Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Arkisto 67

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Aiheeton epäilys

Jos henkilö on oikeuden päätöksellä vapautettu syytteistä, Wikipedian käytäntö on nähdäkseni ettei tällaisilla asioilla elämöidä artikkeleissa, sillä niillähän vain leimataan ihminen: "ehkä se nyt kuitenkin on syyllinen, eihän sitä koskaan tiedä". Wikipedian pitäisi pysyä asiallisena, luotettavana ja neutraalina eikä kirjata kaikenlaisia sattumuksia ja syytteitä, ja nimet pitää poistaa myös keskustelusivuilta. [1] --Ulrika 5. helmikuuta 2011 kello 09.36 (EET)

Olisiko tällainen aiheeton syyte siis mielestäsi pitänyt poistaa? --Jmk 5. helmikuuta 2011 kello 10.26 (EET)

Itse asiassa joo. Kannatin artikkelin poistoa, ja mitään muuta syytä hänestä ei ole kirjoittaa kuin tuo aiheettomaksi osoitettu syyte, eli voisi poistaa koko artikkelin. Toivottavasti et löydä mitään epäjohdonmukaisuuksia, että jossakin olisin sanonut toisin. Artikkelissa joka herätti huomiotani, puhuttiin vain paikallisesti mahdollisesti tunnetusta henkilöstä, ja siksi ajattelin, ettei ihmisen loppuelämää pidä leimata aiheettoman syytteen vuoksi. Mutta sama pätee tietysti kehen tahansa, ellei nyt sitten ole joku valtakunnanjulkkis, jonka maine pitää puhdistaa julkisesti kun se on julkisesti mennytkin. --Ulrika 5. helmikuuta 2011 kello 10.37 (EET)

En minä sinun mielipiteistäsi yleisesti ottaen tiedä, mutta tässä muokkausyhteenvedossa näyttäisit olleen sitä mieltä, että jo pelkkä syyte mainitaan (kunhan on tieto, että se on nostettu). En sitten tiedä oletko sitä mieltä siksi, että kyseessä on mielestäsi valtakunnanjulkkis. – Muuten fi-wikissä on kyllä kymmenittäin mainintoja mitä erilaisimmista hylätyistä syytteistä. Nollalinja niiden mainitsemiseen tuskin toteutuu eikä olisi asiallinenkaan. --Jmk 5. helmikuuta 2011 kello 10.58 (EET)

Näin maallikon vinkkelistä syytteiden hylkääminen/syyttämättä jättäminen ei ole yhtä kuin aiheeton epäilys. Ja mielestäni joissain tapauksissa henkilöartikkelissa se syyteharkinta tai tutkinta voi olla oleellista tietoa kyseisen henkilön elämästä, jos se on vaikuttanut henkilön elämään merkittävästi, vaikkei se olisikaan valtakunnantasolla oleellista (julkisuus tms). Laiskana en jaksanut kaivaa esimerkkejä, pahoittelen. –Tm_T ^(talk) 5. helmikuuta 2011 kello 11.06 (EET)

Se että on vaikuttanut henkilön elämään, on yksityinen asia eikä tietenkään kuulu Wikipediaan. Vain jos asialla on laajempaa merkitystä, sen mainitseminen Wikipediassa voi olla perusteltua. Kommenttisi paljastaa juuri sen, minkä vuoksi otin asian esille: ihmisten mielissä jo syytteen nosto tarkoittaa syyllisyyttä eikä syytteen kumoaminen näytä sitä syyllisyyttä pesevän pois. --Ulrika 5. helmikuuta 2011 kello 11.16 (EET)

Hmm, huomaan että esimerkki olisi juurikin tarpeen, että tulisi selväksi mitä tarkoitan. Olen juurikin sitä vastaan että ihmisiä leimataan pelkän epäilyn perusteella, mutta näen myös tarpeen yksittäistapauksissa kertoa prosessista ja sen vaikutuksesta ko. henkilön elämään. Heitänpä kuvitteellisen esimerkin: "Pekka P. joutui epäilyksen alaiseksi asiassa X joka leimasi hänen uransa loppupuolta vaikka syytteistä luovuttiin todisteiden puuttuessa." – tällaisen korvaaminen tekstillä "Pekka P. oli uransa loppupuolella vaisumpi." tai muu kiertävä teksti olisi aika teennäistä? –Tm_T ^(talk) 5. helmikuuta 2011 kello 11.38 (EET)

Jos syyte katsotaan aiheelliseksi mainita, silloin pitäisi myös tasapuolisuuden nimissä kertoa, miksi syyte on hylätty. Se on yhtä tärkeä tosiasia kuin itse syyte.--Nedergard 5. helmikuuta 2011 kello 11.11 (EET)

Minusta olisi ensin hyvä sisäistää keskeiset termit: esitutkinta ja syytä epäillä tai todennäköisin syin epäilty, asema tutkinnassa (rikoksesta epäilty, asianomistaja tai todistaja), syyteharkinta ja syytetty. Sitten tuomioistuinkäsittely, syytteen hylkääminen, syyllinen mutta jätetty rangaistuksetta, syyllinen ja lainvoimainen tuomio. Listaa voisi jatkaa, mutta näissä nyt yleensä menee puurot ja vellit sekaisin. Julkisuuden henkilön osalta ei ole merkittävää, mikä prosessin lopputulon on, mutta erittäin keskeistä miten asia ilmaistaan. Tämä on minusta aivan ok, esim: "Henkilö X:ää epäiltiin vuonna 1974 laaja julkisuutta saaneessa nk. Keskuskirkon rappausjutussa törkeästä lahjonnasta. Henkilö X todettiin kuitenkin syyttömäksi Korkeimman Oikeuden päätöksessä vuonna 2009. Euroopan Ihmisoikeustuomioistuin antoi saman jutun tiimoilta Suomen valtiolle 2300€ sakkoa pitkäksi venyneestä oikeudenkäynnistä..". --Caygill 5. helmikuuta 2011 kello 18.41 (EET)

Tiedostojen nimien siirto

Miksi tavalliset kirjautuneet käyttäjät eivät voisiirtää kuvien nimiä? --93.106.135.143 5. helmikuuta 2011 kello 11.03 (EET)

Miksi tavalliset kirjautuneet käyttäjät eivät voisiirtää kuvien nimiä? --93.106.241.142 6. helmikuuta 2011 kello 11.36 (EET)

Miksi tavalliset kirjautuneet käyttäjät eivät voisiirtää kuvien nimiä? --93.106.96.235 8. helmikuuta 2011 kello 14.12 (EET)

Syyskuusta 2009 lähtien ainoastaan Wikipedian ylläpitäjät ovat voineet siirtää tiedostoja. En löytänyt syytä miksi näin. –☆Makele-90 8. helmikuuta 2011 kello 18.36 (EET)

Tynkä mallineen poistaminen.

Kun aihe ei enää mielestäni ole lainkaan tynkä, esim: Tutkaheijastin, voinko muitta mutkitta poistaa sen alla olevan tynkä merkinnän, joka joskus aikoinaan on hyvinkin ollut perusteltu, vai onko sellainen epäkohteliasta merkinnän asettajaa kohtaan?--Tutkamestari 6. helmikuuta 2011 kello 12.11 (EET)

Pois vaan, jos muutos on selkeä ja vähintään suuri osa perustiedoista on käsitelty (mikä, miksi, koska, kuinka jne). --Harriv 6. helmikuuta 2011 kello 12.12 (EET)

Asia tuli selväksi. Kiitos. --Tutkamestari 6. helmikuuta 2011 kello 12.38 (EET)

Lainausmerkit moniosaisissa nimissä

Onko olemassa virallista tai vakiintunutta käytäntöä, milloin moniosaiset nimet laitetaan lainausmerkkeihin? Esimerkiksi tällaisissa musiikkikappaletta käsittelevissä artikkeleissa artikkelin nimi saattaa toistua leipätekstissä milloin lainausmerkeissä, milloin ilman. Nimen toistaminen joka toisen virkkeen alussa on ylipäätään hassun kuuloista, varsinkin jos nimi on pitkähkö. --LemonKing 7. helmikuuta 2011 kello 13.29 (EET)

Lainausmerkit eivät liity nimen moniosaisuuteen, vaan siihen että musiikkikappaleiden nimet on tapana laittaa lainausmerkkeihin. (Jos ne puuttuvat jostain kohdasta ne voi huoletta lisätä.) Ks. Ohje:Välimerkit ja typografia. Jafeluv 7. helmikuuta 2011 kello 13.37 (EET)

Pitäisikö artikkelissa käyttää virallista kuvaa

Miten tällaisten kuvien kanssa Tiedosto:Prinsessa Daisy.jpg, pitäisikö artikkelissa käyttää virallista kuvaa taideteoksena vai käytetäänkö me itse piirrettyjä versioita.--Musamies 9. helmikuuta 2011 kello 09.26 (EET)

Alkuperäistä kuvaa, kun kerran sen käyttö on tuossa yhteydessä ilmeisesti mahdollista sitaattioikeuden perusteella. Melkein pitäisi itse tehtyä kuvaa tekijänoikeusrikkomuksena. --Ulrika 9. helmikuuta 2011 kello 09.37 (EET)

Alkuperäistä ehdottomasti. Mallista piirtäminen ei tee teoksesta "omaa" vaan ainoastaan kopion jolloin tekijänoikeuksien haltija on yhä alkuperäinen taiteilija (ei kopion tekijä). --Agony (╭∩╮(︶ε︶メ)) 9. helmikuuta 2011 kello 09.57 (EET)

Voiko keräilykortti olla tarpeen vaatiessa lähde, jos muuta ei löydy?

Koskien lähinnä jääkiekkoilijoita - monia faktoja, kuten tilastoja, mutta eri toten esimerkiksi jääkiekkoilijoiden loukkaantumisia sun muita pelaaja-uraan vaikuttaneita tapahtumia voi tuntemattomampien pelaajien kohdalla olla vaikea löytää täysin luotettavista ja tarkistettavista lähteistä. Kysynkin, että olisiko yhteisön mielestä mahdotonta ajatella, että jääkiekkokorttien faktaosioita voisi maalaisjärkeä käyttäen käyttää lähteinä, jos muuta ei ole helposti löydettävissä? Iivarius 9. helmikuuta 2011 kello 22.44 (EET)

Mielestäni voi, kunhan täsmennät mistä keräilykortista on kysymys, kuka niitä on julkaissut tai tehnyt. Niiden löytäminen tietojen tarkistamiseksi on kyllä vaikeaa, mutta niin on monien muiden lähteiden. --Ulrika 10. helmikuuta 2011 kello 09.20 (EET)

Ehkä hyvin varovaisesti, vai ovatko keräilykortit hyvämaineisen faktatiedon esittäjän maineessa? --Harriv 10. helmikuuta 2011 kello 09.22 (EET)

Kannanmuodostusta helpottaisi, jos Keräilykortit-artikkelissa annettaisiin tietoja korttien toimitustyöstä, niiden sisältämistä tiedoista, tietojen lähteistä ym. Mahtaako tällaisia tietoja saada ilman uutta tutkimusta. --Paappa 10. helmikuuta 2011 kello 10.02 (EET)

En ole perehtynyt urheiluun, mutta eikö näistäkin julkaista jonkinlaisia vuosikirjoja tai -katsauksia? Yksi lähde voisi olla myös Mitä missä milloin -kirjasarja - jos pelaaja on päätynyt keräilykorttiin, niin hän on ainakin omana aikanaan ollut kuuluisa ja siksi noista MMM-kirjoista voisi ehkä löytyä jonkinlaista tietoa.--Nedergard 10. helmikuuta 2011 kello 10.52 (EET)

Keräilykortteja julkaistaan ihan kaikista julkaisuhetkellä ko. kiekkosarjan pelaajaluetteloon kuuluvista pelaajista, eli mitään erityistä maineikkuutta ei pelaajalta vaadita, mutta wikimerkittäviä kuitenkin kaikki. Voi tunnettuja korttisarjojakin minun mielestäni lähteenä käyttää, jos muuta ei löydy (<> jos muuta lähdettä ei viitsi etsiä), mutta silloin on syytä pitäytyä faktatiedossa eikä lainailla korteista mielipiteitä esim. mahtavasta rystylaukausosaamisesta tai aina-sata-lasissa-painamisesta. Mitä missä milloin tarjoaa aika pinnallista ja vähäistä tietoa, ellei sattumoisin osu kohdalle jotain erityisartikkelia (joita siellä urheilusta on hyvin harvoin). --Lax 10. helmikuuta 2011 kello 15.34 (EET)

Nyt on kyllä vaikea uskoa, etteikö nykyinternetin aikakaudella netistä löytyisi kaikki sellainen tieto mitä keräilykortteihin on painettuna. Laita nyt joku esimerkki tapauksesta, jossa pitäisi keräilykorttia käyttää lähteenä. --Maradona 10. helmikuuta 2011 kello 10.57 (EET)

Syntymä- ja kuolinaikojen radikaalista poistosta

KT Harriv on ryhtynyt radikaalisti hävittämään lähteettömiä syntymä- ja kuolinaikoja. Pidän moista häiriköintinä, kun juuri on pantu rajat KT Thille [2] vastaanvanlaisesta raakkaamisesta. Vääriä tietoja noissa on aivan minimaalisen vähän, ja nyt tuhotaan arvokasta aineistoa. Olen itse parhaillaan käsittelemässä erään kirjoittajan kanssa lähteistysasiaa, joka vielä on kesken, mutta kyse on uusista tiedosta ja pitkästä artikkelista. Minä vastustan Harriv:n toimintaa:Keskustelu. Pidättekö sitä järkevänä vai vaaditaanko häntä keskeyttämään tuhotyö? --Ulrika 11. helmikuuta 2011 kello 12.06 (EET)

Itse en näe mitään järkeä siinä, että poistetaan lähteetön syntymäaika mutta ei kaikkea muuta lähteetöntä tietoa kuten keskustelun esimerkkitapauksessa. Eikös tapana ole ensin lätkäistä lähdepyyntö tai lähteetön-malline (paitsi jos tieto on ilmiselvästi epäilyttävä). PS. Ihanteellisinta olisi tietenkin lähteistää ko. tieto.--Nedergard 11. helmikuuta 2011 kello 12.20 (EET)

Jos tieto on oikeasti lähteetön, niin menkööt. Mutta esim. tämän kaltainen lähteellisen tiedon (ainakaan ei ollut mitään syytä olettaa sen olevan lähteetöntä) poistaminen menee jo liiallisuuksiin ja tässä tapauksessa varsinkin viiteintoilun puolelle. Nythän osa tuosta artikkelista on tavallaan lähteetöntä (ei viitteistetty), ei muuta kuin odottamaan koska joku nekin tiedot poistaa ;). --Anr 11. helmikuuta 2011 kello 12.22 (EET)

Vaikka tiedon poistamista parempi on etsiä lähde tiedolle, en näe Harriv:n toimintaa haitallisena. Lähdepyyntö on lähteettömien syntymäaikojen kohdalla paikallaan. Jos lähdettä ei ole merkitty, ei ole mitään takeita siitä, että tiedon todellakin on peräisin jostain lähteestä. Näiden muokkauksien kutsuminen tuhotyöksi tai häiriköinniksi menee selkeästi liiallisuuksien puolelle, jopa asiattomaksi. --MiPe ^(wikinät) 11. helmikuuta 2011 kello 12.29 (EET)

Wikipediassa ei ole viitepakkoa, joten jos syntymäaika on kerrottu yleislähteessä, kuten Anr:in viittaamassa tapauksessa, on se silloin lähteistetty, eikä viitteen puuttuminen anna oikeutta poistaa syntymäaikaa. Yksittäisen epäluotettavan käyttäjän, johon Nironen alla viittaa, tekemiset eivät ole peruste suhtautua samalla lailla luotettaviksi osoittautuneiden käyttäjien lisäyksiin; tuskin te tuolla kadullakaan suhtaudutte samalla lailla kaikkiin teille kerrottuihin asioihin ihan riippumatta siitä, kertooko ne teille paras ystävänne, Gopase+f:n kaveri tai rahaa kerjäävä pummi. --Lax 11. helmikuuta 2011 kello 14.40 (EET)

Jonkinlainen yleinen vihje niille, jotka aikovat tarkistaa, pitävätkö Wikipediassa mainitut suomalaisten henkilöiden syntymäaika- ja -paikkatiedot paikkansa. Ensimmäiseksi kannattaisi katsoa, esiintyykö sama henkilö Kuka kukin on-teoksessa. Siellä vastaavat tiedot ovat henkilöiden itse ilmoittamia, ja se teos löytynee jokaisesta kirjastosta. Kävisikö ainakin toistaiseksi jonkinlaiseksi epäviralliseksi ohjeeksi: jos syntymäaika löytyy sieltä, annetaan sen olla myös täällä (tai korjataan jos se oli täällä väärin), mutta jos ei löydy niin poistetaan tai ainakin tehdään lähdepyyntö, ellei muuta lähdettä ole jo merkitty. -KLS 18. helmikuuta 2011 kello 12.05 (EET)

Eri aloilta löytyy omia, KKO:ta tarkempia teoksia. Esimerkiksi Yrjö Hakoilan tyylisissä olympiaedustaja-artikkeleissa, joihin olen laittanut Siukosen Urheilukunniamme puolustajat -kirjan yleislähteeksi, on syntymäaika otettu tuosta kirjasta, ellei viitteellä ole muuta mainittu. Kyseinen kirja on ollut laajan aktiivisen tarkastelun kohteena, joten jos (tai kun) siinä on virheitä, ne tapaavat tulla myöskin esille ja korjatuiksi. Itse ilmoittaminen ei muuten ole mikään tae oikeellisuudesta, sillä aina jostain löytyy toimittaja, joka osaa säheltää selvänkin asian vääräksi. --Lax 18. helmikuuta 2011 kello 16.29 (EET)

On aivan loistavaa että Wikipedian urheilukirjoittajat eivät sähellä eivätkä tee virheitä, vaan osaavat antaa ohjeita urheilutoimittajillekin. No joo, kyllä niiden kirjoittelussa on parantamisen varaa. Kielen puolesta häti kuti monet pääsevät viitoseen. Urheilutoimittajaksi taitaa usein tulla urheilunharrastajia eikä niinkään ammattitoimittajia, siinä voi olla syy yleiseen kirjoittelun surkeaan tilaan. --Ulrika 18. helmikuuta 2011 kello 16.36 (EET)

Et ole tainnut huomata, että sama säheltäminen koskee kaikkia toimittajia? Mutta tuo ei liity enää Wikipedian käytäntöihin; jatkanet keskustelua muualla. --Lax 18. helmikuuta 2011 kello 16.39 (EET)

En huomannut, enkä vieläkään, mutta itsepähän aloitit. --Ulrika 18. helmikuuta 2011 kello 16.41 (EET)

Tietenkin tapauskohtaista, mutta tapauksen Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)/Arkisto 21#Tiedotus tietoja vääristelevästä vandaalista, jossa yksi ja sama käyttäjä oli lisäillyt vuosien varrella vaikka kuinka moneen artikkeliin virheellisiä syntymä- ja kuolinaikatietoja sekä hatusta vedettyjä toisia etunimiä, perusteella tuollaiset lähteettömät tiedot on ihan hyväkin laittaa erityisen tarkkaan syyniin. Itse en pidä Harrivin toimintaa häiriköintinä. --Nironen 11. helmikuuta 2011 kello 12.35 (EET)

