Keskustelu wikiprojektista:Eläimet

Taksonomiset laatikot templateiden avulla

Englanninkielisessä wikipediassa eliölajeista ja -ryhmistä kertovissa artikkelissa on käytössä erityinen tekniikka taksonomisten laatikoiden luomiseen. Laatikoiden eri osat luodaan valmiiden templateiden avulla. Olen miettinyt, pitäisikö tämä tekniikka ottaa käyttöön myös suomenkielisessä wikipediassa. Sen toisi mukanaan sellaisen oleellisen parannuksen, että kun pitäisi muuttaa jotakin ryhmittelyä kuvavaa linkkiä laatikossa, vaikkapa Pääjakso (biologia) Pääjaksoksi (tai päinvastoin), niin muutos tehtäisiin kerralla vain yhteen templateen eikä kaikkiin eliöartikkeleihin. Mielestäni myös templateja käyttävät laatikot ovat lähdetekstissä selkeämmän näköisiä kuin taulukkohäkkyrät, mutta tämä on toki subjektiivinen mielipide.

Laitan tämän ehdotuksen kahvihuoneeseen enkä wikiprojektisivulle, koska tämä koskee laajempaa ihmisryhmää kuin projektin aktiiveja. Mikäli template-rakenne koetaan tähän käyttöön tarpeelliseksi, keskustelu voi jatkua eläinprojektin sivulla siitä, mitä asiaa sisältyy hyvään laatikkoon, missä muodossa ja mitkä ovat sopivat templateiden nimet. -Jean d'Arc 22:13 syys 22, 2004 (UTC)

Minusta ihan järkevä idea. Ideana kai oli myös että näitä taksolaatikkoja voi kopioida wikien välillä. Täytyy vain tehdä mallinet joilla on samat nimet kun en.wikissä. -- Jniemenmaa 13:08 syys 26, 2004 (UTC)

Ensisijaisena päämääränä pitäisi kuitenkin olla luettavuus ja helppo muokattavuus oman wikipediaprojektin käyttäjien kannalta. Englanninkielisessäkin wikipediassa tämä on otettu lähtökohdaksi, sillä haluttiin lajiryhmälinkkien osoittavan mielummin englanninkieliseen Animal-sanaan kuin latinalaiseen Animalia-ryhmään, vaikka Animalia-sanaa voisikin käyttää muissa wikipedioissa. Suomenkielisessä wikipediassa pyritään tällä hetkellä merkitsemään taksonomiseen laatikkoon ensin suomenkielinen ryhmänimi, joka on samalla wikinsisäinen linkki, ja sen perään kursivoituna ryhmän latinalainen nimi. Tämä on minusta kaikin tavoin selkeä käytäntö. -Jean d'Arc 21:57 syys 26, 2004 (UTC)

Pitää löytää lista tarpeellisista templateista tai kysyä asiaa englanninkielisestä wikipediasta. Olen jo tonkinut sieltä jonkin aikaa, enkä ole mitään listaa löytänyt. Pitää varmaan kysyä parin päivän sisällä, kun minä tämän keksinkin. Tässä vaiheessa on myös hyvä miettiä myös, tarvitseeko nykyisenlainen laatikkorakenne muutoksia. Esimerkkinä nykyisestä käytännöstä olkoon varis.

Varis
Kuva tähän Varis
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata Luokka: Linnut Aves Lahko: Varpuslinnut Passeriformes Heimo: Varikset Corvidae Suku: Corvus Laji: Corone

Tätä katsellessa tulee mieleen, että tulevaisuudessa voi tulla tarve kirjoittaa artikkeli myös Apus-suvusta, joten myös sen tai vastaavan suomenkielisen nimen pitäisi olla linkki. Mikä taas minusta sumentaa taulun latinalaista nimeä. Tauluun voitaisiin lisätä englanninkielisen wikipedian tapaan uusi rivi, jossa on koko latinalainen nimi, lajille ensimmäisen kerran latinalaisen nimen antanen nimi ja tapahtumavuosi.

