Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Arkisto 65

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Letkis

Olisiko Letkis kappale oman artikkelin arvoinen jos kokoaisi Rauno Lehtisen kirjasta tiedot siihen--Musamies 25. marraskuuta 2010 kello 18.16 (EET)

Jaa letkajenkka? Aivan käsittämättömän ärsyttävä biisi, mutta minusta ehdottomasti artikkelin arvoinen. --albval(keskustelu) 25. marraskuuta 2010 kello 18.20 (EET)

Taulukko artikkelissa Yhdysvaltojen presidentti

Miksi ihmeessä vähemmän tietoa käsittävä taulukko jatkuvasti palautetaan artikkelissa Yhdysvaltain presidentti, kun olisi paljon informatiivisempi taulukko, vieläpä lajitteluominaisuudella? Miksi artikkelista luettelo Yhdysvaltain presidenteistä eliniän mukaan on kielletty uudelleenohjaus artikkeliin Yhdysvaltain presidentti? --85.76.8.35 26. marraskuuta 2010 kello 18.53 (EET)

Aiheesta keskustellaan täällä. Pidetään keskustelut yhdessä paikassa. --albval(keskustelu) 26. marraskuuta 2010 kello 19.05 (EET)

iGS Tietohuoltoaseman kirjoitusasu?

Täällä on ollut laajaa keskustelua esim. Sampo Pankin kirjoitusasusta ja myös siitä, voiko yrityksen/yhteisön/palvelun nimi alkaa pienellä kirjaimella. Silti Wikipediassamme on artikkeli iGS Tietohuoltoasema. Pitäisikö olla nimellä IGS-tietohuoltoasema, Igs-tietohuoltoasema, ..? --85.76.133.45 27. marraskuuta 2010 kello 18.43 (EET)

Jos halutaan kirjoittaa suomen oikeinkirjoitusjärjestelmän mukaisesti, olisi artikkelin nimenä parhain Tietoasema iGS. Vähän niin kuin Jääasema Zebra. Toinen vaihtoehto on IGS-tietoasema. Ikävää, että Helsingin kaupunginkirjasto ei halua käyttää suomalaista kirjoitusasua palvelustaan. Vastaavia esimerkkejä löytyy Wikipediasta varmaan monia. --Khaosaming 27. marraskuuta 2010 kello 18.49 (EET)

Näihin yritysten ja yhteisöjen kirjoitusasuihin saadaan valaistusta, kunhan saadaan äänestys suoritettua. Sitä ennen ei kannata mitään siirtoja tehdä. --Maradona 28. marraskuuta 2010 kello 10.04 (EET)

Tästä voisi antaa palautetta Tietohuoltoasemalle. Muutenkin voisivat keksiä vähän osuvamman nimen. --Ulrika 28. marraskuuta 2010 kello 10.13 (EET)

Ihme, että iGS Tietohuoltoaseman annetaan olla, kun esim. Sampo Pankki piti mennä sotkemaan "Sampo-pankiksi". --85.76.59.113 28. marraskuuta 2010 kello 11.09 (EET)

Rekisteröi nimimerkki ja hanki tarvittava määrä muokkauksia, niin voit olla myöhemmin vaikuttamassa siihen, että Sampo Pankki siirretään takaisin omalle nimelleen. --Maradona 28. marraskuuta 2010 kello 11.13 (EET)

Wikipediassa pyritään välttämään äänestämistä. Sen sijaan kannustetaan keskusteluun, kuten IP on ansiokkaasti tehnytkin tässä ketjussa. IP:lle vielä mutuna, että luultavasti kukaan ei ole tohtinut lähteä muuttelemaan artikkeleja oikeinkirjoituksen mukaisiin muotoihin peläten sohaisevansa muurahaispesään (tai ampiaispesään). Wikissä on muutenkin aina suuri määrä epäjohdonmukaisuuksia. Varsinkin ihmiskielissä ei ole mahdollista saavuttaa täydellistä yhdenmukaisuutta, koska usein on käytettävä tarveharkintaa historiallisisa syistä ja muista tekijöistä johtuen. Minusta jokainen keissi on parasta tarkastella omana tapauksenaan. Nimistölähteistä ja kielenhuollon auktoriteeteista löytyy neuvoa silloin, kun oma taito loppuu. --Khaosaming 28. marraskuuta 2010 kello 11.21 (EET)

Ei tässä toki missään yksittäistapauksesta ole kyse, vaan meillä on vaikka kuinka paljon yritysartikkeleita jotka on nimetty samalla tavalla (lyhennelmä alla). Ideaalitapauksessa kaikki artikkelit pitäisi nimetä yhtenäisesti, kunhan yhteisöstä löytyisi konsensus sille mikä se "oikea" nimeämistapa on (ks. keskustelu yllä). Jafeluv 28. marraskuuta 2010 kello 14.40 (EET)

Alustava lista artikkeleista

13 Kustannus Adams Filmi Ajatus Kirjat Alexandria Pankkiiriliike Atena Kustannus BTJ Kustannus EPV Energia Extra Viihde Fenno Optiikka Finlandia Sahti

Hermia Yrityskehitys HYY Yhtymä Johanna Kustannus Joutsen Media Kampus Kustannus Karma Musiikki Lahti Energia LSO Osuuskunta Länsi-Suomen Osake-Pankki M & T Tuotanto

Merceedees Tuotanto Muumaa Musiikki Nooa Säästöpankki NV Kiinteistösijoitus Oral Hammaslääkärit Palladium Kirjat Pee Pee Visio Porkkana Ryhmä Suomen Käsityöläis-Osakepankki Suomen Maatalous-Osake-Pankki

Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankki Tampereen Osake-Pankki Trevise Pankki Turku Energia UPO Kodinkoneet Valmet Lentokoneteollisuus Vapo Energia Voima Kustannus

Toki johdonmukaisinta on nimetä samalla tavalla kuin kohde itse käyttää ja on merkitty kauppa- tai yhdistysrekisteriin (ilman yhtiömuotoa puhumattakaan ry:stä). --85.77.44.46 28. marraskuuta 2010 kello 19.21 (EET)

Siirto olemassaolevalle nimelle

Siirsin Saiga-nimellä olleen artikkelin nimelle Saiga (ase). Tarkoitukseni oli siirtää Saiga (eläin) tarkenteettomalle nimelle, koska saiga-sanan ensisijainen merkitys on eläin. En kuitenkaan pysty siirtämään "Saiga (eläin)" -artikkelia nimelle "Saiga", sillä tarkenteeton sivu on nyt uudelleenohjaussivu. Voisin tietysti leikata ja liimata eläinartikkelin sisällön uudelleenohjaussivun tilalle, mutta silloin tuon artikkelin historia häviäisi, mikä ei käsittääkseni ole hyvä asia. Olen törmännyt tähän samaan ongelmaan muutamia kertoja aikaisemminkin. Miten näissä tilanteissa kuuluu menetellä? Jos minulla olisi poisto-oikeus, poistaisin uudelleenohjaussivun eläinartikkelin tieltä, mutta nykyisellä oikeustasollani se ei ole mahdollista. -Uusijani 28. marraskuuta 2010 kello 15.51 (EET)

Merkitse tiellä oleva artikkeli roskaksi, selittellä "siirron tiellä" tjsp. --Tappinen 28. marraskuuta 2010 kello 15.56 (EET)

Lisäksi on hyvä myös kertoa mikä sivu on tulossa tilalle. --Harriv 28. marraskuuta 2010 kello 16.24 (EET)

Harry Harkimo

Kyseinen artikkeli pitäisi kolmen käyttäjän (itseni mukaan lukien) mielestä siirtää nimelle Hjallis Harkimo. Tervetuloa ilmaisemaan mielipide asiasta keskustelusivulle. Olisin jo itse siirron tehnyt, mutta haluan vielä varmistaa, mitä mieltä enemmistö on. --Memasa 1. joulukuuta 2010 kello 16.34 (EET)

Nyt on näköjään siirretty. --Memasa 3. joulukuuta 2010 kello 18.44 (EET)

Hauki on kala

Wikipedia:Hauki on kala on jostain syystä pelkkä essee, vaikka kyseessä on de facto -käytäntö jonka perusteella artikkeleja poistetaan rutiininomaisesti. Ehdotan että essee luokitellaan ohjesivuksi ja lisätään roskakäytäntöön uusi kohta "hauki on kala" -tyyppisille artikkeleille, jotka ovat olleet vuorokauden merkittynä asianomaisella mallineella. Nykyäänhän poistot tehdään merkityksetön sisältö -kriteerin perusteella, mikä on harhaanjohtavaa siinä mielessä, että HOK-artikkeleita ei todellisuudessa poisteta suoraan vaan vuorokauden viiveellä eikä tämä käy ilmi käytännöstä mitenkään. Y1-kriteerissä mainitaan myös, että se on yleisin poistosyy "häiriköintitarkoituksessa luoduille sivuille", mikä voi olla turhan voimakas sanamuoto HOK-tyyppisille artikkeleille joista suurin osa on ihan hyvällä tahdolla tehtyjä artikkelinalkuja. Lisäksi HOK koskee käsittääkseni vain artikkelinimiavaruutta, joten asianomaisen roskakriteerin pitäisi olla artikkelit-kategorian alla. Tästä tulisi toisin sanoen kriteeri A6 ja Y1-kriteerin voisi jättää sivuille joiden sisältö on oikeasti merkityksetön. Mitä mieltä ollaan ajatuksesta? Jafeluv 1. joulukuuta 2010 kello 22.47 (EET)

Ihan hyvä ajatus. –Ejs-80 1. joulukuuta 2010 kello 22.51 (EET)

Mitäs jos HOK-poistojen syy vaihdettaisiin vain A1:ksi? Gopase+f 1. joulukuuta 2010 kello 22.55 (EET)

Ongelma on siinä että HOK-artikkelit usein sisältävät juuri määritelmän mutta eivät sitten mitään muuta. "Leich on upea ja valtaisa" olisi A1; "Leich on joki" on HOK mutta sisältää määritelmän. A1-artikkelithan lisäksi poistetaan suoraan eikä 24 tunnin viiveellä kuten HOK-artikkelit. Jafeluv 1. joulukuuta 2010 kello 23.01 (EET)

Niin jos artikkelissa olisi "kunnon määritelmä" niin ei se olisi silloin HOK. :) Tollasta itsestäänselvyyden toteamista ei voi pitää määritelmänä. Mutta jos asiaa ei voi ratkaista näin, niin sitten kannattaa tod näk edetä ehdotuksesi mukaan. Gopase+f 1. joulukuuta 2010 kello 23.08 (EET)

Totta puhut, eihän "Leich on joki" ole mikään kunnollinen tietosanakirjamääritelmä. (Minitynkähän olisi "pelkkä määritelmä".) Ero on lähinnä siinä että jos artikkelista ei edes selviä mistä se kertoo, sitä on aika vaikea ulkopuolisen parantaa vaikka aikaa annettaisiin kuinka (joten ne poistetaan suoraan). Sen sijaan HOK-artikkeli on sellainen jota on mahdollista annettujen tietojen perusteella laajentaa, koska tekstistä käy edes jotenkin ilmi mistä artikkelissa on kyse. Jafeluv 2. joulukuuta 2010 kello 21.02 (EET)

 Kannatan, hyvä saada pykälät vastaamaan de facto -käytäntöä. Muuten: paljonko menetettäisiin, jos HOKit poistettaisiin heti? Aika harvaa laajennetaan määräajassa edes joten kuten järkevästi, paitsi jos joku vakikäyttäjä innostuu kirjoittamaan artikkelin kokonaan uudestaan. Esimerkki laajennetusta HOK-artikkelista, josta ei ole oikeasti mitään hyötyä. -Ochs 1. joulukuuta 2010 kello 23.17 (EET)

Kyllä noita aina välillä joku korjaa,^[1][2][3] eikä vuorokauden lisäajan antamisesta suurta haittaakaan ole. Myönnettäköön että linkittämäsi artikkeli on kyllä rimanalitus jolle pitäisi varmaan tehdä jotain. Jafeluv 1. joulukuuta 2010 kello 23.45 (EET)

Kann. --albval(keskustelu) 2. joulukuuta 2010 kello 12.26 (EET)

 Kannatan –Crimson Cherry Blossom™ 2. joulukuuta 2010 kello 17.12 (EET)

Kann.—Aku506  2. joulukuuta 2010 kello 18.42 (EET)

--junafani ^(?!) 3. joulukuuta 2010 kello 11.30 (EET)

Lisätty A6-kriteeriksi[4] ja mallineet päivitetty asianmukaisesti. Jafeluv 6. joulukuuta 2010 kello 06.23 (EET)

Kuuluisien henkilöiden lähiomaisten merkittävyys

Olisikohan syytä keskustella yleisemmin kuuluisien henkilöiden sellaisten vanhempien, puolisoiden ja lapsien, joilla ei ole itsellään mitään erityisiä ansioita, merkittävyydestä? Kovin suurta logiikkaa yhteisön ratkaisuissa ei ole tähän asti ollut. Gladys Presley halutaan poistaa keskustelussa (kuten en-wikissä) ja samaan aikaan Kari Pekkonen on säilymässä äänestyksessä. Anna Halonen on säilytetty jo kahteen kertaan äänestyksessä. Hyvin kuuluisten henkilöiden (esim. Elvis) omaisistahan on yleensä helppo kirjoittaa hyvin lähteistettyjä artikkeleja, koska kirjallisuudessa on heitäkin sivuttu. Mutta onko oma artikkeli tarpeen, ellei ole muuta merkittäväksi tekevää kuin sukulaisuus? -Ochs 3. joulukuuta 2010 kello 22.41 (EET)

Tässä muuten pari kuuluisten henkilöiden sukulaisia koskevaa äänestystä:

* Wikipedia:Poistettavat sivut/Jenna Hawkins – George W. Bushin anoppi, poistettu, 94,6 % kannatti poistoa.

* Wikipedia:Poistettavat sivut/Klara Hitler – Adolf Hitlerin äiti, äänestys keskeytetty ja artikkeli säilytetty.

–Ejs-80 3. joulukuuta 2010 kello 23.11 (EET)

Hahmottuisiko nykyinen linja niin, että noudatetaan tapauskohtaista harkintaa, ja kun tapauksia kertyy, niin hahmotttuu kenties suuntaviivoja? Tai vielä erityisesti niin, että pääsääntöisesti eivät ole merkittäviä, mutta jos toisin äänestetään, niin ovat?--Urjanhai 4. joulukuuta 2010 kello 09.08 (EET)

Olen sitä mieltä että jos muuta wikimerkittävää ei ole kuin sukulaisuus, yhdistetään kuuluisuuden artikkeliin. Sielläkään ei mielestäni ole tarpeen kertoa yksityiskohtia, elleivät ne vaikuta päähenkilön elämään. Siis näin kyllä "Möttösen isä oli upseeri, ja siksi perhe muutti useita kertoja paikkakunnalta toiselle Möttösen nuorusvuosina. Tämä on vaikuttanut hänen kirjoihinsa, joissa...." mutta mielestäni ei näin "Möttösellä on vaimo Maarit (s.1960 Röppölässä) joka on koulutukseltaan hammaslääkäri mutta työskentelee kampaajana. Heillä on kaksi lasta Pilli (s. 1980) joka opiskelee Höppölän ammattikorkeakoulussa ja harrastaa viulunsoittoa ja iltatähti Pulla (s.2002) joka on Töppölän ala-asteella." My2p. --Tappinen 4. joulukuuta 2010 kello 10.05 (EET)

Luettelo Yhdysvaltain ensimmäisistä naisista

Siirretty sivulle Keskustelu: Luettelo Yhdysvaltain ensimmäisistä naisista --albval(keskustelu) 9. joulukuuta 2010 kello 21.44 (EET)

Suomen luonnonmaantieteelliset maakunnat

Miksi jatkuvasti artikkelista Suomen luonnonmaantieteelliset maakunnat poistetaan tarkempi (myös kartan osalta) ja lähteistetympi versio? Syyksi ei käy, että tekijänä on "väärä käyttäjä" tms. Artikkelit eivät ole kenenkään yksityisessä omistuksessa, ei kyseinenkään artikkeli Gyllenhalin tai kenenkään muun. --85.76.154.129 9. joulukuuta 2010 kello 14.53 (EET)

Asia on selitetty artikkelin keskustelusivulla. Jatketaan edelleen siellä, eikä levitetä keskustelua. Kommentti yllä lienee muuten taas eston kiertoa. --albval(keskustelu) 9. joulukuuta 2010 kello 14.59 (EET)

Albumiartikkeleiden edellinen / seuraava

Mitä käytäntöä pitäisi noudattaa albumiartikkeleiden edellinen / seuraava linkeissä

Otetaan esimerkiksi Kari Tapio, mennäänkö edellinen / seuraava linkeissä studioalbumit omanaan ja kokoelmat omanaan, ettei sekoitettaisi niitä keskenään vai pitääkö mennä vuosilukujärjestyksessä sekoittaen kokoelmat ja studioalbumit--Musamies 10. joulukuuta 2010 kello 08.48 (EET)

Mä pitäisin erikseen. --albval(keskustelu) 10. joulukuuta 2010 kello 09.47 (EET)

Erikseen. Monella artistilla on paljon merkityksettömiä kokoelmia, joista tuskin koskaan tehdään artikkelia. --Jisis 10. joulukuuta 2010 kello 11.40 (EET)

Mä pitäisin erikseen. --109.240.227.56 10. joulukuuta 2010 kello 11.48 (EET)

Tapauskohtainen harkinta. Kari Tapion kaltaisen tanssilavajyrän ja jonkun rockyhtyeen discografiat poikkeavat usein luonteeltaan. --TBone 18. joulukuuta 2010 kello 12.36 (EET)

Ohjauskäytäntö

Tästä on ollut aikasemminkin juttua, mutta aikaisemmasta keskustelusta on puuttunut muutama mielestäni tärkeä seikka. Asia koskee siis lähinnä henkilöartikkeleita.

