Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Arkisto 123

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Käyttäjien seuraaminen ja jokaisen muutoksen häiriköiminen

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Koko tässä käyty keskustelu on siirretty asiasta avattuun kommenttipyyntöön sivulle Kommenttipyyntö Huge Efnerin häirinnästä. Asian jatkokeskustelu ja käsittely siirtyy sinne eikä tähän osioon enää pidä kirjoittaa mitään tekstiä tästä asiasta. --Pxos (keskustelu) 9. helmikuuta 2015 kello 19.36 (EET)

Taas on painotukset kohdillaan

Samaista keskustelua on käyty Alivaltiosihteerin osalta. Haeskelin pillerinpyörittäjää, jolloin oletussivuksi tuli Katariina Sourin kirja. Lievästi mielenkiintoista. Olisikohan syytä harkita käytäntöä, jossa päällekkäiset hakusanat johtaisivat suoraan täsmennyssivulle? -- Quill (keskustelu) 7. helmikuuta 2015 kello 12.19 (EET)

Liittyisiköhän siihen ettei artikkelia lajista Pillerinpyörittäjä (hyönteinen) ollut vielä olemassa ? Aloitan tyngän edes. --Tappinen (keskustelu) 7. helmikuuta 2015 kello 12.31 (EET)

Tämäkin on toki mahdollista - tosin tuo täsmennyssivu on tehty aiemmin.Quill (keskustelu) 7. helmikuuta 2015 kello 12.40 (EET)

Ei Wikipedia ole täydellinen. Eikä se ole täydellinen viiden vuoden päästäkään, vaikka olisi minkälainen viisivuotissuunnitelma. Muokkaa Quill rohkeasti ja oikaise linkkejä ja aloita uusia artikkeleita puuttuvista aiheista. --Hartz (keskustelu) 7. helmikuuta 2015 kello 12.34 (EET)

Kyllähän minä muokkailenkin kutakuinkin aina, kun siihen jossain artikkelissa näen siihen syytä, mutta tuota sivujen järjestelyä ja linkittämistä en ole vielä tullut opetelleeksi.Quill (keskustelu) 7. helmikuuta 2015 kello 12.40 (EET)

Suomen pääministerien perheenjäsenten merkittävyyskynnys

Täällä on artikkeleita Suomen presidenttien puolisoista ja lapsista. Voisiko tehdä artikkeleita myös pääministerien perheenjäsenistä, pääministerillä kun nykyisin on paljon enemmän valtaa kuin presidentillä. Jaalei (keskustelu) 8. helmikuuta 2015 kello 14.52 (EET)

Vai ovatko kaikki presidenttien lapset sittenkään wikimerkittäviä? Jaalei (keskustelu) 8. helmikuuta 2015 kello 14.54 (EET)

Kukaan ei ole merkittävä ainoastaan sukulaisuussuhteen perusteella. Sukulaisuussuhde voi kuitenkin tuoda julkisuutta, joka puolestaan voi tehdä merkittäväksi. --Otrfan (keskustelu) 8. helmikuuta 2015 kello 15.51 (EET)

Ei kai tästä sovita käytännöissä vaan tämä ratkaistaan kai artikkeli kerrallaan tapauskohtaisesti ja sitä kautta muodostuvissa suuntaviivoissa.--Urjanhai (keskustelu) 8. helmikuuta 2015 kello 15.59 (EET)

Tämä artikkeli malline

Onko kiellettyä käyttää tämä artikkeli mallinetta, kun Liro on lintu ja myös yhden henkilön sukunimi? Jos jonkun mielestä on kiellettyä, haluaisin sen säännön ynnä perustelun mitä haittaa sitä on. Täsmennyssivua ei tietääkseni saa eikä mielestäni kannatakaan tehdä tuossa tilanteessa, kun on helppo neuvoa lukija lintusivulta ihmistä käsittelevälle sivulle. --PekkkaN (keskustelu) 8. helmikuuta 2015 kello 16.48 (EET)

Voisiko joku selittää, että miksi täsmennyssivua ei saisi tehdä? Merkityksiä löytyy ties miten monta. En ymmärrä. --Otrfan (keskustelu) 8. helmikuuta 2015 kello 16.49 (EET)

"Joku" kysyy niitä muita merkityksiä. Riitelyn sijasta olisit sinäkin voinut ottaa yhteyttä minun sivulleni. Olisit voinut tehdä sen täsmennyssivunkin, jos kerran tiedät niitä merkityksiä. En oikein ymmärrä tätä tilannetta. Yritän kehittää Wikipediaa, mutta Savirille ja sinulle se ei käy. --PekkkaN (keskustelu) 8. helmikuuta 2015 kello 16.52 (EET)

Joku toinen kertoi jo muutaman Savirin keskustelusivulla. Mainitaan nyt vielä yksi lisää: nl:Lippmann, Rosenthal & Co. (Sarphatistraat) elikkä Liro. --Otrfan (keskustelu) 8. helmikuuta 2015 kello 16.55 (EET)

Tehkää se täsmennyssivu sitten. En koske Liroon enää pitkällä tikullakaan, jos keskustelukulttuuri on tällainen eli sitä ei ole. --PekkkaN (keskustelu) 8. helmikuuta 2015 kello 16.58 (EET)

Ei koske vähään aikaan kukaan muukaan, kun sivu jouduttiin suojaamaan. --Otrfan (keskustelu) 8. helmikuuta 2015 kello 16.59 (EET)

Tämä artikkeli -mallinetta käytetään samannimisten artikkelien erottamiseen niin että kun käyttäjä tulee väärään artikkeliin, hän pääsee hakemaansa samannimisestä aiheesta tehtyyn mutta tarkenteelliseen artikkeliin siitä linkistä. Se on tarpeellinen, sillä ilman sitä niitä artikkeleja on vaivalloista löytää. Minun mielestäni mallineen käyttäminen kuviteltujen huonomuististen käyttäjien avuksi silloin kun he eivät myöskään osaa käyttää hakutoimintoa, on huono ajatus. Artikkelin aloittaminen kertomalla että jonkun nimessä on sama sana kuin tämän artikkelin aihe, on lukijan ajan tuhlausta. Tässä ei ole kyse vain Lirosta, vaan sinähän olet tehnyt tuollaisia täsmennyslinkityksiä aiemminkin. Mutta tietysti asiasta voi keskustella, ja jos enemmistö haluaa että tuollaisia linkityksiä aletaan tehdä ja TA-malline alkaa toimia hakutoiminnon manuaalisena korvikkeena, sellaisia linkityksiä voi tehdä varmaan tuhansiin artikkeleihin. Kunnollinen ohjeistus tästä asiasta taitaa puuttua, joten samalla voitaisiin saada sellainenkin aikaiseksi. --Savir (keskustelu) 8. helmikuuta 2015 kello 17.06 (EET)

Minun ehdotukseni TA-mallineen käytölle: "Tämä artikkeli -täsmennystä käytetään, jos artikkelin nimessä ei ole tarkennetta ja on olemassa täsmennyssivu tai korkeintaan kaksi muuta samannimisestä aiheesta tehtyä artikkelia, jotka on nimetty eri tavalla." --Savir (keskustelu) 8. helmikuuta 2015 kello 17.15 (EET)

Mun mielestä {{tämä artikkeli}}-mallinetta käytetään siten, että jos meillä useampia samannimisiä artikkeleita niin niissä kaikissa on tämä artikkeli -malline jotka ohjaavat vaihtoehtoisiin artikkeleihin. Kahden artikkelin tapauksessa kummassakin artikkelissa on siis tämä artikkeli -malline. Jos samannimisiä artikkeleita on niin monta, että niistä on tehty täsmennyssivu niin silloin tämä artikkeli -malline ohjaa täsmennyssivulle. --Zache (keskustelu) 8. helmikuuta 2015 kello 18.21 (EET)

Minä taas en näe syytä laittaa TA-mallinetta tarkenteellisiin artikkeleihin, eikä sellaisia esimerkkejä ohjesivuilla taida ollakaan. Jos joku esimerkiksi kirjoittaa hakukenttään Erkki Korhonen (pianisti) tai päätyy siihen artikkeliin linkin kautta, ellei linkitys ollut väärä tai harhauttava, hänen voi olettaa etsineen juuri pianisti Erkki Korhosta, eikä hän ole kiinnostunut muista samannimisistä. --Savir (keskustelu) 8. helmikuuta 2015 kello 19.19 (EET)

Oma näkemykseni vastaa Zachen näkemystä. TA-mallinetta siis käytetään nykyään vähän liian säästeliäästi. Siitä kun on iso apua lukijalle navigoinnissa. Tässä nimeomaisessa tapauksessa (liro) en näe TA-mallineen käyttöä tarpeellisena. Gopase+f (keskustelu) 8. helmikuuta 2015 kello 19.25 (EET)

Olisin kiinnostunut konkreettisesta esimerkistä sellaisesta realistisesta tilanteesta, jossa tähän Erkki Korhonen (pianisti) -artikkeliin tulija hyötyy siitä TA-mallineesta, jonka sinä siihen palautit. Jos mallinetta halutaan käyttää siinä tilanteessa, ohjeissakin täytyisi perustella jotenkin. --Savir (keskustelu) 8. helmikuuta 2015 kello 19.29 (EET)

No kosketusnäytöllä on mukavampi kikata linkki kuin kirjoittaa nimi. Lisäksi TA-malline on indikaattori siitä, että Wikipediassa on tietoa muistakin samannimisistä. --Zache (keskustelu) 8. helmikuuta 2015 kello 19.44 (EET)

Siispä artikkeliin Erkki Korhonen (pianisti) on hyvä panna TA-riville myös linkit Urho Kekkonen ja Paattisten kirkko. Jos nimittäin lukija haluaa seuraavaksi lukea vaikka Kekkosesta tai Paattisten kirkosta, niin no kosketusnäytöllä on mukavampi kikata linkki kuin kirjoittaa nimi. --Jmk (keskustelu) 8. helmikuuta 2015 kello 19.54 (EET)

Minä ehdotan mainitsemiesi linkkien sijaan linkeiksi: Insuliiniresistenssi ja Paavali Halonen. Ne ovat oikeat linkit tässä tapauksessa. Nuo mainitsemasi linkit ovat vääriä. Gopase+f (keskustelu) 8. helmikuuta 2015 kello 20.00 (EET)

Sarkasmia ei pitäisi käyttää näin aikaisessa vaiheessa keskustelua. --Savir (keskustelu) 8. helmikuuta 2015 kello 20.03 (EET)

Jos halutaan tehdä jotain rakentavaa, ni joku vois etsiä sen edeltävän kahvihuonekeskustelun ja linkata siihen (ja tarvittaessa myös sitä edelliseen). Gopase+f (keskustelu) 8. helmikuuta 2015 kello 20.09 (EET)

Tämä keskustelu on käyty niin monesti (ja epäilemättä käydään tulevaisuudessakin), etten edes esitä kantaani. --Otrfan (keskustelu) 8. helmikuuta 2015 kello 19.46 (EET)

Vertailun vuoksi (ei normatiivisuuden vuoksi) en-wiki on samalla kannalla kuin minä. "In many cases it is preferable not to have a hatnote when the name of the article is not ambiguous." ja "When two articles share the same title, except that one is disambiguated and the other not, the undisambiguated article should include a hatnote with a link to the other article." ja " If X is a disambiguation page and the article is at X (letter), then X (letter) generally needs no hatnote." --Savir (keskustelu) 8. helmikuuta 2015 kello 19.49 (EET)

Olisko tämä edeltävä kahvihuonekeskustelu aiheesta Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Arkisto 43#Tämä artikkeli? Gopase+f (keskustelu) 8. helmikuuta 2015 kello 20.18 (EET)

Kiitos, luin tuon keskustelun nopeasti läpi, ja olen yhä sitä mieltä että enkkuwikin käytäntö on loogisempi, kevyempi ja parempi kuin TA:n laajempi käyttö. --Savir (keskustelu) 8. helmikuuta 2015 kello 20.26 (EET)

Tuo on kai laajin keskustelu, mutta tämä lienee viimeisin:[1]. Muitakin löytyy. Poistelihan joku noita mallineita botillakin. --Otrfan (keskustelu) 8. helmikuuta 2015 kello 20.33 (EET)

Tuossa Laxilla on hyviä pointteja ja kysymyksiä. --Savir (keskustelu) 8. helmikuuta 2015 kello 20.50 (EET)

Alkuperäiseen kysymykseen ei näy vastauksia vielä eli jos on artikkeli xx ja henkilö jonka nimi on Sergei xx (eikä muita), niin voiko artikkeliin xx laittaa laittaa TA-mallineen jossa lukee että Tämä artikkeli käsittelee lintua xx. Se on myös Sergei xx:n sukunimi. Minun vastaukseni on että voi. En ainakaan heti keksi mitään järkevää syytä, miksei voisi. --KpaIsh (keskustelu) 8. helmikuuta 2015 kello 20.20 (EET)

Näkyyhän. Jätetään kesksutelun avaajan näkemys pois tarkastelusta. Kolme selvää suoraa kannanottoa ja kaksi epäsuoraa kannanottoa. Ainoa keskustelija, joka on jättänyt varsinaisen asian kommentoimatta on Jmk. Gopase+f (keskustelu) 8. helmikuuta 2015 kello 20.35 (EET)

Keskustelussa kommentoidaan TA-mallineen muita käyttöjä mutta ei tuota alkuperäistä jossa se mihin viittaus ohjaa on yksi sukunimellinen henkilöartikkeli, ja minusta silloin voi käyttää TA.ta. --KpaIsh (keskustelu) 8. helmikuuta 2015 kello 21.01 (EET)

Alkuperäinen kysymys: Ei voi, koska ei tarvita TA-mallinetta. Mistä ihmeestä wikipedisti yleensä voi tietää, mitä artikkelia Liro-artikkeliin eksynyt huonomuistinen oikein hakee. Eli edetäään kuten ennenkin, jos on kaksi samannimistä artikkelia, niin tarkenteettomaan artikkeliin TA-malline, joka viittaa tarkenteelliseen artikkeliin. Eikä muuta. -Htm (keskustelu) 8. helmikuuta 2015 kello 21.27 (EET)

Henkilöä jonka sukunimi on Liro. Jos olisi kaksi Liro-nimistä henkilöä (tai mitä tahansa muuta) ja tuo lintu niin silloin tehtäisiin täsmennyssivu Liro. Eikö niin? Mutta jos ei ole, niin täsmennyssivua ei tehdä (käytännön mukaan ei saa tehdä) vaan tehdään lintu-lirosta viittaus siihen ainoaan Liro-nimiseen henkilöön. Minusta tämä on ihan yksinkertainen ja selvä juttu. Vai jääkö mulla joku pointti nyt tajuamatta? --KpaIsh (keskustelu) 8. helmikuuta 2015 kello 21.39 (EET)

Näin menisi nykykäytännön mukaan. Joskus käytetään TA-mallinetta, kun on kolme saman nimistä artikkelia, neljästä sitten jo täsmennyssivu (joko niin että täsmennyssivu ilman tarkennetta ja kaikki muut tarkenteella tai yleisin merkitys tarkenteettomana ja muihin viittaus TA-mallineella: "Tämä artikkeli kertoo linnusta, sanan muita merkityksiä katso Liro (täsmennyssivu). --Htm (keskustelu) 8. helmikuuta 2015 kello 22.20 (EET)

