Argumentointivirhe
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Argumentointivirheet tai päättelyvirheet ovat tapoja, joilla päättely voi mennä harhaan. Virheellinen päättely voi näyttää pätevältä, mutta niissä on esimerkiksi looginen virhe, ne kohdistuvat johonkin muuhun kuin itse asiaan tai vetoavat vain auktoriteettiin asiaperusteen sijaan. Suuri osa argumentointivirheistä tunnettiin jo keskiajalla. Moni argumentointivirhe on saanut oman, usein latinankielisen nimen.
Henkilöön kohdistuvat argumentointivirheet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Argumentum ad auctoritatem (auktoriteettiin vetoaminen)
- Argumentum ad verecundiam (arvovaltaan vetoaminen)
- Ipse dixit (hän sanoi niin)
- Argumentum ad populum (suosituimmuuteen vetoaminen)
- Reductio ad Hitlerum (kompromettointi)
- Suutari pysyköön lestissään (omahyväisyys)
- Argumentum ad hominem (henkilökohtaisuuksiin meneminen)
- ad hominem abusivis (loukkaus)
- ad hominem circumstantiae (argumentaation asianhaaroihin vetoaminen)
- ad hominem tu quoque (itse olet)
- kaivon myrkyttäminen
- ad hominem motivum (motiiviin vetoaminen, oma lehmä ojassa)
- Argumentum ad crumenam (varallisuuteen vetoaminen)
- Argumentum ad lazarum (köyhyyteen vetoaminen)
- Itseen yleistäminen
- Itsestä yleistäminen
- O sancta simplicitas (vedotaan vastaväitteen tai vastaväittäjän tyhmyyteen)
Emotionaalinen argumentointi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Argumentum ad baculum (uhkailu)
- Argumentum ad consequentiam (seurauksiin vetoaminen)
- Argumentum ad metum (pelottelu)
- Argumentum ad misericordiam (sääliin vetoaminen)
- Argumentum ad novitatem (uutuuteen vetoaminen)
- Argumentum ad odium (katkeruuteen vetoaminen)
- Argumentum ad traditionem (perinteisiin vetoaminen)
- Asenteellinen kielenkäyttö
- Argumentum ad ridiculum (naurettavuuteen vetoaminen)
- Imartelu
- Sanakikkailu
- Kaltevan pinnan argumentti
- Kaksi vääryyttä tuottaa yhden oikeuden
- Olkinukke
- Syyllistäminen assosiaatiolla
- Geneettinen virhepäätelmä
- Toiveajattelu
Feministit tunnistavat vastakkaisen argumentointivirheen, jonka mukaan kehotetaan pysymään asiallisena ja jättämään tunteet sivuun:
Argumentointi asian vierestä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ignoratio elenchi (yhdentekevä johtopäätös)
- Virheellinen analogia (omenoita ja appelsiineja)
- Sanahelinä (argumentum ad eloquium)
- Harhaanjohtava vihje (Red herring, savusilli)
- Muoto sisällön yli (muodon merkityksen korostaminen sisältö sivuuttaen)[1]
- Ensimmäisen maailman ongelma
Semanttiset virheet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Amfibolia (virkkeen monitulkintaisuus, muu kuin ekvivokaatio)
- Bifurkaatio (vain kaksi vaihtoehtoa)
- Ekvivokaatio (synonymisaatio: sekoitetaan kaksi samankuuloista sanaa toisiinsa)
- Kehäpäätelmä (petitio principii)
- Metaforaan vetoaminen
- Reifikaatio (abstraktion kohteleminen reaalisena)
- Yksikään todellinen skotti (käänteinen kehäpäätelmä)
- Jos-viski-on (kaksoismerkitys)
- Virheellinen todistelu
Loogiset argumentointivirheet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Argumentum ad ignorantiam (käänteinen todistustaakka/tietämättömyyteen vetoaminen)
- Argumentum ad logicam (premissivirhepäätelmä)
- Argumentum ex silentio (vaikenemiseen vetoaminen)
- Argumentum ad nauseam (toisto ilman uutta asiaa)
- Humen giljotiini (naturalistinen virhepäätelmä) (väitetään asiaa hyväksi siksi, että se on luonnollista tai muuten päätellään tosiasioista arvoja)
- Moralistinen virhepäätelmä (käänteinen Humen giljotiini) (väitetään asiaa todeksi siksi, että se on toivottava)
- Antipartaveitset (argumentoinnin tarpeeton kompleksointi)
- Nirvana-virhepäätelmä (”täydellisen ratkaisun virhepäätelmä”) (torjutaan vaihtoehto siksi, että se ei ole täydellinen)
- Epätäydellinen vertailu
- Epäkonsistentti vertailu
- Erikoiskriteeri
- Kontekstomia
Korrelaatiopohjaiset argumentointivirheet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hätäinen päätelmä
- Kompleksikysymys
- Kompleksinen korrelaatio
- Väärä vastakkainasettelu
- Kytkykauppavirhe
- Virheellinen premissi
- Syyn ja seurauksen sekoittaminen
- Virheellinen kompromissi
- Post hoc ergo propter hoc
- Cum hoc ergo propter hoc eli "jäätelökorrelaatio"[2]
- Non sequitur
- Premissin pitäminen argumenttina
- Kausaalinen yliyksinkertaistaminen
- Kausaalinen liittoefekti
- Regressiovirhepäätelmä
- Retrospektiivinen determinismi (se tapahtui, koska niin pitikin tapahtua)
- Occamin partaveitsen virheellinen käyttö (yksinkertaisin selitys on ainoa oikea selitys)
Syllogismivirheet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Dicto simpliciter
- Virheellinen poikkeuksen kielto (dicto simpliciter ad dictum secundum quid)
- Virheellinen yleistys (dicto secundum quid ad dictum simpliciter)
- Virheellinen konjunktio
- Virheellinen disjunktio
- Kaksoisnegatiivisen premissin virhe
- Eksistentiaalinen virhe
- Eksklusiiviset premissit
- Nelitermivirhe
- Keskitermivirhe
- Tautologia
- Jatkumovirhe
- Illicit major
- Illicit minor
Jakaumavirheet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tilastovirheet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Vinoutunut otos
- Hätäinen yleistys
- Vinoutunut poikkeus
- Tilaston virhetulkinta
- Pelurin virhepäätelmä
- Vinoutunut lähdeaineisto
- Syyttäjän virhepäätelmä
- Seulomisvirhepäätelmä
- Täydellisen ratkaisun virhepäätelmä
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ ”Style over substance fallacy”, Employing: Webster's Quotations, Facts and Phrases, s. 567. ICON Group International, Inc., 2008. ISBN 0546698840 Teoksen verkkoversio.
- ↑ Tervetuloa töihin (Arkistoitu – Internet Archive), Anu Partanen, Helsingin Sanomien kuukausiliite, elokuu 2010.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Esimerkkejä argumentaatiovirheistä Skepsiksen sivuilla
- Kehnojen Argumenttien Kuvakirja
- Dowden, Bradley: Fallacies The Internet Encyclopedia of Philosophy. (englanniksi)
- Rosenthal, Michele, Katsaus argumentaatiovirheisiin -juliste ladattavissa netn.fi-sivustolta (suomeksi)