Tapanahan on ollut, että henkilöiden "kokonimistä" ei tehdä ohjausta kyseisestä henkilöstä kertovaan artikkeliin. Argumenttina on usein käytetty sitä, ettei kukaan hae Wikipediasta kokonimillä, ja vaikka hakisikin, hän löytäisi artikkelin helposti (usein ensimmäisenä listalla). Tämä on osittain totta, sillä valtaosa ihmisistä niin tekeekin. Olen kuitenkin itsekin joskus tehnyt niin, että olen kirjoittanut henkilön nimen suoraan URLiin, jolloin ei näe listaa artikkeleista, joista ko. nimi löytyy. Tämä tietysti jos artikkelia ei ole vielä. En tiedä kuinka yleistä on nykyään (pari vuotta takaperin oli suht yleistä), että luodaan artikkeli henkilön kokonimelle tms., koska ei tiedetty artikkelin olemassaolosta. Tämä ei ole ihan tuulesta temmattua, sillä artikkelin luomisohjeessa [5] se on mainittu käyväksi tavaksi luoda artikkeli. Käyttäjä Ochs lihavoi tekstiin kohdan, jonka mukaan pitää tarkistaa eri nimivaihtoehtoja ensin. Sitä en tiedä kuinka moni näin tekee (tai ylipäätään ohjeita lukee), mutta kyllähän tuokin jo auttoi.

Etsin nykyäänkin joskus henkilöitä kokonimillä, jos löydän jostain henkilön, kenestä haluaisin saada tietoa. Lähteen virallisuudesta riippuen nimi voi olla kokonimi, jolloin haku ei suoraan ohjaa kyseiseen henkilöön. Me vakituiset käyttäjät osaamme hakea erilaisilla variaatioillakin, mutta jotkut Wikipedian ensikäyttäjät eivät ehkä vielä käsitä systeemiä. Näin ollen he voivat luulla, ettei Wikipediassa ole artikkelia ko. henkilöstä, jos he hakevat liian virallisella nimellä. Muutenkaan liian virallinen hakutapa ei saisi olla este tiedon löytymiselle.

Toinen kohderyhmä uudistukselle ovat iäkkäämmät henkilöt, joiden keskuudessa esimerkiksi sukututkimuksesta on tullut "buumi". He usein käyttävät henkilöistä kokonimiä, kokemusta on. Lisäksi esimerkiksi juuri sukututkimus on helpompaa, jos tiedetään henkilön virallinen nimi, muttei mitään muuta. Ei millään pahalla, mutta iäkkäämmillä henkilöillä tuppaa olemaan myös hahmottamisvaikeuksia, varsinkin Internetissä. Tämän vuoksi he eivät välttämättä huomaa sivuja, joista hakuun laitettu nimi löytyy.

Wikipedian tulisi olla kaikille helppokäyttöinen paikka, johon kerätään mahdollisimman paljon tietoa. Tämä uudistus tekisi Wikipediasta astetta helppokäyttöisemmän. Ohjaukset eivät sinällään ole kovin haastavaa puuhaa, olen sen itsekin huomannut. Kaikkia mahdollisia sivuja ei heti tarvitsisi ohjata, mutta pikkuhiljaa siihen suuntaan olisi mielestäni hyvä mennä.

En tässä tarkoita, että esimerkiksi Ile Kanerva tai Halosen Tarja pitäisi ohjata. Kuitenkin kaikki artikkelissa olevat nimitykset asiasta, esineestä tai henkilöstä tulisi ohjata ko. sivulle. Poikkeuksena lempinimet, elleivät ne ole vakiintuneita esimerkiksi mediassa.--Fredforce 10. joulukuuta 2010 kello 15.29 (EET)

Ja ne aikaisemmat keskustelut ovat siis edellinen kahvihuonekeskustelu ja käyttäjäkeskustelu, josta tämänkertainen juttu sai alkunsa. --albval(keskustelu) 10. joulukuuta 2010 kello 15.37 (EET)

Huomaan, ettei tämä juuri herätä minkäänlaista keskustelua käytännön muuttamisesta tai sen ennallaan pitämisestä. --Fredforce 10. joulukuuta 2010 kello 16.33 (EET)

Perjantai-ilta ja keskustelu ollut tunnin auki. Tähän aikaan on aina hiljaista:-) --albval(keskustelu) 10. joulukuuta 2010 kello 17.09 (EET)

Totta. Itse olisin kyllä voinut nyt keskustella kun puolen tunnin päästä käytän Wikipediaa seuraavan kerran sunnuntaina. Mutta katellaan sitten, jos ois syntynyt keskustelua siihen mennessä. --Fredforce 10. joulukuuta 2010 kello 18.27 (EET)

Uoiden lisäämisessä on kolme ongelmaa: 1) hakuboksin ennustavan syötön tehokas käyttö on vaikeaa, jos ennustavan syötön tulos floodaa turhilla uo:illa. 2) Sivulla Toiminnot:Kaikki sivut löytyy myös turhat uo:t, esim. [6], jossa alleviivatut ovat uo:ita. 3) uo:itakin joutuu ylläpitämään. Eli uo on huono, jos se ei johda oikeaan artikkeliin vaan väärään artikkeliin tai jos uo katkeaa tupla uo:n vuoksi kesken matkan ja lukija saa vastaansa vain yhden linkin sisältävän sivun. Jos näitä lieveilmiöitä ei olisi voisi uo:ita luoda vaikka 1000 per sivu, mutta koska ne ovat olemassa kannattaa turhien uo:iden luomista ihan oikeasti välttää. Gopase+f 10. joulukuuta 2010 kello 19.09 (EET)

No en oikein keksi mikä tuossa kohdassa 2 on ongelma. Jos ohjaus tehdään oikeaan artikkeliin, niin miten se johtaa väärään artikkeliin. Tuo ensimmäinen on mielestäni ainoa syy, toki se ei itseäni juuri haittaa. --Fredforce 10. joulukuuta 2010 kello 19.16 (EET)

Eipä toi sunkaan kuvailema ongelmatilanne (jo olemassa olevasta aiheesta kirjoittaminen) tai (hakusanan syöttö osoitekenttään) ole ihan vakavimpia ongelmia wikipediassa. :) Eli tässä nyt vertaillaan vähäisten ongelmien ratkasujen haittoja ja hyötyjä. :) Gopase+f 10. joulukuuta 2010 kello 19.51 (EET)

UO-käytännössä on ollut selkeää fluktuaatiota sinä aikana kun minä olen täällä roikkunut. Joskus vuosien 2007-2008 paikkeilla nämä kaikki uo:t olivat vielä ihan OK. Nyt niistä saisi poistaa puolet. Nykyään kun hakukenttä listaa olemassa olevia sivuja, on nimittäin otettu tiukempaa linjaa. Aiemmin kun ennustavaa syöttöä hakukentässä ei ollut, piti Ben Zyscoviczxcshjkczkin kirjoittaa tuurilla loppuun asti, ja toivoa että näpyttely meni oikein. Nyt ennustavan syötön aikakaudella ohjaussivuiksi on otettu vain termejä, joilla artikkelien kohteet yleisessä kielenkäytössä tunnetaan ja joilla normaalijärjellä varustetun ihmisen voi olettaa hakevan artikkeleita. Kukaan täysjärkinen ei varmaan hae täältä tupakkia tai syöpäkäärylettä ja ylläty sitten, kun artikkeli ei sillä hakusanalla löydykään - tai Matti Antero Juhaninpoika Mattista, jos kaveri tunnetaan Matti Mattisena. "Ylimääräisistä" ohjauksista saatu hyöty on mielestäni haittoihin nähden pienempi, vaikka pikkuasioista puhutaankin. Gopasen listaamien haittojen lisäksi tulee ainakin sitten vielä sivujen siirtelyyn lisävaivaa, kun kaikki kaksinkertaiset uo:t pitä suoristaa (mikä on IMO ärsyttävää). --albval(keskustelu) 10. joulukuuta 2010 kello 21.30 (EET)

Ok. --Fredforce 11. joulukuuta 2010 kello 21.48 (EET)

Nimet

Miksi Koreat on jaettu Korean tasavaltaan ja demokraattiseen kansantasavaltaan, mutta Kiina ei ole nimellä Kiinan kansantasavalta (vertaa Kiinan tasavalta). Näistä on erikseen käyty jo keskustelut, mutta nykyisellään artikkelin Kiina nimi poikkeaa käytännöistä. Ehdotan Kiinan uudelleennimeämistä nimelle Kiinan kansantasavalta, syynä Kiinan tasavalta, Korean tasavalta, Korean demokraattinen kansantasavalta ja Saksan demokraattinen tasavalta. Myös Länsi-Saksa poikkeaa linjasta. Pitäisi tehdä yhtenevä linjaus näille nimille. Nykyisellään liian sekava. --Fredforce 11. joulukuuta 2010 kello 22.40 (EET)

Jep, tätä minäkin olen aina ihmetellyt. Luultavasti siitä syystä että Kiinan kansantasavalta esiintyy uutisissa ja muualla yleensä Kiinana. – EJavanainen ^(lol) 13. joulukuuta 2010 kello 12.08 (EET)

Tästä syystähän Koreat pitäisi jakaa Pohjois- ja Etelä-Koreoihin. Media käyttää niistä noita nimityksiä. --Fredforce 13. joulukuuta 2010 kello 20.15 (EET)

Niin pitäisi, mutta äänestyskäytäntöjen vuoksi ollaan päädytty nyt käytössä oleviin nimiin. :( Gopase+f 13. joulukuuta 2010 kello 20.19 (EET)

Pitäisikö pistää äänestys pystyyn artikkelin Kiina vaihtamisesta nimelle Kiinan kansantasavalta? --Fredforce 13. joulukuuta 2010 kello 20.22 (EET)

Nimistölähteessä [7] on vain Kiina. --Maradona 13. joulukuuta 2010 kello 20.26 (EET)

Ei, vaan noista Koreoista vois äänestää uudelleen. Gopase+f 13. joulukuuta 2010 kello 20.31 (EET)

Totta, sillä artikkeli kuuluisi olla käytetyimmällä nimellä. Pohjois- ja Etelä-Korea ovat selvästi käytetyimmät, eikä Kotimaisten kielten tutkimuskeskus niitä kielläkään.Kohta: Huomautuksia Lisäksi (jos halutaan apinoida) enkkuwikissä on käytössä North ja South Koreat. --Fredforce 14. joulukuuta 2010 kello 00.35 (EET)

Koreoiden nimistä on äänestetty joskus kolme vuotta sitten, mutta selvän vähemmistön kannattamat nykynimet jäivät voimaan koska nimenvaihdosta ei kannattanut prosentuaalisesti tarpeeksi suuri osa. Tai jotain. Jafeluv 13. joulukuuta 2010 kello 12.14 (EET)

Artikkelia Länsi-Saksa ei voi noin vain muuttaa nimelle Saksan liittotasavalta, sillä se on eri artikkeli. Edellinen käsittelee sitä historian ajanjaksoa, jolloin Saksat olivat erilliset (1949–1990), jälkimmäinen käsittelee pääasiassa nykyaikaa. Artikkelit on perusteltua pitää erillisinä (aivan kuten aiemmista Saksan vaiheista on omat artikkelit). Jos artikkeli "Länsi-Saksa" siirrettäisiin uudelle nimelle, nimen täytyisi kuitenkin erottaa se nyky-Saksan artikkelista. Yksi mahdollisuus on tietysti vuosilukutäsmenne, mutta nimi "Länsi-Saksa" lienee parempi, koska se on yleiskielessä (ei vain "puhekielessä" kuten artikkeli virheellisesti väittää) käytetty nimitys jonka kaikki tuntevat ja välittömästi yhdistävät juuri oikeaan asiaan. --Jmk 13. joulukuuta 2010 kello 12.15 (EET)

Jaa, Saksan liittotasavalta ohjaakin näköjään Länsi-Saksaan. Tämä on vähän ongelmallista, sillä kyllä nykyinen yhtenäinenkin Saksa on Saksan liittotasavalta (vieläpä juridisesti aivan sama valtio). --Jmk 13. joulukuuta 2010 kello 12.18 (EET)

Saksan liittotasavalta on näköjään ohjaus artikkeliin Länsi-Saksa. Jafeluv 13. joulukuuta 2010 kello 12.19 (EET)

Ei ole enää. --Maradona 13. joulukuuta 2010 kello 12.22 (EET)

Eikö sitten olisi loogista olla Itä- ja Länsi-Saksa -artikkelit? Saksa jaettiin nimenomaan Saksan demokraattiseen tasavaltaan ja Saksan liittotasavaltaan. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää nimityksiä Itä-Saksa ja Länsi-Saksa. Ihan typerää käyttää sekaisin noita nimiä. --Fredforce 13. joulukuuta 2010 kello 20.17 (EET)

Olisihan se "loogista", joten voit ihan hyvin ehdottaa Saksan demokraattisen tasavallan siirtämistä nimelle Itä-Saksa. Sinänsä nimeämisessä on muitakin kriteerejä kuin "loogisuus" (jolla et ilmeisesti oikeasti tarkoita loogisuutta, vaan symmetrisyyttä). Asiat eivät reaalimaailmassa ole aina kauniin symmetrisiä, joten ei voi odottaa niiden nimiltäkään sellaista. Esimerkiksi Länsi-Saksa ja Itä-Saksa eivät loppuneet samalla tavalla: Saksan liittotasavalta jatkoi olemassaoloaan ja kasvoi muutamalla osavaltiolla, kun taas Saksan demokraattinen tasavalta lakkautettiin. Tästä johtuu, että liittotasavalta ei viittaa yksiselitteisesti länsiosaan (vaan myös nyky-Saksaan), kun taas "demokraattinen" tasavalta viittaa yksiselitteisesti itäosaan. Tästä reaalimaailman epäsymmetriasta tavallaan johtuu tuo nimienkin epäsymmetria. --Jmk 13. joulukuuta 2010 kello 20.54 (EET)

Ok, itse näen tilanteen aika lailla samana, kuin olisi artikkelit Korean tasavalta ja Pohjois-Korea. Eiväthän nämäkään kaksi maata kai kovin symmetrisia ole? --Fredforce 14. joulukuuta 2010 kello 00.16 (EET)

Onko toinen niistä liitetty toiseen? Ei. --Jmk 14. joulukuuta 2010 kello 00.18 (EET)

No tuo on kyllä totta. --Fredforce 14. joulukuuta 2010 kello 00.22 (EET)

Mutta en minä silti vastustaisi, jos haluttaisiin symmetrian vuoksi Itä-Saksan nimeksi Itä-Saksa. Yhtä lailla se oli yleiskielessä tunnettu nimitys DDR:lle. --Jmk 14. joulukuuta 2010 kello 00.25 (EET)

Noin kai ne on muissakin tietosanakirjoissa nimetty. --Maradona 13. joulukuuta 2010 kello 12.17 (EET)

