Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Arkisto 117

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Jääkiekkoartikkeleiden merkittävyys

Pääartikkeli: Käyttäjä:Najboljši/Merkittävyys jääkiekossa

Jääkiekkoartikkeleiden merkittävyydestä on painittu jo vuosia. Joidenkin keskustelujen pohjalta on luotu jotain käytäntöjä, mutta mitään ei ole kirjallisena. Olen yllä mainittuun luetteloon koonnut listan, jolloin jääkiekkoaiheinen artikkeli on merkittävä. Haluaisin nyt yhteisön kommentteja ja mielipiteitä, jotta tästä saataisiin kirjattu käytäntö. – Najboljši 12. lokakuuta 2014 kello 15.18 (EEST)

Pelaajien kohdalta kysymys/kommentti: ymmärtäisin, että liigapeli riittää merkittävyyteen yksinään. Onko sama logiikka myös NHL-/KHL-varausten suhteen? Eli riittääkö, että on olemassa se varaus, jos ei esimerkiksi ole vielä yhtään liigaottelua tilillään? Muutoin ei huomautettavaa tuosta listasta, aika hyvin kattava. Tarvittaneenko liigoista ollenkaan samanlaista yleistä keskustelua?--Veli Himmeä (keskustelu) 12. lokakuuta 2014 kello 15.37 (EEST)

Draft lienee tosiaan turha. – Najboljši 12. lokakuuta 2014 kello 15.45 (EEST)

Hyvä haarukointi, juuri näin populaarikulttuuriaiheita pitäisi lähestyä, jotta ylläpitäjillä, kirjoittajilla ja muilla muokkaajilla olisi mahdollisuus tietää etukäteen tai yleensäkin, mikä ei kuulu tänne. Poikkeukset on harva oma lukunsa ja ne voi kirjoittaja deletointitapauksissa uonnollisesti todistaa erikseen merkittäviksi. Lähteiden luotettavuus ja riippumattomuus on mielestäni kaikista oleellisin merkittävyyskriteeri. Ja siinä se, lähestytäänkö niiden luotettavuutta ja riippumattomuutta suomaisuuden vai globaalisuuden vai myös jopa paikallisuuden näkökulmasta vai kaikkiko nuo käy fiwikiin?. Käytännössä esim. minkä maan tahansa pääsarja ja sen pelaaja ym. on osoitettavissa lyhyen aikavälin merkittävyydessä sen maan medioiden mukaan luotettavaksi ja riippumattomaksi. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 11.20 (EEST)

Ongelmallista näissä mielestäni on se, että suosittujen keskustelufoorumien ”asia” kirjoittajat alkavat määritellä uudelleen ko. foorumien käytäntöjä fiwikin käytännöiksi. Näin on tapahtunut täällä ainakin jo jalkapallossa (lähteistyksen "kevytversio" tullut käytännöksi). --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 14. lokakuuta 2014 kello 08.34 (EEST)

Miesten osalta lienee nopeasti vilkaistuna ihan ok. Naisten ja paralympialaisissa pelaavien kelkkajääkiekkoilijoiden kriteerit pitää vielä täsmentää. --MrMoth (keskustelu) 12. lokakuuta 2014 kello 22.27 (EEST)

Mitenkäs tuota sitten niiden kohdalta pitäisi täsmentää? Kelkkajääkiekkoilijoilla arvokisamitali, vai riittääkö arvokisaedustus? Naisissa nyt samat liigamatsin säännöt ainakin suomalaisten kohdalla. Mites muunmaalaiset; voidaanko toisaalta sukupuolen perusteella laittaa toisenlaisia säädöksiä?--Veli Himmeä (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 15.07 (EEST)

Ongelma on se, etteivät nais- tai parakiekkoilijat ole ammattilaisia (muutamaa poikkeusta lukuunottamatta). Itse näkisin että arvokisaedustus tarvittaisiin merkittävyyteen molempien osalta. – Najboljši 13. lokakuuta 2014 kello 15.52 (EEST)

Vielä täsmentävä kysymys: riittäisikö suomalaisten naisjääkiekkoilijoiden osalta arvokisaedustuksen sijaan maajoukkuedebyytti merkittävyyden rajaan?--Veli Himmeä (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 15.59 (EEST)

Pitäisi mielestäni ilman muuta riittää, jos fiwikimerkittävyys ko. artikkeleissa todistuu luotettavilla ja riippumattomilla lähteillä. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 16.04 (EEST)

Kirjasin listaan nyt naiset ja kelkkailijat. Herää taas kysymys, miksi suomalaisille pitäisi olla alempi merkittävyyskynnys kuin ulkomaalaisille? – Najboljši 13. lokakuuta 2014 kello 22.14 (EEST)

Naisten merkittävyyttä voisi puolestani laventaa kaikkiin aikuisten A-maaotteluita pelanneisiin, ja suurimpien kansallisten pääsarjojen (Kanada-USA-Suomi-Ruotsi?) pelaajiakin voisi harkita. Aikuisten maajoukkuepelaajat ovat olympialajeissa mielestäni ehdottomasti wikimerkittäviä. Tosin kelkkajääkiekkoilijoilla sopiva raja voisi olla paralympiamitali lajin koko huomioiden? Naisten urheilussa ammattilaisuus on vähän vaikea kriteeri, koska amatööriysaste lienee miehiin verrattuna huomattavasti korkeampi lajista riippumatta. --MrMoth (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 23.01 (EEST)

Mä suhtaudun vähän skeptisesti tohon AHL-kiekkoilijoiden merkittävyyteen. Ovathan he joo ammattilaisia, mutta kyseessä ei ole pääsarja. --Vnnen (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 23.08 (EEST)

Tämä on tulkintakysymys. Pohjois-Amerikassa ei ole tällaista eurooppalaista sarjajärjestelmää, jossa olisi pääsarja ja divarit. AHL on itsenäinen ammattilaissarjansa. Lisäksi minusta taso on oikea kriteeri, ei se onko pääsarja vai ei. Olisi vähän outoa, että Ranskan pääsarjan pelaajat olisivat automaattisesti merkittäviä, mutta tasoltaan selvästi edellä olevat AHL-pelaajat eivät. Euroopassa on todennäköisesti maksimissaan neljä AHL:ää kovempaa sarjaa, KHL, SHL, SM-Liiga, Tsekin pääsarja. Itse poistaisin ennemmin suoran merkittävyyden Euroopan heikoimmilta pääsarjoista (vaikkapa esimerkkinä Turkin pääsarja). Nämä ovat kuitenkin Suomen tasollekin verrattuna harrastelukerhoja. --PtG (keskustelu) 14. lokakuuta 2014 kello 10.14 (EEST)

Nojoo, mutta saahan Mestis-pelaajatkin palkkaa: [1] Osa AHL-pelaajista ei koskaan nouse kuuluisuuteen, mutta on sielläkin legendoja. Miten muuten junnusarjat ja junnujoukkueet? Siis muutkin kuin CHL ja USHL. Esim. MHL on kovatasoinen. --Vnnen (keskustelu) 14. lokakuuta 2014 kello 16.23 (EEST)

Toki Mestis-pelaajatkin saavat korvausta. Keskipalkka on tonnin kuussa, ja tuota lukemaa nostaa todennäköisesti muutamat hyvin palkatut hankinnat. AHL:n minimipalkka on noin 40000 dollaria vuodessa. Mutta palkka ei ollut pääpointtini, vaan se, että olisi hullunkurista, että SM-liigaa vastaava sarja ei takaisi merkittävyyttä, koska Pohjois-Amerikan "pääsarja" on NHL. Ei SM-liigapelaajistakaan kaikki nouse kuuluisuuteen. Junnumenestys ei yleensä ole laskettu riittävän (paitsi jos on pelannut MM-kisoissa), tosin sinällään esimerkiksi Kanadassa jääkiekon juniorisarjat ovat niin seurattuja, että lähteitä ainakin löytyisi. --PtG (keskustelu) 14. lokakuuta 2014 kello 19.44 (EEST)

Niin, korvausta tärkeämpää lienee se ammattilaisuus, kun vertaillaan Mestis vs AHL jne. Junnusarjat omasta mielestäni vähän siinä ja siinä tulkinnallisesti, itse voisin rajata ne ulkopuolelle jos jotain rajausta näin tahdotaan tehdä lisäksi.--Veli Himmeä (keskustelu) 14. lokakuuta 2014 kello 20.46 (EEST)

Tarkoitinkin lähinnä nyt junnujoukkueita. Najboljšin listasta puuttuu muuten jääkiekkosarjojen merkittävyys. --Vnnen (keskustelu) 15. lokakuuta 2014 kello 12.31 (EEST)

Eikös tämän tyyppinen lista ole ennakkotapauksena sille, että kaikki jääkiekkoa merkittävimmät lajit sarjoineen ja niiden pelaajineen tulevat automaattisesti myös fiwikimerkittäviksi? Rugbyä, maahockeytä ja krikettiä ainakin pelataan pääsarjatasolla Suomessakin. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 14. lokakuuta 2014 kello 10.39 (EEST)

Juurikin näin. Onhan nyt jo olemassa artikkeleita jenkkifutareista, joilla ei taida (Evwarayea ja Quarshirea lukuunottamatta) olla kummoisempia ammattilaisuraa olla. Eli pitäisikö keskustelussa mennä myös muiden lajien suuntaan? --Vnnen (keskustelu) 14. lokakuuta 2014 kello 16.23 (EEST)

Lätkä on Suomessa (Venäjällä, Kanadassa) ihan oma lukunsa, mutta lajifriikit haluaisivat ilmeisesti muissakin lajeissa tuoda omiaan esille. Tarkoitan lähinnä sitä, että tälläkö avataan artikkelit jokaiselle missä tahansa Euroopan pääsarjassa, Australian sarjassa. Kazakstanin sarjassa jne pelaavalle/pelanneelle jääkiekkoilijalle, kakkoskoutsille ym. Mikä on lähteistyskriteeri merkittävyydessä? suomi- vai local/globalmedia? Vai poistuuko merkittävyyden osoittava lähteistyskriteeri näiden tyyppisissä artikkeleissa. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 14. lokakuuta 2014 kello 17.42 (EEST)

Lähteistyskriteerit ovat edelleen samat, kai tämän keskustelun tarkoituksena on tehdä viivoitusta, joiden mukaan olisi helpompi edetä, ettei tarvitse vääntää jokaisesta tapauksesta erikseen. Sinällään jokaisen merkittävän jääkiekkosarjan pelaajista varmasti löytyy hyvää lähdeaineistoa (ellei nyt puhuta jostain yhden ottelun ihmeistä), ettei tämä ole ongelma. Tosin tuossa listassa esimerkiksi Australian pääsarja ei ole kovinkaan laadukas, eikä pelaajat siellä saa minkäänlaista palkkaa (puoliammattilaiuusväite varmaan tulee siitä artikkeliin Australian Ice Hockey League, että joukkueilta saa joitain muita etuja, kuten esimerkisi avustusta työn etsimiseen). --PtG (keskustelu) 14. lokakuuta 2014 kello 19.44 (EEST)

Eli edustat lähteistyksen merkittävyydessä local-näkulmaa (vrt. yllä AHL)? Luulenpa, että lokaalisti myös Aussi- ym. lätkät täyttävät vastaavat periaatteet. Suomalaisittain AHL:n merkittävyys nousee säälliselle tasolle lähinnä vain silloin, jos joku meikäläinen merkittävyys tahkoaa siellä (AHL on liiga-artikkelikelpoinen, mutta jokainen AHL-liigaa pelaava/pelannut pelaaja ei). Olen vahvasti sitä mieltä, että kaikissa populaariaiheissa fiwikissä pitäisi merkittävyydessä päteä nimenomaan suomalaislähteiden luotettavuus ja riippumattomuus (määrällisesti ja muuna kuin lyhytaikajatkumona). Mainostamisestahan (laji, seura) tässä lopulta on kyse, eli tietosanakirjassa ei kannataisi mennä ihan halpaan. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 15. lokakuuta 2014 kello 10.02 (EEST)

Voitko määrittää populaariaiheet? --Vnnen (keskustelu) 15. lokakuuta 2014 kello 12.31 (EEST)

Siis minun määritelmä populaariaiheelle:

Fiwikissä tarkoittaa lähinnä aihetta (aihealuetta), joita seurataan laajasti ”massojen” toimesta eri medioissa, esim. tavanomaiset urheilut (lätkä, futis … ) ja viihde (TV:n ”hömppä”viihteet, ”matala”kulttuurit esim. poppismusiikki). --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 15. lokakuuta 2014 kello 14.05 (EEST)

Jos tässä pitää joku näkökulma ottaa, niin vastustan yltiönationalistista Suomisuomisuomi-linjaa, jossa kaiken pitäisi määritellä Suomen mukaan. Ei kaikki suomalaiset ole siitä ikihonkaisesta puusta veistettyjä, jotka toivovat, että rajat suljettaisiin. Hyvät lähteet ovat hyviä lähteitä, vaikka ne olisivat englanniksi, swahiliksi tai siansaksaksi. --PtG (keskustelu) 18. lokakuuta 2014 kello 12.27 (EEST)

Tästä muuten saadaan jonkinlainen aasinsilta tuonne naiskiekkoilun puoelle. Siellä eivät ole ammattilaisia muualla kuin harvoissa sarjoissa. Ylempänä linjattiin merkittävyydeksi arvokisaedustus, mutta miten on suhteessa vastaaviin tapauksiin muissa lajeissa? Onko esim. jalkapallossa liigaedustus naisillakin kriteerinä vai vaaditaanko maajoukkue-edustuksia? Missä se raja menee?--Veli Himmeä (keskustelu) 14. lokakuuta 2014 kello 20.46 (EEST)

Palauttaa ja rollback, osa 2

Ajattelin vihdoin muuttaa palautustyökalun ja siihen liittyvät sanat muotoon "peräyttäminen". Englanniksi tuo on rollback. Asiasta on käyty aiemmin suppea keskustelu täällä ja sanan "palautus" kolmesta tai miltei neljästä merkityksestä voi lukea sivulta Wikipedia:Palauttaminen. Käännös rollback = palauttaa on nähdäkseni tehty joskus vuonna 2003 wikipedian aamuhämärissä silloin kun tuo toiminto oli ainoastaan ylläpitäjien käytettävissä ja kun edes kumoa-toimintoa ei ollut käyttäjien työkalupakissa, toisin sanoen ainoa keino varsinaisesti kumoamiseen (revert) oli ylläpitäjillä. Sittemmin asiat ovat muuttuneet paljonkin, mutta vanha käännös piruilee meille vieläkin. Siispä siitä tulee peräyttämistä. Sana on tarpeeksi kummallinen kuvaamaan erityisesti Wikipedian rollback-toimintoa, joka on erikoistoiminto. Sanaa ei tarvitse miettiä sen mukaan, mitä se varsinaisesti saattaa tarkoittaa tosielämässä. Sana "peruuttaa" ei käy, koska se on jo "cancel"-sanan käännöksenä käyttöliittymässä. Ryhdyn vähitellen toimiin, jos suurta vastalauseiden vyöryä ei tänne tule. --Pxos (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 14.13 (EEST)

Muutan jo toimintonäppäimiä ainakin väliaikaisesti muotoon "peräytä/peräyttäminen", jotta muutos näkyy jo palauttajille ja ylläpitäjille konkreettisesti keskustelun tueksi. Muutokset tehdään vain suomenkielisen Wikipedian paikallisiin järjestelmäviesteihin. --Pxos (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 14.46 (EEST)

