Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Arkisto 68

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Videohaastatteluiden käyttö lähteenä

Onko sallittua käyttää nettisivuilta löytyviä videohaastatteluja lähteenä eli käytännössä viitteistää videon nettiosoite artikkeliin? Olen silloin tällöin huomannut niistä löytyvän käytettävää tietoa tekemiini musiikkiartikkeleihin, mutta en ole epätietouttani uskaltanut käyttää niitä lähteenä. --○ SpaceAce ○ 11. maaliskuuta 2011 kello 19.44 (EET)

Varmaan, jos ne on asiallisilla sivuilla eikä Youtubessa. --Ulrika 12. maaliskuuta 2011 kello 10.19 (EET)

Julkaisuyhteys eli julkaisija on varmaan yksi kriteeri, eli kansainvälisten uutistoimistojen, televisiokanavien ja suurten lehtien ja kunkin alan lehtien julkaisemat videot voivat käsittääkseni olla tietolähteinä. Toisaalta asia riippuu siitä, onko aineistossa artikkelin kannalta oleellista ja uutta tietoa. Mutta miten videossa oleva tieto lähteistetään, eli miten lukija voi sen todentaa helposti? Jos on kyseessä esimerkiksi tunnin mittainen dokumentti, miten siihen viitataan?--Kulttuurinavigaattori 12. maaliskuuta 2011 kello 10.50 (EET)

On varmaan kohteliasta mainita viitteessä, missä kohti asiasta puhutaan ("kohdassa 3 min 20 s") . Itse muistelen käyttäneeni YLEn elävää arkistoa joskus. --Tappinen 12. maaliskuuta 2011 kello 10.53 (EET)

Voihan tänne lisätä tarvittaessa kokonaan uuden mallineen videoviitteitä varten (en-wikin cite video). --Stryn^(k) 12. maaliskuuta 2011 kello 10.57 (EET)

Tuotantoyhtiöiden videoaineistoa alkaa olla aika paljon arkistoituna, eikä se aineisto ainakaan vähene tulevaisuudessa, joten tuo malline liene paikallaan. Pitäisi myös selvittää, verrataanko esim. Youtube tai muuta ns. henkilökohtaiseen käyttöön (tekijänoikeudellisesti) tarkoitettua aineistoa tietolähteenä esim. blogeihin, joiden käyttöä tietolähteenä yleensä pitäisi välttää.--Kulttuurinavigaattori 12. maaliskuuta 2011 kello 11.05 (EET)

Kyllähän Youtube pitäisi olla kelvollinen lähde(viite), kun aineisto on tekijäinoikeuksien osalta kunnossa. Tilanteessa, jossa globaalit brändit käyttävät miljoonia sosiaalisen ja viraalin median kampanjoihin (mukaan lukien Youtube), niin ollaan aika hassussa tilanteessa, jos lehden ostettu lehtiartikkeli kelpaa viitteeksi, mutta saman uutiskanavan julkaisema uutisvideo ei.--Caygill 12. maaliskuuta 2011 kello 11.13 (EET)

Youtube lienee käsitelty niin moneen kertaan, ettei siitä kannata taas nostaa keskustelua. --Ulrika 12. maaliskuuta 2011 kello 11.53 (EET)

Tekijänoikeuden ja tietolähteen legitimiteetit ovat eri asioita. Tietolähteeksi, siis viitteeksi tiedosta pitää voida käyttää mitä tahansa aineistoa, jota voidan todentaa, periatteessa, eikä sitä voi tekijänoikeuslailla perustella. Mutta tiedon viitteestä pitäisi löytyä jonkinlainen "luotettava julkaisja" kuten kaikessa Wikipedian tiedossa, eikö vain?--Kulttuurinavigaattori 12. maaliskuuta 2011 kello 11.24 (EET)

Mielestäni joku voisi kyllä tehdä suomenkieliseenkin Wikipediaan tuollaisen videolähde -mallineen. Pääasiassa olisin käyttämässä juuri musiikkilehtien tai muuten musiikkiin painottuvien internetsivujen haastatteluja, itse pidän ainakin tarpeeksi luotettavina lähteinä. Lisäksi jollain musiikkisivustoilla saattaa olla virallinen kanava Youtubessa, joten näissä tapauksissa Youtubea pystyy käyttämään varmuuden vuoksi ilman huolta tekijänoikeuksista vaikka tekijänoikeuden ja tietolähteen legitimiteetit ovatkin eri asioita. Kommentin jätti SpaceAce (keskustelu – muokkaukset)

En ole Ulrika seurannut Youtube-keskusteluja - sorge. Puhun kuitenkin siitä, että henkilö X kertomassa videolla itse omista asioistaan, lienee parempi lähde kuin lehti Y, joka referoi että lehti S tietää X:n kertoneen videolla sitä tai tätä.. Ihan esimerkkinä: Gina Carano artikkelin lähteessä nro 8 Gina kertoo videolla paluustaan urheiluun. Kun asiasta ei tuolloin löytynyt muita lähteitä kuin blogeja siteeraamassa lähteen videota, niin päädyin laittamaan lähteeksi alkuperäisen lähteen - videon. --Caygill 12. maaliskuuta 2011 kello 22.12 (EET)

Mielestäni pitäisi aina ensisijaisesti käyttää toimitettuja lähteitä, ei ensisijaisia. Tosin jos ensisijaiseen lähteeseen pitää jostain syystä turvautua niin silloin ei mielestäni luotettavassa lähteessä video (ei Youtubessa kategorisesti mielestäni vikaa ole) lienee yhtä hyvä kuin henkilökohtainen blogikin.. Lisää aiheesta: Wikipedia:Tarkistettavuus#Luotettavat lähteet. --Harriv 13. maaliskuuta 2011 kello 00.02 (EET)

Videon kohdalla tämä ensisijaisuus vs toimitettu ei ole niin selvä kuin monessa muussa mediassa. Esimerkki: YLE:n uutisohjelmassa pääministerimme lausuu, että minkit pitää saada ruokakauppoihin. YLE julkaisee otteen ohjelmasta Youtubessa. Pitääkö siis odottaa, että Perussuomalainen bloggari kirjoittaa pääministerin lausunnosta oman näkemyksensä, että se kelpaa Wikipediaan lähteeksi - vai olisiko se Youtube-video sittenkin parempi lähde siitä, mitä pääministeri oikeastaan lausui. Ja kyllä, videossa voi samalla tavalla kuin printissä, irrottaa asioita asiayhteyksistään.. --Caygill 13. maaliskuuta 2011 kello 11.38 (EET)?

Miten on Youtubeen ladattujen videoiden tekijänoikeuden kanssa? Ylen tapauksessa Areenasta löytyy aika paljon ohjelmia, jotka minusta kelpaavat lähteeksi. Youtube-video taas ei ole mikään pysyvä lähde, koska niitä voidaan poistella milloin vaan. Ehkä kv. uutiskanavillakin on Ylen Areenaa vastaava palvelu? Vaikuttaa kuitenkin hyvin harvinaiselta tilanteelta, että jokin tärkeä asia löytyy vain videolähteestä. --Maradona 13. maaliskuuta 2011 kello 12.26 (EET)

Ei Youtuben tekijäinoikeudet eroa Areenasta, eikä Wikipediassa ole mitään käytäntöä, joka kieltäisi käyttämästä tekijäinoikeuksien alaista aineistoa lähteenä. Eihän tämä (viittaus) loukkaa kenenkään oikeuksia. On täysin eri asia, jos Youtubessa esiintyy aineistoa, joka loukkaa aineiston oikeuksien haltijan oikeuksia.

Bloggarien näkökulmat eivät ole yleensä merkittäviä Wikipedian kannalta, oli puoluekanta mikä tahansa. Ensisijainen lähde on aina ensisijainen, oli se sitten kirkonkirja, auki kirjoitettu haastattelu tai video. Videon perusteella voi kirjoittaa "NN sanoi haastattelussa 'blaa blaa blaa'", mutta pelkän videon perusteella yksistään ei voi edes kunnolla vetää johtopäätöstä siitä onko kyseinen 'blaa blaa blaa' millään tavalla merkittävää Wikipedian kannalta. Toisaalta jos joku yleensä luotettava media käsittelee kyseistä haastattelua, niin silloin toimitus on valinnallaan jo osoittanut haastattelun merkittäväksi. Käsittely voi olla toki TV-ohjelma tai muu videomuotoinen materiaali, sisältö ratkaisee eikä tallennusformaatti. --Harriv 13. maaliskuuta 2011 kello 23.47 (EET)

@Harriv "sisältö ratkaisee eikä tallennusformaatti" - tätäpä juuri tarkoitin.--Caygill 14. maaliskuuta 2011 kello 12.08 (EET)

Mielellään ei videohaastattelulähteitä. Jos asiasta ei ole mainittu missään toimitetuissa (tekstimuotoisissa) lähteissä, on mahdollista että seikka on niin vähäpätöinen, että siitä ei tarvitse mainita wikipediassa. Gopase+f 16. maaliskuuta 2011 kello 11.51 (EET)

Tulipa tuossa vastaan Espoon yleisradiomasto, siinä on käytetty lähteenä TV-uutisia. Mitenkä tuon nyt sitten tarkistaa.. --Harriv 16. maaliskuuta 2011 kello 12.55 (EET)

Joo, ottamalla yhteyttä televisiokanavaan kuten wikin virallisessa käytännössä neuvotaan(!). Saman käytännön mukaan lähteiden tulee olla "ennestään hyvämaineisen julkaisijan julkaisemia." eli: virallisen käytännön mukaan julkaistu video on hyväksyttävä lähde.--Nedergard 16. maaliskuuta 2011 kello 15.26 (EET)

Venäjällä ei enää miliisiä

Miliisi-artikkelissa pitäisi huomioida se, että Venäjän miliisi on ollut 1. maaliskuuta 2011 alkaen poliisi. --85.77.169.242 14. maaliskuuta 2011 kello 02.17 (EET)

Lisätty malline {{Korjattava/päivitys}} --Ppntori 14. maaliskuuta 2011 kello 02.33 (EET)

--Caygill 14. maaliskuuta 2011 kello 12.11 (EET)

Suositeltu sivu korjattavana

Albert Einstein on suositeltuna sivuna, mutta viime aikoina sitä on näköjään muokattu aika paljon ja lisäksi siihen on lisätty alkuun Korjatava-malline. Pistää pahasti silmään, kun kyseessä pitäisi kuitenkin olla artikkeli, jota suosittelemme lukemaan. Voiko mallineen poistaa tällaisessa tapauksessa? Sattuisiko joku olemaan kiinnostunut korjailemaan kyseistä artikkelia? Ei viitsisi statuksen poistoäänestykseenkään lähteä..--Uvainio 16. maaliskuuta 2011 kello 09.41 (EET)

Jos malline on aiheellinen, niin sitä ei pitäisi poistaa, vaikka artikkelilla joku status olisikin. Mallineen tarkennus on kyllä aika epätarkka, eli mistähän päin sitä epäselvää tekstiä pitäisi etsiä? --Otrfan 16. maaliskuuta 2011 kello 09.46 (EET)

Lue artikkeli läpi ja korjaa havaitsemasi seikat (tai täsmennä korjattava-mallinetta). Jos korjattavaa ei mielestäsi löydy, voit poistaa mallineen. Gopase+f 16. maaliskuuta 2011 kello 11.45 (EET)

Lähinnä hain tuosta alusta "Suvun historia" -kohdassa olevaa tekstiä. Siinä on yhdessä lauseessa niin monta pitkää nimeä, eli se tekee tekstistä hankalaselkoista. Pieni uudelleenkirjoitus auttanee, joten korjasin mallineen tekstiä. -Wiipii 16. maaliskuuta 2011 kello 21.49 (EET)

Tiivistin ja muotoilin kohtaa. Riittääkö mallineen poistoon vai pitäisikö yrittää muotoilla muita kohtia? --Uvainio 16. maaliskuuta 2011 kello 23.04 (EET)

Käyttäjätunnus

Onko tämä käyttäjätunnus käyttäjätunnuskäytännön mukainen, jos oletetaan (niin kuin käyttäjäsivulta on pääteltävissä), kyseessä on yksityishenkilö, joka ei edusta Biografiakeskusta?--Urjanhai 18. maaliskuuta 2011 kello 13.49 (EET)

Ei ole, olettaen että sellainen systeemi kuin biografiakeskus on olemassa. --Zache 18. maaliskuuta 2011 kello 13.51 (EET)

On: http://www.kansallisbiografia.fi/ : "Biografiakeskus ylläpitää ja päivittää Kansallisbiografian 6 000:ta henkilöartikkelia ja julkaisee kokoelmaa verkossa ja kirjasarjana." --Urjanhai 18. maaliskuuta 2011 kello 14.00 (EET)

Jos se luokitellaan käyttäjätunnuskäytännön vastaiseksi, niin siinä tapauksessa sitä rikkonee myös oma tunnuksesi – olettaen, että olet yksityishenkilö, joka ei edusta Venäjällä sijaitsevaa Tuvan tasavaltaa tai sen kansaa (urjanhait eli tuvalaiset eli sojootit). 128.214.188.228 18. maaliskuuta 2011 kello 14.04 (EET)

Jos yhteisön konsensuksella siihen päädytään, niin olen valmis tarvittaessa vaihtamaan oman tunnukseni. Valitsin, niin kuin tapanani on ollut nettitunnuksia valitessa, tunnukseksi ensimmäisen satunnaisen tunnuksen luontihetkellä mieleen tulleen sanan (joka viittaa johonkin mahdollisimman kauas - samaan muuten näyttää täysin minusta riippumatta jo aiemmin päätyneen Käyttäjä:Kyzyl, joka varmaan ei myöskään edusta Tuvan tasavallan pääkaupunkia). - Samoin kuin meillä on Käyttäjä:Pentti Repo, joka varmaan myöskään ei ole kyseinen keihäänheittäjä.--Urjanhai 18. maaliskuuta 2011 kello 14.20 (EET)

Milloinkas nuo ryhmää edustavat käyttäjätunnukset kiellettiin? Muistaakseni silloin oli jotain puhetta että ennen muutosta rekisteröityneitä käyttäjätunnuksia ei ruveta estämään uuden säännön perusteella. Jafeluv 18. maaliskuuta 2011 kello 14.10 (EET)

Juuri niin, kuten käytännössäkin lukee, ennen 30.8.2010 luotuja tunnuksia (kuten esim. tämä Biografiakeskus) tämä ei koske. -Ochs 18. maaliskuuta 2011 kello 14.45 (EET)

Eli joutuu vain muokkauksista päättelemään, että käyttäjä ei edusta Biografiakeskusta?--Urjanhai 18. maaliskuuta 2011 kello 15.12 (EET)

Tunnus voi olla vanhankin käytännön vastainen. Jos tunnuksen haltijalla ei ole mitään tekemistä Biografiakeskuksen kanssa, sitä voi pitää tarkoituksellisesti hämäävänä. --Jisis 18. maaliskuuta 2011 kello 15.49 (EET)

Luokkien uudelleen nimeäminen

Olen korjannut usein botillani kirjoitusvirheitä luokkien nimissä ilman sen kummempaa keskustelua, mutta sain tästä nyt kritiikkiä keskustelusivullani. Meillä ei ole ollut tietääkseni mitään luokkien uudelleen nimeämiseen liittyvää käytäntöä, mutta pitäisikö olla? Esimerkiksi englanninkielisessä Wikipediassa on käytäntö en:Wikipedia:Categories for discussion. Sen mukaan mm. kirjoitusvirheiden korjaamisesta luokan nimessä pitää ilmoittaa luokkasivulla ja erityisellä ilmoitustaulusivulla kaksi vuorokautta ennen muutosta. (Englanninkielisessä Wikipediassa on toki paljon enemmän käyttäjiä ja enemmän mahdollisuuksia sähläämiseen.) --Silvonen 20. maaliskuuta 2011 kello 08.46 (EET)

Näkisin, että selvät oikeinkirjoitusvirheet pitää pystyä korjaamaan ilman byrokratiaa. Enimmilläänkin ilmoituksen luokan alkuperäiselle luojalle pitäisi riittää mahdollisen keskustelun avaamiseksi, jos vaihtoehtoisia korjaustapoja on useita. --Care 20. maaliskuuta 2011 kello 09.05 (EET)

Eivät typokorjaukset keskustelua kaipaa, olivat typot sitten artikkeleissa tai luokkien nimissä. Mitä nopeammin korjataan, niin sen parempi. --Otrfan 20. maaliskuuta 2011 kello 10.01 (EET)

Ylimääräistä byrokratiaa ei todellakaan tarvita typojen korjaamiseen. Mutta toisaalta ehkä keskustelu tai huomautus asiasta luokan luojan keskustelusivuilla olisi fiksua, jotta vältyttäisiin turhilta riidoilta. --PtG 20. maaliskuuta 2011 kello 10.03 (EET)

En ole ihan varma, vähentäisikö yksittäisistä virheistä huomauttelu riitelyä vai lisäisikö se sitä hiljaiseen korjaamiseen verrattuna, mutta kokeilemallahan se tietysti selviäisi. --Silvonen 20. maaliskuuta 2011 kello 10.19 (EET)

Onhan sekin totta. Ihmiset on aina niin erilaisia. --PtG 20. maaliskuuta 2011 kello 10.30 (EET)

Noissa sinun (tai bottisi) roskaksi merkitsemissä luokissa on kyllä selvästi sanottu luokan uusi nimi siten, että se näkyy myös lokissa. Jos uutta nimeä ei ole roskamerkintään laitettu ja ylläpitäjä ei sitä erikseen muista yhteenvetoon laittaa, niin sitten ilmoittaminen voi olla paikallaan. Eli muistakaa laittaa uuden luokan nimi roskamerkinnän yhteyteen, ja jos sitä ei siinä ole, niin sitten ylläpitäjän tulisi se muistaa yhteenvetoon laittaa. --Otrfan 20. maaliskuuta 2011 kello 10.53 (EET)

Selkeistä kirjoitusvirheitä ei tarvitse keskustella. Turhaa byrokratiaa.--Nedergard 20. maaliskuuta 2011 kello 10.24 (EET)