Jos ruvetaan tunkemaan kiinan kansantasavaltoja, voidaan samantien ruveta puhumaan suomen tasavallasta ja Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneestä kunigaskunnasta!—Aku506  13. joulukuuta 2010 kello 21.23 (EET)

Ei voi oikein verrata Suomeen, sillä ei ole olemassa Suomen kansantasavaltaa. Kiinan tasavalta ja Kiinan kansantasavalta ovat kuitenkin suhteellisen samalta kuulostavat. --Fredforce 14. joulukuuta 2010 kello 00.18 (EET)

Jmk totesi, ettei toista Saksan valtiota liitetty toiseen. Tarkalleen ottaen Saksan jälleenyhdistyminen tapahtui Berliinin ja Saksan demokraattisen tasavallan (Itä-Saksa, DDR) sen loppukuukausina muodostaneiden osavaltioiden, maiden liittyessä läntiseen Saksaan 3. lokakuuta 1990. Aku508 puolestaan ihmettelee, että jos puhuttaisiin "Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneestä kuningaskunnasta". Eipä kaukanakaan ole, sillä Yhdistynyt kuningaskunta on, vaikka paljon käyttökelpoisempi nimi Britannia olisi olemassa. --85.77.242.88 14. joulukuuta 2010 kello 04.43 (EET)

Jalkapallojoukkueiden merkittävyys

Puuhailin tuossa FA Cupin nykyistä kautta ja törmäsin ongelmaan, että missä menee merkittävyysraja suurempien jalkapallomaiden seuroissa? Suuntaviivoissa on lähinnä Suomen tilanne, mutta onko virallinen käytäntö, että kolmanneksi ylin sarjataso on merkittävyysraja myös esim. Englannin (Ykkösliiga) tai Espanjan liigoissa (Segunda División B)? --Lakritsa 15. joulukuuta 2010 kello 23.47 (EET)

Ja vielä lisäyksenä, että tekeekö se merkittäväksi, jos sijoittuu maansa Cupissa hyvin, esim. FA Cupissa tai Copa del Reyssa puolivälieriin? Tai Copa RFEF:n välieräpaikka? --Lakritsa 15. joulukuuta 2010 kello 23.50 (EET)

Koska täällä on kasapäin kotimaisia amatööriseuroja, lienee lähdettävä siitä että jokainen ulkomainen ammattilaisseura on merkittävä. --ML 16. joulukuuta 2010 kello 00.10 (EET)

Espanjan alasarjoista en tiedä mitään, joten siihen ei mitään kommenttia, mutta Englannin tapauksessa itse laskisin kaikki League Twon seurat, ja mikseipä myös Conference Nationalin (viidenneksi korkein sarjataso) seurat, ilman muuta wikimerkittäviksi. Kyseisten seurojen perinteikkyys on kuitenkin aivan eri luokkaa kuin niiden suomalaisseurojen, joista kertovat artikkelit on poistettu. Suurimmalla osalla on takanaan hyvin pitkä historia (muutamia poikkeuksiakin toki näkyy olevan, kuten Hayes & Yeading United F.C., joka syntyi kahden seuran, vuonna 1909 perustetun Hayes FC:n ja vuonna 1960 perustetun Yeading FC:n, fuusion tuloksena). Suuri osa on ollut toiminnassa jopa 1800-luvulta alkaen, enkä millään usko, että ainakaan sellaisista seuroista kertovia artikkeleita täältä poistettaisiin (onhan joidenkin suomalaisseuroistakin kertovien artikkelien säilytystä perusteltu pitkällä historialla, esimerkkinä Wikipedia:Poistettavat sivut/Raahen Ponnistus). --Nironen 16. joulukuuta 2010 kello 00.18 (EET)

Jep. Jos suomalaisseuroja kelpuutetaan kolmelta sarjatasolta, niin Espanjan, Englannin, Italian ym. seuroja voidaan aivan vapaasti ottaa VÄHINTÄÄN samalta sarjatasolta. Suomen kotimainen sarjataso on tällä hetkellä Euroopan 30. parasta UEFAn rankingejen mukaan, joten suomalaista kakkosdivisioona vastaava taso on suurin piirtein 30 Euroopan maassa, esimerkiksi Slovenian kolmannella sarjatasolla. --PtG 16. joulukuuta 2010 kello 00.24 (EET)

League Twon joukkueet on kyllä mielestäni myös merkittäviä eli ei voida soveltaa Suomen tilannetta. Ja Espanjassa neljänneksi korkein sarjataso on Tercera División, joka on jaettu 18 eri lohkoon alueittain. Sarjassa pelaa jonkin verran Primera Divisiónin B-joukkueita. Mutta joo-oo, eiköhän nämäkin vastaukset taas selvennä mukavasti miten merkkailen noita merkittävyyksiä. --Lakritsa 16. joulukuuta 2010 kello 11.29 (EET)

Ammattilaisuus hyvä ohjenuora, eli Conference Nationalin joukkueet ovat pääsääntöisesti merkittäviä. Gopase+f 16. joulukuuta 2010 kello 19.43 (EET)

Jos verrataan esimerkiksi ammattilaisuusastetta ja katsojamääriä niin Suomen Kakkosen seurat vastaavat Conferencen alapuolella olevien sarjojen seuroja (esim. Northern Premier League). Kakkosen seuroissa pelaavat ovat pääasiassa amatöörejä (tutkimuksen mukaan palkka keskimäärin 190e/kk, mediaani 0e/kk) ja yleisömäärät ovat korkeimmillaan muutamia satoja ([8]). Vertailun vuoksi Northern Premier Leaguessa (sarjatasot 7-8) yleisömäärät ovat samaa luokka ([9]) ja seurat käsittääkseni pääosin puoliammattilaisseuroja. --Jusb 17. joulukuuta 2010 kello 16.44 (EET)

Kun lähteenä käytetty verkkosivu on poistettu

Mitä pitäisi tehdä, jos huomataan, että jossakin artikkelissa lähteenä käytetty ja sellaiseksi merkitty Internet-sivu on myöhemmin poistettu verkosta? Yksi sellainen tapaus löytyi vastikään artikkelista Johannes Jääskeläinen. Siinä tapauksessa ei tietenkään voi enää tarkistaa, mitä kyseisellä sivulla on aikoinaan sanottu. Kun sitä kuitenkin on aikoinaan lähteenä käytetty, voisi olettaa, että lähdeviite olisi syytä säilyttää. Ei ainakaan vaikuta mielekkäältä, että tässä tapauksessa artikkeliin olisi kyseiseen kohtaan merkittävä lähdepyyntö - vai pitäisikö sittenkin, jolloin olisi etsittävä jostakin muusta lähteestä vahvistus asialle? Sen sijaan jos Aiheesta muualla -osiossa mainittu verkkosivu on poistettu, silloin sen kaiketi voi muitta mutkitta poistaa myös tuosta osiosta. -KLS 20. joulukuuta 2010 kello 12.13 (EET)

Etsitään archive.orgista. --Anr 20. joulukuuta 2010 kello 12.15 (EET)

Poiston varalta olisi viitteessä tärkeä mainita aina sivun otsikko, jotta haku mahdolliselta uudelta saitilta onnistuisi. Terv. --Riisipuuro 20. joulukuuta 2010 kello 12.20 (EET)--

Lähdettä ei ole suotavaa poistaa pelkästään siksi ettei sivua löydy enää. Archive.orgista kannattaa tosiaan etsiä tai sitten webistä lempihakukoneellaan, sivustojen rakenne vaihtuu toisinaan ja osoitteet muuttuvat (siksi on tärkeää merkitä webbilähteestä tarkat tiedot). Jos lähdesivua ei kuitenkaan enää löydy niin ennemmin tai myöhemminhän siihen pitää uusi lähde etsiä. Toimimattomat aiheesta muualla -linkit saa poistaa suoraan. --Anr 20. joulukuuta 2010 kello 12.25 (EET)

Vanhentuneet linkit voi merkitä mallineella {{vanhentunut linkki}}, joka linkittää tarvittaessa archive.orgiin. Jafeluv 20. joulukuuta 2010 kello 13.39 (EET)

Lähteen merkitseminen, kun alkuperäinen kirjoittaja on tuntematon

Artikkelin Godwin (jaarli) lähteissä on keskiaikainen Anglosaksien kronikka. Kun kirjoittaja on tuntematon, merkitäänkö lähde

Trans. G.N.Garmonsway: The Anglo-Saxon Chronicle. Great Britain: J.M.Dent & Sons Ltd, 1975

vai

Anglo-Saxon Chronicle,the. Trans. G.N.Garmonsway. Great Britain: J.M.Dent & Sons Ltd, 1975

Entä mikä on käytäntö painovuoden kanssa. Itse olen tottunut kirjoittamaan sen heti tekijän nimen jälkeen. Hirsjärvi-Remes kehottaa käyttämään yhtäja samaa merkitsemistapaa läpi kirjoituksen. Onko Wikillä jokin sovittu merkitsemistapa, vai saako jokainen kirjoittaja johdonmukaisesti käyttää itse valitsemaansa systeemiä? --Lmaa 21. joulukuuta 2010 kello 00.32 (EET)

Kun käytät Malline:Kirjaviitettä, eri parametrit tulevat samaan järjestykseen kuin muillakin mallineen käyttäjillä, ja jos järjestyksen muuttamisesta sovitaan, mallinetta käyttävät sivut muuttuvat samalla tavalla. Tuon Trans-tekstin laittaisin selite-parametriin, en tekijäksi. --Tappinen 21. joulukuuta 2010 kello 00.36 (EET)

The Anglo-Saxon Chronicle. (Translated by G. N. Garmonsway) London: J. M. Dent & Sons, 1975. ISBN 0-460-10624-4 (englanniksi) Kirjaviitteissä ei tarvita viittauspäivämäärää. --Thi 21. joulukuuta 2010 kello 01.01 (EET)

Kun on kyse suomenkielisestä Wikipediasta, teksti "Translated by" pitäisi suomentaa esimerkiksi muotoon "englanniksi kääntänyt" tai "kääntäjä". --Abc10 21. joulukuuta 2010 kello 07.29 (EET)

Ja vielä parempi olisi, jos mallineessa olisi "suomentaja"-kohdan lisäksi (tai jopa asemesta) kohta "kääntäjä". --Paappa 21. joulukuuta 2010 kello 08.54 (EET)

"Suomentaja" on kuitenkin niin vakiintunut termi, ettei sitä voi korvata kääntäjällä. Tarve muiden kielten kääntäjän nimelle on niin vähäinen, että sen voi lisätä Selite-kohtaan. --Abc10 21. joulukuuta 2010 kello 09.16 (EET)

Kiitos nopeasta vastauksestanne. Kirjaviite-mallinne on minulle uusi, selkiinnyttävä tuttavuus. Kuitenkin laittaisin esimerkissäni kirjan nimen muotoon Anglo-Saxon Chronicle, Theenkä The Anglo-Saxon Chronicle . Perusteena aakkostuksen helpottaminen. --Lmaa 21. joulukuuta 2010 kello 11.12 (EET)

Vielä diskografioista

(Siirretty täältä: Wikipedia:kahvihuone (käytännöt)/Arkisto 63, vanhempaa keskustelua)

Ihmeellinen asia asia etteivät säveltäjän ja sanoittajan sävellykset kuulu hänestä kertovalle sivulle. Ihan niin kuin kirjailijasta kertovalla sivulla ei mainittaisi hänen teoksiaan. Samoin diskografiaa voisi verrata näyttelijän elokuviin. Aika outoa olisi, jos näyttelijän sivuilla lukisi että näytellyt muunmuassa elokuvissa ja teatterissa, vaikka olisi kuuluisiakin leffoja tai näytelmiä plakkarissa. On myös varsin kummallista että joidenkin muusikoiden sivuilla diskografiat ja sävellys ym. tiedot saavat olla, ja tuskin kaikkia kukaan pystyy siivoamaankaan. Tässä kyseenalaisessa sivustossa Ari Pulkkisesta on sitä paitsi väärää tietoa suomen äänitearkiston sivuilla, joten senkin osuuden voisi sitten poistaa, jos kerran poistamaan aletaan. Vertaamalla äänitearkiston tietoja levynkansitietoihin voi tarkistaa nämäkin asiat.--Ketshup 21. joulukuuta 2010 kello 06.54 (EET)

Lähde mallineessa

Ajattelin varmistaa, että kai tälläisen mallineen (lähdeviite tulee mallineen mukana) käyttö on sallittua (esimerkki toteutuksesta)? -Henswick ¹ 22. joulukuuta 2010 kello 12.29 (EET)

Vastaavia löytyy tästä luokasta. Yleensä nuo mallineet eivät sisännä ref-tageja, jolloin ne ovat hieman monipuolisempia koska niitä voi laittaa myös Aiheesta muualla -osioon. --Jisis 22. joulukuuta 2010 kello 13.16 (EET)

Pääsiäismunalinkki pelkästä vuosiluvusta väestönlaskenta-artikkeliin ei varmaan ole paras mahdollinen ratkaisu. Mieluummin "vuoden 2000 väestönlaskenta" kuin "vuoden 2000 väestönlaskenta". Jafeluv 22. joulukuuta 2010 kello 14.06 (EET)

Arkkitehtiluokat

Ashoka innostui tyhjentelemään arkkitehtiluokkia: Keskustelu käyttäjästä:Ashoka#Luokkien_tyhjent.C3.A4minen. Kommentteja kaivattaisiin luokkien tarpeellisuudesta vaikkapa täällä kahvihuoneessa. --Otrfan 23. joulukuuta 2010 kello 22.23 (EET)

Nyt loppuu tälläinen venkuilu. Pannaan asia kahvihuoneeseen ihan sama kun mennään kabinettiin ja päätetään siellä asioista suljetuin ovin. Minusta pienet luokat olisi syytä poistaa sillä tieto löytyy kuitenkin pääartikkelista. WIKIPEDIAN YLLÄPITÄJÄ ELIITTI ON RÖTÖSTELLYT TARPEEKSI. JOULU 2010 ON MUUTOKSEN AIKA JA 2011 ALKAA RÖTÖSHERROJEN JAHTI. Otrfan uhkaa estolla. Ashoka on valmis keskustelemaan asiasta omalla keskustelusivullaKeskustelu käyttäjästä:Ashoka#Luokkien_tyhjent.C3.A4minen--Ashoka 23. joulukuuta 2010 kello 22.29 (EET)

Muutos voisi alkaa Ashoka-Hertzlistä, joka on jo kauan seuraamuksetta vandalisoinut Wikipediaa. --Esamatti1 23. joulukuuta 2010 kello 22.36 (EET)

Olen samaa mieltä että Ashokan olisi kannattanut ottaa asia puheeksi ennen luokkien tyhjentämistä mutta minusta luokat ovat ihan turhia. P.S.: Minusta on epäasiallista kutsua käyttäjää joksikin muuksi käyttäjäksi ilman todisteita. –Crimson Cherry Blossom™ 23. joulukuuta 2010 kello 22.42 (EET)

Eipä luokkien tarpeellisuudesta pysty paljon mitään sanomaan, kun ne on tyhjennetty. Kun sama on tehty useammalle arkkitehdille peräkkäin, muutoshistoriastakaan ei juuri saa osviittaa käymättä muutoksia yksitellen läpi. Lienee parasta olisi palauttaa tilanne entiselleen ja miettiä luokkien tarpeellisuutta sen jälkeen uudelleen. --Care 24. joulukuuta 2010 kello 19.27 (EET)

Sehän se unohtui tuossa hässäkän keskellä. Pitääpä palautella Ashokan muokkaukset. Ashokalta on ilmeisesti tulossa uusi käytäntöehdotuskin henkilöluokkia koskien, mitä mielenkiinnolla odottelen. Ylläpitäjien pitäisi Ashokan mukaan äänestää käytäntöehdotuksesta IRC-galleriassa. Mitenkähän tuo onnistuu :) edit: nyt pitäisi luokkien olla suurin piirtein palautettu ennalleen. --Otrfan 24. joulukuuta 2010 kello 19.38 (EET)