Ehdotan tauluun lisättäväksi myös tietoa lajin uhanalaisuudesta. En ole tosin löytänyt sitä tietoa variksesta, epäilen, ettei laji ole edes silmälläpidettävä. Englanninkielisesä wikipediassa tauluun sallitaan laitettavan myös kartta lajin levinneisyydestä, mutta tätä minä en sallisi, sillä taulun taksonominen merkitys murenisi, ja siitä tulisi liian täyteenahdetun näköinen. Tyhjä kuva-tähän -rivi on periaatteessa turha, mutta ei juuri ole väliä, onko sitä vai eikö ole.

Varis kuuluu Elinvoimainen -kategoriaan, syy miksi sitä ei ole englanninkielisessä wikipediassa on, että siellä on väärä latinankielinen nimi ja näin ollen tietoa ei ole voitu tarkistaa täältä. Variksen nimitys latinassa on cornix, mutta variksen tieteellinen nimi on Corvus corone, siksi sekaannus. Näin ainakin asian itse ymmärsin. TJK 14. elokuuta 2007 kello 18.44 (UTC)

Alla on uusi taulu. Huomatkaa muutamien sanojen selventävät kursivoinnit ja lihavoinnit. Corvukseen voi tehdä sivun, tai sitten riville laitetaan linkkinä suvun suomenkielinen nimi ja sen perään kursivoitu ja lihavoitu latinalainen nimi. Yleisesti sen tason nimet kursivoidaan ja lihavoidaan joista artikkeli kertoo.

Varis
Kuva tähän Varis
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata Luokka: Linnut Aves Lahko: Varpuslinnut Passeriformes Heimo: Varikset Corvidae Suku: Corvus Laji: corone
Tieteellinen nimi
Corvus corone Linnaeus, 1758

Mikäli valmiin taulun ulkoasu on selvä, niin siirrytän templateiden nimeämiseen ja tekemiseen. -Jean d'Arc 21:57 syys 26, 2004 (UTC)

Uhanalaisuusluokitus

Näistä on varmaan helpointa aloittaa, sillä näitä voi kokeilla myös yhdessä vanhan järjestelmän kanssa. Ehdotan käyttöön seuraavia templateiden nimiä:

• {{Elinvoimainen}} -vastaava template en-secure
• {{Silmälläpidettävä}} -vastaava template en-lower-risk
• {{Vaarantunut}} -vastaava template en-vulnerable
• {{Erittäin uhanalainen}} -vastaava template en-endangered
• {{Äärimmäisen uhanalainen}} -vastaava template en-critical
• {{Luonnosta hävinnyt}} -vastaava template en-extinct-in-the-wild
• {{Hävinnyt|milloin=[[aika]]}} -vastaava template en-extinct
• {{Puutteellisesti tunnettu}} -vastaava template en-data-deficient
• {{Fossiili}} -vastava en-fossil

Templatejen nimet ovat tärkein tutkittava asia, sillä templateidn ulkonäköä voi muuttaa myöhemmin, mutta nimien muuttaminen on huomattavasti työläänpää. Olen silti pohtinut jo ulkonäköäkin. Se olisi muuten sama kuin vastaavien englanninkielisen wikipedian templatejen, mutta sana status olisi jätetty niiden edestä pois, sillä sana uhanalaisuusluokitus on niin pitkä ja uhanalaisuus viittaa liian selvästi siihen, että laji olisi uhanalainen. Eli ainoa näkyvä sana olisi templaten keskellä oleva sana, joka olisi samalla linkki uhanalaisuusluokitussivulle. Olen miettinyt vielä sitä, olisivatko kaikki tekstit väriltään mustia estettömyysonglmien (punavihervärisokeat ja vastaavat) välttämiseksi. Englanninkielisessä Wikipediassa kukaan ei ole selvittänyt asiaa tästä näkökulmasta.

