Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Arkisto29

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Oma kirja lähteenä

Huomasin että käyttäjä Kippari10 on merkinnyt artikkeliin Ihmistorpedoiskut Gibraltariin lähteeksi itse kirjoittamansa kirjan. Ongelma on se, että kyseisen käyttäjän kanssa on ollut käynnissä jatkuva vääntö lähteitten merkitsemättömyydestä, mikä saa olettamaan ettei kyseinen kirjakaan ole ainakaan paremmin lähteistetty. Se mikä ko. artikkelissa kyseiseen kirjaan perustuu ei tosin selviä tarkemman lähteeseen viittaamattomuuden vuoksi.

Joten onko käyttäjän, joka ei täällä yleensä suostu useista pyynnöistä ja huomautuksista huolimatta merkitsemään lähteitään, kirjoittama kirja mainitsemisen arvoinen lähde mihinkään artikkeliin - vai onko kyse enemmän tuotoksensa mainostuksesta tms.? --J 14. heinäkuuta 2008 kello 14.27 (UTC)

Ei ole - kun painos on ollut aika päiviä loppu! -Kippari10 22. heinäkuuta 2008 kello 10.45 (UTC)

Mikä tietysti on vaikea tietää siinä vaiheessa kun kirjasta ei ole ilmoitettu muita tietoja kuin "Kari Jokinen: Sukeltajan tie".--J 23. heinäkuuta 2008 kello 22.19 (UTC)

Kirjaa tarjotaan tarkemmin määrittelemättömäksi lähteeksi myös ainakin artikkeleissa Pienoissukellusvene ja Kamikaze.--J 14. heinäkuuta 2008 kello 14.41 (UTC)

Molempien artikkelien lähdeluettelossa mainitaan nimenomaan, missä kohdin kirjaani tiedot esiintyvät; ja ainakin pienoissukellusvenettä koskevassa artikkelissa tietolähde koskee nimenomaan Ranuan turistisukellusvenettä; meitä oli kolme sukeltajaa - Ari Viitanen, Jari Suorsa ja minä - leikkimässä kaloja sukellusveneen matkustajille heinäkuussa 1988. Minulla on puoli albumillista kuvia siitä reissusta, Subtrek Oy:n antama diplomi ja sukelluspäiväkirjamerkinnät tallessa. Kirjassa on kokonainen luku tästä erikoisesta tapauksesta nimellä Kultaisen Taimenen metsästys.

Samoin "Kamikaze" -artikkelin lähteissä mainitaan että aineistona on kirjani luku Kelloja ja porsaita, lohikäärmeitä ja majavia; luku käsittelee sotilassukeltamista harvinaisimmilta osiltaan. 'Kello' tarkoittaa McCannin pelastuskelloa, 'porsas' on MAIALE, 'lohikäärme' kätkee taakseen japanilaisen Fukuruju - eli Ryömivä lohikäärme -kamikazesukellusryhmän ja majava taas tarkoittaa saksalaista Biber eli Majava-pienoissukellusvenettä.

Minulla on jossain tallessa kaikki lähdeainestot monisteina tai alkuperäisinä lehtinä, mutta ne ovat jossain paketissa kellarissa jonne ne siirsin pientä asuntoani täyttämästä kirjan ilmestyttä. En oikein viitsisi ruveta tonkimaan niitä esiin vain artikkelin takia - kun kaikki sama on - tiivistetyssä muodossa tosin! - kirjassakin. -Kippari10 22. heinäkuuta 2008 kello 15.59 (UTC)

Kamikaze -artikkeliin ei edelleenkään ole merkitty minkä osan lähteenä ko. kirja on ollut.--J 23. heinäkuuta 2008 kello 22.19 (UTC)

Olen siivonnut aiemmin valtavat määrät lähteetöntä tai huonosti lähteistettyä (kirjan nimellä) tietoa pois, mutta mikään ei tunnu auttavan. Sillä nimellä, jota hän väittää omakseen, on ilmestynyt kaksi teosta, toinen käsittelee satotuloksia erilaisilla viljaseoksilla, toinen on Otavan julkaisema "Sukeltajan tie : omakohtaisia seikkailuja veden alla ja vähän historiaa". Jos hän viittaa niihin, lähinnä kai jälkimmäiseen, sivunumerot on oltava, tai lähde voidaan/ pitää ottaa pois, samoin tieto, koska lähde ei ole asianmukainen. --Ulrika 14. heinäkuuta 2008 kello 14.44 (UTC)

Koska kyseinen käyttäjä ei yleensä merkitse viitteitä lainkaan, vaan ainoastaan listaa lähteitä artikkelin loppuun, on mahdotonta tietää mikä tieto on ko. kirjasta, muista lähteistä ja mikä fiktiota. Koska useimmiten näitä yleisiä lähteitäkin on listattu useampia (joskin yleensä puutteellisesti), on artikkelien tarkistettavuus erittäin heikko. Ainakaan tarkistettavuus-käytäntö ei toteudu. --Riisipuuro 20. heinäkuuta 2008 kello 20.59 (UTC)--

Ja sitten vielä nämä tämmöiset viitteet...--J 21. heinäkuuta 2008 kello 21.50 (UTC)

Esiintuomasi Hapenkierrätin-artikkelin lähteistyksessä ei ole mitään valittamista, päin vastoin se on nyt (pienen korjauksen jälkeen) esimerkillinen. Lähteet -osiossa on siis mainittu Kari Jokisen kirja Sukeltajan tie : omakohtaisia... (ISBN 951-1-14446-4). Viitteet osiossa on erikseen kuudesti viitattu kirjaan sen lyhyellä nimellä, ja kerrottu sivunumero. Ottakaa siis tästä mallia! -- Petri Krohn 22. heinäkuuta 2008 kello 20.22 (UTC)

Asiasta huomauttaessani artikkelissa luki ainoastaan: "Viitteet ↑ kertoja: sukellusmestari Jaakko Kuusisaari, Upinniemi" ja "Lähteet: Timo Vikman: Sukellus, Kari Jokinen: Sukeltajan tie, luku Hapesta paineilmaan, s. 208 - 217" sen tarkemmin lähteistämättä, mikä selviää esim. artikkelin historiasta, jos viitsii asian sieltä tarkistaa[1].--J 23. heinäkuuta 2008 kello 22.19 (UTC)

Niin, tai tällaiset lähteet. Kippari10:n eduksi on sanottava että ainakin yksi artikkeli, sukellusveneverkko on Korjattava-mallineiden ahkeran viljelyn jälkee viitteistetty ja lähteistetty - olkoonkin että lähteet on merkitty vajavaisesti. Tämä vaatii kyllä muilta käyttäjiltä erittäin pitkää pinnaa, ajoittain paksunahkaisuutta ja paljon aikaa. Hämmästyttää kuitenkin että en ole edes tuosta kirjoittajan omasta epoksesta nähnyt vielä yhtäkään kelvollista lähdemerkintää ISBN-numeroineen ja kustantajineen, huolimatta siitä että teos näyttää olevan lähteenä kohta toistakymmentä kertaa. Käyttäjälle asia on kyllä neuvottu, eikä tuolla muokkausmäärällä ole muutenkaan mistään tietämättömyydestä kysymys.--Riisipuuro 22. heinäkuuta 2008 kello 05.36 (UTC)--

Fennicastahan kaikki ilmestyneet suomalaiset kirjat löytyvät, en ole vain tähän mennessä viitsinyt lisätä niitä, kun olen ajatellut sen Kippari10:n velvollisuudeksi. Nyt kuitenkin lisäsin tiedot yhteen artikkeliin. Joku voisi tehdä Jokisesta artikkelin, onhan häneltä ilmestynyt kirja :), sitten tietäisimme kuka hän on – tai kuka Kippari10 väittää olevansa. Yritin alkuun sinisilmäisen sisukkaasti neuvoa häntä, mutta kun neuvot kaikuivat kuuroille korville, heitin toivon. Ehkä Wikipediaan kirjoittamisesta on hänelle paljon iloa, yritetään sietää, kun hän ei kuitenkaan ole pahantahtoinen, ja välillä on ilmaantunut sellaista faktaa, että hän selvästi on monista asioista ihan aidosti perillä. (Edit:Riisipuuro sen linkin olikin jo laittanut, sori) --Ulrika 22. heinäkuuta 2008 kello 06.12 (UTC)

Jokisella on muuten oma sivustokin, käykää tutustumassa. --Ulrika 22. heinäkuuta 2008 kello 06.27 (UTC)

Olen samaa mieltä tuon sietämisen kanssa: yritetään nyt vaan kaikki mahtua tänne. Kippari10/Jokisella on erityisalojen tuntemusta ja kiinnostusta, ja hän on hyvin tuottelias kirjoittaja, eli arvokas tekijä Wikipedialle. Toivottavasti Kippari ottaisi tavakseen lisätä edes jonkinlaiset viitteet, hän kun on ainoa joka voi ne tietää. Muita korjailuja - viite- ja lähdemerkintöjen viilailujakin - voivat kyllä tehdä muut, kielenhuollosta kiinnostuneet käyttäjät. Ja nöyrästi sopinee toivoa että häneltä löytyisi vähän hyväntahtoisempaa asennetta artikkelin kielenhuollon ja tyylin parissa puurtajille, hänen kirjoitustyylinsä kun poikkeaa aika tavalla tietosanakirjatekstistä ja siinä mielessä vaatii poikkeuksellisen paljon editointia. Nyt väliin syntyy kärkeviä kommentteja puolin ja toisin, itsekin olen niihin syyllistynyt. Koetetaan sen sijaan edetä yhteistyössä. Terv. --Riisipuuro 22. heinäkuuta 2008 kello 07.03 (UTC)--

Poliittiset ja uskonnolliset kannanotot käyttäjäsivulla

Samulilin kanssa ollaan keskusteltu tästä hieman, enkä ole saanut selville tätä. Onko käyttäjäsivulla sallittua tehdä poliittisia tai uskonnollisia kannanottoja? ("Olen sosiaalidemokraatti" - "Uskon teistiseen evoluutioon" - "Kannatan Karjalan liittämistä Suomeen") Käyttäjälaatikoissa on jotain omia sääntöjä, mutta saa ne tiedot laitettua sinne kuvan ja tekstin kera ilman laatikkoakaan, joten pitäisi olla aika lailla samat säännöt laatikoissa ja muualla päin käyttäjäsivuja. Lab-oratory 19. heinäkuuta 2008 kello 10.31 (UTC)

Mielestäni itse tehdyissä käyttäjälaatikoissa pitäisi olla samat säännöt kuin mallineisiin laitetuissakin. Kutn juuri sanoit, samat tiedot saa sivulle kirjoittamallakin. --Juusomoro 19. heinäkuuta 2008 kello 10.45 (UTC)

Nykyisten käytäntöjen perusteella vaikuttaa siltä, että laatikkoja ja sivun muuta sisältöä koskevat eri säännöt. Se on hieman hassua. Näitä sääntöjä kehittäessä kannattaa miettiä sitäkin, aiheuttaako moderointi jo enemmän ongelmia kuin moderoitava sisältö. -- Piisamson 19. heinäkuuta 2008 kello 10.49 (UTC)

Taannoinen Watin käyttäjäsivun sensurointi jo kertoo, mikä on sopivaa aineistoa käyttäjäsivulle. Sitä käytäntöä kai tässä vastedes on noudatettava, tai muuten lautakunnan ratkaisulla ei ole mitään merkitystä. --Ulrika 19. heinäkuuta 2008 kello 11.07 (UTC)

Ollaanko tässä siis yhtä mieltä siitä, että koko käyttäjäsivua pitää koskea samat säännöt? Vain käyttäjälaatikkomallineiden luomiselle voidaan asettaa tiukempia ehtoja? Lab-oratory 19. heinäkuuta 2008 kello 15.52 (UTC)

Ei tämä ole yhtään vaikeaa, se mikä ei ole kiellettyä käyttäjäsivukäytännön mukaisesti on sallittua omalla käyttäjäsivulla. Se mikä ei ole kiellettyä käyttäjälaatikkokäytännössä on mahdollista toteuttaa valmiina käyttäjälaatikkomallineena joka tarjoaa useille käyttäjille mahdollisuuden käyttää helposti samaa tietoa. Koska esimerkiksi kiroileminen käyttäjäsivulla ei ole kielletty, voisin tehdä seuraavan käyttäjälaatikon itselleni:

Up yours!

ja käyttäjäsivuni edelleen olisi käytäntöjen mukainen. Sitä vastoin minun olisi turha haaveillakaan että tekisin {{Käyttäjä Up yours!}} koska se rikkoisi käyttäjälaatikkokäytäntöä. Samoin jos yrittäisin esittää käyttäjälaatikolla esimerkiksi "Agony on syvältä", rikkoisi käyttäjäsivuni käyttäjäsivukäytäntöä (vaikka käyttäjälaatikkokäytäntö ei kiellä toisten käyttäjien haukkumista). Käyttäjäsivukäytäntö koskee siis koko sivua, käyttäjälaatikkokäytäntö vain valmismallineita. --Agony (403) 20. heinäkuuta 2008 kello 17.31 (UTC)

Aivan oikein! Juuri tässä on parhaiten tiivisteltynä se, miksi käyttäjälaatikkokäytäntöjä pitäisi muuttaa. --Juusomoro 20. heinäkuuta 2008 kello 17.34 (UTC)

Ei mitään järkeä. Jos en saisi tehdä tuollaista käyttäjälaatikkoa niin tekisin sen

Up yours!

Pitäisikö tämän jälkeen ulottaa käyttäjälaatikkokäytäntö kaikkiin neliskanttisiin, rajattuihin alueisiin? --Agony (403) 20. heinäkuuta 2008 kello 17.39 (UTC)

Kyllä mielestäni. --Juusomoro 20. heinäkuuta 2008 kello 17.41 (UTC)

Samoin minun mielestäni. --ArttuS (k/m) 20. heinäkuuta 2008 kello 17.42 (UTC)

Entä kuusikulmaisiin? Samulili 20. heinäkuuta 2008 kello 17.43 (UTC)

Sellaisia ei ole. Lab-oratory 20. heinäkuuta 2008 kello 17.44 (UTC)

	UP
	YOURS!

Kaikkia parillisia (enemmän kuin kaksi) kulmamääriä on helppo viritellä. --Agony (403) 20. heinäkuuta 2008 kello 17.51 (UTC)

Yksikulmiotkin ovat haastavia :). Sanotaan vaikka, että kaikki kulmiasisältävät ja ympyränmuotoiset kokevat tämän uudistuksen. --Juusomoro 20. heinäkuuta 2008 kello 17.53 (UTC)

Silloin mm. Juusomoron käyttäjäsivulta lähtisi tuo oranssi palkki liitämään (ja minulta koko käyttäjäsivu esimerkiksi perusteella "mielipiteitä ilmaisevat laatikot") koska kyseessä on neliskanttinen, rajattu alue joka kuuluisi ryhmään "huumorimielessä tehdyt laatikot". --Agony (403) 20. heinäkuuta 2008 kello 17.45 (UTC)

Se ei ole kannanotto, vaan kehoitus. --Juusomoro 20. heinäkuuta 2008 kello 17.48 (UTC)

Mallineilla toteutettuja käyttäjälaatikkoja ja muita laatikon näköisiä pitää koskea samat säännöt. Näiden ei tarvitse olla samoja, jotka yleisesti säätelevät käyttäjäsivujen sisältöä. -- Petri Krohn 20. heinäkuuta 2008 kello 17.46 (UTC)

Mallineiden teko on hyvin rajoitettua, a) koska niiden katsotaan rohkaisevan poliittisiin, uskonnollisiin ja yhteiskunnallisiin kannanottoihin, mitä ei pidetä hyvänä b) koska aika moni alkoi kyllästyä siihen mallinepelleilyyn, jota tapahtui ennen käyttäjälaatikkokäytäntöä (malline-avaruus on yhteinen ja sinne kuuluu vain yhteisiä ja yleisiä asioita). Jos halutaan rajoittaa erityisesti eri muotoisten laatikoiden käyttöä, olisi hyvä kertoa, miksi. Jos syynä on se, ettei halua että kenenkään sivuilla lukee "kannatan puoluetta X", kannattaa silloin ehdottaa käyttäjäsivukäytännön muuttamista tai selkeyttämistä. Muuten olen sitä mieltä, että Piisamson on aivan oikeassa kysyessään, aiheuttaako moderointi [2][3][4][5][6][7][8] jo enemmän ongelmia kuin moderoitava sisältö. Samulili 20. heinäkuuta 2008 kello 17.56 (UTC)

Jep, nähdäkseni siis käyttäjäsivukäytäntö koskee ja sen pitääkin koskea kaikkea käyttäjäsivulla olevaa sisältöä, riippumatta millaiset raamit sillä on tai ei ole. Käyttäjälaatikkokäytäntö taas koskee nimenomaan mallineita, koska mallineiksi on perusteltua tallentaa vain erityisen tärkeät/hyväksytyt/hyödylliset jutut. -- Piisamson 20. heinäkuuta 2008 kello 18.02 (UTC)

Samaa mieltä: käyttäjäsivukäytäntö koskee nimensä mukaisesti koko sivua kokonaisuutena. Ko. käytännössä ei ole mitään mieltä alkaa erittelemään sivun eri elementtejä, rajattuja tai rajaamattomia, sillä edessä on silloin kyllä loputon suo.--Riisipuuro 20. heinäkuuta 2008 kello 19.35 (UTC)--

Käytäntöihin voidaan toki kirjata maininta kulmmikaista, jos Agony epäilee väärinkäyttöä. Lab-oratory 20. heinäkuuta 2008 kello 17.57 (UTC)

Entä pyöreät? --Juusomoro 20. heinäkuuta 2008 kello 17.59 (UTC)

Ovatko ne silloin "laatikoita"? --ArttuS (k/m) 20. heinäkuuta 2008 kello 18.00 (UTC)

Eivät, mutta ovat rajattuja alueita. --Juusomoro 20. heinäkuuta 2008 kello 18.02 (UTC)

Jos yksinkertaisesta asiasta täytyy vängätä nän helvetin monimutkaista, niin parempi kieltää käyttäjäsivut kokonaan. --qWerk 20. heinäkuuta 2008 kello 18.18 (UTC)

Aivan. Siis vastustaako nyt joku ajatusta, että kaikki selvästi Wikipediaan liittymätön poleemis-poliittinen tulisi poistaa keskustelusivuilta, riippumatta siitä, onko se toteutettu mallineilla vai ilman? --ML 20. heinäkuuta 2008 kello 18.44 (UTC)

Mielestäni on tietyllä tavalla toivottavaakin, että esim. pakkoruotsia vastustava tai Suur-Suomi-aatetta kannattava henkilö ilmaisee mielipiteensä käyttäjäsivullaan, etenkin jos muokkaa näitä aihepiirejä käsitteleviä artikkeleita. Tietysti sillä ehdolla että Wikipediaa ei käytetä pelkästään alustana omalle ohjelmanjulistukselle. –Muu-karhu 20. heinäkuuta 2008 kello 19.01 (UTC)

Tavallaan ymmärrän tuon pointin, mutta Wikipedia-yhteisön tunnetusti varsin rajallisille päätöksentekotaidoille taitaa olla melko lailla ylivoimainen rajanveto-ongelma, milloin poliittisten kantojen ilmaisu on toivottavaa rehellisyyttä, ja milloin ei-toivottavaa julistusta. Yleensä käyttäjien muokkauskäytöksestä sitä paitsi jo huomaa, jos he kannattavat voimakkaasti jotain poliittista kantaa. --ML 20. heinäkuuta 2008 kello 19.09 (UTC)