Ei ole tarpeen tehdä täsmennyssivua, jos täällä on vain yksi asia nimeltä Liro, vaikka sen lisäksi olisi ihmisiä joiden joku nimistä olisi Liro. Täsmennyssivu on tarpeen kun on monta samannimistä asiaa. Liro ja Johan Liro ovat eri nimisiä asioita. Sukunimen mukaisia listasivuja voi tietysti halutessaan tehdä vaikka punalinkeistä, ja tapana on ollut yhdistää ne listat täsmennyssivuiksi. --Savir (keskustelu) 8. helmikuuta 2015 kello 22.27 (EET)

Näinhän se menee, nyt on vain yksi Liro-artikkeli ja yksi Johan Liro -artikkeli. Niillä ei ole samaa nimeä. --Htm (keskustelu) 9. helmikuuta 2015 kello 04.57 (EET)

Ei tarvitse olla artikkelia, jotta voisi olla mainittuna täsmennyssivulla. Kyllä merkittäviä Liroja ja liroja riittää. --Otrfan (keskustelu) 9. helmikuuta 2015 kello 05.04 (EET)

Lirot Wikipediaan. Totta kai voi tehdä täsmennyssivun, joka on pullollaan liropunalinkkejä. Sitten pääsee aloittamaan väännön siitä, onko jokin liroista tai Liroista selvästi muita tunnetumpi ja tehdäänko täsmennyssivu Liro vai Liro (täsmennyssivu).--Htm (keskustelu) 9. helmikuuta 2015 kello 05.44 (EET)

Odottavat muutokset -linkki

Pohdin merkittyjen versioiden keskustelusivulla vasemman reunan osallistuminen valikossa olevan odottavat muutokset linkin muuttamista siten, että linkki tarjoaisi vakiona seulottavaksi kaikkien artikkeleiden sijaan sellaisia artikkeliaiheita joista suurin osa on kuullut entuudestaan ja pitää tärkeänä. Loput artikkeleista olisivat sellaisia, että ne päätyisivät pääosin seulotuksi tarkkailulistojen kautta tai sitten vasemman reunan valikon kautta siten, että seuloja on itse valinnut artikkelin aihepiirin näkyville. Uudessa versiossa seuloja voisi myös halutessaan piilottaa odottavat muutokset -linkin. Päämäärä tässä olisi saada seulonta jakaantumaan tasaisemmin eri käyttäjien kesken ja se, että kun artikkeli päätyy seulotuksi tarkkailulistan kautta niin on todennäköisempää, että seuloja on kiinnostunut aiheesta ja tietää entuudestaan siitä jo jotain. Lisäksi voidaan sellaisten artikkeleiden kohdalla seulontatahtia hidastaa jotka tällä hetkellä tulevat seulotuksi useita kertoja päivässä joka laskisi tarvittavien arviointikertojen määrää oleellisesti.

Tätä muutosta varten lisäsin proof-of-concept tyyppisesti pienoisohjelmiin valikon "Odottavat muutokset -testi". Valikossa oleva "Uusi versio vasemman reunan odottavat muutokset linkistä." -pienoisohjelma sisältää itse ohjelmakoodin ja kokeiltaessa se pitää valita käyttöön. Sen alla olevat "Osallistuminen-valikossa.. " -pienoisohjelmat säätävät sitä mitä linkkejä näytetään ja helpoiten pienoisohjelman toimintaa saa testattua siten, että valitsee valikon allaolevat pienoisohjelmat kaikki käyttöön ja sitten ottaa pois ne joita ei tarvitse.

Seuraava vaihe tässä on se, että ajattelin tehdä piilotetun luokan johon olisi luokiteltu ne artikkelit joita vakiona tarjottaisiin seulottavaksi. Luokan sisältö koostuisi aluksi suositelluista artikkeleista, suositelluista luetteloista, hyvistä artikkeleista ja lupaavista artikkeleista joihin luokitus tulisi mallineiden kautta. Lisäksi luokkaan luokiteltaisiin botilla 10000 keskeistä artikkelia ja Artikkelit joilla on runsaasti kielilinkkejä ja lukijoita.( 1, 2, 3, 4 ). Suoran luokituksen etu on siinä, että silloin artikkeleita on kenen tahansa helppo lisätä ja poistaa luokasta tarpeen vaatiessa.

Koska odottavat muutokset tukee käytännössä ainoastaan luokkia suodattimina, niin jos halutaan valita temaattisesti odottavia muutoksia valittavien artikkelien tulisi olla jossain luokassa. Tämä voisi tapahtua esimerkiksi siten, että jonkin aihealueen artikkelit olisivat luokiteltuna tynkä ja tietolaatikkomallineiden kautta johonkin piilotettuun luokkaan. Esimerkiksi urheiluun liittyvät artikkelit ovat kattavasti luokiteltu tietolaatikoin, että tynkämallinein joten se voisi olla hyvä kohde kokeilla temaattisen luokan tekemistä suodattimeksi.

Eli tälläisiä pohdintoja seulonnan osalta tällä kertaa. --Zache (keskustelu) 30. tammikuuta 2015 kello 23.47 (EET)

Tällä hetkellähän linkit näyttävät vain artikkelinimiavaruuden muutokset. Siispä ehdotankin linkkeihin lisättäväksi linkin, joka näyttää odottavat mallinemuutokset. --Geohakkeri (keskustelu) 31. tammikuuta 2015 kello 10.17 (EET)

Lisäsin tuonne nyt tiedostot, mallineet ja moduulit valittavaksi. Toinen huomio tähän liittyen, niin Näytä Osallistuminen-valikossa ylläolevat linkit vaikka odottavia muutoksia ei olisikaan. (debug) valinta ei toimi luotettavasti jos käytössä on paljon valintoja. Itselläni kun kaikki valittuna, niin satunnaisia sellaisia linkkejä näkymättä joissa ei ole yhtään odottavaa muutosta. Tuo ei haittaa käyttöä ja tiedän korjauksen, mutta kerroin asiasta tässä ettei tarvitse ihmetellä. --Zache (keskustelu) 31. tammikuuta 2015 kello 10.50 (EET)

Kuinka pitkä viive siinä on, ennen kuin laadukkaaksi merkittyyn artikkeliin tehty tarkistamaton muutos näkyy vasemmalla luvun kasvuna? Ainakaan muutamassa minuutissa ne eivät sitä lukua kasvata. --Savir (keskustelu) 1. helmikuuta 2015 kello 19.13 (EET)

Silloin jos linkki ei ole näkyvissä eli edellinen vastaus on palauttanut ettei yhtään odottavaa muutosta ole odottamassa niin siinä on kahden tunnin viive ennen kuin tarkistetaan uudestaan. Jos linkki on näkyvissä niin "yli 10h odottavat muutokset" -linkkiä lukuunottamatta koodissa ei ole viivettä vaan kaikki mitä API palauttaa näytetään. Wikimedian päässä API-kutsuissakin on jokin cachetus eli jos teet peräkkäin kaksi identtistä kyselyä niin jälkimmäisen vastaus tulee välimuistista, mutta tässä viive tuntuisi olevat odottavien muutosten kannalta merkityksetön. --Zache (keskustelu) 1. helmikuuta 2015 kello 20.39 (EET)

Normaalitilannehan varmaan on se, että ainakin jos kategoriat näkyvät yksittäisinä linkkeinä, useimmat kategoriat ovat yleensä tyhjiä, kuten nytkin laatukategoriat. Silloin kahden tunnin viive vaikuttaa pitkältä. Onko tarkoitus että kaikki itse seuraamat kategoriat tulevat näkymään erikseen vai voisiko ne yhdistää? --Savir (keskustelu) 1. helmikuuta 2015 kello 21.27 (EET)

Tuo kahden tunnin viive on pituutensa puolesta hatusta heitetty, mutta sen verran pohdintaa viiveestä. Mitä lyhyempi se viive on sitä todennäköisemmin käy niin, että muokkaaja tekee muokkauksen ja seuloja hyväksyy sen, muokkaaja tekee toisen muokkauksen ja seuloja hyväksyy sen ja muokkaaja tekee kolmannen muokkauksen ja seuloja hyväksyy sen jne... Silloin jos ilmoitus tapahtuneesta muokkauksesta olisi niin nopea, että se olisi käytännössä välitön niin se rupeaa aiheuttamaan päälekkäisiä muokkauksia, koska se ohjaisi muokkaajia muokkaamaan samoja artikkeleita samaan aikaan. Viiveen idea on siis antaa mahdollisuus muokkaajalle tehdä muokkauksensa loppuun ennen kuin sitä yritetään arvioida, koska se vähentää tarvittavia sivujen arviointikertoja ja myös siksi, ettei mediawiki hanskaa päälekkäisiä muokkauksia mitenkään fiksusti. Lisäksi yksi huomioitava asia on se, että vaikka mitään ei näytettäisikään niin odottavien muutosten tarkistaminen hidastaa aina sivun latautumista eikä sitä ole tarpeen tehdä jos siellä todennäköisesti ei ole mitään.

Kategorioiden yhdistämisestä, niin pääasiallisena rajoituksena on se mitä Toiminnot:Odottavat muutokset -sivulla pystyy tekemään eli jos et pysty tekemään jotain siellä käyttöliittymän kautta niin sitä ei pysty toteuttamaan. Tuon toiminnot:odottavat muutokset -sivun aiheuttamia rajoituksia pystyisi kiertämään tekemällä Wikipedian ulkopuolisen kilkkeen esimerkiksi ToolLabsiin joka hakee haluttuja asioita, mutta ainakin tällä hetkellä pyrin toteuttamaan ensisijaisesti sellaisia asioita joita pystyy tekemään suoraan Mediawiki API:n avulla. --Zache (keskustelu) 2. helmikuuta 2015 kello 07.30 (EET)

Lisäsin valintamahdollisuuksiin kohdan Näytä Osallistuminen-valikossa arviointia odottavat musiikista kertovat muutokset. jolla saa näkyville Musiikkiin_liittyvät_artikkelit -luokan odottavat muutokset. Luokitus on tehty siten, että tiettyjen tieto- ja navigointilaatikkojen ja tynkämallineiden kautta on annaettu tuo luokitus ja luokka pitää sisällään arviolta 80% musiikkiartikkeleista. Mikäli joku bändi, muusikko tai levy -artikkeli puuttuu luokasta, niin helpoin tapa lisätä on lisätä tietolaatikko. --Zache (keskustelu) 2. helmikuuta 2015 kello 08.24 (EET)

Ilmoitusluontoisena asiana, että ajattelin tehdä seuraavaksi tuon keskeisiä artikkeleita sisällän pitävän luokan ja mietin mille nimelle sen tekisin. Luokka:keskeiset artikkelit, Luokka:Tärkeät artikkelit, Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit jne. Jos en keksi parempaa nimeä, niin pistän luokan nimelle seulonnan keskeiset artikkelit. --Zache (keskustelu) 2. helmikuuta 2015 kello 08.43 (EET)

Otitko huomioon, että tuolla 10 000 keskeisen artikkelin sivulla on satoja ohjaussivulinkkejä? --Savir (keskustelu) 3. helmikuuta 2015 kello 10.08 (EET)

En. Ajoin ihan suoraan pywikibotin lisää luokka niille sivuille jotka ovat linkitettyjä sivulta X. Lopputuloksen perusteella se ei ole lisännyt luokituksia UO-sivuille JA se on lisännyt luokituksen linkitettyihin täsmennyssivuihin. --Zache (keskustelu) 3. helmikuuta 2015 kello 10.18 (EET) 

Luokkaan eivät siis ole päässeet uudelleenohjaussivut eivätkä varsinaiset artikkelisivut, jotka ovat niiden ohjausten takana. Esimerkiksi Anteeksianto > Anteeksipyyntö eivät ole kumpikaan päässeet luokkaan. Olisiko tarpeen suoristaa noiden listasivujen linkit? Siihenkin voisi kai kirjoittaa skriptin. --Savir (keskustelu) 3. helmikuuta 2015 kello 10.22 (EET)

UO:t tuskin on ongelma, mutta täsmennyssivuihin osoittavat linkit voisi korjata noin tulevaisuutta ajatellen. lista --Zache (keskustelu) 3. helmikuuta 2015 kello 10.26 (EET)

Ja sellainen kommentti tähän, että UO:t on nyt mukana. --Zache (keskustelu) 5. helmikuuta 2015 kello 12.07 (EET)

Sen verran päivitystä, että muutin pienoisohjelman käyttämään keksien sijaan HTML5 LocalStorage:a sen muistamiseen milloin linkki näyttää ja samalla tein sellaisen periaatepäätöksen, että selaimilla jotka eivät tätä tue niin linkkiä ei yritetä näyttää. Tämä siksi, että käytännössä kaikki modernit selaimet tuota tukevat ja vanhoilla tulee vastaan muitakin ongelmia. Lisäksi lisäsin seuraavat kategoriat valittavaksi:

• keskeiset artikkelit (kategoriassa on nyt seuraavilla sivuilta linkitetyt sivut 1, 2, 3, 4. Luokan kokoa on tarkoitus kasvattaa, mutta mennään ensin tällä.
• Jalkapalloon liittyvät artikkelit
• Kirjallisuuteen liittyvät artikkelit

Lisäksi tein pienoisohjelmiin valinnan Näytä vasemmassa reunassa "Kaipaa huomiota" -linkki jos odottavissa muutoksissa on "seulottavat" merkinnällä merkittyjä muutoksia. joka näyttää listassa lihavoidun punaisen linkin mikäli odottavissa muutoksissa on väärinkäyttösuodattimeen 98 osuneita muutoksia. Suodattimen idea on se, että sillä voi osua todennäköiseen ilmiselvään sotkemiseen ilman että tarvitsee huolehtia virheellisistä positiivisista, koska suodatin ei tee mitään muuta kuin tagittaa sen ja varsinainen toimenpide tehdään sille käsin.