Kysyksiä: Onko ""See text"iä vastaava template tarpeen? Minusta ei, se on jotenkin hölmö. Mainitaanhan tieteellinen nimikin aina myös varsinaisessa artikkelissa, eikä tauluun laiteta silti "Katso artikkelia". Entä onko "Arvioimatta jätetty"-template tarpeen? Templaten puuttuminen ilmaiseen minusta saman asian. Keksiikö joku tilannetta, etä tämän nimiset templatet olisivat tarpeen jossakin muualla, eikä niitä voisi laittaa siellä toisen nimisiksi.

Pitäisi myös päättää, ilmaisevatko templatet Suomen vai koko maailman tilannetta. Edottaisin koko maailmaa, sillä suomenkieliseen Wikipediaan tulee taatusti artikkeleita myös lajeista, jotka eivät esiinny Suomessa. Niiden kohdalla olisi vajavaista vain ilmoittaa taulussa, etteivät ne esiinny Suomessa. Sekä dodo että harmaapapukaija eivät esiinny Suomen luonnosssa, mutta silti niiden uhanalaisuusluokituksessa on merkittävä ero. Olisi myös hämäävää että kuvailtaisin niitä maailmanlaajuisn kriteerein ja Suomessa esiintyviä lajeja suomenlaajuisin. Tosin joku voisi hämääntyä myös siitä, että Suomessa esiintyää lajia arvioitaisiin maailmanlaajuisin kriteerein. Mutta ainahan tiedot Suomessa esiintymisestä voi panna varsinaiseen artikkeliin.

Templatet on nyt tehty. Niitä voi myös käytä katsomassa artikkeleissa naali, liito-orava, meloksensisilisko, vesikko, hirmuliskot. Templateja ei toivota levitettäväksi laajemmalti, ennen kuin ne on testattu. Osa templateista on tällä hetkellä vielä testaamatta. -Jean d'Arc 20:11 loka 4, 2004 (UTC)

Noissa templateissa on jotain mätää. Ne käyttävät font-tagia, mikä tarkoittaa, että selaimen käyttäjä ei voi muuttaa niiden tekstin väriä selaimen asetuksista. Ne ovat siis riesa erilaisille värisokeille ihmisille. Olen miettinyt, onko tuo erikoisväritys sittenkin turhaa kikkailua. Värien vaihtelun merkityksen kuitenkin hahmottaa vasta nähdessään templatet rinnakkain. Aion siksi ottaa font-tagit niistä pois, jos kukaan ei vastusta. -Jean d'Arc 13:03 marras 9, 2004 (UTC)

IUCN:n uhanalaisuusluokan kansainvälinen lyhenne olisi hyvä pistää näkyviin selväkielisen tekstin ohella, mikäli niiden laittoon nyt ylipäätään ryhdytään? Esim: RE, EW, CR, EN, VU ja NT

Nämä kun on muutenkin parasta opetella, jotta osaa sujuvasti lukea erinäisiä eliöluetteloja.

Luokat löytyy vaikkapa täältä ja täältä. Mielestäni ensisijaisesti puhutaan uhanalaisuudesta Suomessa, ainakin selkärangattomien osalta?Gyllenhali 26. lokakuuta 2005 kello 15:06:53 (UTC)

---

Poistin sitten font-tagit kuten uhkasin. Vasta silloin alkoi tulla kommentteja, joista ilmeni, ettei ongelma ollut niin vakava kuin olin luullut. (Sivulta Template talk:Silmälläpidettävä)

Mitä vikaa väreillä kikkailussa? Tuohirulla 15. marraskuuta 2004 kello 19:22 (UTC)