Wikipedia on yhteistyöprojekti. Käyttäjät parantavat artikkelien yms. laatua yhdessä ja erikseen. Typon korjaaminen luokan nimessä (pieni luokka, jossa muutamia artikkeleita, ei esim. 30 kpl) on sellainen pieni muutos, jota ennen ei tarvitse keskustella (tai ilmottaa mihinkään). Jos muutoksessa on keskusteltavaa, keskustelu voidaan käydä muutoksen jälkeen. Jatkakaa samaan malliin Silvonen ja muut. Muokkaa rohkeasti. Gopase+f 20. maaliskuuta 2011 kello 10.37 (EET)

Gopase+f:n yleisohjeen jakoa jälleen, muokkaa rohkeasti muiden mielipiteistä välittämättä. Nyt on annettu lähdetty taas väärällä jalalla liikkeelle eli keskustelun avaaja ei kerro omasta toiminnastaan kuin haluamansa. Kyseisen luokan nimessä oli kielioppivirhe (ensimmäisen jälkeen loin muut samaa periaatetta noudattaen), mitä en kiellä. Vaadin kuitenkin usean luokan nimien muuttamisprosessin aloittajalta normaalia kohteliaisuutta eli yhteydenottoa. Ainakin tässä tapauksessa korjaus oli kuitenkin kaikissa tapauksissa mahdollista tehdä kahdella eri tavalla eli sillä perusteella keskustelu (alkuperäisen tekijän mielipiteen huomioon ottaminen on mielestäni myös wikipedian hengen mukaista) oli mielestäni tarpeen, mistä huomautukseni tein.--Phiitola 20. maaliskuuta 2011 kello 18.49 (EET)

Siis jokaisesta kielioppivirheen korjauksesta olisi ilmoitettava sen tekijälle? Gopase+f on tässä kyllä täysin oikeassa.--Nedergard 20. maaliskuuta 2011 kello 19.12 (EET)

Myönsin jo yllä kielioppivirheen sekä perustelin sen toistamisen yhdenmukaisuudella, mutta sen lisäksi totesin kyseisen korjauksen olleen mahdollinen (ainakin) kahdella eri tavalla. Kielioppivirheen korjaaminen ilman tulkinnan mahdollisuutta on kokonaan eri asia kuin se mistä Silvosen sivulla keskustelun aloitin. Kohteliaisuus on ilmaista, mutta tällaisten torikokousten tuottaminen (joita toisten mielipiteiden jyrääminen aiheuttaa) kaikille vain ajanhukkaa eli on poissa wikipedian sisällön luonnista.--Phiitola 20. maaliskuuta 2011 kello 19.24 (EET)

Niin. Väärin sammutettu. Taas kerran. Joku joskus joutuu korjaamaan kaikki kielioppivirheet. On kohtuuton vaatimus, että kielenhuoltoa tekevät käyttäjät joutuisivat konsultoimaan toista käyttäjää ennen korjaamista. Tämä koskee ihan yhtälailla luokka- kuin artikkeliavaruuttakin. Eiköhän olla vaan tyytyväisiä, kun joku suostuu huoltamaan kieltä. Kieltä korjattaessa on aina useita oikeita korjausvaihtoehtoja. Gopase+f 20. maaliskuuta 2011 kello 20.47 (EET)

Oletan, että pääosin keskustelijoina toimivat wikipedistit eivät tee sitäkään(voisivat mennä facebookkiin tai muille sosiaaliseen mediaan keskittyville sivustoille). Keskustelun lähtökohta on mielestäni edelleen pielessä eli en vaadi itsestään selvyyksistä (enkä ole vaatinut) mitään keskustelua, mutta tämän keskustelun aiheuttanut muutos ei sellainen kuitenkaan ole.--Phiitola 21. maaliskuuta 2011 kello 07.41 (EET)

Itse ainakin olen iloinen ja kiitän mielessäni kauniisti, jos joku viitsii kirjoitusvirheitäni korjata. -Ochs 20. maaliskuuta 2011 kello 20.24 (EET)

Ehdotan, että wikipedistien kollektiiviseen muistiin kirjataan tästä aiheesta seuraavaa: Jos muokkaaja on epävarma, mihin muotoon selvästi virheellisen luokan nimi tulisi korjata, hänen on järkevää kysyä mielipidettä joltakulta aihepiiriä tuntevalta, joka suurella todennäköisyydellä on luokan luoja. Kohteliaisuus on tietenkin arvo sinänsä, mutta tässä tapauksessa ei ole kyse epäkohteliaisuudesta, koska luokan luojalla ei ole lähtökohtaisesti etuoikeutta määrätä sen nimeä, vaan ainoastaan silloin, jos hän pystyy osoittamaan jonkin vaihtoehdon oikeaksi lähteiden avulla. Tämän erityisen tapauksen kohdalla toimitaan siten, että pyydän Phiitolaa kirjoittamaan tähän alle perustellun mielipiteensä siihen, onko Silvosen valitsema muoto ”Tyypin X fregatit” selvästi parempi vai huonompi vai samantekevä kuin vaihtoehtoinen muoto ”Tyyppi X -fregatit”. Jos edellinen on parempi tai muotoilulla ei ole suurta merkitystä, asia on loppuun käsitelty; jos jälkimmäinen on osoitettavissa lähteillä selvästi paremmaksi, osoittaisi Silvonen (ja yleisemmin luokan virheelliseen muotoon muuttanut käyttäjä) hyvää wikihenkeä korjaamalla luokat uudestaan tuohon toiseen muotoon. Ja ellei Silvonen ehdi, niin minä lupaudun muutokset tekemään. Olennaista on se ja vain se, saadaanko luokkien nimet korjattua loppujen lopuksi oikeaksi. Kelpaisko? Yst. terv. Herra Maka 20. maaliskuuta 2011 kello 21.09 (EET)

Sopii hyvin. Valitsin sen oikein kirjoitetun muodon, joka lausuttiin samalla tavalla kuin alkuperäinen väärin kirjoitettu muoto, mutta helppohan noita on botilla säätää. --Silvonen 20. maaliskuuta 2011 kello 22.02 (EET)

En aio tässä aloittaa mitään keskustelua vänkäys sivulla, joka on keskusteluihin keskittyneiden käyttäjien kotipesää. Olen kuitenkin luonut useita näihin liittyviä luokan nimiartikkeleita noudattaen juuri tuota toista mielekästä nimeämistä noudattaen eli luokan ja artikkelin nimi olisivat olleet samat. Toisaalta alusluokan nimi on Tyyppi 22 ja sen taivuttaminen genetiiviin ei ole mielestäni tässä tapauksessa tietosanakirjan perusartikkelina oikein. En aio vääntää tästä asiasta tämän enempää, koska asiantuntijoita näissä keskusteluissa on yleensä pari ja loput vetävät toiseen suuntaan periaatteesta.--Phiitola 21. maaliskuuta 2011 kello 07.41 (EET)

Itse olit sen genetiivin luokan nimeen lisännyt. On omituista, että ongelma tästä tuli vasta sitten kun Silvonen poisti tuon täysin virheellisen yhdysmerkin. --Jisis 21. maaliskuuta 2011 kello 10.29 (EET)

Se on hyvä, että ylläpitäjänä on täydellinen luontevan virheetön wikipedisti. Totesin tuossa yllä tehneeni virheen ja toistaneeni sitä yhdenmukaisuuden vuoksi vastaavissa luokissa. Artikkeli on kuitenkin nimetty toisin, minkä pitäisi olla monikkomuotoisena luokan nimenä. Pyydän anteeksi aiheuttamaani vaivaa kaikilta keskustelun osanottajilta ja lopetan tämän keskustelun osaltani tähän keskittyen tietosanakirjan tekemiseen, koska yli tuhat artikkelia ei valitettavasti synny keskustelemalla.--Phiitola 21. maaliskuuta 2011 kello 11.32 (EET)

Kun nyt on eksytty asiasta henkilöihin: Teet hienoa työtä laiva-artikkelien ja -luokkien parissa, mutta kannattaisi opetella suhtautumaan omiin aikaansaannoksiin vähemmän omistushaluisesti: jatkuva parantaminen ja korjaaminen (ja joskus korjaamisen korjaaminenkin) kuuluu Wikipedian luonteeseen. Wikipedia:Muokkaa sivuja rohkeasti. --Silvonen 21. maaliskuuta 2011 kello 11.43 (EET)

Ei tästä nyt taida mitään uutta käytäntöä syntyä, mutta ehdotan, että lisätään joka tapauksessa sivulle Wikipedia:Luokittelu tekninen ohje luokan nimen muuttamisesta. --Silvonen 22. maaliskuuta 2011 kello 07.10 (EET)

Artikkelien päälekäisyydestä

Olen tehnyt noita artikkeleja erilaisista alueista ja huomannut, että muissa wikeissä nuo on usein tehty siten, että maantieteellisestä ja hallinnollisesta alueesta on omat artikkelinsa. Onko tällainen malli toimiva? Hallinnollisen alueen ja maantieteellisen alueen piirteet on kuitenkin pääasiassa samat. Esimerkkinä Piirissaare, josta en-wikissä on omat kunta ja saari artikkelit. J.K Nakkila :D 25. maaliskuuta 2011 kello 13.04 (EET)

Nimenomaisessa Piirresaari tapauksessa yksi artikkeli on parempi kuin kaksi. Ylipäätänsä minusta niissä tilanteissa joissa artikkelin pituus ei kasva mahdottoman pitkäksi niin tuollaisissa tapauksissa voi minusta hyvin käsitellä aiheen yhdessä artikkelissa. --Zache 25. maaliskuuta 2011 kello 13.24 (EET)

Vaihtelee ehkä jonkin verran tapauskohtaisesti. Esimerkiksi Koillismaa ja Koillismaan seutukunta ja Vakka-Suomi ja Vakka-Suomen seutukunta tulisi mielestäni olla eri artikkeleina (vaikka nyt vain ensinmainitut ovat, mutta eivät viimemainitut, joskin niidenkin osalta erottamisesta on jo valmis konsensus), ja vaikka Kakskerta nyt käsittelee sekä entistä kuntaa, kaupunginosaa että saarta, niin entinen kunta on käsittänyt myös Satavan, mutta en ole varma mikä sen kohdalla olisi paras menettely. Ainakin Koillismaan ja Vakka-Suomen kohdalla ero on mielestäni perusteltu, kun kumpikin aluekäsite on hallinnollista käsitettä vanhempi ja myös alueen määrittely on vaihdellut ainakin Vakka-Suomen kohdalla. Tulisi kai siis jotenkin pyrkiä arvioimaan kumpi on selvempi, ja voi myös olla että käsittelyn laajuus vaikuttaa, jolloin siis optimiratkaisu kenties voisi myös muuttua artikkelin sisällön laajetessa, joskaan en nyt ole miettinyt tätä sen syvällisemmin.--Urjanhai 25. maaliskuuta 2011 kello 13.25 (EET)

Wikipedia ja sananvapaus

siirretty Bluton ylläpitäjyysäänestyksestä

Aa, tuota varten englanninkielisessä Wikipediassa on hieno sivu, nimittäin Wikipedia:Free speech. Siellä on kiteytetty hienosti että Wikipedian muokkaaminen on etuoikeus, ei oikeus ja että Yhdysvaltain perustuslain ensimmäinen lisäys (first amendent, en ole varma suomennoksesta) tarjoaa sananvapauden vain valtion sensuuria vastaan eikä velvoita yksityisiä, yleishyödyllisiä yhdistyksiä tahi yrityksiä mihinkään (paino sanalle yksityinen). Pitäisiköhän tuo selkeytys tuoda suomenkieliseenkin Wikipediaan? Veikkaan että λ ei ole ainoa jolla on väärä käsitys sananvapaudesta ja Wikipedian muokkaamisesta... --Agony (o_O) 25. maaliskuuta 2011 kello 13.04 (EET)

Ei hullumpi idea. Voisihan tuota koettaa kääntää jossain vaiheessa (tosin varmaan mieluiten Suomen perustuslakiin soveltaen). Jafeluv 25. maaliskuuta 2011 kello 13.09 (EET)

Voi siinä toki mainita että edes Suomen perustuslaki ei velvoita yksityisiä yrityksiä ja yhdistyksiä tarjoamaan sananvapautta mutta Yhdysvaltain perustuslaki pitäisi olla se keihäänkärki (koska fakta on että kirjoittelemme suomea Yhdysvaltalaisen yleishyödyllisen yhdistyksen omistamalla sivustolla jonka palvelimet on niin ikään Yhdysvalloissa = Yhdysvaltojen laki velvoittaa sivustoa nimeltä Wikipedia ja Suomen laki velvoittaa ainoastaan sivuston muokkaajia jotka ovat Suomen kansalaisia). --Agony (o_O) 25. maaliskuuta 2011 kello 13.14 (EET)

Onneksi kaveri, joka on valmis heittämään muiden mielipiteen- ja sananvapauden jonkun "käytännön" perusteella mäkeen, ja ei näitä oikeuksia kunnioita koska joku käytäntö ei siihen erikseen kehoita, ei ole enää ylläpitäjänä Fi-Wikipediassa! --(λ (?) (!)) 25. maaliskuuta 2011 kello 19.24 (EET)

Onneksi kaveri jonka johtopäätökset menee jossain aivan omissa sfääreissä ei niin ikään ole ylläpitäjä. En ole missään vaiheessa ollut valmis heittämään sananvapautta mäkeen vaan todennut vain sen että sananvapaus ei päde Wikipediassa (yksityisen yhdistyksen omistamalla www-sivulla). Lisäyksesi pähkinänkuoreen on juuri se rautalanka jota olen yrittänyt useaan otteeseen sanoa: Lainsäädäntö ei takaa oikeutta muokata Wikipediaa. --Agony (o_O) 25. maaliskuuta 2011 kello 21.39 (EET)

Laitoin nyt alulle Wikipedia:Sananvapaus, tosin on niin kapulakieltä että oma perus + atk-ammattisanastoenglantini menee melkoisen solmuun :) --Agony (o_O) 25. maaliskuuta 2011 kello 13.49 (EET)

Eiköhän tuo riitä. Näin asia tuli 51. osavaltionkin asukkaille selväksi. :-) --ML 25. maaliskuuta 2011 kello 21.48 (EET)

iGS lähteenä

Kuuluukos Helsingin kaupunginkirjaston iGS Tietohuoltoasema nykyään fi-wikissä hyväksyttyihin lähteisiin? Viittauksia on 115 sivulla, äkkiä katsoen usein nimenomaan lähdeviitteenä. Tilannehan on siitä hauska, että iGS puolestaan käyttää aktiivisesti Wikipediaa lähteenä. --Jmk 25. maaliskuuta 2011 kello 16.15 (EET)

Minusta kaikki nämä "Kysy mitä haluat" -sivut voisi julistaa pannaan. Ne keräävät tietoa vastauksiinsa sieltä, mistä sen nopeimmin (=helpoimmin) saa ja minä en kyllä niitä luotettaviin lähteisiin. Parempi mennä sinne tiedon alkulähteelle.--Nedergard 25. maaliskuuta 2011 kello 16.50 (EET)

Jos sieltä olisi kysynyt, että kuka on August Johannes Bölgy, niin olisi saanut hauskan loopin. Onkohan muuten Murray Yolmsteenista artikkelia missään?--Urjanhai 25. maaliskuuta 2011 kello 16.53 (EET)

Tarkistettavuuskäytäntöön hiljattain tehty muutos kieltää Wikipediaa lähteenä käyttävien sivustojen käytön lähteenä. Eli lyhyesti: ei ole hyväksytty lähde. --Agony (o_O) 25. maaliskuuta 2011 kello 17.01 (EET)

Tarkoittaako käytäntö todellakin sitä, että jos sivusto käyttää Wikipediaa lähteenä jossakin kohdassa, niin sivusto on kokonaan kielletty Wikipedian lähteenä? Epäilen, että ihan tuota tarkoitettaisiin. --Jmk 25. maaliskuuta 2011 kello 17.07 (EET)

Ei luonnollisestikaan, tarkoitin että jos artikkelin kohteesta löytyy vastaus iGS Tietohuoltoasemasta siten että vastauksessa on merkitty Wikipedia lähteeksi, ei lähde ole tarkistettavuuskäytännön mukainen. Se miksi muut vastaukset ei välttämättä ole myöskään hyväksyttyjä on taas uuden tutkimuksen kielto: mitä nopeasti katsoin niin ainakin osassa kysymyksiä on selkeästi toimittu siten että on kerätty tietoa ja tiedon pohjalta on tehty johtopäätös (kun taas Wikipediassa kerätään tietoa ja esitetään kaikki ilmenneet asiat sellaisenaan ilman että kirjoittaja tekee omia johtopäätöksiä). --Agony (o_O) 25. maaliskuuta 2011 kello 17.13 (EET)

Uuden tutkimuksen kielto käsittääkseni kieltää tekemästä Wikipediassa uutta tutkimusta, ts. johtopäätösten vetelemisen pitää olla tapahtunut muualla. Ei se sentään kiellä viittaamasta muualla (esim. tutkimusartikkeleissa, sanomalehdissä, iGS:ssä) tehtyyn "uuteen tutkimukseen". Jossainhan ne johtopäätökset sentään täytyy ensimmäisen kerran tehdä! – Kyllä minunkin mielestäni iGS joutaa kieltoon lähteenä, mutta perusteet siihen täytyy kyllä löytyä jostain muusta kuin uuden tutkimuksen kiellosta. --Jmk 25. maaliskuuta 2011 kello 17.21 (EET)

IGS saa tehdä uutta tutkimusta, mutta sitä ei oikein voi Wikipedian kriteereillä voi pitää asiantuntevana (paitsi ehkä kirjastoalan osalta). Muutoin lienee parempi käyttää lähteenä niitä iGS:n käyttämiä lähteitä. --Harriv 25. maaliskuuta 2011 kello 17.24 (EET)

