaa selvittää värejä, ei nykypäivänä eikä koskaan, koska sitä informaatiota ei kuvassa kertakaikkiaan ole. Minun mielipiteeni kyllä on edellisten mukainen, nämä itse väritetyt kuvat ovat rumempia kuin alkuperäiset ja värit todella kaukana luonnollisesta, valitettavasti.--albval (keskustelu) 22. elokuuta 2008 kello 15.37 (EEST)

Ei missään nimessä tällaisia "väritettyjä" kuvia artikkeleihin. Niitä voi tietysti lisätä commonsiin jos haluaa. Vanhoja mustavalkokuvia voi toki korjata muilla tavoilla, esimerkiksi säätämällä kontrastia. -- Jniemenmaa 22. elokuuta 2008 kello 15.36 (EEST)

Rahinoiden poistaminen on eri asia kuin kuvan värittäminen. Analogisten äänitteiden kuten vinyylilevyjen rahina on epätoivottua ja syntyy pääosin vasta levyn kuuntelun myötä, eli pikemminkin kyse on entisöinnistä. Vastaavaa entisöintiä mustavalkokuvissa voisi tehdä esimerkiksi kuville jotka ovat haalistuneet (kontrastin lisääminen), kellastuneet (muuttaminen harmaasävyiseksi) tai vaikka kuvassa olevien rosojen siloittelu. Tässä vain korjataan kuvaan jälkeenpäin syntyneitä virheitä, mutta kuvan värittäminen sen sijaan lisää informaatiota, joka kaiken lisäksi lähes aina on epäolennaista kuvan aiheen kannalta (jos kuvassa esitetään jonkun henkilön kasvonpiirteitä, hänen ihonsa väri ei ole olennainen). Yhtä hyvin voitaisiin vaikka kirjoittaa sitaatit uusiksi ja lisätä niihin "tyylikkäitä" uusia tietoja. --Miihkali ^(artikuloi) 22. elokuuta 2008 kello 15.39 (EEST)

Vertaus äänen digitalisointiin ei ole oikein kohdallaan. Ei kukaan vastusta mustavalkokuvien muuttamista digitaliseen muotoon, vaan niiden muokkaamista arvatun tiedon varassa. --Otrfan 22. elokuuta 2008 kello 15.43 (EEST)

Nyt en ymmärtänyt "arvatun tiedon" no ehkä siinä suhteessa, että ennen oli taivaskin sinisempi kuin nykyään ja museothan ovat väärällään tietia asioiden alkuperäisistä väreistä, jotka voi kertoa tietokoneelle ja sillä selvä. Mutta usko pois vaikka minun lapuudesta otetut kuvat ovat mustavalkoisia niin kyllä me elettiin ihan värimaailmassa.Vesteri 22. elokuuta 2008 kello 16.06 (EEST)

Arvattu tieto voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että lykkäät henkilön silmienväriksi vihertävän värin vaikka hänellä oli ruskeat silmät. Rehellisesti sanottuna, kuvien väritys pilaa kuvat ja ne näyttävät lähinnä esikoululaisen vääntämiltä avaruusolioilta. --qWerk 22. elokuuta 2008 kello 16.10 (EEST)

Mistäpä arvaat esimerkiksi ihmisen hiusten värin? Mustavalkoisen kuvan tummilta näyttävät hiukset voivat olla luonnossa aika monen väriset. --Ulrika 22. elokuuta 2008 kello 16.20 (EEST)

Eihän niitä voikkaan arvata vaan tietokoneelle täytyy kertoa määrätyt tiedossa olevat värit, jos samassa kuvassa on lehmän läjä ja kuvassa tytön hiukset ovat saman väriset niin ei tavitse kuin olla kuin värikuva siitä lehmänläjästä ja siirtää tieto mustavalkokuvaan. Pelkät kasvokuvat ovat kieltämättä ongelmallisia, jos kuvassa ei ole mitään rekvisiittaa, kultakoruja tai vastaavia tiedossa olevia värejä. Sotilaskuvissa yleensä tiedossa olevia värejä on jo niin runsaasti että, ei pitäisi olla onjelmia, kun rintapielistä läytyy värejä vaikka kuinka.Vesteri 22. elokuuta 2008 kello 16.43 (EEST)

