Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Arkisto 59

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Kriittinen keskustelu Lupaava artikkeliprojektista

Itse pelkäsin että Lupaava artikkeli projekti menee pieleen jos aletaan nostaa liiaksi laatuvaatimuksia Artikkeli Valkovoikko keskustelusta huomaa että on menty liian lähelle hyvä artikkeli tasoa. Eli projekti on lähtenyt väärään suuntaan, ainakin omasta mielestä. D100a 1. elokuuta 2010 kello 19.37 (EEST)

Minulle kelpaa suppea artikkeli, jos vain lähteet on merkitty. Lupaavien luokka uhkaa mennä päällekkäiseksi Hyvien artikkelien kanssa. --Thi 1. elokuuta 2010 kello 19.40 (EEST)

Olisiko sellainen esimerkiksi aloittamani artikkeli Anders Björkqvist? Se on lyhyehkö, mutta siinä on käytetty kolmea muodollisesti päteväksi arvioitavaa lähdettä, joihin on myös viitattu. Käsitykseni mukaan siinä ovatkin olennaiset tulkitsevat lähteet - Kansallisbiografiassa mainittu Rosendahlin Suomen herännäisyyden historia ei sisällä mitään olennaisia puuttuvia faktoja, mutta kylläkin luonteenkuvausta ja viranhaun kiemuroita. Lähteiden ristiriitatapauksissa on seurattu tuoreinta eli Kansallisbiografiaa. Artikkelin laajentaminen on vaikeaa ilman alkuperäislähteitä eli kiellettyä omaa tutkimusta. Oma näkemykseni on, että tämän tason pitäisi riittää lupaavaksi artikkeliksi, mutta monet pitävät rimaa huomattavasti korkeammalla. --Paappa 1. elokuuta 2010 kello 21.48 (EEST)

Laajuutensa puolesta kävisi hyväksi artikkeliksi. Vaadittavia asioita: henkilönimien wikitys mm-lyhenteen jälkeen, mahdollisten muiden historiallisten käsitteiden wikilinkit, henkilömalline alkuun ja lähdeviitteet myös aloituskappaleeseen, viitteet-malline referencesin tilalle, kirjaviitteet yksityiskohtaisemmin (ISBN jne.). --Thi 1. elokuuta 2010 kello 22.34 (EEST)

Minusta yksi ongelma on se, että lupaava artikkeli -äänestykseen viedään artikkeleita, jotka olisivat jo valmiiksi tai pienen työn jälkeen hyvä artikkelin tasolla. Tämä nostaa väkisinkin lupaavien tasoa, mikä saattaa hämätä sitten keskusteluja(, vaikka tuo valkovoikon keskustelu ei niin huolestuttava ole). Lupaavissa on muutamia artikkeleita, jotka ovat kyllä väärässä paikassa. Esimerkiksi Georgian paikallisvaalit 2010 on jo laajudeltaan niin kattava, että kolkuttelee suositeltavan tasoa. Sellaisia artikkeleita, jotka ovat käytännössä jo vähintään hyvien artikkelien tasolla, ei pitäisi hyväksyä lupaaviksi, sillä se vääristää tämän kategorian tarkoitusta. Näiden artikkeleiden kohdalla pitäisi ennemmenkin kannustaa viemään HA-äänestykseen tai vertaisarvioinnin kautta SS-äänestykseen. --PtG 1. elokuuta 2010 kello 23.00 (EEST)

Kuten aikaisemminkin kirjoitin niin minusta liian hyvä laatu ei ole mikään ongelma. Kevyt vertaisarviointi sinänsä on ihan yhtä lailla hyödyllinen niin hyville kuin vähän lyhemmille artikkeleille ja kun artikkelit on merkattu edes jotenkin niin ne pystytään löytämän jotenkuten jälkikäteenkin; vaikka siksi että niitä vietäisiin edelleen HA tai SS äänestyksiin. Arviointi on myös ihan kelpo paikka HA ja SS äänestyksiin viemiseen kannustamiseen.

Ohjeita kuitenkin pitäisi tarkentaa ainakin sen osalta, että pointti ei ole se että artikkeli olisi hirveän hyvä vaan se että se on kunnossa ja että artikkelista löytyy perustiedot. Ja ettei vaadita mahdottomia. Esimerkiksi olen useamman kerran tainnut todeta ettei vaadita sellaisia asioita joita on hyvin hankala toteuttaa. Esimerkkinä vaikka ihmisen henkilötiedot; jos tietoa ei ole saatavilla niin sitten ei ole ja se riittää mitä on mahdollista pistää. Esimerkkinä vaikka äsken pois arvioinnista otettu Reeta Aarnio joka on minusta hyvä esimerkkitapaus siitä millainen artikkeli on ihan kelvollinen.

Reeta Aarnion ongelma oli se että artikkeli käsitteli lähinnä teosta Maan kätkemät, josta on oma artikkelinsa (tosin ilman sisältöä; kirja-artikkelin sisältö on jäänyt kirjailija-artikkeliin), muuten sen sisältö oli kirjailijaa käsitteleväksi artikkeliksi mitätön. --Ulrika 3. elokuuta 2010 kello 12.12 (EEST)

Toki, mutta sitten taas eipä siitä kyseisestä kirjailijasta lähteistetysti tunnu olevan tuon enempää kirjoitettavaa henkilönä. Esimerkiksi kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 7:n Reeta Aarnio esittely on käytännössä 3 sivua selostusta kirjojen teemasta ja itse kirjailijasta on vielä vähemmän kuin mitä on meidän artikkelissa. Ja tässä tulee taas, että mitä lupaava artikkeli merkinnällä haetaan niin minusta se on perustiedot ja se että artikkeli on kunnossa ja kyl nuo minusta tuossa toteutuu. --Zache 3. elokuuta 2010 kello 12.30 (EEST)

Tuota linjaa en kannata. Lupaavassa täytyy olla sisältöä. Jos sitä ei ole olemassa, lukijalle ei pidä antaa kuvaa että lupaavan artikkelin perusedellytyksen ovat kovin vaatimattomat. Lupaavia tehdään vain jos on aineistoa, näin sen ajattelisin, ei pelkästä tekemisen ilosta. Joku viittasi aiemmin Sofi Oksaseen, mutta onhan siinä kuitenkin asiaa selvästi enemmän. Mutta liian korkealle ei myöskään pidä viedä, vaan ero hyvään on oltava. --Ulrika 3. elokuuta 2010 kello 12.37 (EEST)

Noh, anyway lisäsin lupaava artikkeli keskusteluihin lykittävään Lupaavan artikkelin kriteerit -listaan maininnan että lyhyt artikkeli riittää, ei vaadita mahdottomia ja esimerkkilistan johon voi lisätä muutaman minimikriteerit täyttävän lupaavan artikkelin. Josko se estäisi kriteerien liukumisen kohti hyviä artikkeleita. --Zache 3. elokuuta 2010 kello 12.01 (EEST)

Kyllä se on lähtökohta (ja hyvä että tuli lisättyä), että minimikriteerit ovat minimikriteerejä, eikä niihin vaikuta se, jos mukana on ne ylittäviä.--Urjanhai 3. elokuuta 2010 kello 13.02 (EEST)

Laadin pikku luonnoksen vertailutaulukoksi LA/HA/SA-artikkeleiden kriteereistä. Suuri osa taulukon sisällöstä on kursiivilla eli omia kokemuksiani, näkemyksiäni ynnä muuta (katso tarkennukset alaviitoista). Käyttäjä:Pitke/LAHASA --Pitke 3. elokuuta 2010 kello 14.22 (EEST)

En muuten yhtään ihmettele, että LA/HA/SA-kriteerit ja vaatimukset menevät sekaisin kun vaatimukset ovat "lain kirjaimen" mukaan melkein identtiset ilman mitään täsmennystä tai suhteellistamista. Lisään ylläesitettyyn käyttäjäsivuuni. Pitke 3. elokuuta 2010 kello 14.30 (EEST)

Ja ehdotan kaikkien statusten kriteereiden täydellistä uudistamista. Pitke 3. elokuuta 2010 kello 14.36 (EEST)

Kannatan jäsen Pitken ehdotusta :) D100a 3. elokuuta 2010 kello 14.39 (EEST)

Käyttäjätunnus -käytäntöön pieni muutos ehdotus

Ehdotus löytyy täältä. --Harriv 3. elokuuta 2010 kello 15.32 (EEST)

Lähteiden korvaaminen

Tuolla ohjesivulla korostetaan, että tämä on suomenkielinen Wikipedia ja siksi tulisi käytää suomenkielisiä lähteitä. Kysymys kuuluu, voiko noita muunkielisiä verkkolähteitä korvasa suomenkielisillä kirjalähteillä ilman sen kummempia mutinoita? Vai tulisiko aikaisemmin lähteenä käytetty sivusto siirtää vaikka aiheesta muualla otsikon alle?Vesteri 5. elokuuta 2010 kello 06.02 (EEST)

Minusta on hyvä ajatus jättää molemmat; itsekin olen tehnyt sitä joidenkin merikala-artikkelien kohdalla, joissa suomenkieliset kirjat ovat harvojen hyllyssä, ja verkkolähteet taas helpoimmin tarkistettavissa. --Tappinen 5. elokuuta 2010 kello 07.56 (EEST)

Samaa mieltä. Ei kannata korvata vaan täydentää. Kirjoista faktat voi tarkistaa vain harva, verkkolähteen saavat yleensä auki kaikki jotka pääsevät käsiksi Wikipediaankin. Missään nimessä lähteitä ei tule poistaa vain siksi, että ne eivät ole suomenkielisiä. --albval(keskustelu) 5. elokuuta 2010 kello 08.40 (EEST)

Alkuperäinen käytetty lähde kannattaa aina jättää lähde-osioon. Sen lisäksi voi sitten aina lisätä uusia lähteitä tukemaan tarkistettavuutta (olettaen että lisätyt tiedot tai artikkelin tiedot olennaisimmilta osiltaan vastaavat uutta lähdettä). Jos kirjoittaa artikkelin kokonaan uudestaan uuden lähteen perusteella, ei ole mitään järkeä jättää vanhaa lähdettä edes näkyviin lähde-osioon. Gopase+f 5. elokuuta 2010 kello 08.37 (EEST)

Ehdotus: Lupaavien, Hyvien ja Suositeltujen artikkeleiden kriteerien uudistaminen

Oma pikku tutkimukseni paljasti nykyiset kriteerit statusartikkeleille hämmästyttävän samankaltaisiksi. Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että 1) Hyvien ja Suositeltujen, nyttemmin myös Hyvien ja Lupaavien artikkeleiden vaatimustasot sekoittuvat keskenään usein ja 2) yhteisöllä on vakiintuneita näkemyksiä siitä, mitä kultakin statukselta edellytetään (esimerkiksi Suositeltujen "punalinkkisääntö"). Nykykriteerit ovat siis riittämättömät, epätarkat ja vanhentuneet.

Lupaavien artikkeleiden on tarkoitus olla niinsanotusti "ok", eli ilman suurempia puutteita. Hyvät olisivat hyviä ja Suositellut aivan erityisen hyviä. Keskustellaanpas aiheesta. Palaan hetkisen kuluttua ehdottelemaan enemmän. Pitke 3. elokuuta 2010 kello 14.47 (EEST)

Käännös englantiversion Featured Articles -kriteereistä. Pitke 3. elokuuta 2010 kello 14.50 (EEST)

Olen samaa mieltä siitä, että kriteerit menevät vähän turhan paljon päällekkäin. Lupaavien artikkelien tulon jälkeen varsinkin hyvä artikkeli on jäänyt jotenkin epämääräiseksi välimuodoksi.--Tanár 3. elokuuta 2010 kello 16.13 (EEST)

Tulisi siis kai ainakin, kuten on todettu jo toisaallakin, tehdä ohjeissa selväksi, että tietty suurehko pituus ei kuulu lupaavien artikkeleiden kriteereihin, että tämä keskusteluissa kyllä hyvin selväksi käynyt periaate tulisi arviointeihin osallistuville ja artikkeleita ehdottaville ja muokkaaville selväksi. Pitkähköt artikkelit lupaavissa ovat siis pikemminkin vain poikkeus, eli jos esimerkiksi (niin kuin yleensä lienee laita) hyvän artikkelin kriteerit eivät syystä tai toisesta täyty, niin lupaavan kriteerit saattavat täyttyä, mutta tämä ei tarkoita että lupaavien keskimäärin tulisi olla näin pitkiä.--Urjanhai 3. elokuuta 2010 kello 16.31 (EEST)

Ilmoitetut kriteerithän ovat miltei samat eri ohjesivuilla (LA HA SA). Olisi melkein selkeää, jos jollain yhdellä sivulla kerrottaisiin mitä lupaavalta vaaditaan, mitä niiden kriteerien lisäksi vaaditaan hyvältä ja mitä edellisten lisäksi suositellulta. --PeeKoo 9. elokuuta 2010 kello 19.14 (EEST)

Tynkäluokat artikkeliluokissa

Onko joku syy, että tätä äänestystulosta ei ole toteutettu käytännössä:[1]? Minä voisin lähiaikoina tuon tehdä. Tynkäluokista artikkeliluokissa on melkoisesti riesaa. --Otrfan 5. elokuuta 2010 kello 19.04 (EEST)

Veikkaisin, ettei kukaan vaan saanut aikaiseksi tehdä mitään ja asia katsottiin Jonkun Muun Ongelmaksi. Eli anna mennä vaan. --albval(keskustelu) 5. elokuuta 2010 kello 19.24 (EEST)

Ihmettelin vain, kun tynkäluokkien kanssa on viime aikoina puuhailtu vaikka millä mitalla, mutta samalla ei tätä hoidettu. Pitää vaikka viikonloppuna yrittää saada homma tehtyä. --Otrfan 5. elokuuta 2010 kello 19.28 (EEST)

Nythän tuo on helpompi tehdä, kun aihekohtaisia tynkäluokkia on jäljellä vain 123 (eikä esim. 640 kuten joskus ilmeisesti oli). Ehkä syy oli juuri tuo tynkäluokkien suuri määrä --- urakka olisi ollut huomattavasti suurempi. --Alcedoatthis 6. elokuuta 2010 kello 14.33 (EEST)

*Henkselinpaukutusta* Pitke 6. elokuuta 2010 kello 14.37 (EEST)

124 tynkäluokkaa olin laskevinani + pääluokka Käyttäjä:Otrfan/tmp (minityngät vähän sotkee tuota listaa). Nyt pitäisi olla valmis. --Otrfan 6. elokuuta 2010 kello 22.26 (EEST)

Lakeihin ja hallituksen esityksiin yms viittaaminen

Onko meillä jotain vakiintunutta esitystapaa jolla viitataan lakeihin, HE:iin ja esimerkiksi valiokuntamietintöihin? Kurjenrahkan kansallispuisto -artikkelissa pitäisi meinaan varmaan tulevaisuudessa viitata noihin kaikkiin. Laitoin nyt yhden lain kirjaviitemallineella ja arvoin kenttiin jotain sisältöä. Onko se edes sinne päin? --albval(keskustelu) 6. elokuuta 2010 kello 15.53 (EEST)

Olen itse pistänyt suurin piirtein kaiken verkkoviitteillä. Lakien, päätösten yms muiden kohdalla olen pistänyt selitteeseen myös niiden tunnuksen/numeron ja tässä tapauksessa vielä, että formaatti on pdf. --Zache 6. elokuuta 2010 kello 16.09 (EEST)

Lähteiden merkinnästä

En löytänyt ohjeiden lähteitä koskevasta osasta Merkitse lähteet vastausta näihin (todennäköisesti olen vain tumpelo):

1. 'Lähteet' vai 'Viitteet'

Kumpaa pitää käyttää artikkelin lopulla olevan luettelon otsikkona? Kun olen johonkin artikkeliin laittanut otsikoksi 'Viitteet', niin se on korjattu otsikoksi 'Lähteet'. Joissain artikkeleissa kuitenkin on 'Viitteet', eikä sitä ole muutettu. (Joissain artikkeleissa taitaa olla molemmat.) Onko noilla jokin ero, kumpaa pitää käyttää, vai käytetäänkö niitä eri tarkoituksiin, vai ovatko ne synonyymejä WP:n otsikoissa eli kumpaa vain voi käyttää?

Lähteiden tai viitteiden luettelon synnyttämiseen käytetään {{viitteet}}-mallinetta tai < references />-tagia. Onko niiden käyttö täysin vapaasti valittavissa?

Lisäksi: jos oikea otsikko on 'Lähteet', niin miksi malline on {{viitteet}} eikä {{lähteet}}?