Näinpä juuri. Lähteeksi kelpaamattomuuden perusteena siis palvelun yleinen toimintaperiaate (Nedergardin sanoin "mistä sen nopeimmin saa") ja siitä seuraava yleinen epäluotettavuus. Ei kai meillä jotain Google Answersiakaan kelpuutettaisi lähteeksi (vaikka varmasti sieltä voi löytää paljon paikkansapitävääkin tietoa). (EDIT: auh) (EDIT: auh²) --Jmk 25. maaliskuuta 2011 kello 17.28 (EET)

Uuden tutkimuksen kielto kieltää Wikipediassa uuden tutkimuksen teon ja Wikipediassa uuden tutkimuksen julkaisemisen. Eli Wikipediassa sallittua on ainoastaan käyttää tois- ja tertiaarilähteitä, ei primaarilähteitä. Itse näkisin iGS:n tämänkaltaisena primaarilähteenä juuri tuon vuoksi että siellä joku tekee sen varsinaisen johtopäätöksen (perustuen kulloinkin saatavilla oleviin tiedonrippeisiin). --Agony (o_O) 25. maaliskuuta 2011 kello 17.33 (EET)

Tosiasiassa meillä julkaistaan täysin rutiininomaisesti mm. yksittäisten iltapäivälehden toimittajien johtopäätöksiä ja yksittäisten tutkijoiden mielipiteitä (siis nimenomaan mielipiteitä; vertaisarvioidut julkaisut ovat toki eri juttu). --Jmk 25. maaliskuuta 2011 kello 17.41 (EET)

Niistä iltapäivälehdistä on juridisessa vastuussa päätoimittaja ja tutkija ainakin pitäisi mainita nimeltä jos sitä Wikipediassa lainataan. Ei Wikipedia lupaa olla missään oikeassa, vaan kertovan asiat siten miten niistä yleisesti kirjoitetaan. --Harriv 25. maaliskuuta 2011 kello 17.44 (EET)

No sittenhän ei ole mitään ongelmaa käyttää iGS:n mutuiluja. Eihän me luvata olla oikeassa, me vain kerrotaan miten asioista yleisesti (iGS:ssä) kirjoitetaan. --Jmk 26. maaliskuuta 2011 kello 00.20 (EET)

Ilmoittaako tuo sivu aina kun se on käyttänyt Wikipediaa lähteenä? Jos ei, niin sitten se ei ainakaan ole hyväksyttävä lähde. –☆Makele-90 26. maaliskuuta 2011 kello 02.18 (EET)

Pois äkkiä tuollaiset huuhaa-lähteet. Sama kuin käyttäisi lähteenä tätä. --87.93.105.83 25. maaliskuuta 2011 kello 17.10 (EET)

Tai tätä. --Harriv 25. maaliskuuta 2011 kello 17.15 (EET)

Ush, mistä Harriv aina löytääkin noita epäilyttäviä lähteitä...kylmää ajatellakin että joku käyttäisi tuota lähteenä. --Agony (o_O) 25. maaliskuuta 2011 kello 17.16 (EET)

Maradonan nimeämisohjeäänestys

Käyttäjätunnus Maradona on ajanut nimeämisohjeensa, ainakin omasta mielestään, käyttöön rekrytoimalla viime hetkellä kannattajia niistä jotka ovat aiemmin olleet kannattamassa hänen ehdotustaan, mutta jättämättä kutsumatta mukaan muita. En.Wikipediassa tämä lienee kieleettyä, ja fi.wikipediassakin vähintään moraalisesti väärin. Käyttäjätunnuksen keskustelusivulla asiasta on huomautettu paheksuvasti.
Tässä äänestys, tässä KT Maradonan keskustelusivu, sekä rekrytoinnit Ap4k, IA, Kotlas ja J.K Nakkila. Ehdottaisin että tällainen kyseenalaisin menetelmin jyrätty käytäntö hylättäisiin. --Ulrika 25. maaliskuuta 2011 kello 13.36 (EET)

Käsittääkseni kyseessä ei ole Maradonan nimeämisohje, vaan yritys- ja yhteisöartikkelien nimeämisohje. Maradonalla on jo oma nimimerkkinsä. Viimeiselle lauseellesi sanon vain että heh heh. Ilman "kutsuahan" äänestykseen ei voinut osallistua, vai? Näyttää kaiken lisäksi siltä, että "kutsutuista" vain kaksi kävi äänestämässä, joten lopputulokseenkaan ei ollut vaikutusta. --Maradona 25. maaliskuuta 2011 kello 13.44 (EET)

Jos olisit kutsunut tasapuolisesti kaikkia äänestäneitä, tulos olisi voinut olla päinvastainen. Toimintasi oli epäkorrektia viime hetken manipulointia, kun selvästi oli vaara, että ohjeesi hylätään. --Ulrika 25. maaliskuuta 2011 kello 13.50 (EET)

Jos sinä olisit ymmärtänyt olleesi väärässä jo alun perinkin, niin koko äänestystä ei olisi tarvinnut järjestää. --Maradona 25. maaliskuuta 2011 kello 13.53 (EET)

Miten tälllaisessa kysymyksessä kukaan voi olla "väärässä" - saati että jonkun pitäisi "ymmärtää olleensa väärässä"? Tässähän on kysymys menettelytavoista, jotka ovat sopimuksenvaraisia, eivätkä "oikeita" tai "vääriä". "Kansa on puhunut, ja pulinat pois", sanoi Johannes Virolainen, mutta jos vaalimenettelyssä on jotain häikkää (ottamatta nyt kantaa, onko tässä) niin silloin voi tulla kysymykseen myös vaalin uusiminen - ilman että edelleenkään yksi tai toinen vaalissa valittavana oleva kanta olisi "väärä" tai "oikea".--Urjanhai 25. maaliskuuta 2011 kello 14.06 (EET)

No ihan vaikka olemassa olevia tietosanakirjoja tutkimalla olisi voinut päätellä, että miten yritysartikkelit kuuluu nimetä. --Maradona 25. maaliskuuta 2011 kello 14.12 (EET)

Jos haluut tehdä asialle jotain niin alota äänestys uudestaan. (Maradonan toiminta oli todennäköisesti merkityksetöntä äänestyksen kannalta, vaikka muuten oli(si)kin väärin.) Gopase+f 25. maaliskuuta 2011 kello 13.48 (EET)

Montako kertaa äänestyksen saa järjestää uudelleen? --Maradona 25. maaliskuuta 2011 kello 13.53 (EET)

Malline:Päätöksenteko:

25. tammikuuta 2011 Care lisäsi "Konsensuskeskustelu yritys- ja yhteisöartikkelien nimeämisohjeen muuttamisesta"

24. helmikuuta 2011 Maradona muokkasi muotoon "Äänestys yritys- ja yhteisöartikkelien nimeämisohjeen muuttamisesta"

11. maaliskuuta 2011 Maradona muokkasi muotoon "Äänestys uuden yritys- ja yhteisöartikkelien nimeämisohjeen käyttöönotosta, päättyy 25.3.2011 klo 8.00"

25. maaliskuuta 2011 Maradona merkitsi äänestyksen päättyneeksi

Käytäntömuutosta on siis mainostettu Wikipedia:Ajankohtaista alla seuraavasti:

• Yksi kuukausi konsensuskeskustelua
• kaksi viikkoa äänestystä numero yksi
• kaksi viikkoa äänestystä numero kaksi.

Eiköhän tämä ole selvä että kaikki halukkaat ovat tuohon osallistuneet ja Maradonaan kohdistuneet lobbaussyytökset voi heittää suoraan perustelemattomina romukoppaan. --Agony (o_O) 25. maaliskuuta 2011 kello 14.18 (EET)

Huoh, pitikö sitä nyt mennä tällaisella pilaamaan uskottavuus pitkään jauhetulta käytäntömuutokselta. Ehdotan että joku neutraali luotettu taho arvioi äänestyksen uudestaan ottaen huomioon Maradonan ilmoittelusta aiheutuneen vinouman, ja päättää voiko tulosta pitää riittävänä konsensuksena kannatuksena käytännön käyttöönotolle. Neuvoisin myös lopettamaan kiisteltyjen artikkelien siirtelyn kunnes asia saadaan ratkaistua. Jafeluv 25. maaliskuuta 2011 kello 13.55 (EET)

En tunne kyseisiä sääntöjä, mutta Maradonan käyttäytyminen on todellakin ollut käärmeen piippuun ajamista vastenmielisellä tavalla. --Esamatti1 25. maaliskuuta 2011 kello 13.56 (EET)

Täytyy sanoa, että Esamatti1:n ja Ulrikan käytös on koko prosessin ajan ollut minuun liittyvää arvostelua. Harmi että sellainen sallitaan Wikipediassa. --Maradona 25. maaliskuuta 2011 kello 14.03 (EET)

Per Jafeluv. Keskustellaan mahdollisesta lobbaamisen kieltävästä käytännöstä sitten myöhemmin.--Bluto 25. maaliskuuta 2011 kello 13.57 (EET)

Jos nyt oikein tarkkaan lasket, niin ilmoitin äänestysajan loppumisesta sattumanvaraisesti neljälle sellaiselle käyttäjälle, joka oli osallistunut aiempaan mielipidetiedusteluun. (Huom! Kummassakaan viestissä en kehottanut kannattamaan uuden ohjeen käyttöönottoa.) Näistä kaksi kävi äänestämässä. Vaikka nämä kaksi ääntä poistettaisiin, niin kannatus on silti yli 70 %. Ja mistä voimme tietää, etteikö joku uuden käytännön vastustaja olisi rekrytoinyt äänestäjiä sähköpostin kautta? Onko sellainen toiminta jotenkin hyväksyttävämpää? --Maradona 25. maaliskuuta 2011 kello 14.00 (EET)

Ei tietenkään voida tietää onko joku vastustajista (tai kannattajista) rekrytoinut äänestäjiä sähköpostilla tai vaikka postikorteilla, mutta se tiedetään että ainakin yksi kannattajista on tehnyt niin käyttäjien keskustelusivuilla. En pidä itseäni tarpeeksi puolueettomana arvioimaan hypoteettista lopputulosta. Vastustat siis neutraalin tahon pyytämistä arvioimaan äänestyksen uudelleen? Jafeluv 25. maaliskuuta 2011 kello 14.30 (EET)

Tietysti vastustan, koska sellaiselle ei ole minkäänlaista tarvetta. Perustelut näet edellisestä viestistäni. Vaikka "kutsut" tulkittaisiin lobbaamiseksi, niin silti kannatus oli yli 70 %. --Maradona 25. maaliskuuta 2011 kello 14.32 (EET)

Maradona, neutraali taho siis arvioisi äänestyksen ja jos asia on kuten sanot, ilmoittaisi ettei äänestykselle ole tarvetta. Se voisi auttaa asiaasi. Eihän sinua voida mistään muusta syyttää, kuin moraalisesta väärästä äänestyskäyttäytymisestä, koska lobbausta ei ole erikseen kielletty.--Bluto 25. maaliskuuta 2011 kello 14.35 (EET)

Mikä edes on neutraali taho? Eikö jokainen Ulrikan antamien linkkien avulla voi laskea miten asia on? Miksi joillakin tuntuu olevan tarve ylimääräiseen byrokratiaan? --Maradona 25. maaliskuuta 2011 kello 14.38 (EET)

Tuossa yllä on yksi neutraali arviointi (joka pohjautuu siihen mitä on ilmoitettu Wikipedia:Ajankohtaista alla). Itse en osallistunut keskusteluun tai kumpaankaan äänestykseen (koska aihe ei kiinnosta) joten minua voinee pitää tässä tapauksessa "neutraalina". --Agony (o_O) 25. maaliskuuta 2011 kello 14.39 (EET)

Jopas tästä nyt meteli nousi. Äänten lobbauksesta on ollut puhetta aikaisemminkin (minä siitä joskus ennenkin olen valittanut), enkä juuri muista itseni lisäksi kenenkään sitä ainakaan mitenkään mieleen jääneesti vastustaneen. Yksi lobbauksen puolesta puhunut tulee kyllä mieleen. Oli miten oli, fi-wikissä ei ole käytäntöä asiasta. Jos sellainen halutaan, niin sellainen voidaan tehdä, mutta ei sekään takautuvasti voi astua voimaan. IMHO, äänestystulos säilyköön ja ottakaamme opiksi vastaisen varalle. --Otrfan 25. maaliskuuta 2011 kello 14.50 (EET)

Kyllähän Maradonan toiminta vastaa en-wikin canvassing-käytösohjeessa tuomittua toimintatapaa. Maradona kutsui äänestykseen niitä käyttäjiä, jotka olivat olleet samaa mieltä hänen kanssaan aikaisemmassa mielipidetiedustelussa (pois lukien ne jotka olivat äänestäneet muutenkin). Tässä tapauksessa äänestys meni niin täpärälle, että parillakin äänellä on ratkaiseva merkitys. Jos värväysäänet olisivat menneet toiselle puolelle, ehdotus olisi kaatunut. --Jisis 25. maaliskuuta 2011 kello 14.59 (EET)

Kuten Otrfan sanoi, Maradonaa ei voi tuomita, koska käytäntöä ei ole. Sellainen pitäisi tehdä, mutta Maradonaa ei voi myöskään tuomita jälkikäteen. Ja lieventäväähän on, että teko näyttää jääneen vain yritykseksi.--Bluto 25. maaliskuuta 2011 kello 15.03 (EET)

Koska tämä nyt näyttää olevan useiden käyttäjien hyväksymä käytäntö, laitetaan se korvan taakse ja hyödynnetään tilaisuuden tullen. Kielen rapauttamisen voittokulku etenee Wikipediassa. --Ulrika 25. maaliskuuta 2011 kello 17.15 (EET)

Voihan tästä vielä järjestää uuden äänestyksen. J.K Nakkila :D 25. maaliskuuta 2011 kello 20.33 (EET)

Aiheesta kun ei ole mitään "oikeaa" ratkaisua, koska Wikipedia heijastaa maailmaa eikä Wikipedia voi käskeä maailmaa toimimaan jonkin säännön mukaan, vaikka sääntöjä löytyisin. Työskentelyn ja järjestyksen takia on hyvä saada jokin nimien asun vatkaamista edes osittain rauhoittava päätös.

Mutta voisihan tuosta vielä äänestää, vaikka kansa alkaa olla kyllä aika täynnä tätä nimisäätöä ja siten kannanottajien määrä varmaankin kerta kerralta vähenee... --Aulis Eskola 25. maaliskuuta 2011 kello 21.11 (EET)

Miksi pitäisi muka järjestää vielä uutta äännestystä? Maradona ei rikkonut mitään käytäntöä, kuten edellä todettiin. Vaikka nämä "rekrytoidut" äänet hylättäisiin, ei se silti muuttaisi kannatusta alle 70 prosentin. Samanlainen tilanne tulisi vaikka jos artikkelin poistoa kannattaa 20 henkilöä ja vastustaa yksi. Sitten joku värvää yhden äänen vastustaviin, joka ei muuta lopputulosta, jolloin joku vaatisi uutta äännestystä. Näin voisi jatkaa loputtomiin uusilla äännestyksillä käyttäen syynä "rekrytoituja" ääniä mikäli käytäntöä ei tule. –Phïï (Keskustelu – Muokkaukset) 27. maaliskuuta 2011 kello 05.02 (EEST)

Niin, kyllähän fakta näyttäisi olevan, että riittävän selvä enemmistö (noin kolme neljäsosaa) on kannattanut nimeämisohjeen muutosta, ja äänestyksestä ja sen valmistelusta on myös tiedotettu asiaan kuuluvalla tavalla sivulla Wikipedia:Ajankohtaista. Ohjeen muutosta vastustaneilla on myös ollut riittävästi aikaa esittää kantansa; kaksi viikkoa, joiden aikana äänestys on myös mainittu näkyvällä paikalla (mainitulla sivulla Wikipedia:Ajankohtaista) on riittävästi. Yksittäisen käyttäjän syyllistämiseen, syynä asia, joka näyttää olevan tällä hetkellä lähinnä mielipidekysymys (mitään käytäntörikkomusta ei ole tapahtunut), ja äänestyksen uusimiseen tällaisen mielipidekysymyksen vuoksi ei siis ole syytä. --Nironen 27. maaliskuuta 2011 kello 05.32 (EEST)

Joo eiköhän tää asia ole toistaseks käsitelty loppuun. Gopase+f 27. maaliskuuta 2011 kello 07.18 (EEST)

Mielipidetiedustelu muutosten tarkastus -lisäosasta luopumisesta

Ehdotan, että mikäli FlaggedRevs-lisäosa otetaan käyttöön pysyvästi, niin samalla luovuttaisiin muutosten tarkastus-lisäosan (Patrolled Edits) käytöstä. Näin siksi, että lisäosien käyttämät termit ovat päällekkäisiä, lisäosat tekevät samaa asiaa ja muutosten tarkastamis-lisäosan käyttöaste on olematon. Lisäksi FlaggedRevs aika pitkälti ominaisuuksiltaan korvaa tuon vanhemman lisäosan.