Todo listalla on seuraavaksi jonkun projektisivun väsääminen uusille odottaville muutoksille ja uusien suodatuskategorioiden luominen. Ilmiselvimmät kategoriat ovat elokuvat, videopelit, jääkiekko ja muu urheilu, koska ne ovat aika hyvin organisoituja kokonaisuuksia tällä hetkellä. (muutkin saa toteuttaa) --Zache (keskustelu) 5. helmikuuta 2015 kello 12.07 (EET) --Zache (keskustelu) 5. helmikuuta 2015 kello 12.07 (EET)

Nykyisten kategorioiden ulkopuolelle katveeseen jää nähdäkseni moni sellainen tärkeä artikkeli, joka kertoo jostain uudesta ja tärkeästä asiasta. Esimerkiksi Isis (järjestö) ei ollut olemassakaan ennen kuin kesällä 2014, mutta siitä tuli heti hyvin paljon luettu ja muokattu. Olen ymmärtänyt, että "luetut" viittaa edellisen kalenterivuoden aikana luettuihin? Ehdotan että luodaan myös sellainen kategoria, johon käyttäjät voivat lisätä tällaisia hyvin tärkeitä artikkeleita. Se voisi olla vaikka listasivu, jossa jokaisella käyttäjällä olisi esimerkiksi 10 "paikkaa" valitsemilleen artikkeleille, ja botti kävisi poimimassa sieltä. Ne voisivat olla hyvin ajankohtaisia aiheita, itselle tärkeitä, tai muusta syystä tärkeitä. --Savir (keskustelu) 7. helmikuuta 2015 kello 20.04 (EET)

Mun puolesta tämän voi toteuttaa ihan siten, että luokka:seulonnan keskeiset artikkelit-luokkaan saa luokitella ja sieltä poistaa artikkeleita tarvittaessa. Sinänsä seulonnan kannalta sillä ei ole hirveästi väliä onko siellä ylimääräisiä artikkeleita, koska niitä tuskin tulee olemaa suuria määriä ja niitä muokataan harvakseltaan ja luokkaa voi siivoilla vaikka kerran vuodessa samalla kun muutenkin päivittää luokan sisältöä. --Zache (keskustelu) 8. helmikuuta 2015 kello 10.23 (EET)

Hmm, ajattelin lisätä Wikipedia:Merkityt versiot/Merkityt versiot lista A: Suomi-sivun artikkelit tuonne Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit -luokkaan, mutta ennen kuin ajan botilla luokitukset niin voisi olla hyvä, että poistetaan listalta ne artikkelit joita ei pidetä erityisen keskeisenä. Eli nakki olisi siis se, että poistakaa Wikipedia:Merkityt versiot/Merkityt versiot lista A: Suomi -sivulta ne artikkelit jotka eivät teistä kuulu keskeiset artikkelit seulontalistalle. --Zache (keskustelu) 9. helmikuuta 2015 kello 15.59 (EET)

Lisäsin valittaviin kategorioihin Jääkiekon ja tein Odottavat muutokset -wikiprojektin ja wikipedia:Dashboard josta näkee kokonaiskuvan seulonnan tilanteesta kategorioittain. --Zache (keskustelu) 11. helmikuuta 2015 kello 08.50 (EET)

Muutin odottavat muutokset -linkin osoittamaan vain keskeiset artikkelit -muutoksiin. Mietin tässä samalla, että olisikon parempi, että linkki osoittaisin wikipedia:Dashboard-tyyppiseen sivuun, muta en saanut tehtyä riittävä hyvää ratkaisua joten käytin nyt tuota vanhaa odotavat muutokset -listaa. --Zache (keskustelu) 16. helmikuuta 2015 kello 22.24 (EET)

Se näkyy nyt kaikille käyttäjille eikä vain seulojille. --Pxos (keskustelu) 16. helmikuuta 2015 kello 22.39 (EET)

Hups. Muutin tuota nyt siten, että noita voivat ainoastaan seulojat valita käyttöön, niin samalla tuo katoaa muilta [2]. Ei ihan se mitä yritin saada aikaiseksi, koska ajattelin että noita voisi kaikki saada valittua, mutta kelvatkoon noin. --Zache (keskustelu) 17. helmikuuta 2015 kello 04.58 (EET)

Taistelu vai sota

Keskustelu on siirretty kielenhuoltoa käsittelevään kahvihuoneeseen. --Pxos (keskustelu) 10. helmikuuta 2015 kello 11.33 (EET)

Rokotusinfo

Onko asiallista että käyttäjä lisäilee rokotusinfon linkkejä artikkeleihin? Esim täällä. [3] J.K Nakkila (keskustelu) 10. helmikuuta 2015 kello 20.54 (EET)

15 linkkiä. –Kommentin jätti 85.76.183.164 (keskustelu)

Ei kai sitä voi kieltääkään, kunhan mainitun järjestön näkemyksillä ei ole kohtuutonta painoarvoa artikkeleissa verrattuna esimerkiksi Kansanterveyslaitoksen näkemyksiin. --Höyhens (keskustelu) 11. helmikuuta 2015 kello 11.13 (EET)

Miten tulisi suhtautua yhdistykseen jos ajatellaan sen saamaa huuhaa-palkintoa? Erilaisia näkemyksiä ja kiistanalaisia asioita voi olla, mutta jokin valtavirta/marginaali-jako on myös oltava (vrt. kreationismi). Kun omaat asiantuntemusta aiheesta, niin miten harkitset tämän? Eli miten tämä suhtautuu Aiheesta muualla -otsikon alle sopiviin linkkeihin käytäntöjen mukaan? --Urjanhai (keskustelu) 11. helmikuuta 2015 kello 11.38 (EET)

Sama käyttäjä, joka lisäsi näitä rokotusinfon linkkejä, lisäsi myös linkkiä Alex Jonesin infowars.comiin. Kun kumosin hänen muokkauksensa, hän ei ymmärtänyt kun sanoin sen olevan "ei riittävän laadukas" lähde. --Hartz (keskustelu) 11. helmikuuta 2015 kello 11.41 (EET)

Niin, tämä on sikäli vaikea kysymys, että vaikka olen itse henkeen ja vereen rokotusten puolustaja, olen myös tietoinen, että valtaosa rokotustutkimuksesta on lääketeollisuuden suorittamaa. Näin ollen en voi väittää vastaan jos tulee joku ja sanoo että KTL ei ole puolueeton lähde, olkoonkin paras käytettävissä oleva. Mutta sekin on vain minun mielipiteeni. Minun ei pitäisi sorkkia tätä enempää, koska odotettavissa on spämmiä. --Höyhens (keskustelu) 11. helmikuuta 2015 kello 12.24 (EET)

Lääketeollisuutta kohtaan on oltava terveellä tavalla kriittinen, sillä lääketeollisuudella on rahaa ja se rahoittaa, on kyse sitten lääketutkimuksista tai jostain pienestä mikä muuten edistäisi menekkiä. Neutraali näkökulma voidaan saavuttaa vain ottamalla myös kielteiset näkökannat huomioon. Jos kielteiset näkökannat sivuutetaan kokonaan, neutraalia näkökulmaa ei käytännössä voida saavuttaa. --Hartz (keskustelu) 11. helmikuuta 2015 kello 12.28 (EET)

Tässä on monenkin asian kohdalla puhuttu tasapuolisuusharhasta: mikä tahansa taho voi ottaa sen "toisen osapuolen" paikan ilman mitään lihaksia. Ehkä on paras, että vain annamme kaikki toisillemme vapaat kädet muokata disclaimerilla että nämä ovat vessanseinäkirjoituksia, älkää luottako näihin, emme me luota itsekään. Pahahan minunkaan olisi ottaa täällä oman ammattikuntani ääntä (vaikka se kai onkin äänetön ammattikunta: "X-tiede on sitä mitä X-tieteilijät tekevät"). --Urjanhai (keskustelu) 11. helmikuuta 2015 kello 13.20 (EET)

Tai jos joku uskaltaa esittää näkemyksiä ja argumentteja, niin siitä vaan, antaa palaa.--Urjanhai (keskustelu) 11. helmikuuta 2015 kello 13.37 (EET)

Miu mau =) J.K Nakkila (keskustelu) 11. helmikuuta 2015 kello 13.49 (EET)

Nakkila ping, minäkin vastustin epäsovinnaista lääkeinfoa viimeisimmällä työpaikallani, koska koin sen oikeaksi. En kieltänyt muutakaan, joskaan se ei ollut siellä mikään ongelma. Nykyään yritän vastustaa rokotteenvastustajia eikä se kuulu Wikipediaan mitenkään. Oletko eri mieltä? Kiitos muuten hyvästä avauksesta. --Höyhens (keskustelu) 13. helmikuuta 2015 kello 04.33 (EET)

Ei kuulu imo, mutta siellä ne linkit vaan on edelleen. Eikä tän keskustelun pohjalta voi sanoa täysin varmasti voiko niitä poistaakkaan. J.K Nakkila (keskustelu) 13. helmikuuta 2015 kello 10.17 (EET)

Huuhaa-palkinto ei ole mikään asiallinen kriteeri vaan perustuu tietynlaiseen maailmankatsomukseen. Osa osuu oikeaan, osa taas on vahvasti näkemyksellisesti värittynyttä palkitsemista. --85.76.137.207 13. helmikuuta 2015 kello 07.28 (EET)

Huuhaa-palkinnon myöntää Skepsis ry, joka on maailmankatsomuksellisesti sitoutumaton järjestö. Makevonlake (keskustelu) 15. helmikuuta 2015 kello 09.22 (EET)

... sanoi Makevonlake ja röyhisti rintaansa. Entä sitten? --85.76.14.54 15. helmikuuta 2015 kello 11.03 (EET)

Sitä sitten, että se osoittaa vääräksi edellä olevan väitteen "perustuu tietynlaiseen maailmankatsomukseen". Ei voi perustua, kun kerran järjestö nimenomaisesti ei ole mihinkään maailmankatsomukseen sitoutunut. Sillä, mitä minä sanon, ei toki olekaan asian kannalta mitään merkitystä: asia ei olisi muuttunut miksikään, vaikka olisin jättänyt sanomattakin. Motiivini oli vain tuoda asia tiedoksi, kun näköjään kaikki eivät tiedä. Makevonlake (keskustelu) 15. helmikuuta 2015 kello 16.14 (EET)

Yhdistys järjestönä ei varmaan ole lausunut julki maailmankatsomusta, mutta toki sinne hakeutuu samanhenkisiä. Eikä sen jakama palkinto tietenkään ole kriteeri mihinkään suuntaan. Ei sen mainitsemista keskustelussa tietty voi kieltää, mutta se on heikko argumentti. --85.76.51.255 15. helmikuuta 2015 kello 16.34 (EET)

Rokotusinfon linkkeihin omille sivuilleen tulisi suhtautua krittiisesti. Yritin ottaa järjestön kotisivuilta selvää sellaisesta yksinkertaisesta asiasta, että paljonko järjestöllä on jäseniä vai onko tässä kyse nyt sitten vain yhdistyksen hallituksen viiden jäsenen puuhastelusta. Vastausta ei löytynyt. Nettisivut ovat aika lailla vanhentuneet varsinkin yhdistyksen toiminnan kuvauksen osalta. Yhdistys ei tuota itse mitään tietoa, vaan välittää eteenpäin sopivaksi katsomaansa infoa, siis sellaista, joka soveltuu heidän maailmankuvaansa. - Mitä tulee linkkien lisäämiseen, niin niitä voi varsin vapaasti poistaa, jos siltä tuntuu, noin niinkuin lähdekritiikkimielessä. --Htm (keskustelu) 15. helmikuuta 2015 kello 10.18 (EET)

Minä poistaisin linkit jo pelkästään lauseen: "Meillä ei ole mahdollisuuksia arvioida kaikkea mihin viittaamme ja mitä lainaamme..."[4] perusteella. Jos sivustolta jotain oleellista löytyy, niin sitten linkitys alkuperäiseen lähteeseen, jonka soveltuvuus toki erikseen arvioitava. --Otrfan (keskustelu) 15. helmikuuta 2015 kello 11.16 (EET)

Taitaa saada kannatusta kriittinen suhtautuminen tähän. On varmaan ihan oikein ettemme sälytä tästä vastuuta käyttäjä:Höyhens:lle vaan muodostamme pikemminkin yhteisönä muun muassa hänen kommennttiensa ja muiden tässä esitettyjen kommenttien perusteella asiasta näkemyksen ja toimintalinjan. Kyllä nämä kriittiset kommentit yllä ovat mielestäni yleisen elämänkokemuksen perusteella perusteltuja ja alkavat ehkä kallistua näiden linkkien moderointiin. Aina myös epäilyttää, jos joku pieni yksityinen toimija ottaa itselleen nimen tyyliin "X-info", ja monta kertaa muissa tapauksissa nämä epäilykset ovat saaneet katetta.--Urjanhai (keskustelu) 15. helmikuuta 2015 kello 16.19 (EET)

Tähän vaan etten jää rutisemaan jos ne poistetaan. Toivon vain kunnon perusteluita. --Höyhens (keskustelu) 16. helmikuuta 2015 kello 01.34 (EET)

Lähteistetyn tiedon deletointi ja linkkauspakko toiseen artikkeliin

keskustelu siirretty Keskustelu Wikipediasta:Wikiprojekti Jalkapallo#Lähteistetyn tiedon deletointi ja linkkauspakko toiseen artikkeliin Gopase+f (keskustelu) 17. helmikuuta 2015 kello 10.28 (EET)

IP-osoitteiden tietosuojarikkomus

Hei

Olen huomannut, että Wikipedian sivuilla näkyy lukuisa joukko täydellisiä IP-osoitteita. Käsittääkseni kokonaisten IP-osoitteiden näyttäminen on Suomen lainsäädännön vastaista ja IP-osoitteet ovat luokiteltu luottamukselliseksi henkilötiedoksi. Totta on, että suuri osa IP-osoitteista on dynaamisiä, mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että niitä ei saisi näyttää kokonaisina Wikipediassa. Ovatko muut tutkineet tätä asiaa? Gamo762 (keskustelu) 18. helmikuuta 2015 kello 11.35 (EET)

Wikipedia järjestelmä tosiaan näyttää tallentavan tunnuksettomien tallentajien IP-osoitteet kokonaisina näkyville käyttäjätietoihin. Tätä ei voi ilmeisesti muuttaa ilman Wikipedian toimenpiteitä? Sen lisäksi keskusteluihin tallentuu kokonainen IP-osoite. Näitä voi editoida manuaalisesti laittamalla esim. tähdet viimeisten merkkien tilalle. Jotta Wikipedian käytäntö noudattaisi lainsäädäntöä, tulisi järjestelmän tehdä automaattisesti IP-osoitteille tietty käyttäjätunnus tai vähintään maskata viimeiset merkit. Gamo762 (keskustelu) 18. helmikuuta 2015 kello 11.52 (EET)

Oho. Kuka rikkoo tässä kirjoittamassani ja mitä lakia rikkoo. Kai sulla on jotain esittämäsi todisteeksi, tämä media kun on täynnä tietoa, jonka luokittelen lähtökohtaisesti epäluotettavaksi. Saako, pitääkö ip-tunnustakin manipuloida? Miten se tehdään, ettei joku riko jotain lakia? --84.248.78.193 18. helmikuuta 2015 kello 11.58 (EET)

Moi, kun käyttäjä tallentaa muokkauksensa ilman, että hän on kirjautuneena sisälle, niin tallennalaatikon yhteydessä lukee: Muutoksesi astuvat voimaan välittömästi. Kokeile muokkaamista hiekkalaatikolla. Kun teet muokkauksen ilman käyttäjätunnusta, IP-osoitteesi tallentuu julkisesti nähtäväksi. jos asia jotakuta häiritsee, niin voi luoda tunnuksen tai olla tallentamatta muokkausta. Eli varmaankaan ole tietosuojarikos, koska asia on selvästi ilmaistu ennen kuin käyttäjä mitään tekee ja kyllähän ihmisillä on oikeus kertoa oma IP-osoitteensa jos he niin haluavat tehdä. --Zache (keskustelu) 18. helmikuuta 2015 kello 12.01 (EET)

Muokkauskentän yläpuolella varoitellaan myös: ”Et ole kirjautunut sisään. IP-osoitteesi näytetään julkisesti sivun muokkaushistoriassa. Harkitse käyttäjätunnuksen rekisteröimistä: se ei vaadi henkilökohtaisia tietoja ja tuo mukanaan lisätoimintoja. IP-osoitteellesi lähetetyt viestit näkyvät keskustelusivullasi.” –Kooma (keskustelu) 18. helmikuuta 2015 kello 12.12 (EET)

Myös Wikimedia Foundationin tietosuojakäytännössä, johon on linkki jokaisen sivun alalaidassa, mainitaan IP-osoitteiden tallentamisesta ja mahdollisesta esittämisestä useaan otteeseen. En näkisi, että tässä mitään lakia rikotaan, vaikka siinä Gamo762 olet oikeassa, että IP-osoitetta voidaan pitää henkilötietona. –Kooma (keskustelu) 18. helmikuuta 2015 kello 12.27 (EET)