2. Saman nettisivuston eri sivut lähteinä

Joissain artikkeleissa tuntuu hyvältä laittaa lähdeviitteet osoittamaan täsmälleen sille nettisivulle (alasivun URL sivuston etusivun URL:n sijasta), jolta Wikiin kirjoitettu yksittäinen tieto löytyy. Kun näitä eri alasivuja on samalla sivustolla, niin lähde-/viiteluetteloon tulee monta samaan sivustoon mutta sen eri alasivuihin viittaavaa lähdettä omiksi lähdenumeroikseen. Pystyykö näitä jotenkin ryhmittelemään lähde-/viiteluetteloon? Esimerkkinä artikkeli Latvian lati, jolla eri tiedot löytyvät Latvian pankin sivuston eri sivuilta.

Ryhmittelyohje kyllä löytyy em. Merkitse lähteet -ohjesivulta, mutten tiedä, voiko sitä soveltaa tähän tapaukseen ja miten.

Näihin varmaan löytyisi vastauksia joistakin arkistoitujen artikkelien kätköistä, mutta tietoa on niin paljon, että en osannut hakea kai oikeasta paikasta. Pyydän pitkämielisyyttä. --WikiCraft 6. elokuuta 2010 kello 18.47 (EEST)

Ohjeista en tiedä, mutta oman kokemukseni ja keskustelujen perusteella vastaisin näin: 1) Luettelon lopussa lienee selvempi käyttää otsikkoa Lähteet, jos sen alla on joko pelkkiä viitteitä tai pelkkiä lähteitä ilman viitteitä. Jos sen sijaan on sekä lähteitä lähdeluettelossa että viitteitä, niin ensin tulevat lähdeluettelon muodossa esitetyt lähteet otsikon "Lähteet" alla ja sitten tulee alaotsikko "Viitteet", jonka alla ovat viitteet (ks. esim. artikkeli Saaren kartano (Mietoinen)). Ja tällöinhän siis lähdelueteloon voi laittaa esim. ne kirjat, joiden eri sivuille on useampi viite, mutta jos johonkin kirjaan viitataan vain kerran, niin sen voi laittaa vain viitteisiin. 2) Jos käytetään mallinetta Malline:Verkkoviite, niin eri alasivuilla on yleensä eri otsikko, jolloin eri viitteet tulevat eri näköisiksi, eikä samannäköisiä viitteitä tule.--Urjanhai 6. elokuuta 2010 kello 19.01 (EEST)

Kohta 1: Ongelmani on myös siinä, etten (vieläkään) tiedä, mitä eroa termeillä lähde ja viite on täällä. Määrittelisitkö yst. ne minulle?

Kohta 2: Ah, olen käyttänyt verkkoviitemallinetta mm. tuossa Latvian latissa, mutta en ole laitanut kullekin alasivulle omaa otsikkoaan vaan jättänyt Otsikko= -kohdat tyhjiksi. Sillähän tosiaan viitteistä tulisi eri näköisiä, vaikkakaan kyse ei ole silloin ryhmittelystä. Kiitos neuvosta! --WikiCraft 6. elokuuta 2010 kello 19.17 (EEST)

Lähde on esim. kirja "Facta 2010" ja viite on ns. työkalu jolla viitataan tuon lähteen johonkin osaan esim. sivuun esim. Facta 2010, s. 300. Vesteri 6. elokuuta 2010 kello 19.38 (EEST)

Kohta 1. Määrittelisin näin: Lähteet tarkoittaa lähteitä yleensä, riippumatta siitä onko ne esitetty lähdeluettelon muodossa vai onko viittaukset lähteisiin esitetty viitteiden (ref-tagit) muodossa vai onko käytetty molempia. Viitteet tarkoittaa viitteiden (ref-tagit) muodossa esitettyjä viittauksia lähteisiin. Kohta 2: Esimerkki verkkoviite-mallineen käytöstä saman sivuston alasivuihin viitatessa löytyy esimerkiksi artikkelissa Kauhanoja. (Siinä tuo kohta "julkaisu" ehkä on optionaalinen mutta voi joskus selventää.) --Urjanhai 6. elokuuta 2010 kello 19.45 (EEST)

Muutinkin latiartikkelin viitteet tuon ohjeesi mukaan. Kiitos. --WikiCraft 6. elokuuta 2010 kello 21.10 (EEST)

Toinen tapa on käyttää ns. Harvard-viitteistystä myös nettisivustoilla. Siinä lähde listataan kerran täydellisesti ja sen jälkeen siihen viitataan lyhyellä erottelevalla tekstillä, ks. esim. Oulun historia (tuossa nettiviitteet eivät ole suoria linkkejä, mutta yhtä hyvin ne voisivat olla). Terv. --Riisipuuro 6. elokuuta 2010 kello 22.10 (EEST)--

Viite voi sisältää muutakin kuin lähteitä, ja tämän takia Viitteet on mielestäni parempi otsikoksi, vaikka yleensä ne sisältävätkin pelkkiä lähteitä.--ap4k 6. elokuuta 2010 kello 20.09 (EEST)

Löytyisikö ohjetta?--Urjanhai 6. elokuuta 2010 kello 20.20 (EEST)

Toisaalta mielestäni sisällöllisten alaviitteiden ja lähdeviitteiden sekoittuminen on varsin ongelmallista ja mahdollisuuksien mukaan kaihdettavaa. Valitettavasti kovin vakiintunutta ja ohjelmallisesti tuettua ratkaisua artikkelin sisältöä kommentoivien viitteiden käyttöön Wikipedia ei ymmärtääkseni vieläkään tarjoa? – Haltiamieli 6. elokuuta 2010 kello 20.27 (EEST)

Artikkelin loppuun voidaan lisätä == Huomautukset == <references group="huom" /> . --Thi 6. elokuuta 2010 kello 20.31 (EEST)

Ja tekstiin noita huom viitteitä lisätään viitetagilla <ref group="huom">Tämä on huomautus</ref>. Huonoja puolia on, että tuo lisää tekstiin ^{[ huom 1 ]} tyyppisen tekstin aina kommentin kohdalle joten hirveän pitkiä kommenttinimiä tai suuria määriä kommentteja ei sillä voi tehdä ilman että se häiritsee tekstin luettavuutta. Lisäksi tietty tuo on taas lisää ylimääräistä tekstiä sivun lähdekoodissa, mutta toisaalta ref-tagin name-parametri toimii niin kuin normaalistikin (<ref group="huom" name="kommentti_1" />) eli tarvittaessa itse kommentin saa sijoitettua artikkelin loppuun. --Zache 6. elokuuta 2010 kello 21.02 (EEST)

Onko se lopulta niin paha, vaikka sitä vähemmän fi-wikissä harrastetaankin. Tieteellisessä tekstissähän viitteissä voi olla myös lähteiden kommentointia ja joskus myös pelkkää kommentointia, eikä näitä ole tarvetta erottaa, kun rajakin on liukuva. Apparaatin käyttö järkevästi vain vaatii jonkin verran taitoa ja näkemystä, ja sopii siksi ehkä huonommin wikiin, jota tehdään ryhmätyönä. Eli en näkisi sekoittumista ongelmana vaan pikemminkin tyylillisen hallittavuuden, minkä takia niitä vähän käytetään, mikä ehkä on hyväkin.--Urjanhai 6. elokuuta 2010 kello 21.43 (EEST)

Mielestäni otsikon tulee olla "Viitteet", jos viitteissä on muitakin huomautuksia kuin lähteitä, mutta jos siellä on vain lähteitä, voi otsikko olla myös "Lähteet". Jättäisin tällöin vapaavalintaiseksi, eipä tuollainen varianssi pistä ikävästi silmään. --PeeKoo 8. elokuuta 2010 kello 12.33 (EEST)

Suomalaisten syntymäpaikkamerkinnät

Yleensä FI-Wikissä on suomalaisten henkilöiden kohdalla kirjattu vain kaupunki/kunta, mutta miksi? Esimerkiksi yhdysvalalaisista henkilöistä merkitään kaupunki, osavaltio ja maa. Kun kyse ei ole Suomi Wikipediasta / Suomen Wikipediasta / Suomalaisten Wikipediasta vaan nimenomaan suomenkielisestä Wikipediasta. Niinpä on otettava huomioon, ettei ole kaikille itsestäänselvyys missä päin tietty kaupunki/kunta sijaitsee Suomessa, vai onko se edes Suomessa. Tämä koskee vähemmistöryhmiä kuten ruotsinsuomalaisia, kanadansuomalaisia, amerikansuomalaisia, henkilöitä jotka opiskelevat suomea vapaaehtoisesti ja muita samankaltaisia pienryhmiä. Puhumattakaan siitä, ettei Wikipediassa pitäisi mielestäni olettaa lukevalta henkilöltä tietävän missä kaupunki/kunta sijaitsee, näin se myös vaikuttaa vajaaälyisiin tai sivistymättömiin lukijoihin/muokkaajiin. Vaikka noita syitä on paljon, mielestäni tätä asiaa ei pitäisi edes käsitellä, koska kuten jo aikasemmin mainitsin tämä on suomenkielinen wikipedia, joka tarkoittaa sitä, että jos ollaan kirjoitettu ulkomaalaisten kohdalle asuinalue maksimissaan kolmimuotoisena (kaupunki/kunta - maakunta/osavaltio - maa) niin se pitäisi tehdä myös suomalaisten henkilöiden kohdalla.

Juttu lähti täältä liikkeelle: http://fi.wikipedia.org/wiki/Keskustelu_k%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4st%C3%A4:Pek#Syntym.C3.A4paikasta --Pek 8. elokuuta 2010 kello 12.35 (EEST)

Olen samaa mieltä.

Muutoin katson, että liittovaltioiden tapauksessa pelkkä liittovaltio ("Berliini, Saksa") tai osavaltio ("Seattle, Washington") riittää, paitsi jos on sekaannuksen vaara ("Atlanta, Georgia, Yhdysvallat"). --PeeKoo 8. elokuuta 2010 kello 13.28 (EEST)

Niin, ja maakuntaa siis ei ole syytä ilmoittaa. --PeeKoo 8. elokuuta 2010 kello 17.23 (EEST)

Suomalaisten osalta nyky käytäntö on kohdallaan, muuten tulee liikaa säätämistä ja riitelyä mihin maahan sitä kukakin on syntynyt. Suomessa kun armeijat on aikojen saatossa marssinu millon mihinkin suuntaan ja kelle se maatilkku juridisesti juuri sillä hetkellä kuului kun henkilö syntyi. Ei kiitos. Vesteri 8. elokuuta 2010 kello 14.09 (EEST)

Turhaa vääntöä ja triviaalia pikkutietoa, joka voidaan mainita laveammin itse leipätekstissä. Jos syntymäkaupungista on artikkeli, voi alueen historian katsoa sieltä. Jokaiseen henkilöartikkeliin ei tarvita täydellistä historiallista katsantoa jonkin alueen vallanvaihdoksista. Minusta vaikkapa itäsaksalaiset ovat kaikki saksalaisia, ja Saksassa syntyneitä. Pohjoisvietnamilaiset ovat vietnamilaisia ja Ranskan Indokiinassa syntyneet vaikkapa kambodzhalaisia tai vietnamilaisia. En siis kannata ehdotusta.--Khaosaming 8. elokuuta 2010 kello 14.15 (EEST)

Nykyisinkin artikkeleissa usein kerrotaan kaupungin lisäksi maa, itse asiassa luulin sen olevan käytäntönä. Pitäisikö maa sitten ilmoittaa ainoastaan silloin, jos kahdessa eri maassa on samanniminen paikkakunta? Vai ei silloinkaan? --PeeKoo 8. elokuuta 2010 kello 17.23 (EEST)

Jos henkilö on syntynyt Helsingissä, niin on täysin turhaa lisätä sen perään Uusimaa ja Suomi. Maakunta on artikkelin kannalta epäoleellista tietoa, ja Suomi itsestäänselvyys. Kaikkien Suomen kuntien sijainti ei ole kaikilla tiedossa, mutta löytyy heti linkin takaa. Turha rasittaa artikkelin ensimmäistä (ja samalla tärkeintä) virkettä epäoleellisuuksilla. --Ryhanen 8. elokuuta 2010 kello 16.53 (EEST)

Mulle ei nyt ihan auennut aloittajan viesti, mutta jos ehdotuksen tarkoitus on muutta suomalaisten henkilöidenkin tiedot muodosta 1.1.1990 Mynämäki muotoon 1.1.1990 Mynämäki, Varsinais-Suomi, Suomi, niin vastustan muutosta. Kunnan sijainti selviää epätietoisille sen artikkelista, ei sitä tarvitse lisätä myös jokaisen kunnassa syntyneen jampan artikkeliin. Olen siis kahden edellisen linjoilla. --albval(keskustelu) 8. elokuuta 2010 kello 16.53 (EEST)

Vastustan. On yleensä tarpeetonta mainita maakuntaa tai maata suomalaisissa paikkakunnissa. Hokemaan "tämä ei ole Suomi-wikipedia" vedotaan muutenkin liikaa ymmärtämättä mitä se tarkoittaa. Tämä on suomenkielinen wikipedia, joten tämä tehdään suomenkieliselle lukijalle, joka kyllä yleensä ymmärtää suomalaiset paikkakunnat suomalaisiksi paikkakunniksi. --Jmk 8. elokuuta 2010 kello 17.41 (EEST)

Yhdyn kolmeen edelliseen kommenttiin.--Urjanhai 8. elokuuta 2010 kello 21.31 (EEST)

Syntymäpaikkaan tarvitaan lisäselvitystä ainoastaan tapauksissa, joissa ei ole linkitettävää artikkelia. Pääsääntönä siis vain yksi paikkakunta. --Esamatti1 8. elokuuta 2010 kello 19.42 (EEST)

Muotoon "Herra XYX (s. 1. tammikuuta 1787 Oulu) on suomalainen...". Eli kansalaisuuden voi sanoa heti sulkeiden jälkeen.-Henswick 8. elokuuta 2010 kello 21.34 (EEST)

Jos kohta aina suomalainen henkilö ei ole syntynyt Suomessa, eikä yhdysvaltalainen Yhdysvalloissa jne. J. R. R. Tolkien syntyi Bloemfonteinissa Oranjen vapaavaltiossa, mutta kyllä hän silti oli brittiläinen kirjailija. Ei sillä että suuremmin vastustaisin, minusta syntymäpaikka kannattaa ilmaista alun sulkeissa mahdollisimman lyhyesti ja leipätekstissä sitten pidemmin. Tai no – oikeastaan olen sitä mieltä, että alun sulkeissa kannattaisi yleensä ilmoittaa ainoastaan syntymäaika eikä -paikkaa lainkaan, koska synnyinpaikka ei monestikaan ole ihan olennaisinta informaatiota henkilöstä. Henkilö kun on saattanut elää toisessa kaupungissa tai ihan eri puolella maapalloakin koko elämänsä vaikka vain paria ensimmäistä elinkuukauttaan lukuun ottamatta. – Haltiamieli 8. elokuuta 2010 kello 21.47 (EEST)

Kyllä syntymäpaikan ilmoittaminen on ihan hyvä konventio, vaikka satunnaisesti ihmisillä on erikoisia syntymäpaikkoja (vrt. esim. Laura Kolbe, Juha Mannerkorpi, Reino Paasilinna).--Urjanhai 8. elokuuta 2010 kello 22.08 (EEST)

Pointtini oli se, että syntymäpaikan saa kyllä helposti klikkaamalla selville, mutta ihmisiä kiinnostaa enemmän henkilön nykyinen kansalaisuus (Lue: Asuinmaa). Harvasta maasta löytyy sellaista paikannimeä, jonka voisi sekoittaa johonkin suomalaiseen pikkukylään.-Henswick 8. elokuuta 2010 kello 22.10 (EEST)

En ota kantaa käytävään keskusteluun mutta kannan korteni kekoon, tässä noin minuutin hakemisella kolme suomekielistä paikkaa kartalla: Toimela, Intola ja Kivikoski. --J Hazard 8. elokuuta 2010 kello 23.39 (EEST)

Syntymäpaikkanahan käytetään suomalaisilla henkilöillä syntymä(koti?)kuntaa, ja suomen kuntien voi katsoa kuuluvan suomenkieltä hallitsevan lukijan yleissivistykseen (tai jos ei kuulu, niin voi klikata linkkiä). Kansalaisuus on toki hyvä myös ilmoittaa koska maata vaihtaneita aina on. Suomalaisiin sekoitettavia paikkojahan sinällään löytyy Tupelosta alkaen. (Vaikka tuo nyt taisi olla kommentti pikemminkin edeltäviin kommentteihin kuin omaani.)--Urjanhai 8. elokuuta 2010 kello 22.17 (EEST)

Omat toivomukset henkilöartikkeleissa

Mitä mieltä olette henkilön oman toivomuksen noudattamisesta esimerkiksi syntymäpäivämäärän merkitsemättä jäätämisestä henkilöartikkeleissa. Toisin kuin keskustelussa esitetään, esim. Aija Puurtisen syntymäpäivämäärä ei ole hänestä kertovan artikkelin nykyisessä versiossa.--Urjanhai 9. elokuuta 2010 kello 09.21 (EEST)

"Ilman asianomaisen lupaa ei tarkkaa syntymäaikaa julkaista" pitääkö tämä paikkansa? Jos mitään laillista estettä ei ole, ei artikkeleita tule sensuroida edes artikkelissa olevan henkilön pyynnöstä. J.K Nakkila 9. elokuuta 2010 kello 09.37 (EEST)

Mutta miksi tulisi tieten tahtoen ärsyttää ketään? Tässä ei ole edes mitään erityistä eettistä perustetta olla olematta kohtelias ja poiketa toivomuksesta.--Urjanhai 9. elokuuta 2010 kello 10.19 (EEST)

Asiaa pitäisi käsitellä tässä, mutta kuten näkyy tuo on varsin suppea eikä edes käytännön tasolla. Työn alla on käännös englanninkielisestä käytönnöstä, joka on laajempi.