Hyöty patrolled edits -lisäosasta luopumisessa käytännössä on se, että tällöin ei tarvitse ihan yhtä paljon miettiä sitä miten pystytään asiat ilmaisemaan siten ettei FlaggedRev-lisäosaan liittyviä asioita sekoiteta Patrolled Edits-lisäosaan liittyviin asioihin. Vastaukset on kannatan / vastustan ja mikäli selvä enemmistö kannattaa patrolled edits -lisäosasta luopumista niin tietoa käytetään siihen, että FlaggedRevs ohjeistusta voidaan kirjoittaa hieman vapaammin ja jos FlaggedRevs-lisäosa otetaan käyttöön niin otetaan Patrolled Edits pois käytöstä. --Zache 28. maaliskuuta 2011 kello 20.41 (EEST)

Kannatan

1. Kannatetaan, FlaggedRevs tekee samat asiat kuin Patrolled edits:kin. --Zache 28. maaliskuuta 2011 kello 20.41 (EEST)
2. Kannatan. Sekä sen takia, että tarkastus/tarkistus -sanat menevät muutenkin kaikilta sekaisin, sen takia että vanha tekniikka menee jo nyt uuden kanssa sekaisin mielikuvissa ja etenkin sen takia, että uusi tekniikka voi ilmeisesti kokonaan korvata vanhan ja lopuksi sen takia, että mielestäni Patrolled Edits on ihan hyödytön kapine (sanoo tuore Patroller) --Pxos 28. maaliskuuta 2011 kello 21.20 (EEST)
3.  Kannatan, samoin perustein kuin yllä olevat. --Stryn^(k) 28. maaliskuuta 2011 kello 21.30 (EEST)
4. , periaatteessa ei päällekäisyyksiä tarvita, mutta odotetaan nyt jos ja missä muodossa FlaggedRevs saadaan käyttöön. Patrolled editsin hyödyllisyys yksistäänkin on myös vähän siinä ja siinä.. --Harriv 28. maaliskuuta 2011 kello 22.05 (EEST)
5. , siis samaa mieltä kuin harriv, voin myöhemmin kannattaakin mutta nyt ei tarvitse päättää tästä. --Jisis 29. maaliskuuta 2011 kello 00.27 (EEST)
6.  Kannatan, nykyisestä luopuminen ei huononna tilannetta ja kuten pxos.--Opa 29. maaliskuuta 2011 kello 07.21 (EEST)
7.  Kannatan, suhteellisen tarpeeton tuo on ollut ilman FlaggedRevsiäkin. --Care 29. maaliskuuta 2011 kello 09.01 (EEST)
8. , kuten Harriv. --Otrfan 29. maaliskuuta 2011 kello 09.05 (EEST)
9. Kannatan luonnollisesti näin, kahta päällekkäistä systeemiä on turha pitää yllä. --Agony (o_O) 29. maaliskuuta 2011 kello 10.26 (EEST)
10.  Kannatan. Muutostentarkastamisoikeuden (oli se sitten FlaggedRevs tai PatrolledEdits) voisi siirtää palauttajille, koska muuten se olisi aika turha käyttäjäryhmä. --Kalakeitto Kilju - Keitokset 29. maaliskuuta 2011 kello 17.21 (EEST)
11.  Kannatan-Henswick 30. maaliskuuta 2011 kello 19.36 (EEST)
12.  Kannatan, sillä ei tee mitään. --ML 30. maaliskuuta 2011 kello 22.31 (EEST)
13.  Kannatan, turhaksi osoittautunut ominaisuus muutenkin. Jos sitä ei käytetä ylipäänsä riittävästi niin siihen ei kannata kenenkään antaa tuhlata aikaansa. --Ras 31. maaliskuuta 2011 kello 04.08 (EEST)
14.  Kannatan turha lisäosa. --Olli ^keskustelu 31. maaliskuuta 2011 kello 15.53 (EEST)
15.  Kannatan hyödyllinen tällaiselle megatarkkailijalle, mutta jos FlaggedRevs tulee niin tarpeeton ja häiritsevä. Pitke 4. huhtikuuta 2011 kello 21.01 (EEST)

Keskustelu mielipidetiedustelusta

Onko luopumisesta muuta kuin terminologiaan liittyvää hyötyä? Jos vain osaa artikkeleista ryhdytään seulomaan, jäljelle jäävälle osalle olisi silti hyötyä muutosten tarkastamismahdollisuudesta, varsinkin jos nykyistä suuremman käyttäjäjoukon muokkaukset merkittäisiin automaattisesti tarkastetuksi. --Jisis 28. maaliskuuta 2011 kello 21.54 (EEST)

No on siitä se hyöty, että keskitetään jengiä käyttämään yhtä tarkistusjärjestelmää kahden erillisen sijaan ja henkilökohtaisesti luulisin, että jos FlaggedRev otetaan käyttöön niin vähänkään pidemmällä aikavälillä se kattaa kaikki artikkelit. Ainoa isompi kysymys on, että kuinka suuri osa artikkeleista on sellaisia että käyttäjät näkevät tuoreimman version ja kuinka monesta näytetään uusin tsekattu versio. En henkilökohtaisesti usko siihen, että fiwiki päätyisi suojaamaan kaikkia artikkeleita ihan siksikin, koska mm. de ja pl -wikeissäkin tarkistettavat artikkelit ovat alkaneet kasautumaan, mutta vaikka kaikki artikkelit olisivat sellaisia että niistä näytettäisiin tuorein versio niin FlaggedRev on parempi koska siinä tarkistetaan diffejä edelliseen tarkistukseen nähden yksittäisten muokkausten sijaan. Lisäksi se tarjoaa samalla tavalla tiedon tuoreet muutokset listassa jo tarkistetuista muokkauksista kuin mitä "muutoksen tarkistus" -lisäosa tekee. --Zache 28. maaliskuuta 2011 kello 22.25 (EEST)

Ok, hyvä jos tuoreet muutokset -listassa näkyy tiedot uudellakin systeemillä. Sinänsähän nykyinen muutostentarkistusjärjestelmä ei ole sellainen, että sitä tarvitsisi erityisesti "käyttää". Automaattisesti tarkastetuiksi merkityt muokkaukset näkyvät ilman huutomerkkejä tuoreissa muutoksissa, mistä on jonkin verran hyötyä. Pitäisi siis nähdä miten laajasti uusi systeemi saadaan käyttöön ennen kuin vanhasta kannattaa turhana luopua. --Jisis 28. maaliskuuta 2011 kello 22.40 (EEST)

Terminologiasta: ehdotan vakavasti, että tuo sana "tarkastaminen" ja termi "muutosten tarkastaminen" jätetään yksinomaan Patrolled Edits -toiminnon käytettäväksi, koska se on jo vakiintunut ja tunnettu (kun on mm. muutostentarkastusloki). Sitä vastoin teemme kaikkemme hyödyntääksemme suomen kielen rikkautta ja keksimme Flagged Revisions -tekniikan lukuisille eri sanoille sellaiset suomenkieliset vastineet, joissa missään ei esiinny sanaa "tarkastus". Olen jo hyvässä vauhdissa yllä alaotsikossa Nimeäminen, ja toivonkin kannanottoja siellä tähän asiaan. Mitä enemmän tutustun Flagged Revs -tekniikkaan, sitä laajemmalta se vaikuttaa. Patrolled Edits on siihen verrattuna pelkkä on/off-väline. --Pxos 29. maaliskuuta 2011 kello 07.07 (EEST)

Patrolled-tarkastus poistuu (ks. yo. mielipidetiedustelu), joten sekoittamisongelmaa ei ole. --ML 30. maaliskuuta 2011 kello 22.32 (EEST)

Päinvastoin, ystävä hyvä. Flagged Revs otetaan testikäyttöön ja se voidaan lopulta jopa hylätä. Koko tämän ajan rinnalla on Patrolled Edits, joka ei poistu minnekään ennen kuin Flagged Revisions on toteutettu kaikenkattavana. Jos Flagged Revs otetaan pysyvästi käyttöön vain osassa sisältöä (kaikki artikkelit tai vain osa artikkeleista), Patrolled Edits jää/jäänee muiden nimiavaruuksien käyttöön. Ja miksi pitää nyt hirttäytyä yhteen ja samaan "tarkastus"-sanaan kun on paljon vaihtoehtoja. Ulrikakin huutelee pihalta (ks. alla), että osa vakiokäyttäjistä ei ymmärrä tämän keskustelun terminologiasta juur' mitään. --Pxos 30. maaliskuuta 2011 kello 23.43 (EEST)

Aika moni on pihalla näistä keskusteluista ja kyselyistä koska sen ovat ottaneet haltuunsa teknikot, jotka käyttävät vieraskielistä termistöä, joka jää asiantuntemattomalle käsittämättömäksi. En ollenkaan epäile että se olisi tahallista. --Ulrika 30. maaliskuuta 2011 kello 18.28 (EEST)

No kyllähän se on tahallista, kun tekniikka on englanninkielinen ja sen sovellus saksa-wikissä on saksankielinen. Lisäksi englanninkieliset termit ovat melkoisen sekavia, kun subjekti tekee ihan eri asiaa kuin predikaatti (users edit, editors review, reviewers validate). Tässä on käynnissä (toistaiseksi valitettavasti melkein yhden miehen) projekti, että saataisiin suomennettua koko Flagged Revs -järjestelmä, sovittua konsensuksella kaikille uusille käyttäjäryhmille ja heidän oikeuksilleen pysyvät suomenkieliset termit, joiden perusteella sitten keskustelua voisi käydä kokonaan suomeksi. Kun vielä monet käyttävät vanhasta muistista tuota hankalaa tarkistus/tarkastus-sanaa vähän kaikkialla, se ei oikein kerro mitään – siksi eri termit on toistaiseksi kätevää erotella englanniksi. --Pxos 30. maaliskuuta 2011 kello 21.06 (EEST)

Artikkeli Moskovan aika nimettävä uudelleen?

Kun Venäjä on siirtynyt pysyvästi kesäaikaan eli valtaosa Euroopan-puoleisesta valtiosta, myös Moskova on pysyvästi pois UTC+3:sta (Venäjältä vain Kaliningradin alue), niin silloinhan sitä ei voi enää kutsua Moskovan ajaksi, jos kerran itse Moskovassakaan ei tuota aikavyöhykettä ei enää noudateta sen paremmin kesällä kuin talvellakaan. --85.77.240.198 29. maaliskuuta 2011 kello 04.59 (EEST)

Ennemminkin Moskovan aika on muuttunut ja artikkeli kaipaa päivitystä. Se on nyt UTC+4 eikä siihen ilmeisesti kuulu muita maita. en:Moscow time. --Harriv 29. maaliskuuta 2011 kello 09.09 (EEST)

Niin, enpä tullutkaan ajatelleeksi noin päin :) Siis Venäjällä ja Euroopassa UTC+3:sta käytettävä nimitys Moskovan aika on siirrettävä aikavyöhykkeeseen UTC+4. Kun nyt Venäjällä UTC+3:a käyttää ainoastaan Kaliningradin alue, niin Itä-Euroopan kesäaika on venäläisittäin Kaliningradin aika.

Samalla aikavyöhykkeellä Moskovan uuden ajan kanssa ovat Georgia, Oman, Yhdistyneet Arabiemiraatit, Seychellit ja Mauritius sekä Ranskan Reunion. Normaali- eli talviaikanaan samaa aikaa Moskovan kanssa käyttävät Armenia ja Azerbaidžan sekä kesäaikaa Venäjän Georgialta valtaamat Abhasia ja Pohjois-Ossetia.

Suomessa on hyvä huomata, että jatkossa aina normaali-, siis talviaikaan Suomen ja mm. Karjalan tasavallan sekä Leningradin ja Murmanskin alueiden välillä on kahden tunnin aikaero: kun esimerkiksi kello on Lappeenrannassa 17.00, on se Viipurissa 19.00.

--85.78.89.27 29. maaliskuuta 2011 kello 17.17 (EEST)

Aiempaa keskustelua helmikuulta. --Lax 29. maaliskuuta 2011 kello 18.00 (EEST)

Jos kerran talviaika on normaali aika, niin miten on mahdollista että Venäjä on ottanut pysyvästi käyttöön epänormaalin eli kesäajan.--Zindox 3. huhtikuuta 2011 kello 11.53 (EEST)

Korjaan, siis Venäjä jätti siirtämättä kelloa, jolloin normaali aika jäi voimaan.--Zindox 3. huhtikuuta 2011 kello 12.00 (EEST)

Venäjä jättää siirtämättä kelloja vasta syksyllä, jolloin kesäaika jää voimaan. HS:n uutinen: http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Ven%C3%A4j%C3%A4+luopuu+talviajasta/1135263652089 --Harriv 3. huhtikuuta 2011 kello 13.17 (EEST)

Muutos moneen

Nythän on kaikki luoteista Venäjää koskevat artikkelit muutettava infoboksien aikavyöhykkeiden osalta ja maininnat kesäajoista poistettava. Tämä koskee niin tasavaltoja, alueita kuin paikkakuntiakin. Artikkeleita lienee kymmeniä, ellei satoja? --85.76.170.229 30. maaliskuuta 2011 kello 11.38 (EEST)

Vaalimainontaa?

Onko Wikipedian käytäntöjen mukaista luetella henkilöartikkelissa sen ryhmän tai puolueen ehdokkaat, jonka ehdokkaana kyseinen henkilö on? Voiko esimerkiksi Jyrki Kataisen artikkelissa luetella kokoomuslaiset ehdokkaat? --Ulrika 30. maaliskuuta 2011 kello 09.59 (EEST)

Jos puhutaan Suomen antifasistisesta komiteasta, niin kait kysymykseen tulisi pitäisikö se erottaa Johan Bäckman artikkelista omasta osiokseen. Tosin niin kauan kuin SAFKA on osa Bäckmanin artikkelia niin ne varmaan kuuluu siihen osana sen käsittelyä. Safkaa käsittelevää osiota kuitenkin voisi muuten tiivistää noin ihan yleisestikin. --Zache 30. maaliskuuta 2011 kello 10.09 (EEST)

Kysyn yleisellä tasolla. --Ulrika

Oma mielipiteeni yleisellä tasolla on ei. Veikkaan sen olevan myös aika yleinen kanta. --Maradona 30. maaliskuuta 2011 kello 10.58 (EEST)

Jokainen tietysti puhuu vain omasta puolestaa, jooko? --Ulrika 30. maaliskuuta 2011 kello 11.02 (EEST)

Ei ole kyse mielipiteistä. Eihän Albert Einstein-artikkelissakaan luetella kaikkia suhteellisuusteoriaa kannattavia fyysikoita, tai mitä siitä tulisi jos jalkapalloilijasta kertovassa artikkelissa lueteltaisiin kaikki joukkuetoverit. --(λ (?) (!)) 30. maaliskuuta 2011 kello 11.05 (EEST)

Joukkueurheilijat on vähän huono esimerkki, niihin tykätään tyrkätä tämmöisiä mallineita: Jari Litmanen#Aiheesta muualla. Mutta joo, artikkelin sisällön pitää vastata otsikkoa. --Harriv 30. maaliskuuta 2011 kello 11.07 (EEST)

Siksipä sanoinkin, että veikkaan. --Maradona 30. maaliskuuta 2011 kello 11.11 (EEST)

Miksi ihmeessä ne pitäisi luetella? Eiväthän ne liity henkilöön vaan puolueeseen... Tosin ei niitä ole syytä luetella edes puolueartikkelissakaan. Jos henkilöstä on jo olemassa artikkeli niin korkeintaan voi ehkä mainita että hän kansanedustajaehdokas mutta ei enempää. Kaikki muu on vaalimainontaa ja tulisi poistaa.--Nedergard 30. maaliskuuta 2011 kello 12.36 (EEST)

Entäs jos yleensäkin lueteltaisiin vain kansanedustukset - siis vaalien jälkeen ne valitut. Henkilön itsensä ehdokkuuden voisi ehkä kerto henkilön artikkelissa, jos sellainen sattuu olemaan henkilön muun merkittävyyden takia. Mutta ei kait Wikipedian pidä olla mikään vaaliehdokaslistojen ylläpitopaikka miltään osin?! --Aulis Eskola 30. maaliskuuta 2011 kello 14.19 (EEST)

Uusi käyttäjähuomautusmalline?

Pitäisikö tehdä {{Test}} ja {{Test2}} -mallineiden (tyhmät nimet muuten noilla) väliin yksi kevyempi ystävällissävyinen huomautus noille kokeilijoille, jotka kokeilevat vielä toisen tai kolmannenkin kerran. Yksi tapa on toki lisätä sivulle uusi "roskasivu" -merkintä, mutta se ei kerro huomautuksen saajalle juuri mitään. --Harriv 30. maaliskuuta 2011 kello 15.39 (EEST)

Jos haluat antaa uuden kevyen ystävällisen huomautuksen, mikset vain pane uutta {{Test}}iä? --Jmk 30. maaliskuuta 2011 kello 17.43 (EEST)

Se vaikuttaa entistä enemmän purkitetulta vastaukselta silloin. --Harriv 30. maaliskuuta 2011 kello 17.46 (EEST)

Nuohan ovat purkitettuja vastauksia. Jos et halua käyttää purkitettua vastausta, mikään ei estä runoilemasta omin sanoin. --Jmk 30. maaliskuuta 2011 kello 17.49 (EEST)

Onhan se noinkin, sitten jää helposti huomauttamatta joten joku kompromissi on hyvä. Pidän kuitenkin robottimaista toistoa huonona vaihtoehtona viestin perille menemisen kannalta. --Harriv 30. maaliskuuta 2011 kello 18.02 (EEST)

Ilmeisesti on tarvetta skriptille, joka nappia painamalla generoi aina uuden huomautustekstin. Eiköhän joku nokkela nikkari osaa semmoisenkin väsätä. --Jmk 30. maaliskuuta 2011 kello 18.30 (EEST)

Sinänsä en näe tarvetta tuolle: jos käyttäjä kirjoittaa artikkeliin "kekekeke" => T1, jos käyttäjä kirjoittaa uudestaan "kekekeke" => V1. Jos käyttäjä kirjoittaa artikkeliin "mun hamsun nimi on emilia <3" => T1, jos käyttäjä kirjoittaa uudestaan, tällä kertaa "hamsuille EI saa antaa kaalia!!!" => H1. En oikein keksi missä tapauksissa tuollaista välimallinetta tarvittaisiin (joku rautalankaesimerkki olis jees). --Agony (o_O) 30. maaliskuuta 2011 kello 20.44 (EEST)

Tilanne jossa joku tekee jonkun artikkelin tyyliin "moi moi" => test, tämän jälkeen tulee joku selkeästi hyväntahtoinen yritelmä luokkaa "Talbot 1100 on hyvä auto.", tähän ei viitsisi alkaa vandalismista valittaa. --Harriv 30. maaliskuuta 2011 kello 22.40 (EEST)

Itse en jaksa uskoa että kukaan todella tekisi noita muokkauksia testimielellä. Enkä jaksa uskoa että kukaan näistä sotkunsuoltajista olisi koskaan kääntynyt asialliseksi käyttäjäksi noiden huomautusten vuoksi. --Miihkali ^(artikuloi) 30. maaliskuuta 2011 kello 22.42 (EEST)

Jep, selville vandaaleille on turha alkaa lätkimään mallineita pitkän kaavan mukaan t1:stä alkaen. Itse olen usein laittanut v1:n ensimmäiseksi. --ML 30. maaliskuuta 2011 kello 22.46 (EEST)

Kyllä tuolla on selkeästi ajattelemattomia lapsiakin. (+sitten niitä ajattelevia lapsia jotka suoltaa roskiskamaa tarkoituksella). --Harriv 30. maaliskuuta 2011 kello 22.52 (EEST)

Kun nyt tuli puheeksi, niin katsokaapa myös aiheeltaan tähän ehkä liittyvää aloittamaani keskustelua sivulla Keskustelu mallineesta:Korjattava/mainos.--Urjanhai 30. maaliskuuta 2011 kello 22.57 (EEST)

Energian yksiköt yleisesti tilastoinnissa - Wh pois?