Totta tuokin, toisaalta tiukemmat rajoitukset toisivat tullessaan uusia rajanveto-ongelmia, enemmän valvontatyötä ja todennäköisesti myös enemmän riitelyä siitä, mitä käyttäjäsivulla saa olla ja mitä ei. Tällä hetkellä vain harvat käyttäjäsivut aiheuttavat päänvaivaa ja vain räikeimpiin tapauksiin tarvitsee puuttua. –Muu-karhu 20. heinäkuuta 2008 kello 21.27 (UTC)

Nyt ML kysyy oikean kysymyksen. Ensinäkin on mielekästä kysyä, mitkä ovat niitä poleemisia julistuksia, jotka on kielletty ja jotka tulisi poistaa jo nykyisen käyttäjäsivukäytännön mukaan. Toiseksi on mielekästä kysyä, tulisiko nykyistä käytäntöä ymmärtää/muuttaa niin, että mitenkään esitetyt poliittiset, uskonnolliset yms. mielipiteet ovat eivät kuulu käyttäjäsivulle. Tästä asiasta on keskusteltu monesti (viimeksi Keskustelu_Wikipediasta:Käyttäjäsivu/Arkisto1#Poleemiset näkemykset) ja monet viisaat ovat olleet kiellon puolesta. Samulili 20. heinäkuuta 2008 kello 20.19 (UTC)

Tästä on keskusteltu monia kertoja ja on kannatettu sekä kieltoa että nykykäytäntö. Kaiken kieltäminen ("paras kirja nyt") olisi yksi vaihtoehto. Luulenpa, että asia menisi kiertämisiin (muotoillaan asia niin kuin se liittyisikin Wikipediaan) ja tulisi entistä enemmän tällaisia valituksia. Nykykäytännössä ei mielestäni ole ongelmaa. -tKahkonen 26. elokuuta 2008 kello 21.03 (EEST)

Up yours koko pilkunviilaukselle --Ras 20. heinäkuuta 2008 kello 19.42 (UTC)

Kieltäkää käyttäjäsivut kokonaan. J(c+n9G=pbW;K?wb+wmp 22. heinäkuuta 2008 kello 06.55 (UTC)

Helppohan sinun on sanoa, kun sinulla ei ole sitä :). --Juusomoro 22. heinäkuuta 2008 kello 06.56 (UTC)

Ja sellaista ei tulla ottamaan käyttöön ;) --ArttuS (k/m) 22. heinäkuuta 2008 kello 07.50 (UTC)

Kerrostalon kokoiset viitehäkkyrät lähdekoodissa

Mitä mieltä ollaan tällaisista viitehäkkyröistä: [9]? Mielestäni ne hankaloittavat muokkaamista todella paljon. Artikkelissa nähtyjä ongelmakohtia on vaikea löytää ja korjata lähdekoodista, jossa saattaa esimerkiksi kappaleen alun ja lopun välissä olla pari sivua allekkaisia lähdehäkkyröitä. Lisäksi syytä tapaan, eli sen paremmin laittaa viitemallineita allekkain kuin jättää niihin kaikki tyhjätkin kentät, ei näytä olevan oikein mitään järkevää syytä. Normaalistikin viitemallineet sotkevat lähdekoodia ja häiritsevät muokkaamista tarpeeksi, mikä onkin mielestäni eräs syy välttää yliviitteistämistä, mutta tämä menee jo omalle tasolleen. --ML 19. heinäkuuta 2008 kello 15.37 (UTC)

Ctrl + F auttaa etsimiseen, jos on vaikeuksia löytää asioita. Lab-oratory 19. heinäkuuta 2008 kello 15.43 (UTC)

Pinoaminen helpottaa muokkaamista ja hahmottamista, minkä takia jokainen malline on poikkeuksetta pinossa. 1 Lab-oratory 19. heinäkuuta 2008 kello 15.43 (UTC)

Kerran artikkelin alussa/lopussa käytettävät mallineet ovat hieman eri juttu kuin kymmeniä kertoja tekstin sisään lätkittävät. Ydinkysymys on, vaikeuttaako vai helpottaako tapa muokkaamista. Mielestäni vastaus on harvinaisen selvä. Lähdeviitteiden tietoja tullaan todennäköisesti muuttelemaan aika harvoin, kun taas muuta tekstiä jatkuvasti. --ML 19. heinäkuuta 2008 kello 15.45 (UTC)

Ctrl + F auttaa. Miten nämä sitten pitäisi laittaa? --Juusomoro 19. heinäkuuta 2008 kello 15.47 (UTC)

Tietenkin siten, kun ne on aina laitettu, eli peräkkäin ja mieluusti käyttämättömät kentät häivyttäen. Ei minua kiinnostaa, auttaako Ctrl + F, vaan pelkästään se, helpottaako tai vaikeuttaako tämä muokkaamista keskimääräisen käyttäjän näkökulmasta.--ML 19. heinäkuuta 2008 kello 15.53 (UTC)

Oikein täytettyyn lähdeviitemallineeseen ei ole syytä muuttaa tietoja, joten malline täytetään huolella, poistetaan turhat kohdat eikä lisäillä turhia rivinvaihtoja. -- Piisamson 20. heinäkuuta 2008 kello 18.06 (UTC)

Ei-pinotut mallineet vaikeuttavat muokkaamista huomattavasti, koska eivät erotu normaalin tekstin joukosta yhtä hyvin kuin Kerrostalon kokoiset viitehäkkyrät. Lab-oratory 19. heinäkuuta 2008 kello 15.49 (UTC)

Juuri sillä tavalla kuin mallineessa, mallineen käyttöohjeessa ja niiden perusteella luoduissa muokkauspainikkeissa on määritelty. Viitemallineista ei siis torneja, vaan peräkkäistä tekstiä. Muokkausikkunassa ei välttämättä mitään muuta näykään kuin yhden viitteen koodi, jos ne ladotaan samalla tavalla kuin esimerkiksi henkilömallineet tai taksoboksit. Viitteen luettavuus muokkaustilassa ei ole läheskään niin tärkeä asia kuin tekstin luettavuus ja mahdollisuus korjata esimerkisi pitempiä tekstikappaleita sujuvammiksi kieleltään. Eli ML:n kanssa samoilla linjoilla. --Jaakonam 19. heinäkuuta 2008 kello 15.54 (UTC)

Olisi hyvä, jos nuo kerrostalot voisi lähdekoodissa keskittää yhteen paikkaan koodin alussa tai lopussa. Itse artikkelitekstissä näihin voisi sitten viitata ref name="nimi" nimillä. Miten siis piilottaa lähdekoodista pätkä, siten että se ei näy itse sivulla? -- Petri Krohn 20. heinäkuuta 2008 kello 17.52 (UTC)

Erillisellä alasivulla, metasivulla tai mallineella. Ongelma vain on että mikään muu kuin malline ei ole yhteisön hyväksymä tapa. --Agony (403) 20. heinäkuuta 2008 kello 17.55 (UTC)

Ei kiitos tornihäkkyröille. Kuten Piisamson totesi, lähdeviitteeseen ei pitäisi olla tarvetta koskea sen lisäämisen jälkeen (poikkeuksena rikkinäiset linkit verkkoviitteissä). Jotkut harrastavat myös saman viitteen lätkimistä jokaisen virkkeen perään sillä perusteella, että tekstin sekaan tehtävät myöhemmät lisäykset sotkevat viitteistyksen, jos viite on ainoastaan kappaleen perässä. Ehkä niin, mutta artikkelin ja lähdekoodin lukemisen kannalta tapa on mielestäni todella häiritsevä. –Muu-karhu 20. heinäkuuta 2008 kello 19.09 (UTC)

Palkinnon poistaminen

Nyt kysyisin, mitä mieltä ollaan käytännöstä, jonka mukaan palkinnon voi poistaa käyttäjäsivulta, jos se ollaan annettu turhaan (esim. papukaijamerkki vandaalille tai työnsankarimerkki 10 muokkausta tehneelle), mutta palkinnon saanut hyväksyy sen? --Juusomoro 19. heinäkuuta 2008 kello 17.53 (UTC)

Työnsankarimerkistä lienee tuo 15000:n muokkauksen sääntö. Muuten palkintoja on säännelty aika lievästi. Sen verran triviaalista ja tietosanakirjan kehittämiseen liittymättömästä asiasta on kyse, että vanha käytäntö on ihan toimiva. Sen kun jaatte kavereillenne papukaijoja kuten tähänkin asti. Kyseessä ei kuitenkaan ole Habbo-kalusteisiin verrattava aineellinen hyödyke. —B. Nuhanen 19. heinäkuuta 2008 kello 17.57 (UTC)

Ainakin minun mielestäni turhat papikset voidaan poistaa missä tahansa tapauksessa, jos ne ollaan annettu esim. levykevandaalille. --ArttuS (k/m) 19. heinäkuuta 2008 kello 17.59 (UTC)

Tarkoitin juuri äskeistä, että vandaaleille annetut papukaijamerkit tulisi poistaa. --Juusomoro 19. heinäkuuta 2008 kello 18.06 (UTC)

Jep, työn sankarit pois, ellei 15 000 muokkausta ole kasassa. Papikset nyt ovat ok. lähes mistä syystä hyvänsä, mutta täysin turhimmat ja vandalistisimmat (eli esim. vandaalien sukkanukkejen itselleen antamat) voinee niistäkin poistaa. --ML 19. heinäkuuta 2008 kello 18.01 (UTC)

Näin juuri. Täsmennettäköön nyt tässä että palkintoa ei missään tilanteessa ole pakko hyväksyä (ei edes silloin kun väitetään että kyseisen palkinnon poisto rikkoisi jotenkin keskustelusivukäytäntöjä). Jos joku (eräs) on eri mieltä niin: kyseessä on oikotie onneen; palkinnon voi ottaa pois keskustesivulta viimeistään kun sen siirtää käyttäjäsivulle, ja käyttäjäsivun saa pyytää poistettavaksi koska tahansa. --Agony (403) 19. heinäkuuta 2008 kello 18.07 (UTC)

Eikö ole myös mahdollista, että siirtää merkin käyttäjäsivulleen ja poistaa sen ilman, että poistaa koko käyttäjäsivun? Silloinhan kyseessä on käyttäjäsivu, jota saa tyhjentää ja täyttää oman mielensä ja käytäntöjen mukaan. --Juusomoro 19. heinäkuuta 2008 kello 18.24 (UTC)

Turhaan pohtia vaihtoehtoisia reittejä, jos keskustelusivun viesti→käyttäjäsivu ja käyttäjäsivu→poisto on viestin kohdalla mahdollinen, on keskustelusivun viesti→poisto mahdollinen (eli ei tarvitse edes kierrättää käyttäjäsivun kautta). --Agony (403) 19. heinäkuuta 2008 kello 19.14 (UTC)

Olet oikeassa, on turha pohtia reittejä. Onko vielä uusia mielipiteitä ehdotuksesta? --Juusomoro 19. heinäkuuta 2008 kello 19.17 (UTC)

Selville vandaalitunnuksille annetut papikset voi poistaa, sen sijaan pelkästään se, että itse pitää palkintoa "turhana", ei riitä. -- Piisamson 20. heinäkuuta 2008 kello 18.08 (UTC)

Kyllähän palkinnon saa jättää vastaanottamatta. Siinä käytännössä ei mielestäni ole mitään vikaa, sillä en näe mmitään väärää siinä, että käyttäjä ei halua palkintoa. --Juusomoro 20. heinäkuuta 2008 kello 18.12 (UTC)

Tarkoitin luonnollisesti tilannetta, jossa käyttäjä hyväksyy palkinnon. Kukin toki pitäköön tai olkoon pitämättä omat palkintonsa miten lystää. -- Piisamson 20. heinäkuuta 2008 kello 18.16 (UTC)

Kääntäminen englanninkielisestä wikipediasta suomalaiseen

Onko joitakin käytäntöjä joita tulee noudattaa, kun on kääntämässä artikkelia suomalaiseen wikipediaan? Merkitäänkö lähteeksi vain kyseinen sivu, vai pitääkö lähteeksi löytää muita sivuja? Mitä muita asioita tulisi huomioida paitsi tietenkin käännöksen oikeellisuus? --Julie 2 21. heinäkuuta 2008 kello 21.23 (UTC)

Se ainakin tulisi muistaa ettei englanninkielistä Wikipediaa itseään tulisi käyttää lähteenä. Artikkelissa olevia lähteitä voi kuitenkin käyttää kunhan tarkistaa ne. --Gurumasa 21. heinäkuuta 2008 kello 21.28 (UTC)

Mitähän tarkoitit guruseni? Jos kääntää artikkelin, ei sitä samaa tietenkään käytä lähteenä. Lähteet on joko ne jotka on ollut alkuperäisillä tekijöillä, mutta voi etsiä parempiakin ja vaikka suomenkielisiä lähteitä, jos innostusta riittää. Yhteenvetoon voi merkitä että "käännetty en.Wikipediasta". --Ulrika 21. heinäkuuta 2008 kello 22.33 (UTC)

Ei tietenkään sitä samaa käytetä lähteenä, mutta otinpahan asian puheeksi. Vastasin vain Julie 2:sen kysymykseen. --Gurumasa 21. heinäkuuta 2008 kello 22.51 (UTC)

Yleisohjeeksi voisi sanoa, että lyhennä tarvittaessa pitkät kahden lauseen virkkeet kahdeksi virkkeeksi (napakkaa tekstiä on helpompi lukea kuin polveilevia lauserakenteita), vältä anglismeja erityisesti tekemistä kuvaavissa sanonnoissa, muista suomen kielen sanajärjestys lauseissa ja välimerkkien (etenkin pilkkusäännöt) oikea käyttö. Edelliset saattavat unohtua, kun lukee pitkiä pätkiä englanninkielistä tekstiä ja sanasokeus iskee. Ja lopuksi: olla-verbi on suomen kielen hienoimpia sanoja ja usein kääntäjän paras kaveri! :-) --Jaakonam 21. heinäkuuta 2008 kello 21.41 (UTC)

Serbitasavallalla uusi vaakuna ja hymni

Bosnia-Hertsegovinan toisen entiteetin, Serbitasavallan - serb. Република Српска - kansalliskokous eli parlamentti hyväksyi 15.7.2008 uuden vaakunan. Entiteetti sai samalla uuden hymnin (serb. Моја република, Moja republika), jolla korvattiin Bože Pravde alueen tunnuslauluna.
Nämä muuttuneet tiedot olisi aiheellista saada kyseisiin artikkeleihin.
--WPK 22. heinäkuuta 2008 kello 23.24 (UTC)

Miksi keskustelet artikkelista täällä, etkä sen keskustelusivulla Keskustelu:Bosnian serbitasavalta? Tai – vielä parempaa – miksi et itse tee muutoksia artikkeliin? -- Petri Krohn 23. heinäkuuta 2008 kello 01.12 (UTC)

Höh, miten tänne kuvia saa, ettei syyllistyisi "tekijänoikeusloukkaukseen", jonka jälkeen kuvat poistetaan Wikimedia Commonsista?!

--WPK 23. heinäkuuta 2008 kello 20.52 (UTC)

Ai kuvia! Minä sain viestistäsi sen käsityksen, että pelkät tiedot vain. Luulenpa, että myös Petri Krohn ajatteli niin. En-wikissä tuo vaakuna on ja artikkelissa myös tiedot siitä (en:Coat_of_Arms_of_Republika_Srpska, Bosnian serbitasavallan vaakuna. Moja Republika taas ei ole vielä ehtinyt sinnekään (en:Moja Republika). -tKahkonen 25. heinäkuuta 2008 kello 13.09 (UTC)

Artikkelin nimeäminen

Nimesin artikkelin Tasavallan Presidentti (yhtye) uudelleen nimelle "Tasavallan Presidentti", mutta toinen käyttäjä nimesi artikkelin takaisin perustellen, että Tasavallan Presidentti sekoitetaan liian helposti tasavallan presidentin kanssa. Onko käytäntönä ollut laittaa yhtyeestä kertovan artikkelin nimeen teksti "(yhtye)", jos yhtyeen nimen voi helposti sekoittaa johonkin toiseen termiin? -Arttu87 25. heinäkuuta 2008 kello 09.12 (UTC)

kts. Ohje:Tyyliopas/Artikkelin_nimi. --Joonasl (kerro) 25. heinäkuuta 2008 kello 09.13 (UTC)

On--kalamies 25. heinäkuuta 2008 kello 09.26 (UTC)

Tervetuloa-mallineesta

Kieltääkö mikään käytäntö sitä, että IP antaa toiselle IP:lle Tervetuloa-laatikon? Tuli vaan mieleen tästä. --Joku Janne (Wikise) 26. heinäkuuta 2008 kello 20.41 (UTC)

Mielestäni IP:lle ei saisi antaa Tt-mallinetta, koska hän ei ole kirjautunut. Siinähän olisi urakkaa, kun kaikille mahdollisille osoitteille jaettaisiin tuo malline :). --Juusomoro 26. heinäkuuta 2008 kello 20.42 (UTC)

Onkohan asiasta olemassa virallista käytäntöä? En ole ennen nähnyt, että IP:lle annettaisiin Tervetuloa-malline. --Joku Janne (Wikise) 26. heinäkuuta 2008 kello 20.44 (UTC)

Ei kai sillä ole mitään väliä. Aktiivisia IP:tä lukuunottamatta tt:tä ei tarvitse postittaa, muttei sen absoluuttisessa kieltämisessäkään ole mitään mieltä. --[[Käyttäjä:QWerk|<span style="font-size:100%; font-family:David;"><b>qWerk</b></span>]] 26. heinäkuuta 2008 kello 20.46 (UTC)

Kyllä siitä löytyy ihan virallinen ohje, jossa sanotaan, että se annetaan vain rekisteröityneille käyttäjille. Mutta jos nyt joku ip antaa sen toiselle niin tuskin siitä haittaakaan, on toisin kuin esim aiheettomat vandalismivaroituset yms. Qwerk totesi hyvin, että ei ole järkeä lähteä mallinetta poistamaan jos joku sen lisäilee, mutta sitä ei tarvitse lisäillä kuin muutaman muokkauksen tehneille rekisteröityneille käyttäjille.--kalamies 26. heinäkuuta 2008 kello 20.49 (UTC)

Sovitaan, että tätä ei tulisi jakaa, mutta ei tulisi poistaakaan, ellei joku ala aiemmin kuvaamaani operaatioon. --Juusomoro 26. heinäkuuta 2008 kello 21.07 (UTC)

Kannattaisi varmaan merkitä selkeämmin tuonne ohjeeseen, että ei anonyymeille käyttäjille. --Joku Janne (Wikise) 26. heinäkuuta 2008 kello 21.10 (UTC)

Voin käydä säheltämässä sinne tarkennusta. --Juusomoro 26. heinäkuuta 2008 kello 21.17 (UTC)

Lisäsin, että ei ole suositeltavaa laittaa mallinetta kirjautumattomille. --Juusomoro 26. heinäkuuta 2008 kello 21.22 (UTC)

Itse asiassa kirjoitit juuri päinvastoin :) --Otrfan 26. heinäkuuta 2008 kello 21.26 (UTC)

Öh, niin, no... :). No, kyseessä oli jonkinlainen ajatuskatkos tai väsymys. --Juusomoro 26. heinäkuuta 2008 kello 21.30 (UTC)

onko ladattu albumi merkittävä

miten tällainen tapaus Kaikki nämä sanat, onko jostain lataamosta saatava versio merkittävä koska maailma voi olla pullollaan lataamoja ja ne jokainen täytyisi lisätä artikkelliin.