Joka tapauksessa pitäisi saavuttaa kaksi tavoitetta a) kohdella henkilö kunnioittavasti ja b) pitää artikkeli lähteiden mukaisena ja pitää artikkelissa oleelliset faktat. --Harriv 9. elokuuta 2010 kello 09.46 (EEST)

Helpointa olisi poistaa koko Liisa Ruismäki, jos hän ei halua itsestään tietoja kerrottavan. --Esamatti1 9. elokuuta 2010 kello 10.46 (EEST)

Hänellä (kuten toisellakin mainitulla henkilöllä) oli toivomus vain syntymäpäivämäärän suhteen. (Tuo toinen oli lisäksi "julkkis", mutta tämä henkilö ei, sikäli kuin sillä on vaikutusta.)--Urjanhai 9. elokuuta 2010 kello 10.48 (EEST)

Minusta elävien "tavisten" kohdalla voitaisiin pyydettäessä poistaa tarkat syntymäajat. Poikkeuksena sellaiset ihmiset joiden syntymäajoilla on artikkelin sisällön kannalta erityistä merkitystä tai jos ne syntymäajat ovat jo muutenkin laajasti tiedossa esimerkiksi julkisuuden kautta, jolloin tietojen levittämisellä ei ole sen suuremmin enää väliä. Näin ihan siksi, että minusta ei julkisuuden henkilöillä on oikeus yksityisyyteensä. --Zache 9. elokuuta 2010 kello 11.19 (EEST)

Samaa mieltä kuin Zache! Ja voihan siihen pistää kommentin: <!Syntymäaika piilotettu <henkilön nimi> pyynnöstä. Älä lisää sitä uudelleen.> tms. Ei näy artikkelissa vain muokatessa.—Aku506  9. elokuuta 2010 kello 12.11 (EEST)

Varsin kummallista. Eikös näihin artikkeleihin nuo tiedot ole tuotu ulkopuolisista lähteistä, voisi kuvitella, että poston pyytäjät olisivat ensin yhteydessä noihin lähteisiin pyyntöjensä tiimoilta. Tämän jälkeen tiedot voi poistaa täältäkin lähteettöminä. Muuten mitään lähteellistä tietoa ei tule mielestäni poistaa jonkin henkilön toivomuksesta.Vesteri 9. elokuuta 2010 kello 13.08 (EEST)

Tässähän siis, kuten artikkelista nähdään, tieto on jo muualla netissä. Mutta se ei silti mielestäni tee kysymystä olemattomaksi.--Urjanhai 9. elokuuta 2010 kello 13.52 (EEST)

Lähteellistä tietoa ei tule poistaa artikkelin kohteen pyynnöstä. Syntymäaika on perustietosanakirjatavaraa, joka kuuluu artikkeliin. --Otrfan 9. elokuuta 2010 kello 13.11 (EEST)

Jos totta puhutaan, syntymävuosi on kyllä paljon oleellisempi tieto artikkelin kannalta kuin tarkka syntymäpäivä. Jälkimmäinen on pikemminkin triviaa kuin artikkelin aiheen ymmärtämisen kannalta oleellista tietoa. Hyvähän se on mainita jos tiedetään tarkasti, mutta kyllä mielestäni tarkan syntymäpäivän voi jättää pois jos se aiheuttaa jollekulle mielipahaa. Kohteelle pitäisi kuitenkin selittää että tieto on julkaistusta ulkopuolisesta lähteestä, josta se tietty löytyy vielä senkin jälkeen kun päivämäärä on poistettu Wikipediasta. Jafeluv 9. elokuuta 2010 kello 13.18 (EEST)

Olen samaa mieltä, tarkka päivämäärä on aika epäoleellista. Ja varsinkaan se ei minusta ole "perustietosanakirjatavaraa", kun ainakin omasta hyllystäni löytyvissä tietosanakirjoissa on yleensä mainittu vain vuodet. Ja kun Wikipedian merkittävyyskynnys on huomattavan paljon alhaisempi kuin perinteisissä tietosanakirjoissa, on täällä sitten melko tavisten syntymäaikoja. Ei kai tarkkoja päivämääriä mikään kiellä, mutta varsinkin lyhyissä artikkeleissa aika turhaa tietoa. --Ryhanen 9. elokuuta 2010 kello 19.15 (EEST)

Henkilötietolaki on yksiselitteinen: "Tätä lakia ei sovelleta henkilörekistereihin, jotka sisältävät vain tiedotusvälineessä julkaistua aineistoa sellaisenaan." Samaisen lain mukaan syntymäaika ei edes ole "arkaluonteinen tieto", jota käsiteltäessä olisi noudatettava erityistä varovaisuutta.--Nedergard 9. elokuuta 2010 kello 13.26 (EEST)

Tietosanakirjaa pitää kirjoittaa muista lähtökohdista, kuin kirjoituksen aiheiden halut. Jo muualla julkaistun syntymäajan mainitsemisesta tuskin on haittaa, ja jos sitä pidetään triviaalisena tietona, se pitäisi poistaa kaikista artikkeleista, joissa tarkalla syntymäajalla ei ole erityistä merkitystä. Lähteettömyydet voidaan ja pitääkin poistaa henkilöartikkeleista viimeistään jos henkilö sitä itse pyytää. -- Piisamson 9. elokuuta 2010 kello 13.37 (EEST)

Elävien henkilöiden osalta Harriv esitti yllä tavoitteen "kohdella henkilöä kunnioittavasti". Voihan joku esimerkiksi olla sitä mieltä (niin kuin tässä onkin), että vaikka tieto on julkaistu paikassa a, niin hän ei silti halua sitä julki paikassa b.--Urjanhai 9. elokuuta 2010 kello 18.07 (EEST)

Puolittain käännetyssä uudessa elävät henkilöt -käytännössä on myös kohta, joka kieltää tietojen poistamisen vain siksi, että artikkelin kohde niin haluaa. --ML 9. elokuuta 2010 kello 19.38 (EEST)

Siinä on myös kohta "Identiteettivarkauksien yleistyessä monet ihmiset ovat alkaneet pitää koko nimeään tai syntymäaikaansa yksityisenä tietona. Wikipedia kertoo henkilön koko nimen ja syntymäajan, mikäli nämä tiedot on julkaistu joko luotettavissa lähteissä tai sellaisissa artikkelin kohteeseen kytköksissä olevissa lähteissä, joista voi päätellä artikkelin kohteen hyväksyvän tietojensa julkaisemisen. Mikäli artikkelin aiheena oleva henkilö tekee valituksen tai mikäli henkilö on vain vähän tunnettu, tulee noudattaa varovaisuutta ja julkaista pelkkä syntymävuosi. Elävästä henkilöstä kertovassa artikkelissa ei tule myöskään kertoa postiosoitteita, sähköpostiosoitteita, puhelinnumeroita eikä muita yhteystietoja, vaikka linkit kyseisen henkilön ylläpitämille yksityisille internet-kotisivuille tavallisesti hyväksytäänkin. Primaarilähteiden väärinkäyttöä yksityisten tietojen hankkimiseksi artikkelin aiheena olevasta henkilöstä on käsitelty ylempänä.", lähde ja sen alla vielä kohta henkilöistä jotka ovat suhteellisen tuntemattomia. --Zache 9. elokuuta 2010 kello 19.47 (EEST)

Sanamuodosta kyllä huomaa, että se on otettu suoraan jenkkipediassa. Suomessa syntymäajan pitäminen yksityisenä tietona ei edes ole mahdollista. Muuten henkilöiden, joista ei löydy luotettavia lähteitä, ei edes pitäisi olla täällä. --ML 9. elokuuta 2010 kello 19.53 (EEST)

Sanotaan siis "mikäli henkilö tekee valituksen tai mikäli henkilö on vain vähän tunnettu, tulee noudattaa varovaisuutta ja julkaista pelkkä syntymävuosi". (Vaikka toteutuukin se ehto, että tieto on julkaistu luotettavassa, artikkelin kohteeseen kytköksissä olevassa lähteessä, josta voi päätellä kohteen hyväksyvän julkaisemisen [tuossa kyseisessä lähteessä]?)--Urjanhai 9. elokuuta 2010 kello 20.04 (EEST)

Eli käytäntöehdotuksen kanta (sikäli kuin tulkitsin sen oikein?), olipa miten jenkkipediasta tahansa, on tämä.--Urjanhai 9. elokuuta 2010 kello 20.14 (EEST)

Tuolla perusteella poistin nyt syntymäpäivän, mutta en nyt väitä että se olisi ainoa tai lopullisesti oikea johtopäätös. Joka tapauksessa tieto on viitatussa lähteessä. --Urjanhai 11. elokuuta 2010 kello 21.26 (EEST)

Vinoutumat artikkelin fokuksessa (kuten turha painotus etniseen taustaan tai uskontoon), selvät kunnianloukkaukset tai paikkansapitämättömyydet tulee oikaista viimeistään pyydettäessä. Henkilön toivomuksia voidaan kuunnella ja niistä keskustella, mutta lähtökohtana on, että henkilö voi muokata itsestään kertovaa artikkelia. Artikkelia voivat muokata kaikki muutkin, jolloin on luultavaa, että tieto palautetaan. Syntymäaika ei ole minusta sellainen tieto, jota voidaan pitää arkaluontoisena, henkilön kunniaa loukkaavana tai epäolennaisena.--Khaosaming 9. elokuuta 2010 kello 14.08 (EEST)

Tässä henkilön muokkaukset oli kumottu, mutta en tiedä oliko kumoaja huomannut alussa viitattua keskustelua.--Urjanhai 9. elokuuta 2010 kello 18.13 (EEST)

Artikkelin kohteen toivomuksia ei pidä missään tapauksessa ottaa huomioon artikkelia muokatessa. Se vaarantaisi neutraaliuden. Kukaan meistä tuskin kuuntelisi monikansallisen yrityksen mielipiteitä tätä itseään käsittelevän artikkelin kohdalla. --Mpadowadierf 9. elokuuta 2010 kello 13.39 (EEST)

Myös artikkeleista Katri Sarmavuori ja Sointu Angervo on yritetty syntymäaikaa poistaa. Jos tiedolle on luotettava lähde, niin ei poistolle silloin ole mitään syytä. --Anr 9. elokuuta 2010 kello 18.47 (EEST)

Tai siis (joko käyttäjätunnuksesta tai muokkausyhteenvedosta pääteltynä) artikkelin kohde on itse halunnut poistettavan.--Urjanhai 9. elokuuta 2010 kello 19.35 (EEST)

Jos ei-niin-kuuluisa henkilö haluaa poistaa tarkan syntymäajan, voidaan se myös minunkin mielestäni poistaa artikkelista vuosilukua lukuunottamatta, mikäli henkilö ei ole itse syntymäaikaa julkisuuteen kertonut.-Henswick 9. elokuuta 2010 kello 19.19 (EEST)

Jos kohde ei ole sitä julkisuuteen kertonut, se pitää poistaa ja sen saa jopa häivyttää (ehkä). Tässä kuitenkin on kysymys, kuten ylempänä totesin, että henkilö ei halua paikassa a julkaistua tietoa julkaistavan paikassa b ja edelleen sitä, tulisiko tällaista toivomusta kunnioittaa vaiko ei.--Urjanhai 9. elokuuta 2010 kello 19.43 (EEST)

Jos tieto on hyvämaineisesta lähteestä niin sitä ei pidä poistaa piste. Mihin vedettäisiin raja missä määrin artikkelin henkilö saa itse päättää mitä hänestä kerrotaan Wikipediassa. Ajatuksenakin mahdoton.Vesteri 9. elokuuta 2010 kello 19.48 (EEST)

Niin, jos henkilö on sen julkisuuten kertonut (hyvämaineisen lähteen kautta), niin tämä on eräs johtopäätös, johon voidaan tulla. Kommentin jätti Urjanhai (keskustelu – muokkaukset)

Mutta sitten pitää katsoa, halutaanko vai ei hyväksyä tuo yllä lainattu käytäntöehdotus (sikäli kuin tulkitsin sitä oikein). Eli jos henkilö tekee valituksen tai on vain vähän tunnettu.--Urjanhai 9. elokuuta 2010 kello 20.33 (EEST)

Olisiko siinä hyvä käyttää ohjenuorana, että Wikipediaan ei tehdä artikkeleita vähemmän tunnetuista. Tuo sääntö taitaa olla lähinnä tarkoitettu artikkelissa mainituille mahdollisille puolisoille, lapsille ym.Vesteri 9. elokuuta 2010 kello 20.35 (EEST)

Riippuu kuinka "tunnettu" määritellään. Wikipediassa on varmastikin artikkeleita henkilöistä, joita ei "tunneta" suuren yleisön keskuudessa, mutta jotka silti ovat merkittäviä. Merkittävän henkilön lapset tai puoliso eivät jaa automaattisesti merkittävyyttä, joten heitä ei ehkä kannata mainita nimellään lainkaan.--Khaosaming 11. elokuuta 2010 kello 18.21 (EEST)

Syntymäaikaa ei missään tapauksessa voida poistaa sillä perusteella, että kohde niin haluaa - kuten ei muitakaan julkisesti saatavilla olevia tietoja. --ML 9. elokuuta 2010 kello 19.37 (EEST)

Poistettu artikkeli aloittajan sivulle?