Ja nyt vasta kysyit? Luehan se projektin keskustelusivu ensin. Tai voin minä selittää sen täälläkin. Poistamani font-tagi pakottaa selaimen näyttämään tekstin tietyn värisenä. Käyttäjä ei voi muuttaa tätä halutessaan, toisin kuin vaikka CSS:llä tehtyä väritystä. Ja jos käytäjä sattuu olemaan punavihervärisokea, näkemään maailman mustavalkoisena tai hänellä on muuten erikoinen värinäkö, hän ei voi muuttaakaan font-tagin sisällä olevaa tekstiä mieleisekseen. Pahimmassa tapauksessa tämä tarkoittaa sitä, ettei hän voi muuttaa sitä sellaiseksi, että näkisi siitä jotakin. Lisäksi väritetyt tekstit eivät oikeastaan tee käsiteltävää asiaa yhtään selvemmäksi. -Jean d'Arc 15. marraskuuta 2004 kello 19:36 (UTC)

En halua asiaan mitenkään puuttua, ja CSS on hieno asia, mutta font-tagin määritykset eivät toki ole kiveen kirjoitettuja. Esimerkiksi tämä käyttämäni Opera-selain ohittaa ne yhdellä hiiren klikkauksella. Erikoisen värinäön omaavat hankkivat itselleen luonnollisesti tämänkaltaisen selaimen, sillä Wikipediasta riippumatta koko muu netti on täynnä font-tageja ja tuolla logiikalla selauskelvotonta. --MikkoM (♫)  15. marraskuuta 2004 kello 19:54 (UTC)

Toimiiko tuo muissa selaimissa? Olen kuullut Internet Explorerista päinvastaista. Asiaan puuttumisesi oli tervetullutta. -Jean d'Arc 15. marraskuuta 2004 kello 20:09 (UTC)

---

Fossiili-mallineessa saattaa olla vielä jotakin vikaa. Englanninkielisessä wikipediassa se nimettiin uudelleen, koska heidän mukansa kaikki eliöden muinaiset jäänteet eivät ole fossiileja. -Jean d'Arc 28. tammikuuta 2005 kello 23:54 (UTC)

Tarpeeksi kattava taulukko?

Hei! Katsokaapa esimerkiksi tekemäni taulukko Neandertalin ihmisestä. Huomatkaa erityisesti kohdat alalahko, superheimo, alaheimo sekä alalaji. Mielestäni nuo kaikki kohdat tulisi löytyä kaikista Wikipedian eliöitä käsittelevistä artikkeleista. Mitä mieltä te muut olette? Henri Tapani Heinonen 13:43 marras 2, 2004 (UTC)

Liika taksonien määrä estää hahmottamasta kokonaisuutta. Toinen ongelma on se, että mitä enemmän taksoneita, sitä todennäköisemmin jokin niistä muuttuu tulevaisuudessa uusien tutkimusten valossa. Sitten joudutaan korjaamaan kasapäin artikkeleita. Noista ainoastaan alalaji on tarpeen, sillä Neanderthalin ihminenhän on alalaji.

Olen kuitenkin sitä mieltä, että joissakin hyvin monimuotoisissa eliöryhmissä tarvitaan tauluun lisää taksoneita. Tarkoitan lähinnä hyönteisiä, tosin en osaa luotettavasti tai ehdottomasti sanoa, mikä määrä on sopiva. -Jean d'Arc 13:03 marras 9, 2004 (UTC)

On tuossa taulukossa muutakin kommentoitavaa. Et ole ilmeisesti huomannut, että eliöryhmien nimet on sovittu laitettavaksi monikkoon. -Jean d'Arc 10. joulukuuta 2004 kello 00:34 (UTC)

Kyllähän näitä portaita taksonomian hierarkiassa on vaikka miten paljon. Joku esittelee jo varsin monta artikkelin ritariperhonen taksoboksissa. Siinäkään ei ole vielä kaikki. Keskustelusivulle keskustelu:ritariperhonen löytyi vielä hieman useampipolvinen rakenne. Lähentelisi aikamoista briljeerausta tuollaisten käyttö, ottaen huomioon eläinartikkelien muun tietosisällön ja annin. Melko yleistajuisia artikkeleita ja monet vielä valitettavan niukkasanaisiakin. Miksi ihmeessä taksoboxin hinkkaaminen täydellisyyttä hipovaksi olisi mielekästä?