Itse kannattaisin linjaa että vain kaupassa painetuilla kansilla myytävän albumin kappaleet kelpaa tällaiseen artikkeliin--Musamies 27. heinäkuuta 2008 kello 18.57 (UTC)

Oma mielipiteeni on se, että erikoisversiot lataamoissa eivät ole yksin merkittäviä, mutta varsinaisen levyn artikkelissa voidaan mainita, mitä muita kappaleita albumissa on lataamoissa. --Juusomoro 27. heinäkuuta 2008 kello 19.00 (UTC)

Pitkäsoitto-digilevy (merkittävän levy-yhtiön julkaisemana) on merkittävä siinä missä pitkäsoitto-CD, -LP tai -kasettikin. Kuitenkaan en ehdota että tehtäisiin artikkelit "Albumi A (CD)", "Albumi A (LP)", "Albumi A (C-kasetti)" ja "Albumi A (Digitaalinen)", vaan tämä pitäisi käsitellä artikkelissa "Albumi A". Mikäli aletaan linjaamaan että "Digitaalisessa kaupassa julkaistuja erikoisraitoja ei saa käsitellä artikkelissa", pitäisi varmaankin samoin tein linjata että Japanin, jenkkien ja Euroopan versioiden eroja ei saa käsitellä artikkelissa. --Agony (403) 27. heinäkuuta 2008 kello 20.05 (UTC)

eli sopiiko linja että bonuskappaleet laitetaan vain tekstiin, ei varsinaisten kappaleiden perään aiheuttamaan sotkua ja epäselvyyksiä--Musamies 27. heinäkuuta 2008 kello 20.16 (UTC)

Mielestäni voidaan kyllä lisätä kappalelistan loppuun, mitä muita mahdollisia kappaleita levyn eri versioissa on, mutta järkeäkin voi käyttää siinä määrin, että ei lisätä kymmentä eri vaihtoehtoa listan loppuun. --Juusomoro 28. heinäkuuta 2008 kello 15.10 (UTC)

Yleensä olen itse kokenut että hyvä ratkaisu on (kun erikoiskappaleita on enemmän kuin kaksi) että "Japanin versio", "Yhdysvaltojen versio" ja "Euroopan versio" on omien alaotsikkojen alla "Kappaleet" sisällä (joten loogisesti ajateltuna tätä voisi soveltaa myös digitaaliversioon). Jos erikoisraitoja on vain yksi, se on usein viimeinen raita jolloin varsinaiseen kappaleluetteloon voi merkitä {{Kappale|Bonusraidan nimi|05|55|info=Japanin versio}}. --Agony (403) 28. heinäkuuta 2008 kello 18.33 (UTC)

Kappleiden lisääminen tekstiin aiheuttaa paljon enemmän sotkua ja epäselvyyksiä kuin lisääminen kappaleiden listan perään. -- Petri Krohn 1. elokuuta 2008 kello 17.41 (UTC)

Artikkelitoiveista

Sitä mukaa, kun uusia artikkelitoiveita toteutetaan, onko Artikkelitoiveet-sivula tapana poistaa sellaiset artikkelitoiveet, jotka on jo luotu? Piccadilly Circus 27. heinäkuuta 2008 kello 21.21 (UTC)

Kyllä, luonnollisesti. --Lendu 28. heinäkuuta 2008 kello 09.34 (UTC)

Niin ei kuitenkaan ole tehty aina. Piccadilly Circus 30. heinäkuuta 2008 kello 18.56 (UTC)

...Koska artikkelin kirjoittaja ei tiedä, että artikkelin aihe on toiveissa. --Juusomoro 30. heinäkuuta 2008 kello 18.57 (UTC)

Ne voi ottaa pois silloin kun huomaa sen tehdyn. Kaikki eivät katsele toiveita, joten eivät voi poistaa niitä tehtyään artikkelin. Lab-oratory 30. heinäkuuta 2008 kello 18.58 (UTC)

Kyllä ne ollaan yleensä otettu aika pian vekeen sieltä kun ne on luotu. --ArttuS ^(Qaqpllk) 30. heinäkuuta 2008 kello 18.59 (UTC)

Aivan, vekeen vekeen, mutta joskus ne kyllä jäävät. --Juusomoro 30. heinäkuuta 2008 kello 19.28 (UTC)

Minitynkien lajittelu

Minitynkien aihekohtainen lajittelu luokitteluvaimella. Idea lyhyesti: Luokka:Minityngät aiheittain minitynkä-luokan lisäksi. Aiheittain-luokassa minitygät on lajitteluavaimella "aakkostettu" minitynkien koostumusta vastaavasti eri aiheisiin. Mallinekutsu on muotoa {{Minitynkä|aihealue}} ja malline pysyy ulkonäöltään entisenlaisena. Kommentteja? (kommentit tänne) -- Usp 31. heinäkuuta 2008 kello 06.52 (UTC)

Minitynkiä ei pitäisi periaatteessa olla täällä ollenkaan, joten tuntuu turhalta luoda niitä varten luokitusjärjestelmää. Samalla vaivalla, kun keksii minityngälle luokituksen, voisi melkein laajentaa sen tyngäksi. --ML 31. heinäkuuta 2008 kello 07.12 (UTC)

Mielestäni minitynkiä voi kyllä ihan hyvin luokitella, mutta ML:n ajatuksessa on perää. Tehdään luokitus minityngille, ja sen jälkeen vähennetään, mitä luokitella. --Juusomoro 31. heinäkuuta 2008 kello 07.17 (UTC)

Periaatteessa ihan hyvä muutos, ja minitynkiä varten ainoastaan lainattiin wikiprojektikohtaisen luokittelun mallia, joten entropian vähäisestä kasvusta huolimatta Kannatan. --Agony (403) 31. heinäkuuta 2008 kello 07.54 (UTC)

Niin ja kaikkien artikkelienhan tulisi olla suositeltuja eikä luokassa Huomiota kaipaavat sivut saisi olla kuin tyhjiä luokkia. Mutta jos kuitenkin sitä odottaessa otettaisiin yksinkertainen työkalu apuun. Lajittelun ytimessä olisi siis Malline:Minitynkä/avainsanat. Saa osallistua. -- Usp 31. heinäkuuta 2008 kello 10.30 (UTC)

Serbitasavalta on Serbitasavalta

Tammikuussa 1992 julistettiin Bosnia ja Hertsegovinan serbikansan tasavalta (serb. Република српског народа Босне и Херцеговине, Republika srpskog naroda Bosne i Hercegovine), jonka nimeksi tuli helmikuussa Bosnian ja Hertsegovinan Serbitasavalta (serb. Српска Република Босна и Херцеговина, Srpska Republika Bosna i Hercegovina). Se julistautui erilliseksi, uuteen Jugoslaviaan haluavaksi alueeksi - saamatta kansainvälistä tunnustusta - huhtikuussa 1992 ja saman vuoden elokuussa nimestä jätettiin pois viittaus Bosnia-Hertsegovinaan alueen oltua siitä lähtien Serbitasavalta (serb. Република Српска, Republika Srpska).
Tokihan jossakin yhteydessä voidaan ilmoittaa maa, missä se sijaitsee eli Bosnia-Hertsegovinan Serbitasavalta samoin kuten Espanjan Baskimaa jne. Sen sijaan nimi "Bosnian serbitasavalta" on ylimalkainen, sillä Serbitasavallan aluetta on Bosnian lisäksi myös Hertsegovinassa.
Muutettakoon siis artikkeli Bosnian serbitasavalta alueen omaa nimitystä seuraavaksi eli nimelle Serbitasavalta.
--WPK 31. heinäkuuta 2008 kello 18.36 (UTC)

Wikipediassa ei käytetä alueista niiden "omia nimityksiä" vaan sellaisia nimiä, jotka ovat suomeen vakiintuneet. Asiasta on käyty keskustelua artikkelin Bosnian serbitasavalta keskustelusivulla ja kaikki siellä esitetyt todisteet viittaavat, että nimi "Bosnian serbitasavalta" olisi vakiintunein. Mikäli sinulla, PekKos hyvä, on muita – ja suomenkielisiä – lähteitä, esitä ne em. keskustelusivulla. Mitä tulee ylimalkaisuuteen (tai aiemmin esittämääsi johdonmukaisuuteen), niin sillä ei ole valitettavasti vaikutusta, koska luonnolliset kielet eivät ole johdonmukaisia ja ovat aina jokseenkin ylimalkaisia. Kun Wikipediassa valitaan, mitä sanoja käytetään, vakiintuneisuus on etymologiaa tärkeämpi. – Kuohatti 1. elokuuta 2008 kello 17.32 (UTC)

Hyvä voin olla, mutta en mikään PekKos.

Onhan se kumma, kun Bosnia-Hertsegovinan Serbitasavalta otti elokuussa 1992 lyhyemmän nimen eli Serbitasavalta, niin sitä ei pitäisi huomioida, vaan käyttää edelleen vanhentunutta, pidempää nimeä. Mitä tulee "vakiintuneisuuteen", niin mitään eroa ei ole Bosnian Serbitasavallalla verrattuna Serbitasavaltaan. Sen sijaan alueen virallinen nimi on suomennettuna Serbitasavalta.

--WPK 3. elokuuta 2008 kello 17.43 (UTC)

Keskustelu asiasta kuuluu sivulle Keskustelu:Bosnian serbitasavalta. Turhaa jankata kahdessa paikassa. --TBone 5. elokuuta 2008 kello 05.43 (UTC)

Naiset ja miehet, yhteen vai erikseen

Onko tarpeellista erotella eri urheilulajien miesten ja naisten arvokisat erilleen?
Kyllä. Onko sitten poliittisesti korrektia, tasa-arvoista ja puolueetonta, että esimerkiksi jääkiekosta löytyy artikkelit Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut ja Jääkiekon naisten maailmanmestaruuskilpailut. Mielestäni tämä on hieman epäinformatiivista, koska jos joku etsii sanoilla 'jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut', niin löytyy asiaa pelkästään miesten MM-kisoista.
Ei. Miksi näitä artikkeleita sitten on wikipedia täynnä. Äkkiseltään niitä ainakin löytyy jääkiekosta ja salibandysta. Jälkimmäisen lajin artikkeleihin olen yrittänyt korjata tätä erottelua, mutta toistuvasti joku palauttaa ohjaukseni takaisin vanhaan järjestelmään.
--Varjojenpuutarhuri 1. elokuuta 2008 kello 15.20 (UTC)

Kannatan vaihtoehtoa kyllä, koska oletettavasti suurin osa lukijoista ensisijaisesti etsii tietoa miesten kilpailuista. Artikkelin loppuun voidaan lisätä katso myös-linkiksi saman vuoden naisten tapahtuman/naisten tapahtuman, joten en näe syytä, miksi käytäntöä pitäisi muuttaa. --Juusomoro 1. elokuuta 2008 kello 16.39 (UTC)

Mihin oletuksesi perustuu? —B. Nuhanen 3. elokuuta 2008 kello 19.41 (UTC)

Tämän minäkin haluaisin kuulla. :) Lisäksi tässä on hieman sellaista "no näin nyt on aina ollut" meininkiä. Kysymys ei myöskään ole siitä mitä ihmiset eniten etsivät, vaan siitä miksi vaikkapa Jalkapallon MM-kisat otsikon alla olisi vain miesten kisoista asiaa. Vai onko naisten jalkapallo niin eri laji, ettei sitä voi sisällyttää saman otsikon alle. --Varjojenpuutarhuri 4. elokuuta 2008 kello 11.15 (UTC)

Oletukseni perustuu tilastoon: katsomistilastot miesten ja naisten maailmanmestaruuskilpailuissa kesäkuussa. Miesten kilpailujen artikkelia katsottu yli 10 tuhatta kertaa, naisten kilpailuja 91 kertaa. Että näin vissiin. --Juusomoro 4. elokuuta 2008 kello 11.20 (UTC)

Salibandyn osalta kommentoin jo MM-kisojen keskustelusivulla. Joskus aiemmin kommentoin jossain muualla, että jalkapallossa ja jääkiekossa sukupuolettoman nimen käyttö miesten MM-kisojen yhteydessä on perusteltua, koska miesten MM-kisoilla on näissä lajeissa tuhottoman paljon pidempi historia kuin naisten kisoilla ja näin ollen pelkkä MM-kilpailut on vakiintunut miesten MM-kilpailujen nimeksi (jopa miesten MM-kisojen virallinenkin nimi taitaa olla ilman mies-mainintaa). Sen sijaan lentopallossa, koripallossa, yms. miehillä ja naisilla on suunnilleen yhtä pitkä arvokisahistoria, ja näin ollen sukupuolettoman nimen ei pitäisi viitata miesten kisoihin. Näissä tulisi joko pistää miesten ja naisten kisat samaan artikkeliin tai sitten mainita artikkelin nimessä sekä miehet että naiset riippuen siitä, kummista artikkeli kertoo. Salibandyssa sukupuolet on tällä hetkellä mahdollista unohtaa kokonaan artikkelien nimistä, koska sen arvokisahistoriassa miehet ja naiset ovat käyneet MM-kisansa eri vuosina, mutta monissa muissa lajeissa näin ei ole eikä ratkaisu myöskään yhtä yksinkertainen. --Lax 1. elokuuta 2008 kello 16.46 (UTC)

Käytetään kisoista sitä nimeä mitä kisoista on käytetty, ei aleta lisäilemään omia kisojen nimiin. --Harriv 1. elokuuta 2008 kello 16.48 (UTC)

Eikä kai sitten poistamaankaan: Kv. Salibandyliiton sivuilla puhutaan miesten ja naisten MM-kisoista ja molemmilla on erikseen juoksevat järjestysnumerotkin, eli se puoltaisi sitä, että salibandyn MM-kisojen nimissä käytettäisiin sukupuolen nimeä (ainakin vuosiartikkeleissa, pääartikkeli Salibandyn maailmanmestaruuskilpailut kyllä voi olla miehille ja naisille yhteinen tiedon kokoamisen nimissä. --Lax 1. elokuuta 2008 kello 16.57 (UTC)

Sitten, nämä nimet ovat olleet tyyliä naisten salibandyn MM-kilpailut. Tähän ei kai ole mitään erityistä syytä, naisten salibandyn kuulostaa lajiin naisten salibandy (jota ei ole) viittaavalta. --Juusomoro 1. elokuuta 2008 kello 17.01 (UTC)

Ilman muuta järjestyksessä 1. laji, 2. sukupuoli, 3. taso, 4. vuosi eli Salibandyn naisten maailmanmestaruuskilpailut 1997. --Lax 1. elokuuta 2008 kello 17.14 (UTC)::

Onko tämä kirjoitusasu äidinkielen oppikirjan mukainen. En ole koskaan ollut hyvä äidinkielessä, mutta korviini salibandyn naisten maailmanmestaruuskilpailut kuulostaa kuin naiset olisivat ottelemassa paremmuudestaan naisina, eikä salibandyjoukkueina ja -pelaajina, niin kuin on tarkoitus. Eli vähän samalla tapaa kuin yhdyssanoissa määriteosa on ensin, esimerkiksi kivitalo. Kilpailut -> maailmanmestaruuskilpailut -> naisten maailmanmestaruuskilpailut. --Varjojenpuutarhuri 1. elokuuta 2008 kello 20.59 (UTC)

Juu ei. Eli sillä nimellä kisat millä järjestävä taho niitä kutsuu, tai tiedotusvälineissä käytetty nimitys jos se on sopivampi. --Harriv 1. elokuuta 2008 kello 17.08 (UTC)

Urheilukilpailujen nimeämisestä on jo sovittu käytäntö aikoja sitten, ja asia nousi vähän aikaa sitten uudelleen käsittelyyn, mutta eipä tuolloinkaan asiassa mitään muutoksia tehty. Tarvitseeko näitä tosiaan vatvoa usean viikon välein, vai voisiko siihen keskusteluun ottaa osaa aina silloin, kun se on käynnissä? --SM 4. elokuuta 2008 kello 11.22 (UTC)

No kerropa se nyt sitten taas kaikille, kun kaikki eivät ole olleet täällä niin hirveän kauaa, että olisivat ehtineet nähdä kaikenmaailman keskusteluja aiheesta? --Varjojenpuutarhuri 5. elokuuta 2008 kello 05.25 (UTC)

Ei ylimääräisiä määreitä artikkelien nimeen, kiitos. Jos katsoo esim. tämän kesän jalkapallon miesten em-kisoja, niin sieltäkin erotettiin jo ainakin yksi alkulohko omaksi artikkelikseen. Ehdotetaanko tässä nyt tosiaan, että miesten kisa-artikkeliin lisätään naisten kisat ja samaan aikaan esim. miesten alkulohko erotetaan omaksi artikkelikseen. Ei kiitos. poliittinen korrektius helvettiin, jatketaan niinkuin ennenkin. J(c+n9G=pbW;K?wb+wmp 4. elokuuta 2008 kello 11.30 (UTC)

Nyt oon hieman hämmentynyt. "Ei ylimääräisiä määritteitä artikkelien nimeen", samaan aikaan toteat, että naisten lohkoja/kisoja ei saa ympätä miesten artikkeliin. Jos mä nyt tulkitsin ja ymmärsin oikein, niin olet sitä mieltä että yksi sukupuoli, yksi ikäryhmä ja yksi artikkeli?

Aivan. Onko seuraava hyvänkuuloinen nimi:Naisten lohko A karsinnassa jalkapallon alle 19-vuotiaiden Euroopan-mestaruuskilpailuihin 2008? Periaatteessa tämä olisi mahdollinen, jos otettaisiin käyttöön Varjojenpuutarhurin esitys. Muutenkin, jos laitetaan kisa-artikkelit yhteen, kuka jaksaa etsiä jotakin yksittäistä tietoa artikkelista, joka on 250 k pituinen? --Juusomoro 4. elokuuta 2008 kello 11.38 (UTC)

Tässä nyt tunnutaan hieman vääntelevän sanojani, mutta menköön. Mun mielestä vaan on aika kummallista että löytyy artikkeleita, joissa naisten kisat erotellaan määritteellä erikseen, mutta miesten kisat ovat ilman määrettä, ja että tähän pitäisi löytyä joku selkeä käytäntö. Mulla oli kaks mallia jota tuossa keskustelun avauksessa pohdiskelin: A) molemmat kisat "ympätään" saman artikkelinimen alle tai B) molempien kisojen eteen laitetaan määrittelevä tunnus. Ilmesesti tässä jonkinlainen käytäntö olemassakin, mutta mä en oo sitä vielä löytänyt.

Jatketaan nyt vain niinkuin ennekin. Ja voisitko mahdollisesti opetella allekirjoittamaan kommenttisi. Kiitos. Asiaan: "naisten"-sana tulee lisätä vain silloin kun se on tarpeellinen. Samoin "miesten"-sana tulee lisätä vain silloin kun se on tarpeellinen/pakollinen (käytännössä ei koskaan). Naisten urheilu nyt vaan on vähemmän merkityksellistä kuin miesten (poikkeuksiakin on esim. tennis). Sinänsä en vastusta miestan ja naisten kilpailujen laittamista samaan artikkeliin, mutta tiedon jäsentelyn kannalta on nähdäkseni tärkeää, että ne pidettäisiin erillään. Osa (miesten) kisa-artikkeleista kun on alkanut paisua jo nyt niin, että niistä on jouduttu erottamaan osioita erilleen pääartikkelista. J(c+n9G=pbW;K?wb+wmp 8. elokuuta 2008 kello 11.08 (EEST)

Asioita pitää katsoa tapauskohtaisesti, mutta yleisesti katsottuna ei tuossa väkisin yhteen laittamisessa ole mitään järkeä, varsinkin kun esimerkiksi suurimmissa palloilulajeissa miesten ja naisten kisat ovat erikseen, eikä myöskään erillistä "miesten"-määrettä, koska kisat ovat yleisesti yksinkerteisesti nimellä "x:n maailmanmestaruuskilpailut". Sen sijaan tapahtumissa, joissa naisten ja miesten kilpailut ovat samassa, mm. hiihdon maailmanmestaruuskilpailut, ne on myös samassa artikkelissa. Jo on taas heittäydytty vaikeiksi ja kärpäsestä tullut härkänen. --SM 8. elokuuta 2008 kello 11.26 (EEST)

Tämä asia nousi nyt taas esiin, kun tein siirron Naisten salibandyn maailmanmestaruuskilpailut 1997 otsikolle Salibandyn maailmanmestaruuskilpailut 1997. Tuli komenttia että ei näin. Eli kysyisinkin nyt suurelta wikipediayhteisöltä, että mikä tässä nyt on lopulta se ns. virallinen käytäntö?