Ei tällä kyllä ylläpitäjyyden kanssa ole mitään tekemistä, koska käytännöt määrittelee yhteisö ylläpitäjyydestä riippumatta ja nytkin useat keskusteluun osallistujat (sekä esitettyä muutosta kannattaneista että vastrustaneista) ovat ei-ylläpitäjiä. Ongelma voi olla se, että monista tärkeistäkin kysymyksistä keskustelussa sattuvat kantansa lausumaan vain kovin harvat, varsinkin jos kysymys sattuu olemaan spesifi ja epäpopulääri, ja tämä voi olla todellinen ongelma. Itse luokittelusta taas kannattaisi ehkä verrata esim. en-wikiin, jossa toisin kuin fi-wikissä tietyissä tapauksissa luokassa voi olla vain alaluokan pääartikkeli mutta ei alaluokkaa ja tietyissä tapauksissa molemmat, ja tapausten kriteeri oli määritelty jollain englannin kielen adjektiivilla, jota en kyennyt suomentamaan (joku kyllä jossain keskustelussa tuon kriteerimäärittelyn suomensikin, mutta olen jo unohtanut miten se meni). Eli sen nyt voisi ainakin ensimmäiseksi suomentaa, jos tästä halutaan keskustella. Mutta jos tuolle kyseiselle englannin kielen adjektiiville ei edes ole suomennosta, niin kriteeri voi olla ehkä vaikea hahmottaa. Joka tapauksessa muutoksia nykyiseen käytäntöön nähden ei pitäisi tehdä ilman keskustelua, koska se ei ole tapa, jolla tässä kuuluisi edetä, koska nyt sentään on joku käytäntö, jonka kaikki tietävät, ja muutoksia on perusteltua tehdä vasta kun on jossain määritelty mitä muutetaan ja millä kriteereillä. --Urjanhai 25. joulukuuta 2010 kello 12.53 (EET)

Jos vielä pistäisit linkin tuohon ohjeeseen, niin voisin tutkailla, mikä tuo adjektiivi oikein on...--Nedergard 25. joulukuuta 2010 kello 13.11 (EET)

En enää muista. Joskus kun olin en-wikissä tähän törmännyt, kyselin fi-wikin kahvihuoneessa, mutta en enää muista tarkemmin. Arkistoja selaamalla saattaisi ehkä löytyä. Joku en-wikiä tunteva voisi myös ehkä löytää sieltä suoraan.--Urjanhai 25. joulukuuta 2010 kello 13.19 (EET)

Olisikohan kyseessä en:Wikipedia:Categorization#Non-diffusing_subcategories? Näin äkkiseltään en muuta löytänyt...--Nedergard 25. joulukuuta 2010 kello 13.42 (EET)

Se muistelemani adjektiivi taisi olla samassa listassa tuon alapuolella oleva "eponymous categories". Kumpaakaan en pysty ilman sanakirjaa suomentamaan, enkä ole varma pystyisinkö edes sanakirjan kanssa.--Urjanhai 25. joulukuuta 2010 kello 19.14 (EET)

Eponymous=eponyymi= (kreik. eponymos 'nimen antava'), se, jonka mukaan jokin muu on saanut nimensä; esim. junalat, jotka antoivat nimensä kaupungeille tai Ateenassa heimokuntien sankarit. (Sivistyssanakirja, toimitus Matti Eskola, Tuula Kaurinkoski, Kaarina Turtia. Otava, Osuuskunta Informaatiokirjakauppaa varten, 8. painos, Keuruu 1998. Htm 26. joulukuuta 2010 kello 02.50 (EET)

Video lähteenä jossa on TV-aseman logo

Mitenkäs artikkelissa Dambisa Moyo olevat lähteet no 9 ja 10, eikös ne ole meille sopimattomia youtube videoita koska niissä on TV-aseman logo kuvassa--Musamies 26. joulukuuta 2010 kello 09.13 (EET)

Miten TV-aseman logo tkee lähteestä sopimattoman? Ennemminkin kannattaisi kysyä, onko ko. henkilö saanut luvan näiden videoiden julkaisuun. youtubesta tai kotisivuilta ei nopealla vilkaisulla löydy mainintaa asiasta.--Nedergard 26. joulukuuta 2010 kello 09.34 (EET)

Suoran tekijänoikeusrikkomuksen kannalta? Ei, koska ei me näytetä videoita täällä eikä Wikipediassa oleva tekstinpätkä riko mitenkään tekijänoikeuksia. Noin muuten niin ei sitä oikein voi tietää tekeekö Dambisa Moyo itse tekijänoikeusrikkomuksen levittämällä omalla virallisella youtube-kanavallaan videoita tv-ohjelmista joissa itse esiintyy puhujana, mutta lähtisin oikeastaan siitä että kansainvälisen tason ekonomisti on osannut huolehtia tekijänoikeuksista ja hänen kannaltaan videot voivat hyvinkin olla myös fair-usen piirissä. --Zache 26. joulukuuta 2010 kello 09.37 (EET)

Kohteella ei ole tekijänoikeutta. Oikeudet omistaa tv-asema tai tv-asemalle ohjelman tehnyt yritys. Tekijänoikeuksia rikkoviin sivustoihin linkittäminen on käsitykseni mukaan Wikipediassa kielletty. --Abc10 26. joulukuuta 2010 kello 15.32 (EET)

Hyvin yksinkertainen tapa ratkaista tuo on kysyä lupa, että saako esiintyjä käyttää ohjelmaa omilla sivuillaan. Tuo ei ole edes hirveän harvinaista. Eikä meillä sinänsä ole mitään keinoa selvittää tuota jollei sitten lähdetä kyselemään youtube kanavan ylläpitäjältä. --Zache 26. joulukuuta 2010 kello 16.00 (EET)

Minun käsittääkseni lähtökohtaisesti ei oleteta että lupa on, vaikka sitä ei sivulla ole millään tavalla ilmoitettu. Wikipedian ei ole tarkoitus levittää tekijänoikeusrikkomuksia eikä kannustaa niiden tekemiseen vaan päin vastoin pitää tarkasti kiinni niiden noudattamisesta, kuten aiemmin on huomioni mukaan tehtykin. Toivon ettei kukaan käyttäjä ymmärtämättömyyttään lähde ajamaan tilannetta toiseen suuntaan. --Abc10 26. joulukuuta 2010 kello 17.00 (EET)

Jos me ei voida käyttää henkilön kansainvälisesti tunnetun ekonomistin itse jakamiaan haastatteluja lähteenä siksi että se VOI olla copyvio niin se on ihan täysin päätöntä. Jos et huomannut niin nuo videot ovat myös hänen kotisivuillaan ja jos epäilyttää onko nainen tunnettu, niin hän on valittu Timen top 100 vaikutusvaltaisimmat ihmiset listalle. (lähde). Toiseksi ne youtube-linkit ovat lähteenä käytön kannalta epäoleellista koska me käytetään itse niitä haastatteluja lähteenä jotka ovat ihan valideja lähteitä vaikka youtube linkit poistettaisiinkin (eli reffi viittaisi tv-ohjelmaan). Tiedon tarkistamista linkkien poistaminen toki vaikeuttaa. --Zache 26. joulukuuta 2010 kello 18.55 (EET)

Mikä sitten estää linkittämästä hänen omille sivuilleen, jolloin ei tule kannustetuksi käyttämään You Tube -linkkejä, jotka yleisesti ottaen ovat tekijänoikeusrikkomuksia? --Abc10 26. joulukuuta 2010 kello 19.13 (EET)

Yksittäinen viite muista Wikipedioista

Mitä pitäisi merkitä lähteisiin/viitteisiin, jos otat artikkeliin jonkun yksittäisen kohdan vieraskielisestä Wikipediasta, mutta artikkeli ei kuitenkaan ole käännös? Kirjakas 27. joulukuuta 2010 kello 15.03 (EET)

Jos teksti on vieraskielisessä Wikipediassa suora lainaus, käytä lähdettä joka alkuperäisessä artikkelissa on annettu. Jos se ei ole suora lainaus vaan Wikipedian omaa tekstiä, herää kysymys miksi haluat käyttää sitä artikkelissa? Jafeluv 27. joulukuuta 2010 kello 15.10 (EET)

Jos sinne vieraskieliseen on merkitty lähde, se pitäisi tarkistaa (kirjalähteen voi löytää google booksista) ja käyttää sitä. Jos sielläkään ei ole lähdettä, tietoa kohdellaan lähteettömänä (vieraskielisen wikin lähteettömät tiedot eivät ole sen varmempia kuin suomenkielisenkään, ja wikipedia ei voi olla itsensä lähde). Yhteenvedossa voi toki mainita esim. "syntymävuosi de-wikin mukaan". --Tappinen 27. joulukuuta 2010 kello 15.13 (EET)

Alasivu artikkelisivulle?

de-wikissä huomasin, että siellä luodaan ahkerasti alasivuja artikkeleille, joihin liittyy paljon luettelomaista tietoa, esim. de:Oscar/Bester Film on de:Oscar-sivun alasivu. Onko tällainen käytäntö sallittu fi-wikissä?--Nedergard 1. tammikuuta 2011 kello 13.35 (EET)

Ei taida olla, aika omintakeiselta vaikuttaa. MediaWiki ei muuten käsittele kauttaviivan sisältäviä artikkelisivuja alasivuina samalla lailla kuin vaikka käyttäjäsivuja. Jafeluv 3. tammikuuta 2011 kello 01.52 (EET)

Kuten Jafeluv tuossa sanoo, tuo ei ole artikkelisivu vaan artikkeli nimeltä "Oscar/Bester Film". --Harriv 3. tammikuuta 2011 kello 10.00 (EET)

Elokuvan nimi?

Jos olen ymmärtänyt oikein, elokuvan nimistä kerrotaan fi.wikipediassa alkukielinen nimi ja mahdollisesti olemassa oleva suomenkielinen. Nyt eräs käyttäjä haluaa elokuvan englanninkielisen nimen ranskankieliseen elokuvaan Naissance des pieuvres, koska se on hänelle "tärkeä tieto". Tällaiseen en ole ennen törmännyt, vaikka olen muokannut elokuva-artikkeleita aika paljon. --Abc10 1. tammikuuta 2011 kello 14.07 (EET)

Tuon elokuvan kannalta se on tärkeä tieto. Miksi ihmeessä tuossa artikkelissa ei saisi olla olennnaista tietoa? --Seppo321 1. tammikuuta 2011 kello 14.07 (EET)

Tuo sinulle tärkeä tieto löytyy tarvittaessa en.wikipediasta tai IMDb:stä, kuten muidenkin elokuvien englanninkieliset nimet. --Abc10 1. tammikuuta 2011 kello 14.09 (EET)

Aivan käsittämätöntä, että tärkeää tietoa pitää tuhota Wikipedista jonkun yhden käyttäjä takia. Tuo elokuva tunnetaan kansanvälisesti nimellä Water Lilies, ei nimellä Naissance des pieuvres. --Seppo321 1. tammikuuta 2011 kello 14.11 (EET)

"Kansainvälisesti" ei näytä kuitenkaan kattavan italian- eikä venäjänkielisiä wikejä, joissa englanninkielistä nimeä ei näy. Linkki hyvään muunkieliseen lähteeseen (ruotsi, suomi, saksa) auttaisi perustelemaan tämänkin väitteen. --Tappinen 1. tammikuuta 2011 kello 14.14 (EET)

Miksi tuossa artikkelissa ei saisi olla tätä lausetta: Elokuvaa levitetään englanninkielisissä maissa nimellä Water Lilies. Aivan käsittämätöntä. --Seppo321 1. tammikuuta 2011 kello 14.20 (EET)

Kuten myös. Se ei paljon tilaa vie, mutta voi olla jollekin hyödyllinen tieto. Mielestäni Abc:n kommentin mukaan Wikipediasta voisi poistaa kaiken tiedon (Eli koko pedian), koska kaikki tieto löytyy jostain muualtakin. Toki voi olla joku kohta, jota ei löydy mistään muualta, mutta silloin se on uutta tutkimusta ja poistettava pedian käytännön mukaan!—Aku506  1. tammikuuta 2011 kello 14.27 (EET)

Pitääkö artikkeliin tasapuolisuuden nimissä lisätä myös venäjän ja kiinankielinen levitysnimi? En kannata englanninkielisen nimen mainitsemista erikseen - turhaa englantikeskeisyyttä. --ML 1. tammikuuta 2011 kello 14.33 (EET)

Alkuperäinen ja suomenkielinen nimi riittävät. Kaikki muut löytyvät IMDB:stä. ELONET tuntee myös vain alkuperäisen nimen.--Nedergard 1. tammikuuta 2011 kello 14.44 (EET)

Naissance des pieuvres -elokuvalla ei ole suomenkielistä nimeä, joten siinäkin mielessä Water Lilies -maininta tarvitaan. Jos kerran haluatte tehdä tuollaista tärkeän tiedon tuhoamista, niin poistakaa myös Fucking Åmål -artikelista vastaava lause: Elokuvaa markkinoitiin englanninkielisissä maissa vähemmän provosoivalla nimellä Show Me Love. --Seppo321 1. tammikuuta 2011 kello 14.58 (EET)

Alkuperäinen ja suomenkielinen nimi riittävät yleensä. Fucking Åmålissa tuo tieto on perusteltua, sillä alkuperäinenkin nimi on jo englanniksi, joten on ihan aiheellista mainita että sopivaisuussyistä sitä jouduttiin englanninkielisiin maihin muuttamaan. --Otrfan 1. tammikuuta 2011 kello 16.26 (EET)

Mutta tällä Naissance des pieuvres -elokuvalla ei ole suomekielistä nimeä, eikä sitä ole koskaan näytetty, eikä julkaistu Suomessa. --Seppo321 1. tammikuuta 2011 kello 16.34 (EET)

Jolloin siitä käytetään sen alkuperäistä nimeä, eikä henk. koht. kielimieltymysten perusteella sen englanninkielistä nimeä. --Otrfan 1. tammikuuta 2011 kello 16.37 (EET)

Water Lilies ei ole pelkkä englanninkielinen nimi, vaan elokuva tunnetaan kansanvälisesti Water Lilies -nimellä. --Seppo321 1. tammikuuta 2011 kello 16.38 (EET)

Minä tein kerran tällä tavalla. –Crimson Cherry Blossom™ 1. tammikuuta 2011 kello 16.43 (EET)

Ja IMDb:ssä lukee että Water Lilies on kansainvälinen nimi. –Crimson Cherry Blossom™ 1. tammikuuta 2011 kello 16.45 (EET)

IMDb:n mukaan elokuva tunnetaan lisäksi muun muassa Brasiliassa nimellä Lírios d'água, Kreikassa (translitteroituna) Noufara ja Saksan TV:ssä näytetty nimellä Unter Wasser, über Kopf. Jos noita nimiä alkaa artikkelissa luettelemaan, niin tyypilliseen Hollywood-menestyselokuvaan tulisi nimi yli 50 eri kielellä. --Otrfan 1. tammikuuta 2011 kello 16.46 (EET)

Ei niistä tule kuin muutama, kuten ylläolevassa linkissäni. –Crimson Cherry Blossom™ 1. tammikuuta 2011 kello 16.52 (EET)

Milläs satunnaisotannalla se muutama valitaan? Ja epäilenpä, että joku nuo mainitsemastasi artikkelista pian poistaa. --Otrfan 1. tammikuuta 2011 kello 16.55 (EET)

Ne on IMDb:stä ja tarkistettu muualtakin. –Crimson Cherry Blossom™ 1. tammikuuta 2011 kello 16.56 (EET)

Ei pidä unohtaa, että IMDB on englanninkielinen ja heille englanti = kansainvälinen. Muutin artikkelissa kansainvälisen englanninnikieliseen, joka on oikeampi.--Nedergard 2. tammikuuta 2011 kello 17.53 (EET)

Artikkelissa on nyt runsaasti lähteitä sille, että Water Lilies on kyseisen elokuvan kansainvälinen nimi (Elokuvan ohjaajalta ja Euroopan komissiolta). --Seppo321 2. tammikuuta 2011 kello 18.40 (EET)

Korjasin artikkelin nyt muotoon: Elokuva tunnetaan kansanvälisesti nimellä Water Lilies. Lähteillä varustettuna. --Seppo321 1. tammikuuta 2011 kello 16.48 (EET)

Kyllä nyt kelpaa. –Crimson Cherry Blossom™ 1. tammikuuta 2011 kello 16.58 (EET)

En olisi ihan varma vieläkään, sillä ns. kansainvälisiä nimiäkään ei pääsääntöisesti ole merkitty. Muutaman ulkomailla levityksessä olevan suomalaisen elokuvan vilkaisin (Kaurismäki etc.) ja niissä yhdessäkään ei englanninkielistä nimeä ollut. Eri asia sitten pitäisikö olla. --Otrfan 1. tammikuuta 2011 kello 17.11 (EET)