Hyönteisten kohdalla riittää varsin mainiosti n. 5-6 taksoporrasta:

• Kunta:
• Pääjakso:
  • esim. lintujen ja nisäkkäiden kohdalla myös Alajakso:
• Luokka:
• Lahko:
  • hyönteisissä joskus myös Alalahko:
• Heimo:

Suku: ja Laji: esitetään mallineen osalla "Taksonomian tieteellinen nimi | nimi=Hylobius abietis | auktori=(Linnaeus, 1758) | vuosi="
Ks. vaikkapa artikkelia tukkimiehentäi. Tätä pidän toistaiseksi omana ohjenuoranani, ellei se isoa älämölöötä aiheuta? On kansainvälisesti melko usein käytetty tarkkuustaso.

Sukua ja lajia on siis mielestäni turha mainita kahdella erillisellä rivillä, kun binominaalinen nimi riittää.

Mitä itse pidän tärkeänä, on tuo auktorin nimi ja vuosiluku, sulkeilla tai ilman. Mallinetta voisi joku osaava hioa siltä osin, että toisinaan tieto pitää olla kaarisulkeissa ja toisinaan ilman sulkeita. Toimii kyllä nyt myös noin, että jättää vuosiluvun pois jälkimmäisestä syötekentästä ja mainitsee sen kuvaamisvuoden auktorin kera sulkeilla tai ilman, kuten kuuluu.
Gyllenhali 17. marraskuuta 2005 kello 21:04:51 (UTC)

Suku kannattaa myös mainita laatikossa, koska siihen pitäisi useimmiten tulla linkki. Muuten en osaa sanoa, onko tarvetta tarkemmalle jaottelulle paitsi ainakin alajakso selkärankaiset, jokaiselle selkärankaiselle (pääjakso selkäjänteinen ei ole laajalle yleisölle tuttu). -Samulili 17. marraskuuta 2005 kello 21:11:39 (UTC)

Aivan näin. Selkärankaisille myös Alajakso. (esimerkissä mainitsin ajanpuutteen vuoksi vain nisäkkäät ja linnut). Suvun mainitseminen sopii joillekin eliöryhmille, joille voi kuvitella jonkun joskus laativan sukukohtaisen artikkelin. Esimerkiksi hyönteisistä ei kuitenkaan ole odotettavissa tällä vuosikymmenellä sukukohtaisia artikkeleita. Ks. Luettelo_hyönteisistä paljonko niitä sukuja oikeastaan onkaan? Siksi suku ei pääsääntöisesti ole tarpeen hyönteisten kohdalla erillisenä linkin mahdollistavana rivinä. Tieteellinen nimi riittää hyvin! Gyllenhali 17. marraskuuta 2005 kello 21:29:55 (UTC)

Taksonomia

Käyttäjä MikkoM näyttäsi luoneen Taksonomia-mallinteen. Se on minusta huonosti tehty, sillä se on niin joustamaton. Se olettaa, että tauluun tulevat vain tietyt taksonit, eikä muita. Englanninkielisen wikipedian vastaavat mallinteet ovat teknisesti parempia, sillä ne koostuvat palasista. Palasia voi yhdistellä eri tavoin, joten lopputuloksen rakenne voi vaihdella, ja sitä voidaan käyttää myös tasoltaan yelisempiin taksoneihin, kuten vaikka pääjaksoihin.