Yhteenvetona sanottakoon, että naisten ja miesten MM-kisat järjestetään eri vuosina, joten tarvetta erillisen sukupuolisanan käyttöön artikkeleissa ei ole. Sen sijaan kansainvälinen salibandyliitto käyttää termejä "Men's WFC" ja "Women's WFC", joten se puoltaisi säilyttämään sukupuolisanan naisten MM-kisoista kertovan artikkelin edessä ja lisäämään ne miesten MM-kisojen artikkeleihin. Mielestäni ei kuitenkaan ole perustetta säilyttää tämänhetkistä käytäntöä, eli miesten MM-kisojen edellä sukupuolimäärettä ei ole, mutta naisten MM-kisojen edestä sellainen löytyy.
--Varjojenpuutarhuri 25. elokuuta 2008 kello 10.12 (EEST)

Tätä ei tarvitse ottaa viikon välein esiin. Jatketaan niinkuin ennenkin. Eli naisten mukaan nimeen, koska (yleensä) muu tapa on lukijan tahallista harhauttamista. Jos salibandyssa luovutaan tästä, niin sitten pitäisi mennä tekemään sama jalkapallossakin ym... Itse kannatan Laxin ylläehdottamaa muotoa: "Ilman muuta järjestyksessä 1. laji, 2. sukupuoli, 3. taso, 4. vuosi eli Salibandyn naisten maailmanmestaruuskilpailut 1997.". Miesten kisat eivät kuitenkaan tarvitse turhaa sukupuolimäärettä. Lukija kuitenkin olettaa lukevansa miesten kisoista ilmankin. J(c+n9G=pbW;K?wb+wmp 25. elokuuta 2008 kello 11.00 (EEST)

Siinä olen samaa mieltä, että järjestys sanoilla pitäisi olla tuo yllä mainittu laji, sukupuoli, taso ja vuosi, koska on kaikkien edun mukaista että nimeäminen on siinä suhteessa yhdenmukainen eri lajien välillä. Mutta salibandyn osalta sukupuolimääreen "miesten" lisääminen ei aivan väärinkän olisi, jos kv. liiton viralliset nimet ovat tosiaan Men's WFC ja Women's WFC. Jalkapallossa ja jääkiekossa taas nykyinen "miesten kisat ilman sukupuolimäärettä" -käytäntö on mielestäni ainoa oikea vaihtoehto juuri sillä perusteella että niissä virallinen nimeys menee siten. (vrt. FIFA World Cup & FIFA Women's World Cup, UEFA Cup & UEFA Women's Cup, IIHF World Championship & IIHF Women's World Championship) --Jusba v 25. elokuuta 2008 kello 12.44 (EEST)

Toimimattomien lähteiden lähteellisyys

Miksi lähteen toimimattomuus ei ole lähteettöömyyttä? J.K Nakkila 7. elokuuta 2008 kello 15.38 (EEST)

Kyseinen linkki on toiminut ja teos on olemassa. Se, että nettilinkki teoksen pdf versioon ei enää toimi ei tee lähteestä kelpaamatonta. Se kun on olemassa myös paperimuodossa, ja myös kirjoihin ja muihin kuin nettijulkaisuihin saa wikipediassa viitata. Silti olisi toki hyvä saada myös nettilinkki kyseiseen teokseen, jos sitä enää netistä löytyy.--kalamies 7. elokuuta 2008 kello 15.41 (EEST)

Tämä siis pätee vain kyseisessä linkissä? Kiitos infosta. J.K Nakkila 7. elokuuta 2008 kello 15.45 (EEST)

Niin, en ottanut kantaa yleisesti vaan tähän nimenomaiseen tapaukseen. Laitoin viitteen mallineeseen ja muokkaushistoriasta näkee, että kyseinen linkki lisättiin yli vuosi sitten, ja valitettavasti työministeriökin joskus siistii arkistojaan jolloin tuo on joutunut lähtemään. Mutta olemassa se on ollut ja on edelleenkin, en vaan tiedä mistä sen löytäisi.--kalamies 7. elokuuta 2008 kello 15.50 (EEST)

En ole ihan varma siitä, mistä on puhe, mutta työnsin kuitenkin kauhan soppaan--Paappa 7. elokuuta 2008 kello 22.01 (EEST)

kiitos paljon salapoliisintyöstäsi, juuri tuosta asiakirjasta on kyse.--kalamies 8. elokuuta 2008 kello 00.10 (EEST)

Ihan yleisellä tasolla jos mietitään, miten suomenkielinen Wikipedia suhtautuu www-viitteisiin, jotka eivät enää toimi ja joita ei ole olemassa missään paperilla? Karkeasti: ok vai ei ok? Tapauskohtaisesti? Entä silloin, kun joku lisää www-viiteen ja toinen käyttäjä tarkistaa muokkauksen? (Kukaan ei muuten koskaan voi tarkista ylläpitäjän muokkauksia.) Samulili 7. elokuuta 2008 kello 15.46 (EEST)

Mielestäni ne voidaan pitää tekstissä, mutta niistä on pyrittävä eroon. --Harriv 7. elokuuta 2008 kello 15.48 (EEST)

Samaa mieltä kuin Harriv. Eiväthän ne hyvä asia ole, mutta jos tiedetään, että kyseinen linkki on toiminut, se pitäisi pitää, mutta jos vain mahdollista ne pitäisi korvata uudella toimivalla linkillä.--kalamies 7. elokuuta 2008 kello 15.52 (EEST)

Juuri näin, itse olen linkkiprojektin haalarihommissa tuuskatessani pyrkinyt korjaamaan/korvaamaan jokaisen kuolleen lähdelinkin. Noin näppituntumalla sanoisin että 99 prosenttia toimimattomista linkeistä pystyy korjaamaan/korvaamaan toimivalla, loppuihin (joihin ei kirveelläkään löydy linkkiä) sitten lähdepyyntö. --Jukka Kolppanen 8. elokuuta 2008 kello 00.31 (EEST)

Miten tarkistetaan onko linkki joskus toiminut? Mitä hyötyä on lähteestä joka on poistettu? J.K Nakkila 7. elokuuta 2008 kello 15.56 (EEST)

Riippuu linkin iästä, jos on tarpeeksi vanha niin Wikipedia:Wikiprojekti Linkit on jossain vaiheessa testannut sen, muuten ei auta muuta kuin uskoa että niin on ja tarvittaessa poistaa.. --Harriv 7. elokuuta 2008 kello 15.59 (EEST)

Kun nyt tunnutaan pysyvän tässä nimenomaisessa viitteessä, niin kaikille tiedoksi kyseessä on tämä {{Kirjaviite | Tekijä = Vähemmistövaltuutettu| Nimeke = Equal -yhteisöaloiteohjelma| Vuosi = 2005| Selite = | Julkaisija = Vähemmistövaltuutettu ja Työministeriö| www = http://mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/06_tyoministerio/02_organisaatio/02_vahemmistovaltuutettu/lausunnot2005/equal_yhteisoaloiteohjelma.pdf| www-teksti = linkki ei toimi enää (7. heinäkuuta 2008)| Tiedostomuoto = PDF| Viitattu = 27. maaliskuuta 2007|}}, jonka linkki on lisätty maaliskuussa 2007, eikä siis toimi enää--kalamies 7. elokuuta 2008 kello 16.10 (EEST)

Ja tosiaan itse ainakin olen kyseisen toksen tarkastanut ja läpi lukenut, ja tiedän että linkki on toiminut. Ja nyt muokkaushitoriaa pläräillessäni huomaan, että olen näköjään linkin lisännytkin. Tuntuu että tässä tehdään nyt kärpäsestä härkästä, mutta tekstiä noihin aikoihin muokanneita voi tietenkin myös pyytää todistamaan, että kyseinen linkki toimi. ja kuten muokkaushistoriaa katsomalla huomaa, että artikkeli on kiistelty ja jokaiset väitteet on katsottu suurennuslasilla läpi, eli ei tuo olisi tuolla säilynyt jos se ei olisi toiminut tai siellä ei olisi kyseistä juttua todettu--kalamies 7. elokuuta 2008 kello 16.16 (EEST)

Mielestäni tuollaisessa tapauksessa toimimattoman viitteen rinnalle voi laittaa lähdepyynnön, jos epäilee tietoa. Lähdehän ei ole tarkistettavissa. --Jisis (keskustelu) 7. elokuuta 2008 kello 16.19 (EEST)

Rinnalle juu, mutta vanhaa lähdettä ja tietoa ei tule poistaa.--kalamies 7. elokuuta 2008 kello 16.20 (EEST)

Teit viisaasti kun merkitsit viitteen kirjaviitemallineella. Itsekin olen muuttanut PDF-viitteitä kirjaviitteiksi ja merkinnyt niiden ISBN:n tai ISSN:n (toki myös nettilinkin). Sillä näinhän siinä käy että linkit lakkaavat toimimasta mutta painettuja lähteitä voi pitää ikuisina. – Kuohatti 7. elokuuta 2008 kello 16.46 (EEST)

niimpä, useat nettilinkit ovat valitettavan lyhytikäisiä, kun taas painetut lähteet eivät katoa kuin kirjaroviolla, eivätkä usein silloinkaan täysin--kalamies 7. elokuuta 2008 kello 17.11 (EEST)

Useinhan toimimattomiksi muuttuneet nettisivut löytää Internet Archivesta, joten kannattaa aina tarkistaa sieltä ainakin ennen kuin poistaa mitään. PDF-tiedostoista en tiedä. --Orri 7. elokuuta 2008 kello 17.05 (EEST)

Mutta nekin voivat poistua koska tahansa, jos vain webbi-sivun omistaja niin päättää. Periaatteessa kannattaisi aina tallentaa käyttämänsä webbi-artikkelit esim. omalle kovalevylle. Itse olen näin tehnyt muutamassa tapauksessa, ihan liian harvoin tosin... Muistelisin muuten joskus lukeneeni, että jollain Suomen virallisella taholla oli ainakin joskus suunnitteilla joku suomalaisten www-sivujen arkistointiprojekti, joka olisi käytettävissä ainakin vapaakappalekirjastoissa tjs. Tietääkö joku tästä enemmän?--ap4k 7. elokuuta 2008 kello 17.20 (EEST)

kansikuvat

Mikäs meillä onkaan käytäntönä, sallittiinko meillä kansikuvat artikkelissa, esimerkkinä Tove Jansson, yhdessä vaiheessa ne karsittiin pois--Musamies 8. elokuuta 2008 kello 23.03 (EEST)

Tässä tapuksessa kansikuvalla havainnollisestataan aina tiettyä kirjaa, johon tekstissä viitataan, mitä on pidetty hyväksyttävänä. Samulili 11. elokuuta 2008 kello 11.23 (EEST)

Ei kai se voi poiketa musiikkiartisteista millään lailla, eli sitaattioikeus ei ulotu tekijäartikkeliin. --Ras 11. elokuuta 2008 kello 20.03 (EEST)

Nimet

Raamatussa esiintyvät henkilöt ovat nimiä käsittelevissä artikkeleissa yleensä kohdalla "tunnettuja" (esim. Elisa (nimi), Tuomas (nimi), Saara), kun taas suomalaisen mytologian hahmot ovat kohdalla "kuvitteellisia" (esim. Ahti (nimi), Aino (nimi), Kullervo (nimi), Marjatta). Onko Wikipediaa kirjoitettu olettaen Raamatun olevan totta ja suomalaisen mytologian kuvitteellista? --85.23.115.12 9. elokuuta 2008 kello 19.12 (EEST)

Monet Raamatun henkilöistä ovat historiallisia, kun taas suomalaisen mytologian hahmot ovat kaikki kuvitteellisia. --ML 9. elokuuta 2008 kello 19.18 (EEST)

Voisit perustella väitteesi siitä, että kaikki mytologian hahmot ovat kuvitteellisia. Käsitykseni mukaan niistäkin osassa on joku todellinen tapahtuma tai henkilö takana. Saako muuten esim. Vanhan Testamentin Eevan lisätä listalle "kuvitteelliset Eevat", vai onko hänen historiallisuudesta jotain todisteita? -85.23.118.155 10. elokuuta 2008 kello 12.21 (EEST)

Ei mielestäni saa, jo UT aikana Eeva oli ja Eevaa pidettiin historiallisena henkilönä, ja luulempa, että tuolloin tiedettiin perimätiedon kautta enemmän Eevasta kuin nykyisin - puhumattakaan muista lähteistä. Lisäksi Raamatussa on sukuluettelot, joista asiaan voi perehtyä. --Aadesig 10. elokuuta 2008 kello 16.00 (EEST)

Jos löydät luotettavan lähteen jossa sanotaan että Eeva on kuvitteellinen eikä sitä laajasti kyseenalaisteta. --Harriv 10. elokuuta 2008 kello 16.03 (EEST)

Raamattua ei voida mitenkään käsitellä Wikipediassa historiallisena teoksena. Jeesus voidaan laittaa historiallisten henkilöiden puolelle, koska riippumattomat historioitsijat pitävät häntä historiallisena henkilönä, mutta muiden kanssa ei voida olettaa automaattisesti henkilön olevan historiallinen. Lab-oratory 10. elokuuta 2008 kello 16.04 (EEST)

Miksi ei voida historiallisena teoksena käsitellä - siksikö, koska H:gin yliopistokaan ei siihen pysty? Toki henkilöiden historiallisuudesta voidaan olla montaa mieltä, mutta miten selität tyhjäksi Raamatussa olevat sukuluettelot ja niiden paikkansapitävyyden muun historian kanssa. Esim. Daavid ja Jeesus? --Aadesig 10. elokuuta 2008 kello 16.36 (EEST)

Kuten sanoin, varmastikin osa henkilöistä on historiallisia, mutta Aatamin ja Eevan historiallisuus ei ole tieteellinen fakta. Lab-oratory 10. elokuuta 2008 kello 16.41 (EEST)

Jos uskoo Raamatun sukuluetteloiden olevan historiallisia alusta alkaen, pitää uskoa myös 6 000 vuoden ikäiseen maailmaan (mihin jotkut tietysti uskovatkin, mutta heillähän on oma Conservapediansa). --Silvonen 10. elokuuta 2008 kello 16.48 (EEST)

Ei, vaan sanoit: Raamattua ei voida mitenkään käsitellä Wikipediassa historiallisena teoksena. Rinnastettaessa sukuluetteloita ja maailmankaikkeuden ikää, niin siinä olen eri mieltä. Raamattu puhuu tarkasti sukuluetteloista, mutta maailmankaikkeuden iästä se ei puhu. Miksi kaikelle totuudelle pitäisi löytää tieteellistä faktaa, onhan täällä paljon tieteellisä teorioitakin faktana tarjottu. Toisekseen, eihän tiede tunne Jumalaa, saati sitten Raamattua, miksi siltä pitäisi saada näyttöä siitä? Toisaalta itse uskon kyllä, että maailman on vähintään sen mainitsemasi 6 000-vuotta vanha, tai pikemminkin ihminen on sitä. --Aadesig 10. elokuuta 2008 kello 16.57 (EEST)

Olenkin sitä mieltä, että Raamattua ei voida mitenkään käsitellä Wikipediassa historiallisena teoksena. Wikipediassammekin on artikkeli 11000-vuosituhat eaa., joka kumoaa Raamatun sukulinjat Aatamiin. Lab-oratory 10. elokuuta 2008 kello 19.51 (EEST)

Toki saat olla mitä mieltä haluat, mutta Raamattu ei ota kantaa maailman kaikkeuden ikään, koita jo se käsittää. Myöskään sukulinjoista sitä ei voi lakea, koska sukuluetteloissa ei ole kaikkia mainittu, eikä näin ollen voida mitään tarkkaa ikää laskea edes --Aadesig 10. elokuuta 2008 kello 20.47 (EEST).

Kyllä ne, jotka James Ussherin tavoin ovat väittäneet maailmaa vain 6000 vuoden ikäiseksi, ovat vedonneet nimenomaan Raamatun sukuluetteloihin. Kun niitä yhdistellään Vanhan testamentin eri kohdista (1. Moos. 5 ja 11. luvut, Ruutin kirjan loppu sekä Kuningasten kirjat), ne ulottuvat katkeamattomina Aatamista muinaisen Israelin myöhäisimpiin kuninkaisiin saakka, ja niissä myös annetaan jokseenkin selvästi ymmärtää, että välistä ei ole jätetty sukupolvia pois. Ja kun niissä säännöllisesti myös mainitaan, kuinka vanha kukin olisi ollut poikansa syntyessä, pelkän yhteenlaskun avulla kuka tahansa voi päätyä samaan tulokseen, jos vain pitää noita luetteloja luotettavina. Mutta nykyisin enää vain pesunkestävimmät fundamentalistit pitävät Aatamia ja Eevaa todellisina historiallisina henkilöinä, kun taas ainakin Israelin viimeiset kuninkaat kuten esimerkiksi Josia (noin 600 eKr) ovat jokseenkin yhtä varmasti todella eläneet kuin samanaikaiset Egyptin Nekho II, Babylonian Nebukadnessar tai vaikkapa Ateenan lainsäätäjä Solon. Kaikesta päättäen siis jossakin sillä välillä myytti vaihtuu historiaksi, vaikka muiden lähteiden niukkuuden vuoksi onkin vaikea selvittää, missä kohdassa. Ehkä Mooses on todella elänyt, ehkä ei. Daavidia kaiketi useimmat tutkijat jo pitävät historiallisena, vaikka häneen myöhemmin olisikin liitetty myös keksittyjä, legendanomaisia kertomuksia – mutta kenestäpä kuuluisuudesta ei olisi? -KLS 25. elokuuta 2008 kello 13.24 (EEST)

Miksi suomalaisen mytologian hahmojen kuvitteellisuuteen ei tarvitse lähdettä? -85.23.118.187 10. elokuuta 2008 kello 19.50 (EEST)

Hyvä kysymys. Tieteellinen näkökanta on tietysti se, että mytologiset hahmot ovat historiallisia vain silloin, kun heistä kerrotaan myös mytologian ulkopuolisissa aikalaislähteissä (tai jos löytyy arkeologista todistusaineistoa tms.), olipa sitten kyse Väinämöisestä, Odysseuksesta tai Mooseksesta. --Silvonen 10. elokuuta 2008 kello 20.00 (EEST)

Mitä mokomaa vatkaamaan. Eikö olisi yksinkertaisinta laittaa vain yksi luettelo ja nimien perään sopivat selitykset. Esim. Eeva, Raamatun henkilö, Eeva Ahtisaari, presidentin puoliso, piispa Henrik, Suomessa vaikuttanut kirkonmies jne. Henrikinkin historiallisuus on kiistanalainen... Listastahan on linkit artikkeleihin, joissa voidaan sitten esittää aina uusimpia tutkimuksen tuloksia historiallisuudesta, myyttisyydestä ja fiktiivisyydestä. Entä omaelämäkerrallinen fiktio? Hannu Salama / Harri Salminen, Kalle Päätalo / Kalle Päätalo? Onko tämä todellisuutta vai kirjallisuutta, fiktiota? (kriitikko Vesa Karonen Päätalosta). --Paappa 10. elokuuta 2008 kello 20.01 (EEST)

Jollakin aina karkaa mopo käsistä ja sitten on samassa luettelossa Pokemonin hahmot ja Suomen pääministerit (hieman kärjistettynä). Wikipediassa pitäisi mielestäni kyllä tehdä aina selkeä ero sen suhteen mikä on fiktiota ja mikä ei. --Harriv 10. elokuuta 2008 kello 20.04 (EEST)

No, ainahan voi keksiä mytologisille hahmoille oman otsikkonsa, jos ei haluta ottaa kantaa historiallisuuteen tai kuvitteellisuuteen. --Silvonen 10. elokuuta 2008 kello 20.23 (EEST)