Ehkä minulta meni jotain ohitse, mutta entä sitten? Ensimmäisen maailmansodan aikaankin elettiin värillisesti ja siltä ajalta onkin muutamia värikuvia, mutta kun tässä ei ole kyse siitä elettiinkö silloin värimaailmassa vai ei, vaan siitä että alkuperäinen kuva on se autenttinen ja väritetty kuva ei. QWerkin näkemykseen voin myös yhtyä, tosin täytyy sanoa että on olemassa myös lähes aidon näköisiä väritettyjä kuvia, mutta vaikka ne kuinka näyttäisivät aidoilta niin ei ne ole. --Miihkali ^(artikuloi) 22. elokuuta 2008 kello 16.13 (EEST)

No taytyy kai nyt kumminkin olla rehellisiä niin eivät nämä tänä päivänä otetut värikuvatkaan ole alkuperäisen värisiä ainakin, jos on uskomista johonkin Tekniikanmaailman testeihin, kun samasta paikasta tai tavaroista eri välineillä otetut kuvat ovat väritykseltään niinkin kaukana toisistaan. Pätäisiköhän näitä väritettyjä valokuvia sitten kutsua digitaalisiksi maalauksisksi niin kaikki olisi siltä osin kuosissa, vai onko kenties digitaalisesti maalattu muotokuva kriminalisoitu, kun muotokuvia on kumminkin maalattu valokuvista iät ajat.Vesteri 22. elokuuta 2008 kello 16.43 (EEST)

Jos nyt kuitenkin unohtaisit asian, kun huomaat kuinka ankaraa muutosvastarinta vielä on. Palaa asiaa parin vuoden kuluttua, sopiiko? --Ulrika 22. elokuuta 2008 kello 16.50 (EEST)

Sopiihan tuo, voihan noita kuvia tosiaan laitella tuonna Commonssiin, kun siellä noita jälkiväritettyjä kuvia on pilvin pimein muutenkin. Vesteri 22. elokuuta 2008 kello 16.58 (EEST)

Aika yksimielistä porukkaa ja tyly tuomio Vesterin ponnistuksille. En minäkään välttämättä joka paikkaan laittaisi kuvamanipulaatioita, ja alkuperäinen valokuva on aina parempi, alkuperäisyyttään. Valokuvia on kuitenkin väritetty aina, ja monia niistä on Wikipediassakin (Photochrom Porta Nigra), mutta ilmeisesti Vesterin manipulaatioiden täytyisi ensin vanheta sata vuotta. Vesterin kuville voisi olla käyttöä rajoitetusti artikkeleissa, joissa väreistä on lisäarvoa, kuten juuri sotilasuniformukuvissa tai vastaavissa. --Khaosaming 23. elokuuta 2008 kello 10.56 (EEST)

Tottahan toki värjäyksessä kertyvästä artikkelissa pitää värjättyjä kuvia olla. Ja tuo toinenkin on "alkuperäinen", julkaistu kuva, mustavalkoista ei ilmeisesti ole saatavilla. --Harriv 23. elokuuta 2008 kello 12.05 (EEST)

No jopas nuo minun kaikki lisäämäni kuvat näyttävätkin työpaikan koneelta katsottuna hirveän näköisiltä töherryksiltä. Olisiko jollain tietoa mistä tämä johtuu. Sama koskee mustavalko kuvia ja näitä värjättyjä. Näyttää kuin osa kuvan muokkauksista olisi jollain tapaa karsittu esim. läikekuvioiden poistot näyttäisivät olevan kokonaan olevan huomioimatta ja kuvat ovat todella epäselviä ja suttuisia. alfakanavana 16 bittinen Rgb. Vesteri 24. elokuuta 2008 kello 10.08 (EEST)

Voisiko joku ystävällisesti kertoa miltä nämä näyttävät uusien väripalettien kanssa, kun omalla koneella ne näyttävät hyvältä. Siis onko rakeisuutta tai onko värit kohdallaan: , , , , , minä kiitän tiedoista jo etukäteen. Vesteri 27. elokuuta 2008 kello 02.05 (EEST)

• Mäkiniemi on värittömättömänä hyvä, jostain syystä pikkukuva näyttää pikselöityneeltä. Kontrastia tarvittaisiin ripaus lisää, ja valoisuutta on liikaa, mutta sinänsä OK.
• Upseerikurssi: värit karseat: punamulta violetti, ruoho liian kirkas vihreä, värittämätön maa on vaaleansininen.
• Marski: Iho liian rosahtava, vormu hyvä. Taustan syvääminen näyttää luonnottomalta.
• Lammi: väritystä vähän, mikä on hyvä. Onko tosiaan kaikilla ruskeat saappaat, eikö mustasaappaisia otettu porukkaan mukaan - jaa, onhan siellä pari värittämätöntä. Väritettyjen ruskeiden osien korostuminen näyttää ikävältä siniharmaiden värittämättömien osien kanssa. Kuusi liian kirkas vihreä. Kirkon seinän hentokin vaalea ruskea oikeastaan liian voimakas talvipilviseen säähän.
• Polengenin kurssi: Värikylläisyys kauttaaltaan liian voimakas, valoisuus liian suuri: taivas on liian turkoosi, maa on liian vaalea ja liian tasisen ruskea, univormut ehkä hivenen valeahkot, iho liian rosahtava. Onnistunein.