Mä en muuttaisi viestejä ja luulisin, että palauttaja ja palautus-työkalu on tuttu termi suurimmalle osalle wikipedian käyttäjistä eikä toimintoja varten tarvitse keinotekoisesti keksiä sanoja. Mulla on tässä sikäli oma lehmä ojassa, että kun kerran teen wikiarkeologiaa, niin se on kiva että termit ja muokkausyhteenvedot pysyvät suht samanlaisina. --Zache (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 14.53 (EEST)

Roska-termi oli myös tuttu käyttäjille, kauhea lukijoille. Englannin sana "rollback" tälle toiminnolle lienee melko keinotekoisesti valittu aikanaan. Peräyttäminen on suomea, sana on sanakirjassa, se ei ole keksitty sana. Termien muutokset voidaan selkeästi selittää käytäntösivuilla samaan tapaan kuin muutoksessa roska → pikapoisto. Tämä muutos koskettaa vain palauttajia, ei koko yhteisöä. Wikipedian artikkelit ovat jatkuvan muutoksen kohteena, miksi toimituksellinen aineisto ja käyttöliittymätekstit eivät saisi kehittyä myös? Muutokset, jotka näkyvät palauttajille, on nyt tehty, jotta niihin voisi tottua. Katsotaan, miten keskustelu etenee. --Pxos (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 14.59 (EEST)

Peräytä on kapulakieltä jota käytetään lähinnä talouslakijargonissa. Yleiskielinen sana on peruuta. --Zache (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 15.25 (EEST)

Peräytä tarkoitti peruuttamista 1930-luvun suomessa. Autoissa oli peräytysvaihde. Vanha merkitys on vain jäänyt lakiteksteihin. Sitä paitsi Wikipedian rollback-toiminnossa ei ole mitään yleistä tai yleiskieleen liittyvää. Se on esoteerinen erikoisjuttu, ja sen kutsuminen palauttamiseksi vain hämmentää ihmisiä. --Pxos (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 15.29 (EEST)

Täysin päin vastoin: kun siinä lukee palauta, niin siitä tietää jpokainen (wikipedisti tai ei wikipedisti) heti, mitä se tarkoittaa. Sen sijaan "Peräytä" on nykykielestä pois jäänyt sana, joka ei tarkoita nykykielessä mitään, ja josta kukaan, wikipedisti tai ei wikipedisti) ei voi millään kertomatta tietää, mitä sen mahdollisesti oletetaan tai on päätetty tarkoittavan. Jos joku hämmentää ihmisiä, niin se on tuollaisen missäänn esiintymättömän muinaissanan kaivaminen jostain selvän suomen kielen sanan tilalle. Luultavasti "Rollback" on selvää englantia, ja kuka tahansa ammattitaitoinen kielenhuoltaja pystyy kääntämään sen selväksi suomeksi ilman omatekoisia keksittyjä virityksiä. Wikipedian käyttöliittymän tulee olla hyvää, yleisesti käytössä olevaa suomea eikä vanhan kirjakielen käytöstä poistettujen sanojen itse keksitty museonäyttely.--Urjanhai (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 16.49 (EEST)

Se ei hitto vieköön näy lukijoille! Se näkyy ainoastaan palauttajille ja ylläpitäjille se nappula, se ei näy muille ollenkaan. Jos haluaa täällä työkaluja käyttöönsä, niiden käyttö pitää opetella. Lukijoille tuo muutos ei näy eikä se heihin vaikuta. Sanan "palauttaminen" kolme merkitystä hämmentävät lukijoita ja tavallisia muokkaajia, juuri tänään on käyty keskustelua aiheesta. --Pxos (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 16.52 (EEST)

Miksi sitten meille käyttäjille sen paremmin pitää koettaa tarjoilla järjettömiä kielenvastaisia keksittyjä muinaissanoja, joiden merkitys pitää erikseen kysymällä selvittää? Sama kuin nimittäisit työkaluista vasaraa äteritsputeritsipuolilautatsiksi ja sahaa skriippaduidaaksi. Ei tuollaisella itse keksityillä muinaissanoilla ole mitään tekemistä työkalujen opetteluvelvollisuuden kanssa. Kysy vaikka käyttäjältä Käyttäjä:Tanár, joka on ammattikielenhuoltaja, mikä voisi olla järjellinen suomenkielinen sana. --Urjanhai (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 16.59 (EEST)

Rollback-toiminto pitää opetella ja siitä on käytäntö. Se ei tarkoita "palauta kun haluat" tai vain "palauta", se on Wikipedian oma toiminto, jonka käyttö pitää osata. Tuo ei ole mikään kielenvastainen sana, vaan se on suomea. Se ei ole keksitty sana, se ei ole muinaissana. Jos sana on huono, sitä sopii vastustaa, mutta ei pidä ruveta kirjoittamaan täyttä soopaa kuitenkaan. --Pxos (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 17.01 (EEST)

Tein seuraavat muutokset: [2]. Muokkausyhteenvedon tekstiä en muuta, koska siinä verbi "palauttaa" on oikeassa käytössä ja se on lukijoille selkeä, kun kyseessä on oikeasti vanhan version palauttaminen eli restaurointi. Wikiarkeologin ammattitaitoon kuluu myös selvittää, mitä muutoksia on tehty. Muitakin muutoksia on tehty eikä niistäkään ymmärrä nykyihminen välttämättä mitään. Jos mitään ei saisi muuttaa, kävisimme tämän keskustelun varmaan ruotsiksi. --Pxos (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 15.07 (EEST) Muutos: muutokset kumottu ja teksti yliviivattu. --Pxos (keskustelu) 16. lokakuuta 2014 kello 21.43 (EEST)

Yllä olevassa linkissä aiemmin näkyneet paikalliset viestit on nyt poistettu ja toiminto on jälleen nimellä "palauta", koska käännös tulee jälleen suoraan translate-wikistä. Linkistä ei enää näe tekemiäni muutoksia, jotka olivat voimassa muutaman päivän. --Pxos (keskustelu) 16. lokakuuta 2014 kello 21.43 (EEST)

Mielestäni erillisistä sanoista ja niillä kikkailusta tai eri nappuloiden painamisen muka epäsoveliaisuudesta pitäisi päästä eroon. Kumoamisella ja palauttamisella ei ole muuta eroa, kuin että jälkimmäinen on nopeampi ja siihen ei voi kirjoittaa perusteluja. Kumoaminen on hitaampi ja siihen voi kirjoittaa perustelut ja usein kirjoitetaankin perustelut. Molemmat nappulat tekevät aikaisemmasta versiosta vallitsevan. --Hartz (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 15.19 (EEST)

Sananmukainen käännös ja se joka minun sanakirjastani löytyy, on 2 atk takaisinkierto, jonka kehotusmuoto olisi "kierrä takaisin". --Savir (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 15.20 (EEST)

Minulla on ehdotus: palauta = vanha versio vallitsevaksi ilman perusteluja; kumoa = vanha versio vallitsevaksi perustelujen kera. Toimen tekijän arvioitavaksi jää, tarvitaanko perusteluja vai ei. --Hartz (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 15.23 (EEST)

Sitten olisi vielä selkeä ja siisti "neuralisoi", mutta itse en sitä kannattaisi. --Savir (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 15.24 (EEST)

Parempia olisivat: palauta => pamauta; kumoa => pylläytä. --Hartz (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 15.26 (EEST)

Tai oikeastaan järkeviä olisivat: palauta => pikakumous; kumoa => kumoa. Haha, siinähän se on: pikakumous. Kumma ettei kukaan keksinyt tätä ennen minua. Erittäin kuvaava termi se olisi. --Hartz (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 15.30 (EEST)

Hartzin ajatus toimintojen eroista ei kuulu tähän keskusteluun, pyydän aloittamaan siitä erillisen käytäntökeskustelun. Tässä ei haeta mitään muutoksia palautus-käytäntöjen sisältöön, vain rollback-termin suomennokseen ja muuttamiseen. Jos rollback halutaan muuttaa "pikakumoukseksi", joka tarkoittaa vain kumoamista ilman perusteluja, tähän vaaditaan käytännön muuttaminen ja erillinen keskustelu. Asiat olisi hyvä pitää nyt toisistaan erillisinä. --Pxos (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 15.45 (EEST)

Pidetään vaan se palauta. Peräytä ei sano mulle mitään, eikä varmaan monelle muullekaan. Muutokset pitäisi nyt palauttaa aiempaan versioon. --Stryn (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 16.57 (EEST)

Siis jos otetaan käyttöön uusi sana, niin se ei sano mitään? Yllätys, olen koulussa joutunut opettelemaan tuhansia sanoja, jotka eivät ole sanoneet minulle mitään. Minä en ajattele asiaa sen mukaan, mihin vanhat wikijäärät ovat tottuneet vaan sen mukaan, miten uudet muokkaajat ja lukijat ymmärtävät asian. En palauta muutoksiani, ne toimivat erinomaisena herätteenä jengille näköjään. Aiempi keskustelu ei johtanut mihinkään, tässä kahvi kiehuu jo yli. Ei ole mitään järkeä siinä, että palautus = undo, revert, restore, undelete, rollback. Sanan ei tarvitse olla juuri tuo "peräytä" väkisin, mutta joku toinen termi on löydettävä. Pikakumousta ja peruuttamista on ehdotettu jo. --Pxos (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 17.58 (EEST)

Jos aiempi keskustelu ei johtanut mihinkään, todennäköisesti yhteisö oli tyytyväinen siihen mitä oli. Ei tarvi väkisin mennä muuttamaan asioita, jos kahvi itsellä kiehuu yli. --Stryn (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 18.35 (EEST)

Ehkä sitten "pikapalautus", jos palauttaminen halutaan säilyttää käytössä? Saisi ainakin jotain eroa aikaan, eikä käytäntömuutos ja ero vanhaan olisi niin suuri. --Pxos (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 18.01 (EEST)

Pikapalautus huomattavasti parempi kuin peräytys vai mikä se nyt oli. --Stryn (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 18.35 (EEST)

Päivitetäänkö systeemi joka kerta, kun Pxos keksii uuden ehdotuksen? Jospa ensin mietittäisiin, sitten vasta päivitetään. --Otrfan (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 18.12 (EEST)

Joka toinen kerta. Ensimmäinen päivitys oli malliksi, toinen oli mielestäni pakko tehdä, kun kerran sanaa "peräytys" vastustettiin niin ankarasti. Olisin muuten jättänyt sen väliaikaiseen muotoon tai sitten odottanut, että joku toinen ylläpitäjä palauttaa vanhat muodot. Tein itseni kanssa kompromissin. --Pxos (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 18.14 (EEST)

Olisi pitänyt keskustella jo ennen ensimmäistä muutosta. Siinä on palauttajilla ollut ihmettelemistä, kun palauta-linkki on hävinnyt ja joku ihmeen peräytin (vai mikä se nyt oli) ilmestynyt tilalle. --Otrfan (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 18.18 (EEST)

Harkitsin joukkoviestin lähettämistä kaikille palauttajille, jossa olisin kertonut väliaikaisesta muutoksesta linkkitekstiin ja ohjannut tälle keskustelusivulle. En kuitenkaan sitten lähettänyt viestiä tai ruvennut miettimään, miten se taas tehtiinkään. Nyt keskustellaan, nyt on hyvä. --Pxos (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 18.23 (EEST)

Ei peräyttää ole yhtään hullumpi kuin pylläyttää, jota ehdotin. --Hartz (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 18.26 (EEST)

Sanon, että tuo "pikapalauta" on käännöksenä onnistunut ja sopiva. Ehdotin pikakumousta ja Pxos muunsi sen muotoon pikapalauta. Tuo sana sopii suuhun ja se kuvaa asiaa erittäin hyvin. Jos tuo valitaan käytettäväksi termiksi, niin voidaan puhua "palauttamisesta" tyyliin "palautin sivun" yleisessä merkityksessä ja palauttamistapoja olisivat "kumoaminen" ja "pikapalauttaminen". Nämä muodostavat mielestäni hyvän ja ymmärrettävän kokonaisuuden. --Hartz (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 18.39 (EEST)

Nysäristä pari kivaa: mitätöntää, kontramandoida. - Vakavasti: peräystystä en kannata, palauttaa tai pikapalauttaa ok.--Htm (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 20.30 (EEST)

Tunnustan, etten jaksanut lukea koko kiistelyä enkä kaikkia ehdotuksia, mutta minulle on muuten ihan sama, mikä uusi termi on, kunhan se ei ole peräyttää. Mieluiten tietysti pitäydytään nykyisessä. --SMAUG (Keskustelu – Muokkaukset) 13. lokakuuta 2014 kello 21.49 (EEST)

Samat sanat. Peräyttää ei kyllä ole nykykieltä. --Vnnen (keskustelu) 13. lokakuuta 2014 kello 23.14 (EEST)

Kute edellä on todettu, rollback=takaisinkierto on MOT-sanakirjan käännös, atk-erikoissanastoa, joten sitä voi pitää virallisena hyväksyttynä käännöksenä. Atk-erikoistermin käyttö on tietysti sinänsä hyväksyttävää, tietoteknisesti orientoituneiden Wikipedian käyttäjien kirjoituksissa niitä vilisee jatkuvasti ja kaikille taviksille Wikipedia-orientoituneille ne eivät aukene kuin ehkä osittain. Peräytää-verbin on jossain vaiheessa (ehkä silloin kun siirryttiin hevosten peräyttämisestä auton peruuttamiseen) korvannut verbi peruuttaa tai kumota (asiayhteydestä riippuen), joka on ehkä tuntematon niille, joilla korvantaukset ovat vielä kosteahkot. Esimerkiksi vanhempien museoautojen kanssa puuhasteleville sana on tuttu. Ehkä tuossa valossa takaisinkierto olisi sitä nykykieltä? -Htm (keskustelu) 14. lokakuuta 2014 kello 04.50 (EEST)

Nyt on paikallaan tarkennus, ettei väärä mielikuva leviä. Kirjoitat: "takaisinkierto on MOT-sanakirjan käännös, - - joten sitä voi pitää virallisena hyväksyttynä käännöksenä". MOT on Kielikoneen kaupallinen kokoelma hyvin eri tasoisia sanakirjoja, eikä sanakirjan sana ole koskaan virallisesti hyväksytty käännös. Joillakin aloilla on sanastoja, joita voidaan pitää vakiintuneina ja hyväksyttyinä mutta tuskin virallisina. MOTiin liittäminen ei virallista niiden asemaa. Mikä on se MOTin sanakirja johon viittaat? --Abc10 (keskustelu) 14. lokakuuta 2014 kello 06.46 (EEST)

Työpaikalla käytössä oleva joko englanti tai englanti tekninen kaupallinen kontra suomi verkkosanakirja, johon on lisenssi. KAIKKI on nykyään kaupallista..-Htm (keskustelu) 14. lokakuuta 2014 kello 06.51 (EEST)

Eikö MOT ilmoita mikä sanakirja on kyseessä? En itse käytä MOTia joten tiedän vain muiden kokemuksesta. Kielikone ei itse tee sanakirjoja vaan ostaa ne muilta tuottajilta, MOT on vain alusta, joten jos englannin sanakirja on tämä, kyseessä on siis Gummeruksen alkujaan julkaisema sanakirja. Juuri tuon päivityksistä minulle ei ole tietoa, mutta olen joidenkin MOTin käyttäjien antamien tietojen perusteella saanut kuvan että päivitys on lähinnä mainoskikka, ja sanakirjat ovat lähes sitä mitä ne ovat olleet alkuperäisen kustantajan tuutista tullessaan.