Olen joutunut en.Wikipediassa todellisen deletionismin kohteeksi, mutta yllättävää ystävällisyyttäkin siellä löytyi. Nimittäin Hannu Rajaniemi (kirjailija) -artikkelin sikäläinen versio poistettiin merkityksettömänä, mutta poistaja kysyi haluanko artikkelin palautettavaksi käyttäjäsivulleni. Onko se normaali käytäntö siellä vai ei, ei ole tietoa, mutta antoi hyvin myönteisen kuvan. Esitän harkittsvaksi tänne vastaavaa ystävällisyyttä suorasukaisen poiston sijasta. --Abc10 10. elokuuta 2010 kello 19.25 (EEST)

Uusi käytäntöehdotus koskien äänestyksiä

Käyttehän ottamassa kantaa asiaan ehdotuksen keskustelusivulla.-Henswick 12. elokuuta 2010 kello 17.00 (EEST)

Commonsiin siirrettyjen kuvien keskustelusivut

Keskustelu Wikipediasta:Roska

Eli lyhyesti: säilytetäänkö ne vai eikö? Tuli esille maahanmuuttajakuvan kohdalla, joka on Commonsissa eri nimelläkin, eli pitääkö täällä siirtää keskustelusivuja sen mukaan miten Commonsissa tiedostoja nimeävät? Huonolla tuurilla keskustelusivu saattaa jossain vaiheessa päätyä väärän kuvan kohdalle. Ohje sanoo: "Tiedostojen keskustelusivut voidaan poistaa vain, jos tiedostoa ei ole olemassa suomenkielisessä Wikipediassa eikä Wikimedia Commonsissa." Edit: asiaa sivuavaa keskustelua täällä: Keskustelu käyttäjästä:Jukka_Kolppanen#Maahanmuuttaja_kuvasta_viel.C3.A4, josta toivottavasti tajutaan siirtyä tälle sivulle. --Otrfan 13. elokuuta 2010 kello 00.31 (EEST)

Eipä noita ole ollut tapana säilyttää, eikä liene tarpeen jatkossakaan. Esim. tuo sivu Keskustelu tiedostosta:Maahanmuuttajaperhe.JPG joutaa siis muiden orpojen keskustelusivujen tapaan poistettavaksi. --Nironen 13. elokuuta 2010 kello 03.04 (EEST)

Tuo kohta on käännetty suoraan en-wikin käytännöistä, ja siellä orpoja keskustelusivuja näköjään joissain tilanteissa säilytetään: en:Category:Wikipedia orphaned talk pages that should not be speedily deleted. Sieltäkään en tosin nopealla vilkaisulla löytänyt commons-kuviin liittyviä keskustelusivuja, vaan kyseessä oli pikemminkin en-wikin roskapoikkeuksissa mainittu kohta "deletion discussions that are not logged elsewhere". --Otrfan 13. elokuuta 2010 kello 10.43 (EEST)

Nuokin näyttävät olevan arkistoituja, joten keskustelu loppuu siellä tiedoston poistoon. Kun nyt näyttää siltä, että tämä aihe ei herätä suurempaa kuohuntaa, poistan tuon kyseessä olevan keskustelun pois jaloista vaikka huomenissa jos kukaan ei sitä ennen älähdä. Ja edelleen, jos/kun nämä orvot joutavat mennä täällä poistoon, tuota ohjettakin pitänee muokata hieman. --Jukka Kolppanen 13. elokuuta 2010 kello 17.53 (EEST)

Minusta se keskustelu pitää säilyttää. On se niin mielenkiintoinen :) Vain Kahvihuoneessa voidaan muuttaa käytäntöjä tai asilallisen keskustelun kautta muutaminen onnistuu. D100a 13. elokuuta 2010 kello 19.15 (EEST)

Kun näitä ei kerran ole ollut fi-wikissä tapana säilyttää, niin sehän on silloin de facto -käytäntö, se mitä ohjeeseen on kääntäessä laitettu on silloin korjattava sen mukaiseksi miten asia on käytännössä hoidettu. Enkä minä nyt puolisalaa alkaisikaan mitään käytäntöä muuttamaan, olen sen verran näitä keskusteluja vuosien varrella seuraillut että tiedän tasan tarkkaan minkälainen metakka siitä nousee. Ja asiallista keskusteluahan tässä käydään, ei kai aikaihmiset ala tällaisesta vääntämään, toivon ainakin.. --Jukka Kolppanen 13. elokuuta 2010 kello 20.58 (EEST)

Se onkin hyvin ristiriitaista. Vuosia on poistettu vastoin voimassa olevaa käytäntöä. Ei välitetä noudattaa niitä sääntöjä joita ollaan täällä tarkoitettu yhteiseksi pelisäännöiksi. Pelisääntöjä pitää noudattaa kaikkien kohdalla ja siten jos halutaan muuttaa niitä niin vain konsennuksen kautta. Parasta ottaa lusikka käteen ja aloittaa keskustelu siellä missä sen pitääkin käydä ei täällä. sitä paitsio kuvaa ei poistettu roskana vaan se siirettiin tai siitä oli kopio commonsissa D100a 13. elokuuta 2010 kello 21.09 (EEST)

Ei pidä paikkaansa. Kuva poistettiin roskana ja vastoin voimassa olevaa käytäntöä ei ole voitu toimia vuosia. --Otrfan 13. elokuuta 2010 kello 21.20 (EEST)

Niin ehkä teknisesti..Mutta voimassa olevan käytännön mukaan ylläpitäjäkaverisi palautti kuvan keskusteluosion D100a 13. elokuuta 2010 kello 21.22 (EEST)

Teknisesti mitä? Kuva poistettiin roskana, koska se oli siirretty Commonsiin ja laajempi käytäntömuutos on kirjattu vasta viime vuonna. Vuodesta 2009 ei ole vuosia teknisesti eikä muutenkaan. --Otrfan 13. elokuuta 2010 kello 21.24 (EEST)

Niin no nyt jos se on ollut vuoden voimassa niin väitätkö että muidenkaan siirrettyjen kuvien keskustelusivustot on säilytetty? D100a 13. elokuuta 2010 kello 21.28 (EEST)

Orpoja keskustelusivuja ei ole tietääkseni säilytetty. Edit: ja ohje (huom! ei käytäntö) sanoo "Tiedostojen keskustelusivut voidaan poistaa vain, jos tiedostoa ei ole olemassa suomenkielisessä Wikipediassa eikä Wikimedia Commonsissa." Kummassakaan ei ole tiedostoa Maahanmuuttajaperhe.JPG. --Otrfan 13. elokuuta 2010 kello 21.33 (EEST)

Miksi siellä olisi tuplana kaksikuvaa samasta aiheesta? Tosin siellä teknisesti on sama kuva mutta ensin englanniksi ja suomeksi "Maahanmuuttajaperhe" Eli kuva on olemassa.. D100a 13. elokuuta 2010 kello 21.53 (EEST)

Ja kun joku tallentaa fi-wikiin uuden kuvan maahanmuuttajaperheestä, niin sillä on sitten keskustelu valmiina? --Otrfan 13. elokuuta 2010 kello 22.01 (EEST)

Pitää kait palauttaa kyseinen kuva jossakin vaiheessa niin silloin on myös keskusteluosio on valmiina. Tai voidaan jatkaa keskustelua maahanmuutajista samalla areennalla, lupaan kylläkin kuvata lisää maahanmuutajia rikastuttamaan Wikipedian sivuja D100a 13. elokuuta 2010 kello 22.07 (EEST)

Tämä ei ole wikipedian tarkoitus. Keskustelut maahanmuuttajista kuuluvat muille areenoille. Älä provosoi enää turhia keskusteluja aiheesta. Gopase+f 13. elokuuta 2010 kello 22.12 (EEST)

Kyllä, minähän sen keskustelun palautin, ja se olikin ilmeisesti se virhe jonka tein, ei poisto niin kuin alun perin ymmärsin. Otrfanin kommentti sen tuossa ylempänä selventääkin; Maahanmuuttajaperhe.JPG-tiedostoa ei ole, ei meillä eikä Commonsissa. Sama kuva löytyy, mutta tuota tiedostoa, johon nyt puheenaiheena oleva keskustelu viittaa, ei enää ole. Tämä minun olisi pitänyt ymmärtää jo eilen. --Jukka Kolppanen 13. elokuuta 2010 kello 23.35 (EEST)

Onhan tämä vähän sekava tilanne. Periaatteessa, kun kuva fi-wikistä poistetaan, niin samalla poistetaan myös sen keskustelusivu. Sillä, että Commonsissa on jollain nimellä sama kuva, ei pitäisi olla fi-wikin kannalta mitään merkitystä. Tuota ohjeen kohtaa pitää kyllä muutenkin miettiä, sillä Commonsin kuvista on ihan turha käydä fi-wikissä keskusteluja, kun ei kuvalle voida tehdä yhtään mitään täältä käsin. --Otrfan 13. elokuuta 2010 kello 23.48 (EEST)

Pohdin ongelmaa jo Kolppasen keskustelusivulla. Lyhyesti: poistettava kun keskusteluilla ei ole mitään käyttöä. Gopase+f 13. elokuuta 2010 kello 19.16 (EEST)

Eikö ole käyttöä? Minusta on kun katsoo hieman keskusteluja niin siitä huomaa että vaadittiin noudattamaan yhteisesti sovittuja käytäntöjä. Nyt keskustellan myös mitä käytäntöjä kuva todella rikkoi kun vedottiin niihin kovin ahkeraan D100a 13. elokuuta 2010 kello 21.26 (EEST)

Tynkämerkinnät

Mitä mieltä tämän artikkelin tapaisista tynkämerkinnöistä: [2]? Minusta menee turhaksi kikkailuksi. Edit: linkki päivitetty, koska tynkä muutettu artikkelissa. Aikaisemmin siinä oli myös maan lipun kuva. --Otrfan 13. elokuuta 2010 kello 21.58 (EEST)

pelkkä tynkä albumista riittää D100a 13. elokuuta 2010 kello 22.00 (EEST)

Siis mistä albumista? --Otrfan 13. elokuuta 2010 kello 22.01 (EEST)

Siis Tynkä/Albumi tms. Eikö me äsken puhdistettu kovalla kädellä turhia tynkä luokkia D100a 13. elokuuta 2010 kello 22.03 (EEST)

Artikkeli käsittelee yhtyettä, ei albumia. Ja tuolla tavalla tehtynä malline ei luokittele kuin piilotettuun pääluokkaan Luokka:Tyngät, eli mallineen kautta ei pääse edes suoraan luokkaan Luokka:Yhtyetyngät --Otrfan 13. elokuuta 2010 kello 22.06 (EEST)

Niin kait pitääkö tulevaisuudessa linkittää jokaiseen tyyli suuntaan erikseen vai riittääkö vain yhtyemallinne Minusta yksi luokka riittää.Myös 5Fife (yhtye) tai maa pitäisi laittaa tarkentavaksi D100a 13. elokuuta 2010 kello 22.15 (EEST)

Hyvää perjantai-illan jatkoa sinnekin. --Otrfan 13. elokuuta 2010 kello 22.16 (EEST)

Varmaan se yhtye-tynkämerkintä riittää. Gopase+f 13. elokuuta 2010 kello 22.14 (EEST)

Muita vastaavia olikin jo poistettu, esim. [3] --Otrfan 13. elokuuta 2010 kello 22.23 (EEST)

Mutta, jos olisi kaikista valtioista mallineet (enkkuwikin tapaan), voitaisiin laittaa sekä yhtyemalline että valtiomalline. --EJavanainen ^Kasvihuone 14. elokuuta 2010 kello 18.34 (EEST)

Äänestyksessä sovittiin, että tynkäluokkia vähennetään huomattavasti. Koskenee myös mallineita. Wikipedia:Äänestys/Tynkämallineet ja -luokittelu. Ja tynkämallinetoteemeja ei varmaan kukaan kannata.--Otrfan 14. elokuuta 2010 kello 18.39 (EEST)

Muutin sen yhtyetyngäksi.--Nedergard 14. elokuuta 2010 kello 18.48 (EEST)

ApologetiikkaWiki

Viime aikoina on kovasti lisäilty linkkejä ApologetiikkaWikiin:[4]. Minusta tuollaiset muutaman käyttäjän wikit ovat verrattavissa blogeihin, ja sillä perusteella linkit kuuluisi hylätä. Keskustelu:Alvin Plantinga -sivulla, niiden säilyttämistä on kuitenkin puollettu. Toin asian kahvihuoneeseen, jotta saataisiin lisää mielipiteitä. --Otrfan 15. elokuuta 2010 kello 20.35 (EEST)

Mielestäni ei kuulu joka wikiartikkeliin tuolta aihealueelta. "Aplogetiikassa" se on paikallaan, mutta ei jokaista aihetta käsittelevässä tai sivuavassa artikkelissa. Koska se ei wikinä (jota kaikki voivat muokata) kelpaa lähteeksi, sitä ilmeisesti halutaan mainostaa AM:n kautta.--Nedergard 15. elokuuta 2010 kello 21.06 (EEST)

Kyseessä on epätieteellinen, pieni kreationistinen wiki, eikä sinne tule lisätä Wikipediasta ainuttakaan linkkiä, (ellei joku todista maailmaa 6 000 vuoden ikäiseksi). --Quadriplegia 15. elokuuta 2010 kello 21.10 (EEST)

Kannatan kaikkien linkkien poistamista aiheeseen liittyviä poikkeuksia lukuunottamatta. (ja olen poistanutkin) --Jisis 16. elokuuta 2010 kello 00.25 (EEST)

Olen samaa mieltä kuin Quadriplegia. Saitti ei sovellu linkiksi oikein millekään, pienuutensa vuoksi ei esimerkiksi kreationistisaiteistakaan. Terv. --Riisipuuro 16. elokuuta 2010 kello 00.47 (EEST)--

En vastusta kategorisesti, joissakin tapauksissa voi sopia. Suomi on niin pieni kielialue että voi olla hyvä esittää edes jokin suomenkielinen linkki. --Thi 16. elokuuta 2010 kello 00.56 (EEST)

En myöskään vastusta kategorisesti. Me voidaan linkittään ApologetiikkaWikiin jos siellä oleva sisältö liittyy tiukasti artikkelin aiheeseen ja on asiallisesti tehtyä. Se, että sivusto on pieni ei ole ollut ennenkään ongelma asialliseen sisältöön linkitettäessä (esim Vaasa aiheisien aiheiden linkityksiä Vaasapedia, tai Findie-elokuvien linkitykset Findiepediaan) ja se, että se on kreationistinen ei minusta estä linkittämästä siihen sivuston aihepiiriin liittyvissä aiheissa. --Zache 16. elokuuta 2010 kello 07.17 (EEST)

Sivuston aihepiiri on erittäin laaja. Se, että esimerkiksi alkuräjähdys kuuluu sivuston aihepiiriin, ei ole syy linkittää artikkeliin alkuräjähdys. Vai onko joku sitä mieltä, että nykyinen suositeltu artikkeli kaipaa linkitystä tällaiseen tekstiin: "Ateistit välttelevät kysymystä syytä alkuräjähdykselle osin siitä syystä että filosofisesti paras perimmäinen syy maailmankaikkeuden alulle näyttää olevan Jumala." --Jisis 16. elokuuta 2010 kello 12.04 (EEST)

Riippuu siitä, halutaanko kaikkien ulkoisten linkkien käsittelevän asioita valtavirtatiedettä (tai "salonkikelpoisia" vaihtoehtoteorioita) noudatellen. Wikipediaa ei kuitenkaan varsinaisesti tarvitse sensuroida tiedeuskovaisten herkkien näkemysten suojelemiseksi. (=Ei ole salaisuus, että kaikki eivät hyväksy alkuräjähdysteoriaa. Muotoilin tosin edellisen virkkeeni provosoivaksi vitsiksi.) Linkitettäessä on kuitenkin tehtävä selväksi, että tiedeyhteisö ei pidä linkin takana esitettyä näkemystä faktatietona tai aukottomana päättelynä.

Tosin ApologetiikkaWiki vaikuttaa aika pieneltä wikiltä, ja sen vertaaminen blogiin oli ihan aiheellista. Jos sieltä kuitenkin löytyy jokin laaja ja mielellään lähteistetty (vaikkakin asenteellinen) artikkeli, voi siihen linkittää "Aiheesta muualla" -osiossa. (Tarvittaessa linkityksestä sovitaan konsensusta hakien ko. keskustelusivulla kuten muustakin toimituksellisesta kehittämisestä. En pidä apowikin Alkuräjähdys-artikkelia linkityskelpoisena.) --PeeKoo 16. elokuuta 2010 kello 20.01 (EEST)

Tiedeaiheisen Wikipedia-artikkelin tulisi pysyä asiassa. Uskonnollisia näkemyksiä tiedeaiheista on niin moneen junaan, että jos ne aletaan sisällyttämään artikkeleihin "sensuurin" välttämiseksi, artikkelit täyttyvät epäolennaisesta hutusta. Tässä mielessä olen siis eri mieltä kanssasi. Kun skientologit perustavat suomenkielisen wikin, pitääkö senkin linkittäminen sallia mihin tahansa tiedeartikkeliin, jos artikkeli on laaja ja mielellään lähteistetty (vaikkakin asenteellinen)? Englanninkielisessä ohjeessa on muuten kohta, joka sulkisi apowikin pois. Normaalisti vältettävät linkit (kohta 1): "Any site that does not provide a unique resource beyond what the article would contain if it became a featured article." --Jisis 16. elokuuta 2010 kello 22.59 (EEST)

Nyt taisit lukea en-wikin ohjeen väärin. Linkitettävän sivun tulee tarjota jotain uniikkia "beyond what the article would contain" eli jotain ekstraa siihen verraten, mitä suositeltu artikkeli itsessään sisältäisi.

Sen sijaan saman sivun kakkoskohta voisi päteä, "Any site that misleads the reader by use of factually inaccurate material or unverifiable research", mutta kun siinäkin on poikkeus: "except to a limited extent in articles about the viewpoints that the site is presenting".

Mutta kohta 12 tulee kysymykseen: "Links to open wikis, except those with a substantial history of stability and a substantial number of editors." Tällä perusteella apowiki suljettaisiin pois en-wikistä. Fi-wiki ei toisaalta aina voi olla yhtä kranttu, koska suomenkielisestä aineistosta ei ole samalla tavalla runsaudenpulaa.