Tuodaan vielä esille tämä näkökulma: Wikipedia:Artikkelit elävistä henkilöistä, erityisesti tämä kohta. --Harriv 11. helmikuuta 2011 kello 12.44 (EET)

Tuo on vasta ehdotus. Eikö olisi jo aika äänestää se viralliseksi käytännöksi? Se selkeyttäisi mielestäni monia asioita, joista nyt syntyy erimielisyyksiä.--Nedergard 11. helmikuuta 2011 kello 12.51 (EET)

Näkökulmaksi sitä kutsuinkin :) Ja kyllä pitäisi, Wikimedia Foundation on näin suorastaan käskenyt. --Harriv 11. helmikuuta 2011 kello 12.59 (EET)

Harriv oli toisaalta kuitenkin valmis hyväksymään juuri kirjoitetun pitkän täysin lähteettömän lääketieteellisen artikkelin Aivokasvain Keskustelu. --Ulrika 11. helmikuuta 2011 kello 12.54 (EET)

Se ei kerro henkilöstä. Esitin kaksi vaihtoehtoa mitä sille voisi tehdä. En ottanut kantaa kumpi olisi parempi. Pysytäänpä asiassa eikä taas heti aleta käymään henkilöiden tekemisiin kiinni. --Harriv 11. helmikuuta 2011 kello 12.59 (EET)

Kyse on henkeä uhkaavasta sairaudesta, ja väärät tiedot voivat levitä potilaiden keskuuteen. Otit kantaa ja totesit että voi jäädä: "tai antaa olla sellaisenaan". Tämä on täysin asiaa. --Ulrika 11. helmikuuta 2011 kello 13.03 (EET)

Olen itse usein lisännyt lähteen joko koko kappaleelle tai parin lauseen perään alusta, enkä nimenomaan noille päivämäärille, ennen kuin näin että niitä aletaan raakata. Paljon vanhoja artikkeleita on myös kirjoitettu lisäämällä vain yleislähde, esim. kirja, eikä aina ole tietoa, ovatko elinaikatiedot peräisin kyseisestä lähteestä. Sitä erityisesti muistan ainakin Gopase+f:n kavereineen kannattaneen, Wikipedian käytäntöön viitaten. Niistäkin ilmeisesti halutaan elinajat pois? Jos niin, niin miksi vain elinajat? --Ulrika 11. helmikuuta 2011 kello 13.10 (EET)

Eläviin henkilöihin kai tulee (tulisi?) kohdistaa tiukempi seula.--Urjanhai 11. helmikuuta 2011 kello 14.44 (EET)

Jaa että sitten kun ne kuolee, ei enää tarvita lähteitä. En ole tutkinut Harriv:n poistoja, onko ne kohdistuneet pelkästään eläviin. --Ulrika 11. helmikuuta 2011 kello 14.48 (EET)

En minäkään, ja toki lähteet yleisestikin ovat tärkeitä, mutta elävistä henkilöistä on esim. juuri tuo käytäntöehdotus. Kuolleet taas harvemmin pahoittavat mielensä, joskin hiljattain edesmenneisiin kyllä mielestäni tulee myös kohdistaa pitkälti samaa pieteettiä ihjan vainhuomaavaisuuden takia.--Urjanhai 11. helmikuuta 2011 kello 15.19 (EET)

Tämä ongelmapoistorypäs koskee nyt artikkeleita, jotka on tehty aiemmin ja niistä elinaikojen poistoa suoralta kädeltä ilman lähdepyyntöä. Vastedes lähteet on lisättävä jokaisen päivämäärän kohdalle, jos sellainen käytäntö päätetään tehdä. Nyt sellaista ei ole vaan vain yleinen lähdevaatimus. --Ulrika 11. helmikuuta 2011 kello 16.02 (EET)

Cahokia WTF ?!!

Mikäs tässä on kupletin juoni [3] "Tämä artikkeli Cahokia on valittu hyväksi artikkeliksi ilman vertaisarviointia."? Kuka on valinnan tehnyt ja millä perusteella?? --J 13. helmikuuta 2011 kello 11.36 (EET)

Marraskuussa 2010 on äänestetty hyväksi artikkeliksi: Wikipedia:Ehdokkaat hyviksi artikkeleiksi/Cahokia. --Stryn^(k) 13. helmikuuta 2011 kello 11.38 (EET)

Joo, meni näköjään termit epähuomiossa sekaisin. Tosin NELJÄ päivää arvioitavana...? Ei sitten nopeammin onnistu... --J 13. helmikuuta 2011 kello 11.49 (EET)

Ehdotus 16.11. hyväksytty 23.11. ? Kyllä siitä sääntöjen mukainen viikko tulee. Huom.SS-äänestys on 2 viikkoa, HA äänestys viikon. --Tappinen 13. helmikuuta 2011 kello 12.38 (EET)

J kysyy silti asiaa. Eikö noita voitais käyttää vertaisarvioinnissa ihan siinä luulossa että ne paranisi viikossa? Voisi aina välillä jonkin tsekatakin jos sattuisi sopivasti esiin. --Höyhens 19. helmikuuta 2011 kello 23.08 (EET)

Täsmennetään tähän vielä, että kuten sivulta Wikipedia:Hyvät artikkelit selviää, vertaisarviointi ei ole pakollista artikkeleille, joille haetaan hyvä artikkeli -statusta. Äänestyskin on kestänyt täyden viikon (eihän sille mitään mahda, että uusia äänestäjiä ja/tai kommentoijia ei ilmaantunut neljän ensimmäisen päivän jälkeen), joten eipä tässä tapauksessa mitään erikoista ole. Vastaavanlaisia suoraan hyvä artikkeli -äänestykseen vietyjä sivuja lienee monia. Muutamana esimerkkinä artikkelit Bahai-usko, Parachutes, Vilho Lampi, Roland Ratzenberger ja Tel Megiddo, joiden kohdalla ei löytynyt tietoa vertaisarvioinnista. --Nironen 20. helmikuuta 2011 kello 01.14 (EET)

Voihan artikkelin panna ennen hyvä artikkeli -äänestystä vertaisarviointiin, mutta minusta on hyvä, että se ei ole pakollista. Siinä on selvä ero suositeltuihin nähden. Sitä paitsi nykyään moni hyväksi ehdotettu artikkeli on valittu ensin lupaavaksi ja saanut arviointia sitä kautta.--Tanár 20. helmikuuta 2011 kello 21.40 (EET)

Moskovan aika?

Venäjän presidentti Dmitri Medvedev on ilmoittanut, että Venäjällä siirrytään vielä kesäaikaan keväällä 2011, mutta ei enää talvi- eli normaaliaikaan syksyllä 2011. Mikäli tieto pitää paikkansa ja se toteutetaan, niin silloinhan Moskovan aika lakkaa olemasta, kun UTC+3 muuttuu Venäjällä pysyvästi UTC+4:ksi, niinpä tämä on huomioitava myös artikkelissa ja aikanaan nimeä myöten. --85.76.60.85 14. helmikuuta 2011 kello 17.00 (EET)

Odotellaan, että nimi muuttuu lähteissä, jos muuttuu. --Otrfan 14. helmikuuta 2011 kello 17.02 (EET)

Tarkennan hieman: nimitys Moskovan aika jää vain historialliseksi (ei enää aktiivinen), kun UTC+3 muuttuu Venäjällä pysyvästi UTC+4:ksi.

Mielenkiintoista on todeta, että normaaliaikavyöhykettä UTC+4 ei Venäjällä olekaan: Aikavyöhykkeet 2010 ja myös se, että "Moskovaan aikaan" siirtyykin pysyvästi vain Kaliningradin alue.

--85.76.60.85 14. helmikuuta 2011 kello 17.26 (EET)

Ehkä vanha höperehtää, mutta minusta Moskova ym. siirtyy pysyvästi luokkaan UTC+3, jossa Suomikin on kesäisin. Tuosta karttalinkistä ei selviä miten Kaliningradille käy. --Höyhens 21. helmikuuta 2011 kello 02.25 (EET)

Ainakin tänne kantautuneissa uutisissa kerrottiin Medvedevin päättäneen, että nimenomaan kesäajasta ei enää siirryttäisikään takaisin talvi- eli normaaliaikaan. Näin aikavyöhykettä UTC+3 eli Moskovan aikaa ei enää olisi käytössä Venäjällä, ei Moskovassakaan. Ainoana poikkeuksena olisi Kaliningradin alue, joka mm. Suomen ja Baltian maiden kanssa siirtyy UTC+2:sta eli Itä-Euroopan ajasta kesäajaksi UTC+3:een (nykyinen Moskovan normaaliaika) ja syksyllä jättääkin sen voimaan.

Mikäli Venäjällä tosiaan näin toimitaan, jää siellä kesäajaksi menetetty tunti pysyvästi takaisin saamatta.

--85.77.155.49 21. helmikuuta 2011 kello 05.05 (EET)

MIlloin sallitaan sitattikuva

Meillähän on tuo tekijänoikeusmalline valokuva ja sitä on yleensä käytetty kuvasta joka on täytynyt saada artikkeliin mutta ei ole ollut mahdollisuutta pyytää lupaa. Mutta sallitaanko tuon käyttöoikeuden käyttö vapaasti kaikkiin kuviin, esimerkkinä tiedosto:Munamies.jpeg, jos sallitaan niin silloin meille voidaan laittaa melkein mikä kuva tahansa mistä sivulta internetistä. Vai onko meillä jotkut sisäiset säännöt milloin tuota käyttöoikeutta saa käyttää ja milloin ei.--Musamies 21. helmikuuta 2011 kello 19.23 (EET)

Ei käy. Kuvaajan tekijänoikeutta rikotaan. --Ulrika 21. helmikuuta 2011 kello 19.32 (EET)

Aihe sopinee paremmin tekijänoikeus-kahvihuoneeseen, missä jo alkoikin samasta asiasta: Wikipedia:Kahvihuone (tekijänoikeudet)#Munamies --Ryhanen 21. helmikuuta 2011 kello 19.59 (EET)

Tuolta voi katsoa milloin muulloin meillä käytetään tätä käyttöoikeutta jos jätetään tämän keskustelun ulkopuolelle tuo esimerkkikuva.--Musamies 21. helmikuuta 2011 kello 20.19 (EET)

Juorupedia vai Wikipedia?

Erään julkisuuden henkilön kommentti häntä koskevasta artikkelista herätti eilen paljon keskustelua.

Kumma kyllä, monet ylläpitäjät ja muokkaajat raadolliseen ja asiattomaan tapaan pitivät roskalehdistön/keltaisen lehdistön/iltapäivä ja juorupalstojen sisältämiä kommentteja tietosanakirja-artikkelimerkittävinä.

Kaipaisin kommentteja siitä, kuinka voimme välttää B-luokkaisen julkisuushömpän leviämisen Wikipedia-artikkeleissa. Konkreettisia toimia? Samaten kaipaisin kommentteja siitä, kuinka näitä henkilöiden ihmisarvoa alentavia muokkauksia ja muokkaajia voisi karsia.

Mieleen jäi erityisesti Caygillin ja Ulrikan suorastaan kauhea tyyli syyttää julkisuuden ammattilaista siitä että on ansainnut negatiivisen julkisuuden. Tälläisten muokkaajien vuoksi mietin joskus sensuurinkaltaisten toimien kannattamista.

Ikäänkuin julkimon ihmisyys olisi jotenkin vapaata riistaa muiden negatiivisille purkauksille! Näkisin että erityisesti henkilöiden yksityiselämään kohdistuva kirjoittelu ei kuulu Wikipediaan. Tuskin heistä kukaan on esim. perhesuhteittensa tai riitojensa vuoksi wikimerkittävä, oli sitten ollut kissatappeluissa tai koira haudattuna.

Olemmeko täällä tekemässsä vapaata, neutraalia, ihmisyyden hyviä puolia kannustavaa wikipediaa, vai kateuspediaa jossa voidaan henkilöitä vastaan ryöpyttää vapaasti paskaroiskeita? --(λ (?) (!)) 9. helmikuuta 2011 kello 10.05 (EET)

Ei hömppätiedon puolustajissa tainnut olla yhtäkään ylläpitäjää mukana, eniten tiedon poistoa vastaan taisi harata Caygill (joka on tavallinen muokkaaja ilman erikoistyökaluja). Eilen kyllä kävi hyvin selväksi että wikimerkittävän tiedon tulkinnassa on hyvin suuria, paikallisia vaihteluja ja jonkinlainen informaatiopläjäys mikä tieto on wikimerkittävää (artikkelin sisällä, Wikipedia:Merkittävyys meillä on jo joka on suunnattu artikkelin aiheen merkittävyyden suuntaviivaksi) ja mikä ei olisi paikallaan (ainakin käytösohjeena jos ei varsinaisena käytäntönä). Me emme ole tekemässä "hyviä puolia kannustavaa" vaan ainoastaan dokumentoimassa objektiivisesti, kantaa ottamatta, jo tapahtunutta (huomioiden tiedon wikimerkittävyyden). --Agony (╭∩╮(︶ε︶メ)) 9. helmikuuta 2011 kello 10.14 (EET)

Minusta AMB on ihana ja hänellä on isot rinnat. Itse haluaisin kuitenkin alleviivata seuraavaa päättelyketjua: a) henkilö on wiki-merkittävä, koska on nk. kohujulkkis. b) henkilöstä tehdään artikkeli Wikipediaan, mutta artikkeli ei käsittele lainkaan henkilön julkisuutta. c) artikkelin henkilö ei ole Wiki-merkittävä ilman asiallista, mutta keskeistä painopistettä syihin, joista henkilö on tunnettu. Edellisen lisäksi olen yrittänyt sivistää muokkaajia siitä, että keltaista viihdettä ja juorujuttuja tuotetaan Suomessa yhtä ammattimaisesti kuin vaikka kallista mainosvideota: on olemassa tilaaja (kuten lehti), on olemassa tuottajat ja agentit, ja ravintoketjun (usein) pohjalla näyttelijät ja käsikirjoituksen toteuttajat. --Caygill 9. helmikuuta 2011 kello 10.42 (EET)

Ja PS:nä toki se krediitti, että nykymuodossaan Thi:n muokkausten jälkeen AMB:n artikkeli on IMHO hyvä Wikipediaan; se on minimalistisen fokusoiva vain aivan perusfaktoihin. Vastustan ainoastaan sitä, että kääk-julkkiksen artikkeli on pitkä kuin raamattu, mutta käsittelisi vain kivoja ja mukavia asioita.--Caygill 9. helmikuuta 2011 kello 10.51 (EET)

Hyvä, alat löytämään jo idean. Meidän ei ole tarkoitus dokumentoida X:n jokaista "peliliikettä" ja ottaa kantaa niihin vaan ainoastaan dokumentoida wikimerkittävää tietoa objektiivisesti. --Agony (╭∩╮(︶ε︶メ)) 9. helmikuuta 2011 kello 10.53 (EET)

Se fakta että joku leipoo rahaa juorulehtien avulla ei merkitse automaattisesti että tieto on wikimerkittävää. Et ole edelleenkään vastannut pitäisikö Henry saaren runkkaaminen mainita häntä koskevassa artikkelissa? Hypoteettinen ajatusleikki: Platonin aikaisista lähteistä löytyy tieto että Platon osallistui kapakkatappeluun kaljapäissään. Ryntäätkö muokkaamaan Platonista käsittelevän artikkelin johdannon "Platon tuli tutuksi kännipäissään harrastamistaan kapakkatappeluista"? Entä jos samat lähteet kertoo että kyseinen käyttäytymismalli oli hyvin yleistä siihen aikaan ja lukuisat muutkin filosofit harrasti kännispäissään riehumista? Ryntäätkö lisäämään kaikkien antiikin filosofien artikkeliin tiedon "tuli tutuksi kännipäissään harrastamistaan kapakkatappeluista"? Oikeasti: on olemassa (Wikipedialle) kahdenlaista tietoa: on olemassa tietoa ja on olemassa wikimerkittävää tietoa. Kissatappelut tai abortit ei ole mitenkään poikkeuksellista meidän aikaan joten niillä on vain viihteellinen arvo. Samoin kuin Henry Saaren runkkaus: fakta on että seksologien mielestä on olemassa kolmenlaisia (murros-iän ylittäneitä) ihmisiä: niitä jotka kertoo runkkaavansa, niitä jotka valehtelee etteivät runkkaa ja niitä jotka pitävät runkkauksensa omana henkilökohtaisena tietonaan. Siksi pornotähtien artikkeleissa ei kerrota heidän runkkaavaan (vaikka se on todistettavissa oleva fakta). --Agony (╭∩╮(︶ε︶メ)) 9. helmikuuta 2011 kello 10.53 (EET)

Aiheeseen syvällisesti paneutuneen kommenttisi jälkeen totean ettei Caygill varmaan tarkoittanut että ammattimaisesti juorulehtien avulla julkisuuteen saatettu tieto olisi wikimerkittävää, vaan kai niin, että tähän ammattimaiseen porukkaan ei pidä suhtautua säälitellen ja paapoen vaan ymmärtää, että toiminta on tietoista ja siksi tietoja ei pidä kaunistella, jos ne ovat wikimerkittäviä. Jos taas joku toinen joutuu tahtomattaan julkisuuteen ja siellä riepotelluksi, se on minusta syy karsia hömppätietoa, erityisesti jos on kyse nuoresta ihmisestä. (Erityisesti kannatan 30 vuoden takaisen pilaohjelman mahdollisesti käyttämän pilkkanimen pitämistä Wikipediasta pois, vaikka olisi lähdekin. Se ei ole merkittävä tieto). --Ulrika 9. helmikuuta 2011 kello 11.36 (EET)

En ole ajamassa "kaunisteltu Wikipedia" -asiaa vaan asiaa nimeltä "erotetaan wikimerkittävä tieto viihteellisestä hömpästä". --Agony (╭∩╮(︶ε︶メ)) 9. helmikuuta 2011 kello 11.43 (EET)

"Tahtomattaan" julkisuuteen joutuvat esim. rikolliset ja rikoksista epäillyt; harva heistä on halunnut rikostutkintaa ja siitä seuraavia monenlaisia ikävyyksiä, vaikka itse teot olisivatkin tahallisia. Tuleeko näihin suhtautua ymmärtävästi? --Jmk 9. helmikuuta 2011 kello 11.55 (EET)

Varmaan paikka paikoin tarvitaan harkintaa. Rikollisuus on tahallista, mutta nuorella henkilöllä voi olla tilanteita, joiden jälkeen ymmärrys kasvaa ja halu ja yritys normaaliksi yhteiskunnan jäseneksi on kova, eikä sitä pitäisi mielestäni Wikipedian ainakaan yrittää estää. Mutta on paljon muitakin jotka joutuvat julkisuuteen, ja kyse on täysin omasta tahdosta riippumatonta julkisuutta, johon wikijulkisuus olisi vielä ikuinen lisärangaistus. --Ulrika 9. helmikuuta 2011 kello 12.01 (EET)

Hassulta tuntuu, että Ulrika tuntuu olevan ainoa sisälukutaitoinen aiheen kommentoija. Ei minun kanssa tarvitse olla samaa mieltä, mutta kyllä pieni tuskastumisen hiki nousee hattuun, kun ei kymmenenkään rautalangan taivuttamisen jälkeen puhuta edelleenkään samasta asiasta useimpien kanssa!--Caygill 9. helmikuuta 2011 kello 16.50 (EET)