Vaikka pidänkin amerikankielestä ja amerikkalaisita elokuvista, joku raja sentään. Eli kannatan alkuperäistä nimeä ja lisäksi suomalaista jos sellainen on. Yllä olevissa kommenteissa pn hyviä perusteluja tälle mielipiteelle. --Kalmo 1. tammikuuta 2011 kello 19.35 (EET)

Ei ole tietoa mitä tuo kansainvälinen nimi tarkoittaa, ehkä sitä käytetään markkinoinnissa niissä maissa joissa ei osata mitään kieliä. Monissa elokuvissa on IMDb:ssä ns. kansainvälinen nimi, mutta niitä ei ole ollut tapana tuoda Wikipediaan. En ymmärrä mihin tämä englanninkielisen nimen tyrkyttäminen perustuu. Jos ei osaa lausua ranskankielistä nimeä, sitten ei osaa, sille ei voi mitään. Wikipedian luokassa Ranskalaiset elokuvat on 200 elokuvaa, enkä mitenkään soisi että niille ruvetaan antamaan englanninkielisiä nimiä (paitsi ne kansainväliset tuotannot, joilla sellainen on). On häpeäksi, jos ei eurooppalainen kieli kelpaa eurooppalaisessa maassa. Ehkäpä joku poistaa sen anglismin sieltä, jotta meidän ei tarvitse hävetä. --Abc10 1. tammikuuta 2011 kello 17.16 (EET)

Kansainvälinen nimikin on hyvä tietää. Esimerkiksi Göteborgin elokuvajuhlien ruotsinkielisellä sivulla ei mainita ranskankielistä nimeä lainkaan, vaan ainoastaan kansainvälinen nimi Water Lilies. Olen samaa mieltä eurooppalaisuudesta, mutta englannin kielihän onkin ranskan kielen tavoin hieno eurooppalainen kieli, tosin germaaninen. ¬Antilope 2. tammikuuta 2011 kello 17.31 (EET)

Elokuvan nimi Naissance des pieuvres on muuten suomeksi 'tursaiden syntymä'. --Abc10 1. tammikuuta 2011 kello 17.31 (EET)

Hienoa, että 3 lauseen artikkeli on näinkin hyvin lähteistetty. Toivottavasti aiheesta kirjoitetaan samalla innolla kunnon artikkeli.--Nedergard 2. tammikuuta 2011 kello 18.42 (EET)

Voin luultavasti kirjoittaa lisää, kun katson tuon elokuvan uudelleen lähipäivinä. Tietysti lähteillä varustettuna. --Seppo321 2. tammikuuta 2011 kello 18.45 (EET)

juonipaljastus käytössäKommentin jätti Makru (keskustelu – muokkaukset)

Eston kiertämisen palkitsevuus.

Uusivuosi sai taas erään vuoden estossa olevan käyttäjän aktivoitumaan ja jatkamaan "luokkataisteluaan" ja artikkelien väsäämistä eri ip:illä. Tästä vuosia jatkuneesta toiminnasta herää kysymys siitä onko estolla mitään merkitystä, jos sitä saa halutessaan kiertää mielin määrin. Se että "sisään saatuja" muutoksia ja artikkeleja ei poisteta, tuntuu yllyttävän sääntöjen jatkuvaan rikkomiseen. Esitän siis keskustelua siitä, pitäisikö estossa olevan kierto-muutokset poistaa saman tien sisällöstään riippumatta. Nykykäytännöllä estojen asettaminen näyttää merkityksettömältä näennäistoimelta, joka lähinnä yllyttää kiertoyrityksiin.--J 5. tammikuuta 2011 kello 20.28 (EET)

Estoa kiertämällä tehdyt muutokset voidaan nykykäytännönkin mukaan ilman sen kummempia perusteita palauttaa ja uudet artikkelit merkitä roskaksi. Muokkausten sisältö lienee kuitenkin ratkaisevaa, eikä estettyjä käyttäjiä toisaalta kuitenkaan millään keinolla saada kokonaan pidettyä poissa, jos tosissaan haluavat muokata. -Ochs 5. tammikuuta 2011 kello 20.34 (EET)

Auru Arosta ilmeisesti kysymys? Estoa kiertämällä tehdyt muokkaukset voidaan tarvittaessa kumota. Mikäli muokkausten säilyttäminen motivoi eston kiertoon, niin niiden kumoaminen on tarvittavaa. Lisäksi Aron muokkaukset ovat usein varsin kyseenalaisia, joten niiden kumoaminen on siinäkin mielessä perusteltua. Kipparikin on taas kierrellyt estoa viime päivinä, joten niitäkin muokkauksia voisi kumoilla samoin perustein. Estän IP:n kunhan ehdin. Molemmissa tapauksissa viimeaikaiset estonkierrot on tehty julkisilla koneilla, joten siinä on pieni kynnys asettaa pitkää estoa yhden käyttäjän takia. --Otrfan 5. tammikuuta 2011 kello 23.21 (EET)

Kyseinen käyttäjä, kaikesta päätellen juuri A.A., näyttää pitävän muokkausten säilymistä "saavutettuna etuna", joka tuntuu innostavan jatkamaan eston kiertoa ja kommenttipyynnön päätöksen rikkomista. Kommenttipyynnöstä myös ilmenee julkisten koneiden käytön olevan täysin harkittu strategia eston ylläpitämistä vastaan - tuon voisi ilmeisesti tulkita vandalismiksi? Koska touhu on jatkunut jo useita vuosia (kommenttipyyntökin jo 2008 heinäkuulta), niin mielestäni olisi syytä ryhtyä kumoamaan kaikki tehdyt muutokset ja poistamaan artikkelit, olivat ne sisällöltään tai laadultaan mitä hyvänsä. Muuta vaihtoehtoa ei näytä jäävän jäljelle. --J 7. tammikuuta 2011 kello 04.47 (EET)

Kannatan ja itse olen välillä AA:n muokkauksia kumoillutkin ja poistanut aloitettuja artikkeleita, erityisesti silloin kun muokkaustahti on ollut korkealla. Käyttäjä on kuitenkin melko helposti tunnistettavissa jo muutamasta muokkauksesta. --Otrfan 7. tammikuuta 2011 kello 04.55 (EET)

AA:lla on keskusteluvaade ja estoa kiertämällä tehdyt muokkaukset ei pelkästään voi, vaan pitää kumota. Oli kyseessä sitten "suunnistuskenttä", järjetön 27,000 -kohtainen malline tai vimpan päälle lähteistetty ja kieliopillisesti täydellinen, upea lisäys, tulee kaikki muutokset kumota jotka on tehty estoa kiertämällä. Parhaiten AA:n sukkanukkearmeijan saisi kuriin kun antaisi verrattain lyhyitä (1-7 päivää) estoja jolloin sukkanuken luomisen mielekkyys ei olisi samaa luokkaa kuin vuoden estossa. --Agony (┌∩┐(◣..◢)┌∩┐) 7. tammikuuta 2011 kello 08.27 (EET)

AA:n suhteen tilanne on muuttunut siinä mielessä, että enää ei tunnu olevan samaa IP-paljoutta käytettävissä kuin ennen. Harrivbotin proxyblokkailukin[10] tuntuu rajoittavan estonkiertomahdollisuuksia, eli ihan samaa häsellystä kuin ennen vanhaan ei yleensä estonkierron yhteydessä tapahdu. Yleensä muokkauksia tulee julkisilta koneilta melko lyhyen aikaa. Uusia tunnuksia AA ei (tietääkseni) ole luonut aikoihin, vaan on käyttänyt IP-osoitetta. Yleensä vielä osoitteita, jotka on estetty jo ainakin kertaalleen. Eli ihan niin paha tilanne ei ole kuin pari vuotta sitten. --Otrfan 7. tammikuuta 2011 kello 08.40 (EET)

Nimetön henkilö

Miten tulisi nimetä henkilöartikkeli, jos henkilön nimeä ei tiedetä? J.K Nakkila 6. tammikuuta 2011 kello 13.05 (EET)

Veikkaan, että jos henkilön nimi ei ole tiedossa, ei varmaan henkilö ole erityisen merkittävä. Viititkö valaista ongelmaasi esimerkillä? Gopase+f 6. tammikuuta 2011 kello 13.07 (EET)

Sillä nimellä mitä lähteissä käytetään. -Ochs 6. tammikuuta 2011 kello 13.08 (EET)

Omasta mielestäni yhdistämällä toistaiseksi siihen artikkeliin, jonka asiayhteydestä kyseinen henkilö on mahdollisesti wikimerkittäväksi tullut (esimekrkiksi rikos, perheenjäsen, kansantaiteen laji). Täsmennän, jos tarvitaan ja jos annat esimerkkejä. --Tappinen 6. tammikuuta 2011 kello 13.08 (EET)

Liettualainen ruhtinas, jonka arvellaan olleen ensimmäisiä suuriruhtinaita, mutta jota ei mainita lähteissä nimeltä. Minusta kyllä merkittävä, nimettömyys ei johdu merkittävyydestä vaan aikalaislähteiden tasosta. J.K Nakkila 6. tammikuuta 2011 kello 13.10 (EET)

Onko jokin luonnehdinta, joka erottaa hänet muista ajan suuriruhtinaista? Kirjoita hänestä vaikka ensin artikkeliin Liettuan suuriruhtinaskunta, niin on helpompi ottaa kantaa. -Ochs 6. tammikuuta 2011 kello 13.22 (EET)

Liettuan ensimmäinen suuriuhtinas ? Liettuan suuriruhtinas on nykyisin vain uudelleenohjaus, tuon voisi tietysti yhdistää myös siitä luotavaan uuteen artikkeliin, varsinkin jos ei ole aivan varmaa että kuka oli se ihkaensimmäinen. --Tappinen 6. tammikuuta 2011 kello 13.23 (EET)

Hänen ei tiedetä varmasti olleen suuriruhtinas. Ensimmäinen varma suuriruhtinas eli vasta myöhemmin. Henkilö on verrattavissa Žvelgaitisiin tai Daugerutikseen, mutta hänen katsotaan olleen näitä suuremmassa vallassa. J.K Nakkila 6. tammikuuta 2011 kello 13.30 (EET)

Eräs mahdollinen otsikko voisi olla Tuntematon liettualainen ruhtinas, mahdollisesti ajallisella täsmenteellä, jos merkittäviä on useampia. Mutta alkaa kyllä vähän vaikuttaa siltä, että omaa artikkelia ei kannata tehdä. Miten edes kuuluisi artikkelin määritelmälause? -Ochs 6. tammikuuta 2011 kello 14.42 (EET)

Kyseessä taitaa olla tämä Mindaugasin isä. Joka tapauksessa, kun ainoa tieto henkilöstä on se, että hänen kronikoissa kerrotaan (nimeä mainitsematta) olleen merkittävä ruhtinas, ei hänestä voi tehdä nimen mukaan artikkelia, ja vaikka voisikin, ei siinä olisi juuri sisältöä. Eikö olisi parempi tehdä tämän enWikipedian artikkelin (en:List of early Lithuanian dukes) tapainen kokooma-artikkeli näistä varhaisista ruhtinaista. Tuossa on kai aika kattavasti kerrottu yleistilanteesta ja ko. henkilöiden suhteista se mitä vähien lähteiden perusteella voidaan kertoa. Artikkeliin voisi myös linkittää Liettuan suuriruhtinaskunta -artikkelista jostain sopivasta kohdasta, jossa viitataan aikaisempaan tilanteeseen. Niistä henkilöistä, joista on enemmän kerrottavaa, voi linkittää henkilöartikkeleihin (esim. Žvelgaitis ja Daugerutis). Jos haluaa syvällisemmin käsitellä Mindaugasin isän nimeen liittyviä spekulaatioita voi tehdä artikkelin tästä Ryngoldista (joka siis ei ilmeisesti ole kyseinen Mindaugasin isä eikä ehkä edes todellinen henkilökään). --AB 7. tammikuuta 2011 kello 12.10 (EET)

Jos tällainen "nimetön" henkilö, jonka alkuperäistä nimeä ei tiedetä, olisi todella merkittävä, häneen viitattaisiin historiantutkimuksessa niin usein että hänelle olisi pitänyt keksiä jokin nimi tyyliin "ruhtinas x". Jos mitään nimeä tai edes kiertoilmaisua ei ole vakiintunut, niin IMHO ei tyyppi ansaitse omaa artikkeliaankaan.--Tanár 7. tammikuuta 2011 kello 13.53 (EET)

Miten henkilöön viitataan lähteissä? --Harriv 8. tammikuuta 2011 kello 18.30 (EET)

Vuosiartikkelien luokittelu

Miksi vuosiartikkelit ovat vuosisataluokkien alla sekä itsenään että alaluokkien kautta? Esim. artikkeli 1972 kuuluu sekä luokkaan Luokka:1900-luku että luokkaan Luokka:1972, joka on Luokan:1970-luku alaluokka, joka on Luokan:1900-luku alaluokka. --Lax 8. tammikuuta 2011 kello 17.06 (EET)

Se johtuu siitä, että Malline:Vuosisata on tehty niin, että se lisää artikkelin automaattisesti vuosisataluokkaan. En tosin ymmärrä miksi. Automaattiluokituksen voisi mielestäni poistaa. --Jisis 8. tammikuuta 2011 kello 17.23 (EET)

Näköjään automaattiluokituksen korjausta on ehdotettu jo vuonna 2005... --Lax 8. tammikuuta 2011 kello 18.04 (EET)

Kukaan ei ole vastustanut, eli varmaan voi toteuttaa.. --Harriv 8. tammikuuta 2011 kello 18.29 (EET)

Luokittelu

Huomasin että artikkeli Tuomari Nurmio oli muutamassa luokassa suoraan ja muutamassa luokassa luokan Luokka:Tuomari Nurmio kautta. Onko tässä suhteessa käytännössä tapahtunut muutosta, kun ainakin aiemmin olen ymmärtänyt että jos artikkelilla on oma luokka niin se on muissa luokissa vain oman luokkansa kautta eikä suoraan. (Tästähän on kyllä kai ainakin keskusteltu, mutta onko siitä tullut sen valmiimpaa?) --Urjanhai 8. tammikuuta 2011 kello 17.51 (EET)

Ainakin syntymä- ja kuolinvuosiluokat kannattaa lisätä suoraan artikkeliin eikä henkilön omaan luokkaan, jos niitä on tarkoitus käyttää sekalaisissa automaattisissa operaatioissa. --Silvonen 8. tammikuuta 2011 kello 18.15 (EET)

Ne olenkin ymmärtänyt tässä poikkeukseksi, mutta miten nuo muut?--Urjanhai 8. tammikuuta 2011 kello 18.36 (EET)

Luokittelukäytäntö pitäisi mielestäni muuttaa samanlaiseksi kuin en-wikissä, jossa artistien nimen mukaan nimetyt kategoriat kuuluvat ainoastaan yhteen luokkaan. Nykykäytäntö palvelee huonosti lukijaa, koska artikkelia koskevia luokkia ei voi suoraan selata artikkelista vaan joudutaan menemään "mutkan kautta". Lisäksi ei ole kovin johdonmukaista, että esimerkiksi Luettelo Tuomari Nurmion kappaleista kuuluu välillisesti luokkaan suomalaiset muusikot, koska se on luokassa Tuomari Nurmio. --Jisis 8. tammikuuta 2011 kello 18.25 (EET)

Tämä ei ole pelkästään muusikkoartikkeleiden ongelma. Yhtenä esimerkkinä luettelo Luettelo tasavallan presidentti Urho Kekkosen valtiovierailuista kuuluu välillisesti luokkaan suomalaiset urheilijat. -DragonMaster- 8. tammikuuta 2011 kello 18.34 (EET)

Juuri niin, vaikka esimerkkinä olikin artisti niin vastaavia kysymyksiä voi tulla esiin muussakin luokittelussa, kuten juuri tuo mainitsemasi.--Urjanhai 8. tammikuuta 2011 kello 18.36 (EET)

Ehdottomasti samaa mieltä Jisiksen kanssa. Nimikkoluokille on jostain syystä otettu poikkeuksellinen käsittely, joka tekee koko alaluokkasysteemistä epäloogisen. Jafeluv 8. tammikuuta 2011 kello 18.39 (EET)

Myös tällainen ongelma, että kun toisilla saman aihepiirin artikkeleilla on oma luokkansa ja toisilla ei, ne jakautuvat ikävästi kahteen eri luetteloon: luokassa Luokka:Suomalaiset muusikot on erikseen 174 muusikkoartikkelia ja kahdeksan muusikkoalaluokkaa. Jos tästä luokasta haluaisi etsiä vaikka Pelle Miljoonan, joutuisi käymään läpi sekä artikkelit että alaluokat. Myös nuo tarkentavat luokat on ryhmitelty samaan muusikkoalaluokkien kanssa, vaikkeivät ne ole mitenkään samaa sarjaa. --George Esayas^TM 8. tammikuuta 2011 kello 21.34 (EET)

Tästä oli jo keskustelun alkua yllä (Arkkitehtiluokat). Tässä käännös en-wikin ohjeesta:

Usein artikkelilla ja luokalla on sama (tai samankaltainen) nimi, esim. Urho Kekkonen ja Luokka:Urho Kekkonen. Tällaista luokkaa kutsutaan eponyymiluokaksi. Tavallisesti artikkeli itse kuuluu ko. luokkaan (ja pitäisi lajitella niin että se on artkkeliluettelon alussa). Pääartikkeliin voidaan linkittää myös Malline:Cat main -mallineella.