Toki myönnän, ettei kaikkia marginaalinäkemyksiä voi kaikkiin artikkeleihin lisätä, koska ne järkyttävät sisällön tasapainoa. Mielestäni apowiki sopii parhaiten linkitettäväksi apologeettisia kysymyksiä käsittelevistä artikkeleista, kun apowikin artikkeli on laaja ja mielellään lähteistetty (vaikkakin asenteellinen). Linkistä tulisi käydä ilmi, ettei sivuston esittelemä näkemys välttämättä ole valtavirran hyväksymä. --PeeKoo 17. elokuuta 2010 kello 16.05 (EEST)

Ei, kyllä ymmärsin ohjeen suurinpiirtein noin kuten suomensit. Kyllähän suositeltuun artikkeliin voidaan lisätä mikä tahansa tieto, joka on apologetiikkawikissä, jos se on artikkelin kannalta olennaista. Liiallista painotusta apologetiikkaan tuskin voi pitää uniikkina lisänä suositellun sivun tarjoamaan informaatioon. Muilta osin olemme pääsemässä yhteisymmärrykseen - eli linkkejä vain jos aihe liittyy selvästi apologetiikkaan. Esimerkiksi apologetiikka-artikkelissa linkki apowikiin on luultavasti paikallaan. --Jisis 17. elokuuta 2010 kello 16.32 (EEST)

Muutosehdotus poistokäytännön ohjeeseen Commonsiin siirrettyjen tiedostojen orpojen keskustelusivujen osalta

Aihetta käsittelevään keskusteluun perustuen ehdotan seuraavaa:

Yleisten roskakriteerien kohdassa 8 (Sivut, joiden isäntäsivua ei ole olemassa) oleva ohjeteksti: "Tiedostojen keskustelusivut voidaan poistaa vain, jos tiedostoa ei ole olemassa suomenkielisessä Wikipediassa eikä Wikimedia Commonsissa." muutetaan muotoon "Tiedostojen keskustelusivut voidaan poistaa vain, jos tiedostoa ei ole olemassa suomenkielisessä Wikipediassa." ja edelleen tiedostojen poistokriteerien kohtaan 8 (Tiedosto siirretty Commonsiin) lisätään: "Siirron yhteydessä orvoiksi jääneet tiedostojen keskustelusivut voidaan poistaa.". Perusteluni muutoksille:

• Commonsiin siirretystä tiedostosta täällä (suomenkielisessä Wikipediassa) käytävällä keskustelulla ei pystytä mitenkään vaikuttamaan siihen mitä tiedostolle myöhemmin Commonsissa tapahtuu.
• Commonsiin siirretty tiedosto nimetään usein uudelleen siirron yhteydessä (ja mahdollisesti myöhemmin vielä uudelleen), tällöin keskustelu kohdistuu tiedostoon jota ei ole enää periaatteessa olemassa.
• Se että tiedostoa ei enää täällä eikä Commonsissa samalla nimellä ole, aiheuttaa sekaannusta myös orvolle sivulle osuvien, siirrosta tietämättömien, käyttäjien keskuudessa.
• Jos tänne lisätään samalla nimellä uusi tiedosto, joudutaan orpo keskustelusivu viimeistään siinä vaiheessa poistamaan.

--Jukka Kolppanen 16. elokuuta 2010 kello 03.21 (EEST)

Kuulostaa järkevältä. Jafeluv 16. elokuuta 2010 kello 03.23 (EEST)

Kannatan. --Nironen 16. elokuuta 2010 kello 04.11 (EEST)

Juu, kannatetaan. --Alcedoatthis 16. elokuuta 2010 kello 05.19 (EEST)

Sopii minullekin.--Tanár 16. elokuuta 2010 kello 13.11 (EEST)

Kelpaa. Tämä ei estä siirtoa muualle, jos poistettavalla keskustelusivulla on hyödyllistä keskustelua. --Jisis 16. elokuuta 2010 kello 13.15 (EEST)

Jeps. --Otrfan 16. elokuuta 2010 kello 13.20 (EEST)

↑—Aku506  16. elokuuta 2010 kello 15.35 (EEST)

Eips Keskustelut pitäisi pystyä säilyttämään koska perusteista voidaan kiistellä myöhemminkin. parasta olisi säilyttää taisiirtämään tiedoston kanssa commonssiin D100a 16. elokuuta 2010 kello 16.18 (EEST)

Eihän Commonsiin siirrolle ole kuin yksi mahdollinen peruste: vapaa lisenssi. --Otrfan 16. elokuuta 2010 kello 16.31 (EEST)

Ja peruste uudelle käytännölle on kait keskutelu maahanmuuttajaperhe?D100a 16. elokuuta 2010 kello 16.39 (EEST)

Vanha käytäntöhän tämä on. Piti vaan tarkentaa, kun joku vetosi sanamuotoon, vaikka de facto käytäntö tulkitsi sanamuotoa toisin. Eli ei tässä olla mitään muuttamassa tai luomassa uutta. Ja ai niin: kannatan ehdotettua tarkennusta. Gopase+f 16. elokuuta 2010 kello 17.21 (EEST)

Niimpä niin uskokoon ken tahtoo :) D100a 16. elokuuta 2010 kello 17.32 (EEST)

Kannatanpas minäkin. --Höyhens 18. elokuuta 2010 kello 18.59 (EEST)

 Kannatan, tuntuu loogiselta! –Crimson Cherry Blossom™ 25. elokuuta 2010 kello 11.03 (EEST)

Tein keskustelun pohjalta yo. muutoksen käytäntöön. -Ochs 26. elokuuta 2010 kello 00.54 (EEST)

Viitteen pvm.

Miksi viitteeseen merkitään päivämäärä? Itse en sitä alkuun ymmärtänyt lainkaan, pohdittuani myöhemmin asia kuitenkin valastui, vai valaistuko? Ajattelin ennen näin: "Se mitä ilmeisemmin johtuu siitä, että jos verkkolähde vanhenee, niin sitä ei tarvitse uusia, koska sillon kun viite on tehty, on tieto ollut vielä kyseisestä URL-osoitteesta saatavaa ja lukukelpoista, joten se on todiste sille, että tietoa on ollut (samoin jos esimerkiksi sivuston palvelin kaatuu väliaikasesti)." No mutta nyt kummiskin olen huomannut kun jotkut puhuvat siitä, että lähteet ovat vanhentuneet ja ne pitäisi päivittää, joka vie minut siihen pisteeseen, että en taidakkaan ymmärtää mikä on viitteen päivämäärän merkitsemisen tarkoitus, joten osaisiko joku selittää mikä se tarkoitus sitten mahtaa olla, vai onko sillä edes mitään (loogista) tarkoitusta? --Pek 17. elokuuta 2010 kello 21.59 (EEST)

Tarkoitat ilmeisesti viittauspäivämäärää. Jos verkkoviite vanhenee, päivämäärän avulla on helpompi löytää nettiarkistosta (esim. tämä saitti) artikkelin versio kyseiseltä päivältä. --Jisis 17. elokuuta 2010 kello 22.04 (EEST)

Viittauspäivämäärästä on helppo katsoa jos lähdettä on päivitetty kyseisen päivämäärän jälkeen voi olettaa että lähteeseen on tullut muutoksia ja sen edelleen paikaansapitävyys tulisi tarkistaa.Vesteri 17. elokuuta 2010 kello 22.11 (EEST)

Kuten edelliset, mutta ilmeisesti tässä haetaan myös sitä että muuttuuko lähdemerkintä kelvottomaksi jos linkki menee rikki(?). Ks myös Aikaisempi keskustelu. Lähdemerkintä ei muutu kelvottomaksi sen myötä että linkki menee rikki vaan se on sitten pelkästään metadataa siitä mistä tieto on peräisin. Näin ihan siitä järjellisestä syystä, että käytännössä kaikki meidän linkit menee rikki ajan kanssa; sanotaan vaikka 10 vuodessa ja Wikipedia projektina on ainakin toivottavasti paljon pitkäikäisempi kuin joitain kymmeniä vuosia. Eli pitkällä aikavälillä homma ei voi toimia mitenkään muuten kuin niin että ne verkkoviitteet on valideja lähteitä vaikkei linkit enää toimisikaan.

Mitä virkaa noilla lähteillä on jos niitä ei suoraan klikkaamalla pysty tarkistamaan? Ensinnäkin ne kertovat mistä tieto on peräisin ja milloin se on lisätty, toiseksi ne varmistavat sitä että tieto on ollut lisäämishetkellä tarkistettua ja oikein vastanneet lähdettä (vrt että tietoa esimerkiksi lisättäisiin muistinvaraisesti), ja kolmanneksi lähdevaatimus ylipäätänsä rajaa artikkelin sisältöä sellaiseksi, että se on julkaistua, yleisessä tiedossa olevaa, jolloin vaikka jokin tietty lähde ei olisikaan enää saatavilla niin tiedon oikeellisuuden pystyy silti arvioimaan esimerkiksi etsimällä sen esimerkiksi muista lähteistä.

Joten vaikka rikkinäisten linkkien korjaaminen ja lähteiden vaihtaminen parempiin on suositeltavaa ja sitä on hyvä tehdä esimerkiksi arviointien yhteydessä, niin lähteitä tai artikkelin sisältöä ei tule poistaa vain siksi että linkki on rikki. --Zache 18. elokuuta 2010 kello 03.29 (EEST)

Totta, mutta meillä kun ei ole käytäntöä, jossa kerran kirjoittettu viite merkittäisiin tarkistetuksi, niin siinä vaiheessa, kun viite ns. kuolee niin siihen viittaava tekstin osa muuttuu lähteettömäksi, koska sitä ei voi tarkistaa. Tämähän on fakta. Korvaavan tiedon hakemista helpottaa huomattavasti enemmän linkin kunnollinen nimeäminen, kun sen viittauspäivämäärä, joka sekin on toki tarpeellinen.Vesteri 18. elokuuta 2010 kello 03.49 (EEST)

Ehkä tuo pitäisi sitten kirjata jonnekin. Vrt. enkkuwikipedian Link rot ja Citing sources - Preventing and repairing dead links. --Zache 18. elokuuta 2010 kello 04.15 (EEST)

Pieni korjaus muuten. Teksti ei muutu lähteettömäksi jos linkki menee rikki. Se lähdemerkintä on yhä siinä, eikä sitä tule missään tapauksessa poistaa jos ei sillä lähteistettyä tekstiäkin poisteta tai sitten toimiteta parempaa lähdettä tilalle. Eli kyse on siitä vaatiiko tarkistettavuus sitä, että ilmoitetut linkit toimisivat ikuisesti. Minusta ei vaadi vaan siinä vaiheessa kun kirjoittaja on lisännyt selkeästi käytetyt lähteet niin se riittää ja sen jälkeen tiedon poistajalla on oma vastuunsa artikkelin aiheeseen perehtymiseen vaikka se vaatisi jonkun rinnakkaisen lähteen etsimisen eikä pidä sokkona lähteä poistamaan artikkelista tietoa vain sillä perusteella, että lähteenä käytetty linkki on mennyt rikki. --Zache 18. elokuuta 2010 kello 04.48 (EEST)

Kyllä mielestäni tieto on lähteetön, jos sitä ei voida tarkistaa, muutenhan tässä olisi vandaaleille oiva työkalu, loihtia tekstiä jo alun alkaenkin toimimattomilla linkeillä. Itsekkin olen joutunut poistamaan paljon ns. lähteellistä tietoa, johon viitataan, mutta lähteessä ollut teksti ei millään muotoa vastannut artikkelin tekstiä. Jos esittämäsi käytäntö olisi oikea niin näissäkin tapauksissa väärä tieto kulkisi artikkelissa maailman tappiin, kenenkään sitä pystymättä vääräksi toteamaan, koska tiedon oikeellisuus ei ole enää tarkistettavissa. Hyvä käytäntö onkin tuollaisen kuolleen linkin tilalle laittaa lähde mallineen, jos linkille ei löydy arkistosta korjausta.Vesteri 18. elokuuta 2010 kello 10.35 (EEST)

Samoilla linjoilla Vesterin kanssa. Jos virheelliseltä vaikuttavaa tekstiä on pelkästään kuolleella linkillä viitteistettynä, tiedon voi surutta poistaa. Myös lähdepyyntöjä voi lisätä. --Jisis 18. elokuuta 2010 kello 10.55 (EEST)

Niin, mutta toisaalta, ei kirjalähdekkään ole varsinaisesti tarkistettavissa, ellei se kirja löydy sitten omalta kirjahyllyltä. Toki kirjan voi lainata kirjastosta, mutta tällöin lähde on hankalasti tarkistettavissa. --Pek 18. elokuuta 2010 kello 11.35 (EEST)

Just. Ei varsinaisesti tarkistettavissa siis tarkoitat varmaan että tarkistamiseen tarvitaan lihasvoimaa, mikä nykyään on kirosana. Mutta toisaalta jos lähteen tarkistaminen tarkoittaa hieman ulkoilua ja ulkoisia ihmiskontakteja niin ei paha.Vesteri 18. elokuuta 2010 kello 11.45 (EEST)

Vähän offtopiccina, mutta en kyllä usko, että monella aktiivi wikipedistillä on kovin reaalinen elämä (ei ainakaan itselläni), ja vielä asiallisena kommenttina: Ei kaikkia kirjoja edes löydä lähimmästä kirjastosta, sillon joutuis tekemään tilauksen (jos näinkään edes aina mahdollista) ja siinä menee aikaa, joten tulos on se, että kirjaviitteen tarkistaminen on hankalampaa kuin verkkoviitteen. --Pek 18. elokuuta 2010 kello 13.51 (EEST)

No ei kai me nyt ruveta lajittelemaan lähteitä, kuinka helppo ne on tarkistaa vaan, että ne ovat tarkistettavissa. Kun valta osa tiedosta löytyy painetuista lähteistä ja verkon osuus kaikesta tiedosta on vielä perin lapsen kengissä.Vesteri 20. elokuuta 2010 kello 15.35 (EEST)

Avainsana tässä kai on tuo Jisiksen mainitsema virheelliseltä vaikuttavaa. Itse ainakin olen ehdottomasti sitä vastaan, että lähteistettyä tekstiä poistetaan vain sillä perusteella että URL ei enää toimi. Lähteistetyn tiedon poistoon pitää olla vahva perustelu, enkä usko että kuvaamasi väärän tiedon lisääminen toimimattomilla linkeillä olisi monenkaan (yhdenkään) käyttäjän harrastus. Enwikin link rot -sivu on muuten samaa mieltä 'Do not delete factual information solely because the URL to the source does not work any longer. WP:Verifiability does not require that all information be supported by a working link, nor does it require the source to be published on-line. --albval(keskustelu) 18. elokuuta 2010 kello 13.21 (EEST)

Onkohan tässä nyt ymmärretty asiat väärin. Ei näitä tietoja ole tarkoituskaan poistaa, mutta minulle nuo tekstin osat joita en voi lähteistä tarkistaa ovat arvottomia ja näin niihin pitäisi kaikkien suhtautua.Vesteri 20. elokuuta 2010 kello 15.35 (EEST)

No sitähän se tarkoittaa, jos me lähdetään siitä että jos lähdeviite ei toimi niin tieto on lähteetön joka edelleen tarkoittaa sitä että lähteetön tieto voidaan / pitää poistaa joka ei mitenkään paranna artikkeleita. (me siis pyritään kirjoittamaan mahdollisimman hyviä artikkeleita ja ne lähteet ovat työkaluja siihen eikä lähteiden kerääminen ole mikään itsetarkoitus.) Käytin tässä taannoin pari päivää siihen, että etsin Finreactor-artikkeliin lähteet. Ko. artikkelin aihe on sellainen, että suuri osa tiedosta löytyy ainoastaa verkosta ja ainoa varsinaisesti hyödyllinen painettu tieto on oikeuden päätökset ja Jokapiraatin oikeuskirjan-tiivistelmä tapahtumista. Verkkolinkit puolestaan kuolee ajan kanssa eikä niitä välttämättä pysty mitenkään korvaamaan, joten jos lähdetään siitä, että artikkelin sisältö poistuu tai edes on vaarassa poistua sitä mukaa kun linkit kuolee pelkästään linkkien kuolemisen takia niin miksi hitossa näin sen vaivan että kaivoin ne? Artikkelin sisältö sinänsä ei kuitenkaan muutu yhtään sen vähemmän tai enemmän oikeaksi niiden linkkien kuolemisen myötä. --Zache 23. elokuuta 2010 kello 17.42 (EEST)

Vanhentuneet linkit voi merkitä {{vanhentunut linkki}} -mallineella, johon kannattaa lisätä linkki Internet Archiven arkistoon jos sellainen on saatavilla. Missään tapauksessa viitteitä ei lähdetä automaattisesti poistamaan vain sen takia että sivusto on nurin ja linkki ei toimi. Jafeluv 18. elokuuta 2010 kello 13.30 (EEST)