Tilastoinnissa on energiantuotannon ja -kulutuksen yhteydessä Wikipediassa paljon käytetty wattituntia ja sen kerrannaisia (kWh, MWh, GWh) - esim. Energia Venäjällä. Wattitunti ei ole energian yksikköjärjestelmän mukainen perusyksikkö, vaan se on joule. Sähkön yhteydessä tuo wattitunti on soveltuva eikä sitä ole mitenkään täysin pannaan julistettu.

Silti kysyisin, pitäisikö siirtyä joulejen käyttöön, kuten tekee esim. tilastokeskus http://www.stat.fi/til/ekul/2009/ekul_2009_2010-12-10_tie_001_fi.html. Jätettäisiin wattitunnit ehkä vain sellaisiin kohtiin, missä on kyse pelkästään sähköstä. --Aulis Eskola 1. huhtikuuta 2011 kello 17.41 (EEST)

Wiki on kansainvälinen. Ruotsissa ja Saksassa käytetään yleisesti wattitunteja. Myös tilastokeskus ilmoittaa lukuja wattitunneissa joulen lisäksi. Mielestäni on etu käyttää yhtä yksikköä, koska se auttaa vertaamisessa. --Watti 1. huhtikuuta 2011 kello 17.59 (EEST)

Missä kohdin Ruotsissa ja Saksassa tavataan käyttää yleisessä energiatilastoinnissa wattitunteja? Esim. Statistiska Centralbyrån käyttää monissa kohdin petajouleja - tyyliin [1]

Yksi yksikkö on hyvä, mutta onko se yksikkö yleisessä energiaasiassa (eri laatuista energiaa) joule? --Aulis Eskola 1. huhtikuuta 2011 kello 18.56 (EEST)

Suosin wattitunteja, koska ne ovat päälähteessäni valmiina, laajasti Euroopassa käytössä ja antaa jouleihin verrattuna pienemmät ja siten mielestäni selkeämmät luvut. Esimerkki: Energy in Sweden 2010. Keskeinen lähteeni Ruotsin energiatilasto, käyttää yksikkönä vain TWh ja GWh kaikissa taulukoissa. Siten tilastot ovat keskenään vertailukelpoisia. Terawattitunteja mukaan lukien esimerkiksi kokonaisenergia (taulukko 7 ja 8), kaukolämpö (taulukko 29-30), liikenne ja maailman energia (taulukot 56-53). --Watti 2. huhtikuuta 2011 kello 15.40 (EEST)

Wattitunti on 3600 kertaa isompi kuin joule (W·s). SI-järjestelmässä kyllä riittää kertoimia: tyypillisesti gigan ja teran sijaan tulee tarpeen tera ja peta. Kummallakaan yksiköllä ei pärjätä ilman jokamiehelle hieman erikoisia SI-järjestelmän kerrannaisyksiköitä.

Wikipedian yleisempää käytäntöä ei voi pohjata yhden käyttäjän yksittäiseen lähteeseen ja yksiköiden välille on muuntokertoimet, jotka on esitetty edellä mainitun lähteenkin lopussa. --Aulis Eskola 4. huhtikuuta 2011 kello 18.49 (EEST)

Joule voisi olla hyvä yksikkö. Nythän artikkeleissa on esim. öljyn kohdalla lähteissä käytetty Mtoe muutettu terawattitunneiksi, mikä ainakin itselle tuntuu vähän oudolle. --Otrfan 1. huhtikuuta 2011 kello 19.00 (EEST)

Wattitunti on vakiintunut sähköntehon yksikkö mutta toisaalta niin on hevosvoimatkin (kun autoista puhutaan) ja silti autoartikkeleissa käytetään kilowatteja hevosvoimien sijaan. Kannatan siis ehdotusta. --Agony (o_O) 2. huhtikuuta 2011 kello 18.47 (EEST)

Olen samaa mieltä, että joulea olisi SI-järjestelmän mukaisena yksikkönä syytä suosia. Jätetään wattitunti yksinomaan sähköenergiaan liittyviin yhteyksiin – tässä mennään minusta ojasta allikkoon, jos vaikka noita öljyekvivalenttitonneja (toe) lähdetään muuttamaan wattitunnin kerrannaisiksi. –Jm00 3. huhtikuuta 2011 kello 10.49 (EEST)

SI on yksinkertainen ja looginen valinta. --Ras 4. huhtikuuta 2011 kello 16.23 (EEST)

Joule kirjattu ohjeeseen käytettäväksi yksiköksi puhuttaessa yleisesti energiasta. --Aulis Eskola 8. huhtikuuta 2011 kello 23.55 (EEST)

Ehdotus käytännöksi: Wikipedia: Käyttäjien häirintä

Ehdotan esseetä Käyttäjä:Watti/Käyttäjien häirintä käytäntöehdotukseksi:
Käyttäjien häirintä: Älä häiritse ketään Wikipediassa uhkauksilla, aiheettomasti mielipahaa tuovilla tai kiusallisilla viesteillä, henkilökohtaisilla hyökkäyksillä, henkilötietoja kirjoittamalla ja/tai työniloa pilaamalla.

Mielestäni käytäntö edistää yhteistyötä ja yhteisiä tavoitteita. Koen sen tarpeelliseksi. Kirjoitus perustuuen wikiin, joka on WP:HH kautta sitova. Suomenkielinen ohje jo sitovasta käytännöstä ansaitsee mielestäni paikkansa. Puuttuvat linkit on mielestäni ok, koska ne osoittavat kehityskohteet. Joulukuussa 2009 ehdotus oli kahvihuoneessa: Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Arkisto 47#Ehdotus uudeksi käytösohjeeksi: Wikipedia: Käyttäjien häirintä. Keskustelussa ei ollut mielestäni seikkoja, jotka estäisivät ehdotuksen hyväksynnän. --Watti 4. huhtikuuta 2011 kello 19.34 (EEST)

Ajatukseltaan käsittelee tärkeää aihetta, mutta käytännöksi liian pitkä. Pitäisi tiivistää reippaasti esim alle puoleen, jotta kohderyhmänä olevat lukijat jaksaisivat lukea sen läpi. --Zache 4. huhtikuuta 2011 kello 19.40 (EEST)

Päällekkäisyydet vanhojen käytäntöjen kanssa pitäis poistaa. Gopase+f 4. huhtikuuta 2011 kello 19.43 (EEST)

Liian pitkä ja sisältää ajatuksenkulultaan käsittämättömiä lauseita, kuten Käyttäjien aiheeton tai epäkohteliaasti, kiusallisesti ja kiistelyihin, rikkomuksiin tai epäkohteliaisuuksiin agitoiva muokkausestoilla uhkailu ja pelottelu on häirintää. Ei käy tällaisenaan ainakaan minulle. --albval(keskustelu) 4. huhtikuuta 2011 kello 20.20 (EEST)

Joo, ehtimättä ottaa kantaa sisältöön, kieli vaatisi kyllä ruokkoamista. Vieraskielisen tekstin kääntäminen on vaativaa, jos ei ole kielten ammattilainen.--Urjanhai 4. huhtikuuta 2011 kello 20.48 (EEST)

Ehdotus ei saanut kannatusta edellisessä keskustelussa, ja jos tekstiä ei ole muutettu sen jälkeen, niin koko keskustelu tuntuu aika turhalta. --Ryhanen 4. huhtikuuta 2011 kello 20.55 (EEST)

Kuten Ryhanen totesi, Watti tarjosi prikulleen samaa ehdotusta vuosi sitten. Kun esitetty kritiikki ei ole saanut aikaan yhtäkään muutosta artikkeliin, niin turhaa kai noita samoja asioita on jälleen uudestaan pohtia ja kirjoitella. Edellisestä keskustelustahan ne voi lukea. --Riisipuuro 4. huhtikuuta 2011 kello 22.06 (EEST)--

Ei aihetta toimenpiteisiin. --Jmk 8. huhtikuuta 2011 kello 09.28 (EEST)

Miksi ehdotus koskee käyttäjän alasivua, kun sivu on jo normaalissakin artikkeliavaruudessa: Wikipedia:Käyttäjän häirintä?--Nedergard 5. huhtikuuta 2011 kello 18.09 (EEST)

Hyvä huomio. Syy on se, että kun Watin käännös käytäntöehdotukseksi hylättiin ja siirrettiin hänen käyttäjäavaruuteensa, hän muokkasi Jaakonamin aiemmin tekemän sivun wp-avaruudessa sisällöltään oman hylätyn ehdotuksensa kopioksi. Myöhemmin hän vielä siirsi käyttäjäavaruudessa olevan sivunsa samalle nimelle, Käyttäjän häirintä. Tuo Jaakonamin aloittama sivu tulisikin palauttaa tähän versioon jotta arkistoitu käsittely ja vaihtoehto käytäntöehdotukseksi olisi näkyvissä. Ainakaan projektin kannalta ei ole tarkoituksenmukaista että käyttäjät käytäntöehdotuksen esittäessään kopioivat sen sisällön ns. kilpaileviin ehdotuksiin poistaen vanhan tekstin. Varsin omaperäistä toimintaa. Terv. --Riisipuuro 14. huhtikuuta 2011 kello 08.06 (EEST)--

Mä palautin aikasempaan versioon. [2]. Gopase+f 14. huhtikuuta 2011 kello 08.15 (EEST)

Estot

Koen jatkuvat estot häirintänä. Mielestäni lukuisista pikkuseikoista maininnat, vaikka olisikin yksittäin ok, estää minua kirjoittamasta mitä haluaisin, kuten ydinvoimaonnettomuus. Käyttäjä:Watti/Estologi

Otrfan esto 1: 3.12.2009 Keskustelu käyttäjästä:Watti#Esto: Ortfan antoi päivän eston, syynä tahaton virhe artikkelissa Sähköntuotanto. Virheet voi korjata, mikä on Wikin menestystekijä, ei hyväksytty syy estoon. Sen sijaan voi havaitaan että tiedot on jatkuvasti poistettu artikkelista, vaikka niillä on luotettavat lähteet. Siksi poisto ei ole mielestäni neutraali, vaan perustuu mielestäni poliittiseen agendaan. --Watti 13. huhtikuuta 2011 kello 20.35 (EEST)

Väärän tiedon toistuva lisääminen (lähteittä tai erityisesti lähteitä vääristellen) on erityisen painava eston syy. --Aulis Eskola 13. huhtikuuta 2011 kello 23.39 (EEST)

Otrfan esto 2 : 26. huhtikuuta 2010 “kommenttipyynnön perusteella”. Esto ei voi mielestäni perustua kommenttipyyntöön, koska sen tavoite on ratkaista erimielisyyksiä. Esto on aina perusteltava käytäntöjen perusteilla , jotka ovat kaikille samat. Näin ei tehty, joten esto oli mielestäni käytäntöjen vastainen. --Watti 13. huhtikuuta 2011 kello 20.36 (EEST)

Otrfan puolen vuoden esto, jatko 1.9.2010 Estot ovat mielestäni väärä tapa ratkaista artikkelien erimielisyyksiä. Tein kaksi virhettä: Eduskunta ja Lilius. Selvitys vaati Hesarin mikrofilmien lukua, mikä vei aikaa. Ehdotan virheellisten tietojen ja niihin liittyvän keskustelun poistoa näissä artikkeleissa. Muissa keskusteluissa se tietysti säilyy. Otrfan pidensi eston 6 kk:ksi [3] ilman mahdollisuutta rikkomuksiin voimassa olevan eston vuoksi. Pidennys oli mielestäni mielivaltainen. Eston avulla Otrfanin tarkoituksella tai tahattomasti, kannusti mielestäni minua paljastamaan hänelle henkilötietojani (sähköpostin ip-osoite). Tätä oikeutta on WP:ssä rajoitettu, mutta ylläpitäjyys on helppo saada.

Myönnän, että joskus teen tahattomia virheitä kuten kuka tahansa. Kirjoituksiani on mielestäni kuitenkin seurattu ja mahdolliset virheet on korjattu vakiokäytännöillä. Siksi liika byrokratia ei tuo mielestäni etuja verrattuna yhteisön hyvään ja reiluun henkeen ja uusien käyttäjien innostamiseen.  –Kommentin jätti Watti (keskustelu – muokkaukset)

Häirintä

Koen häirinnäksi, kun suuri osa lisäämistäni tiedoista kiistetään ja poistetaan omaan mielipiteeseen perustuen. Vaikka niin voisi periaatteessa tehdä, systemaattisuus ja laajuus aiheuttaa valtavasti työtä ja tuntuu tahalliselta kiusanteolta. Poistojen puolustaminen vie aikaani ja tekee minut masentuneeksi. Työni valuu hukkaan. Suomen wikissä on niin paljon aukkoja ettei tällainen poliittinen takaa-ajo saisi olla sallittua. Esimerkiksi: Alexander Stubb[4] tekstiä arvostellaan silpputiedoksi, mutta kun kokoan tiedon taustan se poistettiin. Mielestäni se on häiintää. Tällaisesta seuraa, että järkevät kirjoittajat kaikkoavat muualle. --Watti 14. huhtikuuta 2011 kello 16.43 (EEST)

Jospa tekisit kommenttipyynnön. Pallo on sinulla etc. --Otrfan 14. huhtikuuta 2011 kello 16.48 (EEST)

Voi olla aika jo tehdä välityspyyntökin. Ohi aiheen kirjoittaminen alkaa taas nousta aikas pahaksi ongelmaksi - asiaa on käsitelty jo aikas pitkään keskustellen ja kommenttipyynnöin. --Aulis Eskola 14. huhtikuuta 2011 kello 21.34 (EEST)

Pituus

Zache, olennaisempaa on mielestäni kattavuus kuin ulkoinen seikka kuten pituus. Käytännöt ovat mielestäni turhan lyhyitä. Monet ohjeet ja käytännöt ovat yhtä lyhyitä kuin tämä. Syynä voi olla kirjoittajien ja kääntäjien niukkuus. Siksi käytäntöjen kehitykseen kannattaisi mielestäni kannustaa. --Watti 15. huhtikuuta 2011 kello 17.40 (EEST)

Korjaus

Albval, Käyttäjien aiheeton tai epäkohteliaasti, kiusallisesti ja kiistelyihin, rikkomuksiin tai epäkohteliaisuuksiin agitoiva muokkausestoilla uhkailu ja pelottelu on häirintää.

Korjausehdotus: Käyttäjien epäkohteliaisuuteen, kiistoihin tai rikkomuksiin yllyttämien tai agitonti on häirintää. Käyttäjien pelottelu tai muokkausestoilla uhkailu aiheettomasti, epäkohteliaasti, agitoiden tai tarpeettomasti mielipahaa aiheuttaen on häirintää. --Watti 15. huhtikuuta 2011 kello 17.43 (EEST)

Agitointi on yllyttämistä + muuta muotoilua. Käyttäjien epäkohteliaisuuteen, kiistoihin tai rikkomuksiin yllyttäminen on häirintää. Häirintää ovat myös käyttäjien epäkohtelias tai tarpeettomasti mielipahaa aiheuttava pelottelu ja aiheeton muokkausestoilla uhkailu. --Aulis Eskola 15. huhtikuuta 2011 kello 18.41 (EEST)

Päällekkäisyys

Gopase+f, mielestäni seikkojen yhteys muihin käytäntöihin on tavanomainen ja myös tarpeellinen kuvaus käytännöissä. --Watti 15. huhtikuuta 2011 kello 17.44 (EEST)

Wikin tyyliin yhteyksien esittäminen on syytä tehdä mahdollisimman paljon viitaten (linkkien kera). --Aulis Eskola 15. huhtikuuta 2011 kello 18.50 (EEST)

Nimi

Ehdotus oli aiemmin nimellä Wikipedia:Käyttäjien vainoaminen. Nimesin käytännön neutraalimmaksi Käyttäjien häirintä en wikin neutraalimmaksi muokatun sisällön mukaan. Vainoaminen voi mielestäni myös olla poliisiasia. Wiki käytännöillä ei voi korvata lakia. Sekaannusta tulee mielestäni välttää. Vainoaminen on myös mielestäni niin vahva sana, että se voi haitata ongelmien neutraalia käsittelyä ja ratkaisua. Tavoitteena tulisi mielestäni olla ongelmien neutraali käsittely ja ratkaisu mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. --Watti 15. huhtikuuta 2011 kello 17.45 (EEST)

Aiempi ehdotus

Teksti oli keskustelussa jo aiemmin pohjana . Keskustelussa ei mielestäni ollut varsinaisia esteitä hyväksymiselle. Ymmärtääkseni kaivattiin harkinta-aikaa. Nyt kaikki ovat ehtineet tutustua aiheeseen. Kaikki voiovat parantaa kieliasua. Jokaisella voi olla hyvä ehdotus. --Watti 15. huhtikuuta 2011 kello 17.50 (EEST)

Tulkinta

Monet käyttäjät, myös monet ylläpitäjät, ovat eri yhteyksissä ilmaisseet, että en wikin käytännöt ovat velvoittavia, jos vastaava suomenkielisen wikin käytäntö puuttuu. Siksi yhteisymmärrys suomenkielisestä käytännöstä ja sen hyväksyminen on tärkeää. Terveen järjen mukaan Wikin keskeisiä kantavia käytäntöjä ei voi mielestäni sivuuttaa sillä, että ne jätetään huomiotta. --Watti 15. huhtikuuta 2011 kello 17.55 (EEST)