Yleensähän se menee niin, että että hömppäjulkkiksesta (tai oikean julkiksen hömppäilyistä) kirjoittaa ensin keltainen lehdistö, ja vasta jos asia paisuu riittävän suureksi, siitä aletaan kirjoittaa Hesaria ja YLE-uutisia myöten. Kun näin tapahtuu, kyseinen asia/ihminen lakkaa pikku hiljaa olemasta hömppää ja tulee ajan myötä salonkikelpoiseksi. Eettisesti voidaan pohtia, millä kriteereillä voidaan tehdä hömpästä "oikeita uutisia", mutta se ei ole Wikipedian tehtävä, vaan journalistien. Vetäisin itse rajan näin: Jos asiasta kirjoittaa merkittävässä määrin vain hömppämedia, se ei ole wikimerkittävä, vaikka kyse ei olisikaan "hömppäluonteisesta" asiasta; jos se sen sijaan saa merkittävää julkisuutta asiapainotteisissa valtamedioissa, asian väitetty hömppäluonne ei ole wikimerkittävyyden este. --LemonKing 1. maaliskuuta 2011 kello 12.26 (EET)

Minkä levy-yhtiön kautta tulleet albumit on merkittäviä

Pitäisikö meidän helpottaa näitä meidän merkittävyyskeskuteluita listalla johon kokoamme ne levy-yhtiöt joitten tuottama albumi riittää merkittävyyteen yhtyeen artikkelissa. Kun tulee uusia levy-yhtiötä niin äänestämme kerran sopiiko se listaan mukaan.--Musamies 22. helmikuuta 2011 kello 15.16 (EET)

Ei viittitä olla korporaatiohuoria, jooko? Eli nähdäkseni levy-yhtiö on rekisteröity yhtiö, Suomessa tai muualla. Kyllähän omakustanteetkin voivat olla merkittäviä, mutta sitten pitäisi olla listasijoitus tai paljon kirjoittelua. --(λ (?) (!)) 22. helmikuuta 2011 kello 15.21 (EET)

Saattaa olla mahdoton tehtävä äänestää kaikista maailman levy-yhtiöistä etukäteen. Käytännössähän suuntaviivaa on tulkittu siten, että jos levy-yhtiöltä tullut useamman kuin yhden artistin levyjä, niin sitä on pidetty oikeana levy-yhtiönä ja sen tuottamia artisteja merkittävinä. Kyllähän tulkintaa voisi kiristää, mutta saattaa olla hankala toteuttaa tässä vaiheessa, kun noilla kriteereillä on jo monta artistia taidettu äänestyksessä säilyttää. --Otrfan 22. helmikuuta 2011 kello 22.44 (EET)

Soittajien diskografiat mitä käytäntöä noudatetaan

On erinäisiä mielipiteitä soittajien diskografioista minne ne kuuluu, Lisäksi kuka pitää yllä noita listoja kun tietojen saanti on välillä vaikeaa, välillä soittaja soittaa salanimen turvin välillä omalla nimellään. Esimerkkinä selkeä artikkeli Heikki Laurila missä on vain pari albumia, jos vastaavaa periaatetta noudatettaisiin tässä niin lista sisältäisi muutama tuhat levyä. Samoin Vexi Salmi artikkeliin tulisi pitkä lista albumeita joissa hän on ollut tuottajana.

Onko seuraava yleisperiaate sopiva sinun mielestäsi:

Soittajan artikkeliin sen diskografiaan tulisi vain ne albumit missä soittajan nimi on albumin kannessa. Tämä tarkoittaisi käytännnössä sen, että rumpalin artikkelissa ei olisi diskografioita koska en ole nähnyt yhtään rumpalin sooloalbumia, basistin artikkelissa tuskin tarvitaan diskografiaa.

Miten suhtaudutaan artikkeliin joissa CV-taulukko

Esimerkkinä Janne Haavisto, tarvitaanko tuollaisia taulukoita

Miten suhtaudutaan taulukoihin missä kerrotaan millä albumilla vieraillut

Esimerkkiinä monien joukosta Carla Kihlstedt ja Pyhimys (artisti).

Voisimmeko saada yhteisen käytännön näihin ja voisiko sen kirjoittaa meidän ohjeisiin.--Musamies 27. helmikuuta 2011 kello 12.10 (EET)

Keskustelu

Monta asiaa samassa keskustelussa, mutta tuohon "Soittajan artikkeliin sen diskografiaan tulisi vain ne albumit missä soittajan nimi on albumin kannessa" kommenttina, että en kannata. Tietenkin aktiivisten studiomuusikkojen kohdalla voi ajatella, että kaikkien mahdollisten levyjen, jolla henkilö on ollut mukana, luetteleminen ei ole järkevää (ei varmasti olekaan; harva tuskin edes jaksaisi luetella joidenkin tuhansien levytysten miesten kaikkia levyjä). Myös tapauksissa, joissa henkilö on ollut koko uransa yhden ja saman yhtyeen jäsen (tyyliin Mick Jagger), yhtyeen albumien luettelu myös jäsenestä kertovan artikkelin diskografiassa ei liene tarpeen. Mutta tapauksissa, joissa henkilö on ollut vakituisena jäsenenä maltillisessa määrässä yhtyeitä, mutta ei mukana kaikissa niissä yhtyeiden koko levytyshistorian ajan, albumien listaaminen henkilöstä kertovassa artikkelissa voi olla hyödyllistä, lukijaa palvelevaa tietoa (ei tarvitse ruveta selailemaan erikseen yhtyeartikkeleita, jos on kiinnostunut vain jonkun tietyn henkilön levytysurasta). Pistetään satunnaisena esimerkkinä vaikka artikkeli Slash (kitaristi), jonka diskografia on maltillisen lyhyt, eikä kyllä haitanne ketään, mutta voi kiinnostaa lukijaa. Artikkeleista, joista diskografia on jo poistettu esimerkkinä tapaus Roland Grapow (ei varmaan paras esimerkki, mutta oli ensimmäinen mieleen tullut), jossa luettelo (jossa oli joukossa myös pari sooloalbumia) oli omasta mielestäni ihan tarpeellinen. Yhteenvetona, tapauskohtaista harkintaa vaativa asia; en kannata kategorista kieltoa. --Nironen 27. helmikuuta 2011 kello 19.38 (EET)

Minä olisin kyllä Musamiehen yleisperiaatteen kannalla. Jos henkilö on tai on ollut vakituisena jäsenenä yhtyeessä niin silloin ei ole syytä kopioida diskografiaa artistin henkilöartikkeliin (samalla perusteella pitäisi kopioida myös koko leipäteksti yhtyeartikkelista, koska se on artistin kannalta merkittävämpää kuin levytyslistaus...). Esimerkkinä John Lennon, jonka artikkelista ei luetella The Beatles -albumeja. Yksityiskohtainen levytyslista sopisi puolestaan vain merkittäville artisteille - tosin jos sellainen on jo tehty niin en kyllä lähtisi poistamaan kunhan se on muotoiltu selkeästi (ja mieluiten taulukkomuodossa).--Nedergard 27. helmikuuta 2011 kello 20.28 (EET)

Kasvien luokittelu

Nyt näkyy luokissa Luokka:Viljelyskasvit ja Luokka:Ravintokasvit olevan taksonomisia alaluokkia kuten Luokka:Ruusukvittenit, Luokka:Puolukat ja Luokka:Vatukat (jonka poistin). Kuitenkin lienee aika harvinaista että jonkin taksonomisen luokan kaikki lajit olisivat ravinto- tai viljelyskasveja - tai ainakin on vaikea suoraan päätellä, onko näin, jos näin sattuisi olemaankin. Niinpä herääkin kysymys tulisiko em. luokkiin luokitella vain lajeja mutta ei taksonomisia luokkia? (Paitsi tietysti, jos jonkin luokan kaikki lajit nimenomaisesti sattuvat olemaan viljely- ja ravintokasveja.) Esim. vatukoista riitti koulun biologia ja oma tutkimus luonnossa liikkumalla osoittamaan, että kaikki, joista on artikkeli, eivät ole viljelykasveja, mutta ravintokasviominaisuuden selvittäminen vaatisi ei-biologilta jo pientä kirjallisuustutkimusta.--Urjanhai 28. helmikuuta 2011 kello 14.42 (EET)

Lähtökohtaisesti varmaan joo mielummin ne nimenomaiset ravintokasvit sinne viljely- ja ravintokasviluokkiin. Jos sitten on lähde, jossa todetaan että ovat kaikki viljely- tai ravintokasveja niin voihan sen luokankin luokitella sopivaan luokkaan. -- Piisamson 28. helmikuuta 2011 kello 18.49 (EET)

Luokat Puolukat ja Vatukat voisi kyllä merkitä luokkaan Ravintokasvit, mutta ei luokkaan Viljelyskasvit. Sekä puolukan (Vaccinium) että vatukan (Rubus) suvussa ainakin kaikki ne lajit, jotka on luokkiin merkitty, tuottavat syötäväksi kelpaavia marjoja (tai jos ihan tarkkoja ollaan, niin vatukat eivät ole marjoja vaan useamman yhteen kasvaneen luumarjan yhdistelmiä). Mutta vain harvoja näihin sukuihin kuuluvia lajeja viljellään, enimmäkseenhän niiden marjoja kerätään luonnosta. -KLS 2. maaliskuuta 2011 kello 13.40 (EET)

Pitäisi kuitenkin olla täydellisempi luettelo lajeista ehkä käsillä, eli kun varmasti on luokkaan kuuluvia lajeja joista ei vielä ole artikkelia, niin ovatko ne kaikki ravintokasveja? Jos lajilistoja on netissä niin voisi löytyä hyvinkin. Luokan tämänhetkinen sisältöhän on luultavasti vain epätäydellinen otos kaikista saman taksonomisen luokan lajeista.--Urjanhai 2. maaliskuuta 2011 kello 13.49 (EET)

Ai että vajaa, vatukoiden luokka on reippaasti epätäydellinen otos Rubus-suvun sisällöstä, vrt. ITIS:RUBUS, ja ITIS-tietokantakaan ei taida tämän suvun kanssa olla täydellinen (eikä tosin yleisestikkään). --Dacnoh 2. maaliskuuta 2011 kello 16.40 (EET)

Yksi ihana luokituksen kannalta oleva luokka on Luokka:Hedelmät ja alaluokkineen, koska hedelmä käsitteen kasvitieteellinen ja kastronominen/arkikäytön tarkoitus eroaa ihan mukavasti. Kasvitieteellisesti tuon luokan sisältö olisi käytännössä rajaton, koska se rajaa sisältöä yhden morfologisen ominaisuuden perusteella. --Dacnoh 2. maaliskuuta 2011 kello 16.40 (EET)

Tunnetut kuntalaiset joista ei ole artikkelia

Mitäs linjaa me noudatetaan tunnetuista kuntalaisita joista ei ole artikkelia. Selvintä olisi linja että on nimi silloin kun on artikkeli wikipediassa. Nyt kun listassa on nimi josta ei ole artikkeli niin se teettää ylläpidolle vaan turhaa työtä kun lukija kuvitteelee että autampa wikipediaa tekemällä tuosta artikkelin mutta siitä tulee niin mitätön että se täytyy poistaa. Toinen vaikeus on että miten saamme selvyyden että henkilö tulisi olemaan wikimerkittävä jos siitä tehtäisiin artikkeli. Näyttää siltä että meillä on monia nimiä siellä joista ei ole artikkelia ja joitten perässä lukee taiteilija, liekkö halutaan mainostusta omalle taiteilijauralle. Sama keskustelu varmaan koskee tunnettuja etunimiä koska sinne laitetaan punaisia linkkejä joista toisen on vaikea päätellä onko se tunnettu.--Musamies 28. helmikuuta 2011 kello 18.41 (EET)

Se että joku tekee hyvässä tahdossa artikkelin ei ole huono asia, vaikka artikkeli poistoon menisikin. Punaiset nimet voinee poistaa, mutta jos merkittävyydelle on lähde, niin sitten nimi joutanee jäädä. --Otrfan 28. helmikuuta 2011 kello 18.45 (EET)

Tästä keskusteltiin just, mutta tämä keskustelu se ei ollut. Oma kantani on se, että punaiset linkit ja samalla koko henkilöt pois, mutta vain jos tunnettuudelle ei ole annettu lähdettä. Tämän keskustelun synnyttäneessä Kauhajoki-artikkelissa linkin poisto oli turha, sillä kaverit ovat selkeästi merkittäviä ja lähteellä merkittyjä. Tuntemattomammat ja lähteettömät punalinkkijampat voi surutta poistaa mielestäni kokonaan, ettei kunta-artikkeleihin pesiydy linkkejä Ville Vandaalinkaverin artikkeleihin. --albval(keskustelu) 28. helmikuuta 2011 kello 21.16 (EET)

Eihän punaisia linkkejä ole ennenkään karsittu ellei aihe ole selkeästi epämerkittävä Wikipediaan. Eli siis mielestäni saa (ja pitää) olla. Toki tämä hieman hankaloittaa muttei kuten Musamies kuvaa: kun artikkeliin Enontekiö IP-käyttäjä lisää punaisen linkin Matti Virtanen on hyvin hankala tietää onko kyseessä kuuluisa enontekiöläinen solisti, taiteilija vai ylä-asteen seitsemättä luokkaa käyvä pahaa-aavistamaton yksityishenkilö josta on tekeillä kekeke-artikkeli Wikipediaan. Eli jonkinlainen kontrolli lisäämiselle tarvittaisiin mutta jo olemassaolevia punaisia linkkejä (ilman epämerkittävyyttä) ei tulisi poistaa. --Agony (╭∩╮(︶ε︶メ)) 28. helmikuuta 2011 kello 21.23 (EET)

Niin kuin aiemmin keskustelussa Keskustelu:John Simon kävi ilmi, niin eräs mahdollinen kontrolli (ei tosin ehkä niin tässä) on se, onko punaiseen linkkiin muita punaisia linkkejä, tietenkin mahdollisten lähteiden ja google-testin ohella. Mutta muuten varmaan juuri niin kuin Albval yllä esittää.--Urjanhai 28. helmikuuta 2011 kello 22.01 (EET)

Henkilön todellinen merkittävyys selviää vasta vuosikymmenien tai jopa vuosisatojen kuluessa. Tavallisesti se tunnustetaan vasta henkilön kuoleman jälkeen, jolloin henkilön merkittävyys on selvinnyt. Lisäksi kunta on liian suppea henkilön merkityksellisyyden suhteen. Lisäksi on syytä huomioida ettei joku kunta voi omia itselleen jonkun henkilön merkityksellisyyttä. Kaikenlaiset punaisella merkityt henkilöt voi poistaa kunta-artikkeleista. --Zindox 1. maaliskuuta 2011 kello 07.24 (EET)

Toinen ongelma tässä käy ilmi esim. artikkelista Luettelo tunnetuista turkulaisista. sinne on listattu esim. Alvar Aalto, joka 1930-luvulla toimi muutaman vuoden Turussa ja Heli Laaksonen, joka on opiskellut Turun yliopistossa mutta on syntynyt ja kasvanut muualla ja asunut opintojensa jälkeen muualla, tai Alpo Jaakola, joka opiskeli (varsin lyhyen aikaa?) Turussa mutta muuten asui koko ikänsä Loimaalla. Eli pitäisi siis myös määritellä paikkakuntalaisuus ja ehkä vielä kunkin kohdalla selostaa suhde paikkakuntaan. --Urjanhai 1. maaliskuuta 2011 kello 07.33 (EET)

Samalla logiikallahan nimittäin Paavo Väyrynen olisi tunnettu helsinkiläinen.--Urjanhai 1. maaliskuuta 2011 kello 11.03 (EET)

Ei tunnettuja tai lainausmerkeissa merkittäviä henkilöitä tule sekoittaa lainkaan kuntaan. Kunta on hallinnollinen yksikkö. Asia on silleen, että Suomi on jaeuttu alueellisesti kuntiin ja jokaisella suomalaisella pitää olla kotipaikka, joka pakostakin on jokin kunta Suomessa. Jokainen valitsee oman kotipaikkansa omasta vapaasta tahdostaan ja omista syistään. Kotipaikkaa ei valita esim. poliittisten suuntausten mukaan, joten kunallakaan ei ole oikeutta hyödyntää ketään julkisuuden henkilöä ilmoittamalla että kyseinen henkilö asuua tässsä kunnassa, tässä on kysymys jo juridiikasta. Paavo Väyrynenkin on valtakunallinen poliitikko ja ministeri, joka hoitaa maan asioita korkealla tasolla, lisäksi hänen on asuttava ja oltava kirjoilla jossakin. Joten ei häntä voida sekoittaa mihinkään tiettyyn kuntaan. Mikäli joku sitoutuu vapaaehtoisesti johonkin kuntaan, hän on silloin kunnallispoliitikko. Kunnalla ei yksinkertaisesti ole juridisesti ja moraalisesti oikeutta hyödyntää ketään kunnassa asuvaa henkilöä.--Zindox 1. maaliskuuta 2011 kello 14.26 (EET)

Ei tässä juurikaan ole juridiikasta kysymys, jo siitäkin syystä että täällä vapaassa tietosanakirjassa kukin käyttäjä voi vapaasti kansoittaa kunta-artikkeleja haluamillaan henkilöillä eikä asia liity mitenkään kyseisen kunnan tahtoon väittää vain Veijo Esson baarissa kahvilla käynyttä Väyrystä kunnan suureksi pojaksi tms. Jos joku on vakaasti sitä mieltä, että sinänsä tuntematon kotiseutuneuvos on erittäin tärkeä henkilö, tätä on tarkasteltava tietosanakirjan merkittävyyskriteereiden kautta. Lopuksi, jos joku "sitoutuu vapaaehtoisesti johonkin kuntaan", hän on silloin korkeintaan kunnan jäsen (esim. asukas/maanomistaja). Minäkin voin vapaaehtoisesti sitoutua kesämökkikuntaani olematta sen kummemmin kuntaan kuuluva otus. --Pxos 1. maaliskuuta 2011 kello 17.27 (EET)

Kyllä 99 % kotiseutuneuvoksista on merkittävämpiä kuin kuka tahansa ääninäyttelijä, ei saa morkata kotiseutuneuvoksia. Olen itsekin kirjoittanut artikkelin kahdesta.--Urjanhai 1. maaliskuuta 2011 kello 17.51 (EET)

Ja tasan tarkkaan on oikeus hyödyntää, sitä kutsutaan kunnallisveroksi. Sen sotkeminen tähän on turhaa, aivan kuin muutkin argumenttisi.--Iivarius 1. maaliskuuta 2011 kello 17.40 (EET)

Ei tässä ole kysymys siitä, että kunta yrittäisi hyödyntää henkilöitä johonkin, vaan siitä, onko jotakin kuntaa käsittelevässä artikkelissa syytä mainita, että se ja se tunnettu henkilö on asunut siellä. Kyllä se voi hyvinkin olla syytä mainita, jos joku riittävän henkilö on siellä pitkään asunut. Eiväthän eri kunnista kirjoitetut artikkelit käsittele pelkästään kunnallishallintoa, vaan onhan niissä paljonkin asiaa myös siitä, mitä kunnan alueella sijaitsee. (Vai eikö pitäisi olla? Eikö edes sellaisissa artikkeleissa kuin Helsinki tai Turku?) Eihän kuntien nimiäkään käytetä pelkästään niistä hallinnollisina organisaatioina puhuttaessa, vaan myös paikanniminä, kunnan aluetta tarkoittavina, esimerkiksi sanottaessa, missä jokin sijaitsee. Eivätkä Wikipedian artikkelit ole kunnallisten viranomaisten kirjoittamia. -KLS 2. maaliskuuta 2011 kello 13.55 (EET)