Terve. Samaa IP-asiaa kummastelin kun aloin muokata kahdeksan vuotta sitten. Nähdäkseni IP-osoitteiden tallentaminen kokonaisuudessaan näkyviin muodostaa Suomen lain tarkoittaman henkilötietorekisterin. Mutta koska tallennuksen toteuttava toimija on ulkomailla ei Suomen lain voida katsoa koskevan tallentajaa. Eli Suomen lakia rikotaan, mutta ketään ei kiinnosta. Kuitenkin: jos esimerkiksi henkilö luo itselleen tietokannan joistakin Wikipedian IP-osoitteista esimerkiksi kotikoneelleen, on rekisteri todennäköisesti lain tarkoittama henkilötietorekisteri. Sitä en tiedä miten erilaisten tietokantadumppien hallussapitoon laki suhtautuu. Poikkeuksellisesti IP-osoitteella: --85.76.75.110 18. helmikuuta 2015 kello 15.01 (EET)

Ei kai pelkkä IP-osoite ilman siihen yhdistettyä henkilöä voi muodostaa mitään henkilötietorekisteriä? Meinaan, että jos nyt luettelen IP-osoitteita 1.1.1.1, 1.1.1.2, 1.1.1.3 jne., niin onko tuo nyt sitten rikos? --Otrfan (keskustelu) 18. helmikuuta 2015 kello 15.06 (EET)

Toivon, että olen väärässä, mutta olisi hyvä jos joku oikeusoppinut osaisi tätä kommentoida, koska asia ei todellakaan ole yksinkertainen. Työelämässä saadun kokemukseni mukaan, aina ei pelkkä ilmoitus riitä, mikäli joku käyttäjä tai käyttäjäryhmä päättää riitautta tilanteen. Kaikki käyttäjät eivät myöskään ymmärrä IP-osoitteiden merkitystä. --Gamo762 (keskustelu) 18. helmikuuta 2015 kello 12.42 (EET)

Sun pitää sitten pyytää joltain oikeusoppineelta lausuntoa. -Htm (keskustelu) 18. helmikuuta 2015 kello 15.23 (EET)

Htm: Minun ei tarvitse, koska en aio muiden ihmisten IP-osoitteita tutkia tai julkaista missään Foorumissa. IP-osoitteilla osaava henkilö, voi saada paljon selville tai aiheuttaa paljon vahinkoa. Asiasta lisää Tietosuojalain 4§-21:ssä, josta pääsee eteenpäin. --Gamo762 (keskustelu) 18. helmikuuta 2015 kello 16.12 (EET)

Oikeusoppineiden ajatuksia löytää kätevästi ja ilmaiseksi kirjoista. Esim. Internetoikeus [5] käsittelee tällaisia asioita Suomen lainsäädännön kannalta ja sieltä saa lisätietoa asiaan. Jos taas asia koskee Wikipedian yleistä tapaa käsitellä IP-osoitteita, niin vastauksia niihin kysymyksiin, joihin ei löydy vastauksia käyttöehdoista tai tietosuojakäytännöstä, voivat antaa säätiön lakimiehet, joita löytyy tämän sivun kautta. --Pxos (keskustelu) 18. helmikuuta 2015 kello 17.18 (EET)

Mainittakoon, että olen kyllä itsekin ihmetellyt kokonaisten osoitteiden näkymistä sivuhistoriassa, vaikka en siinä näekään ongelmaa henkilörekisterilain suhteen. Ainahan osoitteet eivät ole kokonaan näkyneet, esim. [6]. Tokihan tosin osoitteiden näkyminen ylläpitäjien hommia helpottaa. --Otrfan (keskustelu) 18. helmikuuta 2015 kello 17.39 (EET)

IP-osoitteissa ei sinällään ole mitään salaista, eikä niillä sellaisenaan kukaan mitään tee. Minäkin tiedän kaikki maailman IP-osoitteet. Siitä minulla ei tosin ole aavistustakaan, kuka niistä mitäkin käyttää. Ficora tietää sen paljon tarkemmin kuin minä (tai Wikipedia) ja kertoo sen ihan julkisesti:[7]. Jos Wikipedia rikkoo lakia, niin Ficora rikkoo sitä paljon pahemmin ja luulisi heidän tietävän. --Otrfan (keskustelu) 18. helmikuuta 2015 kello 16.22 (EET)

Ei IP-osoitteilla peruskäyttäjä saa pahaa aikaiseksi, mutta asiaan perehtynyt ihminen kyllä. Ei niiden turhaan ole laissa katsottu olevan luottamuksellisia henkilötietoja. Kukin taaplaa tyylillään... --Gamo762 (keskustelu) 18. helmikuuta 2015 kello 16.44 (EET)

Ei niillä saa senkään vertaa pahaa aikaan, kuin esim. katuosoitteilla, joita luettelen nyt tässä: Kauppakatu 3, Rantakatu 8 ja Länsikatu 13. Eikä ollut tietosuojarikos noidenkaan kertominen. Jotenkin olet ymmärtänyt IP-osoitteet väärin tai liioittelet asiaa. --Otrfan (keskustelu) 18. helmikuuta 2015 kello 16.50 (EET)

Dynaamisten IP-osoitteiden tietoa ei voi yhdistää luonnolliseen henkilöön ilman internet-operaattorin hallussa olevaa luottamuksellista tietoa. Valtaosa Suomen yksittäisistä internetin käyttäjistä käyttää dynaamisia IP-osoitteita. Esimerkiksi Soneralla ei ole ollenkaan kuluttajalaajakaistaliittymiin saatavilla kiinteää IP-osoitetta, taitaako olla millään operaattorilla Suomessa? –Makele-90 (keskustelu) 18. helmikuuta 2015 kello 17.37 (EET)

Rahalla saa mitä vaan ja monet käyttävät kotonaankin työnantajan yhteyksiä. Joskus yritykset saattavat määritellä osoitteiden julkiset dns-nimet aika päättömästi, siten että niistä näkyy käyttäjän nimi tjtn. (oli muuten kerran yksi kovasti pahoillaan oleva vandaali, kun tajusi niin olevan omalla kohdallaan). Mutta tällöinkin jos joku jotain tietosuojapykäliä rikkoo, niin se on dns-palvelimen ylläpitäjä, ei Wikipedia. --Otrfan (keskustelu) 18. helmikuuta 2015 kello 17.52 (EET)

On olemassa myös pitkäkestoisia dynaamisia osoitteita, jotka pysyvät samana vuosikausia. Sonera kuulemma käyttää ainakin joissain kuluttajalaajakaistaliittymissä osoitteita, joita järjestellään uudelleen tarpeen mukaan. Jos tarvetta järjestelyyn ei ole, IP-osoite pysyy samana kauan. Täällä Wikipediassakin näkee IP-osoitteita, joista selkeästi muokkaa sama ihminen vuonna 2012 ja vuonna 2014. --Pxos (keskustelu) 18. helmikuuta 2015 kello 18.23 (EET)

Kyl sun tarttee, ei ketään muuta kiinnosta. -Htm (keskustelu) 18. helmikuuta 2015 kello 18.47 (EET) Puheenvuorostasi tulikin jotenkin mieleeni, että

Allekirjoitusten muotoilut

Saako allekirjoituksen väriä vaihtaa? Puolisen vuotta sitten jossain keskustelussa oli ettei saisi, mutta joillakin käyttäjillä on silti värilliset allekirjoitukset. Saako allekirjoituksen eteen lisätä jonkin tekstin? Mikä sitten on liian pitkä teksti? Huge Efner taitaa olla ainoita, jolla on lisätekstiä allekirjoituksessaan. Saako lisätä esim. "Hyvää kesää toivottaa, "? --Hartz (keskustelu) 20. helmikuuta 2015 kello 09.25 (EET)

Oma mielipiteeni, jos tässä nyt kuulostellaan yhteisön mielipiteitä eikä suinkaan kysytä, millainen on käytäntö, on että ei saa. Meta-wikissä, jossa enimmäkseen törmään muunlaisiin käytäntöihin, näkee kaikenlaista. Ne ovat hyvin lyhyen aikaa piristäviä, mutta pitemmän päälle kovin ärsyttäviä. Jotkut vielä ovat niin polleita, että sotkevat muita rivejä samalla. Pelkkää itsekorostusta kuten omien lausahdusten lihavointi keskustelussa l i i a l l i s u u k s i i n asti.

Technicolor-terveisin, Pxos (keskustelu) 20. helmikuuta 2015 kello 14.04 (EET). Lisäys: Kun itse haluan löytää omat kommenttini vanhoista keskustelusta, haen niitä etsi-toiminnolla selaimen avulla enkä poimi noita värikkäitä marjoja. Täällä oli kuitenkin yksi käyttäjä, joka perusteli asian näkövammallaan, jonka suhteen taidettiin tehdä poikkeus. --Pxos (keskustelu) 20. helmikuuta 2015 kello 14.07 (EET)

Omia lausahduksia saa lihavoida pitkässä kommentissa, jos pyrkii nostamaan joitain kohtia muita merkityksellisempinä muun tekstin seasta. Lihavointi on myös hyödyllistä, jos toinen ei silminnähden ymmärrä mitä yrittää sanoa. Näin olen lihavointia ymmärtänyt käytettävän, mutta se ei liity allekirjoituksiin muuta kuin sillan kautta. --Hartz (keskustelu) 20. helmikuuta 2015 kello 16.56 (EET)

Lihavointi on huutamista ja lihavointi vaikuttaa siltä, että oma kommentti on tärkeämpi kuin muiden. --Otrfan (keskustelu) 20. helmikuuta 2015 kello 17.12 (EET)

Wikipedia:Allekirjoitus -sivulla on allekirjoituksen muotoiluohjeet. Niissä ei ole värillisiä allekirjoituksia suoranaisesti kielletty, mutta räikeiden värien käyttö on, kuten myös linkkien naamiointi tavalliseksi tekstiksi. Myös pitkä teksti on kielletty. Räikeät värit lienee melko tulkinnan varainen, kuten myös pitkä teksti. Ehkä nämä muotoiluohjeet voisi päivittää/niitä voisi tarkentaa? --37.33.136.109 22. helmikuuta 2015 kello 21.09 (EET)

Lisätään tähän vielä ennakkotieto, että kun joskus tulevaisuudessa tämä kökkelöinen keskustelu siirtyy erityisen Flow-järjestelmän kautta tapahtuvaksi, tuo uusi keskustelukoneisto ei tue muunneltuja allekirjoituksia vaan antaa kaikille samanlaisen allekirjoituksen. Katso lisätietoja englannin kielellä. --Pxos (keskustelu) 1. maaliskuuta 2015 kello 13.28 (EET)

Ulkoiset linkit teosluettelossa

Muuttelin kahteen otteeseen erään käyttäjän Gutenberg-linkkejä, kunnes huomasin etteivät ne olekaan am-linkkejä vaan teosluetteloon lisättyjä linkkejä Gutenbergin e-kirjaan. Tämä on ihan uutta, ja nyt pitäisi sitten sopia, tehdäänkö tässä poikkeus sääntöön, ettei tekstissä (=luettelossa) saa olla ulkoisia linkkejä, vai riittääkö että Aiheesta muualla -otsikon alla on yleinen Gutenberg-linkki, kuten ennenkin. --Abc10 (keskustelu) 21. helmikuuta 2015 kello 16.08 (EET)

Vähän riippuu tapauksesta, mutta itse tuumin tuon saman käyttäjän kohdalla, että mikäli teos on listassa kirjaviitteellä listattuna niin sen linkin voisi pistä kirjaviitteen www-parametriksi. Niissä tapauksessa joissa teos ei ole kirjaviitteellä muotoiltuna, niin sen voisi muotoilla kirjaviitteeksi ja lisätä linkin www-parametrilla. Näin siis täydellisessä maailmassa ja jätin ajatuksen käytännöntoteutuksen odottamaan myöhempää aikaa ja ainoastaan neuvoin käyttäjää, koska just nyt on muita juttuja joita pitäisi saada tehtyä. --Zache (keskustelu) 21. helmikuuta 2015 kello 16.15 (EET)

Anteeksi tyhmä kysymys, mutta miten se muuttaa asiaa? Ulkoinen linkki on aivan sama oli se mallineessa tai ei. --Abc10 (keskustelu) 21. helmikuuta 2015 kello 16.20 (EET)

Vai tarkoititko siis lähdemallinetta etkä kirjamallinetta, niin että linkit tulisivat alas lähdeviitteisiin? --Abc10 (keskustelu) 21. helmikuuta 2015 kello 16.38 (EET)

Ei kun tarkoitin sitä, että ne olisivat yhteneväisesti muotoiltuna ja selkeästi ilmaistuna, että tässä on ulkoinen linkki. Ajatus siinä, että ulkoisia linkkejä ei olisi leipätekstin seassa on siinä, että Wikipedia toimii selkeästi yhdellä tavalla joka on tässä tapauksessa se, että ulkoisia linkkejä ei ole odottamattomissa paikoissa. Sinänsä meillä on ulkoisia linkkejä muuallakin kuin AM-osiossa. Esimerkkinä vaikka mainitsemasi lähteet, mutta muita on esimerkiksi tietolaatikoiden www-osoite kohdat ja taulukoissa sarakkeet joissa linkki Wikipedian ulkopuolella olevalle www-sivulle tai vaikkapa karttaan. --Zache (keskustelu) 21. helmikuuta 2015 kello 16.47 (EET)

Siis tätä tarkoitat, että malline on yhdenmukaisempi ja selkeämpi? (arvaa kumpi on kumpi):

Heräämiseni. Otava, 1894. e-kirja Gutenberg-projektissa.

Heräämiseni. Otava, 1894. e-kirja Gutenberg-projektissa.