Wikipediassa pitäisi mielestäni kyllä tehdä aina selkeä ero sen suhteen mikä on fiktiota ja mikä ei. Täysin samaa mieltä, mutta me olemme ihmisiä tietysti ja kirjoittamisessa usein näkyy vahvasti usko tai epäusko. Se, ettei se saa näkyä on kiusallista välillä, mutta siitä huolimatta ei voida sanoa jotain fiktiiviseksi pelkästään sen perusteella, ettei siitä mitään tiedetä ns. tieteen piirissä mitä Raamatun henkilöihin tulee vaikkapa. --Aadesig 10. elokuuta 2008 kello 21.53 (EEST)

Niitä ei ole kukaan väittänyt historiallisiksi henkilöiksi? Esittämäni lähdevaatimus pätee myös toiseen suuntaan. --Harriv 10. elokuuta 2008 kello 20.04 (EEST)

Tyhjät vuosiartikkelit

Miksei tyhjiä vuosiartikkeleja (esim. 72 eaa.) poisteta? Nehän ovat lyhyempiä kuin hauki on kala -artikkelit! --JannE 10. elokuuta 2008 kello 19.23 (EEST)

Tästä on ollut jotain keskustelua jo aiemmin. --Johney 10. elokuuta 2008 kello 19.24 (EEST)

Varmaan, mutta en löytänyt :) --JannE 10. elokuuta 2008 kello 19.24 (EEST)

Tuon ajan vuosiartikkelit voisi mielestäni poistaa kaikki ja ohjata esim. vuosikymmeniä tai vuosisatoja käsitteleviin artikkeleihin, kun yksittäisiltä vuosilta on säilynyt varsin vähän tietoa. -85.23.118.187 10. elokuuta 2008 kello 19.34 (EEST)

Samaa mieltä. --Johney 10. elokuuta 2008 kello 19.35 (EEST)

Olen jo muuttanut suunnilleen kaikki tyhjät vuosikymmenartikkelit ennen vuotta 1200 eaa uudelleenohjauksiksi, kukaan ei ole ainakaan toistaiseksi älähtänyt, joten urakkaa varmaan voi jatkaa pikkuhiljaa. Rakentavampaa olisi toki täydentää vuosiartikkeleita. --Harriv 10. elokuuta 2008 kello 20.06 (EEST)

Kannattaa pitää valmiit alustat tyhjinäkin valmiina, koska kaikki eivät osaa muokata tai kopioida alustoja niin kuin toiset. Ne, jotka osaavat teknisesti voivat tehdä suuren palveluksen kaikille muolle muokkaamalla minitynkä- ja tynkäalustoja. Se, että suomenkielisessä Wikipediassa on jokin tyhjänä ei tarkoita, etteikö poistamisen asemesta joku viiteliäis voisi kirjoittaa edes tyngän englanninkielisestä Wikipediasta tai muunkielisestä. Auru Aro 10. elokuuta 2008 kello 20.52 (EEST)

Toki, mutta useiden vuosien englanninkielisissäkin artikkeleissa on vain muutama lause. Mielestäni olisi huomattavasti selkeämpää, jos tuon ajan artikkelit käsittelisivät vuosisatoja tai vuosikymmeniä, joihin kirjattaisiin kronologisessa järjestyksessä tapahtumia, ja yksittäisiä vuosia käsittelevät artikkelit poistettaisiin kokonaan. -85.23.118.187 10. elokuuta 2008 kello 21.11 (EEST)

Alustana toimii noissa siirroissani vuosisata-artikkeli, johon voi lisätä suoraan. Jos/kun vuosisata-artikkeli paisuu, niin voi jakaa vuosikymmeniin jne. Niiltä aikakausilta joilta on enemmän historian kirjoitusta jäljellä niin vuosikymmenartikkelit kannattaa jättää. --Harriv 11. elokuuta 2008 kello 21.33 (EEST)

Vastustaako kukaan sitä, jos alan siirtää yksittäisiä vuosia käsittelevien artikkelien tiedot vuosisatoja käsitteleviin artikkeleihin, ja teen vuosien artikkeleista uudelleenohjaussivut? Ajanlaskua edeltävät ja ensimmäisen vuosituhannen vuosiartikkelit voisi mielestäni poistaa ainakin. -85.23.113.246 11. elokuuta 2008 kello 20.57 (EEST)

Ei se kuulosta hyvältä. Kyllähän vuonna esim. vuosina en:111, en:234 ja en:666 tapahtui niin paljon, ettei sivuja kannata vuosisadoittain yhdistellä. Samulili 11. elokuuta 2008 kello 21.00 (EEST)

Jos tapahtumia on paljon, voin yhdistellä vuosikymmenittäin. Noista mainitsemistasi vuosista kahdessa on yksi tapahtuma ja yhdessä ei ole mitään suomenkielisessä wikipediassa. -85.23.113.246 11. elokuuta 2008 kello 21.07 (EEST)

Jättäisin kuitenkin vanhaltakin ajalta sellaiset vuosilukuartikkelit, jolloin tapahtui jokin erityisen huomattava tapahtuma. Tai vaikkapa kaikki, joihin nyt on jo merkitty jotakin. Tyhjät joutavat kyllä uudelleenohjaussivuiksi tai vaikka pois kokonaan, ellei niihin ole muualta linkkejä. -KLS 26. elokuuta 2008 kello 09.07 (EEST)

Mielestäni kaikki aikaan liittyvät artikkelit tulisi poistaa, koska aika on ihmisen keksintö, eikä siinä ole lainkaan jumalaa. --85.23.114.8 14. elokuuta 2008 kello 23.11 (EEST)

Aika merkittävä keksintö kuiteski. --JannE 15. elokuuta 2008 kello 08.47 (EEST)

Ylläpitäjäehdokkaiden ansioluettelo

Ylläpitäjäehdokkaat, kuten Johney ja Käyttäjä:ArttuS keräävät hyvin monella tavalla meriittiä päästäkseen läpi seuraavasta ylläpitäjä-äänestyksestä. Ehdotan, että kerätään mainesivu, mihin jokainen voi kirjoittaa tai tuoda suosikkiehdokkaansa tai tulevan suosikkiehdokkaansa aikaansaannoksia siitä, miten hän on tavallisena muokkaanaja kehittänyt sisältöjä. Auru Aro 10. elokuuta 2008 kello 20.50 (EEST)

Mitäs iloa tuommoisesta sivusta on? Ei tehdä lisää "leikkipaikkoja", koitetaan tehdä entistä parempia artikkeleita. --Harriv 11. elokuuta 2008 kello 13.09 (EEST)

En kannata, todellakaan. Se johtaisi vain mielistelyyn ja henkilökohtaisten kaunojen entistä suurempaan vaikutukseen ylläpitäjyysäänestyksissä. --Miihkali ^(artikuloi) 11. elokuuta 2008 kello 20.59 (EEST)

(äänestyssivu riittää, ei erillistä kamppanjointia) -- Usp 12. elokuuta 2008 kello 13.48 (EEST)

Punainen linkki katso myös -osiossa

Mikä on käytäntö tapauksessa, että katso myös -osiossa on syystä tai toisesta punainen linkki? Primäärinen tapa toimia lienisi itse kirjoittaa artikkeli puuttuvasta aiheesta, mutta aina se ei ole mahdollista. Oleellisestihan linkki katso myös -otsikon alla tarkoittaa linkkiä tätä artikkelia sivuavaan aiheeseen. Sen pitäisi myös tarkoittaa sitä, että artikkelin kirjoittaja on valinnut syystä tai toisesta juuri sen artikkelin lisäinformaatiota antavaksi. Minä henkilökohtaisesti poistaisin välittömästi kaikki katso myös -osiosta kaikki sellaiset linkit, joista en välittömästi osaisi tai voisi kirjoittaa artikkelia, vaikka yleisestiottaen olen lähinnä eventualisti. --Krgeqewrjsif 12. elokuuta 2008 kello 09.51 (EEST)

Ainakin minä olen niitä poistellut. Aika turha on ketään pyytää olematonta artikkelia lukemaan. --Otrfan 12. elokuuta 2008 kello 09.55 (EEST)

Mielestäni tästä oli keskustelua joskus jossain (tosi hyvä määritelmä, todennäköosesti paikka oli jokin kahvihuone ja tämä vuosi) ja silloin konsensus muistaakseni oli, että punaiset linkit pois vaan. Perustelut olivat IMHO samat kuin Ortfanilla nyt. --albval (keskustelu) 12. elokuuta 2008 kello 10.49 (EEST)

"Katso myös"-osioon ei olisi varmaankaan tarvetta lisäillä jo leipätekstissä esiintyneitä linkkejä. Sitäkin harjoitetaan paljon. --Jaakonam 12. elokuuta 2008 kello 10.57 (EEST)

Kyllä minusta pääartikkelimallineet voivat olla, vaikka juuri poistitkin sellaisen ([[:Pääartikkeli: Grönlannin maantiede), tosin vajavaisesti tehdyn. Niitä on paljon, ja ne kertovat lukijalle, että tulossa on tällainen merkittävä artikkelin, kunhan joku ehtii. --Ulrika 12. elokuuta 2008 kello 11.03 (EEST)

Nyt oli puhe lopussa olevasta otsikoidusta "Katso myös"-osiosta, ei {{Pääartikkeli}}-mallineen käytöstä...? --Jaakonam 12. elokuuta 2008 kello 11.05 (EEST)

Pyydän anteeksi että otin väärän aiheen esille. Kyllä huomasin, että on, mutta tämä keskustelu tuli sopivasti, kun Albval oli juuri tehnyt poiston ja kyse on kuitenkin melkein samasta asiasta eli toiseen artikkeliin viittaavasta linkistä. Yritän parantaa tapani.--Ulrika 12. elokuuta 2008 kello 13.31 (EEST)

Eikun hämäännyin hetkeksi, mutta tässä asiassa olikin Usp:llä parempaa tietoa: meillä on näköjään myös malline {{Katso myös}}, joka näyttää hyvin samalta kuin {{Pääartikkeli}}. {{Katso myös}} on kyllä aika epämiellyttävä keskellä artikkelia, jos tarkoitus on kuitenkin lukea yhdestä kokonaisuudesta välillä aukoen wikilinkkejä. "Katso myös" eli implisiittisesti artikkelin tangentilla olevat aiheet olisi syytä pitää artikkelin lopussa. Nyt tuo mallineen nimikin on hieman hämäävä... --Jaakonam 12. elokuuta 2008 kello 13.47 (EEST)

Päivitin nyt tyylioppaan relevantin osion nykytodellisuutta vastaavaksi. Olkaa vapaasti eri mieltä. --albval (keskustelu) 12. elokuuta 2008 kello 11.07 (EEST)

Samaa mieltä idealisäyksellä "Tällaista linkkiä poistettaessa on kuitenkin pyrittävä mahdollisuuksien mukaan siirtämään linkki artikkelin leipätekstiosioon", kienhuoltakaa vapaasti :) --Agony (403) 12. elokuuta 2008 kello 11.14 (EEST)

Katso myös -osio on tavallisesti häiritsevää hömppää. Muotoilin ao. ohjeen uusiksi, en tosin em. näkemykseni mukaan vaan asiasisällön säilyttäen. Vai kuinka? -- Usp 12. elokuuta 2008 kello 13.38 (EEST)

Tulihan tuosta sujuvampi. Taisit vain olla liiankin poliittisesti korrekti, sillä minusta tuosta tuli nyt hieman vähemmän kielteisesti KM-osioon suhtautuva kuin minun versiostani:-) Olen nimittäin samaa mieltä: KM on 95% tapauksista hömppää. Jos haluat, saat siis olla ankarampikin.Kommentin jätti Albval (keskustelu – muokkaukset).

Tein ehdotuksen muodosta, jota kannatan. Mutupohjalta 99% lähempänä kuin 95%. -- Usp 12. elokuuta 2008 kello 14.15 (EEST)

Sivulta Wikipedia:Wikiprojekti_Mallineet/Linjaukset#Mallineiden_j.C3.A4rjestys löytyy artikkelin osioiden sijoitusta kuvaava taulukko. Kelpaisiko ihan ohjeeseen? -- Usp 13. elokuuta 2008 kello 17.38 (EEST)

Kannatan sekä tyyliopasehdotustasi, että järjestysehdotusta. Jos ei soraääniä piakkoin kuulu, niin voit minun puolestani tehdä vapaasti muutokset käytäntöön. --albval (keskustelu) 14. elokuuta 2008 kello 09.21 (EEST)

Lisäsin myös Osioiden_sijoitus -ehdotuksen. Siinä ei tosin käsittääkseni ole muutoksia vallitsevaan tapaan. -- Usp 14. elokuuta 2008 kello 13.50 (EEST)

Tuossa voisi vasta luokkien jälkeen olla tynkämerkinnät niin tynkäluokat eivät ole ennen oikeita luokkia. -tKahkonen 15. elokuuta 2008 kello 20.17 (EEST)

Vastustan. Tynkäluokat ovat piilossa, joten sillä ei ole oikeaa merkitystä ja lisäksi mallineet on hyvä kasata samaan kohtaan ennen luokkia. Lab-oratory 15. elokuuta 2008 kello 20.31 (EEST)

Välityskäytäntö

Ajattelin vähän myöhemmin ehdottaa uutta mielipidetiedustelua ennen ehdokasasettelua, mutta sitten tuli mieleen, että käytäntöönkin saatetaan haluta tarkennuksia tai muutoksiakin. Se siis ensin, tämä viesti on muistutus ja kehotus keskusteluun ennen syyskuun alun ehdokasasettelua ja lopun äänestystä. Onko tarvetta muuttaa tai tarkentaa Wikipedia:Välityskäytäntöä? -tKahkonen 12. elokuuta 2008 kello 22.52 (EEST)

Välityslautakunta on kuuma peruna en-wikissä tällä hetkellä. Lukekaa Jimbon ja muitten kommentit täältä: [10]] --Jisis (keskustelu) 12. elokuuta 2008 kello 22.56 (EEST)

Onhan sielläkin hyviä muutoksia tulossa. Julkisuuden lisääminen eli päätöksen kehittymisestä annettava väliaikatietoa (No Secret Trials) erottuu tuolta näin aluksi. -tKahkonen 13. elokuuta 2008 kello 14.05 (EEST)

Ja nyt voisi olla aika uuden kyselyn. Lisäsin sen tuohon alle. -tKahkonen 18. elokuuta 2008 kello 22.25 (EEST)

Lisäsin valmiiksi sivut ehdokasasettelua ja äänestystä varten. Päivämäärä voi varmaan pitää ssamana kuin viimeksi, joten uusi lautakunta aloittaa 1.10. ja samalla vanhasta viisi jää pois. -tKahkonen 22. elokuuta 2008 kello 20.44 (EEST)

Keskustelua on syntynyt myös välityskäytännön keskustelusivulla: http://fi.wikipedia.org/wiki/Keskustelu_Wikipediasta:V%C3%A4litysk%C3%A4yt%C3%A4nt%C3%B6#Uusi_ehdotus_lautakunnan_ty.C3.B6st.C3.A4. -tKahkonen 1. syyskuuta 2008 kello 20.19 (EEST)

Mielipidetiedustelu lautakunnan jäsenten ominaisuuksista

Minkälaisia ominaisuuksia jäsenillä pitäisi olla? Millainen jäsen on hyvä lautamies? "Näin ehdokkaaksi halukkaat voivat tarkastella mitä kansa haluaa ja katsoa itseään peilistä, josko olisi sopiva." Tämä ei siis ole mikään äänestys, vaan vain mielipiteiden kartoitus. Katso myös edellinen kysely. -tKahkonen 18. elokuuta 2008 kello 22.25 (EEST)

Nuo seikat tulevat aika hyvin näkyviin tuossa edellisessä vuoden takaisessa kyselyssä. --Eetvartti ^(Kerro) 26. elokuuta 2008 kello 17.40 (EEST)

konekäännöksen hyväksikäyttö

onko meillä mietitty sitä että kun on artikkeli joka puuttuu meiltä mutta jossain toisessa wikissä on hyvä artikkeli siitä niin jotta saadaan siitä meille vastaava artikkeli niin on kaksi eri tapaa

1. käännettään pohja esim googlella ja muokataan sen teksti hyväksi.

2. joku kääntää ja kirjoittaa sen

kumpiko vaihtoehto on parempi meille--Musamies 14. elokuuta 2008 kello 17.25 (EEST)

Luonnollisesti toinen vaihtoehto on parempi, sillä konekäännökset ovat epätarkkoja ja muutenkin huonoja, niihin tahtoo anglismeja ja muita vieraskielisyyksiä ja lisäksi sellaisia asiavirheitä, joita asiaa tunteva ihmiskääntäjä ei tee. Kun tekstiä myöhemmin parsitaan, asiavirheet voivat jäädä artikkeliin pitkäksikin aikaa huonontamaan artikkelin ja Wikipedian luotettavuutta.