Siis jotain semmoista että viitelinkin poisto on pahempaa kuin epäilyttävän kohdan poisto, olen käsittävinäni ja hyväksyvinäni --Höyhens 18. elokuuta 2010 kello 14.12 (EEST)

Olen Zachen kanssa samaa mieltä. Kuollut linkki ei ole sama asia kuin ei lähdettä. Kaikki verkkolinkit lakkaavat toimimasta joskus, mutta jos linkki on kunnolla merkitty (nimetty), voidaan se etsiä uudelleen. Kerran tarkistettu linkki vahvistetaan päivämäärällä, joka vahvistaa sen, että linkki on toiminut. Ei ole mitään mieltä poistaa kuolleen linkin perusteella asiatietoa artikkelista. Linkkien väärinkäyttö on eri asia, ja siihen voidaan puuttua muilla keinoin. Olen itse käyttänyt verkkolinkeissä toisinaan sitaattitekstiä, mutta se on herättänyt ihmetystä joissakin käyttäjissä (Velman sanoin "turhia selityksiä").--Khaosaming 18. elokuuta 2010 kello 14.34 (EEST)

Tuo on muuten mielenkiintoinen pointti tuo merkitseminen tarkistetuksi. Pitäisikö siinä ottaa käytäntö, jossa joku muu kun kirjoittaja merkitsee lähteen luetuksi näinhän tapahtuu painetuissa lähteissä. On aika omituista jos kirjoittaja itse voisi tämän tarkistusmerkinnän tehdä, kun ihminen on monta kertaa sokea omille virheilleen. Tuo toinen tapaus suorien lainausten käytöstä, näin olin joskus enkkuwikistä lukevinani että käytäntö olisi suotava niin vältytään tälaisilta ongelmilta. Nuo lainauksethan voi laittaa esim. artikkelin keskustelusivulle.Vesteri 20. elokuuta 2010 kello 15.35 (EEST)

Tuossa, että joku muu tarkistaisi lähteet on yhä se ongelma että meillä uskoakseni ei ole halukkaita vapaaehtoisia tarkistamaan niitä viitteitä. Sitten taas miksi me luotetaan kirjallisten lähteiden käyttöön enemmän kuin verkkoviitelähteiden käyttäjiin? Ihan yhtä lailla ihmiset painetuilla tuotoksilla voi tehdä virheitä tai tarkoituksella huijata kuin nettilinkeilläkin jos ei paremminkin; esimerkiksi viittaamalla johonkin harvinaiseen kirjaan tai lehteen. Se olisi kuitenkin ihan realistista, että kirjattaisiin ylös esimerkiksi artikkeliarviointien yhteydessä, että artikkelin linkit ovat toimineet silloin (tarkistettuna vaikkapa tarkista ulkoiset linkit työkalulla). --Zache 23. elokuuta 2010 kello 17.49 (EEST)

Tuli tässä vain mieleen, että kun on olemassa se riski, että verkkoviite voi muuttua tarkistamattomaksi, niin sillonhan olisi parempi jos olisi käytäntönä se, että jokaiselle viitekohdalle olisi vähintään kaksi ja ihanne kolme erillistä viitettä (eri verkkosivuilta, jos kyseessä on kirjaviite, lehtiviite tai muu vastaava, sillon ei tietenkään tarvitsisi kuin yhden). Tosin, on jo tarpeeksi haastava tavoite se, että jokaisessa fi.wikipedian artikkelissa olisi täydellinen viittaus joka kohdassa, joten ehkä tämä voisi koskea hyviä, ellei ainoastaan suositeltuja artikkeleja, jollon suositellussa artikkelissa varmistettaisiin myös lähteiden tarkistettavuus kaksinkertaisella viitteillä. --Pek 19. elokuuta 2010 kello 21.25 (EEST)

Linkkejä keskusteluihin palautusoikeuksiin liittyvistä käytäntömuutosehdotuksista

• Keskustelu Wikipediasta:Palauttajat#Palautusoikeudet muutosehdotus
• Keskustelu Wikipediasta:Palauttajat#Muutosehdotus 2
• Keskustelu Wikipediasta:Palauttajat#Passiiviset_palauttajat. -Ochs 25. elokuuta 2010 kello 15.18 (EEST)

Lähteettömien kohtien poistaminen

Saako lähteettömiä kohtia poistaa vapaasti? J.K Nakkila 26. elokuuta 2010 kello 18.03 (EEST)

Ainakin kun sitä tekee, kannattaa mainita yhteenvedossa poistamisen syyn. Olen poistanut silloin olen kokenut sen perustelluksi, esimerkiksi Tansania-artikkelissa. En tiedä oliko se "vapaata". Pääsääntö on kai "muokkaa rohkeasti, mutta älä vandalisoi". --Tappinen 26. elokuuta 2010 kello 18.18 (EEST)

Ei.

Vain selvästi perusteettomia kohtia voi poistaa suoraan. Epäilyttäviin kohtiin pitää pyytää lähdettä ennen poistoa: katso myös malline:Lähde. --Aulis Eskola 26. elokuuta 2010 kello 18.19 (EEST)

Onkos konsensusta siitä, kauanko lähdepyyntöön pitää odottaa vastausta ? --Tappinen 26. elokuuta 2010 kello 18.23 (EEST)

Jos lähteettömän lisäyksen tehnyt on edelleen aktiivinen käyttäjä, ja häneltä kysyy suoraan, niin on minusta kohtuullista saada varsin pian vastaus. Jos taas käyttäjää ei enää löydy, niin ehkä pyyntö voi olla artikkelissa vähän kauemminkin? --Ryhanen 26. elokuuta 2010 kello 19.44 (EEST)

Olen eri mieltä. Jos jokin näyttää epäilyttävältä, se on erittäin todennäköisesti täyttä roskaa. Tällaisen tekstin voi poistaa suoraan. Mielestäni vandalismimuokkauksiin laitetaan lähdepyyntöjä liikaa. Todistustaakka on tiedon lisääjällä. EDIT: Esimerkiksi tämä roskalisäys ja lähdepyyntö kummittelivat artikkelissa pari vuotta. Tuollaiset pitäisi poistaa suoraan. --Jisis 27. elokuuta 2010 kello 11.41 (EEST)

Jisis puhuu asiaa. Käytännöissä ei ole Aulis Eskolan mainitsemaa velvoitetta, että "pitää pyytää lähdettä ennen poistoa". Oman harkintansa mukaan sitä voi tietenkin pyytää. Käytännössä lähdepyynnöt tehoavat melko huonosti (siinä mielessä että joku oikeasti lähteen löytäisi), usein kyseessä on lähinnä viivästetty poisto (tai sitten lähdepyyntö jää em. tavalla roikkumaan, jolloin sen funktiona on lähinnä varoittaa lukijaa, hyödyllinen asia toki sekin). --Jmk 27. elokuuta 2010 kello 14.51 (EEST)

Jos itselläsi on käytössä artikkelin aihetta laajsati käsitteleviä lähteitä (esim. 3 kpl), niin voit poistaa epäilyttäviä kohtia ja korjata tekstiä uudella. Ja suorana vastauksena: suora lähteettömien kohtien poisto ei ole mitenkään "vapaata". Käytä maalaisjärkeä. Gopase+f 26. elokuuta 2010 kello 18.24 (EEST)

Mielestäni selvästi virheellinen tieto tulee poistaa heti. Jos lähteetön tieto sen sijaan todennäköisesti on paikkansa pitävää, sen voisi mieluummin merkitä lähdepyynnöllä ja poistaa vasta, jos siihen ei kukaan kohtuullisen ajan kuluessa laita viitettä. --Compance 26. elokuuta 2010 kello 19.32 (EEST)

Compance puhuu asiaa. Jafeluv 26. elokuuta 2010 kello 19.38 (EEST)

Poistolle voi olla muitakin perusteita kuin tiedon virheellisyys, esim. artikkelin aiheeseen kuulumattomuus tai se, että artikkelin kokonaisuus vinoutuu yksittäisen tiedon saadessa liikaa painoarvoa. Näillä perusteilla voi joissakin tapauksissa poistaa myös lähteistettyä tietoa. -Ochs 26. elokuuta 2010 kello 19.42 (EEST)

Hyväksytyn käytännön mukaisesti kuka tahansa saa kyseenalaistaa tai poistaa tiedot, jos niille ei ole ilmoitettu lähdettä. Velvollisuus ilmoittaa lähde on tiedon lisääjällä, ei poistajalla. Ei siis ole olemassa esim. mitään "jos poistat lähteettömän tiedon niin sun pitää panna tilalle kolme uutta"-velvollisuutta. --Jmk 26. elokuuta 2010 kello 23.46 (EEST)

Selvästi virheellisen tiedon voi poistaa (per Compance, Aulis Eskola) samoin kuin artikkelin aiheeseen kuulumattomaan tietoon (per Ochs). Poistojen kuitenkin tulee olla perusteltuja (ts. millä perusteella pitää tietoa virheellisenä, miten tieto on virheellinen), mutta se ei riitä pelkäksi perusteluksi että tieto on lähteetön. Epäilyttävän tiedon voi merkitä lähdepyynnöillä ja jos pitää tietoa oikeana niin minusta voi jättää merkitsemättä sen lähdepyynnön kokonaan. --Zache 27. elokuuta 2010 kello 10.22 (EEST)

Jengi tuntuu esittävän mielipiteinään jonkinlaista poiston perusteluvelvollisuutta. Käytännöissä sellaista ei tietääkseni ole vaan lähteettömyys riittää. Jos haluatte muuttaa käytäntöjä, siitä vaan pykäämään äänestystä. – Varsin ihmeellistä olisi sillä tavoin epäsymmetrinen asetelma, että lähteettömän tiedon lisäämiselle ei vaadita perustelua, mutta poistolle vaadittaisiin. --Jmk 27. elokuuta 2010 kello 11.25 (EEST)

Asetelma on jo sikäli epäsymmetrinen, että lähteetöntä tietoa on wikipediassa aika paljon siltä ajalta, kun lähteistystä ei vielä vaadittu. Ts. täällä voi olla paljonkin paikkansa pitävää tietoa, jota vain ei sen aikaisten käytäntöjen mukaan ole lähteistetty. Tällä hetkellä on siis hyvinkin perusteltua vaatia perusteluja sekä lisättävälle tiedolle (eli lähteistää se) että poistettavalle tiedolle. Siinä mielessä tilanne on symmetrinen. --217.140.232.52 27. elokuuta 2010 kello 11.59 (EEST)

Kysymys ei ole mustavalkoinen. Lähteetöntä tietoa ei pidä lisätä, mutta se ei tarkoita että kaiken lähteettömän tekstin voisi tuosta vaan lanata. Miettikää sanontaa "lapsi pesuveden mukana". Tässä vaiheessa olisi hyvä, jos edes uuden lähteettömän tekstin lisääminen saataisiin kuriin, edes eläviä henkilöitä koskevissa artikkeleissa [5]. --ML 27. elokuuta 2010 kello 12.24 (EEST)

Minusta on ajattelematonta ja turhaa lähteä pelkästään poistamaan lähteetöntä tietoa, jos ei ole erityistä syytä epäillä sitä virheelliseksi ja jos ei ole tarjota uutta sisältöä tilalle. Esimerkiksi jos joku ottaisi asiakseen kahlata artikkeleja läpi satunnaisesti ja rupeaisi poistamaan lähteettömiä tietoja vain sillä perusteella, että ne ovat lähteettömiä. Mutta sitten, jos joku alkaa kehittää artikkelia lähteiden pohjalta, kirjoittaa tekstiä uudestaan, jäsentelee ja lisää tietoja ja viitteitä, niin sellaisessa toimitustyössä lähteettömien tai muuten kokonaisuuten sopimattomien tietojen, kuten trivian poistaminen on ok. Silloin se ei köyhdytä artikkelia vaan selkeyttää sitä.--Tanár 27. elokuuta 2010 kello 12.31 (EEST)

Sitä pitäisikin kehittää, että uuden lähteettömän tekstin lisääminen saataisiin kuriin. Ei kuitenkaan ilmeisesti saada eikä taideta kovin tosissaan yrittääkään. Tärkeintähän on saada tänne lisää tekstiä, paikkansapitävyydestä ja tarkistettavuudesta viis. Uutta lähteetöntä tekstiä saa kaikessa rauhassa lisätä eikä tietojen lisäämiseen ole jostain syystä liitetty minkäänlaista perusteluvelvollisuutta. Olisi absurdia tehdä tietojen poistaminen vaikeammaksi kuin niiden lisääminen. --Jmk 27. elokuuta 2010 kello 12.57 (EEST)

Nykysysteemillä uuden lähteettömän tekstin tulvaa ei näköjään voi padota: ainoastaan selvä vandalismi kumotaan. Asian korjaamiseksi pitäisi siirtyä de-wikissä käytettiin systeemiin, jossa uudet muokkaukset ovat oletuksena piilossa, mutta eihän se juuri saanut täällä kannatusta. --ML 27. elokuuta 2010 kello 13.11 (EEST)

Kyseessä ilmeisesti Wikipedia:Merkityt versiot? Milloinkas siitä on viimeksi ollut puhetta ja vastustettiinko sitä, vai jäikö ehdotus vain ilmaan? --Jmk 27. elokuuta 2010 kello 14.29 (EEST)

Wikipedia:Kahvihuone_(käytännöt)/Keskustelu_merkittyjen_versioiden_käyttöönotosta. Tuosta ei oikein ota selvää, ainakaan ehdotus 1 ei saanut konsensusta taakseen, ehdotus 2 sai hieman enemmän tukea. -Ochs 27. elokuuta 2010 kello 14.53 (EEST)

Poistojen perusteluvelvollisuus tarkoittaisi, että esim. tällaiset poistot [6] [7] [8] olisivat kiellettyjä. "rv, lähteetöntä" ei siis riittäisi, vaan jokainen poistettava kohta pitäisi erityisesti osoittaa virheelliseksi tai muuten Wikipediaan sopimattomaksi. "Tietojen" lisäilijöitä ei ilmeisesti sama perusteluvelvollisuus koskisi. Hämmästyttävä ajatus. Jos onnistutte ajamaan tällaisen käytännön äänestyksessä läpi, niin siinä avataan sitten portit mutulle ja perustelemattomille "tiedoille" apposen auki. Welcome Mutupedia. --Jmk 27. elokuuta 2010 kello 13.13 (EEST)

Noin nopeasti arvioiden tuo ensimmäinen on sen verran lyhyt että uskallan sanoa sen pääpiirteittäin pitäneen paikkansa, toinen oli aika mainosmaista tekstiä ja kolmannen lähteistyksestä yms keskusteltiin aika paljonkin eri paikoissa. Faravid taisi yrittää täyttää meidän vaatimukset lähteistyksestä huomautuksen jälkeen no prob with that. ( Faravidilla tosin taisi mennä hermot wikipedian kanssa sitä tehdessään). --Zache 27. elokuuta 2010 kello 13.30 (EEST)

Kuten sanottua kyseiset poistot tuollaisenaan olisivat kuitenkin kiellettyjä, jos se haluamanne poistonperusteluvelvollisuus säädettäisiin. Esim. kakkospoistossa ei ollut muuta perustelua kuin "kumottu". Kyllä laadun ylläpito tehdään jokseenkin työlääksi, jos lisätä saa vapaasti perustelematta, mutta jokainen poisto pitää erikseen perustella. Oletteko ihan tosissanne ajamassa sellaista, vai oletteko valmiit asettamaan myös tietojen lisäämiseen tiukan perusteluvelvollisuuden? --Jmk 27. elokuuta 2010 kello 13.40 (EEST)

Wikin tämänhetkisen [9] mukaan yhteenvedon (=perustelun) lisääminen on "erittäin suotavaa" mutta ei suinkaan pakollista.--Nedergard 27. elokuuta 2010 kello 14.18 (EEST)

Tässä on kuitenkin ilmeisesti useampikin henkilö ajamassa pakollista perustelua mutta yksinomaan poistoihin (ei lisäyksiin). Perusteluksi ei kuulemma edes riittäisi lähteettömyys, vaan olisi erikseen osoitettava jokin muu poistoperuste. Tämä olisi olennaisesti rankempi velvollisuus kuin nyt käytösohjeessa oleva suositus, että muokkaukselle olisi hyvä antaa yhteenveto (joka sekin voi olla esim. "poistan lähteetöntä"). Kysymyksessä olisi siis todella radikaali käytäntömuutos ja sitä ei voida ottaa käyttöön noin vaan ilman äänestystä. – Edelleen minua kiinnostaa kuulla, ollaanko yhtä lailla halukkaat ja valmiit asettamaan myös tietojen lisäyksiin pakollinen perustelu. --Jmk 27. elokuuta 2010 kello 14.25 (EEST)