Veikkaan että rivi-ihmiselle noissa ei ole mitään eroa. --Abc10 (keskustelu) 21. helmikuuta 2015 kello 17.04 (EET)

Tietääkseni Wikipediassa ei ole mitään viitemallineiden käyttöpakkoa, ja hyvä niin. Perustelu käy ilmi Abc10:n esimerkistä edellä. Tosin itse käytän viitemallineita mielelläni, sillä pidän niitä kätevinä. Tavallinen lukija ei tosiaan tiedä eikä välitä, onko lähdeviitteessä käytetty näppärää viitemallinetta vai onko näppärä kirjoittaja lisännyt viitteen juuri sellaisena kuin se näkyy. Viitemallineet mahdollistavat ulkoiset linkit, ja ne ovat hyväksyttyjä, joten vastaavalla tavalla viitteissä käytettyinä ulkoisten linkkien täytyy olla yhtä lailla täysin hyväksyttyjä vaikka ei käytettäisi viitemallinetta. ––Nikolas Ojala (keskustelu) 23. helmikuuta 2015 kello 00.35 (EET)

Ulkoiset linkit viitemallineisiin. Ovat yhdenmukaisia wikitekstinä ja yhteneväinen formaatti tekee mahdolliseksi automatisoidut toiminnot. Täällä joutuu ihann tarpeeksi vääntämään persoonallisia omatekemiä sovellutuksia yhteneväiseen muotoon. --Htm (keskustelu) 23. helmikuuta 2015 kello 00.57 (EET)

Olen aiemminkin ajatellut ja jälleen kerran se tuli vahvistetuksi, että viitemallineita tarvitsevat tekniset ylläpitäjät. Tosin en ole vielä wikiurani aikana kuullut, että niitä olisi käytetty hyväksi jossakin "automatisoidussa toiminnossa". Käytännössähän se on mahdotontakin, koska suurin osa artikkeleiden kirjoittajista ei niitä käytä, kun ne eivät ole pakollisia eivätkä voisi ollakaan, vaan olisivat turha lisäkynnys jo muutenkin monimutkaiseen Wikipedia-työn aloittamiseen. Olen itse ruvennut käyttämään niitä välttääkseni turhat sodat ja väännöt, mutta pidän niitä kuitenkin vain näpertelijöiden vaatimuksena, yhtä tärkeinä kuin välilyönnit otsikoiden =-merkkien ja itse otsikkotekstin välissä. --Abc10 (keskustelu) 23. helmikuuta 2015 kello 07.41 (EET)

No yksi esimerkki joka ei ole näpertelyä, niin visuaalinen muokkain käyttää viitemallineita "lisää viite" valikosta tulevan lomakkeen luomiseen johon voi täyttää viitteen tiedot ja josta saa ohjetekstit näkymään eri viitteen kentille. --Zache (keskustelu) 23. helmikuuta 2015 kello 08.05 (EET)

Käsititkö tahallasi väärin? Artikkeleissa jo olemassa olevia mallineita ei käytetä kuin teorissa automatisoiduissa toiminnoissa. --Abc10 (keskustelu) 23. helmikuuta 2015 kello 08.08 (EET)

Mitä muuta se sinusta on kuin automatisoitu toiminto, että voit mennä artikkeliin klikata viitettä ja eteesi aukeaa lomake jossa voit muokata sitä? --Zache (keskustelu) 23. helmikuuta 2015 kello 08.17 (EET)

Kun napsautan artikkelissa olevaa viitettä, pääsen ulkoiseen lähteeseen. Kyllä, ymmärrät tahallasi väärin. --Abc10 (keskustelu) 23. helmikuuta 2015 kello 08.23 (EET)

Ja joo, tämä menee enenevässä määrin ohi alkuperäisestä aiheesta, mutta tartuin tuohon ettei viitemallineista ole hyötyä kuin teknisille ylläpitäjille. Niistä on paljonkin hyötyä ja ihan yleisesti, mutta en tiedä tarvitseeko tätä tämän enempää ainakaan minun puolestani jatkaa. --Zache (keskustelu) 23. helmikuuta 2015 kello 08.20 (EET)

Niinpä, jos puhut eri asiasta kuin minä. --Abc10 (keskustelu) 23. helmikuuta 2015 kello 08.23 (EET)

Väännän vielä rautalangasta: Jos artikkelissa on jo ilmaistu lähteen tiedot ref-tagien välissä, tai kuten alkuperäisessa keskustelussa, ilman ref-tageja, viitemallineen lisääminen ei tuo lisää muuta kuin lisää tavumäärää muokkauspuolelle. Itse artikkelin ja sen lukijan kannalta se on tarpeetonta metatietoa, eikä näitä mallineita tietääkseni käytännössä käytetä mihinkään, koska mallineita käyttävät vain pitkään muokanneet käyttäjät ja niistäkin vain ne jotka haluavat (ja ehkä visuaalisen muokkaimen käyttäjät). Ellei siis asiaa minulle toisin todisteta. --Abc10 (keskustelu) 23. helmikuuta 2015 kello 08.31 (EET)

"Tekstin" seassa olevista ulkoisista linkeistä: pääsääntöisesti ei, mutta tapauskohtaisesti kyllä. Esim kuvataiteilijoiden teosluetteloissa noista on enemmän hyötyä kuin haittaa. Asiasta kannattaa keskustella tapauskohtaisesti ko artikkelin keskustelusivulla. Gopase+f (keskustelu) 23. helmikuuta 2015 kello 09.57 (EET)

Keskustelujen siirtäminen Wikipedian kahvihuoneiden välillä

Nykyisessä käytännössä koskien keskustelujen siirtämistä on voimassa seuraavaa:"Mikäli keskustelusivulla on viestejä, jotka kuuluisivat jollekin toiselle keskustelusivulle, ne on siirrettävä sellaisenaan asiaan kuuluvalle sivulle. Siirrettyjen viestien tilalle on jätettävä ilmoitus siirrosta ja linkki uuteen sijaintiin.". Ehdotan sellaista muutosta tuohon siirtoilmoitukseen, että turhien tuplaotsikoiden välttämiseksi siirtoilmoitus voitaisiin tehdä myös kirjoittamalla kaikkien keskusteluun osallistuneiden omille keskustelusivuille sen sijasta, että se tehtäisiin kahvihuoneeseen. Tämä käytännössä tarkoittaa, että kun keskusteluun ei ole ehtinyt osallistua kuin sen aloittaja, riittäisi ilmoittaa aloittajalle siirrosta. Perusteena on sisällyksettömien tuplaotsikoiden välttäminen eri kahvihuoneissa, jotka näkyvät sisällysluetteloissa ja hakukoneissa ja joista johtaa usein linkki toiseen kahvihuoneeseen, missä ei olekaan mitään jäljellä, kun sinne siirretty keskustelu on ehtinyt arkistoitua. Ajan kuluessa nuo tuplaotsikot (katso esimerkki → keskustelu) lakkaavat siis välittämästä mitään järkevää informaatiota, joten niitä ei tarvitsisi jättää kummittelemaan, jos siirtoviesti tehdäänkin keskustelun aloittajalle suoraan. Lisäksi siirrosta olisi hyvä kertoa aina myös muokkausyhteenvedossa. --Pxos (keskustelu) 22. helmikuuta 2015 kello 11.58 (EET)

Kuullostaa järkevältä, kannatan.--Htm (keskustelu) 22. helmikuuta 2015 kello 13.13 (EET)

Toisena vaihtoehtona turhat/haitalliset ristiinlinkitykset vois poistaa keskustelua arkistoidessa. Arkistoinnin jälkeen kun niillä ei ole enää oikein mitään käyttöä, mutta arkistointia ennen niille on jotain käyttöä. Gopase+f (keskustelu) 23. helmikuuta 2015 kello 09.59 (EET)

Arkistoinnin tekee botti eikä siinä prosessissa kukaan jaksa tehdä mitään ylimääräistä. Koska ehdotustani on kannatettu, muutan käytäntöä ehdotukseni mukaiseksi. --Pxos (keskustelu) 2. maaliskuuta 2015 kello 14.51 (EET)

Tavaramerkki

Onko Wikipediassa linjausta tavaramerkin käytöstä leipätekstissä? Esim. Antti Heikkilä artikkeliin tuli lisäys, hyväksytäänkö?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 25. helmikuuta 2015 kello 18.33 (EET)

Kappas mokomaa. Minun mielestäni tämä on tietosanakirja ja yrittää parhaansa olla hyväkin sellainen, joten ei hyväksytä. Tavaramerkin oikeudet eivät siitä lisäänny tai vähene, onko niissä tuo Räiskäle. --Pxos (keskustelu) 25. helmikuuta 2015 kello 18.36 (EET)

Ehhe ehhe, löysin juuri tavaramerkkilaista mielenkiintoisen lainkohdan, sen 11 §:n]. Jaa-a, ollaankos tässä nyt sitten sanakirja tai julkaisu? En jaksa miettiä. --Pxos (keskustelu) 25. helmikuuta 2015 kello 18.45 (EET)

Joka tapauksessa Wikipedia taitaa määritelmällisesti "tietoverkossa oleva julkaisu", joten siltä osin tuo laki taitaa päteä tännekin. --101090ABC (keskustelu) 25. helmikuuta 2015 kello 18.50 (EET)

Jos joku innostuu kirjoittamaan musikaaleista, niin olisiko artikkelin nimi sitten Joseph and the Amazing Technicolor® Dreamcoat? --Otrfan (keskustelu) 25. helmikuuta 2015 kello 18.50 (EET)

Nii-iin. Ei kyllä taida perinteisissäkään tietosanakirjoissa niin orjallisesti tuota r:ää nähdä.... :) --101090ABC (keskustelu) 25. helmikuuta 2015 kello 18.53 (EET)

Silloin kun olin nuori ja naïvi ja "gave a damn", jaksoin miettiä Wikipedian olemusta pohjautuen osaltaan minua ennen asiaa pohtineiden wikipedistien, kuten ilmeisesti Joonasl:n työhön. Noin kolme vuotta sitten laadittu taulukko löytyy metan hiekkojen joukosta. --Pxos (keskustelu) 25. helmikuuta 2015 kello 19.01 (EET)

Kiitos, tuosta en ollut tietoinen. --101090ABC (keskustelu) 25. helmikuuta 2015 kello 19.05 (EET)

Se ei ole ollut julkinen tätä ennen. Omaa pohdintaa metaprojektin käyttäjäsivun alasivulla, ja se on vain omaan käyttöön tehty kooste. Ei minulla ole valtaa sanoa jaata eikä jöötä mistään, mutta aina voimme yhdessä miettiä niitä näitä. --Pxos (keskustelu) 25. helmikuuta 2015 kello 19.10 (EET)

Tulkitsen, että Wikipedian leipätekstissä ei tavaramerkkimerkkiä käytetä. Tosin perustelu "Tämä on tietokirja..." ei riitä, eikä tavaramerkkimerkin käytöstä tavamerkkilaissakaan määrätä tämän PRH:n ohjeen mukaan. Poistan siis merkit ko. artikkelista. Onko asiasta vielä muita näkemyksiä?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 25. helmikuuta 2015 kello 20.21 (EET)

Hyvin tehty. Ei missään tapauksessa tavaramerkkimerkkejä tänne. Jos jokin laki vaatisikin merkkiä nimetyn tavaramerkin yhteydessä käyttämään, koko tavaramerkki voidaan mainiosti jättää mainitsematta, myös tässä Heikkilä-tapauksessa. Wikipedian ei tule edistää minkäänlaisia kaupallisia pyrkimyksiä. -Ochs (keskustelu) 25. helmikuuta 2015 kello 23.01 (EET)

Kommenttien poisto keskustelusivuilta

Mallineen {{Tyhjennys}} mukaan "Suomenkielisen Wikipedian käytännön mukaan keskustelusivua tai sen osia ei saa tyhjentää. Ainoastaan henkilökohtaiset hyökkäykset voidaan poistaa keskustelusivuilta." Tarkoittaako, että keskustelusivuilta ei voi poistaa muuta kuin henkilökohtaisia hyökkäyksiä? Ymmärrän tässä yhteydessä keskustelusivulla tarkoitettavan käyttäjän keskustelusivua. Eli käyttäjien keskustelusivuilta ei saa poistaa kommentteja -- vain henkilökohtaisia hyökkäyksiä sisältävät kommenttien kohdat saa poistaa? Mitään muiden "väärämielisiä" tai "hölmöjä" kommentteja ei siis saa mennä poistelemaan käyttäjän keskustelusivulta. Tuo mallineen teksti sisältää selvän kiellon sensoreille. Jos keskustelusivun tulkinta on laajempi, ja se kattaisi artikkeleiden keskustelusivut tai jopa nämä kahvihuone-keskustelualueet, sensorit ovat pitkään toimineet käytännön vastaisesti poistellessaan kommentteja keskusteluista mielensä mukaan. Mikä siis on käytännön oikea tulkinta ja "keskustelusivun" oikea määritelmä? --Hartz (keskustelu) 25. helmikuuta 2015 kello 20.23 (EET)

Eri syistä on eri yhteyksissä sovittu voitavan poistaa yhtä ja toista, mm. kommenttipyynnön perusteella turhia jaarituksia.--Urjanhai (keskustelu) 25. helmikuuta 2015 kello 20.31 (EET)

Mutta jos ei ole mitään kommenttipyyntöä, jonka perusteella voidaan poistaa turhia jaarituksia? Siis uudesta käyttäjästä kyse. Tyypistä joka loi käyttäjätunnuksen tunti sitten? Tuo mallineen kielto estää käyttäjiä jälkikäteen poistamasta omia kommentteja keskusteluista (itse jätettyjä). Itse asiassa, omaa kommenttia ei saisi edes korjata jälkikäteen muuta kuin ottamalla kirjoittamansa henkilökohtaisen hyökkäyksen siitä veks. Tuo tulkinta olisi jo tiukka: kai kommenttia saa sentään pian sen jättämisen jälkeen korjata tai laajentaa? --Hartz (keskustelu) 25. helmikuuta 2015 kello 20.36 (EET)

Oikastaan nyt suoraan ainakin Hartzin viittaukset oikeaan suuntaan. Tyhjennys-mallinen on tarkoitettu käyttäjien ohjeistukseen. Se varsinainen käytäntö on Wikipedia:Keskustelusivu, jonka sanamuoto on paljon sallivampi poistojen suhteen (ja oikeastaan vaatii käyttäjää tekemään poistoja): "Artikkelin keskustelusivu on tarkoitettu artikkelin kirjoittamista ja kehittämistä koskevaan keskusteluun. Tämä tarkoittaa, että keskustelusivu ei sovellu mielipiteiden vaihtamiseen ... Aivan erityisesti keskustelusivuja ei pidä käyttää mielipidepalstana oman maailmankatsomuksensa tai poliittisen mielipiteensä ilmaisemiseen. Tämänkaltaiset kommentit voidaan poistaa keskustelusivuilta." ja "Muiden keskustelijoiden kommentteja ei saa pääsääntöisesti muuttaa. ..." Kannattaa lukea koko käytäntö. Se ei ole erityisen pitkä. Sen jälkeen voidaan tarvittaessa keskustella oikeassa paikassa käytännön nykyisestä tulkinnasta. Gopase+f (keskustelu) 25. helmikuuta 2015 kello 21.20 (EET)

Tärkeimmät kohdat on tässä pätkässä: "Keskustelusta saa poistaa häiriköinnin, selkeät asiattomuudet, sekä henkilökohtaiset hyökkäykset, jotka eivät kohdistu poistajaan. Jos kommentti sisältää henkilökohtaisen hyökkäyksen, kommentti pitää poistaa kokonaan." Alleviivasin keskeisimmät. Häiriköinti ja selkeä asiattomuus pitäisi määritellä tai antaa esimerkkejä niistä. Muuten likipitäen kaikki voi olla hairiköintiä tai selkeää asiattomuutta "oman pään mukaan". --Hartz (keskustelu) 25. helmikuuta 2015 kello 21.29 (EET)

En tiedä tuosta "kommentti pitää poistaa kokonaan"-kohdasta, sillä ainakin minä ja monet muut poistavat vain HH:n ja lisäävät sen tilalle merkinnän <HH poistettu>. Olen ilmeisesti toiminut aina väärin, mutta pitäähän sitä aina jotain korjattavaa olla. 80.222.245.58 25. helmikuuta 2015 kello 21.43 (EET)

Eikö ollutkin yllättävää? Pitää siis aina odottaa, että joku muu tulee poistamaan HH:n. Itse vastaanotettua viestiä ei siis saa määritellä HH:ksi. Jos poistaa saamansa viestin HH:na, saa omalle keskustelusivulleen siis aika varmasti periaatteessa mallineen {{Tyhjennys}}. :) --Hartz (keskustelu) 25. helmikuuta 2015 kello 21.49 (EET)

En tiiä pitäiskö tätä kertoa Hartzille, mutta olkoon: Se joka poistaa itseään koskevia kommentteja ja tuntee käytännöt ei poista henkilökohtaisia hyökkäyksiä, vaan "häiriköintiä ja selkeitä asiattomuuksia". Gopase+f (keskustelu) 25. helmikuuta 2015 kello 22.01 (EET)