Ei näissä kunta-asioissa ole kyllä minkäänlaista tolkkua täällä. Kunta on hallinnollinen alue ja kunnalla on tiettyjä laki tehtäviä. Tähän viranomaisrooliin ei tule sekoittaa Kepulaista politiikkaa tai sen maailmankatsomusta, niinkuin täällä eräs jälleen yrittää. Jos kunnassa asuu joku merklittävä henkilö tai julkkis, niin tämän henkilön saavutukseet eivät kuulu kunnalle yhtään mitään. Kyseinen henkilö joutuu vain maksamaaan kyseiseen kuntaan kaikki laissa säädetyt verot ja maksut, se on hänen ainoa velvollisuus kuntaa kohtaan. Tätä periaatetta tulee wikipediankin noudattaa. Esim. Urjalan kunnassa asuu professori Antti Eskola, eikä kukaan ole varmasti erityisen ylpeä asiasta, sosiologi ja äärivasuri. Mutta sivistysvaltion sääntöihin kuuluu ettei kenenkään asumiseen tai olemiseen puututa jossakin tietyssä kunnassa. Vähän sama asia liittyy Väinö Linnaan. Veikkaan että mys Alpo Jaakkolan tapauksessa Loimaalla on kysymys siitä, taiteilija on sijoittunut kyseiseen paikkaan ärsyttääkseen paikallista väestöä. Tunnettuja ja merktittäviä henkilöitä on arvioitava rehellisesti heidän lahjakkuudensa ja saavusten perusteella; Alvar Aaltoa on arvioitava arkkitehtinä, eikä millään kunnalla tai kaupungilla on oikeutta omia taiteilijaa kuoleman jälkeen. Todella itsekästä touhua kunnalta. Tottakai Alvar Aalto on siihen aikaan asunut työnsä puolesta siinä kaupungissa, jonne on suunnitellut rakennuksia. Nykyään arkkitehti voi suunnitella rakennuksia tietokoneella kotoaan käsin eikä hänen tarvitse fyysisesti siirtyä kyseiseen paikkaan asumaan. Sitäpaitsi Turun artikkelissa oli maininta että asui 1927-32 Turussa.--Zindox 1. maaliskuuta 2011 kello 21.07 (EET)

Tarkoitatko, että Turkua käsittelevässä artikkeliessa ei saisi edes mainita, että jokin Turussa sijaitseva rakennus on Alvar Aallon suunnittelema? Ja ettei Turun tai minkään muun kunnan nimeäkään saisi käyttää missään muussa yhteydessä kuin kunnasta hallinnollisena organisaationa puhuttaessa? -KLS 2. maaliskuuta 2011 kello 13.55 (EET)

Kyllä Alpo Jaakola oli aivan syntyperäinen loimaalainen eikä mikään junantuoma.--Urjanhai 1. maaliskuuta 2011 kello 22.04 (EET)

Ruotsin kunnat ja taajamat

Ruotsin kuntien ja taajamien suhteen näyttää olevan eri käytäntö kuin Suomen: pääsääntönä on artikkeli muotoa Norrtäljen kunta, johon on uudelleenohjaus haulla Norrtälje. Toisaalta Sigtuna ja Sigtunan kunta ovat ehkä perustellusti eri artikkeleita, sen sijaan artikkelit Uppsalan kunta ja Uppsala voisi ehkä hyvin yhdistää. Perustuuko nykyinen käytäntö käytyyn keskusteluun, vai onko malli vain kritiikittä kopioitu ruotsiwikistä? Ruotsissa kunta ja taajama ovat ehkä selkeämmin eri asioita kuin Suomessa, mutta ei niin selvästi kuin aiemmin, Suomessakin yhä useammat kunnat erottuvat käsitteellisessti keskustaajamastaan. Minusta tärkeintä olisi kuitenkin yhdenmukaistaa käytäntö Ruotsin kuntien osalta, ja saattaa uudelleenohjausartikkelit kuntoon. Lisäksi, koska suomeksi on monista kunnista varsin lyhyitä artikkeleita, kaksoisartikkelit kannattaisi karsia turhina pois esimerkiksi Salan kaltaisissa tapauksissa.--LemonKing 1. maaliskuuta 2011 kello 13.20 (EET)

Olen samaa mieltä ja olen yrittänyt joskus korjailla näitä. Tästä on joskus keskusteltu, ja vasta-argumentti on ollut että Ruotsissa on erilainen systeemi, vaikka se periaatteessa on identtinen Suomen kanssa. -- Jniemenmaa 1. maaliskuuta 2011 kello 16.51 (EET)

Yhdistin artikkelit Sala ja Salan kunta, jotka kummatkin olivat pieniä tynkiä, ja lähdin laajentamaan niitä malliksi. Sen sijaan esim. Uppsalan kohdalla pitäisi myös yhdistää tietolaatikot, jotka on tehty eri pohjiin, mikä on sen verran mutkikkaampaa etten taida lähteä siihen omin päin.--LemonKing 2. maaliskuuta 2011 kello 13.02 (EET)

Tutkin asiaa: eivät Suomen ja Ruotsin kuntamääritelmät eroa juurikaan toisistaan. Ainoa ero on, että Suomessa kunta saa nimittää itseään virallisesti kaupungiksi jos haluaa, Ruotsissa sen sijaan kaupunki on nykyään epävirallinen nimitys, jota käytetään entisten kaupunkien keskustaajamista (centralort). Molemmissa maissa kaupunki juridisena käsitteenä on lakkautettu, Ruotsissa 1971 ja Suomessa 1995. --LemonKing 2. maaliskuuta 2011 kello 13.33 (EET)

Liittymätaulukot

Artikkeleihin Seututie 204 ja Pansiontie on vaivaa nähden luotu liittymätaulukot wikitablella. Eikö kuitenkin tulisi käyttää mallinetta Malline:liittymätaulukko? Mainitsin tästä kyllä jo ao. muokkaaajien keskustelusivuilla.--Urjanhai 1. maaliskuuta 2011 kello 18.45 (EET)

Olisi ehkä siistimpi, kannatan--Musamies 1. maaliskuuta 2011 kello 19.03 (EET)

Tuollaiset viritelmät mallinneeseen. Lisäksi Yhdystie 2054. –☆Makele-90 1. maaliskuuta 2011 kello 19.23 (EET)

Torukaa te vaihteeksi, tai muokatkaa rohkeasti, en ehkä osaa olla tarpeeksi rohkaiseva.--Urjanhai 1. maaliskuuta 2011 kello 19.27 (EET)

Lisäsin nyt kuitenkin korjattava-mallineet.--Urjanhai 2. maaliskuuta 2011 kello 18.55 (EET)

Kukaan ei näköjään vaivautunut korjaamaan joten poistin liittymätaulukot. Ne löytyvät edelleen sivuhistoriasta ja voi palauttaa jos ne laittaa mallineeseen. –☆Makele-90 9. maaliskuuta 2011 kello 18.38 (EET)

Vaalimainonta 2011

Olen ollut Wikipediassa vain noin vuoden, joten olen wikipoliittisesti kokematon. Haluaisin kysyä sekä vanhoilta konkareilta että uusilta sankareilta, mikä on tai olisi Wikipedian yleislinja ilmeisesti yhä kiihtyvään vaalimainontaan? Tässä on esimerkkiartikkeli: Heidi Ekholm-Talas. Artikkeli on hieno, kuva on kiva ja lähteet kunnossa (tosin aika sisäpiirissä), mutta kyllähän kyseessä on aika selvästi vain Wikiin siirretty vaalimainos kadunvarresta. Totta kai merkittävyys voidaan jokaisessa tapauksessa punnita erikseen, mutta menisikö tämä wikipedia liian poliittisesti kantaaottavaksi, jos kaikkiin vaalimainoksiin sovellettaisiin jotain yhtenäistä linjaa (jonka saavuttaminen lienee mahdotonta)?

Täällä näkyy laidasta laitaan mainoksia: joku hauki on eduskuntaan halajava kala ja vain linkissä viitataan ehdokkuuteen – ja jossain taas on hauen kaikki saavutukset lueteltu ja merkittävät jäsenyydet eri kerhoissa ja katiskoissa. Oliko tähän mitään konstia esimerkiksi vuonna 2007 kun oli vaalit viimeksi? --Pxos 3. maaliskuuta 2011 kello 14.43 (EET)

OIKAISU! Ekholm-Talas ei ole ehdokkaana eduskuntavaaleissa 2011. Esimerkki palvelee siis vain yleisellä tasolla vastaavankaltaisista artikkeleista. Toimin hieman hätiköiden. --Pxos 4. maaliskuuta 2011 kello 15.02 (EET)

En tiedä, miten edellisissä vaaleissa oli, mutta mielestäni selkeästi vaaliperusteiset artikkelit voisi näin vaalien alla poistaa heti. Jos tärkein meriitti on vaaliehdokkuus niin se ei täytä wikin merkittävyyskriteerejä.--Nedergard 3. maaliskuuta 2011 kello 15.12 (EET)

Tapauskohtaista. Ehdokkuus ei vähennä merkittävyyttä ja on siellä seassa wikimerkittäviäkin henkilöitä. --Otrfan 3. maaliskuuta 2011 kello 15.19 (EET)

Tapauskohtaista. Ehdokkuus ei ole merkittävyyden kriteeri, joten ehdokas voi olla wikimerkittävä tai -epämerkittävä. Ei tietenkään ole tarkoitus, että wikipedia toimii vaalimainoksena, mutta eihän siinä mitään pahaa ole, jos merkittävästä henkilöstä tehdään neutraali artikkeli tänne ehdokkuuden takia. NPOV:ta vastaan sotivan mainonnan voi toki poistaa joka tapauksessa. Sitä paitsi jos tyyppi sattuu pääsemään läpi, sittenhän hän on merkittävä ja meillä on artikkeli kansanedustajasta valmiina.--Tanár 3. maaliskuuta 2011 kello 15.28 (EET)

Periaatteessa tapauskohtaisesti, mutta itse kysyn, miksi mahdollisesti wiki-merkittävästä henkilöstä, joka "sattuu" olemaan vaaliehdokas, luodaan artikkeli "sattumalta" juuri nyt?--Nedergard 3. maaliskuuta 2011 kello 15.38 (EET)

Mitä väliä sillä on, minkä takia artikkeli luodaan, jos se vain täyttää wikipedian neutraaliusvaatimukset.--Tanár 3. maaliskuuta 2011 kello 16.06 (EET)

Siinähän tuo kiteytettynä, jos suomalaisesta kirjailija-astrofyysikko-presidentistä ei ole ennen ollut artikkelia ja nyt sellainen luodaan vaikka henkilö on ehdolla eduskuntaan on artikkeli motiivista huolimatta merkittävä. Jos taas suomalaisesta kirvesmies-osa-aikainen rengasmyyjä-paikallisen shakkikerhon varapuheenjohtajasta ei ole ennen ollut artikkelia ja nyt sellainen luodaan vaikka henkilö on ehdolla eduskuntaan on artikkeli motiivista huolimatta epämerkittävä. Meidän tehtävä ei ole puntaroida motiivia vaan merkittävyyttä: epämerkittävät poistetaan, merkittävät jätetään (mahdollisen mainosmaisuuden poiston jälkeen). --Agony (╭∩╮(︶ε︶メ)) 3. maaliskuuta 2011 kello 17.23 (EET)

Periaatteessa Agony ja Tanar ovat oikeassa tuossa, mutta eivät käytännössä. Jos se merkittävän ihmisen artikkeli "sattuu" ilmestymään juuri nyt, kun hän on ehdokkaana, niin artikkelin julkaisua voidaan kyllä lykätä 18.4. asti. Mikä on suositeltavaakin. 153.1.24.62 9. maaliskuuta 2011 kello 17.01 (EET)

Se mitä me tarvitaan on uusille kirjoittajille ohjeet miten noita vaaliartikkeleita tulisi muokata kuten meillä on ohjeet opettajalle. Tyyliin, että

• a.) Yritä saada puolueiden artikkelit kuntoon (linkki vaikkapa lupaaviin artikkeleihin)
• b.) Jos kirjoitat ihmisistä niin painopiste olemassa oleviin artikkeleihin
• c.) Jos teet uuden artikkelin niin tavikset on tavattu poistaa ja pelkkä ehdokkuus ei tee kenestäkään wikipedia mielessä merkittävää. Lisäksi perustelut tälle että a.) ollaan sitä mieltä ihmisillä on oikeus yksityisyyteensä eikä kaikista tarvitse olla netissä tietoa. ja b.) jos wikipediassa kirjoitetaan jostakusta niin tietojen pitäisi olla kunnioittavasti eikä meillä ole jengiä riittävästi jotta voitaisiin varmistaa kaikkien ihmisten tietojen olevan oikein joten olemme vetäneet rajan johonkin (linkki poistoäänestysten suuntaviivoihin).
• d.) Lisäksi pitäisi olla esimerkkejä siitä millaisista ihmistä voi rauhassa kirjoittaa ja se on toivottua.

--Zache 3. maaliskuuta 2011 kello 16.55 (EET)

Lisäksi kannattaa ohjata suurella työllä tehdyt mutta tänne sopimattomat artikkelit vaaliwikiin, http://vaali.wikia.com/wiki/Vaaliwiki:Etusivu --Tappinen 3. maaliskuuta 2011 kello 19.41 (EET)

Useamman vuoden wikikokemuksella voin vakuuttaa, että kaikki vaalimainokset menevät läpi. Mitään merkittävyyskynnystä ei ole eikä tule. Vinkkaa ihmeessä Wikipediasta kaikille kavereillesi, jotka ovat ehdolla seuraaavissa vaaleissa tai harkitsevat ehdolle asettumista joskus tulevaisuudessa. Täällä on ilmaista mainostilaa tarjolla, eikä paperi ja ylisanat lopu. --Cuprum 6. maaliskuuta 2011 kello 15.23 (EET)

Eipä kyllä pidä paikkansa. Esimerkiksi vasta viime vuonna äänestettiin poistettavaksi artikkeli Juhani Nummentalosta, joka on paitsi Salon kaupunginhallituksen puheenjohtaja, myös eduskuntavaaliehdokas, mikä oli myös äänestyksen aikaan tiedossa (Wikipedia:Poistoäänestykset/Juhani Nummentalo). Myös aiempina vuosina vaaliehdokkaista kertovia artikkeleita on poistettu, esim. eduskuntavaaleja 2007 edeltävät äänestykset Wikipedia:Poistettavat sivut/Timo Auvinen, Wikipedia:Poistettavat sivut/Aki Nummelin & Wikipedia:Poistettavat sivut/Jaakko Jukkola ja eurovaaleja 2009 edeltävä äänestys Wikipedia:Poistettavat sivut/Niko Korte. Tämä siis vastauksena, jos kommenttisi oli kirjoitettu tosissaan, ei sarkastisena heittona (ilman sivulla Keskustelu:Kai Pöntinen nähtyä kommenttia olisin tulkinnut suoraan sarkasmiksi). --Nironen 6. maaliskuuta 2011 kello 15.43 (EET)

Kukas se persu (tai taisi olla ex-persu) oli, joka nosti hirvittävän metelin, kun hänen artikkelinsa poistettiin täältä ja myöhemmin uuden metelin, kun artikkelia ei suostuttu poistamaan vaaliwikistä? Ehdokkaita on kuitenkin poistettu melkoinen määrä ja suurin osa ei ole mennyt edes äänestykseen asti selvinä tapauksina. --Otrfan 6. maaliskuuta 2011 kello 15.48 (EET)

Pekka Sivonen (PietuS)? --Anr 8. maaliskuuta 2011 kello 19.09 (EET)

Sehän se taisi olla. Ehdokkaille (ja monille muillekin artikkelin kohteille) tulee usein yllätyksenä, että artikkeli on vapaasti muidenkin muokattavissa, eikä lopputulos välttämättä miellytä. --Otrfan 8. maaliskuuta 2011 kello 19.13 (EET)

Ehdokkaita kannattaa tosiaan poistaa sen mukaisesti kuin on poistettu aiemminkin - läpimenneethän pääsevät sitten kyllä takaisin. Ehdokkaille asiaa selittäessä vain Wikipedian uskottavuutta on vaikea pitää yllä kun samanaikaisesti Wikipediassa ovat ikään kuin tyrän kaltaisena luonnottomana kasvannaisena kaikki hömppäaiheet kuten ääninäyttelijät ja lostin ja salkkareiden hahmot. Wikipedian uskottavuutta parantaisi, jos yhteisö kykenisi reivaamaan kurssiaan ja poistamaan myös tällaiset luonnottomat kasvannaiset, joille voisi perustaa omat hömppäwikinsä. --Urjanhai 6. maaliskuuta 2011 kello 15.59 (EET)

Miten niin ääninäyttelijä on hömppäaihe? Ei todellakaan ole, näytteleminen on yhtä merkittävää oli se sitten vain äänellä tai kuvan kanssa. Yhtä hyvin voisi sanoa että mykkäelokuvioen tähdet ovat turhia, kun vain kuva on mutta ääntä ei. Salkkarit on Suomen suosituimpia tv-sarjoja, joten hahmot ovat merkittäviä. 153.1.24.62 9. maaliskuuta 2011 kello 17.07 (EET)

Tulitauko talvisodassa?

Jälleen virheellinen uutisotsikko WIkipediassa: 6. maaliskuuta 1940 – Talvisota: Suomi ja Neuvostoliitto sopivat tulitauosta. Talvisodassa suomalaisten pyynnöstä huolimatta ei Neuvostoliitto suostunut tulitaukoon, vaan sotaa käytiin loppuun eli rauhansopimuksen voimaantuloon asti.
Aiemminkin on ollut harhaanjohtavia uutisotsikoita, mutta niitä ei näköjään pääse mitenkään muokkaamaan?
--85.76.89.43 6. maaliskuuta 2011 kello 12.41 (EET)

Esimerkiksi kyseiseen päivään liittyviä otsikoita pääsee muokkaamaan tästä. Tuossa on kuitenkin osittainen suojaus, etteivät häiriköt pääsisi vaikuttamaan etusivulla näkyviin juttuihin. Kun rekisteröit käyttäjätunnuksen, niin tuon muokkaaminen on mahdollista ja muutenkin toimiminen Wikipediassa helpottuu. --Maradona 6. maaliskuuta 2011 kello 12.52 (EET)

Tarkoitit varmastikin linkata tänne, missä etusivun valikoimaa pääsee vasta muokkaamaan. :) – Haltiamieli 6. maaliskuuta 2011 kello 15.08 (EET)

Kiitos tiedosta. Ainakaan toistaiseksi en rekisteröidy, mutta voinette poistaa tai muuttaa "talvisodan tulitauon" Suomen rauhanneuvottelijoiden matkustamiseksi Moskovaan. --85.76.89.43 6. maaliskuuta 2011 kello 15.16 (EET)

En ole kummoinenkaan toisen maailmansodan tuntija eikä kirjahyllyni sisällä juurikaan aiheeseen sopivaa lähdemateriaalia, mutta korjasin nyt itse päivämääräartikkelin kohtaa Suomen historian pikkujättiläisen mukaiseksi ja poistin koko kohdan etusivun mallineesta ainakin siksi kunnes joku muotoilee sen paremmin. Pikkujättiläinen ei ole tältä kohdin erityisen monisanainen ja vaikka Suomen rauhanneuvottelijat esmes Moskovan rauhansopimus (1940) -artikkelin mukaan lähtivät Suomesta Tukholmaan jo 6. päivän iltana ja sieltä edelleen Moskovaan 7. päivä, Pikkujättiläinen toteaa vain heidän matkustaneen Moskovaan neuvottelukutsun saapumista seuranneena päivänä (s.o. 7. maaliskuuta). Tarkemman lähteen kanssa neuvotteluvaltuuskunnan matkaanlähdön voinee lisätä päivämäärämallineeseenkin. :) – Haltiamieli 6. maaliskuuta 2011 kello 18.39 (EET)

Yhdistysten merkittävyys

Kapsin IRC-kanavalla tuli puheeksi että onko kyseinen yhdistys tarpeeksi merkittävä Wikipediaan. Artikkeli poistettiin 2007 kun yhdistyksellä oli 1600 jäsentä. Nyt yhdistyksellä on yli 3400 jäsentä ja yhdistys on toiminut vuodesta 2003 lähtien. Taloudellisesti tämä tarkoittaa 30e vuosittaisella jäsenmaksulla (vai 35e nykyään taitaa olla) yli 100 000€ arvoista vuosittaista "liikevaihtoa".