Ongelmana on, pitäisikö eponyymiluokan olla alaluokkana pääartikkelin luokissa vai ei. Loogisesti useimmissa tapauksissa näin ei tulisi tehdä (esm. Ranska kuuluu luokkaan Luokka:Euroopan valtiot, mutta Luokka:Ranska ei ole Eurooppalaisten valtioiden osajoukko). Käytännössä monissa luokissa on alaluokkina eponyymiluokkia, vaikka ne eivät ole luokan "todellisia" alaluokkia. Artikkelia ei pitäisi jättää pois jostain luokasta sillä perusteella, että sen eponyymiluokka on ko. luokan "alaluokka".

Jos eponyymiluokat luokitellaan pääartikkelista riippumattomassa luokitusjärjestelmässä, luokat on syytä linkittää keskenään Malline:Related category -mallineella. Esimerkkinä tästä ovat en:Category:American politicians ja en:Category:Categories named after American politicians.--Nedergard 9. tammikuuta 2011 kello 12.09 (EET)

Pistetään vielä tähän esimerkki Suomella ja Euroopan unionilla. Jos meillä on luokkahierarkia Järjestöt → Kansainväliset järjestöt → Kansainväliset poliittiset järjestöt → Euroopan unioni → Suomi, niin näistä eponyymiluokkia ovat "Euroopan unioni" ja "Suomi" joiden kohdalla luokkien sisällöt alkavat mennä kaikkeen muuhun kuin järjestöihin. (esim. catscan2-haku Euroopan Unioni-luokan alaluokista) Tms. Suomi pitää sisällään jo kaiken suomeen, suomen historiaan ja suomalaisuuteen liittyvän. Ja mikäli oikein ymmärsin niin ratkaisuna tässä ehdotetaan sitä, että Euroopan Unioni-luokkaan olisi luokiteltu "Suomi"-artikkeli "Suomi"-luokan sijaan jolloin kaikki Suomeen liittyvä ei päädy Euroopan Unionin alle. --Zache 9. tammikuuta 2011 kello 10.54 (EET)

Juuri noin. Euroopan unioni on kansainvälinen järjestö, mutta muut EU-luokassa olevat artikkelit eivät ole kv-järjestöjä vaan ainoastaan EU:n osia. EU-luokassa olisi siis vain jäsenvaltioiden artikkelit ja "related categorynä" jäsenvaltioluokat (tai linkki luokkaan "EU-valtioiden mukaan nimetyt luokat" tms).--Nedergard 9. tammikuuta 2011 kello 12.09 (EET)

Esimerkit voivat vähän ontua, koska meillä ei tuota järjestelmää ole käytössä. En-wikin pääeponyymiluokka on en:Category:Eponymous categories - sitä voi selailla ja katson miten tuolla ne on järjestetty. Itse kannattaisin myös tämän käyttöönottoa.--Nedergard 9. tammikuuta 2011 kello 06.57 (EET)

Joo, on hyvä idea päästä noista pääluokkahässäköistä eroon, koska se yksinkertaistaa meidän luokittelua ja helpottaa luokkien käyttöä huomattavasti. Kannatan siis. --Zache 9. tammikuuta 2011 kello 11.05 (EET)

Mun mielestä vanha periaate on ihan selvä ja toimiva. Eli jos artikkelilla on oma luokka, niin artikkeli kuuluu vain omaan luokkaansa. Mutta jos tilanne on se, että sitä on jotenkin vaikea ymmärtää, niin kai pitää sitten miettiä muita ratkasuja. Gopase+f 9. tammikuuta 2011 kello 11.30 (EET)

Ja ainakin jos nykyistä menettelyä muutetaan, pitää tarkasti määritellä mitä, miten ja minkä mukaan muutetaan. Esim. tuo eponyymijuttu oli niin vaikea, että siitä ei suomennettunakaan saanut tolkkua ennen kuin vasta alempana esitettyjen esimerkkien avulla (arvatenkin siksi että englannin kielen sanalla "eponymous" ei taida olla suomenkielistä vastinetta, tai ainakaan sitä tuossa ei oltu onnistuttu suomentamaan). Eli jos ainoana määritelmänä on sivistyssana, pitäisi vielä määritellä mitä se sivistyssana tarkoittaa.--Urjanhai 9. tammikuuta 2011 kello 13.00 (EET)

Nopeasti en mitään suomenkielistä vastinetta löytänyt. Sivistyssanakirjan mukaan "Eponymous=eponyymi= (kreik. eponymos 'nimen antava'), se, jonka mukaan jokin muu on saanut nimensä" eli eponyymiluokka on luokka, joka on saanut nimensä jonkun/jonkin mukaan (tuskinpa edes keskiverto englanninkielinen lukija ymmärtäisi tätä ilman esimerkkejä...). Jonkinlaisena yhteenvetona keskustelusta esiin tulleista ongelmista:

• pääartikkelin luokituksen kautta luokan jotkut artikkelit "joutuvat" epäloogisiin luokkiin (vrt. yllä Kekkosen valtiovierailut ja Suomen urheilijat)
• periaatteen "jos artikkeli on alaluokassa, se ei voi olla yläluokassa" mukaisesti käyttäjä joutuu selaamaan kahta luetteloa: alaluokkaluetteloa ja artikkeliluetteloa.--Nedergard 9. tammikuuta 2011 kello 14.34 (EET)

Yllä mainitsemistasi ylempi "ongelma" eli tilanne "Luettelo tasavallan presidentti Urho Kekkosen valtiovierailuista kuuluu välillisesti luokkaan suomalaiset urheilijat" on tietysti epälooginen, mutta onko siitä käytännössä mitään haittaa? Alempi ongelma taas on minusta aika vähäinen, ja luokkien selaamiseen tottuneelle käyttäjälle en näe siinä juurikaan lisätyötä. -Ochs 9. tammikuuta 2011 kello 21.52 (EET)

Epäloogisuus on haitta sinänsä, sillä kaikkien lukijoiden ei voi odottaa tuntevan Wikipedian luokittelukäytäntöjä ja lukijoitahan varten luokat nimenomaan ovat olemassa. Pikemminkin varmaan kysymys kuuluu, onko nykyisestä "epäloogisesta" tavasta jotakin hyötyä ehdotettuun malliin verrattuna. Jafeluv 9. tammikuuta 2011 kello 22.00 (EET)

Niin mutta mitä todellista haittaa nykytilanteesta on satunnaiselle lukijalle tai muokkaajalle? Ehdotettu malli on iso muutos - kannattaako siihen ryhtyä, jos ainoa hyöty on, että luokkarakenne näyttää loogisemmalta. Ei tavallinen käyttäjä mieti luokkahierarkioita ylimmältä tasolta alimmalle. En toistaiseksi vastustakaan muutosta, mutta missä on pihvi? -Ochs 9. tammikuuta 2011 kello 22.08 (EET)

Satunnainen lukija hyötyisi muutoksesta siten, että esimerkiksi artikkelissa Juha Vainio artikkelia koskevat luokat tulisivat näkyviin itse artikkeliin. Kaikki eivät välttämättä tiedä, että ne ovat Juha Vainio -luokan alla. Edistyneemmät käyttäjät puolestaan hyötyvät siten, että kun luokkarakenne on loogisempi, on mahdollista tehdä tarkempia CatScan-hakuja. Lisäksi luokittelutapa on käytössä parissakymmenessä muussakin wikissä mukaan lukien kaikki isot wikit. Luokittelujen vertailu wikien välillä helpottuisi. --Jisis 9. tammikuuta 2011 kello 22.15 (EET)

Mihinkäs luokkiin luokka Juha Vainio sitten kuuluis? Gopase+f 9. tammikuuta 2011 kello 23.10 (EET)

Pelkästään Luokka:Muusikoiden mukaan nimetyt luokat. --Jisis 9. tammikuuta 2011 kello 23.17 (EET)

Ja Z-tyyppiset luokkahierarkiat jossa suhteellisen alhaalla luokkahierarkiassa olevalla luokalla on alaluokkanaan ylätason luokka joka luokittelee luokan alle lähes kaiken. Esimerkki kansainväliset poliittiset järjestöt luokka jonka alaluokkana on Suomi ja siitä edelleen lähes kaikki mahdollinen suomeen liittyvä. --Zache 9. tammikuuta 2011 kello 14.41 (EET)

Ylläolevassa tapauksessa pitäisi politiikkaluokassa olla maakohtainen (politiikka-) artikkeli, ei maakohtainen jättiluokka. Pitke 9. tammikuuta 2011 kello 19.55 (EET)

Pitäisikö artikkeli jakaa kahteen osaaan

Eikös artikkeli Are You Ready pitäisi jakaa kahteen osaan, eihän meillä ole albumipuolellakaan tälläisiä kokooma-artikkeleita--Musamies 9. tammikuuta 2011 kello 22.29 (EET)

Samasta kappaleestahan on kysymys, se on vain julkaistu useampaan kertaan. St. Louis Blues on julkaistu yli 600 kertaa mutta tuskin lienee järkevää tehdä jokaisesta omaa artikkelia, vai mitä? :) Jafeluv 9. tammikuuta 2011 kello 22.48 (EET)

Ehdottomasti pitää jakaa. Jos yllämainittuun St. Louis Blues lisättäisiin vaikka vain joka sadas kappaleesta oman coverinsa julkaissut olisi artikkeli lukukelvoton. Tottakai alkuperäiskappaleessa pitää mainita artistit jotka ovat tehneet coverin kappaleesta mutta artistin coverista kertova osio pitää erottaa omaksi sivuksi / albumin alle jossa cover on julkaistu. --Agony (┌∩┐(◣..◢)┌∩┐) 9. tammikuuta 2011 kello 23.06 (EET)

Artikkelissa mainitaan jo ainakin 8 eri versiota, ja ajattelin lisätä siihen vielä maininnan muutamasta tärkeimmästä. Kaikkien julkaistujen singlejen listaaminen ei tietosanakirja-artikkelissa liene mitenkään mielekästä. Jafeluv 9. tammikuuta 2011 kello 23.14 (EET)

Tuolla lailla artikkeliin upotettuna toki (kyseessä on kuitenkin osa kappaleen historiaa). Sitä vastoin modernin popparin toissapäivänä julkaisema sinkku cover ei ole kuin korkeintaan yhden rivin arvoinen maininta otsikon "Kappaleesta oman coverinsa tehneet artistit" alla. --Agony (┌∩┐(◣..◢)┌∩┐) 9. tammikuuta 2011 kello 23.25 (EET)

Single vs. kappale -aiheesta oli muuten aiemmin keskustelua täällä. Jafeluv 9. tammikuuta 2011 kello 23.14 (EET)

Darn, missasin mun lempiaiheen ja nyt se on jo arkistossa...koskakohan ihmiset oppii singlen ja kappaleen eron: kappale = 1, single = 1-12 (juu-u, musiikkipuolen web-sivua kehittäessäni törmäsin 12-raitaiseen sinkkuun: sama kappale oli originaalina, karaokeraitana, radioedittinä ja vaikka minä remixinä mutta levy-yhtiön määritelmä kyseiselle letulle oli: single). Kannatan siis tarkennetta (kappale) kun puhutaan kappaleesta ja tarkennetta (single) kun puhutaan levystä (monestihan single = kappale mutta aina näin ei ole). --Agony (┌∩┐(◣..◢)┌∩┐) 9. tammikuuta 2011 kello 23.25 (EET)

Jepjep. Tuossa keskustelussa päädyttiin(?) siihen että mieluummin tehdään kappaleartikkelit esim. singlen A- ja B-raidalle (jos singlellä sattuu olemaan kaksi merkittävää kappaletta) eikä singleartikkelia ollenkaan. Tai jos B-osa ei ole merkittävä niin kappaleartikkeli A-osasta jossa mainitaan että kappale julkaistiin singlenä jonka B-raita oli kappale sejase. Tai siis näin ainakin itse ymmärsin, joku voi toki olla eri mieltä. Jafeluv 9. tammikuuta 2011 kello 23.28 (EET)

Pitäisikö jotkut uudelleenohjaukset suojata

Pitäisikö jotkut uudelleenohjaukset suojata meillä siten että ohjattuun nimeen ei voisi kirjoittaa artikkelia.

Oletetaan tapaus että joku kirjoittaa artikkelin joka yhteisellä päätöksellä päätetään uudelleenohjata artikkeliin B, pitäisikö sivu suojata niin että uudelleenohjausta ei voi poistaa.

Oletetaan tapaus että joku tekee artikkelin joka on pääartikkeli ja tekee myös uudellenohjauksen toisesta nimestä pääartikkeliin. Sitten aika kuluu ja joku päättää tehdä uudellenohjauksesta oman artikkelin joka sitten voi joutua merkittävyys kyseenalainen tai että joku huomaa ja palauttaa sen uudelleenohjaukseksi.

Pitäisikö tällaisia uudelleenohjauksia suojata--Musamies 13. tammikuuta 2011 kello 10.17 (EET)

Tuli päänsärkyä tuota lukiessa, mutta toki uudelleenohjauksia voidaan suojata tarvittaessa. Uudelleenohjauksia on välillä suojattu ja joidenkin sivujen luominen on estetty kokonaan. Ihan tapauskohtaista. --Otrfan 13. tammikuuta 2011 kello 10.22 (EET)

Akronyymien käyttö artikkelin nimessä

Onko suomenkielisellä Wikipedialla mitään käytäntöä akronyymin käyttämisestä artikkelin nimenä? Käytännössähän kaikilla kolmikirjaimisilla lyhenteillä on vähintään kolme eri merkitystä jolloin mielestäni olisi perusteltua suositella artikkelin nimeksi avattua nimeä akronyymin sijaan eikö? Ja akronyymille suositelluin sisältö olisi täsmennyssivu. Luonnollisesti tässä on poikkeuksia: jos joku puhuu National Hockey Leaguesta menee jopa pahimman luokan urheiluhullulla aikaa useita sekunteja ennen kuin tajuaa että kyse on NHL:stä mutta tällaisia poikkeuksia ei ole kovin montaa. Lisäksi tällä vältettäisiin mahdollinen kiista esim. siitä onko akronyymin MSG tunnetuin merkitys Madison Square Garden vai Michael Schenker Group. --Agony (┌∩┐(◣..◢)┌∩┐) 14. tammikuuta 2011 kello 22.20 (EET)

Juu, juuri näin uskoisin sen olevan. Artikkelin nimi voi olla pitkä ja vaikea (kuten National Hockey Leagye), mutta leipätekstissä voidaan käyttää lyhennettä etenkin jos se on vakiintunut. Pitke 14. tammikuuta 2011 kello 23.37 (EET)

Näin itsekin uskoisin sen olevan mutta nythän Ohje:Artikkelin nimi sanoo aluksi "Lyhenteet ovat yleisimmän kirjoitusasunsa mukaisesti, vaikkakin lyhenteiden käyttöä artikkelien nimissä tulisi välttää." ja kohta perään "Mikäli käsitteelle ei ole vakiintunutta suomenkielistä termiä (esim. HTTP), käytä artikkelin nimenä vieraasta kielestä tulevaa lyhennettä, älä vieraskielistä aukikirjoitettua lyhennettä.". Tämä on omiaan sekoittamaan pienten muokkaajien päätä koska ohje käytännössä pakottaa artikkelit muotoihin TLA (täsmenne) kun ohje voisi neuvoa laittamaan akronyymin TLA sijasta Three Letter Acronym. En ehkä näe metsää puilta mutta miksi lyhenteiden käyttöön patistetaan jos käsite on avattuna vieraskielinen? Ainakin englannin osalta tästä rajoitteesta tulisi luopua sillä englanti on nykyisin lingua franca ja englannin välttelyyn ei ole järkeviä perusteita. --Agony (┌∩┐(◣..◢)┌∩┐) 15. tammikuuta 2011 kello 11.38 (EET)