Kaupallisuudesta: kaupalliset sanakirjankustantajat eivät voi virallistaa julkaisuissaan käännöksiä, sillä käännös on aina tulkintaa. Joistakin termeistä voidaan sopia, mutta MOT ei ole sopijaosapuoli. Sellainen lohdullinen tieto, jota et ehkä ole havainnut, että Kielitoimiston sanakirja vapautuu kaupallisuuden puristuksesta marraskuussa ja on vapaasti sitten käytettävissä. --Abc10 (keskustelu) 14. lokakuuta 2014 kello 07.15 (EEST)

Kyllä se varmaan ilmoittaa, vilkaisin eilen vain äkkiseltään käännöksen ja kerron versiotietoja joskus myöhemmin tänään (=illalla). Täältä aamiaispöydästäni en voi asiaa tarkistaa. -Htm (keskustelu) 14. lokakuuta 2014 kello 07.20 (EEST)

Kyseessä ei siis ole verkkoversio vaan MOT Workstation Application ver. 8 alkuvuodelta 2012, kieli on US english, tekniikka ja kauppa. -Htm (keskustelu) 14. lokakuuta 2014 kello 14.41 (EEST)

Se on periaatteessa sama kuin verkkoversiossa eli tämä. Joku vaihe oli että Kielikoneen sanakirjoista ei saanut kuin verkkoversioita, näin ainakin ymmärsin, mutta ilmeisesti se on osoittautunut käytännössä mahdottomaksi. Joka tapauksessa tuo tekniikan ja kaupan sanakirja on yli 60 vuotta historiaa harteillaan kantavan Talvitien ties kuinka mones versio, joka jossakin vaiheessa siirtyi WSOY:lle. Minullakin on yksi paperiversio hyllyssäni, mahtava tiiliskivi. Se on ansiokas sanakirja, jos sitä vain on päivitetty, kun juuri noiden aihepiirien sanasto taitaa kehittyä melkeinpä vilkkainta vauhtia. Paperisena sitä ei näköjään enää julkaista, kuten ei kai mitään muitakaan isoja sanakirjoja. --Abc10 (keskustelu) 14. lokakuuta 2014 kello 21.23 (EEST)

Kiitos tiedosta, pitää koittaaa selvittää onko päivitetty. - Rakennustekniikan sanasto ei muutu käsittääkseni kovin huimaa tahtia, mutta toisaalta sanasto on sellaista, että ei sitä tavallisesta sanakirjasta löydä. Wikipediassa olen tarvinnut sitä eniten etsiessäni oikeaa termiä jollekin eksoottiselle silta- tai rakennetyypille (lähinnä osatakseni luokitella sen Commonsiin oikein). MOTistakaan ei ole apua, jos kyseessä on ulkomailla käytetty nimitys, jolle ei ole suomenkielistä vastinetta – kun meillä ei täällä ole sellaisia rakenteitakaan, niin eipä ole tarvinnut keksiä nimeäkään vielä. -Htm (keskustelu) 14. lokakuuta 2014 kello 21.46 (EEST)

Tähän haluan huomauttaa, että englanninkielisten wiki-insinöörien valitsemia sanoja ei pidä ottaa annettuina, joiden käännöksiä pitää katsoa "virallisista sanakirjoista". On myös mahdollista todella käyttää omia valintoja suomentamisessa. Englanninkielinen wikimaailma joutuu pärjäämään niiden termien kanssa, jotka sille syötetään väkisin, mutta muunkieliset wikit voivat luoda omaa sanastoa ilman että etsitään ATK-sanakirjoista yhtäläisyyksiä. Rollback voi olla "takaisinkiertoa", mutta ei suomenkielisen Wikipedian siitä tarvitse välittää mitään. --Pxos (keskustelu) 16. lokakuuta 2014 kello 14.32 (EEST)

"Pikapalauta" on käännöksenä epäonnistunut ja korkeintaan hätäratkaisu, ellei hyvää löydy. Yhtä hyvä tai huono kuin "hätäratkaise". Suomen kielessä ei verbejä rakenneta noin. --Abc10 (keskustelu) 14. lokakuuta 2014 kello 08.28 (EEST)

Samoin kuin "ääninäytellä", jonka kauhukseni huomasin hyväksytyn jossain keskustelussa täällä vuosi pari sitten ja lakkasin toistaiseksi korjaamasta sitä. –Kotivalo (keskustelu) 14. lokakuuta 2014 kello 08.37 (EEST)

Olisi tärkeää tajuta, että suomen kieli on osittain sanaköyhä kieli. Englannin ilmaisuja "revert, undelete, restore" ei ole osattu kääntää millään muulla sanalla kuin "palauta". Vuoden 2013 keskustelussa on asiasta tekemäni taulukko. Kun sanakirjasta löytyy kätevä sana, jonka voisi herättää käyttöön Wikipedian rollback-toiminnon suomennoksena, sitä vastustetaan, kun siitä ei ole ennen kuultu. Halutaan sen sijaan säilyttää vanhat tutut sanat, joihin on totuttu täällä. Peruuttaa-sana kävisi varmasti yhteisölle hyvin, mutta peräyttää ei. O sancta wikitas! --Pxos (keskustelu) 14. lokakuuta 2014 kello 14.59 (EEST)

Minun mielestäni (vaikka en kyseisiä työkaluja käytäkään) nykyinen tilanne vaikuttaa äärimmäisen sekavalta ja ehdotetuista sanavaihtoehdoista "peräyttää" on kuvaavin ja hauskin. --Epiq (keskustelu) 16. lokakuuta 2014 kello 11.57 (EEST)

Palautus pikana?

Yhteenvetelen yllä olevaa keskustelua, josta löytyy kaksi mielestäni merkittävää seikkaa: keskustelijat vastustavat ankarasti ehdotustani "peräyttää". Sanaparka joutui sellaiseen pyöritykseen, että ehdotus on syytä vetää pois ja peruuttaa (dvs. återkalla). Lisäksi on esitetty järkevä näkemys siitä, että suomen verbejä ei käytetä yhdistäensanoja, joten pikapalautus toimii substantiivina mutta ei verbinä. Sen voi kuitenkin kiepsahuttaa muotoon "palauta pikana". Näin voi rakentaa substantiivit "pikapalautus, pikapalauttaja, pikapalauttaminen" sekä verbit "palauta pikana (1 muutos)". Tuo muoto ei ole ratkaisevasti pidempi kuin ruotsin "rulla tillbaka", joka kelpaa sv-wikissä. Mitäos mieltä ollaan tästä? Olen kuitenkin edelleen sitä mieltä, että termejä pitää muuttaa, joten yritän vesisäröttää tätä asiaa yhteisöön vielä muutaman tovin. --Pxos (keskustelu) 15. lokakuuta 2014 kello 12.27 (EEST)

"Pika" ei ole käytössä itsenäisenä sanana kuin hyvin kivettyneissä ilmauksissa: "tuota pikaa", "pikapikaa" (lähde Kielitoimiston sanakirja). Jossain arkikielisessä puheenparressa sitä kuulee: "Mä tuun pikana", ja postilähetyksiä on läehtetty "pikana", s.o. "pikapostina", josta arkikielinen ilmaisu lienee peräisin. Mutta normaalikielessä se esiintyy noiden kivettymien lisäksi vain yhdyssanojen alkuosana. En kyllä ole keksinyt mitään tilalle, mutta wikipedistien joukossa on lisäksesi muitakin sanaseppoja, joten kannattaa odotella vielä. --Abc10 (keskustelu) 15. lokakuuta 2014 kello 14.33 (EEST)

Taaentaa, taaentajat? No tuo lienee vissiin sitten itse keksitty sana. Ei se ihan huono taida olla (vielä ennen kommentteja). --Pxos (keskustelu) 15. lokakuuta 2014 kello 16.22 (EEST)

Entistää, entistäjät? Ruotsiksi "återställa, saattaa ennalleen". Sivu palautetaan aiempaan, entiseen versioonsa, jonka palauttaja/entistäjä katsoo kunnolliseksi. --Pxos (keskustelu) 15. lokakuuta 2014 kello 17.03 (EEST)

Ehkä ennalleen palauttaminen olisi lähinnä rollback termin henkeä. Saa sitten tätä porukkaa tämän tai tuon termin taakse, se on jo sitten toinen juttu. Jonkun pitäisi vissiin tehdä lista ehdotetuista termeistä ja laittaa hyväksymisäänestystavan mukainen härdelli käyntiin, jahka ihmiset vielä hetken aikaa saavat esitellä omia virityksiään. -- Cimon Avaro 15. lokakuuta 2014 kello 17.29 (EEST)

Kelata takaisin, takaisinkelaajat. Muokkaukset on kelattu takaisin. --Pxos (keskustelu) 15. lokakuuta 2014 kello 17.10 (EEST) Lisäys: kokonainen artikkeli palautetaan takaisin (restore, undelete) palautusäänestyksessä, mutta vandaalimuokkaukset voidaan kelata takaisin (rollback) sivuhistoriassa. --Pxos (keskustelu) 15. lokakuuta 2014 kello 17.15 (EEST)

Minulle tulee mieleeni eräs tarina koirasta, joka jahtasi omaa häntäänsä. Tarinassa koira ei saanut omaa häntäänsä kiinni, vaikka vaihtoi pyörimissuuntaa. Eikä vielä sittenkään saanut häntäänsä kiinni, vaikka vaihtoi taas pyörimissuuntaa. --Hartz (keskustelu) 15. lokakuuta 2014 kello 17.14 (EEST)

Oisko Pxos mitään jos pidettäis tuo termi ihan nykyisellään? --SMAUG (Keskustelu – Muokkaukset) 15. lokakuuta 2014 kello 18.14 (EEST)

Palauta-verbiä käytetään nykyisellään jopa väärin. Puhutaan vandalismin palauttamisesta ja siitä, että viisi muokkausta palautetaan. Eihän niitä mihinkään palauteta vaan ne tosiasiallisesti poistetaan. Artikkeli palautetaan edelliseen versioon palauttamalla yksi muokkaus. Tuo on kielenvastaista jos mikä. "Hei! Palautin muokkauksesi, koska siinä ei ollut lähteitä. Voit palauttaa muokkauksesi lähteen kera, mutta jos palautat muokkauksesi ilman lähteitä, voi olla että muokkauksesi palautetaan uudestaan." Aivan kreisiä tyhmyyttä. --Pxos (keskustelu) 15. lokakuuta 2014 kello 18.20 (EEST) Lisäys: Englanniksi sama: "Hello! I have just rolled back your edits because they were completely unsourced. You may put the material back again with a proper source, but if you restore your edits without any source, I might have to revert your edits once more." Totta kai täällä on "kumota"-verbi, mutta siihen lysti loppuukin. --Pxos (keskustelu) 15. lokakuuta 2014 kello 18.29 (EEST)

Ongelma on lähinnä se, että palauta-termiä on käytetty yli 10 vuotta ja siihen on totuttu. Tokihin kehitys kehittyy ja virheet tulee korjata, mutta vierastan erityisesti termiä peräyttää. Etkö voisi jo uskoa, ettei tuo ehdotuksesi mene läpi. :D --SMAUG (Keskustelu – Muokkaukset) 15. lokakuuta 2014 kello 19.09 (EEST)

Käytäntösivulta Wikipedia:Palautus#Perustele_palautukset tuota helskutin pökköhölhöilyä löytyy lisää. Muokkauksen kumoamista kutsutaan käytäntösivulla sivun tai artikkelin palauttamiseksi. "Kun palautat sivun..." – eli siis kun kumoat tietyn muokkauksen etkä palauta sivua. Siellä puhutaan palauttajasta, joka ei tarkoita Palauttajaa vaan kumoajaa. Tätä sekasotkua sitten pidetään ihanteellisena tilana, jota ei saa muuttaa. Olenko minä ainoa norsu tässä posliinikaupassa todellakin? Ehdotukseni kohtaloa ei sinetöidä sillä, että SMAUG väittää, että ehdotus ei mene läpi. --Pxos (keskustelu) 15. lokakuuta 2014 kello 19.13 (EEST)

En voi käsittää sitä, että tietosanakirja-aineistoa päivitetään sitä mukaa kun tieto kehittyy, mutta toimituksen tupakan kellastamat partaniekat eivät halua siirtää kahviautomaattia, kun se on ollut 10 vuotta samassa paikassa. Totuttu. Jaa että SMAUG on myös tottunut siihen 10 vuoden ajan, niinkö? Tekisi mieli laittaa mielipidetiedustelu pystyyn ja kysyä, kuinka moni kaipaa syvästi vielä roska-termiä, kun siihen olimme niin tottuneet. --Pxos (keskustelu) 15. lokakuuta 2014 kello 19.18 (EEST)

Mä en oo vieläkään tajunnut miksi se roskaa piti vaihtaa pikapoistoksi. Vähän samanlainen uudistusoperaatio kuin uuden tapin ostaminen soutuveneeseen, mutta kukaan ei löydä sitä tappia, kun se on erilainen tms. Kaikissa muissa Wikimedian suomenkielisissä hankkeissa kirjoitetaan vieläkin {{roskaa}}. Kaikkien uudistusten hyödyt eivät ainakaan ole ilmeisiä. --Hartz (keskustelu) 15. lokakuuta 2014 kello 19.32 (EEST)

Kaikki Wikipedian sisarhankkeet ovat ottaneet käytäntönsä vuoden 2006 Wikipediasta ja jämähtäneet niille sijoilleen. Roskat keksittiin täällä vuonna 2004 ja levisivät sitten "hyvänä käytäntönä" sisarille. Se, etteivät sisarprojektit muuta käytäntöjään, ei kuulu tähän keskusteluun mielestäni ollenkaan. --Pxos (keskustelu) 15. lokakuuta 2014 kello 19.35 (EEST)

Mä luulen, että tuossa pikapoisto-asiassa oli kyse jostakin "poliittisesti korrektista" ("et saa kutsua tekelettäni roskaksi, senkin ruijanpallas!"). Pian roskia kutsutaan varmaan "pikapoistoehdotuksiksi" tai "kyseenalaistetuksi sisällöksi". --Hartz (keskustelu) 15. lokakuuta 2014 kello 19.45 (EEST)

Hartz se osaa pysyä asiassa kuin juna. Lue tämä kooste roskan historiasta ja tule vasta sen jälkeen kirjoittamaan tänne mitä sattuu. --Pxos (keskustelu) 15. lokakuuta 2014 kello 19.51 (EEST)

Sain vain vahvistusta poliittius korrektius -syylle. Tää oli muuten hauska: "Yksi käyttäjä kannatti. Yksi käyttäjä vastusti menettelytapaa. Yhden käyttäjän mielestä "idea oli huono". Käyttäjä Pxos rupesi toteuttamaan kokonaisvaltaista muutosta vedoten maaliskuussa 2012 saavutettuun konsensukseen." Pelkään nyt Zachen estoja enkä sano enempää. --Hartz (keskustelu) 15. lokakuuta 2014 kello 19.57 (EEST)

Niinhän siellä lukee kun itse kirjoitin sen juuri noin. Mukavaa, että koosteesta löytyy tärkeimmät asiat ja tärkein referoitava noinkin helposti. Kooste on onnistunut. --Pxos (keskustelu) 15. lokakuuta 2014 kello 20.01 (EEST)

Käyttäisin varmaan roskaa, jos en olisi ylläpitäjä, koska ei ole pahemmin tarvinnut sivuja merkitä enää poistettaviksi. Toki ei ole ongelmaa pikapoiston kanssakaan. Tottumiskysymys vain. --Stryn (keskustelu) 15. lokakuuta 2014 kello 19.40 (EEST)

No totutellaankos me nyt tohon peräytä-sanaan kun Pxos ei muuhun suostu? Onhan se kivaa jyrätä yksinään kaikki. --SMAUG (Keskustelu – Muokkaukset) 15. lokakuuta 2014 kello 20.03 (EEST)

Kokonaisvaltainen muutos on silti kokonaisvaltainen muutos. Tämä muistuttaa minua JCPenneyn Ron Johnsonista. --Hartz (keskustelu) 15. lokakuuta 2014 kello 20.05 (EEST)