Eli onko yhdistys yhteisön mielestä nykymuotoa tarpeeksi merkittävä että aiheesta voisi luoda artikkelin. Jos ei, niin millainen olisi jäsenmääräkynnys yhdistyksen merkittävyydelle (tai muu vaadittava meriitti, ikä?)? --JTS 8. maaliskuuta 2011 kello 07.46 (EET)

Kajaanin Planeetalla on 55 jäsentä ja se todettiin merkittäväksi. Jäsenmäärä ei siis ole kriteeri, paitsi jos jäseniä on todella paljon. Mielestäni yhdistysten merkittävyys pitäisi ratkaista samalla tavalla kuin henkilöartikkelienkin kohdalla. Löytyykö ulkopuolisia lähteitä? Mitä yhdistys on saavuttanut urallaan? Nuo olisivat minusta kaksi oleellisinta kysymystä merkittävyyden kannalta. --Maradona 8. maaliskuuta 2011 kello 08.47 (EET)

Millä perusteella Kajaanin planeetta on sitten merkittävä, artikkelissa ei ole mitään ulkopuolisia lähteitä.153.1.24.62 9. maaliskuuta 2011 kello 17.11 (EET)

Veikkaan että tähtien tiirailua sinänsä pidetään niin merkittävänä toimintana, että lähteetönkin sepustus on päätetty säilyttää. --Maradona 9. maaliskuuta 2011 kello 17.29 (EET)

Vähän samoilla linjoilla, merkittävyys ei saa perustua artikkelin kohteeseen itseensä lähteenä. Olettaisin että Wikipedia:Merkittävyys kertoo asian riittävän selkeästi, eli kunhan on "ulkopuolisia" lähteitä osoittamaan merkittävyys, on artikkelin luomista/palauttamista syytä harkita. –Tm_T ^(talk) 8. maaliskuuta 2011 kello 12.14 (EET)

Yhdistysten merkittävyyttä on mahdoton arvoida nykyisin, koska yhdistyksen ei tarvitse julkistaa jäasenmaksun maksaneiden listaa. Kaikki yhdistykset ovat siis samanarvoisia. Yhdistys voi tietysti itse kehuskella merkittävyydellään. Tiedän sellaisia yhdistyksiä, joissa on jäsenlistoja, mutta puoletkaan eivät ole vuosikausiin maksaneet jäsenmaksua. Sitten on sellasia yhdistyksiä, joita rahoittaa jokin suuri yksikkö, kuten teollisuus, finnssiala. ETLAa jne. Merkittävyys voi perustua siis joukkovoimaan tai pääomaan, miksei myös sivistykselliseen tasoon.--Zindox 8. maaliskuuta 2011 kello 12.49 (EET)

Kuten muissakin artikkeleissa, merkittävyys ei voi perustua "tilastotietoon", vaan ulkopuolisiin toimitettuihin lähteisiin. Eli jäsenmäärä, työntekijämäärä, liikevaihto tms ei mielestäni yksistään riitä perusteeksi suuntaan tai toiseen. --Harriv 8. maaliskuuta 2011 kello 13.19 (EET)

Voisko saada tietoa mikä tämä Kaps/Kapsi on, jotta voisi arvioida. "Korea Animal Protection Society", "Kappa Alpha Psi Fraternity", "Kingfisher Angling and Preservation Society", "Kentucky Association of Professional Surveyors" vai vielä joku muu? Vaihtoehtoja löytyy Googlella aika paljon. --Ulrika 8. maaliskuuta 2011 kello 13.12 (EET)

Kapsi, www.kapsi.fi. --Maradona 8. maaliskuuta 2011 kello 13.16 (EET)

"Melko iso jo, mutta saa kasvaa vielä" oli kommenttini viime poistoäänestyksessä. Kasvanut mukavasti, ikää tullut lisää mukavasti. Itse ainakin puoltaisin palauttamista. --Agony (o_O) 8. maaliskuuta 2011 kello 13.21 (EET)

Henkilönä joka on poistosta moneen kertaan älähtänyt toisaalla, näkisin mielellään palautuksen mutta vasta kun on sitä merkittävyyttä näytetty muutenkin kuin yhdistyksen omilla sivuilla ja tilastotiedolla. Tämä merkittävyysnäyttö ulkoisilla lähteillä onkin melko varmasti se ainut ongelma, mutta se on työn alla. (: –Tm_T ^(talk) 8. maaliskuuta 2011 kello 13.39 (EET)

Itsekin varmaan palautusta kannattaisin, mutta tosiaan olisi kiva nähdä edes jotain riippumattomia lähteitä . --Otrfan 9. maaliskuuta 2011 kello 00.37 (EET)

Montakos mainitaa kapsista on esimerkiksi wikipediassa? [4] Tuon haun tuoma lukuarvo kertoo ehkä jotain yhdistyksen merkittävyyden skaalasta Suomessa. Lukua voi verrata esimerkiksi hakuun "Kaleva" tai "Aamulehti" tai muihin saman aihepiirin järjestöihin kuiten "iki". Kyllä tuo wikipedian haun tuoma viittausten määrä antaa jo omalla tavallaan osviittaa tominnan laajuudesta ja yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Voisinkin melkein sanoa, että Suomenkielinen wikipedia on itsessään jo riittävä näyttö yhdistyksen merkittävyydestä. --85.77.226.32 9. maaliskuuta 2011 kello 00.28 (EET)

Wikipedia ei kelpaa lähteeksi merkittävyydelle Wikipediassa. Eikä noissa osumista yhdessäkään edes mainita Kapsia, vaan viitataan palvelussa hostattuihin sivuihin. --Otrfan 9. maaliskuuta 2011 kello 00.34 (EET)

Ei toki lähteeksi, mutta se antaa jonkinlaista osviittaa siitä miten laajalti kyseinen palvelu on käytössä. Mitä muita suosittuja suomalaisia webbihosteja on mistä on wikipediaan linkattuna materiaalia? En ihan heti löytänyt sellaista, joka rinnastuu tuossa suhteessa Kapsin ja isojen mediatalojen linkkausmääriin. --85.77.226.32 9. maaliskuuta 2011 kello 00.50 (EET)

Vaikea sanoa, kun tuolla tavalla hakemalla löytyy vain sivustonpitäjät, jotka ovat liian pihejä hankkimaan omaa domainia sivustolleen. edit: mutta hyvä kun tuli puheeksi, sillä esim. tämä taulukko[5] on lähteistetty yksityishenkilön kapsi-sivuilla, jotka ovat todellisuudessa redirectejä vapaasti muokattavaan Wikiaan, josta sivuja ei edes löydy, eli lähteeksi kelpaamattomuus taitaa täyttyä kolmella eri kriteerillä. --Otrfan 9. maaliskuuta 2011 kello 00.55 (EET)

Se sivu mitä koitetaan niillä uudelleenohjauksilla hakea löytyy, mutta se uudelleenohjauksien sarja epäonnistuu saavuttamaan sitä. Kyseessä ilmeisesti siirretty wiki. –Tm_T ^(talk) 9. maaliskuuta 2011 kello 09.22 (EET)

Suomen Delfins

Yllä olevan yhdistysasian johdosta tulee väkisinkin mieleen, onko Suomen Delfins wikimerkittävä. Kyseessä on minun luoma artikkeli. --Memasa 9. maaliskuuta 2011 kello 16.50 (EET)

Uudelleenohjausten luokittelu

Tämä on varmaan ties miten miten mones keskustelunaloitus samasta aiheesta, mutta onko niissä aikaisemmissa saatu mitään yksi- tai edes kaksiselitteistä päätöstä aikaan? Kysyn, kun joku luokitteli uo:n Seinäkuun Yö luokkaan Luokka:Seinäjoen tapahtumat. Ei minulla mitään hirveää hinkua luokkaa olisi poistaa, sillä siellähän se näkyy etsijöille nätisti kursivoituna, joten ei sekoitu artikkeleihinkaan. Mutta poistettakoon, jos niin halutaan. --Otrfan 10. maaliskuuta 2011 kello 00.05 (EET)

Nyt kun otit puheeksi, niin minusta uo:n luokittelun voisi aivan hyvin sallia virallisesti. Vuosien varrella on tullut vastaan useammankin kerran tilanteita, jossa varsinainen artikkeli ei nimensä puolesta sovi luokkaan, jota uo:lla ajetaan takaa. Koko luokittelu on jäänyt sitten tämän takia tekemättä. --Care 10. maaliskuuta 2011 kello 00.14 (EET)

Mielipidetiedustelu on ollut käynnissä pitkään, ja konsensus on ollut rikkumaton :) Asian voisi minunkin mielestäni kirjata virallisesti käytäntöihin. ¬Antilope 10. maaliskuuta 2011 kello 00.49 (EET)

Kolmeen vuoteen ei ole löytynyt eri mieltä olevia – jonkinlainen ennätys varmaan. Voisi varmaan kirjata käytäntöön, ellei sitten tämä keskustelunavaus tuo vastustajia esille. --Otrfan 10. maaliskuuta 2011 kello 01.02 (EET)

Mielipidetiedustelu: Artikkelit elävistä henkilöistä -käytäntöehdotus

Jokunen aika sitten suomennettiin - ja muokattiin - käytäntöehdotus Wikipedia:Artikkelit elävistä henkilöistä. Olisiko tämä käytäntöehdotus yhteisön mielestä jo äänestyskelpoinen vai onko siinä vielä joitain puutteita?--Nedergard 11. helmikuuta 2011 kello 15.23 (EET)

Lisäsin alle mielipidetiedustelun, jossa voi ei-sitovasti kertoa kantaansa. Jos vaikka äänestykseltä vältyttäisiin. --Jisis 11. helmikuuta 2011 kello 15.42 (EET)

Joo, eiköhän tuostakin käytännöstä saada hyvä ase tappeluihin... Olennaiset termit kun ovat (todennäköisesti) kiistanalainen ja kyseenalainen, joista jälkimmäiseen tuntuu riittävän se, että yksi käyttäjä katsoo tiedon kyseenalaiseksi, ja ensimmäistä ei määritellä senkään vertaa vaan todetaan vain, että mihin tahansa kiistanalaiseen tai todennäköisesti kiistanalaiseen tietoon täytyy liittää viite. Mä muuten en usko, että Tarja Halonen on kaudellaan pyrkinyt herättämään keskustelua ajankohtaisista aiheista. Eikun pois. --Lax 11. helmikuuta 2011 kello 16.04 (EET)

Saadaan hyvä ase tappeluihin? Tällä hetkellä, kun minkäänlaista eläviä henkilöitä koskevaa ohjetta ei ole, tällaisia tappeluita käydään jopa kahvihuoneessa. --Jisis 11. helmikuuta 2011 kello 16.19 (EET)

Anne-Mari Berg artikkelissa ei ollut kyse siitä etteikö tiedot olisi olleet lähteistettyjä. Se seiskapäivää-lehden juttu joka siinä oli lähteenä kattoi ihan hyvin sen poistetun osan tiedot. Ja aborttillekin olisi löytynyt lähteet, mutta itse artikkeli oli muuten kirjoitettu niin ettei asioita oltu ilmaistu asiallisesti. --Zache 12. helmikuuta 2011 kello 09.46 (EET)

Käytäntöehdotuksen ongelmia ei ilmeisesti ole pyritty korjaamaan sitten viime ehdotuksen, eli se yhä radikaalisti kiristää lähdevaatimusta henkilöartikkeleissa, meidän henkilöartikkelit ovat mitä suurimmassa määrin lähteettömiä/viitteettömiä? Tms 37276:sta eläväksi henkilöksi luokitellusta artikkelista 15022 artikkelia on kokonaan viitteettömiä, joka ei kuitenkaan tarkoita sitä että tiedot sinänsä olisivat paikkansa pitämättömiä.

Esimerkiksi kun edellisessä keskustelussa 40 kansanedustaja-artikkelia niin niistä kaikissa oli syntymäajat/paikat oikein mutta vain viidenneksessä lähteet. Tämän käytäntöehdotuksen perusteella noista lopuista 4/5:sta kuitenkin pitäisi poistaa välittömästi ilman keskustelua nuo syntymäajat. Hieman laajentaen tätä, niin ulkomaisista henkilöistä me voidaan jollain varmuudella pitää syntymä/kuolinaikoja oikeina ihan sillä että ne vastaavat muiden wikipedioiden tietoja ja tietty vielä suuremmalla siinä tapauksessa jos jos ne tiedot ovat muunkielisissä Wikipedioissa lähteistettynä. Tosin kun olen seurannut tuota mahdollisesti kuolleet -botin vertailuja niin siellä on tullut vastaan vääriä lähteistettyjä syntymäaikoja joten sikälikään pelkät lähdevaatimukset ei ole mikään Jeesus-ratkaisu.

Toinen ongelmatapaus on, että tuo käytäntöehdotus kategorisesti kieltää linkittämästä henkilöartikkeleista yksityishenkilöiden pitämiin sivuihin jotka koskevat ko. henkilöä. Näin sekä lähteinä, että aiheesta muualla osioista jolloin esimerkiksi blogihaastattelujen (esimerkki: Henrik Anttosen haastattelu Tuhat Sanaa -blogissa) käyttö olisi mahdotonta. Lisäksi jos ymmärrän oikein niin tuon elävistä henkilöitä koskevan kiellon on tarkoitus koskea myös muita kuin henkilöartikkeleita niissä eläviä henkilöitä käsittelevän tiedon osalta. Tällöin esimerkiksi podcasteja/podcastaajia-koskevissa artikkeleissa ei saisi käyttää itse julkaistuja podcasteja lähteinä jolloin Tuhat Sanaa blogin haastattelua ei voisi käyttää lähteenä Henrik Anttosta koskeville tiedoille.

Tätä tarkoitan sillä, että kun me kategorisesti nostetaan lähteiden/lähteistyksen vaatimuksia niin samalla me rajataan ulos sitä mistä Wikipediassa voi ylipäätänsä kirjoittaa ja kuten totesin jo silloin kun aloititte kääntämään tuota käytäntöehdotusta niin olisitte voineet suoraan kääntämisen sijaan yrittää kehittää jotain muuta mallia kuin lähdevaatimusten kiristämisen kun ollaan jo muutenkin umpikujassa lähteiden kanssa ainoana tiedonvarmistusmenetelmänä. --Zache 12. helmikuuta 2011 kello 09.09 (EET)

Tapaukset, joissa yksityishenkilön kotisivu on luotettava lähde, ovat niin harvinaisia että käytännössä niillä ei ole suurtakaan merkitystä, mutta voihan siihen kirjata, että yksityishenkilön kotisivuja voi käyttää poikkeustapauksessa jos on erityinen peruste pitää sitä luotettavana. --ML 12. helmikuuta 2011 kello 11.29 (EET)

Se on itse asiassa mainittu jo nyt käytäntöehdotuksessa toisin kuin Zache väittää. Jos kohde on itse kirjoittanut jutun ja sitä voidaan pitää aitona, kelpaa juttu ehdotuksen mukaan lähteeksi. --Jisis 12. helmikuuta 2011 kello 11.48 (EET)

Et lukenut kommenttiani, meinasin nimenomaan tilanteita jossa toinen osapuoli kirjoittaa henkilöstä itsejulkaisemassaan lähteessä. Tuossa yllä olevassa Tuija Aalto blogissaan podcastaaja Henrik Anttosesta. --Zache 12. helmikuuta 2011 kello 12.03 (EET)

Henrik Anttonen siinä esiintyy itse omalla äänellään, mikä on täysin verrattavissa tapaukseen, jossa kohde on itse kirjoittanut jutun. --Jisis 12. helmikuuta 2011 kello 12.07 (EET)

Onks tää Tuija Aalto joku muu kuin enibodi? Eli miksi sen blogi on luottevampi kuin maijameikäläisen? --Ulrika 12. helmikuuta 2011 kello 12.13 (EET)

Ainakaan juttu ei sisällä Aallon tulkintaa, jos haastattelun aitoudesta voidaan olla varmoja. Mutta ehkä Aalto on tosiaan niin tuntematon, että juttu pitäisi hylätä sillä perusteella. --Jisis 12. helmikuuta 2011 kello 12.47 (EET)

Mistä me (tai siis sinä) tiedämme ettei sisällä omaa tulkintaa? Siinähän Aalto kirjoittaa omaan blogiinsa ilman että sitä kontrolloi toimituspäällikkö tai kukaan muu onko se totta. Olen pitänyt Kemppisen ja muutaman muun blogia luotettavana, mutta periaatteessa niiden sisällöstä on suurin osa höpöhöpöä ja kelpaa lähteeksi vain heidän omille mielipiteilleen. --Ulrika 12. helmikuuta 2011 kello 12.50 (EET)

Tuo on mp3-haastattelu, jossa kohde puhuu itse. Periaatteessa on tietysti mahdollista editoida haastattelu vääristelevästi. --Jisis 12. helmikuuta 2011 kello 12.54 (EET)

Vähän niin kuin youtube. Sitä paitsi mistä tiedät että puhuja on itse? Jonkinlaista lähdekritiikkiä. --Ulrika 12. helmikuuta 2011 kello 12.56 (EET)

Voi olla että olet oikeassa. En perehtynyt lähteeseen huolellisesti, ja jotenkin oletin että tähän blogiasiaan otettaisiin esimerkiksi parempia lähteitä, sillä kohtalaisen laadukkaitakin sellaisia löytyy. --Jisis 12. helmikuuta 2011 kello 12.59 (EET)

Tuija Aalto on Yleisradion Uusien palveluiden kehityspäällikkö. Ja tuo blogi on erinomainen lähde. Mutta toisaalta esimerkiksi George R. R. Martinin blogi on erinomainen lähden Tulen ja jään laulun televisiosarjan kuvausten edistymiseen. Iivarius 12. helmikuuta 2011 kello 13.31 (EET)

Ilmeisesti esimerkiksi Jarkko Arjatsalon fanisivusto Leonard Cohenista olisi ehdotuksen mukaan lähteenä kielletty? Itse katsoisin saitin aiheestaan luotettavaksi ja kattavaksi, paremmaksi kuin moni institutionalinen lähde. Terv. --Riisipuuro 12. helmikuuta 2011 kello 12.20 (EET)--

Sivuston ulkopuolisista lähteistä sain käsityksen, että Cohen tekee yhteistyötä saitin kanssa. Rajatapaus. --Jisis 12. helmikuuta 2011 kello 12.51 (EET)