Eli HH:t poistetaan eri muokkausyhteenvedolla? Joka tapauksessa käyttäjä siis poistaa HH:t itse, hän vain mieltää ne eri tavalla ja kutsuu niitä eri nimellä? --Hartz (keskustelu) 25. helmikuuta 2015 kello 22.07 (EET)

Sä et nyt tajunnut pihviä. Mutta antaa olla, ehkä parempi näin. Gopase+f (keskustelu) 25. helmikuuta 2015 kello 22.14 (EET)

Viime kädessä yhteisö päättää tulkinnasta, joten turha olla huolissaan siitä, että toimittaisiin "oman pään mukaan". On siellä käytännössä kaikkea muutakin "keskeistä" kun nuo sun alleviivaukset. Oikeastaan kun käytännön sanamuoto on noin lyhyt voitaneen katsoa, että koko käytäntö on keskeistä. Itse nostaisin eri kohdat keskeisiksi kuin sinä. Gopase+f (keskustelu) 25. helmikuuta 2015 kello 21.44 (EET)

Vain yksi käyttäjä voi muokata artikkelia kerrallaan, jolloin vain yksi käyttäjä tekee tosiasiassa poistamisen. :) --Hartz (keskustelu) 25. helmikuuta 2015 kello 21.49 (EET)

...ja aika nopeasti sen yhden käyttäjän toimet saatetaan kumotaan, jos ne eivät ole jotenkin synkassa yhteisön linjan kanssa. Periaatteessa kaikki lisäykset ja poistot keskusteluihin ovat ehdotuksia siitä miten asiat voisivat olla ja yhteisö sitten hylkää tai hyväksyy ehdotukset. Gopase+f (keskustelu) 25. helmikuuta 2015 kello 22.01 (EET)

Noin artikkeleissa, mutta keskustelusivut eivät ole artikkeleita, eikä niille kirjoitetut jutut ole ehdotuksia sinänsä, vaikka toki kommentissa voidaan ehdottaa jotakin ja silloin kyse on ehdotuksesta. ---Hartz (keskustelu) 25. helmikuuta 2015 kello 22.07 (EET)

Kyllä tuo malli ulottuu ihan keskustelusivuillekin asti. Älyttömyydet poistetaan ja jollain tavalla hyödyllinen tavara säästetään. Yhteisö voi jopa rajoittaa yksittäisen käyttäjän oikeutta osallistua keskusteluihin tai peruuttaa oikeuden kokonaan. Gopase+f (keskustelu) 25. helmikuuta 2015 kello 22.14 (EET)

Ehkä noin? Toivottavasti muutkin kommentoivat. Kuitenkin kunhan eivät kohdistu poistajaan. Koskeeko tuo kunhan eivät kohdistu poistajaan myös häiriköintejä ja selkeitä asiattomuuksia? Vai viittaako sana jotka vain henkilökohtaisiin hyökkäyksiin? Tuossahan on iso merkitysero. --Hartz (keskustelu) 26. helmikuuta 2015 kello 09.59 (EET)

Nähdäkseni Wikipedian keskustelusivujen tarkoitus on ratkaista niitä ongelmia, joita Wikipedian artikkeleissa on. Kahvihuoneissa voidaan keskustella koko Wikipedian parantamisesta. Myös käyttäjäsivujen kuskustelusivut ovat pääasiassa Wikipedian tekstien ongelmien ratkaisuja varten. Voidaan kai myös jonkin verran keskustella myös esimerkiksi artikkelin aiheen sisällöstäkin, mutta varsinaisesti keskustelun pitäisi olla ongelmanratkaisukeskustelua teksteistä. Keskustelua pitäisi käydä dialektiseen tyyliin: ensin perustellen esitetään väite jostain asiasta, jota vastaan voi esittää vastaväitteen perusteluineen. Keskustelu etenee näin, kunnes saavutetaan yhteisymmärrys ja päätös käsiteltävästä asiasta. Jos tätä ei huomata noudattaa, muualta sosiaalisesta mediasta Facebookista tai nettikeskustelufoorumeista siirtyy sellaista keskustelutyyliä, jota ei Wikipediassa tarvita, siis ns. itseilmaisua, ad hominem ja muut argumentointivirheet ja muuta roskaa. Sellainen aineisto, joka ei koske aihetta voi ja oikeastaan pitääkin poistaa. "Muokkaus" -sanan sijasta pitäisi alkaa käyttää sanontaa Wikipedian "parantaminen" ja sitä varten täällä keskustellaan. Eli keskustelusivujen määritelmä on Wikipedian ongelmien ratkaiseminen.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 26. helmikuuta 2015 kello 12.54 (EET)

Artikkeleiden keskustelusivuilla voi myös mm. esittää mitä artikkelista vielä puuttuu, esittää artikkeliin lisättävää, jakaa lähteitä ja esittää parannusehdotuksia. Nämä eivät koske suoranaisesti sitä mitä artikkelissa jo on, vaan ne tulisivat artikkeliin riippumatta siitä mitä artikkelissa varsinaisesti jo on. Artikkelin nykysisällön ei siis tarvitse olla lähtökohta, vaan uudet asiat tulevat nykysisällön "ulkopuolelta". --Hartz (keskustelu) 26. helmikuuta 2015 kello 13.03 (EET)

No joo, tarkoitan tekstillä myös kuvia, taulukoita, karttoja, typografiaa, ladontaa, taittoa ja linkkejä. Myös tekniset asiat kuten wikikoodi, mallineet ja wikimedia-tietokannat ovat laajassa mielessä tekstejä. Keskusteluissa pitää yrittää ratkaista kaikkia niitä ongelmia jotka liittyvät tekstien parantamiseen. Ja tottakai niitä ovat asiat, joita teksteistä puuttuvat. On Wikimediassa nähty silloin tällöin myös näyttäviä "salonkileijonia", jotka näyttävät norkoilevan vain keskustelusivuilla. Ilmeisesti heidän toimintansa kuitenkin vain vieroittaa niitä, jotka haluaisivat oikeasti parantaa Wikipediaa. Keskustelusivuille ei kai voi toivoa mitään sellaista, joka tukahduttaa, haittaa tai hidastaa tehokasta Wikipedian parantamista.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 26. helmikuuta 2015 kello 14.22 (EET)

Artikkelin keskustelusivu on eri asia kuin artikkeli. Artikkelista on vain yksi versio kerrallaan ja se on siinä. Keskustelusivu on loputon -- se jatkuu loputtomasti ja sitä arkistoidaan tarpeen mukaan. Artikkeliin verrattuna artikkelin keskustelusivu on kuin kaatopaikka täynnä vaikka mitä turhaa ja tyhmääkin. --Hartz (keskustelu) 26. helmikuuta 2015 kello 14.25 (EET)

Joo ja jotkut viihtyy kaatopaikalla. ;) Toistan vielä teesini, että artikkelin keskustelusivulla pitäisi keskustella ongelmakeskeisesti pääasiassa artikkelista tekstinä ja kahvihuonekeskusteluissa Wikipediasta tekstikokonaisuutena. Muu on roskaa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 26. helmikuuta 2015 kello 14.38 (EET)

Laajasti ymmärrettynä varmasti. Artikkelin ongelma vain voi olla sellainen jota ei näy. Siis ei näy artikkelissa mitenkään "tässä se ongelma seisoo". Sitä ei siis välttämättä havaita, ja sitten sanotaan, että artikkelin keskustelusivulla oleva kommentti ei liity artikkelin kehittämiseen tai se on vain mielipide, vaikka kommentti liittyy selvästi artikkelin aiheeseen ja mielipiteitähän parannusehdotukset kaikki (ja jopa se onko artikkelissa vikaa vai ei). Ongelma ei vain "seiso artikkelissa", joten kommenttia voi olla vaikea ymmärtää, ellei itse havaitse ongelmaa tai tunne artikkelin aihetta. --Hartz (keskustelu) 26. helmikuuta 2015 kello 14.43 (EET)

Voidaan sanoa, että artikkelin puutteet ovat näkymättömiä. Puutteita on, mutta ne eivät näy artikkelissa sinänsä (koska ne puuttuvat). --Hartz (keskustelu) 26. helmikuuta 2015 kello 14.48 (EET)

En ymmärrä mitä tarkoitat, kun kirjoitat että ongelma "ei näy". Jotta asiasta voi keskustella, keskustelijan pitää osoittaa ongelma jollain tavalla. Esimerkiksi: "Tästä artikkelista puuttuu selkeä määritelmä." Eikös se liity tekstiin ja sen parantamiseen? Olen juuri toista mieltä kanssasi tuosta, että artikkelin keskustelusivulla ongelman pitää liittyä artikkeliin, seisoi se tai istui tai ryömi siinä tai ei.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 26. helmikuuta 2015 kello 14.56 (EET)

Totta kai artikkelin keskustelusivulla käytävä keskustelu liittyy artikkelin aiheeseen, sillä määritelmällisesti artikkelien keskustelusivut ovat artikkelin kehittämisestä käytävää keskustelua varten. Artikkelin keskustelusivu ei ole keskustelupalsta artikkelin aiheesta käytävään keskusteluun vain huvin vuoksi, ilman tarkoitusta kehittää artikkelia jotenkin keskustelun avulla. Artikkelin keskustelusivulla käytävä keskustelu on siis tavoitteellista -- sen tavoitteena on kehittää artikkelia eli esim. lisätä, poistaa tai korjata. --Hartz (keskustelu) 26. helmikuuta 2015 kello 15.03 (EET)

Saako omalla käyttäjäsivullaan kertoa työnantajansa nimen tai linkittää sen kotisivuille?

Saanko esim. minä kirjoittaa työskenteleväni Konecranesilla tai lisätä linkin Konecranesin kotisivuille omalla käyttäjäsivullani? Vai onko tuo mainostamista ja siksi kiellettyä? No, Konecranes oli huono kuvitteellinen esimerkki. No sanotaan vaikka Stockmann, kun sieltä tavallinen ihminen voisi jopa kuvitella ostavansa jotain kuluttajatuotteita. --Hartz (keskustelu) 25. helmikuuta 2015 kello 21.54 (EET)

Eräs käyttäjä on lisännyt käyttäjäsivulleen linkin sivustolle, jota hän kertoo ylläpitävänsä (en tiedä ylläpitääkö työkseen tai onko sivusto jotenkin voittoa tuottava). --Hartz (keskustelu) 25. helmikuuta 2015 kello 21.56 (EET)

Wikimedian nykyiset käyttöehdot vaativat ilmoittamaan työnantajan, jos tämä maksaa Wikipedian muokkaamisesta. Oman käyttäjäsivukäytäntömme mukaan taas sivu ei saa olla ”pelkkä mainos”, joten tätä linkitystä ei kannata yrittää viilata myyntihenkiseksi. --Silvonen (keskustelu) 26. helmikuuta 2015 kello 06.37 (EET)

Wikimedia-säätio on sanonut, että "jos teet työtä [Konecranes] -yritykselle ja omaan toimenkuvaasi kuuluu [Konecranesista] kertovien Wikipedia-artikkelien muokkaaminen, täytät käyttöehtojen vähimmäisvaatimuksen jos yksinkertaisesti sanot käyttäjäsivullasi, että muokkaat [Konecranes] -yrityksen puolesta".1 Olen huomannut muiden käyttäjien kohdalla, että ylimääräinen selittäminen edustamastaan yrityksestä omalla käyttäjäsivulla voidaan helposti tulkita mainonnaksi. Konecranesin tapauksessa riittäisi kun sanoo, että se on suomalainen nostureita valmistava ja kunnossapitopalveluita tarjoava pörssiyhtiö. Linkki yrityksen kotisivulle on mielestäni turha, etenkin kun yrityksestä on Wikipedia-artikkeli. --Dodi 8238 (keskustelu) 26. helmikuuta 2015 kello 08.19 (EET)

Käyttäjä Käyttäjä:Musamies kirjoitti erään käyttäjän keskustelusivulla, että linkitykset eivät kuulu Wikipediaan ja vaati käyttäjää poistamaan yrityslinkin käyttäjäsivulta. Onko tästä jokin käytäntö? Ei saa linkittää? Minua muuten häiritsee vähän se, että Wikipedian mobiiliversiossa korostuvat artikkeleita viimeksi muokanneiden käyttäjien nimimerkit, "sivua on viimeksi muokannut Hartz" -tyyppisesti, jolloin käyttäjäsivut korostuvat todella paljon ja ovat siten helposti löydettävissä. Esimerkiksi Wikisanakirjan puolella melkein joka toisessa artikkelissa lukee mobiiliversiossa "viimeksi muokannut Hartz". Nykyään mobiiliversion kautta tulee n. 30 % (?) sivulatauksista ja osuus on kasvava... Mobiiliversio tekee Wikipediasta oikean mainostusalustan, jos käyttäjäsivuilla on mainoksia/yrityslinkkejä. Tämä tavallinen työpöytäversio ei ole niin ongelmallinen, koska se ei korosta käyttäjäsivuja samoin. --Hartz (keskustelu) 26. helmikuuta 2015 kello 09.40 (EET)

Tähän nimenomaiseen sivuun liittyen, niin katsoin mitä sivulla oli. Pääpiirteissään sivu oli minusta OK mukaanlukien linkki siihen firmaan jossa henkilö kertoi olevansa töissä. Linkin alapuolella oli jonkun verran tekstiä joka kertoi firman toiminnasta ja oli siten kirjoitettu, että sen pystyi tulkitsemaan mainosmaiseksi. Tätä tekstiä 2 lausetta joissa ja pätkän pituus oli noin 1/6 koko sivun pituudesta. Loppuosa kertoi miksi henkilö muokkaa Wikipediaa ja sisälsi mm. käyttöehdoissa mainitun tiedon siitä, että tekee yrityksen nimissä muokkauksia. Muokkauksia katsomatta en osaa sanoa oliko tuo maininta vaadittu tässä tapauksessa vai ei, mutta ihan kohteliasta se oli kuitenkin kertoa. --Zache (keskustelu) 26. helmikuuta 2015 kello 10.09 (EET)

Omasta mielestäni riittää, kun käyttäjäsivulla on kerrottu henkilön työskentelevän yrityksen X palveluksessa, sikäli kun se jotenkin korostuu hänen muokkauskäyttäytymisessään (esim. muokkaa työnantajaansa liittyviä artikkeleita). Mikään ilmainen mainospalstahan tämä ei ole. Ja mitä tulee "hyödyllisten linkkien" lisäämiseen käyttäjäsivulle, niin tuossa tulkitsisin siten, että siihen saa kerätä linkkejä, jotka helpottavat omaa muokkaustekemistä. Eli vaikkapa tietokantoja, tulospalveluita jne, ei niinkään yksittäisten kivojen yritysten linkkejä ihan vain huvikseen.--194.100.8.254 26. helmikuuta 2015 kello 09.55 (EET)

Yritystunnukset kiellettyjä?