Ja kas, keskustelun tyhmentäminen auttaa aina. Ei tarvitsekaan enää puhua asiasta vaan voi puhua soopaa. --Pxos (keskustelu) 15. lokakuuta 2014 kello 20.08 (EEST)

Ja kas, konsensus saavutetaan haukkumalla muita ja hiljentämällä soraäänet. --SMAUG (Keskustelu – Muokkaukset) 15. lokakuuta 2014 kello 20.10 (EEST)

Äh, ei tässä kyllä ketään hiljennetä. Wikipediassa on havaittavissa muutosvastarintaa, kun tyngistäkään ei haluta luopua, vaikka siinä olisi paljon järkeä. Luulen, että kun hanke/yhteisö saavuttaa tietyt mittasuhteet, uudistusten/muutosten tekeminen/läpiajaminen käy mahdottomaksi, sillä aina on se muutosta lähtökohtaisesti vastustavien leiri. Demokratian kompastuskivi on se, että demokratiassa ei ole johtajuutta. Yrityksissä johtajuutta on, koska hallitus ja toimitusjohtaja vievät, muut ovat "vain töissä täällä". --Hartz (keskustelu) 15. lokakuuta 2014 kello 20.14 (EEST)

Minulle sanotaan, enkö usko että ehdotus ei mene läpi ja eikö kannattaisi jo lopettaa. Hyvin harvoin tuollaista näkee käytäntökeskusteluissa paitsi silloin kun sitä joskus näkee. Yhtä omituista sitä on joka kerta lukea. Ja muuten, se "peräytys"-ehdotus on peruutettu jo, asia selviää kun lukee heti otsikon alla olevan kommenttini, joten siitä jauhaminen ei enää edistä yhtikäs mitään. --Pxos (keskustelu) 15. lokakuuta 2014 kello 20.22 (EEST)

Ajattele vaan Pxos miten "astetta vaikeampaa" olisi tätä uudistusta tehdä, jos et olisi ylläpitäjä ja pääsisi muokkaamaan järjestelmäviestejä! Jos ylläpitäjä pääsee tuohon asti kuin sinä, niin rivikäyttäjän yritykset torpedoidaan varmasti jo kalkkiviivoilla, eikä pääsisi "muokkaamaan rohkeasti". --Hartz (keskustelu) 15. lokakuuta 2014 kello 20.26 (EEST)

No englanninkielisestä Wikipediasta ovat tutkijat (oikeat tutkijat, eivät wikiarkeologit) saaneet selville, että tavalliset käyttäjät ovat ryhtyneet kirjoittamaan mielipidekirjoituksia, kun he eivät saa pennin vertaa muutettua kivettyneitä käytäntöjä tai suuntaviivoja (policies and guidelines). Koska esseet ovat vielä vapaita kaikille, he kirjoittavat näkemyksiään niihin. Kymmenen vuotta sitten heidän ajatuksistaan olisi voinut tulla käytäntö muutamassa viikossa. Roska-termin poistamiseen meni usempi vuosi ja yksi rohkea Pxos, joka pisti lopulta tuulemaan. Eivätkä ole perään haukkuneet kuin koirat. Tiedoksi vielä, että roskat ovat poistuneet myös Wikiaineistosta. --Pxos (keskustelu) 15. lokakuuta 2014 kello 20.47 (EEST)

Toinen juttunsa voi olla wikijäärien kyvyttömyys katsoa asiaa muulta kuin omalta kannaltaan. Roska-keskustelussa ja varmaan lukuisissa keskusteluissa erikielisissä projekteissa esiintyy sama ilmiö: ihminen ajattelee asiaa siltä kannalta, mihin on tottunut ja mitä itse osaa käyttää, eikä välitä siitä, miten asiat näyttäytyvät muille. Tai sitten hän luo itselleen jonkinlaisen illuusion siitä, mitä muut ajattelevat ja puolustaa kantaansa tyyliin "no en minä tuota halua eivätkä varmaan muutkaan". Itse asiaan ei tarvitsekaan sitten juuri puuttua kun argumenttina on lähinnä "en halua/en tarvitse" -tyyppinen vastustus (esim. Media Viewer -ominaisuudesta keskustelussa). Tälle asialle ei voi mitään, ja siihen saattaa auttaa ainoastaan aika ja asian pitäminen esillä vuodesta toiseen. --Pxos (keskustelu) 16. lokakuuta 2014 kello 13.52 (EEST)

Okei keskustelunavaukseni oli turhaa jauhamista, mutta Hartz kyllä tiivisti tuon ongelman aika hyvin. --SMAUG (Keskustelu – Muokkaukset) 15. lokakuuta 2014 kello 20.45 (EEST)

Ei vain tiivistänyt, vaan sanoi laittamattomasti. Tai sitten tämäkin oli turhaa jauhamista. --Hartz (keskustelu) 16. lokakuuta 2014 kello 15.53 (EEST)

Kunta-artikkeleiden väestötaulukot

Muistan kirjoittaneeni tänne käytäntökahvihuoneeseen jo aiemmin samasta asiasta.

Katsopa artikkelit Vöyri ja Seinäjoki. Molemmissa artikkeleissa on väestötaulukot ("väkiluvun kehitys").

Vaan Vöyrissä on 1.1.2013 kuntajaon mukaisesti väkiluku, sen sijaan Seinäjoessa senhetkisen kuntajaon mukaisesti väkiluku.

Seinäjoki-artikkelissa väestönkasvu saadaan näyttämään räjähdysmäiseltä, vaikka tosiasiassa se ei ainakaan niin räjähdysmäistä ole ollut.

Tähän pitäisi saada jokin roti -- yhteinen käytäntö. --Hartz (keskustelu) 17. lokakuuta 2014 kello 15.42 (EEST)

Mikäs tuossa mättää? Mielestäni toimii nykyisellään ihan hyvin, ja Seinäjoki-artikkelissa mainitaan syykin tuohon kasvuun: "Väkiluvun voimakas kasvu vuoden 2010 kohdalla selittyy kuntajaon muutoksella." --Stryn (keskustelu) 17. lokakuuta 2014 kello 15.48 (EEST)

Sama malline, eri tapa merkitä. Toisin sanoen ei ole yhtenäistä käytäntöä ja vertailtavuus heikko. --Hartz (keskustelu) 17. lokakuuta 2014 kello 15.49 (EEST)

En näe tässä suurtakaan ongelmaa. Seinäjoen artikkelia lainatakseni "Kaaviossa käytetty kulloinkin voimassa olevaa aluejakoa". Eikös tuo ole aika looginen tapa toimia kuitenkin?--Veli Himmeä (keskustelu) 17. lokakuuta 2014 kello 16.09 (EEST)

Mielipidetiedustelu artikkelin nimen kursivoinnista määritelmässä

Tämä on mielipidetiedustelu siitä, tuleeko artikkelin nimi määritelmässä sekä kursivoida lihavoinnin lisäksi vai riittääkö pelkkä lihavointi. Artikkelit, joita tämä mielipidetiedustelu koskee: Ohje:Välimerkit_ja_typografia#Lainausmerkit_ja_kursivointi. Ehdotuksia saa lisätä vapaasti ja jokainen saa kannattaa niin monta muotoa kuin haluaa. Lisää allekirjoituksesi (~~~~) kannattamiesi muotojen kohdalle. Kommentoida voit keskusteluosiossa. (johdantokappale luotu sivun Wikipedia:Äänestys#.C3.84.C3.A4nestys_vs._mielipidetiedustelu ohjeen pohjalta)

Oma kommentti ja täsmennys:
Määritelmän lihavointi+kursivointi-yhdistelmää sekä lisätään [3], [4] että poistetaan [5] sellaisella syötöllä, että tähän olisi hyvä viimeinkin saada jonkinlainen selvyys aikaiseksi.

Tällä ohjesivulla sanotaan "Artikkelin aihe lihavoidaan määritelmässä." - kursivointiin ei oteta kantaa. Tässä taas kerrotaan, mitkä aihepiirit kuuluvat kursivoitavien nimien joukkoon, mutta sivulla ei kerrota mitään artikkelin nimen kursivoinnista artikkelin johdannossa lihavoinnoin yhteydessä.

Aiheesta on keskustelu aikojen saatossa paljonkin, muttei asiasta ole kirjattu mitään käytäntöihin/ohjeisiin näiden käytyjen keskustelujen pohjalta. Jokaisessa keskustelussa merkitsemistavalla on ollut sekä kannattajansa että vastustustajansa. Joitain viimeisimpiä keskusteluja aiheesta (saa lisätä enemmänkin, jos löytyy):

• loka-marraskuu 2013
• tammikuu 2014
• huhtikuu 2014

85.194.253.105 15. syyskuuta 2014 kello 22.24 (EEST)

Artikkelin aihe sekä lihavoidaan että kursivoidaan

Esim:
Zooropa on U2:n kahdeksas studioalbumi.
Bassaricyon neblina on puolikarhuihin kuuluva eteläamerikkalainen petoeläin.

Kannattajat

1. – Haltiamieli 16. syyskuuta 2014 kello 11.30 (EEST)
2. Minulla ei ollut tähän aiemmin erityisempää kantaa, mutta useammankin keskustelu tuloksena syntyi päätös että kirjoja, elokuvia ym. sen kaltaisia teoksia käsittelevissä artikkeleissa kursivoidaan myös artikkelin aloituksessa, ja sitä olen noudattanut. Toivoisi ettei tällaisissa poukkoiltaisi. --Abc10 (keskustelu) 16. syyskuuta 2014 kello 11.40 (EEST)
3. Ohjeessa kehotetaan kursivoimaan teosnimi. Esimerkiksi kirja-artikkeleissa näin on sitten tehty tähän saakka. – Heti artikkelin alusta on nähtävissä, onko kyseessä teosnimi vai ei. Käytäntö välittää informaatiota lukijalle, ei niinkään korostusta (josta typografian oppaat puhuvat) tai koristelua. – Käytännöstä tulee kirjava artikkelin sisällä: muualla kursivoidaan, alussa ei. Uudelle käyttäjälle olisi täten hankalaa tietää, miksi jossakin ei kursivoida. Käytäntö on voimassa isommissa wikeissä, joiden vaikutuksesta malli joka tapauksessa pyrkii muihin wikeihin. Sivujen kirja-, albumi- ja elokuvamallineissa sekä lihavointi että kursivointi tulee automaattisesti. Nämäkin tulisi tällöin muuttaa. --Thi (keskustelu) 16. syyskuuta 2014 kello 11.43 (EEST)
4. Me ei tehdä typografista taideteosta vaan tietosanakirjaa. Yksi sääntö. Iivarius (keskustelu) 16. syyskuuta 2014 kello 11.56 (EEST)
5. Teosten nimet on ollut tapana kursivoida kaikkialla tekstissä. Lihavakursiivi onnistuu viidellä hipsulla molemmin puolin sanaa, niin ei ole vaikeaa: The Legend of Zelda: Ocarina of Time. Siinä esimerkki teille. --Hartz (keskustelu) 16. syyskuuta 2014 kello 16.23 (EEST)
6. Tieteelliset nimet kursivoidaan aina ja kaikkialla, miksi Wikipedia-artikkelin ensimmäisen sanan pitäisi olla poikkeus. –Makele-90 (keskustelu) 16. syyskuuta 2014 kello 17.37 (EEST)
7. Mielestäni tieteelliset nimet, videopelit, elokuvat ym. tulee lihavoida ja kursivoida. --SMAUG (Keskustelu – Muokkaukset) 16. syyskuuta 2014 kello 20.43 (EEST)
8. Kannatan sekä lihavointia että kursivointia teosten nimille, niin sen mielestäni kuuluu olla. --Drybones558 (keskustelu) 17. syyskuuta 2014 kello 14.14 (EEST)
9. Säilytetään nykyinen johdonmukainen käytäntö. Nuuskamikkonen (keskustelu) 20. syyskuuta 2014 kello 04.23 (EEST)
10. Nykykäytäntö näyttää hyvältä.--KpaIsh (keskustelu) 29. syyskuuta 2014 kello 16.43 (EEST)
11. Vain jos kyseessä on teos (albumi, kirja, videopeli, elokuva, musikaali, ooppera, sinfonia, maalaus, veistos, sanomalehti, aikakauslehti, tieteellinen julkaisu, eeppinen runo, näytelmä, televisio-ohjelma, radio-ohjelma, tms.) tai tieteellinen nimi. Muuten pelkkä lihavointi riittää. --Dodi 8238 (keskustelu) 9. lokakuuta 2014 kello 17.17 (EEST)

Artikkelin aiheen lihavointi riittää

Esim:
Zooropa on U2:n kahdeksas studioalbumi.
Bassaricyon neblina on puolikarhuihin kuuluva eteläamerikkalainen petoeläin.

Kannattajat

1. Korostusten yhdistäminen näyttää levottomalta. --Silvonen (keskustelu) 16. syyskuuta 2014 kello 05.35 (EEST)
2. Vain yksi korostustapa. --Htm (keskustelu) 16. syyskuuta 2014 kello 07.51 (EEST)
3. --Musamies (keskustelu) 16. syyskuuta 2014 kello 08.04 (EEST)
4. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 16. syyskuuta 2014 kello 08.58 (EEST)
5. ”Bold or italic—al­ways think of them as mu­tu­ally ex­clu­sive. That is the first rule.” (practicaltypography.com) –Kotivalo (keskustelu) 16. syyskuuta 2014 kello 09.13 (EEST)
6. Kotivalon löytämä "prime directive" on vakuuttava, vaikka en myöskään kovin paljon vastusta tuota sekamuotoa. --Pxos (keskustelu) 16. syyskuuta 2014 kello 09.21 (EEST)
7. Lihavointi riittää yksinään ihan hyvin. --Nrautava (keskustelu) 16. syyskuuta 2014 kello 09.44 (EEST)
8. Typografian säännöt käsittääkseni kieltävät lihavoidun kursiivin. --Esamatti1 (keskustelu) 16. syyskuuta 2014 kello 09.52 (EEST)
9. Systematiikka puoltaisi kursivointia, mutta estetiikka ei. Typografiassa estetiikka useinkin jyrää systematiikan. --Jmk (keskustelu) 16. syyskuuta 2014 kello 10.00 (EEST)
10. Yksi sääntö.--Opa (keskustelu) 16. syyskuuta 2014 kello 11.43 (EEST)
11. --Otrfan (keskustelu) 16. syyskuuta 2014 kello 14.20 (EEST)
12. Kannatan –Cimon Avaro 16. syyskuuta 2014 kello 16.06 (EEST)
13. Kuten Iivarius. --Stryn (keskustelu) 16. syyskuuta 2014 kello 18.24 (EEST)
14. – Kuohatti 16. syyskuuta 2014 kello 18.32 (EEST)
15. Yksi tapa korostaa asiaa riittää.--Phiitola (keskustelu) 16. syyskuuta 2014 kello 20.21 (EEST)
16. --Riisipuuro (keskustelu) 16. syyskuuta 2014 kello 22.19 (EEST)--
17. --BladeJ 16. syyskuuta 2014 kello 23.08 (EEST)
18. --Zache (keskustelu) 17. syyskuuta 2014 kello 14.15 (EEST)
19. Kuten Silvonen. --Vilhokki (keskustelu) 17. syyskuuta 2014 kello 16.06 (EEST)
20.  Kannatan--Nedergard (keskustelu) 17. syyskuuta 2014 kello 19.10 (EEST)
21. Yksi erotustapa tietenkin riittää. Leipätekstissä lihavointi häviää yleensä kursiiville, mutta artikkelin alussa käytetään jo muutenkin lihavointia. Johtavan tarkoituksen ei pitäisi olla noudattaa jotain mystisiä sääntöjä, vaan estää (moniosaisten) erisnimien sekoittaminen tekstissä kielen yleisnimiin. Em. syystä en aina edes ymmärrä miksi suomalaisessa tekstissä latinalais-kreikkalaiset tieteelliset nimet pitää ylipäätään erottaa eri kirjasinlajilla. Olisiko mahdollista, että käytäntö on niin vanhaa perua, että silloin itse tekstissäkin saattoi vielä juosta latinaa? --J. Sketter (keskustelu) 21. syyskuuta 2014 kello 21.53 (EEST)
22. – Najboljši 21. syyskuuta 2014 kello 22.06 (EEST)
23. --J (keskustelu) 22. syyskuuta 2014 kello 03.05 (EEST)
24. Yksinkertaisempi sääntö. --Raksa123 (keskustelu) 9. lokakuuta 2014 kello 16.59 (EEST)