Käytäntöehdotus on liian pitkä ja toistaa turhaan kaikille artikkeleille yhteisiä asioita. Jotkut osiot kokonaan turhia, esim. "Oikeushenkilöt ja ryhmät" on aiheeltaan kaukaa haettu ja aiheutttaisi vain sekaannuksia. Pähkinänkuori-tiivistyskin kertaa tavanomaisuuksia, kun olennainen käytännön asia on se, että elävistä henkilöistä kertovissa asioissa tulee olla tavanomaista hienotunteisempi, sekä tarkempi tiedon oikeellisuuden suhteen. Lähdekiristysvaatimusten käytännön vaikutus on epäselvä. Käytäntö vaatisi mielestäni lähtökohtaisesti erilaisen lähestymistavan. Käytäntöehdotuksessa esitetään yksityiskohtaisia neuvoja ja määräyksiä asiasta jos toisestakin, kun sen sijaan pitäisi miettiä mitä oikein halutaan sanoa ja muotoilla sille tiukka määritelmä. Terv. --Riisipuuro 12. helmikuuta 2011 kello 11.10 (EET)--

Kiitos mielipiteestäsi. Käytäntöehdotus toistaa osittain ihan tarkoituksella muita käytäntöjä, koska sen on samalla tarkoitus olla tietopaketti niille eläville henkilöille, joista on artikkeli Wikipediassa. Vaikka tarkistettavuus, uusi tutkimus ja neutraali näkökulma olisi vakiokäyttäjän mielestä "tavanomaisuuksia", ei se ole sitä Wikipediaan perehtymättömälle henkilölle. --Jisis 12. helmikuuta 2011 kello 11.56 (EET)

Siinä tapauksessa artikkeliin olisi syytä tehdä selvä jako ohjeisiin: alaotsikko erikseen muokkajille ja asiansosaiselle ja sisältö eriteltävä vastaavasti. Terv. --Riisipuuro 12. helmikuuta 2011 kello 12.04 (EET)--

Tämä voisi auttaa, minustakin käytäntöteksti on liian pitkä ja pihvi hukkuu salaatin sekaan. -Ochs 12. helmikuuta 2011 kello 14.09 (EET)

Voisiko asianosasille olla tietosivu samaan tyyliin kuin Wikipedia:Lehdistölle ja Wikipedia:Opettajalle ? Siihen voisi näppärästi linkata sitten keskusteluista. --Tappinen 12. helmikuuta 2011 kello 15.13 (EET)

Käytäntöehdotuksen mukaan Hosni Mubarakista pitäisi välittömästi ja keskustelematta poistaa kaikki muu sisältö paitsi tämä virke: "Alkuvuodesta 2010 Mubarak oli kolme viikkoa Saksassa Heidelbergissa sappirakon leikkauksessa, mikä herätti epäilyjä 82-vuotiaan presidentin terveydentilasta ja spekulaatioita Mubarakin jälkeisestä Egyptistä." koska se on artikkelin ainoa viitteistetty lause/tieto. Epäilen silti, että kun artikkeli on nyt jo jonkin aikaa ollut luetuimpia artikkeleja, Wikipedian luotettavuus ja maine kärsisivät pahemmin siitä, että koko artikkeli koostuisi vain tuosta yhdestä virkkeestä, kuin siitä, että artikkeli on nyt lähteistämätön, mutta selvästi ainakin enimmäkseen oikeaa tietoa sisältävä. Huono ehdotus tämä. Parantaa pitäisi. Iivarius 12. helmikuuta 2011 kello 12.20 (EET)

Ehdotuksen eräs ongelma on se, että miten määritellään "kyseenalainen" materiaali. Jos käytäntö hyväksytään, voiko sitten ottaa minkä hyvänsä lähteettömän artikkelin elävästä henkilöstä ja merkitä sen roskaksi väittäen sisältöä kyseenalaiseksi? Vai ovatko vain henkilölle epäedulliset tiedot "kyseenalaisia"? -Ochs 12. helmikuuta 2011 kello 14.09 (EET)

Ymmärtääkseni jo nykyinen käytäntö Wikipedia:Tarkistettavuus antaa mahdollisuuden tällaisen tiedon poistamiseen, viiden päivän viiveellä. --Tappinen 12. helmikuuta 2011 kello 14.19 (EET)

Aika rohkea mutta ihan mahdollinen tulkinta. Luulen vain että pyyhkeitä tulisi, jos tällaiseen ryhtyisi. Pitäisiköhän kokeilla? -Ochs 12. helmikuuta 2011 kello 14.28 (EET)

Luulen, että saman verran pyyhkeitä tulisi jos tuota kokeilisi uuden käytännön perusteella. --Tappinen 12. helmikuuta 2011 kello 14.33 (EET)

Tarkistettavuus-sivulla annetaan aika lailla järkevät ohjeet siihen, miten tietojen poistamisessa fiksuimmin tulisi edetä. Pyyhkeiden saamiseen vaikuttaa sekin, näyttääkö poistaminen ja sille esitetyt perustelut siltä, että poistettavaan asiaan on perehdytty, vai tapahtuuko poistaminen lukuisista artikkeleista vauhdilla, jolla kukaan ei pysty poistoja lähteistetysti palauttamaan. Uudessa käytäntöehdotuksessa kannustetaan paikoin nopeaan poistamiseen selventämättä, mitä tarkoittaa tietojen kiistan- tai kyseenalaistaminen. --Lax 12. helmikuuta 2011 kello 15.09 (EET)

Henkilötietolaki määrittelee yksiselitteisesti (11 §), mitä arkaluonteiset tiedot ovat. Seuraava pykälä (12 §) määrittelee poikkeukset, joiden perusteella tietoa voi julkaista. Tällaiset arkaluonteiset tiedot pitäisi poistaa wikistä heti, jos niiden julkaisemiselle ei lain mukaan ole edellytystä. --Nedergard 21. helmikuuta 2011 kello 13.29 (EET)

Käytäntöehdotuksessa ei puhuta arkaluonteisuudesta muualla kuin kohdassa, jossa vaaditaan ylläpitäjältä valmiutta selittää arkaluonteisen materiaalin poisto sekä kehotetaan välttämään keskustelua arkaluonteisista tiedoista. Arkaluonteisiin tietoihin ei kuulu syntymäaika, jonka poistamisista tämäkin keskustelu ja mielipidetiedustelu taisi saada alkunsa. Koska lakeja pitää noudattaa, on arkaluonteisten lähteettömien tietojen poisto joka tapauksessa selvää ilman tällaista käytäntöäkin. --Lax 21. helmikuuta 2011 kello 14.41 (EET)

Käytäntö helpottaisi kyllä tällaisissa tilanteissa, jossa käyttäjä toistuvasti lisää lähteetöntä tietoa: [6]. Jos tuon kumoan vielä kolmannen kerran, niin eiköhän siitä joku metelin nostaisi. Ei tuo lähteettömänä kuitenkaan artikkeliin kuulu varmaan kenenkään mielestä. Ei välttämättä edes lähteen kanssa. --Otrfan 26. helmikuuta 2011 kello 04.38 (EET)

IP näemmä lisäsi siihen lähteen neuvomisesi jälkeen joten sikäli homma meni ihan hyvin. --Zache 26. helmikuuta 2011 kello 05.10 (EET)

Tässä tapauksessa onneksi lisäsi, mutta jatkuvasti tulee vastaan tapauksia ettei lähdettä laiteta. Jos muokkaus ei ole vandalismia, niin sitä ei voi kolmesti poistaa, oli tieto miten epäilyttävää, epämääräistä tai loukkaavaa tahansa. --Otrfan 26. helmikuuta 2011 kello 05.15 (EET)

Mjooh, no itse olin pistämässä artikkelille lyhyen suojauksen ja maininnut että ko ip-lukee linkittämäsi ohjeet ja etsii lähteen, mutta asia olikin jo ratkennut. --Zache 26. helmikuuta 2011 kello 05.19 (EET)

Juu, on pakko odottaa, että joku muu puuttuu asiaan. Tai jopa kaksi muuta, koska jonkun pitää poistaa mahdollisesti hyvinkin loukkaava tieto ja mielellään jonkun toisen on suojattava artikkeli tai estettävä toinen osapuoli muokkaussotimisesta. Ei niitä näin aamuyöllä aina löydy. Mikäli nykykäytännöt jäävät voimaan, niin niihin voisi lisätä, että "mahdollisen loukkaavan tiedon poistamiseksi värvää apuvoimia fi-wikin irc-kanavalta". --Otrfan 26. helmikuuta 2011 kello 05.26 (EET)

Joku vastustavalta puolelta varmaan selvittää muokkaussotimisen artikkelissa artikkelissa Tero Hirvilammi. Itseltä loppui palautukset ja käytännöt kesken. Onneksi ei sentään Namblan jäseneksi väitetä. --Otrfan 2. maaliskuuta 2011 kello 05.25 (EET)

Muokkasin ja osallistuin keskusteluun. --Zache 2. maaliskuuta 2011 kello 06.37 (EET)

Vähäpätöinen kompromissimahdollisuus mietittäväksi eteenpäin

Tein kompromissikokeiluna tällaisen mallinemuokkkauksen artikkeliin elävästä henkilöstä, josta tiedän yhtä ja toista mutta lähteistämisessä on vaikeuksia. Vedän varovasti vastaääneni pois. --Höyhens 12. maaliskuuta 2011 kello 08.56 (EET)

Kannatan käytäntöehdotusta

1. --Jisis 11. helmikuuta 2011 kello 15.42 (EET)
2. Tarvittaisiin nähtävästi käytäntöohje Wikipedian eläviä käyttäjiä koskien. --Thi 11. helmikuuta 2011 kello 15.46 (EET)
3. ehdottomasti.--Nedergard 11. helmikuuta 2011 kello 15.48 (EET)
4. --Otrfan 12. helmikuuta 2011 kello 01.51 (EET)
5. --Esamatti1 12. helmikuuta 2011 kello 08.57 (EET)
6. Hienoa linjanvetoa --(λ (?) (!)) 12. helmikuuta 2011 kello 09.22 (EET)
7. Kannatan käytäntöä, vaikka teksti toki vaatii viilaamista ja varmaan karsimistakin. Väärät tiedot elävien henkilöiden artikkeleissa ovat todellinen ja iso ongelma. Muutama henkilö (mm. Anssi Kela ja Ville Keynäs) on niistä itse valittanut. Täällä on ollut käyttäjä, joka on systemaattisesti lisännyt henkilöartikkeleihin keksittyjä tietoja, ja siitä on iso osa mennyt läpi. Ei todellakaan ole mitään syytä jättää artikkeleihin esim. lähteettömiä syntymäaikoja. --ML 12. helmikuuta 2011 kello 11.19 (EET)
8. --albval(keskustelu) 12. helmikuuta 2011 kello 13.30 (EET)
9. Vaikka käytännössä voi olla parantamisen varaa kannatan silti. Artikkelin tyhjentämisellä pelottelu on turhaa. --MiPe ^(wikinät) 12. helmikuuta 2011 kello 13.33 (EET)
10. Komppaan ML:ää (+vaikka ehdotus onkin joiltain osin vajavainen on sillä suurempi potentiaali kehittyä kun se on käytäntö vs. kun se olisi vain käytäntöehdotus). --Agony (╭∩╮(︶ε︶メ)) 12. helmikuuta 2011 kello 15.39 (EET)
11. Kannatan käytäntöehdotusta, koska sitä voisi käyttää viitepakon ajamiseen. Se myös mahdollistaisi entistä paremmin "turhien julkkisten" artikkelien parantamista ja niihin tehtyjen lähteettömien muutosten järjestelmällistä poistamista. –☆Makele-90 26. helmikuuta 2011 kello 13.13 (EET)

Vastustan käytäntöehdotusta

1. En voi kannattaa käytäntöehdotusta vielä, ennen kuin on varmuus siitä, että sen hyväksymisen jälkeen sitä ei käytetä viitepakon ajamiseen, "turhien julkkisten" artikkelien huonontamiseen tai ennen nykyistä tiukkaa lähde- ja viitekäytäntöä tehtyjen artikkelien järjestelmälliseen tyhjäämiseen. Iivarius 12. helmikuuta 2011 kello 01.35 (EET)
2. kiristää lähdevaatimuksia liikaa, eikä käytäntöehdotuksen tekijät ole toistaiseksi tehneet palautteesta huolimatta mitään muuta kuin niiltä osin kääntäneet ehdotuksen englanninkielisestä wikipediasta suoraan. --Zache 12. helmikuuta 2011 kello 09.10 (EET)
3. Zache hyvä kommentti tuossa keskustelussa kääntää oman mielipiteeni tälle puolelle. --Maradona 12. helmikuuta 2011 kello 10.58 (EET)
4. En kannata. Olennainen hukkuu sälän ja paragraafien alle. Luo uusia rajoituksia joiden käytännön vaikutukset epäselvät. Vaatisi uudelleenkirjoittamisen. Terv. --Riisipuuro 12. helmikuuta 2011 kello 11.10 (EET)--
5. Keskeneräinen, joka jää keskeneräiseksi, jos nyt hyväksytään. Ongelmakohdat on ensin ratkaistava ennen kuin kannatan. --Ulrika 12. helmikuuta 2011 kello 14.42 (EET)
6. Zache perustelee hyvin. --MikkoK 12. helmikuuta 2011 kello 15.28 (EET)
7. Paljon hyvää, mutta tässä muodossa en voi kannattaa. Uutena ilmiönä kokemani viihdejulkisuus ja sen ammattilaiset kaipaavat omat säännöt tai sitten nykyistä korkeampaa merkittävyyskynnystä.--Caygill 12. helmikuuta 2011 kello 18.16 (EET)
   1. Aina löytyy joku vandaali joka innostuu poistamaan asiallista tietoa ihan omien päämääriensä vuoksi. --Höyhens 18. helmikuuta 2011 kello 11.33 (EET)
8. Kuten yllä. Vesteri 18. helmikuuta 2011 kello 14.19 (EET)
9. En kannata, käytäntö keskittyy näpertelyyn. Eläviä henkilöitä koskevien artikkelien ongelmat ovat resentismi ja liian alhainen merkittävyyskynnys. Viitepakko ei siinä paljon auta. --Cuprum 27. helmikuuta 2011 kello 12.01 (EET)

Mikä on virallinen käytäntö esto alkamisesta?

Olen nyt jo toistamiseen joutunut (muun kiusaamisen ohessa) sellaisen kiusaamisen kohteeksi, että eston alkamisesta ilmoitetaan mutta se päättyy miten sattuu, nyt puolitoista vuorokautta sen jälkeen kun käyttäjätunnus Ofrtan ilmoitti vuorokauden mittaisesta estosta. Voivatko ylläpitäjät mielivaltaisesti kiusata käyttäjiä (muun kiusaamisen ohessa) venyttämällä esto miten haluavat vai onko asialle olemassa jokin käytäntö. Otrfanin kohdalla en ollenkaan ihmettele, että hän harrastaa moista kiusaamista, jos sellainen mahdollisuus on olemassa, mutta voisi kuvitella että ylläpitäjien käytöksellekin olisi jotakin sääntöjä, joita joku (kollegat) valvoisivat (näyttää kyllä ettei ole). Vuorokauden eston alkamisesta käyttäjätunnus Otrfan ilmoitti 24. helmikuuta 2011 kello 21.17, esto päättyi puolitoista vuorokautta myöhemmin 26.2.2011 kello 9.37. --Ulrika 26. helmikuuta 2011 kello 10.05 (EET)

Estolokissa ei ole minkäänlaista merkintää että Otrfanin sinulle antamaa estoa olisi kukaan käynyt muuttamassa suuntaan tai toiseen. Eli jos tosiaan on niin että 24. helmikuuta kello 21.15 annettu esto "1 päivä" päättyi vasta 26. helmikuuta kello 9.37 (=12 tuntia 22 minuuttia liian myöhään) on estojärjestelmässä vika, ei ylläpitäjissä. --Agony (╭∩╮(︶ε︶メ)) 26. helmikuuta 2011 kello 10.11 (EET)

Tähän olisi nyt hyvä saada ylläpitäjän vastaus. --Ulrika 26. helmikuuta 2011 kello 10.21 (EET)

Asia on niin kuin Agony tuossa sanoi, eli tasan vuorokausi on eston pituudeksi laitettu. Katselin tuossa estolokia, ja mietin, että voisiko siihen jotenkin vaikuttaa eilen klo 9.37 estetty ip. Sille oli annettu päivän esto, ja se oli seuraava esto Ulrikan eston jälkeen. Estojärjestelmässä taitaa tosiaan olla jotain vikaa sitten. Olisi hyvä tietää, että tapahtuuko tuollaista useinkin. --Stryn^(k) 26. helmikuuta 2011 kello 10.31 (EET)

Sinänsä minua kiinnostaisi mistä Ulrika sai selville eston tarkan loppumisajan? Sinänsä se on selvää, että esto on loppunut silloin kun pääsee muokkaamaan jne, mutta estohan itsessään voi olla loppunut aikaisemmin. En epäile etteikö tuossa voisi olla jotain pielessä, mutta jos ollaan lykkimässä bugzillaan rapoa bugista niin siihen tarvitaan tuota tietoa notta osaavat etsiä vikaa oikeasta paikasta. --Zache 26. helmikuuta 2011 kello 10.40 (EET)

Estomallinehan kertoo milloin esto päättyy, siitä saa tarkan ajan. --Agony (╭∩╮(︶ε︶メ)) 26. helmikuuta 2011 kello 10.50 (EET)

Tuollainen huomio, niin en sitten usko että Otrfan tai kukaan muukaan fiwikin ylläpitäjistä pystyisi sohlaamaan estojen pituuksia ilman että se näkyisi logista. Paljon todennäköisempää on, että mediawikin asetuksissa on konfittu vuorokauden esto pidemmäksi kuin 24h. --Zache 26. helmikuuta 2011 kello 10.42 (EET)

Testasin asiaa joten vastaus itselleni.