Koneessa Opera (näemmä sattui skaalattu näyttö +130%), LCD-näyttö, 32 bit värit, Nvidia Quadro. Gamman säätäminen näytöstä parantaa asiaa liian valoisuuden osalta, digitaalinen värikylläisyys on jo nolla. Tarkistukset commons-sivulta, pikkukuvissa värivirheet korostuvat. Ehkäpä keskustelusivusi olisi parempi paikka jatkotesteille. Terv. --Riisipuuro 27. elokuuta 2008 kello 07.44 (EEST)--

Samaa mieltä, että ei tästä kannata enempää kahvihuoneessa keskustella. Konsensus on, ettei värittämistä pidetä suotavana, mutta sitä ei voi estääkään. Henkilökohtainen mielipiteeni on, että mitä räikeämmät värit, sitä parempi. Näin kuvan tunnistaa helpommin manipulaatioksi ja se pyritään korvaamaan alkuperäisellä.--Jisis (keskustelu) 27. elokuuta 2008 kello 09.52 (EEST)

Kaksoislisenssi/PD

Onko Malline:Kaksoislisenssi/PD merkatun muokkaajan muokkaukset PD- vai GFDL-lisensoitu vai kenties molempia? Eli voiko siis sama asia olla useilla eri tavoilla lisensoitu vai mitä tämä kaksoislisensointi tarkoittaa? -- Usp 22. elokuuta 2008 kello 09.00 (EEST)

Malline kertoo, että käyttäjä julkaisee kirjoittamansa tekstit Wikipedian lisenssillä (GFDL) ja hänen kirjoittamaa sisältöä voidaan käyttää myös vaihtoehtoisella lisenssillä (Public domain). — str4nd ☕ 24. elokuuta 2008 kello 10.11 (EEST)

Kuva ennen vuotta 1966

Käsittääkseni saan ottaa Wikipediaan netistä kuvan, joka on otettu ennen vuotta 1966. Miten on tämän kuvan laita. Siinä on teksti. Onko minulla siis oikeus lisätä kuva jos muokkaan sitä rajaamalla tekstin pois? Tai onko sallittua lisätä kuva tänne teksteineen? --Pyhajumbo 28. elokuuta 2008 kello 14.59 (EEST)

Tämä oikeus on, jos kyseessä on vain valokuva eikä valokuvateos (tekijänoikeusmielessä). Jos kyseessä on vain valokuva ja se on valmistettu ennen vuotta 1966, sille saa tehdä ihan mitä vain. Samulili 28. elokuuta 2008 kello 15.01 (EEST)

Ja tämä aikaisemman keskustelun perusteella uskaltaisin väittää, että kyseessä ei ole teos. --albval (keskustelu) 28. elokuuta 2008 kello 15.04 (EEST)

STT:n (tietotoimistojen) juttujen tekijänoikeuden "jyrsiminen"

Onkohan Suomen Tietotoimiston tai muidenkin tietotoimistojen uutissähkeiden sisällön siirtäminen monilähteisesti, pala palalta, Wikipediaan copyright-rike? Tarkoitan sen tyyppistä tilannetta, jossa lainaisin STT:n välittämästä pikku-uutisesta alun Hesarista, keskiosan Uutislehti 100:sta ja lopun Metro-lehdestä, niin että (lähes) koko sähke olisi verkkotietokirjassa (tietysti asianmukaisesti viitattuna). --Crash 8. syyskuuta 2008 kello 18.26 (EEST)

Ymmärsin kysymyksen ehkä väärin, mutta STT:n sähkeen kopioiminen "välilähteistä" huolimatta on tekijänoikeusrikkomus. Itse tietoon ei tietenkään ole tekijänoikeutta ja on täysin luvallista referoida uutinen omin sanoin.--Joonasl (kerro) 8. syyskuuta 2008 kello 18.30 (EEST)