En tiedä kuka niin ole ilmaissut, mutta en-wikin käytännöt eivät sido fi-wikiä sen enempää, kuin muidenkaan parin sadan vieraskielisen wikin. Ei varsinkaan, jos vastaava käytäntöehdotus on täällä jo hylätty. --Otrfan 15. huhtikuuta 2011 kello 17.59 (EEST)

Etunimien merkittävyys

Oliko jossain suuntaviivoja tai vakiintunutta käytäntöä etunimien merkittävyydestä artikkelinaiheeksi? Esim. onko suomalainen etunimi merkittävä, kun tilastoituja nimen kantajia on 20, 200 tai 2000? --Jmk 5. huhtikuuta 2011 kello 16.44 (EEST)

En tiedä onko aiheesta jotain käytäntöä, mutta ei kai suomalaisuus ainakaan merkittävyyteen mitään vaikuta. Jafeluv 5. huhtikuuta 2011 kello 16.48 (EEST)

Suomalaisuus vaikuttaa siihen, löytyykö merkittävyyden perustaksi tietoa VRK:n tilastosta. – Haarukointia: Niko-Petteri poistettiin äänestyksellä (166 kpl), Juha-Pekka säilytettiin keskustelulla (noin 3600 kpl). - --Jmk 5. huhtikuuta 2011 kello 16.51 (EEST)

Kas vain. Juha-Pekka-artikkelin keskustelusivulla viitattu kahvihuoneosio löytyy muuten nykyään täältä. Jafeluv 5. huhtikuuta 2011 kello 16.56 (EEST)

Keskustelussa esittty tarpeellisuus on kokonut pienen kolauksen kun tuo "Etsi-laatikko" näyttää vaihtoehtoja sitä mukaan kuin kirjoittaa. Esimerkiksi kirjoittamalla Juha-Pekka tulee enemmän vaihtoehtoja kuin täsmennyssivulla on. --Harriv 6. huhtikuuta 2011 kello 09.58 (EEST)

Jos etunimiartikkelille ei ole enää tarvetta "täsmennyssivuna", niin sitten herää kysymys mikä muu informaatioarvo sillä on – paitsi tietysti jos artikkeliin löytyy jotain tähdellistä asiasisältöäkin kuten nimen historia, merkitys tms. Esim. Juha-Pekka nykyisellään kertoo (1) itsestäänselvyyden, että se koostuu osista Juha ja Pekka; (2) nimen kantajien lukumäärän ja (3) puutteellisen luettelon wikipedia-artikkeleista. --Jmk 6. huhtikuuta 2011 kello 14.38 (EEST)

Toisaalta tuohon hakulaatikon listaan ei sovi kuin kymmenkunta artikkelia. Jollain yleisemmällä nimellä lista ei riitä mihinkään. --Harriv 6. huhtikuuta 2011 kello 14.43 (EEST)

Hakulaatikon listassa ei myöskään näy minkäänlaista luonnehdintaa henkilöstä, mikä hankaloittaa haetun hepun yksilöimistä kaimojensa joukosta. En tosin tiedä, kuinka paljon etunimiartikkeleja tällaiseen mahdetaan oikeasti käyttää, sukunimitäsmennyssivuja varmasti paljonkin. Esim. "Joku Pirinen se oli, kirkkohistorioitsija, mikähän sen etunimi olikaan?" versus "Se kirkkohistorioitsija oli joku Kauko, mikähän sen sukunimi olikaan?". – Haltiamieli 6. huhtikuuta 2011 kello 14.52 (EEST)

Oli se yleistä tai ei, niin enpä lähtisi ensimmäisenä karsimaan niitä etunimiartikkeleita, joilla sentään on tuo täsmennyssivufunktio. Sen sijaan artikkelit tyyliin "Nette on naisen nimi, 243 henkilöä" (eikä yhtään henkilöartikkelia) voinee poistaa epämerkittävinä (toisaalta myöskin haukion kaloina, jos ei kerran muuta kerrottavaa ole). --Jmk 6. huhtikuuta 2011 kello 15.00 (EEST)

Tietyt ohjaussivut

Lyhtikäiseksi jääneellä sivun T.A. Wiherheimo keskustelusivulla keskusteltiin tällaisista apuohjaussivuista, joissa alkukirjaimiksi lyhennettyjen etunimien välistä puuttuu välilyönti (esim. J.V. Snellman, T.S. Eliot). Käyttäjän Käyttäjä:Ulrika toiveen mukaisesti merkitsin roskaksi toista kymmentä tällaista (niitä voi joku katsella poistolokista, jos haluaa). Näitä on kuitenkin vielä jäljellä vaikka kuinka, eikä niitä voi merkitä roskaksi ennen kuin niihin osoittavat linkit korjataan. En itse jouda nyt enempää sitä hommaa jatkamaan, ja aloin epäillä näiden poistamisen mielekkyyttä. Ne, jotka ehdottomasti haluavat nämä poistettaviksi, saisivat jatkaa savottaa. --Risukarhi 6. huhtikuuta 2011 kello 11.33 (EEST)

Jäi vähän epäselväksi, että mitä hyötyä on merkitä roskaksi ohjaussivuja, kun varsinainen artikkeli löytyy kuitenkin jo eri otsikon alta? --Maradona 6. huhtikuuta 2011 kello 11.40 (EEST)

Aloin vähän epäilemään sitä itsekin, ajatushan ei ollut minun. Tarkoituksena on ilmeisesti karsia tarpeettomia ohjauksia. --Risukarhi 6. huhtikuuta 2011 kello 11.48 (EEST)

Asiasta on keskusteltu, ja muistan ainakin että sellainen keskustelu on ollut, ettei kaikkia vääriä kirjoitusmuotoja pidä tehdä uo:iksi. Teknikot löytävät niitä helposti lisää. Kun oikea tulee helposti hakupalkista esiin, kaikki miljoonat väärät kirjoitusmuodot aiheuttavat turhaa rasitusta palvelimelle. Uo:ita tehdään sellaisille poikkeuksellisille väärinkirjoituksille, joiden löytäminen ei onnistu, eli artikkelin löytyminen estyy. Siinä on uo:n peruste. Joitakin peruskoulun oikeinkirjoitusohjeita voi odottaa Wikipedian käyttäjienkin muuten hallitsevan. --Ulrika 6. huhtikuuta 2011 kello 12.11 (EEST)

Palvelimen turhat rasitukset voi mielestäni kyllä unohtaa perusteluina. Siinä ei muutama uudelleenohjaus paina kuin sivuja ladataan kymmeniä tuhansia sekunnissa. Itse näkisin että turha käyttää aikaa työhön josta ei ole mitään hyötyä. --Harriv 6. huhtikuuta 2011 kello 12.25 (EEST)

No, sitäkin on käytetty perusteluna, mutta tosiasiassa en näe mitään mieltä kehitellä uo:ita kaikille mahdollisille ihmisten keksimille väärille kirjoitusmuodoille. Mutta jos joku haluaa, eikä enemmistö vastusta, en mahda mitään. Itse kyllä vastustan. Peruskoulun oppimäärän hallintaa voi kai edellyttää? --Ulrika 6. huhtikuuta 2011 kello 12.48 (EEST)

En tiedä voiko wikipedian käyttäjiltä odottaa peruskoulussa opetettavia oikeinkirjoitustaitoja, mutta wikipedian tekijöiltä selvästikään ei voi. Jouduin poistamaan yhteensä varmaan 50-100 linkkiä, jotka ohjasivat sivuille P.E. Svinhufvud, K.J. Ståhlberg, J.K. Paasikivi ja J.V. Snellman. Syy, miksi lopetin tämän jälkeen roskamerkintöjen lisäämisen oli juuri tämä: ihmisillä on tapana linkittää näihin väärin kirjoitettuihin muotoihin hämmästyttävän ahkerasti. --Risukarhi 6. huhtikuuta 2011 kello 12.38 (EEST)

Tuollainen linkityskin on virhe tekstissä, ja niitähän pystyy poistamaan myös käyttämällä punaisen linkin tänne viittaavat sivut -toimintoa. Ja lisääjähän joka tapauksessa näkee linkin lisätessään, että se on punainen, ja silloin väärä ohjaus pikemminkin generoi lisävirheitä kuin on avuksi. Jatkuvastihan linkkejä lisätessään juuri linkin punaisuudesta huomaa, että linkki tuli kirjoitettua väärin ja pitää tarkistaa, ja silloin väärin kirjoitettu ohjaus on pikemminkin haitaksi.--Urjanhai 6. huhtikuuta 2011 kello 13.41 (EEST)

Tässä se olennainen peruste jota mieleni sopukoista hain, mutta en löytänyt. Onneksi Urjanhai löysi. Ei siis kannusteta virheellisiin linkityksiin. --Ulrika 6. huhtikuuta 2011 kello 13.55 (EEST)

Keskustelua aiheesta turhat ohjaukset on varmaan käyty vuonna 2005, jos/kun ne on silloin lopetettu. --Ulrika 6. huhtikuuta 2011 kello 12.13 (EEST)

Mielestäni tuon tyyppiset ohjaukset ovat ihan hyviä olemassa (eikä niistä ole suoranaista haittaa); niitä todennäköisesti tiedonhakijat kuitenkin jonkin verran käyttävät, kun ei tuo suomen oikeinkirjoitus ihmisillä niin tolkuttoman hyvin ole hallussa. "Asiakaspalvelua" siis. – Haltiamieli 6. huhtikuuta 2011 kello 12.14 (EEST)

Mielestäni tuollaisia uudelleenohjauksia ei tarvita. Tuohan rinnastuu täysin esim. sukunimen kirjoittamiseen pienellä, eli on yksinkertaisesti virhe, eikä kaikista mahdollisista kirjoitusvirheistä kuitenkaan ole järkevää tai edes mahdollista tehdä ohjauksia (poikkeuksena lähinnä erikoismerkkejä sisältävät nimet tms.). Kunhan vain huomataan tarkistaa poistettaessa , että oikein kirjoitetusta nimilyhenteestä on ohjaus olemassa. Jos ei ole, niin silloin se pitää ehdottomasti luoda samalla kun väärä poistetaan. Aikoinaan näistä vääristä ohjauksista keskusteltiin, ja esimerkkinä olivat lukuisat "Ben Zy..." alkuiset väärät ohjaukset, jotka todettiin tarpeettomiksi (ja jopa oikean kirjoitusasun löytämistä vaikeuttaviksi) kun niiden luomisen jälkeen Wikipediaan on tullut tekstintäydennystoiminto hakukenttään. Sama pätee osittain näihinkin. Eli ei ohjauksia näin alkeellisista virheistä. (Hyvänä esimerkkinä tuossa Ben Zy...-keskustelussa http://www.lintukoto.net -sivuston alasiv, johon sivun vierailija sai yrittää kirjoittaa Benin nimen, ja vääriä muotoja oli satoja ellei tuhansia).--Urjanhai 6. huhtikuuta 2011 kello 13.20 (EEST)

Ja kohta sitten varmaan joku rupeaisi vaatimaan niiden tekemistä ja järjestäisi äänestyksen. --Ulrika 6. huhtikuuta 2011 kello 13.26 (EEST)

Kaltevan pinnan argumentti. Sitä paitsi kyllähän kuka tahansa voi keksiä ruveta vaatimaan moisia jo nyt. Jafeluv 6. huhtikuuta 2011 kello 15.05 (EEST)

Kaikille, joiden mielestä nämä ohjaukset tulisi poistaa (itse en enää ota kantaa): Siitä vaan niihin johtavia linkkejä siivoamaan. Tässä alkajaisiksi muutama triviaalisti valittu: M.A. Numminen, T.S. Eliot, H.G.Wells, H.G. Wells, J.R.R. Tolkien, J.R.R.Tolkien, J.K. Rowling, J.P.Roos, J.P. Morgan, C.G.E. Mannerheim, F.W. Murnau... (Näitä on siis varmaan satoja, ja näihin johtavia linkkejä luultavasti tuhansittain) Eikun hihat heilumaan! --Risukarhi 6. huhtikuuta 2011 kello 13.43 (EEST)

Mielelläni hoidan ainakin M. A. Numminen -osuuden. Sitähän toki voidaan edellyttää (ja ehkä niin kannattaakin ja itse asiassa pitääkin tehdä), että se joka poistaa väärän ohjauksen, samalla korjaa siihen osoittavast väärät linkit. Sitten ei pitäisi kellään olla nokan koputtamista.--Urjanhai 6. huhtikuuta 2011 kello 13.50 (EEST)

Sillä muutenhan virheet - tai niiden poisto - vain generoivat lisää virheitä - tai poiston tapauksessa toimimattomuutta. Kirjoitusvirheen mahdollisuuksiahan on kuitenkin joka nimessä tuhansia.--Urjanhai 6. huhtikuuta 2011 kello 13.52 (EEST)

On nuo yleensä taidettu poistaa. Niihin johtaa linkkejä lähinnä, koska aina ei ole niin tehty eli artikkelissa linkki näkyy sinisenä, eikä kirjoittaja huomaa tehneensä virhettä. Ei noiden poistaminen kyllä mikään kiireellinen asia ole. Ja jos on, niin botit voivat hoitaa. Vastustan tosin Ulrikan keskustelussa esittämää peruskoulun oppimäärän hallintaa edellytyksenä Wikipedian käytölle. Millä ihmeellä sitä valvottaisiin? --Otrfan 6. huhtikuuta 2011 kello 13.53 (EEST)

Ehkä se olisi tulkittava tässä tauksessa niin, että peruskoulun oppimäärän avulla virheiksi havaittavia virheitä ei tulisi pitää hyvänä wikikäytäntönä tms.--Urjanhai 6. huhtikuuta 2011 kello 13.59 (EEST)

Selvästi ainakin fantasiakirjallisuuden ystävien kohdalla tuo kielioppivaatimus on kohtuuton; noihin virheellisesti kirjoitettuihin Tolkien ja Rowling -ohjaussivuihin on linkitetty ihan valtavasti. --Risukarhi 6. huhtikuuta 2011 kello 13.59 (EEST)

En kannata poistamista, kun tuollaisia lyhenteitä kumminkin käytetään yleisesti. Wikipediassa on varmasti tärkeämpääkin tehtävää kuin poistella ohjauksia ja sitten korjata kaikki niihin viitanneet linkit. --Compance 6. huhtikuuta 2011 kello 14.06 (EEST)

Ei tässä lyhenteitä olla poistamassakaan vaan kannustetaan kirjoittamaan välilyönti pisteen jälkeen. Ei täällä tekstissäkään kirjoiteta lauseitakaan ilman välilyöntiä. Kirjainlyhenteet etunimistä ovat tietysti sallittuja silloin kun ne ovat yleisessä käytössä kyseisen henkilön kohdalla. --Ulrika 6. huhtikuuta 2011 kello 14.20 (EEST)

Kaikista erilaisista muodoista on aivan turha lähteä systemaattisesti tekemään ohjaussivua, mutta aivan yhtä tarpeetonta on lähteä systemaattisesti poistelemaan kaikkia omasta mielestä tarpeettomia ohjauksia joista ei ole mitään haittaa. Ohjaussivua poistettaessa pitää muuten huomioida paitsi sisäisten linkkien määrä ja mahdollinen muokkaushistoria myös se, kuinka paljon liikennettä ko. ohjaus saa (jos ohjaussivu saa paljon liikennettä, se tarkoittaa väkisinkin että joku kokee sen hyödylliseksi) sekä se, että pitkään pystyssä olleelle ohjaussivulle voi olla linkkejä ulkoisilta sivustoilta. Jos ohjaus on selvästi virheellinen tai muuten haittaava, sen voi toki poistaa roskana, mutta mielestäni muokkausajalle on huomattavasti parempaakin tekemistä kuin jokin ohjaussivujen systemaattinen karsiminen. On tietty jokaisen oma asia, miten katsoo parhaiten pystyvänsä parantamaan projektia. Jafeluv 6. huhtikuuta 2011 kello 13.53 (EEST)

Oleellisinta lienee, että jos ohjaukset koetaan virheellisiksi, niin pyritäänkö estämään uusien syntyminen jatkossa? Vanhoilla ohjauksilla ei nyt niin väliä ole. --Otrfan 6. huhtikuuta 2011 kello 14.00 (EEST)

Tietääkseni kukaan ei ole vaatinutkaan näitä lisää. --Risukarhi 6. huhtikuuta 2011 kello 14.02 (EEST)

Uusia tulee vaatimattakin harva se päivä, ellei niitä erikseen poisteta. --Otrfan 6. huhtikuuta 2011 kello 14.05 (EEST)

Niin kuin yllä koetin tuoda erille, niin nuo vanhathan juuri generoivat uusia (sikäli kuin tuo nyt koetaan ongelmaksi ja halutaan priorisoida).--6. huhtikuuta 2011 kello 14.04 (EEST)

Lisättäköön tähän, että koko juttu alkoi siitä, kun (suhteellisen uutena käyttäjänä) erehdyin luulemaan näitä vallitsevaksi käytännöksi, ja loin siksi ohjaussivun T.A. Wiherheimo. Vanhojen virheohjausten olemassaolo saa uudet käyttäjät kuvittelemaan, että vastaavia olisi suotava luoda lisää. --Risukarhi 6. huhtikuuta 2011 kello 14.09 (EEST)

Sellainen Wikipedia, jossa linkitykset tapahtuvat virheellisten kirjoitusasujen kautta, on huono, ja tällaisten korjaaminen on osa normaalia ja kannatettavaa kielenhuoltoa, kun kielenhuoltoa monet kuitenkin tekevät.--Urjanhai 6. huhtikuuta 2011 kello 14.04 (EEST)

Toki, mutta lukija voi silti hakea artikkelia virheellisellä termillä, ja olisi toivottavaa että tämä ohjautuisi suoraan oikeaan artikkeliin jos mahdollisia kohteita on vain yksi. Jafeluv 6. huhtikuuta 2011 kello 14.10 (EEST)

Hakuruutu taitaa nykyään osata näyttää oikein, oli hakutermissä välilyönnit missä tahansa. --Otrfan 6. huhtikuuta 2011 kello 14.14 (EEST)