Käyttäjä Nokian Renkaat (keskustelu · muokkaukset) on valinnut tuollaisen nimen ja kertoo edustavansa yritystä. Tästä nyt on kuitenkin ilmeisesti epäselvyyttä, että onko tuollainen käyttäjätunnus käyttäjätunnuskäytännön vastainen? Viimeisten kahden vuoden aikana on ainakin pyydetty vastaavia vaihtamaan käyttäjätunnuksia. Tästä on nyt jotain ko. käyttäjän keskustelusivulla, Wikipedia:Ylläpitäjien ilmoitustaululla ja sivulla Keskustelu Wikipediasta:Käyttäjätunnus. Keskustelua on siis kolmessa paikassa ja nyt täällä neljännessä, jossa keskustelu varmaan kannattaa käydä. Byrokraatit varmaan tietävät parhaiten? Huhuu, Käyttäjä:Ejs-80. Kirjoittakaa herranjestas käyttäjätunnuskäytäntö niin, että se yksiselitteisesti kieltää yritystunnukset, jos se kerran on asianlaita. --Hartz (keskustelu) 26. helmikuuta 2015 kello 12.14 (EET)

Nyt kun tarkastelee tuota, niin kielletään hämäystarkoituksessa yritykseen viittaavat tunnukset, sekä useamman henkilön käytössä olevat tunnukset. Tarkennus tosiaan voisi koskea sitä, jos todella on yrityksen käyttäjätunnus (miten todistetaan, sana sanaa vastaan jne?), jos vain yksi henkilö ko. tunnusta käyttää.--194.100.8.254 26. helmikuuta 2015 kello 12.22 (EET)

Niin, useamman henkilön käytössä olevat tunnukset. Tuossa tulee tilanne sana sanaa vastaan, että onko todella yrityksen edustaja. Käyttäjätunnuksia ei saisi myöskään siirtää seuraavalle viestintäosaston työntekijälle, jos oma pesti yrityksessä päättyy tms. Käyttäjän Ejs-80 kanssa olen tästä keskustellut hänen keskustelusivullaan joskus ja hän muistaakseni silloin sanoi, että yritystunnukset ovat kiellettyjä. Ne perustelut voisi kirjoittaa tänne kaikkien nähtäviksi ja selventää käyttäjätunnuskäytäntöä, jotta se kieltäisi yritystunnukset yksiselitteisesti. --Hartz (keskustelu) 26. helmikuuta 2015 kello 12.26 (EET)

Periaatteellinen valinta: joko sanamuoto sellaiseksi että yritystunnukset ovat selkeästi kiellettyjä (ja voidaan vedota tähän pykälään tarvittaessa) tai sitten annetaan yritystunnusten jatkaa, kunhan eivät käytä Wikipediaa omien tuotteidensa promoamiseen, kilpailijoidensa promoamiseen jne.--194.100.8.254 26. helmikuuta 2015 kello 12.28 (EET)

Yritystunnus voi olla vandaali, joka lokaa yritystä Wikipediassa tarkoituksellisesti. Yritystunnuksen takana voi olla monta henkilöä (koko viestintäosasto). Yritystunnusta varmaan yritettäisiin siirtää seuraavalle viestintäosaston työntekijälle -- ainakin houkutus siihen on olemassa. Joku voisi väittää, että yritystunnuksen lisäyksiin pitäisi luottaa, koska yrityksen edustaja varmasti "tietää paremmin" -- vaan mitä jos kyseessä on vandaalitunnus? Mitään keinoa sen varmentamiseen, että kyseessä todella olisi yrityksen edustaja, meillä ei ole. Joten kaikkea saa väittää vapaasti, eikä kukaan voi mitenkään vääräksi todeta. Käyttäjätunnuksen pitäisi kuulua joka tapauksessa yhdelle yksittäiselle ihmiselle eli Matille tai Merjalle, ei jollekin joukolle, kuten organisaatiolle tai vaikkapa Pohjois-Korealle, koska käyttäjätunnus kuuluu lähtökohtaisesti yhdelle elävälle ja hengittävälle ihmiselle. Bottiyhteistunnukset ovat poikkeus sääntöön, joka tehtiin tietoisesti. --Hartz (keskustelu) 26. helmikuuta 2015 kello 12.33 (EET)

Edellä sanottiin: "Käyttäjätunnuksia ei saisi myöskään siirtää seuraavalle viestintäosaston työntekijälle, jos oma pesti yrityksessä päättyy tms." Jos kuitenkin eroava työntekijä ilmoittaa täällä käyttämänsä salasanankin seuraajalleen, joka sitten ryhtyy muokkaamaan artikkeleja samalla käyttäjätunnuksella (ja mahdollisesti vaihtaa salasanan), taitaa olla aika pieni todennäköisyys, että asia tulisi ilmi. Saman yrityksen muilla työntekijöillä tai johtajillakaan ei liene kovin suurta intressiä paljastaa, että niin on tehty, vaikka he sen tietäisivätkin, varsinkaan jos johtajat itse ovat kehottaneet viestintäosaston työntekijöitä niin tekemään, mikä sekin on täysin mahdollista. -KLS (keskustelu) 26. helmikuuta 2015 kello 18.21 (EET)

Käyttäjätunnusten tulee olla henkilökohtaisia (Wikipedia:Käyttäjätunnus: ”Käyttäjätunnus on henkilökohtainen käyttäjätili”), ja yllä mainitun kaltaiset ryhmää edustavat käyttäjätunnukset onkin käytännössä kielletty. Enwikissä on mielestäni aika hyvin valotettu tätä asiaa: en:Wikipedia:Username policy#Usernames implying shared use. –Ejs-80 26. helmikuuta 2015 kello 17.02 (EET)

Paino siis käyttäjätunnuskäytännön kohdalla "ryhmää edustavat käyttäjätunnukset" eli Nokian Renkaat edustaa yritystä = ryhmää? Organisaatiot ovat siis ryhmiä? Voisi tuon varmaan käytäntöön selkeämmin kirjoittaa -- ikään kuin auki. Yritystunnuksille joudutaan kuitenkin harva se päivä linkittämään tuohon käytäntöön, niin olisihan siellä hyvä olla selkeä maininta "yritystunnukset ovat kiellettyjä, sori vaan". --Hartz (keskustelu) 26. helmikuuta 2015 kello 17.11 (EET)

Siinä mielessä selkiyttäminen voisi olla paikallaan, että asiasta on toistuvasti keskustelua, vaikka juuri tällaisia Nokian Renkaat -tyyppisiä käyttäjänimiä on pidetty kiellettyinä jo pitkään. –Ejs-80 26. helmikuuta 2015 kello 17.22 (EET)

Niin on pidetty kiellettyinä jo pitkään, mutta kun antaa yritystunnukselle linkin käyttäjätunnuskäytäntöön ja hän lukee sen, niin hän kommentoi, että "ei yritystunnuksia ole erikseen kielletty" tai "en löytänyt sivulta mitään kohtaa, jonka mukaan yritystunnukset olisivat kiellettyjä. Olepa sitten siinä vastaanottamassa näitä kommentteja ja sanomassa, että "no, on ne silti kielletty, vaikka käytännössä ei niin suoranaisesti lue". Tämä on se ongelma. Ja tähän tarvitaan korjaus. --Hartz (keskustelu) 26. helmikuuta 2015 kello 17.26 (EET)

Seuraavanlaisia käyttäjätunnuksia ei sallita -luetteloon voisi esimerkiksi lisätä enwikin tapaan kohdan ”Käyttäjänimet, jotka yksiselitteisesti edustavat yritystä, yhtiötä, laitosta, ryhmää tai tuotetta”. Sitten voidaan tarkentaa erikseen sitä, sallitaanko Jack Smith at the XY Foundation -tyyliset vai ei (enwiki sallii). –Ejs-80 26. helmikuuta 2015 kello 17.40 (EET)

"edustaa jotain" on abstraktio, joka ei kerro minkämuotoiset tunnukset ovat sallittuja tai kielletyjä". Sen sijaan jos luetellaan eri perustapaukset, ja otetaan kanta niihin, asia on selvä. Itse ymmärsin aiemmin fi-wikin käytännöstä, että se sallisi tuon, mutta sitten joku kertoi, että tulkinta on ettei se salli, mutta miksi tulkita, kun voi sanoa suoraan? Oma valintamme on, omaksummeko saman vai eri kannan kuin en-wiki. Tärkeää on vain se, että kanta eri perustapauksiin sanotaan suoraan. Jos etsii perustelua sille, miksi tässä otettaisiin eri kanta kuin en-wikissä, mikäli niin halutaan tehdä, niin se voisi varmaan olla nimeltään esim. "käyttäjätunnusten promotionaalisuuden tiukempi tulkinta". Eli tulkinta ei silloin olisi käytännön sanamuodon ja todellisuuden välillä vaan perriaatteren ja käytäntöön sisällytettyjen yksiselitteisten valintojen välillä. Silloin tulkinnasta huolimatta käytäntö olisi yksiselitteinen.--Urjanhai (keskustelu) 26. helmikuuta 2015 kello 19.08 (EET)

Ei yritys ole mikään "ryhmä". Ne ovat kaksi eri suomen kielen sanaa, joilla on eri merkitys. Nykyinen käyttäjätunmnuskäytäntö on käsittämätön ja kielenvastainen, eikä' siitä voi tietää mitä se tarkoittaa. Keskusteluissa on kuulemma erikseen soviyttu, että se tarkoitaa sitä, että käyttäjätunnuksessa ei saa esiintyä organisaation nimeä, mutta kukan ei ole vieläkään osannut kertoa, miksi ihmeessä se ei voi lukea käytännössä suoraaqn sen sijaan, että se mitä käytäntö oikeasti tarkoittaa, kulkee jonain kirjoittamattomana perimätietona, jota ei voi jostain käsittämätömästä syystä kirjoittaa minnekään. Jos tarkoiteyaan "organisaation nimen sisältävä", niin miksi ei voida kirjoittaa "organisaation nimen sisältävä" vaan kirjoitetaan jotain hämärää puppujargonia. Se edustaako käyttäjätunnus yyhmää (ryhmä = useammasta ihmisestä koodstuva joukko; ryhmä <> organisaatio) tai onko se jaettu, on kokonaan eri asia ja eri tapaus kuin se, sisältääkö käyttäjätunnus organisaation nimen. --Urjanhai (keskustelu) 26. helmikuuta 2015 kello 17.48 (EET)

Käyttäjätunnus, jonka nimenä on yrityksen nimi, viittaa voimakkaasti siihen, että se on yritystä edustavien ihmisten (ei tietyn yksittäisen ihmisen) käytössä, joten kyllä sellaiset ovat siinä mielessä ryhmää edustavia. Tässä keskustelussa olisi tosin hyödyllistä keskittyä siihen, mitä tehdään nykykäytännön selventämiseksi. –Ejs-80 26. helmikuuta 2015 kello 17.56 (EET)

Jos haluttaan selventää nykykäytäntöä, niin luetellaan tietenkin mitkä perustapaukset ovat kiellettyjä ja mitkä sallittuja, eikä kirjoiteta jotain käsittämätöntä abstraktia höttöä. Ei ole mitään tarvetta kirjoittaa jotain käsittämätöntä, abstraktia, kielenvastaista höttöä, kun kerran on täysin mahdollista sanoa asaiat suoraan ilman mitään keinotekoista "tulkinnan" tarvetta. Toteutuneesta menettelystä olen ymmärtänyt, että pelkkä yrityksen ja organisaation nimi on nykyäänkin meillä kieletty, samoin kuin toteutuneen menettelyn perusteella (näin ainakin minulle on sanottu) myös organisaation nimen sisältävä, silloinkin kun se ei ole jaettu eikä ryhmää edustava (eli esim. "Matti_Meikalainen_Savonlinnan_kaupunginmuseo"). Jos näin on, niin miksi ihmeessä nämä sovitut nämä ohjeet eivät voi lukea käytännösä suoraan? --Urjanhai (keskustelu) 26. helmikuuta 2015 kello 18.44 (EET)

Tässä muuten esimerkki aiheeseen liittyvästä käyttäjänimenvaihdosta, jonka itse hyväksyin helmikuun alussa, koska pidin pyydettyä nimeä riittävän henkilökohtaisena: Wikipedia:Käyttäjätunnuksen vaihto#Enerocoy_.E2.86.92_EnerocPerttu. –Ejs-80 26. helmikuuta 2015 kello 17.10 (EET)

Vai oliko sittenkään riittävän henkilökohtainen? Höm. Voinko olla KonecranesHartz? --Hartz (keskustelu) 26. helmikuuta 2015 kello 17.11 (EET)

No, asiastahan voidaan nyt keskustella tarvittaessa enemmän. Itse fiwikin käytäntöteksti sallii mielestäni tulkinnan siltä kantilta kuin sitä enwikin vastaavassa käytännössä käsitellään (kohta ”However, usernames are acceptable if...”), joskin ko. käyttäjä pyysi myöhemmin uutta nimenvaihtoa. –Ejs-80 26. helmikuuta 2015 kello 17.17 (EET)

Silmääni otti vain tuo uusi nimenvaihto, joka johtui siitä että käyttäjänimestä tykättiin kyttyrää eli muut käyttäjät passittivat vaihtamaan käyttäjänimen, long story short. Oliko sitten liian mainosmainen? No, ehkä KonecranesHartz olisi jotain Konecranesin tyrkyttämistä joka paikassa? Hmm... --Hartz (keskustelu) 26. helmikuuta 2015 kello 17.22 (EET)

On täysin mahdollinenen positio, että käyttäjätunnus ei saa sisältää organisaation (yritys tai muu organisaatio) nimeä), ja ymmärtääkseni se on myös nykyinen keskusteluissa sovittu menettely. Ainoa avoin kysymys on, miksi ihmeessä se ei voi lukea suoraan suoraan käytännössä, sen sijaan että käytännössä lukee jotain käsittämätöntä, mitään tarkoittamatonta tai epäselvää puppujargonia, josta kukaan ei voi ilman eri selitystä tietää mitä se tarkoittaa. Mitään perustetta ei ole tällaiselle "tulkinnalle", kun kerran selvästi ymmätääkseni on sovittu, että menettely on tämä, sikäli mitä olen ymmärtänyt aiemmista keskusteluista. Se että käytännössä on käsittämätöntä puppujargonia, on aivan tarpeetonta, jos noin kerran on sovittu ja menettely on tämä.--Urjanhai (keskustelu) 26. helmikuuta 2015 kello 17.38 (EET)

Käyttäjätunnuskäytäntöön on siis kirjoitettava asia selkeämmin: "Yritystunnukset ovat kiellettyjä". --Hartz (keskustelu) 26. helmikuuta 2015 kello 17.41 (EET)

No toinen kysymys on, että saako käyttäjätunnuksessa lukea käyttäjätunnuksen osana yrityksen nimi, esim. "KonecranesHartz"? --Hartz (keskustelu) 26. helmikuuta 2015 kello 17.41 (EET)

Oma käsitykseni nykyisen käyttäjätunnuskäytännön perusteella sen luettuani oli, että saa, ja jaoin tätä neuvoa vuosikaudet kaikille pelkän organisaation nimen käyttäjätunnuksekseen valinneille (joista kuitenkaan yksikään ei koskaan palannut, johtuipa se neuvostani tai ei), mutta sitten joku kertoi minulle että suullisena perimätietona kulkeva (so. itse käytäntöön kirjoittamaton menettely) onkin että ei saa. Se on ihan mahdollista, mutta edellenkin kysyn: miksi se ei voi lukea käytännössä suoraan? Mistä sen voi nyt tietää käyttäjätunnuksen luomista suunnitteleva mahdollinen tuleva käyttäjä, kun sitä ei voi muuten kuin sattumalta saada tietoonsa edes monta vuotta muokannut wikipedisti?--Urjanhai (keskustelu) 26. helmikuuta 2015 kello 17.53 (EET)

Niinpä. Tuotemerkit myös otettava huomioon, esim. "BonAquaUrjanhai". --Hartz (keskustelu) 26. helmikuuta 2015 kello 17.55 (EET)