* Jos antaa vuorokauden eston niin logissa lukee, että "Eston kesto 1 päivä" Jos antaa vapaamuotoisen eston esim 1 päivä + 12 tuntia, niin logissa lukee "Eston kesto 1 päivää + 12 tuntia". Mallineen antamat estonloppumisajat vastaavat noita. Eli vuorokauden esto loppuu 24 tunnin päästä. Mikäli loggaa pihalle ja yrittää muokata kirjautumatta sisään niin järjestelmä ilmoittaa, että et voi muokata koska jaat ip-osoitteesi estetyn käyttäjän Z kanssa. Estosi on aloitettu kellonaika Z ja loppuu samaan aikaan kuin alkuperäinen esto loppuisi. Tätä estoa ei näy estologissa, mutta näkyy voimassaolevissa estoissa ilman yksilöivää IP osoitetta. Eli estojen pituudet näyttäisivät ainakin mallineen ilmoittaman tiedon mukaan oleva oikein. --Zache 27. helmikuuta 2011 kello 08.57 (EET)

Eli syy Ulrikan pidentyneelle estolle ei voi olla tässä (sillä automaatti estää IP:n samaksi aikaa kuin käyttäjätunnuksen, miten muistelinkin sen olevan). --Agony (╭∩╮(︶ε︶メ)) 27. helmikuuta 2011 kello 09.47 (EET)

Mun mielestä tuossa on ollut jotain häslinkiä aikaisemminkin tms. joku muukin (tai mahdollisesti Ulrika aikaisemmin) on sanonut siitä ettei esto pääty välittömästi silloin kun käyttäjätunnukselle merkitty esto on merkitty päättyväksi. Ja mediawiki tosiaan päivittyi äsken ja sieltä on voinut tulla jotain bugeja/konffioutouksia kans. Joka tapauksessa järjestelmä ilmoittaa estoilmoituksessa hyvin selkeästi sen, että onko käyttäjä itse estettynä vai onko esto siksi, että sisään kirjautumaton käyttäjä käyttää samaa ip-osoitetta kuin jokin estetty käyttäjä. --Zache 27. helmikuuta 2011 kello 09.59 (EET)

Ainakin aikaisemmin käyttäjätunnuksen ip-osoite on mennyt automaattisesti estoon vasta sitten kun yrittää muokata. Eli ip-osoite on saattanut hyvinkin mennä vuorokaudeksi estoon vaikka pari minuuttia ennen käyttäjätunnuksen eston loppumista jos kokeilee joko voi muokata. --Anr 27. helmikuuta 2011 kello 11.23 (EET)

Juu niin se menee nytkin, mutta ainakin ilmoitettu lopetusaika on sama kuin alkuperäisellä estolla. Toiseksi vaikka ip-olisi estossa niin kirjautumalla sisään Ulrikan olisi pitänyt pystyä muokkaamaan. --Zache 27. helmikuuta 2011 kello 11.46 (EET)

Aikaisempaan kommenttiini täydennys, niin se oli Ulrika joka oli aikaisemminkin maininnut että esto päättyy myöhemmin kuin pitäisi. --28. helmikuuta 2011 kello 06.05 (EET)

Strynille: Ajallinen yhteensattuma näyttää herkulliselta, mutta valitettavasti minulla ei ole mitään tekemistä sen kanssa. Minusta tuntuu että asiaa kierretään nyt eikä rehellistä vastausta uskalleta antaa. On turha sälyttää minun niskoilleni muiden tekemisiä. --Ulrika 26. helmikuuta 2011 kello 10.44 (EET)

Linkitetty IP on yksi DNA:n dynaamisista IP:stä eli sitä saattaa käyttää yhden päivän aikana tusinasta jopa sataan eri konetta. Eli kukaan ei luonnollisesti ole syyttämässä että sinä olisit tuon IP:n muokkausten takana. Keskustelijoille: pyritään pitämään tuollaiset mahdolliset toisen käyttäjän IP-osoitteen paljastavat linkitykset yksityisviesteissä niin ei tarvita häivyttäjiä (jos joku haluaa tiedon poistattaa). --Agony (╭∩╮(︶ε︶メ)) 26. helmikuuta 2011 kello 10.50 (EET)

Tämä alkaa mennä mielenkiintoiseksi, vyörytetään vastuuta kiusatulle ja aletaan selvitellä kiusatun tekemisiä, miten hän on voinut aiheuttaa tilanteen, sen sijaan että kävisitte Otrfanin kimppuun. --Ulrika 26. helmikuuta 2011 kello 11.16 (EET)

Ei tässä olla kenenkään kimppuun käymässä vaan tässä yritetään selvittää miksi et voinut muokata Wikipediaa. Mutta ilman tiettyjä taustatietoja (olitko sisäänkirjautunut kun näit estomallineesta päättymisajan 26. helmikuuta kello 09.37) selvittäminen on mahdotonta. EDIT: ja Otrfanilla ei ole mahdollisuuksia muokata estoja ilman lokimerkintöjä. Ainoastaan Jafeluvilla on tällainen mahdollisuus ja vasta 28. helmikuuta alkaen kun hänet valitaan metassa ylivalvojaksi (ja hänellä taas ei ole oikeutta suorittaa steward-toimia kotiwikissään eli suomenkielisessä Wikipediassa). --Agony (╭∩╮(︶ε︶メ)) 26. helmikuuta 2011 kello 11.20 (EET)

No, sitten vain odotellaan jännittyneenä Otrfanin selvitystä. --Ulrika 26. helmikuuta 2011 kello 11.29 (EET)

Ilmeisesti käyttäjätunnuksen ip-esto (automaattisesti 1 päivä) on napsahtanut päälle tuolloin 25.2.2011 kello 9.37. Ainakin kerran poistin yhden käyttäjätunnuksen ip-osoitteelta eston, joka oli napsahtanut päälle pari minuuttia ennen käyttäjätunnuksen eston loppumista kun käyttäjä oli sisään kirjautunut. --Anr 26. helmikuuta 2011 kello 12.59 (EET)

Juu, eli tuolla kellonlyömällä Ulrikan käyttämästä IP:stä on yrittänyt muokata joko Ulrika tai muu estetty käyttäjätunnus. Täällähän näkyy vastaava tilanne Käyttäjä:Nimetön(90+2):n kohdalla: Toiminnot:Muokkausestot, eli tuossa tunnus on estetty 26. helmikuuta 2011 kello 05:16:41 ja IP mennyt estoon 26. helmikuuta 2011 kello 05:52:45. Ja onpas taas vakavanpuoleista perätöntä syyttelyä tässä keskustelussa. --Otrfan 26. helmikuuta 2011 kello 14.47 (EET)

Ja tuolloinhan käyttäjälle pitäisi tulla ilmoitus tyyliin "Olet automaattisesti estetty, koska jaat IP-osoitteen käyttäjän ... kanssa." ja estetty ip-osoitekin näkyy. Näillä tiedoilla voi sitten pyytää eston poistamista sähköpostitse. --Anr 26. helmikuuta 2011 kello 15.01 (EET)

Yritin kyllä kirjoittaa kommentin keskustelusivulleni, kuten yleensä on mahdollista estettynä ollessa, mutta nyt se ei käynyt, mutta ei siitä myöskään ollut ilmoitusta, kiitos rakkaimman ylläpitäjäni Otrfanin. Jos tällaisia lukituksia laittaa, on ne syytä myös poistaa eikä jättää uhrinsa vastuulle. Sen lisäksi että KT Otrfan lätkii aiheettomia estoja, hän siis myös muutenkin aiheettomasti häiritsee käyttäjän toimintaa. Olen sitä paitsi huomauttanut asiasta sähköpostitse eräälle ylläpitäjälle, joka ei katsonut olevan tarpeellista mitenkään reagoida viestiini. Kuuluu ilmeisesti kyseiseeen hyvä-veli-verkostoon tai on liittynyt siihen jossakin vaiheessa.

Hämmentävää etteivät ylläolevat käyttäjät tienneet vastausta vaan rupesivat utelemaan minun tekemisiäni. No uteliaisuus on inhimillistä, sen olen nähnyt wikipostissanikin, yhä uudelleen. Monet aivan kihisevät uteliaisuudesta. --Ulrika 26. helmikuuta 2011 kello 15.16 (EET)

Itse suorastaan kihisen uteliaisuudesta saadakseni tietää mikä on seuraava siirtosi, jos Wikipedia-elämässä ei taas pariin päivään ole tullut yhtään riitoja. Ehdotan hämmennysvälineiksi muokkaussotaa tai jotain hassunhauskaa tilastoa. --Maradona 26. helmikuuta 2011 kello 15.22 (EET)

Keskustelusivun muokkausoikeutta ei tietenkään ollut, koska se oli häiriköinnin tapahtumapaikka. En ole sinun rakkaimpasi. Ylläpitäjän hommiin ei kuulu automaattisesti seurata, mitä IP-osoitteita käyttäjä saa estettyä yrittämällä muokata eston aikana. --Otrfan 26. helmikuuta 2011 kello 15.31 (EET)

Enhän minä sinulta enää kaikkien näiden juttujen jälkeen mitään positiivista odotakaan, mutta joku toinen ylläpitäjä olisi (jos esto olisi ollut aiheellinen) ehkä parhaimmillaan laittanut eston yhteyteen maininnan siitä, että keskustelusivua ei voi muokata, mutta siis en minä voi mitenkään edellyttää, että sinä tekisit tällaisen huomioon ottavan toimenpiteen puhumattakaan siitä, että suhtautuisit minuun jossakin muussa suhteessa rakentavasti ja myönteisesti. Rakkain olet, koska lähestyt minua yhä uudestaan ja uudestaan torjuntayrityksistäni huolimatta. Eikö rakkaus ole juuri sitä? --Ulrika 26. helmikuuta 2011 kello 17.08 (EET)

Alkaa mennä sukupuolisen ahdistelun puolelle tuo jatkuva rakastelu. Ei keskustelun muokkausoikeuden asetuksista yleensä erikseen ilmoiteta, ellei sitä ole tehty myöhemmin erikseen. --Otrfan 26. helmikuuta 2011 kello 17.17 (EET)

Niin, sopii vain miettiä ketä tässä ahdistellaan, kuka lähestyy ketä. Enkä minä ole puhunut mistään rakastelusta, se on sinun omassa päässäsi. Jos ei ilmoittaminen sinulle "yleensä" kuulu, ei se ole yllätys, sellaista voi sinulta odottaakin, kuten olen jo todennut, en sinulta enää odotakaan mitään positiivista, kunpahan nyt muuten vain totesin, että siitä olisi apua. --Ulrika 26. helmikuuta 2011 kello 17.32 (EET)

Rakkaaksi kutsuminen -> rakastelu vrt. esim. koiraksi kutsuminen -> koirittelu tai pojaksi kutsuminen -> pojittelu. --Otrfan 26. helmikuuta 2011 kello 17.35 (EET)

Aika kömpelö korjausyritys, Kielitoimiston sanakirjan mukaan "olla yhdynnässä, lemmiskellä", ja sinä sen siis otit esille, en minä. --Ulrika 26. helmikuuta 2011 kello 18.50 (EET)

Eipä tuossa mitään korjata, kuten et itsekään tässä yhteydessä korjannut:[7]. Ihan identtinen tilanne. Mitenkäs Kielitoimiston sanakirja määrittää lapsellisen? Ja en ole ottanut sitä esille. --Otrfan 26. helmikuuta 2011 kello 19.00 (EET)

Tuohon "kuuluu ilmeisesti kyseiseeen hyvä-veli-verkostoon" -juttuun kommenttina, että jos tarkoitit minua, niin en katso kuuluvani mihinkään hyvä-veli-verkostoon (jos sellaista on edes olemassa), vaan olen ihan itsenäinen käyttäjä muiden joukossa. Syy, miksi en reagoinut viestiisi oli yksinkertaisesti se, että en lukenut sähköpostiani eilen illalla. Olit lähettänyt viestisi klo 22:06, ja luin sen vasta pari tuntia sitten. Tuossa vaiheessa estosi oli jo ohi, eikä mitään erityistä reagoitavaa enää siis ollut; olen tarkoituksellisesti pyrkinyt olemaan viime kuukaudet täysin erossa näistä eri käyttäjien välisistä tappeluista (mikä oli myös yksi syy siihen, etten halunnut pyrkiä jatkamaan välityslautakunnassa parin kuukauden pätkäjaksoani pitempään). --Nironen 26. helmikuuta 2011 kello 15.40 (EET)

Mistä käyttäjä sitten voi tietää, kehen ylläpitäjään ottaa yhteyttä, jos eivät ylläpitäjät virkatoimiaan tehdessään lue sähköpostiaan? Yhdeltäkään ylläpitäjältä en ole aikoihin saanut mitään positiivista tai puoltavaa – julkisesti. Kyllä siinä hyvin helposti kenellä tahansa tämän vuosikausien rumban jälkeen tulee mieleen, että jos kaikki vaikenevat, niin kaikki ovat samalla puolella. Äänensä saavat kuuluviin vain ne, joista voisi Maradonaa lainaten[8] käyttää nimitystä "apupojat". --Ulrika 26. helmikuuta 2011 kello 17.08 (EET)

Niin, vastausta ei ole tullut, siihen miksi käyttäjätunnus Otrfan venyttää – sinänsä virheellisin perustein antamaansa – estoa puoleksitoista vuorokaudeksi. Estoasia on otettu esille käyttäjätunnus Otrfanista tehdyssä Välityspyynnössä. -^^-Ulrika 5. maaliskuuta 2011 kello 12.29 (EET)

No eikös yllä jo todettu aivan selvästi, että Otrfan ei ole venyttänyt estoa? Estoloki on julkinen, ja siitä näkyy, että Otrfan antoi yhden päivän eston. --Ryhanen 5. maaliskuuta 2011 kello 13.13 (EET)

Aivan selvästi asiaa ei ole selvitetty, sikäli kommenttisi on omituinen. --Ulrika 5. maaliskuuta 2011 kello 13.18 (EET)

Eiköhän asia ole selvitetty. Eston pituutta ei ylläpitäjä pysty muuttamaan ilman lokimerkintöjä. Jos joku niin on tehnyt, niin kyseessä on ylivalvoja. Voit kysyä metassa asiasta. --Otrfan 5. maaliskuuta 2011 kello 15.28 (EET)

Uhrin vastuullehan käyttäjätunnus Otrfan tätä näköjään yrittää siirtää, mutta asia on otettu esille myös käyttäjätunnus Otrfania koskevassa välityspyynnössä: Pyyntö välityslautakunnalle KT Otrfanista. Miten mulla on ollut jo pitkään sellainen dejavu-olo. --^^--Ulrika 5. maaliskuuta 2011 kello 15.43 (EET)

Olevinaan siirsin asiaa ylivalvojien vastuulle. Voit toki tehdä välityspyynnön myös heistä. --Otrfan 5. maaliskuuta 2011 kello 15.49 (EET)

Siirto ei onnistunut, yritä uudestaan, jos vaikka onnistuisi. --Ulrika 5. maaliskuuta 2011 kello 15.54 (EET)

Kertoisitko miten edes teoriassa minä olisin voinut muuttaa estosi pituutta ilman lokimerkintää? --Otrfan 5. maaliskuuta 2011 kello 16.01 (EET)

Minä en ole ylläpitäjä enkä tietoteknikko. Teoria ja käytäntö on sinun taskussasi. Odotan yhä selitystä. Enkä lakkaa odottamasta. --Ulrika 5. maaliskuuta 2011 kello 16.06 (EET)

Usea käyttäjä on todennut ettei eston venyttäminen ilman lokimerkintää ole mahdollista, joten todistusvastuu on nyt sinulla Ulrika. Helpottaisi asiaa kummasti jos vaikka muistaisit minkälainen estoilmoitus sinulle tuli tuolloin eteen. Siitä olisi pitänyt käydä kaikki tarvittava ilmi. --Anr 5. maaliskuuta 2011 kello 17.51 (EET)

Voin kertoa ex-ylläpitäjänä ja teknikkona yhden keinon miten on mahdollista pidentää estoa ilman lokimerkintää (tämä kaikki on olettamusta enkä usko että a) Otrfan olisi riittävän teknisesti orientoitunut löytääkseen tätä sillä minäkään en ole tahi b) että Mediawikin kehittäjät olisi riittävän teknisesti epäorientoituneita mahdollistaakseen tätä sillä minäkään en ole. Lisäksi vaadin että tästä kommentistani ei lainata vain pientä osaa vaam jos kommenttiani lainataan toisaalla, tulee toisaalla mainita kommenttini kokonaisuudessaan): Otrfan on löytänyt nk. "exploitin" Mediawikin koodista jota hyödyntämällä hän injektoi estoja suoraan tietokantaan kulkematta estotyökalun kautta. Jos näin on ei Otrfania voi saada kiinni ellei hän itse tunnusta tai ellei hän injektoi niin monia estoja että kolme Wikipedian pääkehittäjää joilla on oikeus tutkia Wikipedian Apache-lokeja huomaa mistä on kysymys ja jäljittää syylliseksi Otrfanin. Tätä siis voidaan jauhaa vaikka kuinka kauan mutta jos Otrfan sanoo ettei hänellä ole mahdollisuutta pidentää estoa ilman lokimerkintää tulee meidän vain uskoa se. Itselläni ei ole mitään vaikeuksia uskoa tätä (sillä tiedän yllättävän paljon Mediawikistä ja tiedän että moneen kertaan todettu "ei ole mahdollista" on totta) ja toivon että Ulrikakin ymmärtää edes sen että ilman Otrfanin henkilökohtaista tunnustusta hänelläkään ei ole muuta mahdollisuutta kuin uskoa. --Agony (o_O) 5. maaliskuuta 2011 kello 19.33 (EET)

Hyvin yksinkertainen syy Ulrikan eston pysymiseen voisi olla esimerkiksi se että hänen selaimensa ei ole päivittänyt välimuistia jolloin esto näyttää olevan päällä vaikka se todellisuudessa ei olekaan. Toinen on, että siellä on ollut jokin tämän tyyppinen bugi jne. Itse pidän todennäköisimpänä että siellä on jokin tekninen kämmi jossain, mutta sitä on aika hankala verfioida jos käyttäjä jolle ongelma ilmenee ei ole kertomassa mitään siitä mitä tapahtui. Ai niin, kokeilin myös bannimalla zachebot:n että vuorokauden esto on about 24h (tai no ainakaan se ei ollut useita tunteja liian pitkä) --Zache 5. maaliskuuta 2011 kello 19.42 (EET)

Tod. näk. käyttäjän IP on välillä vaihtunut/vaihdettu. Kun estetyllä tunnuksella on muokattu uudesta IP:stä, niin sille on tullut esto. Ne taitavat aina olla 24 tuntia? --Otrfan 5. maaliskuuta 2011 kello 19.46 (EET)

Eivät ole. Niiden pitäisi päättyä automaattisesti samaan aikaan kuin mitä alkuperäinenkin esto. Tai ainakin ilmoituksen mukaan niiden pitäisi. Lisäksi vaikkeivat päättyisikään, niin Ulrikan pitäisi pystyä kirjautumaan normitunnuksellaan muokkaamaan ja noin se kokeiluni perusteella toimi ja jos se ei toimi noin niin AFAIK jossain muualla kuin käyttäjässä on jotain vikaa. --Zache 5. maaliskuuta 2011 kello 19.59 (EET)

Mitään et myönnä, sehän on selvä, ennen kuin joudut niin selkä seinää vasten, että se näytetään sulle siitä peilistä jota just yrität rikkoa. --Ulrika 5. maaliskuuta 2011 kello 19.50 (EET)

Ei enää nykyisin, Zachea lainatakseni "Mikäli loggaa pihalle ja yrittää muokata kirjautumatta sisään niin järjestelmä ilmoittaa, että et voi muokata koska jaat ip-osoitteesi estetyn käyttäjän Z kanssa. Estosi on aloitettu kellonaika Z ja loppuu samaan aikaan kuin alkuperäinen esto loppuisi". Kun automaattinen IP-esto lanseerattiin oli esto aina 24 tuntia koska esto näkyi julkisessa lokissa (koska muuten joku olisi voinut tehdä helpon korrelaation: käyttäjä:Z esto kestää N asti ja IP X.Y.Z estettiin myös N asti automaattisesti. Käyttäjä:Z === X.Y.Z). Sitten kun automaattiestot eivät enää ilmestyneet julkiseen lokiin voitiin toteuttaa tuo Zachen huomioima seikka ja estää IP juuri samaksi ajaksi kuin käyttäjätunnuskin. Eli käyttäjätunnuksen automaattisen IP-eston pitäisi aina päättyä samaan aikaan kuin käyttäjän estokin. Mutta kuten Zache sanoi: ei tätä voida selvittää ilman Ulrikalta saatavia lisätietoja (jotka hän kieltäytyi antamasta). Vähän sama kuin pyytäisi poliisia vangitsemaan päällekarkaaja muttei kertoisi tuntomerkkejä... --Agony (o_O) 5. maaliskuuta 2011 kello 19.54 (EET)

Älä jumankauta Zache rupea sinäkin syyllistämään minua, kämmi istuu yhden ylläpitäjän pallilla. --Ulrika 5. maaliskuuta 2011 kello 19.50 (EET)