Osaa se. Esim. hakuruutuun "k.v.lau" tai "k.v. lau" tai "k v lau", niin kaikissa näissä tapauksessa se tarjoaa (ainoastaan) vaihtoehtoa K. V. Laurikainen. Jos kumminkin sitkeästi kirjoittaa loppuun asti esim. "k v laurikainen" ja painaa enteriä, tulee hakutuloslista jossa artikkelia tarjotaan ensimmäisenä. Eli kyllä lukija aivan mainiosti pääsee perille asti ilman, että tarvitsee kenenkään tehtailla tuhansia sekoittavia uudelleenohjauksia. Senkin työn voi käyttää johonkin hyödyllisempään. --Jmk 6. huhtikuuta 2011 kello 14.26 (EEST)

Joo, en ole missään vaiheessa kannattanutkaan virheellisten ohjausten luomista (saati sitten "tuhansien"). Ohjauksen poistamisesta on siis lukijalle se haitta, että ne harvat jotka kirjoittavat virheellisen muodon hakulaatikkoon joutuvat kulkemaan hakusivun kautta. Kannattaa myös ottaa huomioon, että punalinkki on kannustus uuden artikkelin luomiseen -- nähdessään punalinkin K.J. Ståhlberg lukija voi helposti ajatella, ettei aiheesta ole vielä artikkelia, mikä saattaa johtaa duplikaattiartikkeleihin. Poistamisen hyöty puolestaan on lukijalle se, että virheellisiä muotoja näkyy vähemmän alasvetovalikossa (tuleeko ohjaussivut edes hakuehdotuksiin?). Muut vaikutukset taitavat liittyä pikemminkin muokkausmukavuuteen kuin käyttäjän palvelemiseen (sivua siirrettäessä jää vähemmän korjattavia ohjaussivuja, ohjausten poistamatta jättäminen voi aiheuttaa uusien virheellisten ohjausten tekemistä, ym.) Vai keksiikö joku mitä muuta konkreettista hyötyä lukijalle on ohjaussivun poistamisesta? Jafeluv 6. huhtikuuta 2011 kello 15.05 (EEST)

Ja sittenhän on vielä syytä todeta, että muut sivustot yhtä lailla jatkuvasti kiusaavat Wikipediaa muuttamalla urlejaan luultavasti vielä vähäpätöisemmistä syistä - tyypillisesti esim. kunnat jokaisen nettisivuremontin yhteydessä ja usein muutkin yhteisöt.--Urjanhai 6. huhtikuuta 2011 kello 14.21 (EEST)

Eikös ikilinkit toimi, vaikka sivu siirrettäisiin ilman uo:ta? Opetelkoot käyttämään niitä wikin ulkopuolella. --Otrfan 6. huhtikuuta 2011 kello 14.25 (EEST)

Toimii, mutta ikilinkki osoittaa aina samaan (vanhaan) versioon eikä uusimpaan kuten varmaan on tarkoitus. Jafeluv 7. huhtikuuta 2011 kello 10.47 (EEST)

Nuo linkitykset ohjauksiin tulisi joka tapauksessa korjata useimmissa tapauksissa typoina. Ellei sitten ole linkitetty esim. [[M.A. Numminen|M. A. Numminen]], mutta taitaa olla aika harvinaista. --Otrfan 6. huhtikuuta 2011 kello 14.13 (EEST)

Aivan. Enkkuwikissä muuten ohjaussivun voi luokitella mallineella virheelliseksi muodoksi, jolloin käyttäjä ohjautuu oikealle sivulle kuten ennenkin mutta ohjaussivuun osoittavat linkit pystytään tarvittaessa korjaamaan automatisoidusti. Ei tuo välttämättä kovin tarpeellinen ratkaisutapa ole vielä suomiwikin skaalassa, mutta onpahan yksi esimerkki siitä miten ongelmia voi ratkaista kun noita virheellisten muotojen ohjauksia on oikeasti paljon. Jafeluv 6. huhtikuuta 2011 kello 14.18 (EEST)

Pari linkkiä aikasempiin keskusteluihin: Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Arkisto 65#Ohjauskäytäntö (joulukuu 2010), Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Arkisto 60#Uudelleenohjaukset (syyskuu 2010). Gopase+f 7. huhtikuuta 2011 kello 11.19 (EEST)

Lähdepyynnöistä

Onko urheiluartikkeleilla ja erityisesti kirjoittajana käyttäjätunnus Korkki74:llä erivapaus lähteiden tarpeellisuudesta? Onko lähdepyyntöjen lisäämistä siinä tai jossain muussa tapauksessa oikeus syyttää riidan haastamiseksi? [5] Korkki74:n mielestä on [6]. Pyydän yhteisön kantaa, jotta uskallan/en uskalla vastaisuudessa lisätä lähdepyyntöjä. --Ulrika 9. huhtikuuta 2011 kello 16.15 (EEST)

Wikipedia:Merkitse lähteet -käytäntö ei ole muuttunut mihinkään. Ei siitä kellään ole erivapauksia.--Nedergard 9. huhtikuuta 2011 kello 18.06 (EEST)

Lähdepyyntöjä kannattaa lisätä harkiten ja vain hyvillä perusteilla. Ne kannattaa varata niiden erityisen epäilyttävien väitteiden merkitsemiseen, joihin ei löydy ilmoitettuja lähteitä artikkelin muokkaushistoriasta (ts. ei mitään mahdollisuutta yrittää tarkistaa lisättyä väitettä). Jos lähdepyyntöjä merkataan kevytkenkäisesti on edessä lähdepyyntöjen inflaatio. Erivapauksista: käytettyjen lähteiden ilmoittaminen (artikkelissa, muokkausyhteenvedossa, keskustelusivulla tai edes jossain) on minimi vaatimus kaikille muokkaajille. Gopase+f 9. huhtikuuta 2011 kello 18.08 (EEST)

Yhdyn Gopase+f:n näkemykseen siinä, että lähdepyyntöjen lisäämisessä tulee noudattaa harkintaa. Wikipediassahan periaatteessa kaikki mikä ei ole yleisesti hyväksyttyjen tieteellisten perusteiden nojalla selviö (esim. yksinkertaiset laskutoimitukset, fysiikan tai perinnöllisyyden perusteet jne.) tai lähdeviitteellä lähteelliseksi merkitty on kyseenalaista tietoa. Yleissivistykseen kuuluvat ja "uskottavalta vaikuttavat" tiedot jätetään hyvän tahdon olettamisen hengessä ns. kirjoittamattomien käytössääntöjen mukaan lähdekyselemättä. Sen sijaan epäilyttävissä ("sana lusikka pohjautuu itäuralilaisen kantaugrilaisen kielen kaivamista tarkoittavaan sanaan luk") ja erikoisissa ("Havaijin Huahuatakanea-saaren keskellä sijaitsevan tulivuoren nimi on Minutulikovapipikunipalovarituli") tapauksissa, sekä kun muuten lähteiden tukeman osion keskellä on ninjailemassa lähteetön kohta, jonka satunnainen lukija voisi vahingossa tulkita ympäröivien viitteiden kattamaksi. Pitke 9. huhtikuuta 2011 kello 18.23 (EEST) Lisäys: hyvään wikipeedioimistapaan kuuluu paitsi lähdepyyntöjen säästäväinen ja harkittu käyttö myös hermojen pitäminen viileänä vaikka lähdepyyntöjä kolisisi "omaan" artikkeliin niin että savu kävisi. Jos joku on oikeasti heitellyt pyyntöjä ihan turhan tiuhaan, ei pitäisi olla mikään iso juttu että joku kolmas osapuoli aikanaan ennemmin tai myöhemmin poistaa oman harkintansa mukaan liikoja pyyntöjä. Jos muokkaaja kokee, että artikkelin pitäisi olla NÄIN paljon lähteisempi, voi useiden lähdepyyntöjen sijaan käyttää yhtä lätkää sivun tai osion yläosassa. Hyvän tahdon olettamisen (ja herättämisen) hengessä "isojen" lähdepyyntöjen tarkennukset tulisi muotoilla diplomaattisesti. Jos ei ole rakentavaa sanottavaa, voi jättää sanomatta. Huomautukset tyyliin "uskomatonta mitä soopaa" tai "taas IP:t vauhdissa" eivät auta tai ilahduta ketään missään yhteydessä, ja ovat omiaan lisäämään ristiriitoja muutenkin räiskyvien wikipedistipersoonien välillä. Pitke 9. huhtikuuta 2011 kello 18.31 (EEST)

Esimerkiks tässä kyseisessä tapauksessa olis ollu mun mielestä parasta käydä kyseisen muokkaajan keskustelusivulla ja jättää esim seuraava viesti. "Hei olet tehnyt hyvää työtä lisäämällä uusia artikkeleita wikipediaan. Noista sun tekemistä artikkeleista ei kuitenkaan selviä sun käyttämät lähteet. Olis kiva jos voisit jatkossa kiinnittää asiaan huomiota, kun teet lisäyksiä wikipediaan ja merkitä käyttämäsi lähteet artikkeliin." tjsp. Gopase+f 9. huhtikuuta 2011 kello 18.36 (EEST)

Tuo kävisi nopeimmin vakiomuotoisilla teksteillä, mutta substattujen mallineiden käyttöä pidetään Wikipediassa potentiaalisena loukkauksena. Pikaviestintään pitäisi olla erilliset keinot. --Thi 9. huhtikuuta 2011 kello 18.41 (EEST)

Asiaahan on puitu jopa ihan kommenttipyynnössä asti Wikipedia:Kommenttipyyntö/Keskustelukäytäntö ja varoitusmallineiden käyttö. :) Gopase+f 9. huhtikuuta 2011 kello 18.48 (EEST)

Kuten Gopase. {{Lähde}} ja {{lähteetön}} taitavat olla Wikipedian väärinkäytetyimmät mallineet. Ja jos käyttäjä ilmoittaa urheilukirjoittajien olevan "vähän infantiilejä"[7] ja pian sen jälkeen käydään lätkäisemässä seitsemän lähdepyyntöä varmaankin ensimmäisenä vastaan tulleeseen urheiluartikkeliin, niin kyllä joku voi tulkita sen hyvinkin riidan haastamiseksi. Ja mainittakoon selvyyden vuoksi, että ko. artikkeliin ei lähteettömiä tietoja suinkaan lisännyt Korkki74, vaan Käyttäjä:Kuningas. --Otrfan 10. huhtikuuta 2011 kello 10.31 (EEST)

Eiköhän lähteiden merkitseminen kuulu kaikkiin artikkeleihin ja aihepiireihin. Kirjoitan urheilusta aika vähän, mutta niissä vähissä ei lähteiden lisääminen ole tuottanut vaikeuksia. Ajattelen lukijaa ja tietoa etsivää, joka niiden avulla voi katsoa että asiat on oikein kirjoitettu ja vahingossa tulleet virheet on helppo oikaista. Lähteistä saa aina myös tarvittaessa lisätietoa. Asiallinen suhtautuminen lähdepyyntöihin myös urheiluartikkeleissa pitää ilmapiirin hyvänä, ja näin kaikkia aiheita voidaan kehittää yhdessä tavoitteena luotettava tietolähde. --Abc10 10. huhtikuuta 2011 kello 08.23 (EEST)

Lisään tähän vielä kommenttinani, että artikkelin kehittäminen lupaavan kautta edelleen on aina paljon helpompaa, kun siinä on lähteet alun pitäen merkitty huolellisesti. Jos jatkokehittelyn tekee joku muu kuin aloittaja, hän joutuu tekemään työn toistamiseen. Tämä näkökohta olisi hyvä ottaa huomioon. Juuri Adri van Tiggelen ei ehkä ole ensimmäisiä kehiteltäviä artikkeleita, mutta kukapa sen koskaan tietää. --Abc10 10. huhtikuuta 2011 kello 22.04 (EEST)

Tämän keskustelun aloittanut KT on taas kerran muotoillut eteensä tulleen ongelman yleiseksi kysymykseksi, joka ei kuitenkaan pureudu suoraan siihen ongelmaan, johon on törmätty. Puheena olleeseen artikkeliin keskustelun aloittanut KT laittoi pari asiallista lähdepyyntöä, joihin toinen käyttäjä asiallisesti etsi lähteen ja poisti lähdepyynnöt. Alkuperäisten lähdepyyntöjen olennaiset kohteet olivat: onko artikkelin aiheena ollut pelaaja pelannut pääsääntöisesti vasempana laitapakkina ja onko hän pelannut seuratasolla Hollannissa ja Belgiassa. Lisätystä lähteestä löytyivät tiedot pelaamisesta laitapakkina sekä pelaamisesta Hollannissa ja Belgiassa; ainoa mahdollisesti kaivattu tieto, joka lähteestä puuttui, oli sana "vasen". Seuraavaksi tämän keskustelun aloittanut KT heitti artikkeliin viisi uutta lähdepyyntöä, joita hän ei enää edes vaivautunut päiväämään, huomattavasti selvempiin kohtiin. Jokainen voi miettiä, onko siinä kyse aidosta halusta parantaa juuri tuota tiettyä artikkelia vai jostain muusta. Ennen jälkimmäisiä lähdepyyntöjä tämän keskustelun aloittanutta KT:tä ei ollut tässä yhteydessä syytetty riidan haastamisesta. Kannattaa myös lukea tämän keskustelun aloittaneen KT:n, nyttemmin poistetut, kommentit toisen käyttäjän keskustelusivulta ([8]). Jos lähdepyynnöistä halutaan vakavasti keskustella, se kannattaisi käydä rauhallisesti yrittämättä saada keskustelusta asetta joidenkin yksittäisten artikkelien muokkaamista koskevaan sotaan, tai tässä tapauksessa, kuten edellä linkkaamani keskustelunpätkän perusteella voisi päätellä, johonkin pidempikestoiseen sotaan. --Lax 10. huhtikuuta 2011 kello 13.54 (EEST)

Koska KT Ulrika nyt tässä meikäläistä osoittelee sormellaan niin vastataan. Tosiaan, hain tuohon artikkeliin yhden yhteisen lähteen noiden parin lähdepyynnön paikkaajaksi. Se ei U:lle kelvannut vaan oli pakko alkaa naputtamaan kun noita kaikkia tietoja ei tuosta yhdestä lähteestä löytynyt. Mielestäni on vähän turhaa hakea aivan älytön määrä lähteitä, jos jokaista artikkelin tietoa varten tarvittaisiin lähde erikseen tulisi kaikista artikkeleista järjettömän pitkiä. On hyvä että kiistanalaisille tiedoille (varsinkin jälkikäteen lisätyille) haetaan lähteitä erikseen, mutta jonkinlaista harkintaa pitäisi käyttää. Itse ainakin laitan aloittamiini artikkeleihin yleensä vain yhden lähteen yleisesti (tai kaksi), mutta olen aika usein tarkentanut jos joku on jotain halunnut erikseen tietää. Sinällään esim. pelaajan taitoja luonnehtiessa tiedot ovat usein kirjoittajan omia mielipiteitä, mutta kyllä kai niissäkin pitäisi luottaa siihen että kirjoittaja tietää mistä puhuu eikä heti lätkäistä mallinetta ja sen jälkeen alkuperäinen kirjoittaja lisää linkin jonnekin jossa sanotaan samat asiat (mahdollisesti jopa saman tekijän kirjoittamana eri sivustolla). Kyllä täällä on kuitenkin eri alojen asiantuntijoita. Pitäisikö pistää pystyyn joku raati (tai vaikka ylläpitäjä-äänestystä vastaava äänestys) joka arvioisi kirjoittajien osaamista tietyllä alueella ja sitten kirjoittaja saisi käyttäjäsivulleen lätkän jossa kerrotaan Tämä käyttäjä on tunnustettu asiantuntija jääkiekossa tai Tämä käyttäjä tietää kuvataiteista keskivertokäyttäjää enemmän. Nämä käyttäjät saisivat vähän vapaammat kädet artikkelien kirjoittamiseen ja voisivat tarkastaa tehtyjä muutoksia sekä poistaa joitain lähdepyyntöjä (tai korvata ne jollain eri mallineella). Äh, kaikkea sitä mieleen tuleekin. Tuskin tuollaisesta konsensusta saadaan täällä aikaan. Korkki74 10. huhtikuuta 2011 kello 23.09 (EEST)

Juuri mietiskelin, voiko esim. Merkityt versiot -tekniikan sisällöntarkastajan käyttäjäryhmää tai paikkansapitävyys-arviointikategorian "tarkistettu"-lippua ottaa ikinä käyttöön täällä. Sitten rupesi jo naurattamaan, kun täällä kuitenkin esiinnytään erilaisilla nimimerkeillä. Kun kuvataiteen oikea professori jää odottamaan, että hänen muokkauksensa paikkansapitävyyden tarkastaa joku "Neliraajahalvaus" (Quadroplegia), "Tuska" (Agony), "Vanha aikaradiokaveri" (Otrfan), tai vaikkapa "Lihakeitto Pontikka" niin voi olla, että lukijaa on vaikea saada vakuuttuneeksi siitä, että kyseessä on asiantuntija, vaikka kuinka olisi käyttäjän täällä hyvin tuntevat muut "pellehermannit" siitä yksimielisiä. Tämä on vain humoristisin piirre tätä laadunarviointiongelmaa. --Pxos 10. huhtikuuta 2011 kello 23.48 (EEST)

En mä kyllä näe enää nykyajan kaksoishenkilöllisyyksien maailmassa tuossa mitään ongelmaa. Aika harva esiintyy pelkästään omalla nimellään netissä. Korkki74 11. huhtikuuta 2011 kello 00.06 (EEST)

Niin, mutta kysymys onkin siinä, miten ikinä jonkun käyttäjän (nimimerkistä riippumatta) tiedon taso voidaan varmistaa. Olisi aika hurjaa ajatella, että joku yhteisön tunnustama alan X asiantuntija voisi kirjoitella artikkeleita ilman lähteitä ja tarkastaa tehtyjä muutoksia, ja Wikipedian pitäisi vakuuttaa lukijalle että tämä käyttäjä se on ylikorkeakoulutason homeopaatikko tms. Kyllä minun mielestäni sittenkin Wikipedian perusperiaate "caveat emptor" (ikään kuin 'lukija varokoon') on hyvä asia; luottamusta saattaisi jopa vaarantaa sellainen menetelmä, jossa artikkelin sisällön paikkansapitävyyden olisi tarkastanut joku tavalliselle lukijalle täysin tuntematon hahmo. --Pxos 11. huhtikuuta 2011 kello 09.37 (EEST)

Jep, jokaisen lukijan omissa käsissä on se, mitä uskoo. Täällä on muutamia nimimerkillä esiintyviä eli siis minulle tuntemattomia urheilualan kirjoittajia, joiden tekstiin minä luotan enemmän kuin siihen, mitä Helsingin Sanomien toimittajat urheilusta kirjoittavat, mikä tosin osin (mutta vain osin) johtuu siitä, että toimittajat kirjoittavat paljon ulkomuistista. Tuollainen usko syntyy kuitenkin vain ajan kuluessa: se taho, jonka teksteistä löytyy pitkän ajan kuluessa vähemmän virheitä, on uskottavampi. Alkuperäisen ehdotuksen, niin houkutteleva kuin se onkin, toteutus kuitenkin vaatisi, että jonkun pitäisi valita Wikipediassa nuo esim. urheilualan asiantuntijat, eikä varmaankaan löydy tapaa erotella ne käyttäjät, joiden oma asiantuntemus riittää arvioimaan, kenen asiantuntemus riittää kirjoittamaan luotettavasti kyseisestä aiheesta. Muokkauslaskurikin mittaa vain määrää. --Lax 11. huhtikuuta 2011 kello 13.24 (EEST)

Ei hel.. sinki! Toistaiseksi kaikki "asiantuntijoiksi" julistautuneet ovat kokemukseni mukaan erittäin surkeita muokkaajia, joiden muokkaamat väitteet ovat virheellisesti lähteistetty ja lisäksi ovat surkeita korjaamaan virheellisiä muokkauksiaan. Ts. nämä "asiantuntijat" leijuvat, tekevät huonoa tai pahimmillaan motivoitunutta muokkaustyötä, ja heille joutuu juuuuuurta jaksain erikseen kolmeen kertaan osoittamaan virheet, ja monasti edes siitä huolimatta virheitä he eivät itse korjaa. Esimerkkinä tulee mieleen täällä vaikuttanut luontaistuotteitaan kauppaava lääketieteen tohtori, eräs väitetty biokemian maisteri, ja niin, kyllä niitä muokkaushistoriastani löytyy lisää ihan lähihistoriastakin.