NHL:n kohdalla varmaan suurin syy sille, että otsikko on NHL, on, että enin osa linkeistä NHL viitannee siihen. Muuten ei voida lukijan olettaa tietävän sitä valmiiksi. Sama varmaan pätee muihinkin jonkin asian harrastajille "itsestään selviin", mutta asiaa harrastamattomille tuiki tuntemattomiin lyhenteisiin, joihin kuitenkin on kyseisen harrastuksen ansiosta paljon linkkejä juuri tässä merkityksessä.--Urjanhai 15. tammikuuta 2011 kello 15.55 (EET)

Samaa mieltä kuin Urjanhai. Ainakin 75 % suomalaisista ei tiedä mitään jääkiekosta eikä ole kiinnostunut urheilusta toisin kuin Wikipedian artikkelien ja Hesarin urheilusivujen määrän perusteella voisi luulla. --Ulrika 15. tammikuuta 2011 kello 16.03 (EET)

Siihen nähden, että kolmasosa Suomen kansasta on tapittanut jääkiekkoa televisiosta erinäisten maajoukkueotteluiden ajan, väitteesi kuulostaa aika hurjalta. Iivarius 16. tammikuuta 2011 kello 03.48 (EET)

Aika hurjalta kuulostaa tuo sinunkin väitteesi, ja vielä hurjemmalta että kaikki tapittajat tietäisivät mikä on NHL. -==> Ulrika 16. tammikuuta 2011 kello 09.28 (EET)

En väittänytkään, että maajoukkueen ottelujen katsojat kaikki tietäisivät, mikä NHL on, mutta varmasti suurehko osa - NHL-vahvistusten tuleminen MM-kisoihin kuitenkin on jokakeväinen puheenaihe. Ja mitä katsojalukuihin tulee, ne löytyvät Ylen katsojalukutilastoista ihan hyvin: keskimääräinen Suomen ottelu arvokisoissa kerää katsojia vajaan miljoonan, ratkaisu- ja etenkin mitaliottelut puolentoista ja kahden miljoonan välimailta. Jopa "merkityksetön peli" Kanadaa vastaan MM-kisoissa 2009 sai noin 1,6 miljoonaa katsojaa [11]. Joten on vaikea uskoa ilman mitään todisteita, että kolme neljäsosaa suomalaisista ei tietäisi jääkiekosta mitään, ja vielä vaikeampaa ajatella, etteivät olisi kiinnostunet urheilusta, kun sitä on kuitenkin olemassa pöytätenniksestä judon kautta jalkapalloon. Iivarius 16. tammikuuta 2011 kello 16.43 (EET)

NHL kuuluukin näihin harvoihin poikkeuksiin (kuten myös HTTP). Mutta entäs IHF? CAS? NGA? GPL? Kaikilla näillä on englanninkielinen vastineensa mutta ohjeistomme pakottaa nämä artikkelit akronyyminimelle vain koska aukikirjoitettuna ulosanti ei olekaan suomea vaan lingua francaa. --Agony (┌∩┐(◣..◢)┌∩┐) 15. tammikuuta 2011 kello 17.09 (EET)

Ja tietenkin tulee huomata että rekursiivisia akronyymeja (PHP: Hypertext Preprocessor, GNU's Not Unix ym.) ei ole järkeä kirjoittaa auki sillä joku neropatti vain keksisi siirtää artikkelin nimelle PHP: PHP: PHP: PHP: PHP: PHP...: Hypertext Preprocessor. Lähinnä hakusessa siis on tuon "Mikäli käsitteelle ei ole vakiintunutta suomenkielistä termiä" uudelleenmäärittely että artikkelit voisi vastaisuudessa olla nimellä General Public License ennemmin kuin nimellä GPL. --Agony (┌∩┐(◣..◢)┌∩┐) 15. tammikuuta 2011 kello 17.18 (EET)

Ja mitä taas ylläoleviin kommentteihin ja koko aiheeseen tulee, mielestäni järkevintä olisi tässäkin menetellä viitattavuuden suuntaviivojen mukaan, ei niinkään tarkan ohjeen. Lienee aika varma, että NHL ja HTTP saavat eniten etsintäosumia juuri noin, ja minun on helppo kuvitella, että monet etsivät lisenssiä nimellä GPL, pikemminkin kuin nimellä General Public License, koska niin siihen vain törmää - tuossa alempanakin on GFDL-lisenssi, enkä siitä heti tajua, mistä on kyse. Se on silti helpompaa kirjoitta 'etsi'-kenttään kuin aukikirjoitettu muoto. Iivarius 16. tammikuuta 2011 kello 03.48 (EET)

Neutraalius Wikipediassa

Erään toisen käyttäjän kanssa tuli puheeksi neutraalius Wikipediassa. Kun täällä on minua vanhempia käyttäjiä, jotka ovat perehtyneet tähän paremmin, niin mitä sanotte? Eli varsinkin tämä äsken viitaussa yhteydessä esittämäni sitaatti, joka pätee Wikipediaankin: "Journalismi usein esittää vastakkaiset kärjistykset samanarvoisina osoittaakseen puolueettomuutensa. Siinä kuljetaan helpoimman kautta, sillä erilaisille näkemyksille on yleensä eriarvoisia todisteita ja perusteita. Ne vain pitäisi selvittää arvioida ja punnita." Oman tutkimuksen kiellonkaan kanssa tämä ei ole ristiriidassa silloin, jos ja kun todisteiden ja perusteiden eriarvoisuus on luotettavasti dokumentoitu sekundäärilähteissä. Mutta jos tähän filosofiaan on jollain jotain sanottavaa, niin saa kommentoida, koska tässä selvästikin ollaan aivan Wikipedian (hyvin pitkälle jo alun perin mietityn) konseptin ytimessä. Samoin kuin tietysti muistuu mieleen Jukka Korpelan tunnettu vessanseinävertaus.--Urjanhai 16. tammikuuta 2011 kello 14.39 (EET)

Mielestäni on aika lailla riittävää kertoa, mitä näkemyksiä tiedeyhteisön valtavirta kannattaa ja mitä ei. Siinä ei ole mitään epäneutraalia. Suuri osa ihmisistähän ei tosin arvosta tieteellisesti perusteltuja näkemyksiä, vaan luottaa enemmän ns. huuhaahan. Sille Wikipedia ei voi mitään. --ML 16. tammikuuta 2011 kello 14.45 (EET)

Kyseinen ilmiö selittynee sillä, että tiede ei todellisuudessa ole sen luotettavampaa kuin huuhaakaan. Suurin osa perustuu teorioihin ja oletuksiin, matemaattisiin kaavoihin ja todellisuudessa ihan kovaa faktaa löytyy hyvin vähän. Se että joku on tiedemies ei tarkoita sitä, että tämän sanomiset olisivat painoarvoltaan tärkeämpiä, kuin mattimeikäläisen. Löytyy mm. tiedemiehiä, jotka eivät usko HI-viruksen olemassaoloon. Varsinkin terveysalalla rohtotohtori on melkeimpä samalla linjalla, kuin ts-lääkäri. Mm. tästä syystä Wikipedia ei koskaan voi olla valmis, tai 100% luotettava, koska nämä ns. faktat muuttuvat jatkuvasti, kun tehdään uusia tutkimuksia... Kunnes sitten toinen asiantuntija kumoaa ja tekee omansa... --79.47.173.115 18. tammikuuta 2011 kello 16.40 (EET)

Varmaan näin. Toinen puoli asiasta varmaan sitten on se, että milloin, niin kuin Mikko Heikkinen kirjoittaa, mahdollisesti palkataan asiantuntijoita kirjoittamaan Wikipediaan. Sitä ennen kaikki Wikipediaan kirjoittaminen on »...niinkuin olisi yksin latomiehenä suunnattoman suuressa heinäladossa, johon kymmenen hevosparia yhtämittaa juoksujalkaa ajaa heiniä.» (F. E. sillanpää: Hurskas kurjuus) Eli siihen ei oikein kukaan viitsi ryhtyä, paitsi silloin kun se on kilpailevana vaihtoehtona Windowsin pasianssille tai jollekin muulle tietokoneella tehtävälle ajantappamiselle.--Urjanhai 16. tammikuuta 2011 kello 14.54 (EET)

Mutta että siitä huolimatta (pientä) edistystä koko ajan tapahtuu, on tietysti eräs internetin paradokseista.--Urjanhai 16. tammikuuta 2011 kello 14.58 (EET)

Wikipedian perusrakenteissa on tosiaan tapahtunut hämmentävän vähän edistystä näiden 10 vuoden aikana. Ehkä Wikipedia on menestyksensä vanki: uskotaan että uudistumisessa on enemmän hävittävää kuin voitettavaa. Jimbo Wales vaikuttaa myös ultrakonservatiivilta, joka haluaa pitää kiinni projektin alkuaikojen idealismista. Kahta luotettavuutta parantavaa simppeliä uudistusta olen kaivannut jo pitemmän aikaa: mahdollisuutta nähdä yksinkertaisesti, missä vaiheessa ja kenen toimesta jokin kohta artikkelissa on lisätty, ja sitä, että muokkaukset tulisivat näkyviin vasta kun luotettu aktiivi on ne tarkistanut. Ensinmainittu on pelkkä tekninen uudistus. Jälkimmäinen on käytössä saksankielisessä versiossa, mutta on enkkuversiossa konservatiivien vastustuksen ansiosta typistetty täysin merkityksettömäksi varjoksi alkuperäisestä ideasta. --ML 16. tammikuuta 2011 kello 16.02 (EET)

Tämä kuuluisi varmaankin tekniikka-osastoon, mutta liittynee ML:n esille ottamaan asiaan. Olen toisinaan havainnut, että silloin kun en ole kirjoittautuneena sisään ja avaan jonkin artikkelin luettavaksi, näkyviin tuleva versio ei olekaan artikkelin uusin vaan jokin sitä vanhempi, mutta jos sitten kirjoittaudun sisään, saan näkyviin uusimman version. Näin saattaa tapahtua, vaikka olisi kulunut jo pitkäkin aika siitä, kun kyseistä artikkelia viimeksi muokattiin. (Versiohistorian selailulla saa tietysti näkyviin minkä version tahansa, mutta en nyt tarkoita sitä, vaan mikä versio näkyy, kun historia-välilehteä ei ole avattu.) Onko muilla havaintoa tai tietoakin asiasta? Liittyykö asia siihen, mikä on artikkelin viimeisin tarkistettu versio? -KLS 16. tammikuuta 2011 kello 20.26 (EET)

Jos kyse on suomiwikistä, ei liity tarkistettuun versioon, koska meillä ei mitään tarkistamattomia versioita piilottavaa järjestelmää ole. Ew:ssä sellainen on, muttaa koskee vain jotain harvoja osittain lukittuja artikkeleita. Luultavasti kyseessä on jokin selaimen välimuistijuttu. --ML 16. tammikuuta 2011 kello 22.38 (EET)

Oscarin voittaneet kappaleet

Wikirohkeus pettää joten kysytään ensin: Olisiko mitään järkeä tehdä Oscar-voittajien alle oma alaluokka Oscarin voittaneille musiikkikappaleille? Nythän luokka sisältää ainoastaan henkilöitä ja elokuvia. Pienihän tuosta alaluokasta tulisi (nähdäkseni 1, 2, 3, 4 artikkelia), mutta toisaalta moni noista voittajakappaleista on varmasti wikimerkittävä ja kasvuvaraa luulisi olevan. Jafeluv 11. tammikuuta 2011 kello 00.45 (EET)

Olisi: en:Category:Best_Song_Academy_Award_winning_songs. -Ochs 11. tammikuuta 2011 kello 00.49 (EET)

Juu--Nedergard 11. tammikuuta 2011 kello 06.35 (EET)

Kunhan niitä ei suomeksi nimetä voittajiksi. Kyse ei ole juoksukilpailusta, vaan ainakin yritystä olla jonkinlainen kulttuurialan palkinto. --Ulrika 13. tammikuuta 2011 kello 11.01 (EET)

Laitoin Oscar-palkinnon voittaneet kappaleet, samalla tavalla kuin elokuville. Jafeluv 13. tammikuuta 2011 kello 11.07 (EET)

Hm. Winner takes it all... -Ulrika 13. tammikuuta 2011 kello 11.10 (EET)

Ei noiden palkintoluokkien nimeämisessä muuten hirveästi yhdenmukaisuutta tunnu olevan: Oscar-voittajat, Pulitzer-palkitut, Abelin palkinnon saaneet, Nobelin rauhanpalkinnon saajat. Jafeluv 13. tammikuuta 2011 kello 11.49 (EET)

Olisiko Oscar-palkitut hyvä? Pitke 13. tammikuuta 2011 kello 22.56 (EET)

Oscar-palkitut käy mulle, vaikkakin ainakin henkilöistä kuulee kyllä käytettävän enemmän voittaja-termiä. Jotain yhtenäistystä noille voisi kyllä tehdä, jos ei muuta niin sen takia että lukijalle on vähän helpompi arvailla millä nimellä mikäkin palkintoluokka mahtaa sijaita. Jafeluv 14. tammikuuta 2011 kello 02.36 (EET)

Uutisoinnissa käytetään kyllä enemmän voittajaa/voittamista kuin saajaa/saimista ("And the winner is..." niin kuin gaalassa sanotaan). Juoksukilpailuvertaus ei ole kovin kaukaa haettu: tietty joukko kilpailee palkinnosta, finaaliin pääsee 4, joista valitaan sitten voittaja. NObel-palkinto taas saadaan, koska muita ehdokkaita ei ole (ainakaan virallisesti, mikäli olen oikein ymmärtänyt). Ehkä pilkunviilaamista mutta jos palkinnon saaja valitaan virallisten ehdokkaiden joukosta, puhuisin kyllä voittajasta. --Nedergard 14. tammikuuta 2011 kello 07.50 (EET)

Vaikka uutisoinnissa käytetään sanaa voittaja, syynä on se että tekstit on käännetty englannista. Kuten hyvin tiedät, suomentaminen ei kuitenkaan ole niin yksinkertaista. Urheilukilpailussa toisin kuin kulttuurissa toiminnan sisältö ja motiivi on (jalo) kilpailu. Elokuvan tekemisen motiivi on kuitenkin muu kuin "Oscar-kilpailu" (ehkä raha, parhaimmillaan taiteellinen lopputulos). Siksi en minäkään kannata voittajaa. --Abc10 14. tammikuuta 2011 kello 08.26 (EET)

Muistetaan myös että kulttuurinkin alalla järjestetään myös kilpailuja (olympialaisia myöten aikoinaan), joista nykyesimerkkejä ovat vaikkapa arkkitehtuurikilpailut. Silloin puhutaan voittajasta, muuten palkinnon saajasta, myöntämisestä ja palkituista. --Abc10 14. tammikuuta 2011 kello 08.37 (EET)

Oscar-kunniapalkinto onnetaan tunnustuksena elämäntyöstä, sitä ei voiteta, kuten muut Oscarit. Kannatan voittajaa, en näe siinä mitään ristiriitaa mihinkään suuntaan. Htm 14. tammikuuta 2011 kello 09.25 (EET)

Tässä sanakirjasta otettuja esimerkkejä win-sanan suomennoksiksi: voittaa, viedä voitto, voittaa omakseen, saada, saavuttaa, ansaita (a livelihood elatuksensa); valloittaa, saavuttaa jk, päästä; (kaivost) a) erottaa (metals from ore), b) hankkia, saada, ottaa (coal; ore), ottaa käyttöön (esiintymä), alkaa hyödyntää; win a p. a th. auttaa jkta saamaan (voittamaan) jtk, tuoda jklle jtk (his support won me the championship). Ehkä ne auttavat ymmärtämään. ¤ Ulrika 14. tammikuuta 2011 kello 09.33 (EET)