Paras tuloshan saadaan kirjoittamalla artikkeli uusiksi toisen wikin lähteiden pohjalta, vaikka toki hyvän artikkelirakenteen voi kopioida sellaisenaankin. -- Piisamson 14. elokuuta 2008 kello 17.30 (EEST)

En haluaisi nähdä konekäännöksiä artikkeliavaruudessa, mutta sellaisen varmaankin voi laittaa käyttäjäsivun alasivuksi, jossa sen voi muokata kelvolliseksi. --Jisis (keskustelu) 14. elokuuta 2008 kello 17.32 (EEST)

Google Translaten käänökset suomeksi ovat niin naurettavia, ettei niitä kannata edes harkita. Esimerkiksi de-wikin Peking-artikkelin intron käännös ehdotti että Peking on Kiinan kansantasavallan pääoma – varmasti sen voi näinkin nähdä, mutta tekstissä taidettiin tarkoittaa ihan muuta. --qWerk 14. elokuuta 2008 kello 17.34 (EEST)

Tuohan on totuus. Kapitalismissahan sielläkin eletään. --85.23.114.8 14. elokuuta 2008 kello 23.03 (EEST)

Riippuu artikkelista. Joissain tapauksissa (esim. luetteloissa) google translatella voisi säästää paljonkin mekaanista kirjoitustyötä. --Jisis (keskustelu) 14. elokuuta 2008 kello 17.38 (EEST)

Heh, enkkuwikipediassa on mielipiteitä ettei pitäisi edes kirjoittaa mitään konekäännöksellä pohjalta. :) Mutta joo, ei suoraan konekäännettyjä tekstejä tänne, mutta useamman eri lähteen pohjalta ensin ranskalaisiksi viivoiksi ja sitten muokkaa siitä sujuvaksi tekstiksi on IMO ihan ok vaihtoehto --Zache 14. elokuuta 2008 kello 19.45 (EEST)

En suosittele tätäkään, ellei itse tunne aihetta jollakin tapaa, muuten voi tulla hassuja kömmähdyksiä, kuten qWerk asiaa valaisi. Jonkin spesifimmän aiheen kohdalla ne eivät aina ole lähellekään noin ilmiselviä. Jos käyttää tällaista metodia, se on hyvä mainita esimerkiksi keskustelusivulla, ja jos on epävarma onko jokin asia käännetty oikein, kannattaa pyytää apua joltakin kieltä osaavalta wikipedistiltä. Sitä vartenhan meillä nuo baabelit on. :) -- Piisamson 14. elokuuta 2008 kello 19.52 (EEST)

Ehdoton ei konekäännöksille (ainakin ilmaiseksi tarjolla olevilla vaihtoehdoilla). Mitään tekstiä ei pitäisi kääntää tai käyttää lähteenä ymmärtämättä sitä. --Harriv 14. elokuuta 2008 kello 19.54 (EEST)

Näin on. Konekäännökset eivät ole ainoastaan naurettavia ja käsittämättömiä, vaan myös harhaanjohtavia. Siis tyypillinen epäluotettava lähde. Sanokaapa, onko artikkelin henkilö puolesta vai vastaan: Tässäkin oli hänen esiintyvyys väkivaltaiset vastakkainasettelut kanssa Lutheran oikeaoppisuutta tukea. Konekäännösten lähteenä käyttämisen logiikka on outo. "En ymmärrä kieltä, mutta teksti vaikuttaa hyvältä. Minäpä pyydän muuatta suomea taitamatonta henkilöä vaihtamaan sanat sanakirjan avulla suomalaisiin ja julkaisen tuloksen Wikipediassa." --Paappa 14. elokuuta 2008 kello 19.57 (EEST)

Ei konekäännöksille. Eikä tämä esimerkki ole varmaankaan edes sieltä karmivimmasta päästä. --MiPe ^(wikinät) 14. elokuuta 2008 kello 20.02 (EEST)

Tässä teille oikein on(nis)tuva käännös :D. De-wikin esimerkki on harvinaisen hyvä käännös, kun olen nähnyt paljon huonompiakin. Ainakaan englannista ei tulisi kääntää ilman tarkistusta kuin vain luetteloita. Tietenkin niissäkin kannattaa katsoa, ettei jotakin olla käännetty, vaikka ei pitäisi. --Juusomoro 15. elokuuta 2008 kello 21.05 (EEST)

No joo-o. Suomi on yksi Euroopan tiheimmin asuttuja maita Euroopassa. Pakko olla samaa mieltä, ei näitä kannata käyttää ollenkaan. Myös Harriv:n ja Paappan perustelut vakuuttavat. -- Piisamson 14. elokuuta 2008 kello 20.09 (EEST)

Mites tällainen? --Jisis (keskustelu) 14. elokuuta 2008 kello 20.10 (EEST)

tässä esimerkki konekäännetystä sivusta jota on editoitu paremmaksi ja se kelpaa heille.--Musamies 14. elokuuta 2008 kello 20.22 (EEST)

Keskusteluhan on oikeastaan turha, sillä konekäännöksen hyväksikäyttämistä ei voi estää. Se ei kuitenkaan saa näkyä lopputuloksessa. Konsensus lienee, ettei korjaamattomia konekäännöksiä saa artikkeliavaruuteen laittaa.--Jisis (keskustelu) 14. elokuuta 2008 kello 20.34 (EEST)

Vaikka konekäännöksien hyväksikäyttämistä ei voi suoranaisesti estää, olen silti eri mieltä. Kuten Harriv totesi, mitään tekstiä ei pitäisi käyttää lähteenä ymmärtämättä sitä. Tässä on kyse toisaalta moraalisesta keskustelusta, mutta toisaalta pitkälle menevästä lähdefuulauksesta jäänee kyllä jossain vaiheessa kiinni, jos aihetta tuntevia käyttäjiä sattuu olemaan paikalla. Onhan yhtä lailla mahdollista merkitä lähdeviitteiksi lähteitä, joita ei ole olemassa, tai joista ei löydy artikkelissa esitettyjä väitteitä. Yhtä lailla sekin on kiellettyä. -- Piisamson 15. elokuuta 2008 kello 21.06 (EEST)

En ole missään vaiheessa kannattanut tekstin käyttämistä lähteenä ymmärtämättä sitä. Olen vain todennut, että konekääntäjästä voi olla joissain tapauksissa hyötyä mekaanisen kirjoitustyön vähentäjänä. Itse en ole koskaan käyttänyt konetta, mutta voin kuvitella tapauksia (esim. luettelotekstejä), joissa se nopeuttaisi työtä merkittävästi. --Jisis (keskustelu) 15. elokuuta 2008 kello 21.16 (EEST)

Toki asian laita muuttuu toiseksi, jos konekäännös tarkistetaan ajatuksen ja lähteen kanssa. Luetteloissa kannattaa muuten käyttää hyväksi jonkin tekstinkäsittelijän (esim. Notepad kelpaa mainiosti) Find/Replace -toimintoa. Käännöstyön avittamisen lisäksi sillä saa kätevästi esim. toisenkielisen Wikipedian mallineet vaihdettua niiden paikallisille nimille ym. -- Piisamson 15. elokuuta 2008 kello 21.20 (EEST)

Juu, tuo menetelmä on kyllä tuttu. Olen mm. kääntänyt taulukoita puolankielisestä Wikipediasta, jossa maaliput olivat muotoa {{Państwo|ARG}}. Jossain vaiheessa kypsyin noiden korjaamiseen muotoon {{Argentiinan lippu}}, ja tein maista ohjaussivut muotoon {{ARG}}, jolloin riitti se, että yhdellä Find/replace-komennolla poisti tuon "Państwo|":n jokaisesta maasta.--Jisis (keskustelu) 15. elokuuta 2008 kello 21.34 (EEST)

Englanti - ranska -käännös toimii noilla ilmaisilla työkaluilla selkeästi paremmin kuin suomi -käännökset. --Harriv 14. elokuuta 2008 kello 20.42 (EEST)

Varmaan siksi että englanti ja ranska ovat kielinä hieman lähempänä toisiaan kuin suomea. --Louhikärmes 15. elokuuta 2008 kello 20.58 (EEST)

Niiden rakennekin on aivan toisenlainen, mikä lienee suurin syy. Suomessa voidaan sanan alkuun ja loppuun lisätä kaikenlaisia prefiksenä ja suffikseja, ja sanan paikka lauseessa vaikuttaa jossakin määrin sen merkitykseen tai ainakin painoarvoon. Luultavasti suomi on niitä viimeisiä kieliä, jossa kone voi korvata ihmiskääntäjän, jos sittenkään. --Ulrika 15. elokuuta 2008 kello 21.04 (EEST)

Aivan, juuri englannista ranskaan olevat käännökset ovat näyttäneet edes siedettävältä, vaikka en kieltä juurikaan ymmärrä. Suomeksi on hankala kääntää juuri mistään kielestä koneella, viimeisenä englannista. --Juusomoro 15. elokuuta 2008 kello 21.08 (EEST)

Samoin de-en käännökset altavistalla näyttävät päällisinpuolin järkeviltä vaikka sanajärjestykset paikoin ontuvat ja kun sieltä manuaalisesti kääntää en-fi (itse suosin tosin suoraa de-fi -kääntämistä) on lopputulos yleensä vähintäänkin kelvollinen, usein hyvä. Itse käytin joskus taannoin Heroes III-artikkelin karttaeditori osiossa (eikö sille tosiaan ole parempaa ilmaisua, kun karttamuokkain on vähän korni) altavistan ru-en käännöstä, kun mokoma on ru-wikissä suositeltu. Toisinsanoen, noita käännösbotteja kannattaa käyttää hyväksi *-en -kääntämisessä, mutta *-fi -kääntäminen ontuu niin hirveästi että ei kannata edes yrittää. -Chrattac 18. elokuuta 2008 kello 22.20 (EEST)

Kauheit esimerkkejä on edelleen kun kääntäminen ei ole näin mekaanista. Mutta ilmeisesti ei ole ollut kunnon asiaa tuntavia ohjelmoijiakaan. Sikäli vastustan toistaiseksi muuten mutta voihan joku huvikseen kääntää jonkin artikkelin ja sitten kääntää sen uudestaan käyttösuomelle. Vastuu jää reaalihenkilölle. --Höyhens 2. syyskuuta 2008 kello 00.07 (EEST)

Kuuluisat suvut

Miten suvuista kertovat artikkelit nimetään? Krupp, Krupp-suku, Kruppin suku vai Krupp (suku)? Nykyään nimeäminen ei ole lainkaan yhtenäistä, kts. Luokka:Suvut. --Hartz 15. elokuuta 2008 kello 20.03 (EEST)

Kannatan muotoa Krupp, tarvittaessa tarkenteella Krupp (suku), mutta kannatan, että tarkenteessa käytetään vain nimeä (suku), eikä esim. urkujenrakentajasuku, jota ei taatusti osaa etsiä. --Juusomoro 15. elokuuta 2008 kello 20.27 (EEST)

Lisäsin nyt käytännön sivulle Ohje:Artikkelin nimi#Henkilöartikkelit. --Hartz 18. elokuuta 2008 kello 16.40 (EEST)

Juonipaljastuksista ilmoittaminen pois

Aiheesta aiemmin: Wikipedia:Kahvihuone_(käytännöt)/Arkisto23#Juonipaljastukset_avattaviksi, kuluvan vuoden maaliskuussa, jolloin asian käsittely jäi kesken.

Onko siis eksplisiittisten leipätekstiin sijoitettavien juonipaljastusvaroitusten poistamisesta konsensusta vai kyselläänkö mielipiteitä? Malline on ylipäätään täysin "ihmeellinen" tietosanakirjassa olevaksi. Lisäksi sen tyypillisin käyttökohde on elokuva-artikkelien juoniosio. Eli se ilmoittavaa lukijalle, että elokuva-artikkelin juoniosiossa kerrotaan yksityiskohtia juonesta. Tälle toiminnalle ei ole nähdäkseni esitetty riittävää perustetta, joten ehdotan poistamista. -- Usp 15. elokuuta 2008 kello 23.03 (EEST)

Juonipaljastukset eivät varmasti ole kaikein tärkeintä ja olennaisinta Wikipedian antia, mutta ei ole niiden poistokaan tähdellisintä toimintaa. En kannata esitystä, koska mallineesta ei ole mitään haittaa, mutta poistosta olisi lisätyötä, josta koituva hyöty on olematon. Verkkotietosanakirjan ei pidä apinoida kaikessa paperiversiota. Jos mallinetta ei voi olla, voiko olla juonipaljastuksia, koska silloinhan nekään eivät kuulu tietosanakirjaan? Tässä siis kyseenalaistetaan ei niinkään malline, kuin juonipaljastukset sinänsä. Minusta ne eivät ole triviaa. Poistaminen on turhaa säätöä, ja verrattavissa etusivun interwikilinkkeihin, joita joku on poistamassa turhina. --Khaosaming 15. elokuuta 2008 kello 23.22 (EEST)

Sekä juonenkuvaus että malline ovat ihan paikallaan. Muutenhan fiktioteosartikkelit jäisivät melko tyngiksi. Toisaalta, jos on juuri lukemassa vaikkapa jotain kirjaa, ei ehkä halua tietää sen tapahtumista varoittamatta, joten mallineesta lienee jonkinlaista hyötyäkin. Haittaa en sen sijaan keksi. -- Piisamson 15. elokuuta 2008 kello 23.25 (EEST)

Käytäntö on nyt hyvä. Jotkut saattavat haluta lukea artikkelin ennen kirjan lukemista. —ilaiho (kitinää) 15. elokuuta 2008 kello 23.30 (EEST)

Pitäisin hyvänä esimerkkinä mallineen käytöstä artikkelia Veteen piirretty viiva (elokuva), jossa on paljon muutakin kuin juoniselostus. Tällöin paljastusmalline on hyvä, jos haluaa vain selata oheistietoa vaikkapa näyttelijöistä, muttei esimerkiksi sitä, kuka kuolee (hups, paljastinko liikaa? :-). --Jaakonam 15. elokuuta 2008 kello 23.41 (EEST)

Myös tässä aiempaa keskustelua: Wikipedia:Poistettavat_sivut/Juonipaljastus. Kantani on edelleen sama. Niille, jotka eivät jaksa linkkiä avata: malline on tarpeeton, koska otsikko "Juoni" jo kertoo, että seuraavaksi kerrotaan juonesta. -tKahkonen 15. elokuuta 2008 kello 23.42 (EEST)

Selvennykseksi vielä, poistamassa ollaan siis lähinnä viihdelehtiin ja -verkkosivustoihin kuuluvia turhia huomautuksia ei itse materiaalia. Kyse ei siis ole painettujen tietosanakirjojen apinoinnista vaan siitä ettei viihdelehtiäkään kannata apinoida. En ole juurikaan verkkosivustoilla törmännyt juonipaljastusvaroituksiin vaan lähinnä viihdelehdissä. Ehkä ne luottavat lukijan lukutaitoon enemmän muin Wikipedia. Minusta poistamisen oikeuttavaksi haitaksi riittää se, että nämä "koristeet" ovat nollainformaatiota ja sellaisena vievät lukijalta huomiota (sekunnin osia) aivan turhuuteen. Ja näkyvistä poistamiseen riittää kahdon mallineen muokkaaminen. Suositellussa Veteen piirretty viiva (elokuva) -artikkelissakin mallineilla kerrotaan vain juonen kertovan juonesta. -- Usp 16. elokuuta 2008 kello 00.46 (EEST)

Malline on aikanaan säilytetty äänestyksessä valtaisalla enemmistöllä, eikä maaliskuisessa keskustelussa muodostunut minkäänlaista konsensusta. Kuten jo aiemmin totesin, malline ei minusta ole koriste vaan hyödyllinen tapa ilmoittaa lukijalle mitä tulemaan pitää. Kaikissa artikkeleissa ei välttämättä ole varsinaista juoni-osiota, ja toisaalta varsinaista teosta edeltävää tarinaa ei yleensä ole tarpeen merkitä mallineen sisään. Vrt. vaikkapa The Secret of Monkey Island. -- Piisamson 16. elokuuta 2008 kello 01.04 (EEST)

Vuosi 0

Asetettaessa vuoden 0 (nolla) olemassaolo kyseenalaiseksi vedotaan usein siihen, ettei ole olemassa myöskään sellaista kuin kuukausi 0 eikä päivä 0.
Kuitenkin, kun vuoden ensimmäisestä kuukaudesta eli tammikuusta on kulunut 15 ½ vuorokautta, on kuukaudesta mennyt puolet, siis desimaaliluvulla esitettynä 0,5 kk. Vastaavasti joka kuukauden ensimmäisenä päivänä klo 12.00 on siitä mennyt puolet eli 0,5 vrk.
Kun siis kuun ensimmäinen vuorokausi (päivä 0) on kulunut kokonaan loppuun, vasta silloin on täynnä päivä 1 sekä, kun vuoden ensimmäinen kuukausi (kuukausi 0) on kulunut kokonaan loppuun, vasta silloin on täynnä kuukausi 1. Tästä seuraa, että ajanlaskun ensimmäisenä vuotena on pidettävä vuotta 0 (sitä seurasi toinen (2.) vuosi eli vuosi 1).
Kun jonkin lehden perustamisesta tulee kuluneeksi 50 vuotta, silloin on (joka vuosi ilmestyneellä) lehdellä menossa jo 51. vuosikerta, sillä "nollatta" vuosikertaahan ei voi olla.
Toisin sanoen, tämä vuosi 2008 on ajanlaskun 2009. ja vuosisata 2000-2099 on 21. vuosisata.
--WPK 17. elokuuta 2008 kello 21.44 (EEST)

Hetkinen. Mitä ihmettä selität. Miten ihmeessä kuun ensimmäinen päivä on 0? Tottakai se on yksi (katso kalenterista) ja tietysti se tulee täyteen, kun kello tulee 24. Ja eiköhän sillä hetkellä, kun lehden perustamisesta tulee 50 vuotta ole vasta alkamassa se 51. vuosikerta. --Quinn 17. elokuuta 2008 kello 21.53 (EEST)

Ehei, kuukauden ensimmäinen päivä on toki 1. eikä 1 ja kello 12.00 (ei siis 24.00) on siitä kulunut puolet, joka desimaaliluvulla merkitään 0,5 vrk eli lausuttuna nolla pilkku viisi.
Kun lehden perustamisesta tulee kuluneeksi 50 vuotta ja jos se on ilmestynyt historiansa joka vuonna, niin tänä vuonnahan täytyy ilmestyä 51. vuosikerta, sillä nollattahan vuosikertaa ei voi olla olemassa, vaan aina ensimmäinen eli:
- vuonna 1958 ilmestyi 1. vuosikerta
- 1959 2. vuosikerta
- 1960 3. vuosikerta
- 1961 4. vuosikerta
- 1962 5. vuosikerta
- 1963 6. vuosikerta
- 1964 7. vuosikerta
- 1965 8. vuosikerta
- 1966 9. vuosikerta
- 1967 10. vuosikerta
- 1968 11. vuosikerta - ja tästä kymmenen vuoden välein:
- 1978 21. vuosikerta
- 1988 31. vuosikerta
- 1998 41. vuosikerta ja siis tänä vuonna eli - 2008 ilmestyy 51. vuosikerta.
Toinen esimerkki, tavallaan toisinpäin: Provinssirock on järjestetty joka vuosi alkaen vuodesta 1979 eli 29 vuotta sitten. Kuitenkin tänä vuonna oli 30. Provinssirock. Ensi vuonna (2009), kun tapahtuma täyttää 30 vuotta, järjestetään 31. Provinssirock.
--WPK 18. elokuuta 2008 kello 17.39 (EEST)

Liittyykö tämä jollain tavalla Wikipediaan? Vastataan kuitenkin: Vuosi 1 tarkoittaa 1. vuotta jälkeen ajanlaskun alun, vuosi 2 tarkoittaa 2. vuotta jälkeen ajanlaskun alun ja induktiolla vuosi 2008 tarkoittaa 2008. vuotta jälkeen ajanlaskun alun. Samulili 17. elokuuta 2008 kello 22.03 (EEST)

No juuri noinhan mä tuon vuosikerran sanoin. Kun 50 vuotta tulee täyteen alkaa 51. vuosikerta. --Quinn 18. elokuuta 2008 kello 17.48 (EEST)

Anteeksi, jos ymmärsin väärin;) Kun siis ihminenkin täyttää 50 vuotta, täyttyy hänen 50. elinvuosi eli elämänsä vuosi 49 ja alkaa 51. vuosi eli vuosi 50 elämässään. Jos kuitenkin lehti on perustettu vaikkapa 1.7, niin sen ensimmäinen vuosikertahan (merkitään kalenterivuosittain) on jäänyt vain puolen vuoden mittaiseksi ja tänä vuonnahan alkuvuoden, puolen vuoden ajan on ilmestynyt jo 51. vuosikerta.

--WPK 18. elokuuta 2008 kello 18.57 (EEST)

Kun kuukauden ensimmäinen päivä on kulunut, vasta silloin on täynnä päivä 1. Toisen, siis 2. päivän puolivälissä on kulunut 1,5 päivää, siis yksi pilkku viisi päivää eikä suinkaan 2,5 päivää.
Kun päästään vuoden viimeiseen kuukauteen eli joulukuun alkuun, ei silloin suinkaan ole vuodesta kulunut 12 kuukautta, vaan vasta 11 kk.
Kun ajanlaskun ensimmäinen vuosi oli kulunut eli tullut täyteen, vasta silloin alkoi vuosi 1. Tästä siis seuraa, että vuosi 2008 on 2009. vuosi jälkeen ajanlaskun alun.

Päiviä ja kuukausia merkitään järjestysluvulla eli kerrotaan, monesko päivä ja kuukausi on menossa. Sen sijaan vuosiluku merkitään peruslukuna eli kerrotaan, montako täyttä vuotta on kulunut ajanlaskun alusta. Tämän kirjoituspäivämäärä merkitään siis 18.8.2008 eikä 18.8.2008. suinkaan.
--WPK 18. elokuuta 2008 kello 17.39 (EEST)

Vuodet ovat jo itsessään järjestyslukuja. Sitä ne numerot tarkoittavat. Samulili 18. elokuuta 2008 kello 17.41 (EEST)

Eivätpä ole! Jos olisivat, eläisimme 2008. vuotta, lausuttuna: kahdettatuhannettakahdeksatta vuotta. Kuitenkin elämme vuotta 2008 eli kaksituhattakahdeksan.