Tällaisen asiantuntijastatuksen myöntäminen johtaisi entistä kärjistyneempään wikinepotismiin.

Tämä keskustelu on aivan turhaa haihattelua. Käytännöt ovat yksiselitteiset. Väitteet tulee lähteistää. Ei uutta tutkimusta. Joko väitteen voi lähteistää tai sitten se ei ole wikipediamerkittävä. --(λ (?) (!)) 11. huhtikuuta 2011 kello 13.40 (EEST)

Kaikki tulkinta ja luonnehdinta pitäis mielellään perustua vain ja ainoastaan ulkoisiin lähteisiin, ei kirjottajan omiim mielipiteisiin tai tulkintaan. Aina tää ei tietysti ole täysin mahdollista (vrt. esim. normaali lähdekritiikki). Gopase+f 10. huhtikuuta 2011 kello 23.53 (EEST)

Entä jos sama kirjoittaja kirjoittaa tänne ja vaikkapa Jatkoaikaan jostain pelaajasta ja viittaa täällä toisessa nettipalvelussa kirjoittamaansa artikkeliin. Koska todellisia henkilöllisyyksiä aika harvoin varmennetaan tuo on täysin mahdollista. Korkki74 11. huhtikuuta 2011 kello 00.04 (EEST)

Wikipedian lähdekäytännönkannalta tuo on täysin ok. Rautalankaesimerkkinä jos hyvämainen kulttuurilehti X tekee artikkelin aiheesta N ja julkaisee sen lehdessään sekä Wikipediassa sellaisenaan niin meillä on luotettava ja lähteistetty artikkeliversio. Se mitä me halutaan oikeastaan on, että mitä kaikkea se vaatii ettei tekstiä tarvitsisi kierrättää sen kulttuurilehden kautta tai millaisilla kriteereillä pystyttäisiin itse tekemään sellainen julkaisutaho joka kelpaisi wikipedialle lähteeksi. --Zache 11. huhtikuuta 2011 kello 00.16 (EEST)

Jatkan vielä hieman omaa pohdintaani. Eli jos artikkelin kirjoittamisen workflow olisi seuraavanlainen. Henkilö X kirjoittaa tyhjästä artikkeliversion N ja sudenpentujen kunniasanalla vakuuttaa sen olevan oikein ja artikkeli merkitään arvioiduksi. Tämän jälkeen henkilö Y muokkaa artikkelia johon henkilö Z tekee lähdepyynnön tiedosta joka on peräisin X:n artikkeliversiosta ja joka voitaisiin täyttää viittaamalla siihen arvioituun artikkeliversioon. Puuttuvia juttuja tässä on verrattuna kulttuurilehtikierrätykseen se, että X:n tarvitsisi olla ns. luotettava lähde joka tekee toimituksellista sisältöä joten kysymys kuuluu millaisin kriteerein me saadaan X:stä sellainen (joka on Korkki74:n alkuperäinen kysymys) --Zache 11. huhtikuuta 2011 kello 00.36 (EEST)

Mun mielestä jatkoaika.com ei täytä luotettavan lähteen määritelmää, ja sen käyttämistä lähteenä pitäis välttää. (Ainakin jokunen käyttäjä on tiettävästi mun kanssa eri mieltä.) Gopase+f 11. huhtikuuta 2011 kello 00.17 (EEST)

Eiköhän se nyt palkittuna ja Suomen suosituimpana lätkäsivustona ole jo asiantuntevimpia ja luotettavimpia lähteitä mitä Suomessa nykyään on. Kyllähän se nyt joidenkin iltapäivälehtien jääkiekkotoimitukset pesee aika reilusti. Korkki74 11. huhtikuuta 2011 kello 00.37 (EEST)

Jatkoaika.com oli tänä vuonna ehdolla urheilujournalismipalkinnon saajaksi Suomen Urheilugaalassa [9] (mielestäni merkki siitä, että on noussut ihan vakavasti otettavien urheilumedioiden joukkoon), joten kyllä kai kyseisen verkkolehden juttuja voi käyttää lähteenä. --Nironen 11. huhtikuuta 2011 kello 00.43 (EEST)

Niin juu, oli vain ehdolla, muistin että voitti tuon palkinnon. Kuitenkin usein Jatkoajan ajatellaan tarkoittavan pelkkää keskustelupalstaa vaikka siellä onkin huomattavan paljon, osin jopa ammattitoimittajien tekemää toimitettua aineistoa nykyään. Korkki74 11. huhtikuuta 2011 kello 00.54 (EEST)

Hyvä mittari, onko lähteen pohjalta kirjoitettu oikein, on asettua alkuperäisen lähteen kirjoittajan asemaan. Jos olisit itse kirjoittanut lähdetekstin, hyväksyisitkö siitä tekemäsi Wikipedia-version ja saisiko nimesi mainita lähteenä? --88.112.229.25 11. huhtikuuta 2011 kello 00.02 (EEST)

Toivottavasti tuosta ehdotuksesta ei saada konsensusta aikaan ja toivottavasti sitä ei yksikään muokkaaja kannata. Meillä ei ole täällä "eri alojen asiantuntijoita" vaan joukko nimimerkkejä, joista ei asiantuntijoita voida tehdä edes äänestyksellä. Jos tosiaan tarvitaan oikeita asiantuntijoita muokkaajiksi (mistäs sitä tulevaisuudesta tietää), niin sitten on varmistauduttava käyttäjän henkilöllisyydestä ja meriiteistä alalla Wikipedian ulkopuolella. Internetissä on helppo esiintyä asiantuntijana. --Otrfan 11. huhtikuuta 2011 kello 13.29 (EEST)

Joka ikinen väite artikkelissa tulee lähteistää ja olla tarkistettavissa. Ei sen monimutkaisempaa. Kaikki joille asia on epäselvää, voi ohjata lukemaan ohjeistusta. Kaikki väitteet joita ei ole lähteistetty, voi hyvällä omallatunnolla poistaa. The End, Loppu, Fin. --(λ (?) (!)) 11. huhtikuuta 2011 kello 13.32 (EEST)

Ei oikeastaan, jos et voi toisaalta todistaa, etteikö jokin lähteetön väite olisi totta. Oleta hyvä tahto-ideologia pätee tässäkin. Selkeät valheet on helppo tunnistaa, mutta esim. väite "Tolkien kirjoitti salanimillä teoksia, muttei antanut julki salanimeään, joten tarinoita ei ole löydetty". Väite on niin hullu, että voisi olla totta. Siksi sitä pitääkin vain epäillä ja väitteen lisääjältä voi tiedustella asiaan lähdettä. Aiheeseen perehtynyt henkilö pystyy nopeasti todentamaan valheellisen väittämän, joten kannattaa konsultoida heitäkin.--Bluto 11. huhtikuuta 2011 kello 13.41 (EEST)

Väärin. Suosittelen käytäntöjen kertaamista tuoreelle ylläpitäjälle. Väitteiden tekijällä on todistustaakka. --(λ (?) (!)) 11. huhtikuuta 2011 kello 13.43 (EEST)

Miksi boldaat tekstiäsi, kun asia menee perille ilmankin. Lähteen merkitsemistä heti vaaditaan ainoastaan kiistanalaisessa materiaalissa. Muussa tapauksessa on merkittävä lähdepyyntö ja tiedusteltava asiaa käyttäjältä, jos tieto vaikuttaa uskottavalta. Eo tietoa poisteta samantien vain, koska sille ei ole lähdettä. Silloinhan suurin osa Wikipedian sisällöstä pitäisi poistaa.--Bluto 11. huhtikuuta 2011 kello 13.49 (EEST)

Ei pidä paikkaansa. Käytännöt ovat helppotajuiset ja yksiselitteiset. Ja on totta, että suuri osa sisällöstä pitäisi poistaa lähteistämättömänä, mutta eventualistien mielestä nämä väitteet tullaan ennemin tai myöhemmin lähteistämään. Boldaan tekstiä korostaakseni argumenttiani ja selkiyttääkseni kokonaisuutta. --(λ (?) (!)) 11. huhtikuuta 2011 kello 13.53 (EEST)

Öhöm, minähän olen Eventualisti... Nyt alkaa keskustelu eksyä aiheestaan. Lähdepyyntöjen lisäily parantaa Wikipedian tasoa, koska ne parhaimmillaan kannustavat aiheeseen perehtyneitä ihmisiä muokkamaan. Esim. J.R.R Tolkien parantui huomattavasti "lähdepyyntöspämmäykseni" jälkeen, osin omasta panoksestani ja osin muiden.--Bluto 11. huhtikuuta 2011 kello 13.58 (EEST)

Eli jos lisään yleisurheilun EM-kisoista 1994 kertovaan artikkeliin lauseen "Presidentti Martti Ahtisaari avasi kisat", niin kisojen avaamiselle pitää olla lähde ja myös sille pitää olla lähde, että Ahtisaari on presidentti? --Maradona 11. huhtikuuta 2011 kello 13.56 (EEST)

Itsestäänselvyyksiä ei tarvitse lähteistää.--Bluto 11. huhtikuuta 2011 kello 13.58 (EEST)

Ainakin kisojen avaaminen tarvitsisi lähteen. Presidenttiys on helposti tarkistettavissa oleva tieto. --Otrfan 11. huhtikuuta 2011 kello 14.00 (EEST)

Noh, otetaan esimerkkinä vielä tuo Van Tiggelenin artikkeli josta koko juttu alkoi. Itse ainakin koen niin että maat joissa kaveri on pelannut eivät tarvitse lähdettä, koska ne olisi olleet helposti tarkistettavissa painamalla kaverin seurajoukkueiden linkkejä. Lisäksi kun kaveri on pelannut tietyllä aikavälillä yli 50 maaottelua luulisi että pidetään loogisena että kaveri on ollut mukana jalkapallon arvokisojen joukkueissa. Ennemmin olisin vaatinut lähdettä tiedolle että kaveri olisi ollut pois jostain kisoista esim. loukkaantumisen vuoksi. Ja kyllähän jalkapallon Euroopan mestaritkin pitäisi olla melko helposti tarkistettavissa. Summa summarum, enemmän hyödyntäisin tarkistamismahdollisuutta Wikipedian sisällä jossa olisi yksi kollektiivinen lähde (esim. luettelo jalkapallon Euroopan mestareista jossa lähteenä UEFA) kun laittaisin joka artikkelin täyteen "yläviitosia". - Korkki74 11. huhtikuuta 2011 kello 14.52 (EEST)

Nimenomaan näin - linkitetyistä artikkeleista selvästi esiin tulevia asioita ei tarvitse uudelleen lähteistää. Myöskään ei tarvitse lähteistä lukiotason tietoja ja "yleisten ammattialojen yleistä perustietoa". Viimeisessä tulkitsemin onkin sitten jo astetta vaikeampaa...

Onhan täällä esitetty näkökantoja, joissa jokaisen artikkelin jokainen lause pitäisi lähteistää. Mutta sellainen jo ajautuu kohtuuttomaan vaivaan kirjoittamisessa ja koomisiinkiin artikkeleihin, eikä moisestaa aivan kaiken lähteistämisestä ole juurikaan hyötyä. --Aulis Eskola 11. huhtikuuta 2011 kello 18.21 (EEST)

Entäs jos linkitetyissä artikkeleissa onkin (lähteetöntä) väärää tietoa? Lukion oppimääräänkin sisältyy paljon sellaista mikä ei ole kaikille itsestään selvää. Eihän "jokaisen lauseen lähteistämisessä" ole kohtuutonta vaivaa, jos kirjoitetaan vain lauseita joiden asiasisältö on käytetyssä lähteessä? Ainakin luulin että käytännön mukaan näin kuuluu tehdä. -88.112.229.25 11. huhtikuuta 2011 kello 21.36 (EEST)

Mutta, kyse olikin siitä että jos (ja kun) noista linkitetyistä artikkeleista löytyy jo tiedot lähteistettynä pitääkö jokaiseen artikkeliin laittaa lähteet erikseen. Korkki74 11. huhtikuuta 2011 kello 22.05 (EEST)

Pitää olla lähteet joka artikkelissa erikseen. Luettelojen kohdalla asiasta taitaa olla vähän erimielisyyttä. --Otrfan 11. huhtikuuta 2011 kello 22.15 (EEST)

Korkki74, sinun on ehkä helppo päätellä että tiedot luultavasti pitävät paikkansa, mutta lajia tuntemattomalle se ei välttämättä ole niin helppoa. Juuri siksi tieto pitäisi pystyä jostain tarkistamaan, ja helpointa se on jos viite on heti tiedon perässä. -88.112.229.25 11. huhtikuuta 2011 kello 21.36 (EEST)

Saatiinhan ne lähteet sinne, vaikka tuskaa tuotti. Ehkä tämä prosessi piti käydä läpi, jotta urheilukirjoittajatkin laskeutuisivat (nousisivat?) meidän muiden kirjoittajien tasolle, eivätkä pitäisi lähdepyyntöjä kiusantekona. Missään muussa aihepiirissä ei sellaiseen asenteeseen ole tarvinnut törmätä. Jokainen tietää että lehtien urheilujournalismi on "journalismia" sitaateissa, toivottavasti Wikipedian urheiluartikkelit nyt vähitellen kehittyvät niin, ettei niiden osalta tietosanakirjaa tarvitse kauan kirjoittaa sitaatteihin. Kiitos keskustelusta! --Ulrika 13. huhtikuuta 2011 kello 11.31 (EEST)

Jos pelaaja on pelannut vuoden 1988 EM-kisoissa, niin miksi erikseen pitää olla lähde sille, että pelaaja on voittanut mestaruuden kyseisissä kisoissa? Mestaruuden lähteistys kuuluu maajoukkueen sivulle tai kyseisistä kisoista kertovan artikkelin sivulle - ei kaikkien mestaruusjoukkueeseen kuuluneiden pelaajien sivulle. --Maradona 13. huhtikuuta 2011 kello 11.47 (EEST)

Valitettava totuus on se että Ulrikan asenne aiheuttaa juurikin sen että minua ei kiinnosta paskankaan vertaan nähdä vaivaa minkään lähteiden eteen. Mielestäni kaiken kulttuurijournalismin voisi lopettaa, ketä kiinnostaa kun joku mamma kiekuu jossain oopperassa tai kun joku amiksen pintakäsittelylinjaa käymätön sutari ripustaa jotain piirroksiaan esille. Noh, jätetään nuo sikseen ja esitetään suora kysymys Ulrikalle: Mitä sinulla on urheilua vastaan? Jotenkin sinun teksteistäsi saa sen kuvan että oikein vihaisit sydämesi pohjasta urheilua ja kaikkea siihen liittyvää. Kyllähän täällä on paljon muitakin lähteettömiä artikkeleja kuin urheiluartikkelit, mikset keskittyisi niihin. Ja vielä toinen kysymys, jos sinulla on pakko noita lähdepyyntöjä lätkiä noihin artikkeleihin (yleensä yhdellä haulla Googlesta löytyviin tietoihin) niin mikset ennemmin näe vaivaa lähteiden etsimiseen niihin. Aikaa vie varmaan yhtä paljon. Ja vielä, mielestäni kiistanalaiset tiedot luonnollisesti tarvitsevat lähteet, mutta entä vaikka tieto "Martti Ahtisaari on Suomen entinen presidentti" tai vastaavat.Korkki74 13. huhtikuuta 2011 kello 13.21 (EEST)

Olen kirjoittanut aiheesta mielipidekirjoituksen Wikipedia:Lähteet ja viitteet jo vuosia sitten, johon on otettu mallia englanninkielisen Wikipedian vastaavasta kirjoituksesta (joka on tosin jo muuttunut silloisesta muodostaan). Enwikistä löytyy myös toinen aihetta käsittelevä kirjoitus: Wikipedia:You do need to cite that the sky is blue. --Alphaios 13. huhtikuuta 2011 kello 13.48 (EEST)