Tyhjää

Äänestän tyhjää

1. Byrokratian ja muiden turhien sääntöjen kumoaminen olisi parempi ratkaisu. Minusta pelkkä ensimmäinen lihavoitu lause voidaan säilyttää sääntönä mikäli artikkeli on muu kuin luettelo tai aikajana tai muu vastaava. Wikipediassa on turhia sääntöjä kuten Suomessa on myös turhia lakeja. Eduskunnassa on tämä havaittu koska se havaitaan wikipedia niin en tiedä sillä en ole wikipedian päättäjä tai päätöksen tekijä. Tämä on ensimmäinen kerta kun äänestän tyhjää--Ashoka (myös Asoka tai Ašoka) (keskustelu) 4. lokakuuta 2014 kello 21.53 (EEST)

Keskustelu

Koska ohjesivulla sanotaan "Artikkelin aihe lihavoidaan määritelmässä.", kursivointiin otetaan kantaa, ei kursivoida, suurenneta, pienennetä jne.--Opa (keskustelu) 15. syyskuuta 2014 kello 22.38 (EEST)

Artikkelin aihetta ei pitäisi myöskään lisätä määritelmässä ”kaarevien lainausmerkkien sisään”, kuten joskus jotkut tekevät/ovat tehneet. Pelkkä lihavointi pitäisi riittää kaikille artikkeleille. --Stryn (keskustelu) 15. syyskuuta 2014 kello 22.57 (EEST)

Lihavointi riittää, ei muita muotoiluja. -Htm (keskustelu) 15. syyskuuta 2014 kello 23.16 (EEST)

Yksiselitteinen ohje (kuten on nykyinen) on mielestäni yleensä paras. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 16. syyskuuta 2014 kello 09.06 (EEST)

Ei taida olla nykyinen ohje yksiselitteinen. Olisi hyvä olla, ellei yksinkertaisten ohjeistusten osalta haluta "puuhastelun" olevan tämän median oleellisin toimintatapa. Pitäisikö ohjeissa olla joku hierarkia? --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 16. syyskuuta 2014 kello 10.31 (EEST)

Siis voimassaolevat ohjeemmehan nimenomaan sanovat, että kursivoidaan ja lihavoidaan. Ohje:Välimerkit ja typografia#Kursivointi sanoo että teosnimi kursivoidaan ja Ohje:Artikkelin rakenne#Määritelmä sanoo että artikkelin aihe lihavoidaan. Nyt on kysymys siitä pitäisikö ohjetta muuttaa esim. yleisten typografisten ohjeiden tai estetiikan vuoksi. --Jmk (keskustelu) 16. syyskuuta 2014 kello 10.54 (EEST)

Selvis, kiitos. Ainakin kaksi tapaa nykyohjeistuksessa. Yksi olisi paras. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 16. syyskuuta 2014 kello 13.11 (EEST)

Mielestäni on epäloogista ja sekavaa olla käyttämättä määritelmälauseessa – joka sentään on artikkelin tärkein – lihavoinnin rinnalla samoja muotoiluja, joita käytetään artikkelissa muutenkin. Kannatan siis tarpeen mukaan kursivointia ja myös niitä lainausmerkkejä. – Haltiamieli 16. syyskuuta 2014 kello 04.47 (EEST)

Tulisiko siis tärkeistä aiheista kerrottaessa nimi myös tarpeen mukaan suurentaa tai alleviivata?--Opa (keskustelu) 16. syyskuuta 2014 kello 08.28 (EEST)

Miten niin, eihän meillä muutenkaan ole leipätekstissä tapana suurentaa tai alleviivata "tärkeitä aiheita". Pointtihan oli että tulisiko määritelmälauseessa käyttää samoja muotoiluja kuin muuallakin artikkelissa, eli sitä kursivointia. Teosnimien kursivointi on ohjeen mukaista (eikä siellä ole erikseen ohjeistettu, että ei koske määritelmälausetta). --Jmk (keskustelu) 16. syyskuuta 2014 kello 09.34 (EEST)

Eli ohjeeseen tuo kursivoimasi lisäys ja vielä esimerkki sen käytöstä. Olisiko yksiselitteinen? Onko ohje käännös, miten ap esittää? --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 16. syyskuuta 2014 kello 14.38 (EEST)

Miten sitten esimerkiksi laivojen nimet? Mainitun ohjeenhan mukaan kirjojen, taideteosten yms. nimet kursivoidaan. Onko ajatuksena siis, että tähän tulisi poikkeus määritelmän kohdalla? --101090ABC (keskustelu) 16. syyskuuta 2014 kello 09.18 (EEST)

Mitähän tässä kyselyssä käsitellään? Sitä ensimmäistä sanaa tai sanaryhmää, jolla artikkeliteksti alkaa? Annetut linkit eivät kaikki käsittele sitä. --Abc10 (keskustelu) 16. syyskuuta 2014 kello 09.58 (EEST)

Äänestyskommenttina on esitetty väite "Tieteelliset nimet kursivoidaan aina ja kaikkialla". Tutkitaan pitääkö väite paikkansa. Otavan Iso tietosanakirja kirjoittelee näin:

• Hakusanassa "Ruellia":

Ruellia, Acanthaceae-heimoon kuuluva kasvisuku ...

• Hakusanassa "Acanthaceae":

Acanthaceae [...], kaksisirkkaisten Tubiflorae-lahkon kasviheimo ...

• Hakusanassa "Acanthus":

Acanthus [...] Acanthaceae-heimon kasvisuku ...

Kyseisen tietosanakirjan käytäntö näkyy olevan selkeä: vaikka se kursivoi taksonomiset yksiköt muuten, se ei kursivoi niitä silloin kun ne on hakusanana lihavoitu. --Jmk (keskustelu) 16. syyskuuta 2014 kello 18.13 (EEST)

Kyseinen tietosanakirja edustaa 1960-luvun painettua tietosanakirjakäytäntöä. Painetussa tietosanakirjassa hakusanat ovat peräkkäin aakkosjärjestyksessä, jolloin ilmeestä tule sekava, jos hakusanat ovat eri kirjasintyypillä (nyk. fontti). Jos ei ole nähnyt tietosanakirjaa, sellaiseen voi tutustua kirjastossa. --Abc10 (keskustelu) 16. syyskuuta 2014 kello 19.57 (EEST)

Niinpä todella edustaa. Mikähän edustaisi 2010-luvun nettitietosanakirjakäytäntöä? Ehkä Encyclopædia Britannica vaikkapa hakusanassa Avicennia:

Avicennia, also called black mangrove, genus comprising at least eight species of trees or shrubs in the family Acanthaceae. Avicennia has a wide geographical distribution ...

Näemme saman ilmiön: hakusana on lihavalla, mutta ei kursiivilla, vaikka sama suvun nimi myöhemmin leipätekstissä onkin kursivoitu. Jos ei ole nähnyt nettiä, siihenkin voi tutustua kirjastossa. --Jmk (keskustelu) 16. syyskuuta 2014 kello 20.53 (EEST)

Voi olla vaikea löytää (miltä tahansa vuosikymmeneltä) typografian asiantuntijaa, joka olisi ihastunut lihavoituun kursiiviin. Robert Bringhurstin ensimmäinen neuvo on: ”Before using a bold weight, especially a bold italic, ask yourself whether you really need it at all.” --Silvonen (keskustelu) 16. syyskuuta 2014 kello 21.15 (EEST)

Kiinnitä huomiota erityisesti tuohon "ask yourself whether you really need it at all". Siis pitää kysyä ja sitten pohtia. En ankarasti puolla kursiivia, mutta kun siitä on aiemmin moneen kertaan päätetty, en näe syytä perua noita päätöksiä. Sitä perustellaan ylempänä artikkelin johdonmukaisuudella. Mahtaisiko Bringhurstilla olla painava mielipide johonkin suuntaan, jos häntä pyydettäisiin ottamaan kantaa Wikipedia-artikkeliin.

Artikkeleiden riemunkirjavuutta voi vähentää monella muulla tavalla, mikä on kyllä tietysti hankalaa, kun on noita liputtajia ja mallineiden rakastajia ja joka sanan linkittäjiä (minunkin perässäni kulkee kaksi tunnusta, jotka tekevät samaa työtä "samalla käsialalla" Saviria lainatakseni). --Abc10 (keskustelu) 16. syyskuuta 2014 kello 21.46 (EEST)

Ja nyt vasta luen ajatuksella, sillä Bringhursthan vastustaa lihavointia, jos jotakin vastustaa. --Abc10 (keskustelu) 16. syyskuuta 2014 kello 21.49 (EEST)

Jos nyt oikein ajatuksella luet, niin Bringhurst vastustaa lihavointia yleensä, mutta lihavoitua kursiivia aivan erityisesti (especially). Eli vaikka "kysyttyämme itseltämme" päädymme käyttämään lihavointia erikoistarkoituksessa (tietosanakirjan hakusanan korostamiseen, kuten muuten on useinkin tietosanakirjoissa tapana), niin lihavoitu kursiivi on vielä kovempi juttu ja kannattaa harkita haluaako ihan oikeasti sitäkin. Näin siis typografi Bringhurstin kannanoton perusteella – jos sille halutaan jotain painoa antaa. --Jmk (keskustelu) 16. syyskuuta 2014 kello 22.10 (EEST)

Uusia kannanottoja ei ole tullut viikkoon. Mielipidetiedustelussa ei päästy lähelle yksimielisyyttä, mutta selvästi enemmän kannatettiin vaihtoehtoa "lihavointi riittää, ei kursivointia". Voisiko tuon kirjata ohjeisiin tämän keskustelun ja mielipidetiedustelun perusteella, vai pitääkö järjestää erikseen oikein "äänestys"-niminen äänestys. --Jmk (keskustelu) 29. syyskuuta 2014 kello 16.35 (EEST)

Tällä sivulla kerrotaan mielipidetiedustelun kestoksi mitä vain muutamasta tunnista ylöspäin. Itse katsoisin kestoksi mielipidetiedustelun arkistoinnin: Botti arkistoi keskustelun automaattisesti, kun on kulunut 14 päivää viimeisimmästä kommentista/äänestä. Jos nyt tulkitsin tuon saman sivun ohjetta oikein, niin mielipidetiedustelussa pitäisi syntyä selkeä konsensus, jotta sen pohjalta voitaisiin tehdä muutoksia. Tällä hetkellä tilanne taitaa olla noin 70/30, joka ei taida ihan riittää. Eli varmaan pitää järjestää vielä se virallinen "äänestys"-niminen äänestys. :) 85.194.253.105 29. syyskuuta 2014 kello 20.39 (EEST)

No ei auta, ei saada tulosta ilman äänestystä. Jaksaako joku pystyttää? --Jmk (keskustelu) 15. lokakuuta 2014 kello 19.35 (EEST)

Mun mielestä ei tarvita enää äänestystä. Se olisi "käärmeen ajamista piippuun", sillä äänestyksen käynnistäjä haluaisi tietyn lopputuleman. Tässä mielipidetiedustelussa kuitenkin vastustan-puolella on tuplasti ääniä eli ei ole kyse mistään 49/51% kiikunkaakun tilanteesta. --Hartz (keskustelu) 15. lokakuuta 2014 kello 19.50 (EEST)

Niin no, jos ohjeistus on tähän asti ollut epäselvä, niin on vähän vaikea tulkita kumman kannan pitäisi saada se hysteerisyysetu, että 30 % kannatus riittää oman kannan jyräämiseen oikeaksi. Jos olisi ennestään ollut selvä ohjeistus tietyllä kannalla, voisi selkeästi vaatia sen perinteisen 70 % kannatuksen muutokselle. --Jmk (keskustelu) 15. lokakuuta 2014 kello 19.56 (EEST)

Eikö voisi vain ensin kysyä tappiopuolen käyttäjiltä (user:Haltiamieli user:Abc10 user:Thi user:Iivarius user:Hartz user:Makele-90 user:SMAUG user:Drybones558 user:Nuuskamikkonen user:KpaIsh user:Dodi 8238), että haluaako joku heistä vielä tämän vietävän äänestykseen, vai hyväksyvätkö tämän vastapuolen 66,66 % kannatuksen tappiokseen. Älähdysaikaa vaikka viikko, ja jos kukaan edellä pingatuista ei ilmaannu vastustamaan käytäntösivujen uudelleenmuotoilua tämän mielipidetiedustelun pohjalta, niin se voitaneen suorittaa ilman uuden äänestyksen järjestämistä. 84.249.67.187 20. lokakuuta 2014 kello 12.16 (EEST)

Jos tämä vaatii vielä toisen äänen samalta käyttäjältä, niin ilmaisen tässä uudestaan että teosten nimet ja tieteelliset nimet kursivoidaan loogisesti myös artikkelin alussa. En näe mitään syytä olla kursivoimatta, kun ne kursivoidaan tekstissä ja tietolaatikossakin. Muutos ei saanut riittävästi kannatusta. --Abc10 (keskustelu) 21. lokakuuta 2014 kello 13.45 (EEST)

Jaha, heti tuli lisää kannanottoja, mutta ei uusia argumentteja. Ei tämä tästä mihinkään etene. --Jmk (keskustelu) 29. syyskuuta 2014 kello 20.00 (EEST)

Onko suurehkon mallineen kuten artikkelisarjamallineen lisääminen "pieni muutos"?

--Päinä Napi (keskustelu) 21. lokakuuta 2014 kello 11.25 (EEST)

Ei ole. Jos tässä ei haluta muuttaa käytäntöä, kysymys kuuluisi neuvontaan. Mutta vastaus kysymykseen on joka tapauksessa kielteinen, joten keskustelu asiasta ilmeisesti päättyy tähän. --Pxos (keskustelu) 21. lokakuuta 2014 kello 12.21 (EEST)

OK. Myös tällainen lienee iso muutos? Kiitos. --Päinä Napi (keskustelu) 21. lokakuuta 2014 kello 13.05 (EEST)

No ei se ainakaan ole pieni muutos. Jatkossa nämä kysymykset käytön neuvontaan. --Pxos (keskustelu) 21. lokakuuta 2014 kello 13.23 (EEST)

Vandalismia vai kiellettyä?