Tuon nimi oli kai englanniksi "Promotional username"-. En muista mikä oli en-wikin käytännön kanta tuohon, mutta luultavasti se olisi sieltä luettavissa.--Urjanhai (keskustelu) 26. helmikuuta 2015 kello 17.59 (EET)

En wikin käytännössä on lueteltu kaikki eri perustapaukset sekä kunkin kohdalla se, onko ko. perustapaus sallittu vai ei ja jos niin miksi. Miksi meillä ei voi olla myös näin? Mikään pakko ei ole, että kannat eri perustapauksiin olisivat samat kuin en-wikissä, mutta mikä niitä estää luettelemsasta? Sen sijann on poimittu ja käännetty en wikistä joitain irrallisia rivejä sieltä täältä ja lisätty tai poistettu niihin jotain satunnaisia sanoja abstraktiksi hötöksi, josta on mahdoton tietää, mitä se tarkoittaa, sen sijaan että sanottaisiin suoraan se mitä on sovittu.--Urjanhai (keskustelu) 26. helmikuuta 2015 kello 17.58 (EET)

Kannatan sitä, että matkitaan en-wikistä kyseinen lista. --Whitetabor (keskustelu) 26. helmikuuta 2015 kello 18.49 (EET)

Kuten yllä, mutta nykytilanne johtuu siitä että on kiva ensin tapella keskustelusivulla, sitten ylläpitäjien keskustelusivulla ja lopuksi eri kahvihuoneissa kilometrimääriä. Sillä saadaan eloa Wikipediaan ettei käy kenenkään aika pitkäksi. --85.76.74.105 26. helmikuuta 2015 kello 18.53 (EET)

En-wikissä käytännöt ovat kehittyneempiä, paremmin mietittyjä, oikein yrityksen ja erehdyksen kautta vähitellen muotoutuneita... ja varmasti en-wikissä ollaan Wikimedia-säätiön "virallisten ohjeiden" mukaisia. --Hartz (keskustelu) 26. helmikuuta 2015 kello 18.54 (EET)

Mistä nuo kaikki perustapaukset ja niihin liittyvät perustelut löytyvät? Tarkoitatko en-käytäntösivun tekstiä vai jotain erillistä luetteloa? Voisitkohan antaa esimerkin onnistuneesta muotoilusta asian suhteen, se konkretisoisi kritiikkiäsi fi-käytännön epäselvyydestä. Mikä siinä on erityisen abstraktia höttöä ja miten ajattelisit sen korjautuvan. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 27. helmikuuta 2015 kello 00.51 (EET)--

En-wikin käytäntösivun teksti sisältää maininnan yleisimmistä perustapauksista esimerkeillä ja lisäksi perustelut. Jostain syystä fi-wikin teksti ei sisällä. Niin kuin sanoin, kannan perustapauksiin ei tarvitse olla sama, mutta en näe mitään syytä, miksi kantaa kuhunkin perustapaukseen ei voi sanoa suoraan, koska käytännön nykyisistä sekavista sanamuodoista on mahdotonta toistettavalla tavalla johtaa kantaa näihin perustapauksiin. En-wikin käytännön muotoilu on mielestäni onnistunut, koska sieltää näkee, minkä muotoiset tunnukset ovat sallittuja ja minkä muotoiset eivät ja on vieläpä perusteltu miksi. Jos johonkin yksittäiseen tapaukseen halutaan ottaa eri kanta tai käyttää eri perusteluja, se on mahdollista. Fi-wikin käytännöstä tätä ei näe, vaan se mitkä ovat sallittuja kiellettyjä, perustuu jostain käsittämättömästä syystä "tulkintaan", vaikka mitään tarvetta ei olisi antaa sen perustua johonkinb kirjoittamattomaan "tulkintaan", kun asiat kerrran voi sanoa suoraankin. Niin kuin sanoin, itse olin piitkään siinä uskossa, että tunnukset muotoa "organisaation_nimi_henkilön_nimi" ovat sallittuja käytännön perusteella, ja joku tuli samaan tulkintaan tässäkin keskustelussa, mutta aiemmin minulle sanottiin, ettei tällaista tulkintaa voi tehdä, vaan sovittu de facto menettely on, ettei organisaation nimi saa esiintyä käyttäjätunnuksessa. Tämä on aivan mahdollinen positio, niin kuin myös en wikin positio, että saa, on mahdollinen, mutta olipa yhteisön kanta kumpi vaan, niin "tulkitseminen" on tarpeetonta, kun perustapaukset, kannan niihin ja perustelut voi sanoa suoraankin. Siitä olisi mm. se apu, että käytäjätunnuksen luomista suunnitteleva mahdollinen tuleva käyttäjä voisi lukea käytännöstä, mitä vaihtoehtoja hänellä on valittavanaan. Nykyisestä käytännöstä sitä ei osaa ilman eri seliteystä kirjoittamattomasta menettelystä tai "tulkinnasta" sanoa edes monta vuotta muokannut wikipedisti, eikä mitenkään läyttäjäytunnuksen luomista suunnitteleva mahdollinen uusi käyttäjä. Mitään tarvetta tuollaiselle "ytulikinnan" varaisuudelle ei ole. Se mikä on sallituu ja mikä on kielletty, on mahdollista ja on syytä sanoa suoraan ilman "tulkinnan" tarvetta.--Urjanhai (keskustelu) 27. helmikuuta 2015 kello 12.23 (EET)

Esimerkiksi "Kansallisarkiston_tiedotustiimi" olisi ryhmää edustava käyttäjätunnus. "Ville_Virtanen_Kansallisarkisto" ei ole ryhmää edustava käyttäjätunnus, koska ryhmä voi olla esimerkiksi jonkin organisaation tiedotustiimi, mutta itse organisaatio ei ole ryhmä. Jos halutaan kieltää organisaation nimen sisältävät käyttäjätunnukset, niin pitää kieltää organisaation nimet sisältävät käyttäjätunnukset, että joku muukin kuin kirjoittamattomista menettelyistä ja "tulkinnoista" perillä oleva ymmärtäisi ilman eri selitystä, mitä on haluttu kieltää ja mitä sallia. --Urjanhai (keskustelu) 27. helmikuuta 2015 kello 12.36 (EET)

Tai siis siellähän on ensin esitetty selkeät periaatteet ja sitten tavallisimpia esimerkkejä. Mutta kun jo niillä ehkä 85 % tapauksista tulee katetuiksi, niin "tulkittavaa" jää vähän, sen sijaan että kaikki olisi aivan tarpeettomasti "tulkintaa".--Urjanhai (keskustelu) 27. helmikuuta 2015 kello 12.53 (EET)

Vastakkainen näkemys: Yritystunnukset pakollisiksi. Jos muokataan yrityksen nimissä, yrityksen nimen on käytävä ilmi jo käyttäjätunnuksesta. Esimerkiksi jos viestintätoimisto muokkailee täällä asiakkaidensa lukuun, on selkeintä, että tunnus on nimellä Some Promotion Oy Hyyryläinen. Samoin jos poliitikko kirjoittaa politiikasta, tunnus olkoon esim. SKDL Hyyryläinen. Näin kaikille tulee selväksi, ketä edustetaan. Muissakin medioissa toimitaan selvästi nimellä näissä tilanteissa. Jos on pienyhtiö tai pienpuolue, pelkkä organisaation nimikin riittää. Jos esimerkiksi Michelinin renkaiden ominaisuuksista kirjoitetaan nimimerkillä Nokian Renkaat ja SDP:n törttöilyistä nimimerkillä PerusS Hyyryläinen, yhteisön on helpompi korjata mahdolliset epäneutraalit väitteet. Jos ei kirjoita omassa asiassaan, voi käyttää muuta nimimerkkiä. Nykytilanne on, että ilmestyy mainosmaisia firma- ja poliitikkoartikkeleita, eikä nimimerkistä näe kirjoittajan taustaa. Firman tai puolueen nimellä esiintymispakko johtaisi korkeampaan harkintaan. --Wähäwiisas (keskustelu) 27. helmikuuta 2015 kello 12.52 (EET)

Tästäkin on keskusteltu ja näkemyksiä esitetty. Säätiön käyttöehdothan vaativat, että vastikkeliiset muokkaukset, so. osana työnkuvaa tai toimeksiantona tehdyt, on ilmoitettava, ja edelleen tästä esitettiin eri näkemyksiä, olisiko hyvä vai eikö olisi hyvä, jos organisaatio, jota henkilö henkilö edustaa, esintyisi myös osana tunnusta vai tulisiko tiedon päin vastoin näkyä vain esim. käyttäjäsivulla tms. määritellyllä tavalla. Itse en ota tähän nyt kantaa, koska eri näkemyksiä oli, ainoa vaatimukseni on, että se mikä on joko sallittua tai kiellettyä, lukee käytännössä selvästi, mihin sitten ikinä päädytäänkään. - Tosinhan esim. politiikkaa täällä saattavat käsitellä myös eri puolueitten kannattajat ja vastustajat vapaa-ajallaan. Ja itsestään kirjoittamista ei suositella.--Urjanhai (keskustelu) 27. helmikuuta 2015 kello 13.02 (EET)

Selkeä sääntö on paras sääntö. Ja selkeä tunnus paras tunnus. --Wähäwiisas (keskustelu) 27. helmikuuta 2015 kello 15.13 (EET)

Joukkue-urheilijoiden merkittävyysraja

Ainakin itse olen ollut siinä olettamassa, että isoissa lajeissa (jääkiekko, jalkapallo, koripallo jne) pelaajien merkittävyysrajaksi riittää debyytti liigatasolla, oli peliaikaa sitten 5, 15 tai 25 minuuttia. Nyt kuitenkin Wähäviisas käynyt kyseenalaistamassa artikkeleita, joissa kyseinen kriteeri täyttyy. Omasta mielestäni kyseinen jaotteluperuste merkittävyyden suhteen on riittävä, mutta jos jonkun mielestä ei ole, niin mikä pitäisi olla rajana wikimerkittävyydelle?--Veli Himmeä (keskustelu) 26. helmikuuta 2015 kello 18.11 (EET)

Jos tässä on tarkoitus tiedustella nykyistä joukkueurheilijoiden merkittävyysrajaa niin tässä vastaus: tärkeimpien pääsarjojen pelaajat ovat wikimerkittäviä, mutta kaikkien maiden kaikkien lajien kaikkien pääsarjojen kaikki pelaajat eivät ole wikimerkittäviä. Jos tarkoitus on keskustella Wähäviisaan (runsaista) merkittävyyskeskusteluista, ni rohkeasti vaan kommentoimaan Wähäviisaan keskustelusivulle merkittävyyskeskusteluiden määrää. Jos taas on tarkoitus tiedustella jonkun tietyn merkittävyysrajan toimivuutta/hyödyllisyyttä, niin nähdäkseni käytäntö-kahvihuone on vähän huono paikka käydä keskustelua, joten jätän toistaiseksi kommentoimatta ko kysymystä. Gopase+f (keskustelu) 26. helmikuuta 2015 kello 18.54 (EET)

Wikipediassa ei tosiaan ole mitään virallista käytäntöä urheilijoiden merkittävyydelle. Tapana on kuitenkin ollut esim. jääkiekossa ja jalkapallossa vaatia urheilijalta pääsarjaottelua jotta tämä olisi merkittävä. Tosin kaikki pääsarjat eivät todellakaan takaa merkittävyyttä. Käyttäjä:Najboljši koetti avata keskustelua ohjeen luomiseksi täällä, mutta keskustelu tyrehtyi. --Vnnen (keskustelu) 27. helmikuuta 2015 kello 02.07 (EET)

Käsittääkseni vain äärimmäisen harva joukkueurheilija on tietosanamerkittävä. --Esamatti1 (keskustelu) 27. helmikuuta 2015 kello 11.24 (EET)

Tuo kommentti kuulostaa jo tietoiselta trollaukselta tai joltain kulttuurivääristymältä. Hyvin monet joukkueurheilijat ovat tietosanakirjamerkittäviä. Brasilialaiset jalkapalloilijat? Kanadalaiset jääkiekkoilijat? NHL-pelaajat? --Hartz (keskustelu) 27. helmikuuta 2015 kello 11.32 (EET)

Kyseessä on käyttäjä, joka on tuonut esiin (urheilu)kulttuurin vastaisen agendansa avoimesti esiin aikaisemmissa keskusteluissa. Tarpeeksi isojen lajien pääsarjoissa esiintyneet joukkueurheilijat ovat kuitenkin yhtä merkittäviä kuin vaikkapa venäläiset taajamat. Fmurto (keskustelu) 27. helmikuuta 2015 kello 21.09 (EET)

Älkää lyökö käyttäjää. Keskustelkaa asioista. --Höyhens (keskustelu) 28. helmikuuta 2015 kello 18.30 (EET)

Kyseisen kommentin tehnyt käyttäjä on avoimesti sitä mieltä, että moni Wikipedian merkittävyysrajat täyttävä joukkueurheilija on hänen mielestään epämerkittävä. Tämä oli siis selvennys ylempänä kommenttia trollaukseksi ihmettelevälle, eikä "käyttäjän lyömistä". Fmurto (keskustelu) 28. helmikuuta 2015 kello 20.08 (EET)

Otetaan huomioon, että joukkueurheilijoilla on tapana vaihtaa joukkueita, jolloin yksittäisen urheilijan uran seuraaminen on hyvinkin mielekästä puuhaa. Seuraavalla kaudella pelaaja voi olla jo toisessa joukkueessa. --Hartz (keskustelu) 27. helmikuuta 2015 kello 11.38 (EET)

Melkein kaikki hyvin merkittävä urheilu on joukkueurheilua. Yksilölajeja on aika vähän tai ne ovat pienimuotoisia. Merkittävää joukkueurheilua ovat esim. jalkapallo, baseball, amerikkalainen jalkapallo, koripallo, jääkiekko jne. Yksilölajeissa merkittäviä ovat esim. monet yleisurheilulajit ja hiihto. Suuret rahat ja katsojamäärät ovat pääsääntöisesti joukkuelajeilla. --Hartz (keskustelu) 27. helmikuuta 2015 kello 11.27 (EET)

Kyseenalaistin 2 liigapelaajaa, 2 poliitikkoa, 2 muusikkoa, virkamiehen ja tositv-juontajan. Eniten reaktioita herätti jääkiekko. Koska asia koskee muitakin kuin vain joukkueurheilijoita, jatkan eri otsikolla. --Wähäwiisas (keskustelu) 27. helmikuuta 2015 kello 11.44 (EET)

Aineisto on pieni, mutta tulkitsen tämän hieman yhteismitattomien asioiden rinnastamiseksi. Etkö edes osunut paikalle kyseenalaistamassa pienyrityksiä? --Höyhens (keskustelu) 28. helmikuuta 2015 kello 18.47 (EET)

Henkilöartikkeleista on kyse, eli yhteismitallisista asioista. Yritysartikkeli ei ole henkilöartikkeli. Voidaan varmaan käsitellä ne eri yhteydessä. --Wähäwiisas (keskustelu) 28. helmikuuta 2015 kello 19.00 (EET)

No tehdään sitten niin, mutta yritys on juridinen henkilö ja moni on joutunut siihen vastoin tahtoaan.. no, olkoon. tehdään kuin sanot. Nakkila on aloittanut keskustelun käytäntösivulla niin että mentäkään sinne. Lopetan tässä. Kiitos. --Höyhens (keskustelu) 28. helmikuuta 2015 kello 19.35 (EET)