--WPK 18. elokuuta 2008 kello 18.57 (EEST)

Kyllä ne merkitykseltään ovat järjestyslukuja, vaikka niitä ei sellaisiksi yleensä merkitäkään. Oikeastaan pitäisikin sanoa, että nyt on 2008. vuosi, mutta mukavuussyistä niin ei yleensä sanota. Onhan olemassa muitakin yhteyksiä, joissa käytetään peruslukusanoja, vaikka ne itse asiassa tarkoittavat järjestyslukuja. Sellaisia ovat esimerkiksi kirjojen sivunumerot (ei niissäkään ole sivua 0, vaan "sivu 15" on itse asiassa 15:s sivu), ja samoin yleensäkin tapaukset, joissa jonkin sanotaan olevan lajissaan "numero yksi", "numero kaksi" tms. Sen sijaan on kyllä totta, että esimerkiksi kelloaikamerkintä 14.01 tarkoittaa, että vuorokauden alusta on kulunut 14 tuntia ja yksi minuutti, eli siinä ei ole kysymys järjestysluvuista. Mutta vuosilukujen laita on toisin, samoin kuin kuukauden päivienkin numeroiden. Jos vuosiluku osoittaisi, kuinka monta täyttä vuotta on jo kulunut ajanlaskun alusta, siinä tapauksessa nyt olisi vasta vuosi 2007. -KLS 19. elokuuta 2008 kello 14.10 (EEST)

Kun kirjaa ei ole avattu (tai vasta sen kansi), silloin ensimmäinen (numeroitu) sivu (usein kyllä merkitty ei-järjestyslukuna), on sivu 0 itse asiassa. Katsopa vain, kun luet ensimmäistä (1.) sivua puoleen väliin, sehän siis merkitään desimaalilukuna 0,5 sivua, lausuttuna nolla pilkku viisi eli nolla kokonaista viisi kymmenesosaa eikä suinkaan 1,5 sivua. Näin ollen kirjan 15. sivulla mennään täysien sivujen määrässä kohti sivua 15, joka on kirjan 16. sivu.

Tänään eletään 20.8.2008 eli kahdennettakymmenennettä kahdeksatta kaksituhattakahdeksan eikä suinkaan vuotta "kahdennettatuhannettakahdeksaa" eli nyt on ajanlaskun alusta lukien 2008 täyttä vuotta, josta puolestaan on kulunut 7 täyttä kuukautta ja 19 täyttä päivää.

Vuosiluku siis osoittaa, kuinka monta täyttä vuotta on kulunut ajanlaskun alusta eli kristillisen katsantokannan mukaan Jeesuksen syntymästä, tarkalleen ottaen Jeesuksen ympärileikkaamisesta, josta näin ollen 1.1.2009 tulee kuluneeksi 2009 vuotta (eikä 2008). Aivan samoin 20.8.1988 syntyneen henkilön syntymästä tulee tänään 20.8.2008 kuluneeksi 20 vuotta eikä suinkaan 19 vuotta.

--WPK 20. elokuuta 2008 kello 18.50 (EEST)

Tosi on, jos vuosi nolla "on ollut olemassa" (eli ajanlaskua tehdessä on laskettu se niin). Ei ole tosi, jos vuotta nolla ei ole ollut olemassa, kuten artikkeli vuosi 0 meille kertoo. Mielestäni kierrät kehää. Oletat, että vuosi nolla on ollut ja todistelet siitä, että vuosi nolla on ollut olemassa. -tKahkonen 20. elokuuta 2008 kello 19.08 (EEST)

Totta kai vuosi 0 on ollut, kaikki laskeminenhan alkaa nollasta. Jos ei olisi, silloinhan ajanlasku olisi vuoden pielessä. Jos vuotta 0 ei olisi, silloinhan matematiikka menisi uusiksi, jos tästä vuodesta (2008) vähennettynä 2008 vuotta ei olisikaan 0 (nolla), vaan 2008-2008=-1!

Kun ajanlaskun ensimmäisestä vuodesta oli kulunut puolet, se merkitään desimaalilla 0,5, siis nolla kokonaista viisi kymmenesosaa eikä 1,5 (kuten vasta vuoden 1 puolivälissä).

--WPK 20. elokuuta 2008 kello 21.56 (EEST)

AIVAN järjetön keskustelu. Voithan sinä jo yhden käden sormilla laskea, että esim. 5 on 5. Ihmisellähän on oletetusti viisi sormea yhdessä kädessä, eikö vain? Nyt: laske yhden käden sormesi. Kun olet laskenut kaikki sormet kokonaan, eli saanut tulokseksi viisi (jos olet aivan normaali) ja jatkat laskemista, aloitat kuudennen sormen laskemisen. Kun olet laskenut puolet kuudennesta sormesta, olet laskenut 5,5 sormea. Ehkä joku huippumatemaatikko olisi aikojen saatossa keksinyt vikakohdan näin helppoon asiaan. Ja sitäpaitsi: miten tämä liittyy Wikipediaan? --Juusomoro 18. elokuuta 2008 kello 17.53 (EEST)

Aivan, viisi sormeahan tuossa on. Laskepa heti ensimmäinen, siis 1. sormesi puoleenväliin. Tulos merkitään 0,5 eli nolla pilkku viisi. Koossa ei ole vielä yhtään kokonaista sormea. Kun sitten on, sitten vasta 1 merkitään.

Kun joku henkilö on syntynyt 17.8.1988, hän täytti eilen 20 vuotta, eikö niin? Seuraavan vuoden hän on 20-vuotias, mutta eilenhän alkoi hänen 21. elinvuotensa. Hänen ensimmäinen elinvuotensa oli siis itse asiassa elämänsä vuosi 0.

Samoin ajanlaskun ensimmäiseksi (1.) vuodeksi on merkittävä vuosi 0 (ei suinkaan vuosi 1). Lisäksi, kun nyt on menossa 21. vuosisata, se tarkoittaa ajanlaskun alusta kuluneen 20 täyttä vuosisataa (ei suinkaan 21).

Miten liittyy Wikipediaan? Täällä on artikkeli nimellä vuosi 0.

--WPK 18. elokuuta 2008 kello 18.57 (EEST)

Jos siis merkitsemme nyt vuoden 1 vuodeksi 0, niin elämme nyt muutoksen jälkeen vuotta 2007. -tKahkonen 18. elokuuta 2008 kello 19.15 (EEST)

...ja silloinko myös tuo eilen 20-vuotiaaksi tullut olisikin täyttänyt 19 vuotta..?

Ajanlaskun alkuaikoina tapahtui muutaman vuoden "nukahdus", sitä tavallaan hyödyntäen voidaan kyllä aloittaa ajanlaskukin vuodesta 0, niin kuin kaikki muukin mittaaminen aloitetaan nollasta eikä suinkaan 1:stä.

--WPK 18. elokuuta 2008 kello 19.41 (EEST)

Hmm, eli siis onko Wikipediassa nyt mielestäsi virhe vai haluaisitko muuttaa vuosilukuja vai mistä on kyse? --Harriv 18. elokuuta 2008 kello 19.36 (EEST)

Siitä vain on kyse, että niin ihmisen syntymisen hetkellä kuin muunkin tapahtuman alussa on nollahetki eli silloin sekunti on 0, minuutti 0, tunti 0, päivä 0, kuukausi 0 ja vuosi 0. Ei sen kummempaa, kun ensimmäinen vuosi eli vuosi nolla on tullut täyteen, vasta silloin merkitään 1 kuvaamaan, montako täyttä vuotta on kulunut alkuhetkestä.

Eikös vuosi nolla-artikkelissa sanota, että sitä ei vietetty ollenkaan? Ja edelleen, joku matemaatikko olisi varmasti huomannut noin yksinkertaisen virheen. --Juusomoro 18. elokuuta 2008 kello 19.41 (EEST)

Onhan joskus sanottu, että vuotta 0 ei muka voinut olla, koska ajanlaskun alussa ei tunnettu lukua nolla. No, silloinhan ei myöskään kai ollut vuotta 10, 20, 30 jne..? Jos roomalaisin numeroin merkitään, niin I vuosihan on nimenomaan ensimmäinen (1.) eli vuosi 0. Sen puoleen väliin pääsemistähän merkittäisiin nimenomaan desimaalein 0,5 vuotta eikä suinkaan 1,5 vuotta.

--WPK 18. elokuuta 2008 kello 19.56 (EEST)

Niin, mutta siis mistä on kyse eli miksi selität täällä tuota asiaa? --Harriv 18. elokuuta 2008 kello 20.17 (EEST)

Ei minun enää ole tarve selittää asiaa, jos Sinä ja muutkin ymmärtävät sen, että ajanlasku alkaa luonnollisesti vuodesta 0.
--WPK 18. elokuuta 2008 kello 20.50 (EEST)

Mutta emmehän voi lisätä tätä keskustelua lähteeksi artikkeliin vuosi 0 ja kertoa, että vuosi nolla olikin olemassa. Muut lähteet väittävät toisin, ks esim. http://kilby.stanford.edu/~rvg/ordinal.html -tKahkonen 18. elokuuta 2008 kello 21.15 (EEST)

Emme kai. Kuitenkin, jos ensimmäinen vuosi olisi ollut vuosi 1, niin siitähän seuraisi, että ensimmäinen vuosisatakin olisi ollut vuosisata 1 ja eläisimme nyt jo vuosisataa 21 eli 22. vuosisataa.

--WPK 18. elokuuta 2008 kello 21.56 (EEST)

Nyt taisi jotain mennä väärin, sillä vuodet 1-100 on ensimmäinen vuosisata (1.), 101-200 toinen (2.), 201-300 kolmas (3.)..., 1901-2000 20. ja 2001-2100 on siis 21. eikä 22. -tKahkonen 18. elokuuta 2008 kello 22.18 (EEST)

Joo, anteeksi sekaannus;) Jos siis ensimmäinen vuosi olisi ollut vuosi 1, niin sen myötä ensimmäinen vuosisata ("1-100") olisi ollut samalla vuosisata 1, toinen ("101-200") vuosisata 2, kolmas ("201-300") vuosisata 3..., 20. vuosisata ("1901-2000") vuosisata 20 ja 21. vuosisata ("2001-2100") vuosisata 21.
Kuitenkin kaiken alkaessa nollasta, myös ajanlaskun ensimmäinen vuosi oli vuosi 0 ja siitä seuraten ensimmäinen vuosisata (0-99) oli itseasiassa vuosisata 0, toinen (100-199) vuosisata 1, kolmas (200-299) vuosisata 2.., 20. vuosisata (1900-1999) vuosisata 19 ja 21. vuosisata (2000-2099) vuosisata 20 ja luonnollisesti: vuonna 1900 alkoi vuosisata 19 eli tavallisemmin sanottuna 20. vuosisata ja vuonna 2000 alkoi vuosisata 20 eli järjestyksessään 21. vuosisata. Myös näin: 19. vuosisadalla mentiin kohti seuraavaa vuosisataa aloittavaa vuotta 1900 kohti, 20. vuosisadalla mentiin kohti vuotta 2000 ja 21. vuosisadalla mennään kohti vuotta 2100.
On huomattava tämäkin, että nyt eletään kolmatta vuosituhatta, vaikka kahdeksan vuotta sitten alkoi 2000-luku (jota ennen päättyi toinen vuosituhat, 1000-1999). Siis järjestysluvut on pidettävä erillään vuosiluvuista.
--WPK 19. elokuuta 2008 kello 01.45 (EEST)

Vielä vuosisata-teemaan. Kun ensimmäisestä (1.) vuosisadasta oli kulunut vuodenvaihteessa 49-50 puolet, sekin merkitään desimaaliluvulla 0,5 (ei 1,5). 1. vuosisata (0-99) on siis ilman järjestyslukua ilmoitettaessa vuosisata 0. Toki vuosisadat ja -tuhannet merkitään yleisemmin järjestysluvuilla, toisin kuin yksittäiset vuosiluvut.

--WPK 19. elokuuta 2008 kello 13.58 (EEST)

PekKosin kanssa nollavuodesta on jauhettu metritolkulla ennenkin, muun muassa keskustelusivullani – ei välttämättä kovin palkitsevaa touhua. Tosin aika erikoista on se, että WPK kiistää olevansa PekKos. –Ejs-80 18. elokuuta 2008 kello 22.30 (EEST)

Olen edelleenkin WPK niin kuin näkyy, enkä PekKos. Sitä paitsi kommentit sisältöineenhän ovat tärkeitä, eivät niinkään nimet/nimimerkit, jotka niitä ovat kirjoittaneet.
--WPK 19. elokuuta 2008 kello 01.45 (EEST)

En ota kantaa siihen, oletko Pekkos, mutta et voi omavaltaisesti sanoa, että vuotta 0 vietettiin. Jos kaikki muut ovat sitä mieltä, että vuotta ei ollut, ja hyvä lähdekin on esitetty, miksi jankkaat aiheesta? Eikös jo ala-asteen historiankirjoissa lue, että vuotta 0 ei ollut? --Juusomoro 20. elokuuta 2008 kello 20.26 (EEST)

Totta kai vuosi 0 on ollut, kaikki laskeminenhan alkaa nollasta. Jos ei olisi, silloinhan ajanlasku olisi vuoden pielessä. Jos vuotta 0 ei olisi, silloinhan matematiikka menisi uusiksi, jos tästä vuodesta (2008) vähennettynä 2008 vuotta ei olisikaan 0 (nolla), vaan 2008-2008=-1!

Kun ajanlaskun ensimmäisestä vuodesta oli kulunut puolet, se merkitään desimaalilla 0,5, siis nolla kokonaista viisi kymmenesosaa eikä 1,5 (kuten vasta vuoden 1 puolivälissä).

--WPK 20. elokuuta 2008 kello 21.56 (EEST)

Matemaattisesti ajatellen ajanlasku onkin määritelty oudosti, koska vuotta 1 edelsi vuosi 1 eaa. Mutta voitaisiinko tämä hassuttelu jo lopettaa? --Silvonen 21. elokuuta 2008 kello 06.30 (EEST)

Toki voidaan:) Itse kuitenkin annan myös jatkossa itselleni vapauden aloittaa laskemisen nollasta, koskien niin ihmisten kuin tapahtumien (kuten ajanlaskun alku) syntyhetkiä.
--WPK 21. elokuuta 2008 kello 14.34 (EEST)

Siitä vain, kunhan et artikkeleita muuta. --Juusomoro 25. elokuuta 2008 kello 14.02 (EEST)

Palauttajat

Hei, Siis onko tämä palauttajat jo automaattisesti kaikilla, sillä tarkoittaako se samaa mitä kumoaminen.? --Valle123 18. elokuuta 2008 kello 16.12 (EEST)

Keskustelu siitä on menossa. --junafani ^(Hccmqqr) 18. elokuuta 2008 kello 16.14 (EEST)

Äänestykset

Saavatko ei-äänioikeudetut käyttäjät arkistoida äänestyksiä, kuten hyvät artikkelit -ehdokkaita? (lukuunottamatta poisto -ja palautus-äänestyksiä) --grb-89 19. elokuuta 2008 kello 20.06 (EEST)

Kopiraitti kuvatekstiin?

Olen lisäämässä Korjausmuunnin -artikkeliin kuvan itse kapineesta. Yritin ensin itse ottaa sitä kuvaa (ensin reproten Jyri Paulaharjun kirjasta hänen luvallaan) ja myöhemmin Tykistömuseossa.

Siellä sitten kävi ilmi, että paikalla jaettavassa esitteessä on ihan hyvä ja käyttökelpoinen kuva. Sovittiin museomestari Ilkka Vahtokarin ja kuvan ottajan Liisa Koskisen kanssa, että saan käyttää sitä kuvaa, sillä puheella, että Suomen Tykistömuseon nimi mainitaan julkaisemisen yhteydessä.

Kun kuva viedään Commonsiin, niin sinnehan laitetaan kaikki mahdollinen tieto kuvasta, mutta nehän eivät näy artikkelissa.

Ja nyt varsinainen kysymys: rikonko jotain paragraaffia jos panen kuvatekstin lopuksi merkinnän esim 'Foto Suomen Tykistösäätiö'?

--Tuomo Lintulaakso 20. elokuuta 2008 kello 13.12 (EEST)

Hei! Wikipediaan ja Wikimedia Commonsiin saa tallentaa kuvia, jos kuvan tekijänoikeuden haltija (museo, Liisa Koskinen tai molemmat) suostuu siihen, että kaikki maailman ihmiset, yhdistykset, yritykset jne. saavat oikeuden käyttää kuvaa. Tekijänoikeuden haltija saa asettaa käyttöoikeuden ehdoksi mm. sen, että kuvan yhteydessä on mainittava nimi.

Suurin osa käyttöoikeuksista on myönnetty perussapluunalla ({{cc-by-sa-3.0}}, {{cc-by-3.0}} tai {{GFDL}}) ja sellaisen käyttöoikeuden pyytämiseen on myös valmis pohja, jonka käyttöä suosittelen. Näiden käyttöoikeuksien yhteydessä on tulkittu, että tekijän nimeä ei tarvitse esittää artikkelissa, vaan riittää, että tietoihin pääsee käsiksi klikkaamalla artikkelin kuvaa. Uskoisin, että Wikimedia Commonsissa (ja täällä suomenkielisen Wikipedian puolellakin) pidettäisiin liian rajoittavana sellaista käyttöoikeuden ehtoa, joka edellyttää nimen mainitsemista artikkelin yhteydessä. Se ei olisi myöskään sopisi siihen ajatukseen, että käyttöoikeus on myönnettävä muillekin kuin Wikimedia-säätiön sivuille.

Muistaakseni norjankielisessä (bokmål) Wikipediassa tekijän nimi mainitaan myös kuvatekstissä. Näin voitaisiin päättää toimia myös suomenkielisessä Wikipediassa, mutta sellaisen edellyttäminen kuvaa käytettäessä tuskin käy päinsä. Samulili 20. elokuuta 2008 kello 16.47 (EEST)

Voit tietenkin lisätä artikkeliin tällaisen markinnän. Voit myös Commonsissa kertoa kuvan sivulla, että tekijänoikeuden haltija pyytää mainitsemaan itsensä. Tällaisen vaatimuksen sisällyttäminen käyttöehtoihin tuskin on mahdollista. -- Petri Krohn 26. elokuuta 2008 kello 15.38 (EEST)

Vuosilukujen linkittäminen

Sivulla Ohje:Linkit sanotaan "Päivämäärät ja vuodet linkitetään vain, jos niillä on artikkelin kannalta oleellista merkitystä." Milloin vuosiluvulla on oleellista merkitystä? Suuri osa wikipedian käyttäjistä tuntuu linkittävän vuosiluvut aina kun ne artikkelissa mainitaan ensimmäisen kerran. --85.23.116.76 23. elokuuta 2008 kello 18.00 (EEST)

Olen ihmetellyt aivan samaa, ja oma vaatimaton mielipiteeni on, että ei niillä ole käytännössä koskaan oleellista merkitystä. Vuosilukuja linkitetään aivan liian paljon, ja turha linkitys vain hankaloittaa oleellisten linkkien havaitsemista. --Ryhanen 23. elokuuta 2008 kello 19.43 (EEST)

Ja vuosilukuja vielä turhempia ovat päivämäärälinkit. Ketä kiinnostaa, mitä tapahtui jonain muuna vuonna vastaavana vuoden päivänä? Vaikkapa jotain poliittista tapahtumaa käsittelevässä artikkelissa vuoden linkityksestä saattaisi kyllä olla hyötyäkin. Lukija voi helposti katsoa, mitä muualla tapahtui samana vuonna, vaikkapa kun panssarit jyristi Prahaan 1968. Mutta katsooko kukaan Prahan keväästä lukiessaan, mitä tapahtui 5. tammikuuta jonain muuna vuonna. Tiedon tasollahan järkevämpää olisi luullakseni linkittää oikeaan tapahtumapäivään 5. tammikuuta 1968 eikä 5. tammikuuta 1968. Vastaava linkitystapaus voisi olla vaikkapa rautatieasema eikä rautatieasema.