Käytösohjeessa Wikipedia:Yhteenveto sanotaan, että "Valheellisen, tahallaan harhaanjohtavan tai asiatonta tekstiä sisältävän yhteenvedon kirjoittaminen on vandalismia." Sitten sivulla Wikipedia:Vandalismi sanotaan pähkinänkuoressa, että "Wikipediassa tahalliset, toistuvat asiattomat muokkaukset johtavat estoon." Eikös nyt olisi paljon helpompaa sanoa suoraan, että nuo asiat ovat kiellettyjä? Nyt tuo on jotenkin mutkan kautta sanottu niin, että toiminta A on vandalismia ja mikäli vandalismi jatkuu, seurauksena on esto. Missään ei sanota, että nuo asiat ovat kiellettyjä ja että saattaa olla muitakin seurauksia kuin esto. Tuo on jotenkin rangaistuspainotteisen yksinkertaisesti kirjoitettu muotoilu, jossa ei selkeästi ilmoiteta toiminnan olevan moitittavaa tai kiellettyä. --Pxos (keskustelu) 21. lokakuuta 2014 kello 14.55 (EEST)

Kyllä. Selkeä yleiskieli ilman wikijargonia toimisi parhaiten myös käytännöissä. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 21. lokakuuta 2014 kello 16.28 (EEST)--

Risuaita otsikossa, ongelma sen ja kiertoyritys

Lovemilla-artikkelin keskustelusivulla tuli esiin se ongelma, että #-merkkiä ei voi teknisistä syistä käyttää sivun nimessä eli pääotsikossa. Kyseisen TV-sarjan nimi kuitenkin on #lovemilla, ja artikkelitekstissäkin sitän nimeä käytetään. Mutta merkistöstä löytyy toinen risuaita, ﹟-merkki, jota voi käyttää sivunnimissäkin, joten tein sitä käyttäen kokeeksi ohjaussivun ﹟lovemilla. Onko siis mahdollista harkita Lovemilla-sivun nimen muuttamisen ﹟lovemillaksi, vai olisiko se liian kikkailevaa? --Savir (keskustelu) 21. lokakuuta 2014 kello 16.33 (EEST)

Menee liian kikkailuksi. --Zache (keskustelu) 21. lokakuuta 2014 kello 16.58 (EEST)

Joo, parempi ettei tehdä tuollaisia virityksiä. Sinänsä harmi, ettei MediaWiki tue #-merkkiä otsikossa, ja harmi myös, että interwikilinkkien myötä myös "C:"-alkavat ym. on jouduttu poistamaan käytöstä. --Stryn (keskustelu) 21. lokakuuta 2014 kello 18.37 (EEST)

Tuon "Lovemilla"-nimisen artikkelin alkuun laitettiin nyt en-wikin yhden esimerkin mukaisesti huomautus "Teknisten rajoitusten vuoksi artikkelin yllä näkyvä otsikko on virheellisessä muodossa. Oikea kirjoitustapa on: #lovemilla." Mutta jos väärän nimen käyttämiselle ei ilmeisesti olekaan varsinaisia teknisiä rajoituksia (vai onko?), voitaisiinko selvennys muotoilla jollain toisella tavalla? --Savir (keskustelu) 21. lokakuuta 2014 kello 20.37 (EEST)

Itsekin pitäisin artikkelin nimen tuossa muodossa mitä se nyt on ja kannatan artikkelin alkuun lisättävää huomautusta. Kuitenkin tuo "Teknisten rajoitusten" -kohta kuulostaa erikoiselta. Perinteiselle Wikipedia-käyttäjälle (=pelkälle lukijalle) tuo saattaa olla erikoinen ilmaisu. --Turska (keskustelu) 21. lokakuuta 2014 kello 22.21 (EEST)

Auttaisiko {{DISPLAYTITLE:#Lovemilla}}? --SMAUG (Keskustelu – Muokkaukset) 23. lokakuuta 2014 kello 09.36 (EEST)

Yritin, ei muuttanut otsikkoa. Pitäisi varmaan divillä. Stryn (keskustelu) 23. lokakuuta 2014 kello 10.14 (EEST)

Minusta ei mitään ongelmaa otsikon osalta, hyvä neuvo heti kärkeen, tässä mediassa ollaan tarkkoja (nimi-ja otsikkojutut ovat aidosti tärkeitä). Onkos artikkelin lähteistys kunnossa tämän median käytäntöjen mukaan? Yle itse ja hömppälehdistö? En osaa sanoa, epäilen. Olisi mielestäni erinomainen keissi opettaa populaarikulttuurien muokkaajat heti oikeille tavoille. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 23. lokakuuta 2014 kello 12.17 (EEST)

Tarkoituksenmukainen ja mielekäs tarkkuus

Keskustelu on siirretty sivulle Käyttäjä:Hartz/Tarkoituksenmukainen_ja_mielekäs_tarkkuus, koska se ei liittynyt käytännöt kahvihuoneen aihepiiriin. --Zache (keskustelu) 21. lokakuuta 2014 kello 21.42 (EEST)

Osa varsinaista aihetta käsittelevistä kommenteista kopioitu tähän takaisin.--Urjanhai (keskustelu) 22. lokakuuta 2014 kello 07.58 (EEST)

Niin? Miksi ei saisi Jarkko Niemisen kausista kirjoittaa ja tehdä artikkeleita?--Veli Himmeä (keskustelu) 21. lokakuuta 2014 kello 21.05 (EEST)

Koska kyseessä on erityiskiinnostuksenkohde, joka ei kiinnosta samoissa määrin muita. Sekä urheilija että kotipaikka voivat olla niin erityisesti yhtä henkilöä kiinnostavia, että niistä kirjoitetaan tuhottomasti ja erityisellä tarkkuudella tilastoineen kaikkineen. Se, että aihe on sydäntä lähellä, ei tee sisällöstä sen säilytettävämpää. Pitäisi ainakin nostaa katse näppäimistöltä ja verrata muihin vastaaviin. Aloitetaan nyt vaikka niistä Björn Borgin kausista. --Hartz (keskustelu) 21. lokakuuta 2014 kello 21.08 (EEST)

Aihe ei myöskään ole poistettava, vaikka se ei arvon Hartzia kiinnostaisikaan. Yleismaallisesti kun Hartz ei edusta koko väestön kantaa.--Veli Himmeä (keskustelu) 21. lokakuuta 2014 kello 21.10 (EEST)

Ei olekaan. Siksi tästä onkin keskustelu. --Hartz (keskustelu) 21. lokakuuta 2014 kello 21.12 (EEST)

Taajamasta tai kylästä voi kirjoittaa hyvin tai siitä voi kirjoittaa huonosti, mutta kun taajama tai kylä aiheena on nykyisten suuntaviivojen mukaan merkittävä, niin mahdollisen huonon taajama- tai kyläartikkelin kohdalla voit auttaa Wikipediaa muokkaamalla artikkelista paremman. --Urjanhai (keskustelu) 21. lokakuuta 2014 kello 21.23 (EEST)

Ovatko Ranskan ja Ukrainan kylät suuntaviivojen mukaan merkittäviä, vai vain Suomen Koskenkorvat ym? Ranskassa ja Ukrainassa on tuhat ja yksi kylää. Entä ne urheilijoiden kausiartikkelit? Björn Borgin kausi 1981? --Hartz (keskustelu) 21. lokakuuta 2014 kello 21.33 (EEST)

Ranskassa ja Ukrainassa on tuhat ja yksi kylää ja Norsunluurannikolla ja Kongon demoktraattisessa tasavallassa on tuhat ja yksi roomalaiskatolista piispaa. En tiedä tulisiko tämä nähdä rikkautena. Luulen että samoin kuin maa-artikkelit vähitellen kehittyvät, myös kylä- ja taajama-artikkeleissa päästään eteenpäin. Yleensä kunnolisia taajama- ja kyläartikkeleita pystyy kirjoittamaan alueilta, joita koskeviin lähteisiin on pääsy ja joiden kieltä osaa ja joiden kylä- ja taajamarakenteen alueellisen jäsentymisen ja historiallisen kehityksen tuntee lähteiden perusteella. Kun tämän mahdollistavat lähteet eivät aina ole netissä (paitsi nyttemmin Suomessa ne ovat aika pitkälti, kiitos Maanmittauslaitoksen ja kansallisarkiston verkkopalveluiden), tämä usein vaatii myös pääsyä kylän sijaintikunnan kirjaston kotisetukokoelmaan tai valmiutta etsiä sama sisältö kunkin maan kansallisista kokoelmista ja pääsyä näihin kokoelmiin sekä maan kielen hallintaa. Joillain taitaa olla tämä valmius esim. Suomen lähialueilta venäjällä, joillain osista luovutettua Karjalaa, joillain Koutokeinosta. Näin palapeli vähitellen täydentyy.--Urjanhai (keskustelu) 21. lokakuuta 2014 kello 21.58 (EEST)

Tarkoituksenmukainen ja mielekäs tarkkuus II

Heips, artikkelin Jarkko Niemisen kausi 2013 keskustelusivulla (Keskustelu:Jarkko Niemisen kausi 2013) on keskusteltu yksittäisten urheilijoiden kausia käsittelevistä artikkeleista. Kannattaa ensin tutustua tuohon keskusteluun. Urheilijoiden kausista kertovia artikkeleita on verrattain vähän, eikä esimerkiksi artikkelia Jarkko Niemisen kausi 2014 ole luotu. Lisäksi puuttuvat esim. tunnettujen urheilijoiden, kuten Björn Borgin yksittäisiä kausia käsittelevät artikkelit. Pete Sampraksen kausiartikkelit voisivat myös mennä Jarkko Niemisen kausiartikkeleiden edelle, ellei suomalaisia urheilijoita laiteta ulkomaisten edelle. Läheisesti liittyvä aihe ovat urheiluseurojen kausiartikkelit. Riittääkö esimerkiksi, että urheilija on riittävän merkittävä, jotta hänestä voidaan tehdä kausiartikkeleita? Vai vaaditaanko esim. enemmän? Menevätkö suomalaiset urheilijat ulkomaalaisten edelle? Poistokäytäntöä olisi hyvä täsmentää näiltä osin.

Aihetta laajennettaessa voidaan ajatella, että mistä tahansa fanittamisen kohteesta saatetaan luoda artikkeleita, jotka voivat olla todella kattavia ja yksityiskohtaisia. Epäselvää on se, että onko kukaan muu riittävän kiinnostunut aiheesta esimerkiksi päivittääkseen kuolleita linkkejä sellaisista artikkeleista tms. jälkikäteen, kun alkuperäisen fanin kiinnostus on lopahtanut. Fanituksen kohteita voivat olla myös kotipitäjät, kotikylät ym. jotka voivat olla merkityksiltään aika vähäisiä muiden kuin siellä syntyneen kannalta. Esimerkiksi Koskenkorva (Ilmajoki), mutta varmasti vähäpätöisempiäkin paikkoja löytyisi esimerkiksi kun vähän kaivaisi. Sivulta Wikipedia:Poistokäytäntö/Suuntaviivoja ei löydy mainintaa kunnista tai kylistä. Ovatko suomalaiset kylät/taajamat merkittävämpiä kuin esim. ranskalaiset tai ukrainalaiset kylät/taajamat? Pikaisella googlauksella Ranskassa kerrotaan olevan 32 000 kylää. Poistokäytäntöä olisi hyvä tarkentaa myös tältä osin.

Summa summarum, mikä on tarkotuksenmukainen ja mielekäs tarkkuus? Mikä kuuluisi esim. Wikiaan tai omille kotisivuille? --Hartz (keskustelu) 21. lokakuuta 2014 kello 22.12 (EEST)

Vastasin sinulle tuohon jo kylien osalta 1. siirretyssä keskustelussa. Eikö voisi jatkaa siellä? --Urjanhai (keskustelu) 21. lokakuuta 2014 kello 22.14 (EEST)

No hemskata, kun se vietiin jonnekin piiloon syyttä suotta. --Hartz (keskustelu) 21. lokakuuta 2014 kello 22.16 (EEST)

Kopioin vastaukseni ylle takaisin.--Urjanhai (keskustelu) 22. lokakuuta 2014 kello 08.00 (EEST)

Otetaan nyt ääriesimerkkinä: luettelo Luettelo pikkuplaneetoista ja lukuisat pikkuplaneetta-luettelot, joihin linkitetään ko. luettelosta. On päädytty tuollaiseen ratkaisuun, että tehdään luetteloita eikä erillisiä artikkeleita. Toinen tapa on sellainen, että kaudet, kylät tms. käsitellään osana urheilijaa tai kuntaa käsittelevää artikkelia, esimerkiksi luettelomaisesti, taulukkona tai peräkkäisinä lyhyinä osioina. --Hartz (keskustelu) 21. lokakuuta 2014 kello 22.43 (EEST)

Kylät lienee fiwikissä aina merkittäviä riippumatta siitä ovatko ne Suomessa, Ranskassa tai Ukrainassa. Suurin rajoittava tekijä täällä siihen, että onko täällä artikkelia jostain tietystä kylästä on se, että onko artikkelille ketään kirjoittajaa. Ei se, että onko kylä merkittävä tai löytyykö lähteitä. Eli pullonkaula ovat kirjoittajat ei se onko aihe X merkittävä. Se miksei me voida vain käskeä kirjoittajia priorisoimaan ja kirjoittamaan vain vaikka kylien sijaan kaupungeista tai metropoleista ensin johtuu siitä, että tämä on vapaaehtoisprojekti ja ihmiset kirjoittavat niistä asioista joita he itse henkilökohtaisesti pitävät mielekkäinä. --Zache (keskustelu) 21. lokakuuta 2014 kello 22.51 (EEST)

Ymmärretty resurssien puute. Eikö vähäiset resurssit kannattaisi kuitenkin pyrkiä ohjaamaan sellaisiin artikkeleihin, joille voisi olla enemmän lukijoita? Esim. artikkelin Jarkko Niemisen kausi 2013 sijaan oltaisiin voitu laajentaa ja täsmentää artikkeleita Björn Borg ja Pete Sampras? On valittu yhden erikoisartikkelin detaljit sellaisen artikkelin sijaan, jota luettaisiin kymmenen kertaa enemmän aikayksikössä ja jossa ei liikuttaisi niin detaljitasolla. Näissä kaikissa kolmessa artikkelissa ollaan tenniksen aihepiirissä -- saa toki olla tennisfani. Tennisfani voi silti tarttua myös Borgiin ja Samprakseen, eikä vain Niemiseen erityisesti ja niin tarkasti. --Hartz (keskustelu) 21. lokakuuta 2014 kello 23.02 (EEST)

Itse ainakin muokkaan mitä itse haluan, resursseista ja yksittäisten käyttäjien toiveista vähät välittämättä. Näin Wikipedian muokkaaminen on kivaa kuten sen pitääkin olla. Et voi vaikuttaa siihen, että fanitan enemmän Niemistä kuin Samprasta. Stryn (keskustelu) 21. lokakuuta 2014 kello 23.21 (EEST)

Siltähän se on vaikuttanutkin. Kuvitellaan nyt tilannetta, jossa minä fanittaisin Pokémoneja tai Digimoneja: Onko tällöin tarkoituksenmukaista ja mielekästä, että Hartz luo artikkelit kaikista Pokémon- tai Digimon-olennoista? Tai että Hartz keskittyisi laajentamaan Pikachu-artikkelia? Itse asiassa tämä olisi vielä suht tarkoituksenmukaista ja mielekästä. Olen huono keksimään esimerkkejä! --Hartz (keskustelu) 21. lokakuuta 2014 kello 23.24 (EEST)

En-wikistä löytyi muuten tällainen: Pete Sampras career statistics. --Hartz (keskustelu) 21. lokakuuta 2014 kello 23.30 (EEST)

Miksei Pete Sampraksesta ole en-wikissä kymmenkuntaa kausiartikkelia? Yritän etsiä syytä tähän/keskustelua aiheesta en-wikin puolelta, mutta ensin nukun yöunet. --Hartz (keskustelu) 21. lokakuuta 2014 kello 23.40 (EEST)

Löysinpäs jo nyt: https://en.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Notability_%28sports%29#Individual_seasons Tuossa sallitaan vain joukkueiden kausista kertovat artikkelit, jos ymmärsin oikein? Huomenna etsin lisää yksilöurheilijoista, jos jostakin löytyisi keskustelua/perustelua. --Hartz (keskustelu) 21. lokakuuta 2014 kello 23.46 (EEST)