Suomennettaessa termiä tietosanakirjaan on otettava huomioon toisaalta mikä on ko. alalla käytetty termi ja toisaalta mikä on kieliyhteisön käytäntö. Jos kyseessä on jonkin erikoisalan termi, tietosanakirjassa tulisi myös käyttää sitä vaikka se ei vastaisikaan kieliyhteisössä yleisesti käytössä olevaa termiä. Jos kyseessä ei ole jonkin (erikois)alan vakiintunut termi, noudattaisin kieliyhteisön käytäntöä. Käsiteltävänä oleva termi ei ole erikoisalan termi eikä sille ole vakiintunut yhtä ainutta "oikeaa" käännöstä (tokkopa kukaan on ennen tätä keskustelua edes asiaa miettinyt). Koska wikissä on jo ennen tätä käytetty voittajaa, pitäytyisin yhä edelleen siinä. Kuten Htm:n yllä huomautti suurin osa Oscareista voitetaan (=kilpailu) ja kunnia-Oscarit myönnetään (= ei kilpailua). En näe pakkoa muuttaa voittajaa saajaksi - varsinkin kun muutos koskisi reilua tuhatta sivua (miksi muuttaa jos kumpikin vaihtoehto on oikea).--Nedergard 14. tammikuuta 2011 kello 10.01 (EET)

Niin, win-sanan suomentamisessa ei tosiaan ole kyse alan sisäisestä tai erikoisalan termistä, vaan yleensä kulttuuripalkintojen myöntämisestä ja niissä käytettyjen englanninkielisten sanojen suomentamisesta. Jos julkisuudessa ei aina osata suomentaa, ei Wikipedian kuitenkaan pitäisi tässä(kään) mennä mukaan anglismien käyttöön. Jos Wikipediassa on tähän asti suomennettu tämä sana ja paljon muuta huonosti, se ei liene peruste jatkaa samalla linjalla. Korjausliike parempaan kielenkäyttöön on aina mahdollista tehdä. Tahtomattaan ja tarkoittamattaan Wikipedia on joillekin malli suomen kielen käytöstä. Täysipäiväinen kielenhuoltaja olisi pian palkkansa ansainnut, jos siitä maksettaisiin. On aina yhtä hämmästyttävää kuinka vähän hyvää kieltä osataan arvostaa, vaikka se vaikuttaa tekstin ymmärtämiseen. Visuaalistakin puolta arvostetaan enemmän. --Abc10 14. tammikuuta 2011 kello 10.28 (EET)

Olen kyllä eri mieltä siitä että "voittaa" olisi tässä yhteydessä anglismi tai huono suomennos. Jafeluv 14. tammikuuta 2011 kello 10.36 (EET)

Samoin. Miten winner=voittaja on anglisismi? Lisäksi huomauttaisin, että wikin tietojen pitäisi pohjautua lähteisiin ei yksittäisten käyttäjien kielitajuun (allekirjoittanut mukaan lukien). Oscar-palkinnon yhteydessä puhutaan useammin voittajasta kuin saajasta. Täysipäiväinen kielenhuoltaja olisi kyllä paikallaan, mutta pelkäänpä, että ottaisi lopputilin parin keskustelun jälkeen.--Nedergard 14. tammikuuta 2011 kello 11.57 (EET)

Kyllä Suomessa on voittajia jaettu myös ihan kotimaisissa palkintogaaloissa jo ennen tuntuvaa englannin kielen vaikutusta. Iivarius 20. tammikuuta 2011 kello 13.06 (EET)

Ennen ajanlaskua syntyneiden ja ajanlaskun alun jälkeen kuolleiden iät

Jos vuotta 0 ei ole, niin tällöin ainakin Rooman keisareista Augustukselle, Galballe ja Tiberiukselle on merkitty väärät iät (poikkeavat englanninkielisen Wikipedian tiedoista). --85.76.23.67 18. tammikuuta 2011 kello 14.27 (EET)

Koska malline "luulee" olevansa puhtaasti matemaattinen malline ei se osaa ottaa huomioon vuoden nolla uupumista, nopein tapa korjata nuo muutamat poikkeustapaukset on muuttaa syntymävuosi muotoon syntymävuosi-1 (eli 63 eaa. syntyneen syntymävuodeksi {{Kuolinaika ja ikä}} sisälle merkitään vuosi -62). --Agony (┌∩┐(◣..◢)┌∩┐) 18. tammikuuta 2011 kello 14.32 (EET)

Ennen kuin noita ruvetaan laajemmin "korjaamaan", olisi syytä määritellä ja dokumentoida missä muodossa ekr-vuodet tuohon mallineeseen annetaan, ja tarvittaessa korjata malline toimimaan sen mukaisesti. Nythän asiaa ei ole määritelty mitenkään. Ja jos "korjataan" useassa paikassa, voi mennä uudestaan väärin. – Yksi mahdollisuus on sopia, että ekr-vuosiin käytetään tähtitieteellistä ajanlaskua eli 0 tarkoittaa vuotta 1 ekr, -1 tarkoittaa vuotta 2 ekr, -62 tarkoittaa vuotta 63 ekr jne. mutta kuinka uskottavaa on, että jengi osaa tätä käyttää oikein? – Toinen mahdollisuus on sopia, että negatiivinen luku tarkoittaa vastaavaa vuotta ekr (eli -1 tarkoittaa 1 ekr), mutta tällöin on mallineen toimintaa korjattava. Tämä on kuitenkin luultavasti artikkelien editoijille helpoin käsitellä. – Kolmas mahdollisuus on merkitä ekr jotenkin muuten kuin miinusmerkillä. --Jmk 18. tammikuuta 2011 kello 14.52 (EET)

Parhain mahdollisuushan olisi jos malline korjattaisiin toimimaan oikein. Taidan olla aika iso takapiru (eidt: ainoa takapiru :p) tuon mallineen toiminnallisuudessa (ja itseni tuntien koodi ei välttämättä ole helpoimmasta päästä) mutta voin yrittää korjaamista. --Agony (┌∩┐(◣..◢)┌∩┐) 18. tammikuuta 2011 kello 15.10 (EET)

Ei mallinetta voi "korjata" ennen kuin on määritelty mitä sen on tarkoitus tehdä. Ts. mitä sille annetut parametrit tarkoittavat. Tällä hetkellä malline toimii täysin oikein jos negatiiviset parametrit tarkoittavat tähtitieteellisiä vuosia (mutta siinä tapauksessa mallinetta kutsutaan nyt väärin). Jos taas negatiiviset parametrit tarkoittavat vastaavaa ekr-vuotta, niin mallinetta kutsutaan nyt oikein mutta se toimii väärin. --Jmk 18. tammikuuta 2011 kello 15.13 (EET)

Loogisesti ajateltuna ihmisten syntymä- ja kuolinvuosista puhuttaessa kaikki tavikset puhuu eaa. - jaa. muodossa, ei tähtitieteellisessä muodossa (eli malline toimii väärin yleiseen käytäntöön verrattaessa). Huh mitä koodia tuolla on, saattaa kestää hetken ennen kuin pääsen taas jyvälle aivoituksistani. Eli pähkäilkää kaikessa rauhassa mennäänkö yleisen käytännön vai tähtitieteelliskäytännön mukaisesti (saanpahan lisää aikaa selvittää mallineen logiikkaa) :) --Agony (┌∩┐(◣..◢)┌∩┐) 18. tammikuuta 2011 kello 15.18 (EET)

Toki henkilöllä itsellään on aina vuosi 0 eli ensimmäinen elinvuosi ja vasta sen kuluttua merkitään, että 1 vuosi on täynnä. Edelleen 1,5 vuotta, 2 v. jne. ja kun henkilö täyttää 10 vuotta, silloin hänen 10. elinvuotensa on ohi ja alkaa 11. elinvuosi, joka on täysi vasta henkilön täyttäessä 11 vuotta.

Jos joku tapahtuma on järjestetty vuosittain, ilman poikkeuksia, tapahtumien lukumäärä (järjestysluku) on aina yhtä suurempi kuin tapahtuman vuosimäärä: esimerkiksi vuonna 2001 alkanut tapahtuma täyttää tänä vuonna 10 vuotta, mutta järjestetään 11. kerran, koska mitään "nollatta" tapahtumaa ei voi olla. Vastaavasti vuonna 1990 perustettu yhtäjaksoisesti ilmestynyt lehti täyttää 21 vuotta, mutta menossa on 22. vuosikerta.

--85.76.23.67 18. tammikuuta 2011 kello 15.43 (EET)

Älähän sotke. Kysymys ei nyt ole siitä, että henkilön iän määritelmästä olisi jotain epäselvyyttä. Siinä ei ole mitään epäselvää. Kysymys on ainoastaan siitä teknisestä ratkaisusta, miten mallineisiin merkitään vuosiluvut, jotka ovat ennen ajanlaskun alkua. Eli merkitäänkö "63 eaa." muodossa "-63", "-62" vai jotain muuta. --Jmk 18. tammikuuta 2011 kello 16.01 (EET)

Yritän toki olla sotkematta. Kuitenkin tämäkin tuo esiin, mihin ongelmiin joudutaan väitettäessä, ettei vuotta 0 ole ja että henkilön, tapahtuman tms. vuodet eli aika lasketaan eri tavalla kuin itse aika. --85.76.23.67 18. tammikuuta 2011 kello 18.26 (EET)

Tämä on väärä foorumi esitellä mielipiteitä eri ajanlaskutavoista. Ole hyvä ja pysy asiassa. --Jmk 18. tammikuuta 2011 kello 19.18 (EET)

On hyvin todennäköistä, että jos vuosi 63 eaa pitää merkitä -62, ainakin minä tulen unohtaneeksi ohjeet ja merkitsemään sen väärin. Loogisinta ainakin minun aivoilleni olisi, etta 63 eaa = -63 --albval(keskustelu) 18. tammikuuta 2011 kello 20.36 (EET)

Joo, epäilen myös että siitä tulisi vain sotkua. Paras ratkaisu olisi se, että jos kipsipää on syntynyt 63 eaa. niin mallineeseen voisi laittaa -63. Mallineen pitäisi sitten olla niin fiksu että laskee siihen + 1 eli muuntaa tämän maallisen ajanlaskun tähtitieteelliseksi. Mutta tästähän ollaankin nyt käsittääkseni aika lailla yhtä mieltä.--Tanár 18. tammikuuta 2011 kello 22.43 (EET)

Vahva konsensus. Malline toivotaan siis muutettavaksi siten, että eKr-vuodet merkitään muuttamalla vain vuosiluku miinusmerkkiseksi (esim. 63 eaa. merkitään "-63"). Merkintää "0" ei tällöin käytetä ollenkaan ja siitä voi antaa virheilmoituksen. – Mallineen muuttamista odotellessa ei kannata tehdä artikkeleissa mitään "väliaikaiskorjauksia" (eli 63 eaa. muuttamista -62:ksi, jotta ikä nyt väliaikaisesti tulostuisi oikein), koska ne jouduttaisiin kuitenkin palauttamaan sitten kun malline on muutettu. --Jmk 20. tammikuuta 2011 kello 10.51 (EET)

Ok, otetaan käpistelyyn. Nyt siis malline laskee 1. tammikuuta 60 eaa - 31. joulukuuta 10 jaa eläneen kohdalla

{{#expr:(10)--60-((12)<(1)or(12)=(1)and(31)<(1))}} = 70

kun oikean tuloksen pitäisi olla 69 vuotta eikö? Tällöin oikeaoppinen laskuoperaatio olisi

{{#expr:(10)--60-((12)<(1)or(12)=(1)and(31)<(1))-((-60)<(0)and(10)>(0))}} = 69

Eli malline laskee yhden vuoden liikaa ja mallineessa tulee tehdä tapauksissa joissa syntymävuosi<0 JA kuolinvuosi>0 lisäoperaatio -1 (ei +1 kuten Tanár sanoi) että saadaan oikea tulos. Vahvistakaa nyt vielä että logiikkani on oikea niin voin hypätä mallineen kimppuun. --Agony (┌∩┐(◣..◢)┌∩┐) 20. tammikuuta 2011 kello 11.33 (EET)

Voi laskea noin, tai sitten muuttaa kunkin negatiivisen vuosiluvun ensin tähtitieteelliseksi (vaikka jollain apumallineella "Vuosi tähtitieteelliseksi", joka yksinkertaisesti lisää jokaiseen negatiiviseen lukuun ykkösen). Tämä on ehkä helpompi hahmottaa. Jos sekä syntymä- että kuolinvuosi on eaa, niin lasku tapahtuu eri tavalla mutta lopputulos on sama. --Jmk 20. tammikuuta 2011 kello 12.04 (EET)

Eli esimerkkitapauksessa (1. tammikuuta 60 eaa - 31. joulukuuta 10 jaa) syntymävuosi muuttuu -59:ksi (lisättiin 1 kun muutettiin tähtitieteelliseksi). Tämän jälkeen ikälasku menee ihan samalla koodilla kuin nykyäänkin ja -59:stä +10:een kertyy se 69 vuotta kuten pitikin. --Jmk 20. tammikuuta 2011 kello 12.08 (EET)

{{Vuosi tähtitieteelliseksi}} oli loistava idea, malline yksinkertaisesti katsoo onko parametri 1 alle nollan, jos on suoritetaan {{{1}}}+1. Malline on lisätty käyttöön mallineeseen {{Kuolinaika ja ikä}} ja nyt Augustuskin sai oikean kuoliniän (75 vuotta). --Agony (┌∩┐(◣..◢)┌∩┐) 20. tammikuuta 2011 kello 12.29 (EET)

Kiitos! Hetken meinasin kokeilla, saisinko itse rustattua tuommoisen Vuosi tähtitieteelliseksi -mallineen, mutta mallineohjelmoinnin syntaksi vei kokeiluhalut parissa minuutissa :-) --Jmk 20. tammikuuta 2011 kello 13.29 (EET)

Lempinimen paikka

Oletetaan että henkilöllä on myös lempinimi etunimenä jolla hänet tunnetaan niin millä tavalla aloitetaan artikkeli

1: Etunimi1 Etunimi2 Sukunimi joka tunnettaan myös Lempinimi Sukunimi

2: Etunimi1 Etunimi2 Lempinimi Sukunimi

Itse kannattaisin vaihtoehtoa 1, koska se kertoo lukijalle mikä on henkilön oikea nimi.--Musamies 20. tammikuuta 2011 kello 14.44 (EET)

Tarkoitatko nyt lempinimellä myös taiteilijanimeä? Lempinimen ymppääminen nimen keskelle olisi tietosanakirjassa melko hölmöä. --(λ (?) (!)) 20. tammikuuta 2011 kello 15.32 (EET)

Tarkoitin juuri taireilijanimeä--Musamies 20. tammikuuta 2011 kello 15.36 (EET)

Kyllä kaiketi artikkeli omalla nimellä, jos se on tunnettu, ja ohjaus sitten taiteilijanimestä, kuten esimerkissäsi 1. --(λ (?) (!)) 20. tammikuuta 2011 kello 19.58 (EET)

Tässä kait puhutaan määritelmälauseesta. Vastauksena itse Musamiehen kysymykseen, niin se IMO riippuu siitä, onko kaveri kuinka tunnettu omalla nimellään ja kuinka tunnettu omalla nimellään. Onhan meillä artikkeleita, joiden määritelmä menee jotensakin näin "Super-Megaman (oik. Matti Ihan Tavallinen Meikäläinen) on kuuluisa tukkaheviartisti, joka..." Määritelmän rakenne riippuu siis nimen tunnettuudesta, josta on myös osviittaa täällä. --albval(keskustelu) 20. tammikuuta 2011 kello 21.27 (EET)

Myös "Matti Ihan Tavallinen "Super-Megaman" Meikäläinen (s. 1. jotainkuuta ennen toissavuotta)..." näkee käytettävän (ja joka on mielestäni selkein tapauksissa joissa yksi henkilö on "brandannyt" itselleen yhden, tunnetun lempinimen; oiva esimerkki on Keijo Erik "Keke" Rosberg). Mutta aiheena tämä sopisi paremmin ehkä kielenhuoltokahvihuoneeseen josta selviäisi varmaan nopeiten "virallisin" tapa. --Agony (┌∩┐(◣..◢)┌∩┐) 20. tammikuuta 2011 kello 21.39 (EET)

Ja sitten on artikkeleita kavereista kuten Danny, joissa lempinimi on 100x oikeaa nimeä tunnetumpi, ja johdantolause sen mukainen. Eihän kukaan sano olleensa katsomassa Ilkka Lipsasta (tai sitten ne ei vaan kehtaa myöntää sitä...). --albval(keskustelu) 20. tammikuuta 2011 kello 21.43 (EET)

Tarkoutan tällaisia tapauksia Björn Arne Christer ”Nalle” Wahlroos--Musamies 20. tammikuuta 2011 kello 21.46 (EET)