Eli kannattaisiko ohjetta tarkentaa? Uniikkeihin päiviin linkittämistä ei varmaan hyväksytä? -- Usp 24. elokuuta 2008 kello 02.28 (EEST)

Tuo päivämäärien yhdessä vuosien kanssa linkittäminen on vain jostain kummasta usealle päähän pinttynyt tapa, joka on ollut olemassa niin kauan kuin minä muistan. Itsekin myönnän syyllistyväni siihen, vaikka oikeasti päivien ja vuosien linkittämisellä, kuten sanoit, ei ole minkään sortin informaatioarvoa itse artikkeliin (poikkeus vahvistaa säännöt). Ainoa kohta, johon nuo päivämäärät oikeasti kannattaa linkittää on henkilön ja organisaatioiden syntymän ja kuoleman yhteyteen, sekä joihinkin isoihin tapahtumiin, koska niistä on saattanut seurata myöhemmin jotain merkittäviä muistotilaisuuksia. Tietty nuo antavat ihan kivasti triviaalitieota randomklikkailijalle, esimerkiksi 26.12.2004 kuoli arviolta 10 kertaa enemmän ihmisiä kuin 26.12.2003. -Chrattac 24. elokuuta 2008 kello 02.39 (EEST)

Täytyy tunnustaa: Koska sellaisia linkkejä oli niinkin monissa artikkeleissa, olin tähän saakka kuvitellut, että jokin Wikipediassa aikoinaan sovittu käytäntö suorastaan edellyttäisi sitä, ja lisännyt niitä itsekin sinne tänne. Nyt vasta selvisi, että niin ei olekaan. Pitäisin kuitenkin päivämäärälinkkejäkin aiheellisina sellaisissa tapauksissa, jolloin kyseisen tapahtuman johdosta on (ainakin jossakin) alettu viettää muistopäivää, joka mainitaan myös päivämääräartikkelin "juhlapäiviä"-osiossa. Muissa tapauksissa ne ovat kyllä aika turhia, mutta samalla harmittomia. Tuskinpa kannattaa mennä käymään kaikkia artikkeleja läpikään niiden etsimiseksi ja poistamiseksi, kun sellaisia on niinkin paljon, ja vuosilukulinkkejä vieläkin enemmän. Se olisi jo aika suuri "projekti". -KLS 26. elokuuta 2008 kello 09.02 (EEST)

Wikipediassa on käytäntö, että artikkelihin linkitetään, jos sopiva artikkeli on olemassa. Tästä seuraa, että myös vuosiluku-artikkelihen tehdään linkkejä. Täytyy myös huomata, että vuosiluku-artikkelit eivät ole mitään täsmennyssivuja, niillä on aivan yhtä suuri oikeus tulla huomatuksi ja linkatuksi kun millä muulla tahaansa artikkelilla. -- Petri Krohn 26. elokuuta 2008 kello 15.23 (EEST)

Päivämäärien ja vuosilukujen linkittäminen pitää kieltää. (kuten de-wikissä on tehtykin?) Ainoastaan todella merkittävät voitaisiin sallia.... Päivien/vuosien linkittäminenhän ei haittaa lukijaa (ainakaan paljoa), mutta wikityksien lisääminen niihin pitäisi julistaa turhaksi nollamuokkaukseksi. J(c+n9G=pbW;K?wb+wmp 26. elokuuta 2008 kello 09.07 (EEST)

Suht samaa mieltä, ne lähinnä häiritsevät. Ne voisi sallia vain erilaisissa tietolaatikoissa, ja varmasti myös henkilöiden syntymä- ja kuolinajat voi linkittää. Leipätekstissä ne ovat turhia. --Orri 26. elokuuta 2008 kello 14.58 (EEST)

Minua eivät häiritse ja usein klikkailenkin päivämääriä ja vuosilukuja. --TBone 26. elokuuta 2008 kello 15.01 (EEST)

Ongelman voi ratkaista myös "tematisoimalla" vuosia tyyliin Elokuvavuosi 2002. Toivottavasti luodaan myös artikkelit Teatterivuosi 1987, Urheiluvuosi 1952 ja vaikkapa Politiikan vuosi 1848. Vuosiluku kai wikitetään vain kerran kirjoituksessaan, ei tuosta hevillä ongelmaa muodostune? Järkeä toki saa käyttää, ei liene paljoa merkitystä sillä, milloin menestyneen jääkiekkoilijan pelipaita vedetään kunnianosoituksena jäähallin kattoon, mutta sillä voi olla merkitystä, milloin hän tekee 1000. tehopisteen NHL:ssä?--Crash 26. elokuuta 2008 kello 15.17 (EEST)

Onko sillä mielestäsi oikeasti merkitystä? Lab-oratory 26. elokuuta 2008 kello 15.22 (EEST)

Yhtä paljon kuin shakin suurmestarin arvon saavuttamisella. ;- --Crash 26. elokuuta 2008 kello 15.36 (EEST)

-> Ei merkittävä Lab-oratory 26. elokuuta 2008 kello 15.40 (EEST)

Yksinkertaisena nyrkkisääntönä voisi pitää sitä, että ennen vuotta 1900 oleviin vuosiin linkitetään, myöhempiin vain, jos on olemassa perusteltu syy. -- Petri Krohn 26. elokuuta 2008 kello 15.23 (EEST)

Mielestäni linkittämisen ei pitäisi riippua siitä, miten tärkeä tapahtuma, jonka vuosilukua ollaan linkittämässä, on artikkelin aiheen kannalta, vaan siitä, kuinka paljon vuotta käsittelevä artikkeli antaa lisätietoa aiheesta tai siihen liittyvistä asioista. -85.23.112.192 26. elokuuta 2008 kello 20.23 (EEST)

Politiikan vuodesta 1848 on jo kauan ollut artikkeli yleisesti käytetyllä nimellä Euroopan hullu vuosi. Ainakin osa niistä 1848-linkeistä, joita monissakin artikkeleissa nyt on, epäilemättä voitaisiin luontevasti muuttaa tuonne viittaaviksi. Niin voi tehdä jonkin muun muokkauksen yhteydessä, mutta kannattaako niitä sentään mennä oikein järjestemällisesti ja urakalla muuttamaan? Vuosilukuartikkelin "tänne viittaavat sivut" -linkistä ne voisi kyllä etsiä vaikka kaikki, mutta mukaan tulisi varmasti paljon sellaisiakin, jotka eivät liity politiikkaan ja joissa tuo linkki olisi aika epälooginen. -KLS 28. elokuuta 2008 kello 10.05 (EEST)

Onko vuosilukujen tai muidenkin asioiden liialliseen linkittämiseen olemassa mitään huomautusmallinetta, jonka voisi laittaa käyttäjäsivulle? Jos ei, voisiko sellaisen tehdä? -85.23.117.197 27. elokuuta 2008 kello 14.22 (EEST)

Yleensä vuosiluku- ja päivämäärälinkit vain häiritsevät. Todella tärkeiden asioiden kohdalla ne lienevät paikallaan.--Esamatti1 28. elokuuta 2008 kello 10.43 (EEST)

Ei herran tähden ainakaan mitään varoitus- tai huomautusmallinetta sotkemaan lisää ja vandaalien tai muiden häiriköiden käsikassaraksi. Ylenmääräinen linkitys kannattaa poistaa muiden muokkauksien yhteydessä ilman mitään suurta numeroa. --Khaosaming 28. elokuuta 2008 kello 11.08 (EEST)

Käytäntö yksittäisten tv -sarjan jaksojen artikkeleista?

Eli onko sellaista? Ainakin Simpsonien kohdalla jaksokuvaukset on koottu tuotantokausiartikkeleihin, mutten löytänyt ohjeista mitään mainintaa asiaa koskevasta käytännöstä.--J 24. elokuuta 2008 kello 22.25 (EEST)

Virallista käytäntöä ei liene tehty, mutta de facto -käytäntö on yhdistää jaksoartikkelit tuotantokauden mittaisiin kokonaisuuksiin. Muistaakseni äänestyksessä on poistettu ainakin Lost-jaksot, äänestyksiä taisi olla samaan aikaan muitakin. --Jannex 24. elokuuta 2008 kello 22.31 (EEST)

Tuo käsitys minullakin on. Kysymyksen syynä on tämä ilmoitus Keskustelu:Luettelo televisiosarjan Frendit jaksoista -sivulla.--J 24. elokuuta 2008 kello 22.37 (EEST)

Jos ovat kiellettyjä, miksi on olemassa Kauhujen talo, osa 6? --Juusomoro 26. elokuuta 2008 kello 15.26 (EEST)

Valtio ja alue? Kosovo, Etelä-Ossetia...

Tuon laajempaan keskusteluun määritteet alue ja valtio. Itsenäisen valtion määrite on puhuttanut viime aikoina Kosovo artikkelin yhteydessä Keskustelu:Kosovo#Autonominen_maakunta.3F ja käyttäjäsivulla Keskustelu käyttäjästä:Monegasque#Valtio_vai_alue.3F. En-wikissä löytyy määritteet state artikkelissa määritteet de facto ja de jure. Pitäisikö lyödä tietyt sanamuodot lukkoon kaikissa savijaloissa heiluvissa valtioissa/alueissa? Pitäisikö jokaisen alueen/valtion sanamuodot katsoa tapauskohtaisesti vai voitaisiinko lyödä lukkoon tietyt "portaat"? --Peltimikko 27. elokuuta 2008 kello 11.57 (EEST)

Nisäkkäiden nimet

Jotkut ovat saattaneet jo huomata, että nisäkkäiden suomenkielistä nimistöä laatinut toimikunta on saanut työnsä päätökseen ja kaikilla nisäkkäillä on nyt suomenkilinen nimi. Viesti tuli käytäntö-alueelle, koska ehdotan että Luonnontieteellisen keskusmuseon tietokantaa tultaisiin käyttämään täst' edes virallisena nimistölähteenä. Suomenkielisessä kirjallisuudessa saattaa esiintyä montaakin muotoa, koska virallista suomennosta ei ole ollut. Linkki tietokantaan. Tämän on ehkä tyhmäkin keskustelunavaus, sillä nimistö on osa virallista suomea, jota me automaattisesti tietysti noudatamme. Noh, ehkä tieto tulee nyt laajempaan tietoon täälläkin.

Ilman työtä ei tästäkään mullistuksesta selvitä. Monien paljon käytettyjenkin ja hyvin tunnettujen lajien nimet ovat muuttuneet. --qWerk 27. elokuuta 2008 kello 15.17 (EEST)

Hiljaa mäessä, kysehän on vasta ehdotuksesta. Se menee vielä jatkokäsittelyyn, eli näitä nimiä ei pidä vielä käyttää, sillä ne voivat muuttua ja monet muuttuvatkin. --Ulrika 27. elokuuta 2008 kello 15.20 (EEST)

Keskustelua aiheesta täällä. --Harriv 27. elokuuta 2008 kello 15.22 (EEST)

Aiemmin suomenkielistä nimeä vailla olleet taksat varmaan voisi muuttaa, varsinkin jos sen alta ei löydy kuin yksi laji. En jaksa uskoa että muutosta tällaisissa tapauksissa tulisi. Keskusteluavauksenhan oli tarkoitus ottaa nimistö viralliseksi nimistölähteeksi, ei niinkään innostaa ihmisiä muutostalkoisiin. Keskustelu jatkukoon siellä missä se on jo aloitettu.--qWerk 27. elokuuta 2008 kello 15.27 (EEST)

Nää ei ole ollenkaan uskonkysymyksiä. Kun ehdotus on vasta ehdotus, se pitää ymmärtää ihan niin kuin lakiesitys, joka lähtee lausunnolle ja muuttuu matkan varrella, ja on voimassa sitten kun se on julkaistu asetuskokoelmassa. --Ulrika 27. elokuuta 2008 kello 15.33 (EEST)

Pyytäisin ihmisiä tulemaan keskustelemaan tuonne eläinprojektin sivulle, minne Harriv jo linkkasi. – linnea 27. elokuuta 2008 kello 16.55 (EEST)

Epäillyt sock puppetit

Pyytäisin kommenttia seuraavasta asiasta, mikä osui eteeni ja josta olen harmistunut. Asia koskee epäiltyjen sock puppettejen luokkaa. Luokassa on siis sellasia tunnuksia joita jotkut ovat epäilleet sukkanukeiksi. Tässä huomasin kuitenkin kaksi ongelmaa: Ensiksi kuka tahansa voi lätkäistä jonkun keskustelusivulle (esimerkkitapaus) kivan epäillysleiman, jota ei kuitenkaan viitsitä/keritä/pystytä tarkistamaan ja malline jää vanhenemaan ilman merkitystä. Toiseksi tuo epäiltyjen luettelo on kasvanut aika suureksi eikä oikeastaan mitään voida enää todistaa. Luokka on siis oikeastaan turha, samalla mallineen lätkiminen kun osoitepaljastus tuntuu olevan tehokkaampaa kuin aiemmin. Jos jotain epäillään niin siitä tehdään pyyntö ja paljastus suoritetaan. --Eetvartti ^(Kerro) 27. elokuuta 2008 kello 20.48 (EEST)

Nuo taitaa olla kaikki jäänteitä sukkanukke -mallineesta, joka poistettiin: Wikipedia:Poistettavat_sivut/Malline:Sukkanukke. --Harriv 27. elokuuta 2008 kello 21.04 (EEST)

Malline on siis poissa. Hyvä. Kannattaisiko sama tehdä luokallekin vai jättää "muistoksi menneistä"? --Eetvartti ^(Kerro) 27. elokuuta 2008 kello 21.06 (EEST)

En kyllä äkkiseltään keksi mitä iloa tuosta luokasta on, eli ehkä sen voisi poistaa? --Harriv 27. elokuuta 2008 kello 21.20 (EEST)

Pois vaan postin tieltä, ainoastaan osoitepaljastajilla on mahdollisuus selvittää onko joku sukkanukke vai ei joten turhaan tuollaista jäännettä pidetään edes luokan muodossa. Vastaisuudessa epäilyt Wikipedia:Osoitepaljastuspyynnöt alle ja jatketaan meiningillä "syytön kunnes toisin todistetaan". --Agony (403) 28. elokuuta 2008 kello 07.34 (EEST)

Tämä artikkeli-mallineen käyttö

Olen huomannut monilla sivuilla sellaista, että laitetaan {{Tämä artikkeli}}, vaikka tarkenne olisi nimessä. Tämähän olisi väärin, mutta miten tulee menetellä silloin, kun kehotetaan katsomaan muita merkityksiä täsmennyssivulla? --Juusomoro 28. elokuuta 2008 kello 16.34 (EEST)

Miksei {{Tämä artikkeli}}:ia voisi käyttää vaikka artikkelin nimessä olisi tarkenne? --Harriv 28. elokuuta 2008 kello 17.06 (EEST)

Minusta voisi. Usein alkaa kiinnostamaan saman termin muut merkitykset tai keitä muita samannimisiä henkilöitä on ja silloin haluaisi päästä helposti täsmennyssivulle. Samulili 28. elokuuta 2008 kello 18.14 (EEST)

Itse olen tuumannut välillä että voisi ajaa täsmenteisiin sivuihin jonkun {{Muu merkitys}} -automatisoidun mallineen joka vain hienovaraisesti linkkaisi täsmentämättömään sivuun, mutta idea on kuollut siihen että mallineohjelmoinnilla ei saa kirveelläkään pois täsmennettä... {{Tämä artikkeli}} pitäisi olla täsmenteellä varustetuissa sivuissa silloin kun sanalla on monta merkitystä (eli kun on olemassa täsmennyssivu), mutta ei silloin kun on olemassa vain toinen muu merkitys (johon haaveilin tuota {{Muu merkitys}} -ratkaisua). --Agony (403) 28. elokuuta 2008 kello 18.19 (EEST)

Oma mielipiteeni on juuri tämä sama kuin aiemmissa, että jos täsmennyssivu on olemassa, sille voidaan linkittää, mutta ei artikkeliin tarkennenimellä olevalla sivulla. Kuitenkaan, mielestäni tätä ei missään pidä ottaa pakolliseksi, sen vain voisi lisätä silloin kun huvittaa.

Päällekkäinen muutos, tuo Agonyn muu merkitys-juttu voisi olla hyvä. --Juusomoro 28. elokuuta 2008 kello 18.21 (EEST)

Ymmärränkö nyt oikein, että kannattamallasi mallilla artikkelista Tarton rauha linkataan kyllä artikkeliin Tarton rauha (Viro) mutta että toisin päin ei voisi linkittää? Miksi ihmeessä ei? Mielestäni jokaiseen, sekä täsmenteiseen että täsmentämättömään, pitäisi lisätä tuo {{Tämä artikkeli}}. Vielä parempi olisi muuten mallineen keskustelusivulla Tsemiin ehdottama {{tämä|yhtä|Toisesta|linkki (täsmenne)}}, joka tuottaisi tekstin: "Tämä artikkeli käsittelee yhtä. Toisesta kertoo linkki (täsmenne)". -tKahkonen 28. elokuuta 2008 kello 19.23 (EEST)

Et :) Kannatan toki linkittämistä takaisin mutta haluaisin roolijaon: {{Tämä artikkeli}} -> Täsmennyssivu, {{Muu merkitys}} -> toinen artikkeli. --Agony (403) 28. elokuuta 2008 kello 20.09 (EEST)

Ja lisäksi {{Linkittää tänne}} (eli kun X on ohjaus Y:hyn, olisi hyvä että {{Linkittää tänne|X}} informoisi siitä) olisi hyvä lisä aktiivikäyttöön. --Agony (403) 28. elokuuta 2008 kello 20.11 (EEST)

Tuotahan varten on jo {{Ohjaa tänne}}. Muuten, en vastusta {{Tämä artikkeli}} tunkemista vaikka kaikkialle:-) --albval (keskustelu) 28. elokuuta 2008 kello 21.22 (EEST)

:D --Juusomoro 28. elokuuta 2008 kello 21.50 (EEST)

Aivan loistavaa että tämäkin löytyi. Lisäsin mallineelle älliä että {{Ohjaa tänne|X}} toimii kun on olemassa X (täsmennyssivu) (kuten yleensä). --Agony (403) 28. elokuuta 2008 kello 21.52 (EEST)

Automaattisesti hyväksytyt

Keskustelusivulleni annettiin kysymys jossa pyydettiin selvitystä mitä tuo automaattisesti hyväksytytyksi tuleminen tarkoittaa. En löytänyt vastausta joten kysyn sitä nyt laajemmin. Muitaakseni automaattiisesti hyväksytyksi pääsee neljän päivän rekisteröitymisen ja kymmenen muokkausken jälkeen. Onko meillä sama meininki kuin en.wikipediassa? Tästä pitäisi sitten ilmoittaa laajemmalti jotta aloittelijakin löytää sen kun edes ylläpitäjä ei sitä tietoa löydä. Vai olenko katsonut sittenkin vääriltä sivuilta... :) --Eetvartti ^(Kerro) 1. syyskuuta 2008 kello 18.55 (EEST)

Heviruoska sai automaattisesti hyväksytyn statuksen kahdella muokkauksella ja neljän vuorokauden odottelulla, eli todennäköisesti siihen tarvitaan vain neljän päivän odottelu. --Agony (403) 2. syyskuuta 2008 kello 16.03 (EEST)

Pistänpä sen jonnekkin esille. --Eetvartti ^(Kerro) 2. syyskuuta 2008 kello 20.38 (EEST)

Vaihtaminen

Onko käyttäjätunnusten uudelleennimeäminen mahdollista (sillä tavalla että ei tarvitse rekisteröidä uutta, vaan sen voi tuosta vain uudelleennimetä)?. --luontopoika (₧) 2. syyskuuta 2008 kello 15.34 (EEST)

Wikipedia:Käyttäjätunnuksen vaihto --Eetvartti ^(Kerro) 2. syyskuuta 2008 kello 15.41 (EEST)

Kiitos. --luontopoika (₧) 2. syyskuuta 2008 kello 15.46 (EEST)