Wikipediassa on muuten käyttäjiä, joiden nimet ovat Lentokonefani ja Junafani. He muokkaavat aihepiirien artikkeleita melkoisen tasaisesti, eivätkä takerru yhteen lentoasemaan tai radanpätkään. --Hartz (keskustelu) 21. lokakuuta 2014 kello 23.03 (EEST)

Näistä kahdesta kommentistani varmaan ymmärtää mitä tarkoitan tarkoituksenmukaisella ja mielekkäällä? Poistokäytäntöä kannattaisi hieman pohtia, jotta resurssit ohjautuisivat useammin Borgiin ja Samprakseen. Tai Ilmajokeen eikä Koskenkorvaan. --Hartz (keskustelu) 21. lokakuuta 2014 kello 23.08 (EEST)

Eihän tämä ole poistokäytännön asia vaan artikkelien yleisen laadukkuden ja tasapainoisuuden asia. Ei kaikkia sellaisia artikkeleita voida poistaa, joista on satuttu kirjoittamaan (sinun mielestäsi) huonosti tai epätasapainoisesti. Ratkaisu on kirjoittaa näistä ja kaikista muistakin aiheista paremmin ja tasapainoisemmin. Perustellummin voi mielestäni kysyä, miksi juuri suomenkieliseen wikipediaan pitäisi kirjoittaa esimerkiksi koko maailman roomalaiskatolisista piispoista, kun esim. suomalaisista kansanedustajikin vielä puuttuu artikkeleita. Mielestäni meillä, jotka osaamme suomen kieltä, on tietty maailmanlaajuinen vastuu niistä tärkeistä aiheista, joiden käsittely vaatii suomen kielen osaamista. Esimerkiksi koko maailman roomalaiskatoliset piispat, digimonit, pokemonit, ja Isä (Pokka pitää) eivät ole sellaisia. --Urjanhai (keskustelu) 22. lokakuuta 2014 kello 08.54 (EEST)

On tämä poisto-/merkittävyyskäytännön asia. Muistutan niistä ~32 000:sta Ranskan kylästä ja kymmenistä tuhansista urheilijoista ja heidän yhteensä sadastatuhannesta kausiartikkelista, jos urheilijalla olisi keskimäärin 10 kautta. --Hartz (keskustelu) 22. lokakuuta 2014 kello 11.54 (EEST)

Kysymys on täysin hypoteettinen ja siksi irrelevantti, niin kauan kuin niitö 32 000 ja 100 000 artikkelia ei ole. Juuri pääsin selostamasta sinulle, mitä resursseja kylistä kirjoittaminen vaatii, ja mistä maailman kolkista meillä sen takia on enemmän kyläartikkeleita. Äsken juuri huomasin, että eräs tähänkin keskusteluun osallistunut käyttäjä on parhaillaan kirjoittamassa tiiviitä ja lähteistettyjä artikkeleita luokkaan Luokka:Malin kunnat. Tällaisia asiallia ja hyvin kirjoitettuja artikkeleita on ilo lukea.--Urjanhai (keskustelu) 22. lokakuuta 2014 kello 13.08 (EEST)

Nuo ovat silti kuntia. Esim. artikkelissa Femaye mainitaan: "Kuntaan kuuluu 21 kylää." --Hartz (keskustelu) 22. lokakuuta 2014 kello 13.16 (EEST)

Niin, yllähän jo selostin, miksi kylä-artikkelien luominen mistä tahansa on vaikeaa. Jos kaikkea ei ole netissä, voi tarvita mennä johonkin, midssä on esimerkiksi painettuja julkaisuja saatavilla. Malin tapauksessa harvalla lienee siihen resursseja.--Urjanhai (keskustelu) 22. lokakuuta 2014 kello 14.10 (EEST)

Vastasin tuohon Hartzin kysymykseen tuolla siirretyssä keskustelussa ja kopioin vastaukseni takaisin tuohon ylle, mistä alkuperäinen keskustelu muuten siirrettiin muualle. Vastauksessani pyrin osoittamaan, mitä vaaditaan esim. kyläartikkelin kirjoittajalta (so. pääsy lähteisiin, jotka eivät ole pelkästään netissä, ja sitä myötä esim. kunkin maan kansalliskirjastokoelmien käyttövalmius jos ei pääse sen kunnan kirjaston kotiseutukokoelmaan, jossa kylä sijaitsee, sekä maan kielen taitaminen, ja kyseisen maan kylä- ja taajamarakenteen alueellisen ja historiallisen jäsentymisdynamiikan tuntemus. Kun olin nämä luetellut, niin heti löysin olemassa olevista artikkeleista nuo luettelemani esimerkit nykyisen Suomen alueen ulkopuolelta, mistä kyläartikkeleita on tuotettu, kun on ollut näitä resursseja. Eli ei ole kysymys pelkjästään kirjoittajista, vaan kirjoittajilla olevista resursseista, ja tätä kautta syntyy se valikointi, kellä on valmius kirjoittaa. Ja sitä paitsi sama pätee vielä niinkin suuriin aihekokonaisuuksiin kuin kuntiin: kerran eräs käyttäjä ehdotti kunta-artikkelien kehittämistä ottamalla malliksi erään kunnan, joka sijaitsee niin lähellä omien muokkausteni kohteena olevia alueita, että luulin siitä olevan helppokin kirjoittaa. Mutta eipäs ollut. Kun minulla ei ollut laajaa kotikirjastoa tuosta kunnasta enkä osannut sen pitäjänhistorioita ja rakennusinventointijulkaisuja ulkoa, enkä ollut tilaisuudessa matkustaa paikallisen maakunnan liiton kirjastoon, niin tekemättä jäi. Jo sekin, jos haluaa lähteistää, milloin joku pieni kunta on perustettu sarnahuonekunnaksi, kappeliseurakunnaksi ja kirkkohrerrakunnaksi ja kunnaksi, vaatii yleensä usean eri kunnan pitäjänhistorioiden kantamisen kirjastosta ja vähintään parin illan työn, ja jos ei tunne aluetta ennestään hyvin, sekin jää helposti kesken.

Ja tätä kautta siis kysymys ei ole edes mielekyydestä vaan resursseista. --Urjanhai (keskustelu) 22. lokakuuta 2014 kello 08.39 (EEST)

Kyllä, kyse on resursseista. Kyse on resurssien tarkoituksenmukaisesta ja mielekkäästä kohdistamisesta. --Hartz (keskustelu) 22. lokakuuta 2014 kello 11.57 (EEST)

Ja miksi esimerkiksi kirjoittaminen aiheesta Koskenkorva (Ilmajoki) ei olisi resurssien mielekästä kohdentamista? Jos ajatellaan mitä suomenkieltä taitavilla muokkaajilla on antaa globaalille wikiyhteisölle, niin koko maailman roomalaiskatoliset piispat ovat hyvin hanskassa ilman meitäkin, ja joku voi kirjoittaa vaikka komiksi Turun Topinojasta, mutta muutoin niiden määrä maailmassa, jotka pystyvät pääasiassa suomeksi olevien lähteiden perusteella tai muutenkin kirjoittamaan Suomeen liittyvistä aiheista tuppaa olemaan rajoitettu. --Urjanhai (keskustelu) 22. lokakuuta 2014 kello 12.57 (EEST)

Parempia esimerkkejä ovat malilaisen Femayen kunnan 21 kylää ja Hanna-Maria Seppälän kausi 2004. --Hartz (keskustelu) 22. lokakuuta 2014 kello 13.19 (EEST)

Sen kun menet Malin seutusuunnitteluvirastoon, kävelet ovesta sisään ja pyydät lyömään kyläsuunnitelmat pöytään. Tai jos osaat ranskaa ja tunnet Malin maantiedettä, niin voit löytää jotain netistäkin. --Urjanhai (keskustelu) 22. lokakuuta 2014 kello 14.13 (EEST)

Hartz: Luulen että olet yhä missannut muutaman olennaisen seikan resursseista. Yksi olennainen asia on, että sä et saa aikaiseksi artikkeleita keskeisistä aiheista ohjaamalla huomiota vähämerkityksellisempiin aiheisiin, koska niiden käsittely itsessään vie jo aikaa. Seuraavat luvut eivät ole mitään äärettömän tarkkoja, mutta antavat mahdollisuuden hahmottaa tilannetta Wikipedian kannalta keskeisten artikkeleiden ja muiden suhdetta. Vuositasolla noin puolet Wikipedian lukukerroista osuu 10% artikkeleihin. Viidennes puolestaan osuu top 1% artikkeleihin. Top 100 artikkelia pitävät sisällään 2.5% kaikista Wikipedian lukukerroista. Vuosien välillä nuo luetuimmat vaihtelee, mutta siellä on myös paljon samoja. Eli jos joku artikkeli on yhtenä vuonna top1000:ssa, niin se on hyvin todennäköisesti muina vuosina luetuimman 10% sisällä. Toisaalta puolet lukukerroista osuu loppuun 90% artikkeleita ja niiden lukukertojen ennustettavuus heikkenee voimakkaasti mitä kauemmas pitkää häntää mennään. Eli jos halutaan priorisoida muokkauksia keskeisiin artikkeleihin niin minusta tehokkaimmin se onnistuu siten, että nostetaan esille olennaisimpia artikkeleita epäolennaisten sijaan ja antamalla muokkaajien itse valita mitä he muokkaavat. Toinen asia minkä oikeastaan haluan korostaa tässä on se, että Wikipedian kannalta on yhtä lailla tärkeä päämäärä saada tuotettua laadukasta sisältöä laajalti kaikista aiheista, koska niitä artikkeleita luetaan yhtä lailla vaikka lukukerrat ovatkin hajaantuneet laajemmin. Toiseksi mikäli artikkelin kirjoittajat näkevät vaivaa niin suomenkieliseen wikipediaan pystytään tekemään artikkeli joka on paras internetissä oleva suomenkielinen selostus jostain aiheesta mikä on myös tosi iso juttu. --Zache (keskustelu) 22. lokakuuta 2014 kello 11.29 (EEST)

Tuota.. resurssipulasta kaipaisin täsmennystä. Joko paperi loppuu vai onko ylläpitäjäpula vai mitä? --Höyhens (keskustelu) 22. lokakuuta 2014 kello 11.39 (EEST)

Paperi ei lopu, eivätkä ylläpitäjät käyttäjäryhmänänä myöskään lopu. Kirjoittajat loppuu kesken. Eli meillä ei ole kirjoittajia tai päivittäjiä kaikille artikkeleille mitä on fiwikissä joten fiwikissä on artikkeleita (tietosanakirjamielessä merkityksellisistä aiheista) jotka ovat hyvin keskeneräisiä ja osin myös vanhentuneita. Asiaa pahentaa se, että fiwikissä ei myöskään pysty mitenkään fiksusti erottelemaan näitä niistä artikkeleista jotka ovat kunnossa ja ylläpidettyjä. Jos tämä viimeinen olisi jotenkin ratkaistuna, niin se helpottaisi tätä jo paljon, koska silloin pystyttäisiin näkemään mikä osa Wikipediasta on ok sen sijaan, että nyt suhtaudutaan koko sisältöön huonoimman mukaan. --Zache (keskustelu) 22. lokakuuta 2014 kello 12.10 (EEST)

Ja esitetty ratkaisuko tuohon on, että keskitymme muokkaamaan artikkelia Jarkko Niemisen kausi 2013? Tällöinkö kirjoittajia riittää enemmän kirjoittamaan ja päivittämään muita artikkeleita? Jos siitä on tuollainen apu, niin keskitytään sitten kirjoittamaan myös artikkelit: Hanna-Maria Seppälän kausi 2004? Heli Rantasen kausi 1995? Mika Halvarin kausi 2001? --Hartz (keskustelu) 22. lokakuuta 2014 kello 12.21 (EEST)

Ei kun esittämäni ratkaisu oli se, että kausiartikkeleiden tärkeyden sijaan kirjoittaisimme Merikukka_Forsiuksen, Boris Beckerin tai Ryan Sweetingin tennisurista. Eli konkreettisesti keskitytään tärkeisiin artikkeleihin parantamalla niitä eikä höpöteltäisi keskustelusivuilla. :) --Zache (keskustelu) 22. lokakuuta 2014 kello 12.55 (EEST)

Käytännöt muodostetaan keskustelemalla. Se, ettei tästä ole käytäntöä, on huonompi asia kuin se, että tästä olisi käytäntö. Siksi meidän kannattaisi luoda käytäntö näistä urheilijoiden kausiartikkeleista ja kylistä/taajamista. --Hartz (keskustelu) 22. lokakuuta 2014 kello 13.33 (EEST)

Saa vapaasti olla eri mieltä, mutta tässä olen Hartzin kanssa päinvastaisella kannalla. On itse asiassa Wikipedian ihanuutta, ettei tästä ole kiveen hakattua käytäntömääräystä. --Höyhens (keskustelu) 22. lokakuuta 2014 kello 13.43 (EEST)

Ei kaikkia artikkeleita lueta yhtä lailla -- Zache sinä itsehän juuri esitit tilastot lukukerroista. Ei ole ihme, jos luetuimpia artikkeleita muokataan eniten. Poistokäytännön suuntaviivoissa on kuitenkin päädytty suuntaviivoihin, joiden mukaan ei saa tehdä artikkeleita kaikista aiheista. Kaikista aiheista ei siis saa tehdä artikkeleita lähtökohtaisesti. --Hartz (keskustelu) 22. lokakuuta 2014 kello 12.00 (EEST)

top10% on 50% lukukerroista; loput 90% artikkeleista on toiset 50%. (ks myös. pitkä häntä konseptina). --Zache (keskustelu) 22. lokakuuta 2014 kello 12.12 (EEST)

Ymmärrän kyllä tuon ja suunnilleen noin olen olettanutkin. Top 20% on varmaan 80% lukukerroista. --Hartz (keskustelu) 22. lokakuuta 2014 kello 12.16 (EEST)

Ajatus että kyliä käsiteltäisiin kuntien artikkeleissa tai ylipäätään ei-merkittävinä pidettäviä aiheita merkittävien aiheiden artikkeleissa tuottaa huonoa tietosanakirjaa. Aikoinaan oli joku yhdistys noimeltä Ei kiusata!, josta tuli tarpeeton kasvannainen muuten tasapainoiseen artikkeliin Koulukiusaaminen, oikea paikka sille löytyi vasta artikkelista Enkeli-Elisa. Joko aihe on merkittävä ja sitä käsitellään omassa artikkelissaan, tai se ei ole merkittävä, eikä sitä käsitellä lainkaan. Sen sijaan ajatus, että mahdollisesti ei-merkittävän aiheen detaljit tulisi dumpata kasvannaiseksi ja lisäkkeiksi niitä sivuavien yleisempiä aiheita käsittelevien merkittävien artikkeleiden sisältöön, on kestämätön ja tuottaa huonoa tietosanakirjaa, koska ei niiden detaljien paikka ole siellä.--Urjanhai (keskustelu) 22. lokakuuta 2014 kello 08.12 (EEST)

Tarkoituksenmukainen ja mielekäs tarkkuus... käytännössä kysymys on niin laaja ja monisyinen, että mihinkään laajaan yhteismitallisuuteen artikkeleiden kesken (tai yhteisymmärrykseen muokkaajien kesken) ei tulla koskaan pääsemään. Olennaista on pyrkiä jäsentelemään tietoa mahdollisimman mielekkäästi ja lukijaa palvellen. Yleensä on mielekästä rakentaa tietoa yleisestä yksityiskohtia kohti, mutta kuten yllä todetaan, käyttäjiä ei noin vain paimenneta moiseen ilman pakkoja tai kieltoja, ja sellainen taas ei oikein tekisi hyvää innostukselle ja yleishengelle. Monesti yksityiskohdista tai suppeista aiheista on helpompi kirjoittaa, ja siksi niihin tartutaan ennemmin kuin laajoihin ja keskeisiin aiheisiin. Ei se noin lähtökohtaisesti ole järin haitallista. Eivätkä suuret artikkelikohtaiset lukijamäärät ole sen enempää artikkelin olemassaolon tavoite kuin edellytyskään.