En kykene näkemään tässä mitään ristiriitaa. Ei ole mitään ehdotonta poistonperusteluvelvoitetta. Ei myöskään ole oikeutta poistaa mitä tahansa tekstiä vain, koska se on lähteetöntä. --ML 27. elokuuta 2010 kello 14.29 (EEST)

Mitä siis tarkoittaa ylempänä esitetty vaatimus "poistojen kuitenkin tulee olla perusteltuja", jos ei perusteluvelvoitetta? --Jmk 27. elokuuta 2010 kello 14.32 (EEST)

Katsoisin, että poiston jonkinlainen perustelu kuuluu hyviin tapoihin (vaikka olet oikeassa että mitään velvoitetta ei ole), ellei poistosyy ole ilmeinen. -Ochs 27. elokuuta 2010 kello 14.53 (EEST)

Kuuluuko lisäyksen jonkinlainen perustelu hyviin tapoihin? --Jmk 27. elokuuta 2010 kello 15.02 (EEST)

Jos lähdettä ei anneta samalla tai jos lisäys ei ole jotenkin itsestäänselvä, niin totta kai. Lähteettömien tietojen lisääjät vain eivät yleensä ole tavoistamme kovin tietoisia. -Ochs 27. elokuuta 2010 kello 15.27 (EEST)

Selvissä tapauksissa (esim. elävän henkilön artikkeliin laitettu lähteetön negatiivinen tai neutraalikin tieto) poistoa ei tarvitse perustella, mutta jos tyhjentää 10-kiloisen artikkelin 500-tavuiseksi tyngäksi, niin sille olisi hyvä löytyä muukin perustelu kuin "lähteetön". --ML 27. elokuuta 2010 kello 14.59 (EEST)

Pienet muutokset

Mitä mieltä tapauksesta, jossa käyttäjän muokkaukset ovat pääosin tämän tyyppisiä[10][11][12][13][14][15][16][17][18][19], mutta käyttäjä kieltäytyy merkitsemästä niitä pieniksi, jolloin ne olisi mahdollista piilottaa esim. tuoreista muutoksista ja tarkkailulistalta. Osa muokkauksista ei ole edes pieniä vaan pikemminkin nollamuokkauksia. Kysymys ei ole muutamasta muokkauksesta, vain vastaavia on satoja vuorokaudessa. Aikaisempi keskustelu: Keskustelu käyttäjästä:Vesteri#Muistathan_kirjoittaa_yhteenvedon --Otrfan 29. elokuuta 2010 kello 15.42 (EEST)

Mikään käytäntö ei taida tuota kieltää, ja myös käytösohje Wikipedia:Yhteenveto painottaa vain, että tiettyjä muutoksia ei saa merkitä pieniksi, mutta ei päinvastoin. Onhan tuo outoa jääräpäisyyttä, mutta kuitenkin pienempi harmi kuin päinvastainen tilanne olisi. -Ochs 29. elokuuta 2010 kello 15.47 (EEST)

Käytäntö tai käytösohje ei kiellä, mutta niitä kirjoittaessa on tuskin ajateltu yksittäisen käyttäjän tekevän vastaavia muokkauksia viittäsataa vuorokaudessa ja vuodessa kymmeniä tuhansia. Edit: ja muokkaukset saisi oletusarvoisesti pieniksi asetuksista, minkä ei pitäisi olla ongelma, sillä samassa keskustelussa käyttäjä sanoo "...sovitaanko, että kaikissa muokkauksissani on yhteenvetokentässä fix". Noita yhteenvetojakaan ei ole näkynyt, mutta ilmeisesti kaikki muokkaukset ovat pieniä. --Otrfan 29. elokuuta 2010 kello 15.51 (EEST)

Mitättömän pienistä muokkauksista aiheutuu muille turhaa tarkistusvaivaa. Jos tekee tällaisia systemaattisia (jonkin tarkistustyökalun ehdottamia) muokkauksia, pitää käyttäjä velvoittaa merkitsemään muokkaukset pieneksi ja kirjoittamaan asiallinen yhteenvetokenttä. Muuten muokkauksista on enemmän häiriötä kuin hyötyä. --Ryhanen 29. elokuuta 2010 kello 16.53 (EEST)

No niin saisikohan tuon käytäntöihin, vaikka en muokkauksia olekkaan minkään työkalun avulla tehnyt, mutta sehän olisikin vaikea valvoa onko käytetty jotain työkalua vai ei, eli sen voi ilmeisesti jättää käytännöissä huomioitta. Ongelmana on vain ip:n takaa tehtävät muokkaukset, joissa ei ole edes mahdollisuutta merkitä muokkausta pieneksi. Tähänkin epäkohtaan tulisi puuttua, muuten käytäntö on susi jo syntyessään.Vesteri 29. elokuuta 2010 kello 17.03 (EEST)

Outoa kylläkin (ehkä kuume nousee) olen samaa mieltä Otrfanin kanssa jossakin oli ohjeena tietyn alle kokoiset (300kb?) muokaukset ovat automaattisesti "pieniä" muokauksia.. Kaveri on niin kokenut täällä että asian voisi kuitata pienenä kettuiluna, ehkä vuorokauden esto voisi palauttaa perusasiat mieleen D100a 29. elokuuta 2010 kello 17.07 (EEST)

Olen samaa mieltä kanssasi, jos muokkaukseni ovet käytäntöjen vastaisia niin olen ansainnut pitkän eston.Vesteri 29. elokuuta 2010 kello 17.10 (EEST)

Yritä nyt käyttäytyä kunnolla. Kaikki tietävät käytännöt. Muokkaus yhteenvedosta on ollut laajemminkin esillä muistaakseni Joonasl välityslautakunnan päätös D100a 29. elokuuta 2010 kello 17.13 (EEST)

Tuon automaatisesti pieneksi merkkaamisen ongelmana on se, että isoissakin muutoksissa noiden kirjaimien määrä ei välttämättä muutu paljoa. Näin siis esimerkiksi jos kirjoittaa jonkun kappaleen uudestaan tms. J.K Nakkila 29. elokuuta 2010 kello 17.14 (EEST)

Kokeneiden käyttäjien on syytä merkitä pienet muutokset pieniksi. Kyseinen ominaisuus on olemassa ja sitä tulisi käyttää. Satojen pienien muokkauksien merkitsemättä jättäminen on vandalismia häiriköintiä ja ylläpitäjien tulee suhtautua siihen sen vaatimalla vakavuudella. Jos pelkkä huomautus ei riitä ylläpitäjien tulee käyttää estoja vandalismin häiriköinnin torjumiseksi. --Pentti Repo 1. syyskuuta 2010 kello 17.31 (EEST)

Ei, pienten muokkausten merkitsemättä jättäminen ei ole vandalismia. Osaamattomuutta tai piittaamattomuutta kyllä. Jafeluv 1. syyskuuta 2010 kello 17.46 (EEST)

Anteeksi. Pitkän loman jäljiltä Suomi-wikipedian retoriikka ja termistö on päässyt unohtumaan. Tarkoitin häiriköintiä vandalismin sijaan. --Pentti Repo 1. syyskuuta 2010 kello 18.03 (EEST)

Noin yleisesti ottaen kertoo aikamoisesta yhteistyökyvyttömyydestä jos ei suostu pyydettäessäkään kirjoittamaan yhteenvetoa ja merkitsemään pieniä muutoksia pieniksi sillä perusteella että virallisessa käytösohjeessa lukee "erittäin suotavaa" eikä "pakollista". Ei millään viitsisi kyllä yhden käyttäjän takia lähteä käytösohjettakaan muuttamaan. Jafeluv 1. syyskuuta 2010 kello 18.11 (EEST)

Kannatan pieneksi merkitsemistä silloin, kun se on aiheellista, mutta haluan huomauttaa että väärät pieni-merkinnät ovat paljon huonompi juttu kuin se, että pieni-merkintä unohtuu. Jos on epävarma kumpaa muutos on, on parempi jättää pieni-merkintä pois. --Jmk 1. syyskuuta 2010 kello 18.18 (EEST)

Pois, pois, pois... / Käytäntömuutos

Poistokäytäntö-sivulla päivitystarvetta: Keskustelu Wikipediasta:Poistokäytäntö#Ongelmia, jotka saattavat edellyttää artikkelin poistoa. --Lax 29. elokuuta 2010 kello 19.14 (EEST)

Poistokäytäntö-sivulla on nyt ehdotus käytäntömuutokseksi. Siinä kirjattaisiin käytäntöön velvollisuus käydä merkittävyyskeskustelu ennen poistoäänestystä. Ehdotukseen sisältyy myös velvollisuus ilmoittaa merkittävyyden kyseenalaistamisesta joko artikkelin aloittajalle tai sitä merkittävästi täydentäneelle, mutta minun puolestani merkittävyyskeskusteluvelvollisuus voidaan kirjata käytäntöön myös ilman ilmoitusvelvollisuutta. --Lax 30. elokuuta 2010 kello 13.10 (EEST)

Paikannimet

Sekalaista -kahvihuoneessa nousi esille suhtautuminen Suomen ruotsinkielisten ppaikkakuntien käytöstä jääneisiin suomenkielisiin nimiin (+ erikoistapauksena rautatieliikennepaikat, joilla on saattanut olla aiemmin suomenkielinen nimi, joka ei kuitenkaan enää ole yleisessä käytössä). Onkohan yhteisö joskus lausunut tästä jotain kantaa?--Urjanhai 31. elokuuta 2010 kello 10.02 (EEST)

Keskustelu näköjään jatkuukin siellä.--Urjanhai 2. syyskuuta 2010 kello 19.54 (EEST)

Rikkomus vapaan tietosanakirjan henkeä vastaan?

Käyttäjä Roquain keskustelupalstalla lukee.

Liisa Ruismäki

Roquai poistaisitko syntymäaäjastani päivämäärän ja kuukauden, vuosiluku saa jäädä. Ilman asianomaisen lupaa ei tarkkaa syntymäaikaa julkaista. Kommentin jätti Orvokr (keskustelu – muokkaukset)

Onko täyttä varmuutta, että käyttäjä Orvokr on Liisa Ruismäki? Edelleenkin tarkka syntymäaika ilmenee heti artikkelin ensimmäisessä viitteessä. Orvokrin käytös ei sovi vapaaseen tietosanakirjaan. --85.77.252.61 31. elokuuta 2010 kello 18.27 (EEST)

Periaatteessa kaikki mikä on julkaistu jossakin luotettavassa lähteessä on julksista tietoa. Sosturvtunnuksen etuosa on saatavissa helposti monista julkisista lähteistä joten se ei ole erikseen tarvetta salata. D100a 31. elokuuta 2010 kello 18.31 (EEST)

Sanottakoon että Orvokrin käytös sopii kyllä vapaaseen tietosanakirjaan, mutta hänen pyyntönsä noudattajan ei. J.K Nakkila 31. elokuuta 2010 kello 18.33 (EEST)

Tein kyseisen poiston (joka nyt on kumottu) ja perustelin sitä keskustelussa käännettävänä olevalla käytäntöehdotuksella (ks. perustelut siellä). Kun muokkaus sai tukea käytäntöehdotuksesta, niin se varmaankaan ei ollut vapaaseen tietosanakirjaan sopimaton vaan pikemminkin rajatapaus, josta voi olla erilaisia käsityksiä ja tulkintoja. --Urjanhai 31. elokuuta 2010 kello 22.37 (EEST)

Ei löydy, heittäisitkö linkin ehdotukseen? Pitke 31. elokuuta 2010 kello 22.48 (EEST)

Alla Ochsin viittaama keskustelu [20], ja siinä Harriv viittaa mainitsemaani käännökseen.--Urjanhai 31. elokuuta 2010 kello 22.56 (EEST)

Kyseinen kohta käännöksessä ei selvästikään oikein sovi Suomen oloihin, ja raakilehan tuo käytäntöehdotus vasta on. Syntymäpäivässä ei ole mitään arkaluontoista, vaikka monet tuntuvat nykyään hieman vainoharhaisesti ajattelevan niin. Jos päätetään että tarkka syntymäpäivä ei ole olennainen tieto, se voidaan poistaa sitten kaikista henkilöartikkeleista. Ei ole merkitystä, kuinka suuressa julkisuudessa wikimerkittävä henkilö on paistatellut. -Ochs 31. elokuuta 2010 kello 23.27 (EEST)

Lähinnä kiinnitin siinä huomiota kohtiin: jos henkilö ei ole tunnettu ja jos hän on tehnyt valituksen (viimemainittu varmaan keskeneräinen käännöskin). Omasta puolestani arvioisin että ehdotuksessa on suurempi viisaus kuin moni täällä tuntuu ymmärtävän. On eri asia jos joku nirppanokkainen tissijulkkis haluaa sensuroida tietojaan tai jos joku "tavallinen" ihminen joutuu julkisuuden keskiöön, ja vaikka rajanveto varmasti vaatiikin ajatustyötä, niin se ei tee tätä näkökulmaa olemattomaksi. Huomattakoon, että meistä kuka tahansa voi joutua julkisuuden keskiöön, jos vaikka, sanotaan, meteori putoaa päähämme. Onko se sitten kiva joutua henkilötietoineen Wikipediaan? Pikemminkin sanoisin, että kun Amerikka on iso maa ja julkisuuspeli siellä räävitöntä, niin siellä syntyneet hyvät tietosuojan käytännöt voivat useinkin olla paljon kestävämpiä ja perustellumpia, kuin me mutuna osaamme arvioida (ottamatta nyt kantaa siihen, mikä olisi perusteltu menettely tässä tapauksessa). --Urjanhai 1. syyskuuta 2010 kello 10.15 (EEST)

Ja se, että joku henkilö on merkittävä ei mitenkään automaattisesti tarkoita sitä että hän olisi välttämättä julkisuuden henkilö. Esimerkiksi henkilö X voi olla merkittävä tutkija, kirjailija tai toimittaja jne tekojensa kautta, mutta voi elää silti hyvinkin tavallista elämää ilman että on ns. julkisuuden henkilö. --Zache 1. syyskuuta 2010 kello 10.31 (EEST)

Tämä juuri vaatii sitä ajatustyötä, jos esimerkiksi olettaisimme, että mainittu en wikin käytäntö olisi voimassa. Olisi hyvä jos aktiivisiin wikipedisteihin saataisiin rekrytoitua vaikkapa joku pätevä tietosuojajuristi. Nämä kun eivät kuitenkaan lopulta ole mutu-kysymyksiä. Itse olen aloittanut muuutamia artikkeleita tuollaisista henkilöistä, ja usein nämä jäävät ilman esim. syntymäpaikka- ja -aikatietoja, kun tietoa ei satu olemaan, ja joskus olen myös jättänyt ne lisäämättä vaikka lähde olisi ollutkin. (Esimerkkinä vaikkapa joku Baddingin yhtyeen saksofonisti, joka ansioillaan muilla elämänaloilla on päässyt Kuka kukin on -kirjaan, mutta enpä sitten kaivanut tietoja sieltä.)--Urjanhai 1. syyskuuta 2010 kello 10.48 (EEST)

Vapaassa tietosanakirjassa saa vaatia vaikka Suomi-artikkelin poistoa, ja vaatimus olisi täysin projektin hengen mukainen. (tosin tokkopa tuota poistettaisiin, vaikka miten alkaisi vaatia) --Otrfan 31. elokuuta 2010 kello 18.33 (EEST)

Linkki vanhaan keskusteluun:[21]. -Ochs 31. elokuuta 2010 kello 18.33 (EEST)

Tällaista sävyä keskustelusivullani:

Toivomuksia saa aina esittää. Sen sijaan sinun kielenkäyttösi ei ole sopivaa. Siisti ulosantiasi tai pysy poissa. --Lax 31. elokuuta 2010 kello 18.27 (EEST)

Myös käyttäjä Roquain keskustelusivulla:

--- Ihmiset eivät ole Wikipediaa varten vaan Wikipedia ihmisiä varten. --Urjanhai 31. elokuuta 2010 kello 18.01 (EEST)

Aivan, käyttäjä Orvokr ei ole Wikipediaa varten, vaan Liisa Ruismäen julkiset tiedot Wikipedian käyttäjiä varten. Jos syntymäaikoja mennään poistelemaan, silloin kaikki pois. Myös silloin kuin kuolleiden omaiset haluavat tiedot pois. Tämä kyllä johtaa siihen, että tiedon määrä vähenee, vaikka kyseessä on tietosanakirja. --85.77.252.61 31. elokuuta 2010 kello 18.46 (EEST)