Agonylle: Jos kyse olisikin normaalista ylläpitäjästä, tilanne olisi toinen. Kyllä tässä lankeaa musta pitkä varjo KT Otrfanin ylle, tai oikeastaan se entinen pitenee, pitenee, pitenee... kun vielä itse estokin oli kyseisen ylläpitäjän henk.koht. ärtymyksen purkaus eikä perustunut mihinkään käytäntöön. --Ulrika 5. maaliskuuta 2011 kello 19.50 (EET)

Niin kauan kun Otrfan ei tunnusta että hän on teknisiltä taidoiltaan heti seuraava jumalasta ja että hän pystyi pyörittämään Mediawikin satoja ja taas satoja (erittäin osaavia) koodaajia pikkurillillä on kyseessä tekninen moka. Ja niin kauan kun tekniseen mokaan ei anneta riittävästi infoa on kyseessä mappi Ö:hön luokiteltava tekninen moka. Jos tehdään rikos, poliisit pyytää rikoksentekijän tuntomerkit. Ei sen takia että rikoksen uhria haluttaisiin syyllistää vaan siksi että rikoksen tekijä saataisiin kiinni. Tämä on hieman vastaava tilanne: Mediawiki teki rikoksen sinua kohtaan ja me yritetään saada Mediawikin tuntomerkit että saadaan rikollinen telkien taakse (eli bugi fiksattua). Emme kysy tietoja koska haluaisimme syyllistää sinua vaan koska haluamme saada viallisen koodin kiinni ja raportoitua. --Agony (o_O) 5. maaliskuuta 2011 kello 20.01 (EET)

On erittäin merkillistä että se bugi osuu (ainakin) toistamiseen minun kohdalleni. Kukaan muu ei ole kertonut tällaisesta. No eipä täällä muutenkaan ketään muuta kiusata sillä tavalla kuin minua. Mutta sen mitä olen sanonut, lukee tässä ketjussa eli eteeni tuli ruutu jossa luki että olen estetty siihen ja siihen asti. Jälkikäteen en pysty enempää sanomaan, koska en tiennyt, että minä joudun vastuuseen muiden tekosista. En viitsi enempää tuhlata lauantai-iltaa tähän. Jatketaan huomenna, jos ei sitä ennen kuulu jostain suunnasta tunnustusta. --Ulrika 5. maaliskuuta 2011 kello 20.16 (EET)

Totta, keskustelussa on viitattu että tällainen tapahtuu sinulle jo toistamiseen. Eli teoriassa tämä jokin (bugi tai jokin muu) on mahdollisesti toisinnettavissa. Se kuinka tämän voisi toisintaa taas ei ole tiedossa ja nyt kun tuli lisätietona ettet muista enempää kuin mitä jo kerroit voinee tämän keskustelun päättää tähän. Toivottavasti bugi ei uusiudu kenenkään kohdalla, ja jos uusiutuu pyrkikää ottamaan mahdollisimman tarkat tuntomerkit ylös. --Agony (o_O) 5. maaliskuuta 2011 kello 20.19 (EET)

Minusta tuntuu, että mahdollinen bugi on ihan yhtä toistettavissa, kuin taannoinen Ulrikan eston seurauksena tapahtunut sähkökatkos Amsterdamissa: Keskustelu käyttäjästä:Lab-oratory#Esto_2 --Otrfan 5. maaliskuuta 2011 kello 22.30 (EET)

Tarkoittaa mitä? --Ulrika 6. maaliskuuta 2011 kello 09.52 (EET)

Siis eikö tämä todisteeton ja perusteeton syyttely jo riko Wikipedia:Ei henkilökohtaisia hyökkäyksiä -käytäntöä, kun ei kukaan ole asiaan puuttunut? --Otrfan 5. maaliskuuta 2011 kello 20.10 (EET)

Kyllä. Valitettavasti. Toivottavasti Ulrika siis toimittaa lisätietoja. --Agony (o_O) 5. maaliskuuta 2011 kello 20.11 (EET)

Ja sitäpaitsi tämän koko jutun todistustaakka on kuin keskiajalta: syytetyn pitää puolustautua. Otrfanilla olisi kolme vaihtoehtoa: a) puhdistusvala, jossa hän käsi näppäimistöllä vannoisi olevansa syytön, b) vedenpitävät todisteet siitä ettei hän ole syyllistynyt väitettyyn rikkomukseen tai c) tunnustus. Kohta a:lla ei ole arvoa, kohta b kääntää todistustaakan ihan väärinpäin ja kohtaa c tuskin tulee (ilmiselvistä syistä). Sen sijaan syytöksen tekijä ei kykene toimittamaan riittäviä todisteita jutusta tarkasti, vaikka täällä useampikin käyttäjä on koettanut selvittää asiaa. Kaikken paras keino olisi jättää koko juttu sikseen, mutta täytynee sivusta seurata näitä "toiseksi parhaita" keinoja. Tällaista täällä, huutosanakirjassa... --Pxos 5. maaliskuuta 2011 kello 21.39 (EET)

Tarkoitatko että minun pitää osoittaa miksi (sinänsä aiheeton) esto ei päättynyt silloin kun sen piti? --Ulrika 6. maaliskuuta 2011 kello 09.55 (EET)

• Tosiseikka: Otrfan antoi Ulrikalle 24 tuntia kestävän eston, joka tosiasiallisesti kesti 36 tuntia.

  Väite: Eston antaja (pahantahtoisesti jälkiä jättämättä) pidensi antamaansa estoa tai antoi sen alun perin 36 tunniksi.

  Näyttö puolesta: ei ole.

  Näyttö vastaan: Julkinen estoloki ja siihen kirjautuneet merkinnät. Useiden käyttäjien esittämä todistelu siitä, että estolokia eivät voi kiertää kuin Wikimedian pääteknikot tai sitten Metawikin ylivalvojat (stewards). Toinen mahdollisuus on järjestelmävika (selaimessa, ohjelmistossa tms.)

  Lopputulos: Väitettä ei ole kyetty näyttämään toteen. Vastanäyttö on suurempi.

  --Pxos 6. maaliskuuta 2011 kello 14.17 (EET)

Kiitos kommentista. --Ulrika 6. maaliskuuta 2011 kello 14.34 (EET)

Onko muuten Ulrikan kertomalle mitään ulkopuolista lähdettä/varmistutta, vai perustuuko tämä keskustelu pelkästään Ulrikan omiin havaintoihin? Onko Ulrikan kokemalle bugille mitään ulkopuolista vahvistusta vai ollaanko tässä ihan vaan Ulrikan oman kertoman mukaan etenemässä? Ei sillä että epäilisin todenmukaisuutta, mutta bugin syyn selvittämiseksi. (ja ihan vaan kun todisteita kerran kärtetään ja korvauksia vaaditaan, niin varmaan pitäisi olla jotain näyttöä tapahtuneesta vahingostakin. :) Gopase+f 6. maaliskuuta 2011 kello 17.31 (EET)

" Ei sillä että epäilisin", heh, en ollenkaan epäile että kukaan vihjaisi minun valehtelevan, ei sinne päinkään. Wikipedia on käräjäsali, jossa todistustaakka on rivikäyttäjällä joka ei tiedä tietotekniikasta eikä Wikipedian tekniikasta mitään. Joku varmaan junailee tästä estonkin kun en pysty todistamaan, mikä vika Wikipedian tekniikassa on. Näin se aina käy, että uhri joutuu roviolle, jälleen kerran. Ja näin taas kaikki asettuvat ylläpitäjän taakse, yhtenä miehenä. Ja jälleen ystävämme Gopase katsoi velvollisuudekseen kommentoida tätä(kin) asiaa, johon hänellä käsittääkseni ei ole osaa ei arpaa, tai mistä minä tiedän siitäkään mitään. --Ulrika 8. maaliskuuta 2011 kello 16.57 (EET)

Pxosia vielä muistuttaisin siitä, että Wikipedia on tietosanakirja eikä käräjäsali, vaikka sitä ei aina huomaa. -^^-Ulrika 8. maaliskuuta 2011 kello 17.22 (EET)

Ei todistustaakka ole pelkästään prosessioikeudessa kehitetty käsite, se pätee laajemminkin kaikenlaisissa väitteissä. Ihan samalla tavalla täällä tietosanakirjassa artikkeliin lähteettömän väitteen lisääjällä on todistustaakka siitä, että väite on tarkistettavissa ja että sen totuudenmukaisuuden voi ulkopuolinen arvioida. Samoin merkittävyyskeskusteluissa katsotaan, että ensisijaisesti uuden (epämerkittävän) artikkelin kirjoittajan tulee osoittaa merkittävyys eikä sitä kommentoivan yhteisön. --Pxos 8. maaliskuuta 2011 kello 17.47 (EET)

Jos käyttäjän pitää todistaa saaneensa eston tai vielä pidennetyn rangaistuksen, pitää Wikimedia-säätiön kehittää tekniikkansa niin, että estetylle jää kirjallinen todistus kaikista toimenpiteistä mitä häneen kohdistetaan. Tyhjästä on paha nyhjäistä, varsinkaan kun alan koulutusta on aika vähän. Eli vastuu on säätiön, jos ylläpitäjä ei halua kertoa mitä hän on tehnyt. Vastuuta ei voi vierittää käyttäjälle. Epämerkittävä artikkeli on aivan eri asia kuin että ylläpitäjä törttöilee. Epämerkittävän artikkelin poistaminen ei ole korjaamaton vahinko eikä varsinkaan oikeusmurha. Jos käräjäoikeuden tuomari on itse osallinen asiassa tavalla tai toisella, hän ymmärtää vetäytyä pois, ja ellei sitä ymmärrystä hänellä ole, se hänelle näytetään. Wikipedian käräjätuomarit tuomitsevat ihmisiä sitä ahnaammin mitä syvemmällä he itse sopassa ovat – ja ympärillä rahvas hurraa ja taputtaa käsiään.

Jos oikeasti olet ollut wikipediassa vuoden etkä tunne Wikipediaa kuten jossakin annoit ymmärtää ja se on totta (mikään ei periaatteessa ole totta mitä ihmiset täällä puhuvat), voin joskus kertoa mistä kaikki tämä alkoi, mutta huom! ennen kaikkea miksi tämä ei pääty, sillä se tässä on se kaikkein kiinnostavin pointti, jota suurin osa hurraavasta kansajoukosta ei tiedä tai ymmärrä. Saatat ihmetellä miksi suurin osa sopassa olevista ei ole kiinnostunut kannattamaan vapaaehtoista tai puolivapaaehtoista sovun rakentamista a la Zache tai a la Riisipuuro vaan ajaa ainoastaan yhden käyttäjän rankaisemista. Ihmettele vaan. -~^^>-Ulrika 8. maaliskuuta 2011 kello 18.23 (EET)

Estetylle jää todiste häneen kohdistetuista toimenpiteistä estolokin muodossa. Sen voi tarvittaessa tulostaa, jos sen haluaa kirjallisena. --Otrfan 8. maaliskuuta 2011 kello 19.21 (EET)

Tässä on se edellinen kommenttini venytetystä estosta ja siinä annan ymmärtää että niitä on ollut aiemmin pari kertaa, mutta voihan olla että jonkun mielestä olen vain keksinyt sen. Tosin käräjäoikeuden istuntosalissa kuunnellaan joskus uhrinkin kertomusta ja ollaan korvat hörössä sen suhteen kuulostaako hänen kertomuksensa uskottavalta. Nyt sitten tuomari on hyvä ja miettii, kuulostaako. --Ulrika 8. maaliskuuta 2011 kello 18.29 (EET)

1) En ole tuomari siellä enkä täällä. Jos joku jonkinlaista tuomiovaltaan rinnastettavaa toisia sitovaa valtaa käyttää, olkoon se välityslautakunta. 2) Täältä näet vedenpitävät todisteet Wikiaktiviteetistani eri kuukausina. Määrittelen itse, koska katson aloittaneeni Wikipediassa aktiivisemmin eli tammikuussa 2010. En muokannut 9 kuukauteen vuonna 2010, joten en tiedä mitä silloin tapahtui. 3) En ole niinkään kiinnostunut siitä, mistä juttu alkoi vaan siitä, miten se päättyy. En kykene mitenkään auttamaan estoasioissa enkä tiedä, miksi IP-osoite estyy pitemmäksi aikaa kuin käyttäjätunnus. 4) Kertomuksesi esto-ongelmista on mielestäni uskottava. Samoin on uskottavaa, että kyseessä on jonkinlainen järjestelmän vika eikä useiden eri ylläpitäjien salaliitto. --Pxos 8. maaliskuuta 2011 kello 19.10 (EET)

Jospa mahdollisella seuraavalla kerralla ottaisit vaikkapa kuvaruutukaappauksen estoilmoituksesta. --Otrfan 8. maaliskuuta 2011 kello 19.35 (EET)

Ulrikan eston selityshypoteesi

Vaikka keskustelua onkin käyty ylhäällä, niin selvennyksen vuoksi kysyn vielä, johtuuko Ulrikan eston pidennys tästä asiasta? Onko Ulrika nyt tuon tarinan Steven? Toisin sanoen olisiko jatkossa käytettävä aina "ei automaattista IP-osoitteiden estoa" kun estetään vakiintuneita käyttäjätunnuksia? Varaan oikeuden olla ymmärtämättä vastausta :) --Pxos 8. maaliskuuta 2011 kello 20.13 (EET)

Teoriassa, mutta mahdollisuus on hyvin pieni ja vielä pienemmäksi sen tekee se, että se on tapahtunut useasti samalla käyttäjälle, joka oikeastikin on ollut estettynä. Automaattinen IP-osoitteiden esto vakiintuneiden tunnusten kohdalla ei tilanne muuta oikeastaan miksikään, koska todennäköisempää on, että sen estetyn IP:n saa muulta kuin vakiokäyttäjältä. --Otrfan 8. maaliskuuta 2011 kello 20.26 (EET)

Lisäksi koska autoblock noudattaa alkuperäisen eston kestoa saa aikaan sen tosiasian että estolokista tulisi löytää ajallisesti juuri samaan aikaan päättyvä esto. Kun Ulrika ilmoitti pidentyneestä estosta ainoa ajallisesti täsmäävä esto estolokissa oli IP joka ei Ulrikan omien sanojen mukaan liittynyt häneen millään tavalla. Eli autoblock ei voi olla tässä syyllinen. --Agony (o_O) 8. maaliskuuta 2011 kello 20.36 (EET)

Se on totta. Oliko autoblock aikoinaan aina 24 tuntia vai mistä minä olen saanut sen päähäni? eihän tuo liity asiaan ollenkaan --Otrfan 8. maaliskuuta 2011 kello 20.38 (EET)

Vaikka ei liity on se hyvä täsmentää tähän: eli alkuaikoina se tosiaan oli aina 24-tuntia, ja silloin autoblockit kirjautui estolokiin. Nykyisin autoblockit ei kirjaudu estolokiin ja noudattaa alkuperäistä eston kestoa. --Agony (o_O) 8. maaliskuuta 2011 kello 20.42 (EET)

Periaatteessa estolokista saattaisi jostain kauempaa tietysti löytyä joku muukin samaan aikaan päättyvä ip-esto. Jos minä olisin Ulrikan tilanteessa, niin minä tarkistaisin oman ip-osoitteeni estolokin. Jos sieltä ei mitään löytyisi, niin sitten pyytäisin osoitepaljastajaa varmistamaan, että minulla on edelleen sama ip, kuin väitettynä eston päättymishetkenä ja tarvittaessa sama lokitarkistus sille osoitteelle. --Otrfan 8. maaliskuuta 2011 kello 20.59 (EET)

siirrettyä keskustelua tuolta

Wikipedia:Kommenttipyyntö/Jatkuva riitely

Korjaus Ulrikan viestiin tuoreeltaan: kyllä tuossa keskustelussa on syytetty Otrfania ilman todisteita. Esim. tässä kommentissa [9] Gopase+f 13. maaliskuuta 2011 kello 11.39 (EET)

Jeps, tuossa tiivistyy ongelma aika hyvin. Ulrika on pari viikkoa kestäneessä keskustelussa syyttänyt minua eston muuttamisesta ilman lokimerkintää (miten se onnistuu ilman hakkerointia?), ja kehotettu käyttäjiä käymään kimppuuni. Se on hänen mukaansa ilmeisesti ok. Yllä oleva kommenttini onkin hänen mielestään sitten eston arvoinen perätön syytös. --Otrfan 13. maaliskuuta 2011 kello 11.43 (EET)

Jeps, koko keskustelun olisi voinut tiivistää siihen että et olisi pystynyt tarkoituksella tekemään vuorokauden estosta 36 tunnin estoa vaikka olisit halunnut. Case closed siltä osin. --Zache 13. maaliskuuta 2011 kello 12.35 (EET)

Ulrika onko mitään ideaa siitä miten vastaavissa tulevissa keskusteluissa sinut saisi vakuutettua siitä ettei henkilö X ole syypää johonkin ja voitaisiin keskittyä siihen esim miksi esto oli väärän pituinen? --Zache 13. maaliskuuta 2011 kello 12.35 (EET)

Asia olisi päättynyt heti, jos joku teknisesti orioitunut henkilö olisi selvittänyt mitä siinä on tehty. Ainoa mitä tehtiin vaadittiin minun päätäni vadille, kun esto, joka ei päättynyt silloin kun piti, jatkui puoli vuorokautta sen yli. --Ulrika 13. maaliskuuta 2011 kello 12.45 (EET)

No siis mehän sanottiin heti alkuunsa, että todennäköisin vaihtoehto on että kyseessä on bugi ja lisäksi itse sanoin, että ongelma liittyi mediawikin päivitykseen koska ne sääti silloin juttuja ja kaikkea muutakin oli rikki. Mutta ongelma tässä on, että emme me pysty esittämään mitään sellaista mikä konkreettisesti todistaisi tuon jolloin joudut luottamaan meidän sanaan tai sitten et luota. :( --Zache 13. maaliskuuta 2011 kello 12.57 (EET)

Jos sama on tapahtunut useita kertoja ja ilmeisesti ainoastaan yhden käyttäjän kohdalla, niin bugi on kovin valikoiva. --Otrfan 13. maaliskuuta 2011 kello 13.02 (EET)

Voihan se olla, että wikipedian estoista esim. 5 % on bugisia, mutta käytännössä tämän huomaavat vain aktiivikäyttäjät joita estetään jatkuvasti. Gopase+f 13. maaliskuuta 2011 kello 13.04 (EET)

Ja asiasta vaivautuvat kertomaan vain aktiivikäyttäjät joilla on entuudestaan suurin piirtein käsitys siitä miten eston tulisi toimia. --Zache 13. maaliskuuta 2011 kello 13.06 (EET)

Siinä tapauksessa Ulrika voisi tehdä bugiraportin ja esittää anteeksipyynnön. --Otrfan 13. maaliskuuta 2011 kello 14.20 (EET)

Uskoakseni tekniikkaan perehtyneiden nakki on käytännössä tehdä se bugirapsa tai ainakin hyvin pitkälle auttaa sen tekemisessä jos Ulrika on sellaisen tekemisestä kiinnostunut. Anteeksipyyntö syytöksistä olisi kyl ihan paikallaan. IMHO --Zache 13. maaliskuuta 2011 kello 14.38 (EET)

Jos joku tosissaan uskoo, että kyseessä on bugi, joka vaikuttaa viiteen prosenttiin kaikista estoista, niin täytyyhän siitä bugiraportti tehdä. Minä en tee, kun en usko. --Otrfan 14. maaliskuuta 2011 kello 15.08 (EET)