Minulla on muistikuva, että olisin joskus törmännyt saksankielisessä Wikipediassa tapaan sijoittaa kausia, diskografioita ja filmografioita jne. käsitteleviä "osa-artikkeleja" artikkelin alasivuiksi, siis esimerkiksi Jarkko Nieminen/Kausi 2013... muistankohan oikein? Ei sillä, että välttämättä kannattaisin tuon tavan tuomista meille. – Haltiamieli 22. lokakuuta 2014 kello 02.20 (EEST)

Saksankielinen versio artikkelista Pete Sampras, joka on valittu ekzellentiksi, ei ainakaan sisällä tuollaisia alasivuja: https://de.wikipedia.org/wiki/Pete_Sampras. --Hartz (keskustelu) 22. lokakuuta 2014 kello 11.52 (EEST)

Pakkoja ja kieltoja on muuten jo aika lailla sivulla Wikipedia:Poistokäytäntö/Suuntaviivoja. Näitä suuntaviivoja käyttäen käytännössä paimennetaan muokkaajia keskittymään toisiin aiheisiin toisten sijaan. Omille nettisivuille ja Wikiaan voi kirjoitella fanituksen kohteista. --Hartz (keskustelu) 22. lokakuuta 2014 kello 12.08 (EEST)

Muistutan, että tämä fi-wiki on kohdennettu suomenkieliselle lukijakunnalle. Siksi tämä on sisällöltään erilainen kuin eräät muut wikit. Edelliseen aihepiiriin vedoten komppaan Strynin kantaa, että tätä kannattaa tehdä sikäli kun se on hauskaa ja se johtaa väistämättömäään epätasapainoon, mikä on mielestäni vain pieni ongelma. --Höyhens (keskustelu) 22. lokakuuta 2014 kello 11.31 (EEST)

Jos minun mielestäni olisi hauskaa ja muutenkin erityisen tyydyttävää luoda artikkeleita Björn Borgin kausista, pitäisikö minun siltikään tehdä niin? Liioitellaan, että pointti menee perille: pitäisikö minun siltikään luoda artikkeleita neljännestä ja viidennestä nenäkarvasta vasemmalta päin laskettuna? --Hartz (keskustelu) 22. lokakuuta 2014 kello 11.50 (EEST)

Hanna-Maria Seppälän kausi 2004? Heli Rantasen kausi 1995? Mika Halvarin kausi 2001? --Hartz (keskustelu) 22. lokakuuta 2014 kello 12.14 (EEST)

Kaikkien uusien artikkeleiden läpimenohyväksynnöillä näihin voi mielestäni ainoastaan vaikuttaa (”niemisistä” ei kausiartikkeleita, pantava pääartikkeliin). Tämän tietosanakirjan tekeminen on radikaalisti erilainen kuin perinteisten tietosanakirjojen, joissa tekijät yleensä olivat aiheidensa ja tietosanakirjoittamisen asiantuntijoita. Täällä on ilmeisesti myös noita, mutta yhä useammin asiansa promoajia (asian totinen harrastaminen on yleisin selittäjä, mulla suomiseurafutis), mutta liian usein promoaminen on puhdasta mainostamista, ei edes markkinointia. Sitä saa mitä tilaa, eikä tuossa ole mitään vikaa niin kauan kuin puheet ja teot mistä ja miten saa kirjoittaa täällä vastaavat toisiaan. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 22. lokakuuta 2014 kello 12.12 (EEST)

Ei tarvita mitään erityistä läpimenohyväksyntäseulaa ja sen vuoksi istuvaa läpimenohyväksyntäkomiteaa. Riittää, että keskustelemme tästä poisto-/merkittävyyskäytäntöön liittyvästä asiasta ja kirjaamme käytännön asiasta. --Hartz (keskustelu) 22. lokakuuta 2014 kello 12.18 (EEST)

On tietenkin vielä epäselvää, saako urheilijoista luoda kausiartikkeleita. Edelleen on kuitenkin lisäksi epäselvää, että jos urheilijoista saisi luoda kausiartikkeleita, saisiko tällöin luoda kausiartikkeleita kaikista urheilijoista, joista on artikkelit Wikipediassa? Kakkosdivarin Pentti Nummisen kaudesta 2012 saisi luoda artikkelin? Kyliin/taajamiin liittyen, tyypillisessä sellaisessa artikkelissa saataisi lukea: "210 asukkaan kylä, joka sijaitsee x kunnassa. Kylän läpi kulkee maantie. Kylässä on kaksi päiväkotia, koulu ja bensa-asema." --Hartz (keskustelu) 22. lokakuuta 2014 kello 12.39 (EEST)

Ei se ole epäselvää. Artikkeleita saa luoda, muttei pidä loukkaantua, jos yhteisö haluaa sen poistaa. Hartz on olut Wikipediassa suunnilllen saman ajan kuin inäkin eli vähän vajaan kymmenen vuotta ja muistan ajan jolloin ei ollut artikkelia (siis ru-wikissä) kaikista Suomen presidenteistä. Esimerkiksi Kekkosen ja Relanderin muistan aloittaneeni sinne huonolla venäjälläni ja eri nimellä Ржнруты joka on näppiksellä .. jotain. Mutta jos Niemisen kausi 2013 on tehty, ei pidä ottaa pulttia siitä ettei Niemisen kautta 2014 ole tehty. --Höyhens (keskustelu) 22. lokakuuta 2014 kello 13.35 (EEST)

Nyt löysin en-wikistä: https://en.wikipedia.org/wiki/Wikipedia_talk:WikiProject_Tennis#Season_articles --Hartz (keskustelu) 22. lokakuuta 2014 kello 13.47 (EEST)

Eikö tämä keskustelu jo kerran heitetty jorpakkoon? Mitä tämä taas täällä tekee? --Otrfan (keskustelu) 22. lokakuuta 2014 kello 12.42 (EEST)

Kyllä heitettiin. Keskustelemme siitä, kannattaako resurssit kohdistaa artikkeliin Jarkko Niemisen kausi 2013 ja artikkeliin Jarkko Niemisen kausi 2014. Ja artikkeleihin Hanna-Maria Seppälän kausi 2004, Heli Rantasen kausi 1995 ja Mika Halvarin kausi 2001? Tai kakkosdivarin Pentti Nummisen artikkeliin Pentti Nummisen kausi 2012? Olen havaitsevinani, että resurssien kohdistamista näihin artikkeleihin ei saisi kyseenalaistaa. --Hartz (keskustelu) 22. lokakuuta 2014 kello 12.46 (EEST)

On yhtä tyhjän kanssa keskustella siitä, mihin resursseja kannattaa käyttää, koska jokainen käyttää niitä tasan tarkkaan siihen käytäntöjen mukaiseen muokkaukseen, mikä milloinkin tuntuu ellei ihmiskunnalle tärkeältä sanomalta niin ainakin itselle mielekkäältä puuhalta. Parempi aihe olisi keskustella, kannattaako resursseja käyttää joutavaan änkkäämiseen kaikilla mahdollisilla keskustelusivuilla, mikä toiminta on jo sijainnistaan riippuen aika tavalla käytäntöjen rajamailla. –Kotivalo (keskustelu) 22. lokakuuta 2014 kello 12.56 (EEST)

Pitäisikö minun sitten luoda artikkelit kaikista meikkipussistani löytyvistä meikeistä? Ja artikkelit Mestis-joukkueiden pelaajien kausista? Ei kai tänne suomenkieliseen Wikipediaan kai ihan mitä vaan saa oman mielenkiintotuntuman pohjalta kirjoitella? --Hartz (keskustelu) 22. lokakuuta 2014 kello 13.22 (EEST)

Ei sinun tarvitse, me ollaan tyttöjen kanssa jo aloitettu artikkelit aika monesta kosmetiikka- ja vaatemerkistä. –Kotivalo (keskustelu) 22. lokakuuta 2014 kello 13.35 (EEST)

Mielestäsi se ei kuitenkaan ilmeisesti koske kahvihuoneita ja artikkelien keskustelusivuja? --Otrfan (keskustelu) 22. lokakuuta 2014 kello 13.25 (EEST)

Ei tietenkään. Vain artikkeleilla on merkitystä. Muu on lähtökohtaisesti epäolennaista ja virheellistä tai sekavaa. --Hartz (keskustelu) 22. lokakuuta 2014 kello 13.27 (EEST)

Sen siitä saa, kun aloittaa keskustelun otsikolla "Tarkoituksenmukainen ja mielekäs tarkkuus" ja kylvää aloitusviestin täyteen erilaisia ja eri tasoilla liikkuvia täkyjä. Siitä on vaikea saada liikkeelle kohdennettua ja päämäärällistä keskustelua. Kuten edellä koetin todeta, kaikista aiheista ei ole mielekästä kirjoittaa omaa artikkeliaan, mutta toisaalta yleistä ja yhtäläistä rajanvetoa ei yleisessä periaatekeskustelussa ole kovin mielekästä yrittääkään vetää. Vaikkapa suomalaisurheilijoiden kaudet ja ranskalaiset kylät eivät hevin vertaudu toisiinsa millään selkeällä mittapuulla.

Ceterum censeo urheilijoiden kausiartikkelien tarpeellisuudesta kannattanee keskustella (mutta tämän otsakkeen alla peli lienee jo menetetty), kyliä voidaan mielestäni pitää itsenäisen artikkelin arvoisina sikäli kun joku vaivautuu niistä kelvollisen artikkelin kirjoittamaan. – Haltiamieli 22. lokakuuta 2014 kello 13.31 (EEST)

Pesäpallossa on pojilla ollut tapana sanoa, että "ei ole syöttäjän vika, jos ei saa koppia" ;) Suomenkielisessä Wikipediassa suomalaiset kylät ja suomalaiset urheilijat taidetaan laittaa ulkomaalaisten edelle? Ja kymmenen asukkaan kylästä voi luoda artikkelin? Kakkosdivarin Pentti Nummisen kaudesta 2012 voidaan kirjoittaa artikkeliin Pentti Nummisen kausi 2012? --Hartz (keskustelu) 22. lokakuuta 2014 kello 13.42 (EEST)

Kolmenkin asukkaan kylistä on artikkeleita, mutta so what? Suomalainen kylä on historiallinen ilmiö, jonka ajallinen kesto alkaa keskimäärin 1500-luvulta, ja joka on merkittävä historiallisesti sekä rakennetun kulttuuriympäristön ja paikallisen identitettin kannalta, ja on kestämätöntä resentismiä pitää nykyistä asukasmäärää jonain kynnyksenä. Jos haluat valitttaa merkityksettömistä aiheista tehdyistä turhista artikkeleista, joista ei ole lähteitä, niin miksi et aloita salkkarihahmoista? --Urjanhai (keskustelu) 22. lokakuuta 2014 kello 14.07 (EEST)

En-wikistä löytyi tällainen: https://en.wikipedia.org/wiki/Wikipedia_talk:WikiProject_Tennis#Season_articles. Tuo keskustelu liittyy tähän meidän aiheeseemme erinomaisesti. --Hartz (keskustelu) 22. lokakuuta 2014 kello 13.54 (EEST)

Jaa miten? Siinä joku kysäisee jotain yksityiskohtaa tenniskausiartikkeleihin liittyen, ja joku toinen vastaa. Katsoin vahingossa alempaa samannimistä väliotsikkoa. –Kotivalo (keskustelu) 22. lokakuuta 2014 kello 14.00 (EEST)

Katsokaapa myös poistoäänestys: https://en.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Articles_for_deletion/2013_Maria_Sharapova_tennis_season --Hartz (keskustelu) 22. lokakuuta 2014 kello 13.57 (EEST)

Hyväksy jo Hartz, että kylät on määritelty merkittäviksi, joten niistä sopii artikkeleita luoda riippumatta siitä, asuuko siellä 1, 10 ja 1000 ihmistä. Ja omasta mielestäni tuossa Niemis-Jarkon kausista kirjoittamisessa ei ole mitään ongelmaa. Jos joku niitä jaksaa kirjoittaa ja päivittää, niin miksi siitä pitää tehdä ongelma? Jos Hartz haluua suomenkieliseen Wikipediaan Björn Borgin tai Pete Samprasin kausiartikkelit tänne, niin on hyvä vain ja kirjoittaa. Eikä siinäkään tapauksessa ole keneltäkään pois, että Jarkko Niemisen kaudesta 2013 artikkeli löytyy. Jos ne kerran on linjattu merkittäviksi ja sitä kautta säilytettäviksi, niin ne myös saavat täällä olla ja niitä saapi kirjoittaa jatkossakin.--Veli Himmeä (keskustelu) 22. lokakuuta 2014 kello 14.06 (EEST)

Phiitola kyseenalaisti juuri artikkelin Kokkolan sataman vuosi 2013 merkittävyyden. Kannattaa käydä keskustelusivulla vastustamassa poistamista. --Hartz (keskustelu) 22. lokakuuta 2014 kello 14.15 (EEST)

Poistin sivun pointtauksena. --Otrfan (keskustelu) 22. lokakuuta 2014 kello 14.17 (EEST)

Olisi siinä ollut ihan hyvää sisältöä, jonka olisi voinut yhdistää artikkeliin Kokkolan satama. Pointtausta tuo ei välttämättä ollut, kun artikkeli ei ollut lainkaan tyhmä ja nykyinen käytäntöhän sallii tuollaiset artikkelit, kuten Helsinki-Vantaan lentoaseman vuosi 2013. Nämä artikkelithan eivät ole keneltäkään pois? Jos joku viitsii vain sellaisia kirjoittaa, ne säilytetään. Näinhän Niemisen, Borgin ja Sampraksen kausiartikkeleistakin on sanottu. Ainakaan tällaisia artikkeleita ei ole linjattu epämerkittäviksi. Kyllä mielestäni Kokkolan sataman yksi toimintavuosi on merkittävämpi kuin Nieminen mailansa kanssa vuonna 2013. --Hartz (keskustelu) 22. lokakuuta 2014 kello 14.29 (EEST)

Ihan oikeasti: tajua nyt lopettaa. En aseta estoa mielelläni, mutta jos sen joudun tekemään, niin tätä keskustelua jatketaan vasta ensi vuonna. --Otrfan (keskustelu) 22. lokakuuta 2014 kello 14.36 (EEST)

Mikä pitäisi lopettaa? Miksi? Ja mikä olisi eston peruste? "Käytäntö-kahvihuoneessa käytännöstä keskustelu"? Hyvä ettei estoperuste olisi "Wikipedian muokkaaminen" tai "keskusteluihin osallistuminen". Hyviä estoperusteita toki kaikki. --Hartz (keskustelu) 22. lokakuuta 2014 kello 14.39 (EEST)

Malin kylistä löytyy valitettavan vähän tietoa, mutta jos esim. vuonna 1980 lakkautetusta Moššolasta saa helposti tämänkin verran irti, niin varmasti suomalaisistakin kylistä löytyy jotain kiinnostavaa kerrottavaa. Muuten olen sitä mieltä, että yli 99 % kaikista urheilijoista ei ole tietosanakirjamerkittäviä. Samoin keskustelu, joka ei voi johtaa mihinkään, on yleensä turha. --Esamatti1 (keskustelu) 22. lokakuuta 2014 kello 16.16 (EEST)