Niin kuin totesin jo ylläolevan muokkaajan keskustelusivulla, en ottanut nyt lainkaan kantaa siihen (ja aiemminkin esitin vain kysymyksen yhteisön pohdittavaksi, koska oma kantani ei ollut varma), tulisiko tieto poistaa vai säilyttää, vaan ainoastaan siihen, että toisia käyttäjiä ei tulisi ruveta nimittelemään, jos he esittävät toivomuksia. Myöskään tähän ei vaikuta käyttäjän todellinen henkilöllisyys. Eli jos joku lähestyy Wikipediaa toivomuksilla, olipa kysessä kuka tahansa, tätä lähestyjää ei ole syytä ruveta kyykyttämään nimittelemällä, vaan käsitellä esitetty toivomus asiallisesti, olipa käsittelyn tulos mikä tahansa. Tuollainen nimittely, jota ip harrastaa, ei kuulu Wikipediaan, riippumatta siitä mikä on oikea menettely käsiteltävänä olevassa kysymyksessä.--Urjanhai 31. elokuuta 2010 kello 19.44 (EEST)

Tämä on muuten yksi syy miksi merkittävyyskynnys ei saa olla vapaa, eikä kovin alhaallakaan. On helppo perustella tietojen julkaisua henkilöistä joista kiistatta ovat julkisuuden henkilöitä. Terv. --Riisipuuro 31. elokuuta 2010 kello 19.30 (EEST)--

Ollaan sitten johdonmukaisia kohteliaisuudessa, mm. tällaista löytyy täältä:

Tokihan tuo olisi uutta tutkimusta. Se kuuluu hevonvittuun eikä Wikipediaan.--Kaikenlaisia 28. elokuuta 2010 kello 21.05 (EEST)

--- en ole varma, ansaitseeko hän enää kummoistakaan kohteliaisuutta...  –Kommentin jätti Kaikenlaisia (keskustelu – muokkaukset) 14:18, August 28, 2010

Tunnustus Urjanhaille, hän pyrkii olemaan aina korrekti. --85.76.149.250 1. syyskuuta 2010 kello 12.48 (EEST)

En ole viaton heittämään ensimmäistä kiveä, mutta kun kiviä on tullut niskaan ja nähnyt niitä paiskeltavan, niin tekstintuottajan ohje "kill your darlings" laajenee luontevasti myös keskustelukulttuuriin.--Urjanhai 1. syyskuuta 2010 kello 14.05 (EEST)

Wikipedia perustuu muiden julkaiseman aineiston käyttöön artikkelien perusteena. Jos tieto on lähteellistä, sitä ei tule poistaa ilman hyviä perusteluita. Esimerkiksi lasten iät ja nimet voi poistaa. Samoin puolison tarkan syntymäajan, mutta artikkelin aiheen oman tarkan syntymäajan poistaminen ei onnistu, jos tieto on jo julkaistu wikipedian ulkopuolella. --Pentti Repo 1. syyskuuta 2010 kello 17.26 (EEST)

Nyt kuitenkin asiaan on saatu järkevä ratkaisu: Ochs (keskustelu | muokkaukset) (3 508 tavua) (palautus, syntymäaika ei ole salattavaa tietoa ja kuuluu tietosanakirjaan, koska on julkaistu luotettavassa lähteessä). --85.76.37.176 1. syyskuuta 2010 kello 19.18 (EEST)

Ihan siltä varalta, että joku taas lukee olemassaolevana sääntönä tuon muokkauskommentin loppuosan irrallaan alkuosasta: Se, että tieto on julkaistu luotettavassa lähteessä, ei ole riittävä peruste tiedon kuulumiselle tietosanakirjaan. Nytkin on kuudeksi kuukaudeksi estettynä käyttäjä, joka tunki artikkeleihin ties mitä propagandaa perustellen lisäystä oman mielipiteensä lisäksi sillä, että tiedolle löytyy luotettava lähde.... --Lax 2. syyskuuta 2010 kello 09.52 (EEST)

Aiheellinen täsmennys. Kovin usein näkee käyttäjille annettavan huomautuksia "älä poista lähteellistä tietoa", mikä on joko huolimatonta kielenkäyttöä tai todellinen väärinkäsitys. Lähteellisyys (sikäli kuin lähde on kelvollinen) on peruste sille, että tietoa ei pidä poistaa lähteettömyyden vuoksi, mutta jostakin muusta syystä sen voi tietenkin poistaa. Lähde on välttämätön, mutta ei riittävä ehto tiedon mainitsemiseen Wikipediassa. --Jmk 2. syyskuuta 2010 kello 10.13 (EEST)

Totta, tähän liittyen on juuri käynnissä toinenkin keskustelu toisesta tapauksesta ([22] - ja tämäkään ei ole aivan selvä, mutta toisen tyyppinen).--Urjanhai 2. syyskuuta 2010 kello 11.55 (EEST)

Juuri niin, parempi opastus onkin "älä poista lähteistettyä tietoa ilman perusteluja". Kun järkevät perustelut on jo poiston muokkausyhteenvedossa esitetty, hämminki vältetään. -Ochs 4. syyskuuta 2010 kello 22.39 (EEST)

Venäläiset nimet

En löytänyt helposti ohjetta venäläisistä nimistä, mutta muistelen että käytäntönä ei ole isän nimen käyttäminen artikkelin nimenä olevassa nimessä (esim. Adelina Dmitrijevna Ostrovskaja). Onko pykälää? Jos ei ole, tarvitaanko sitä? --Ulrika 3. syyskuuta 2010 kello 13.59 (EEST)

Havaintojeni mukaan patronyymia ei käytetä isommista wikeistä venäjän lisäksi muualla kuin saksankielisessä wikissä. Tuskin tarvitaan ohjetta, kun lyhyempi nimi kuitenkin lienee houkuttelevampi eikä mikään taida ohjata pidempään versioon. --Lax 3. syyskuuta 2010 kello 14.24 (EEST)

Hyvä kysymys. Käytäntönä tuntuu olevan "etunimi sukunimi" artikkelin nimessä. Mutta mitä tehdään tapauksissa, joissa henkilöillä on sama etunimi ja sukunimi, mutta eri isännimet? Tehdäänkö siis esim. "Ivan Nikolajevitš Kuznetsov" ja "Ivan Mihailovitš Kuznetsov" vai "Ivan Kuznetsov (lentäjä)" ja "Ivan Kuznetsov" (laulaja)". Esimerkki on kuvitteellinen, mutta näitä tapauksia on suht. paljon. --Esamatti1 3. syyskuuta 2010 kello 14.28 (EEST)

Sergei Makaroveille ei ole lykätty artikkelin nimeksi isännimeä vaan täsmenne, ja normaalikäytännöltä (vaikkakin kaiketi kiveen kirjaamattomalta) tuo vaikuttaa. Onkohan tästä joskus aiemminkin ollut kaffehuoneessa puhetta? --Lax 3. syyskuuta 2010 kello 14.41 (EEST)

Mielestäni ammattitäsmenne on lukijalle tunnistettavampi vaihtoehto jos henkilöä ei yleisesti tunneta isännimellä. Näköjään tuo isännimellä täsmentäminenkin on kyllä käytössä artikkeleissa (esim. Aleksandr Sergejevitš Menšikov ↔ Aleksandr Danilovitš Menšikov ja Aleksei Fjodorovitš Orlov ↔ Aleksei Grigorjevitš Orlov). Jafeluv 3. syyskuuta 2010 kello 14.44 (EEST)

Molempia käytäntöjä esiintyy. Koska Venäjällä varsinkin nykyään on hyvin pieni etunimivalikoima ja aikaisemminkin tietyt etunimet ovat olleet tavattoman yleisiä, pelkään että ennemmin tai myöhemmin päädytään tilanteeseen, jossa on kaksi ja enemmän samannimisiä ampumahiihtäjiä, keihäänheittäjiä, lätkänpelaajia tms. Mutta en nyt varsinaisesti ota kantaa, kumpi käytäntö olisi parempi. --Esamatti1 3. syyskuuta 2010 kello 15.47 (EEST)

Ainakin jääkiekkoilijoilla on jo käytössä muoto: Petteri Vähämaa (jääkiekkoilija, s. 1965) tjsp. Gopase+f 3. syyskuuta 2010 kello 15.51 (EEST)

Joo, tuohon on jossain vaiheessa mentävä. Ehkä parasta olisi käyttää tarvittaessa muotoa "Etunimi Sukunimi (ammatti)" ja tehdä "Etunimi Sukunimi" -täsmennyssivut, ellei kukaan tapauksista ole joku varsinainen kuuluisuus. Täsmennyssivulla voitaisiin mainita myös isännimet. Muuten joudutaan jatkossa tekemään täsmennyssivuja myös muodoille "Etunimi Isännimi Sukunimi" (pelkään pahoin, että olen ainakin yhden sellaisen jo tehnyt). --Esamatti1 3. syyskuuta 2010 kello 15.56 (EEST)

Yksi mahdollisuus ehkä olisi sekin, että käytettäisiin kaavaa etunimi-isännimilyhenne-sukunimi-täsmenne, eli esim. Aleksei F. Orlov (näyttelijä), Aleksei G. Orlov (näyttelijä), ja sitten artikkelin alussa nimi olisi kokonaan aukikirjoitettuna. Silläkin tavalla tosin voi tulla täsmälleen samoja artikkelinimiä, koska isännimet tulevat niistä samoista harvalukuisista etunimistä, mutta kuitenkin vielä harvemmin kuin ilman isännimen alkukirjainta.--WikiCraft 3. syyskuuta 2010 kello 17.51 (EEST)

Ei pidä olla tarkoituksena yrittää tehdä artikkeleista väkisin erinimisiä, vaan artikkelin kuuluu olla sillä nimellä, jota henkilöstä yleisesti käytetään. Suluissa olevalla täsmenteellä sitten erotellaan samannimiset toisistaan. Tällöin myös hakukoneet ja Wikipedian hakutoimminnot löytävät henkilöt parhaiten. --Ryhanen 3. syyskuuta 2010 kello 18.32 (EEST)

Eli mikä siis on ehdotuksesi täsmenteeksi, jos sattuu olemaan kaksi etu- ja sukunimeltään sekä ammatiltaan samaa henkilöä? (Lienee tosin toistaiseksi lähinnä akateeminen kysymys.)--WikiCraft 3. syyskuuta 2010 kello 22.45 (EEST)

Kohtuullisen toimivalta vaikuttaa syntymävuoden lisääminen, jonka Gopase+f yllä jo mainitsikin, esim. Ari Heikkinen (jalkapalloilija, 1964) ja Ari Heikkinen (jalkapalloilija, 1957) sekä Mikko Laine (jääkiekkoilija, s. 1990) ja Mikko Laine (jääkiekkoilija, s. 1976). --Ryhanen 3. syyskuuta 2010 kello 23.16 (EEST)

Tuo on varmaankin paras tapa. Eli alkuperäiseen kysymykseen johtopäätöksenä: isännimeä tai sen lyhennettä ei käytetä artikkelin nimessä, vaan muoto olisi etunimi sukunimi (ammatti, syntymävuosi). Jos tuokaan ei riitä jossain harvinaisessa tapauksessa, niin sitten täsmenteeseen jotakin yksilöivää vielä lisää. Isännimi tulee artikkelin johdantoon kokonaisena. Ulrika kysyi vielä, pitäisikö aiheesta tehdä johonkin pykälä, ja kysyisin vielä samaa. --WikiCraft 5. syyskuuta 2010 kello 12.47 (EEST)

Suomen kunnat

Hei kuulkaa. Voisiko Suomen kunnat mallineeseen lisätä kunnan "statuksen", johon voisi merkitä vaikkapa kriisikunta, elinvoimainen maakuntakeskus, taantuva maaseutukunta tai jotain sellaista. Erityisesti kriisikunta pitäisi merkitä jotenkin fiksusti.--Zindox 5. syyskuuta 2010 kello 11.43 (EEST)

Löydätkö jostain lähteen, jossa on kuntien yksiselitteinen luokittelu mainittuihin kategorioihin? Itse kallistuisin kuitenkin melkein siihen, että mallineessa olisi vain hallinnolliseen statukseen ja tilastoihin liittyviä "virallisia" faktoja. Nämähän taas ovat kuitenkin enemmän tai vähemmän tilapäisiä aluepoliittisia luokitteluja, joissa itse luokittelun perusteetkin voivat muuttua nopeastikin, eivät siis "pysyviä" virallisia faktoja, ja siksi mallinetta joutuisi muuttelemaan ehkä useastikin. Sen sijaan ei ole mitään estettä mainita näitä luokitteluja kunkin kunta-artikkelin tekstissä eikä myöskään estettä tehdä kustakin luokittelusta artikkelia, jossa on lueteltu kyseiseen luokitteluun kuuluvat kunnat ja samalla selostettu, mikä ja mitä varten tehty ja missä lähteissä esitettävä luokitus on kyseessä.--Urjanhai 5. syyskuuta 2010 kello 12.12 (EEST)

Voisiko mallineessa olla vakiona tuo asia otsikkona ja sen jäljessä linkki johonkin Kuntaliiton tms. luotettavan tahon sivulle, josta kyseistä tietoa löytyy? En tiedä, onko sellaista sivua olemassa, mutta jos on, niin linkki sinne hoitaisi kyseisen tiedon esiintuomisen eikä edellyttäisi kuntakohtaista päivittämistä jatkuvasti. --WikiCraft 5. syyskuuta 2010 kello 12.34 (EEST)

Luulen kuitenkin, että nuo luokittelut eivät ole niin virallisia ja pysyviä (vaan myös itse luokituisten voimassaolo voi muuttua koska tahansa), että ne sopisivat mallineeseen, vaikka niiden esittäminen tekstissä ja omissakin artikkeleissaan on ilman muuta kannatettavaa. Nehän eivät (kaiketikaan?) ole hallinnollisia statuksia, vaan (asiaa tarkistamatta) ilmeisestikin (?) jonkin aluepoliittisen toimijan lausumia. Eli tieto siis olisi, jos olen oikein ymmärtänyt, hyvin mielenkiintoinen ja valaiseva joka kunnan yhteydessä, mutta ongelmaksi nousisi, mitä kaikkia aluepoliittisia tai aluepoliittisen tutkimuksen tuottamia hyödyllisiä ja selventäviä luokituksia tulisi lisätä mallineeseen, ja tämä rajankäynti taas vaikuttaisi hyvin vaikealta. Siksi parempi voisi olla esittää tiedot tekstissä ja kirjoittaa luokituksista artikkelit. Toinen vastaava luokitushan on esimerkiksi maaseututkijoiden tekemä kuntien jaottelu sen tapaisiin luokkiin kuin (ulkomuistista siteerattuna) "kaupunkien läheinen maaseutu", "ydinmaaseutu", "syrjäinen maaseutu". Mutta kun tällaisia tyypittelyjä voi olla monia, niin olisi epätasapainoista laittaa niistä vain jokin mallineeseen, vaikka itse tieto ilman muuta olisikin hyvä olla kunkin kunnan artikkelissa.--Urjanhai 5. syyskuuta 2010 kello 12.49 (EEST)

Ehdotan: jos alkuperäinen kysyjä Zindox hakisi netistä, löytyykö kyseiselle tietoudelle jokin lähde, niin olisi helpompi tarkastella tiedon merkittävyyttä, yksiselitteisyyttä jne. ja sen myötä, lisätäänkö se mallineeseen tai jotenkin muutoin artikkeleihin. Vilkaisin mainitsemani Kuntaliiton sivuja pikaisesti, mutten heti löytänyt tietoa, enkä toisaalta ollut varma, osasinko hakea juuri Zindoxin tarkoittamaa asiaa. --WikiCraft 5. syyskuuta 2010 kello 13.14 (EEST)

Luultavasti luokittelu on löydettävissä jostain muualta kuin kuntaliiton sivuilta, mutta en ehdi nyt googlata. Suhtaudun kuitenkin edelleen tiedon lisäämiseen mallineeseen epäillen, artikkelin tekstissä ja omissa artikkeleissaan /luetteloissaan tieto sen sijaan on ilman muuta mielenkiintoinen ja hyödyllinen.--Urjanhai 5. syyskuuta 2010 kello 17.00 (EEST)

Olen hyvin pitkälle samaa mieltä kahden edellisen kanssa. Tällä hetkellä kunta-mallineeen sisältö on hyvin pitkälle joko lähteistettyä tai riidatonta, mutta olen kuullut ainoastaan kriisikunnan olevan virallisesti määritellyn valtiovarainministeriön toimesta. Olisiko meillä jokin erityinen syy nostaa tämä tieto mallineeseen pelkän artikkelimaininnan sijaan? Pidän sitä kuitenkin hieman erityyppisenä tietona kuin mitä meillä siellä nyt on. --Care 5. syyskuuta 2010 kello 20.08 (EEST)