Ensimmäinen pohdittava asia mallinteiden kehittämistä varten ovat niiden nimet. Katsokaa englanninkielisestä wikipediasta mallinteiden rakennetta ja määrää. Pitäisikö taksoneiden mallinteiden nimien olla latinaksi vai suomeksi? Miten huomioidaan pääjakso-kaari -erottelu? (Eri palamallinteilla tietenkin.)

Englanninkielisessä wikipediassa suunnitellaan juuri laatikoiden rakenteen muuttamista siten, ettei saisi omalla rivillä sanoa, että vaikka variksen laji on cornix. Pidän tätä hölmönä, sillä wikipedia on kuitenkin suunnattu sen verran koulutetuille, että luulisi heidän tietävän, että cornix edustaa tieteellisessä nimessä lajia, eikä ole koko lajin tieteellinen nimi. Esiintyyhän koko tieteellinen nimi sitä paitsi aina artikkelin alussa. -Jean d'Arc 13:37 marras 9, 2004 (UTC)

Olen alkanut miettiä, tekeekö tauluun ehdottamallani lajin ensimmäisen nimeäjän nimellä ja vuosiluvulla sittenkään mitään. Kyllähän tiedosta saattaa olla hieman hyötyä, kun yrittää selvittää, onko vastaantullut outo tietellinen nimi kenties lajin vanha tai vaihtoehtoinen nimi. Mutta hyöty on sen verran epävarmaa, että tuollaisen mitäänsanomattoman nippelitiedon voisi hyvin jättää pois. Tai sanoo se jotakin: vihjaa virheellisesti, että lajista käytetään aina sille ensimmäiseksi annettua tieteellistä nimeä.

Minkä näköinen taulun pitäisi muuten sitten olla? Totesin jo aiemmin, että eliöryhmien nimien pitää olla suomeksi. Englanninkielisessä Wikipediassa on vain tieteelliset nimet, mutta englanninkieliset sanat chordate, animal yms on helppo löytää tieteellisestä nimistä. Ja olen ehdottomasti sitä mieltä, että mallinteiden nimien pitää olla suomenkieliset. Muuten huolimaton kopionti englanninkielisestä Wikipediasta yleistyy entisestään. Näemme silloin entistä enemmän [[Animal]]ia-tyylisiä linkkejä. Mutta onko tieteellisten nimien pakko olla taulussa mukana? Ruotsinkielissä Wikipediassa taulussa on vain käsiteltävän taksonin tieteellinen nimi. Tieteellisiä nimiä kuitenkin käytetään kirjallisuudessa, ja ne helpottavat erikielisten wikipedioiden välistä yhteistyötä. Mutta ne tietenkin levittävät taulua. Kokeeko kukaan, että taksonominen taulu on nykyisellään liian leveä?

Mallinteiden nimiä

{{Taksonomian_alku | väri=pink | nimi=Varis }}
 {{Taksonomian_kuva | kuva =[[Kuva:TIEDOSTO.JPG|200px|SELITYS]] | kuvateksti = }}
 {{Taksonomian_luokitus | väri=pink }}
 {{Taksonomian_kunta | taksoni = [[Eläinkunta]] ''Animalia''}}
 {{Taksonomian_pääjakso | taksoni = [[Selkäjänteiset]] ''Chordata''}}
 {{Taksonomian_luokka | taksoni = [[Linnut]] ''Aves''}}
 {{Taksonomian_lahko | taksoni = [[Varpuslinnut]] ''Passeriformes''}}
 {{Taksonomian_heimo | taksoni = [[Varikset]] ''Corvidae''}}
 {{Taksonomian_suku | taksoni = '''''[[Corvus]]'''''}}
 {{Taksonomian_laji | taksoni = '''''[[corone]]'''''}}
 {{Taksonomian_luokituksen_loppu | väri=pink }}
 {{Taksonomian_loppu}}

Ennen taksonomian loppua voi olla

{{taksonomian_jako | väri=pink | jako=alalajit}}

jonka kohdalla on palkki, jossa lukee "Sen alalajit". Huomautettakoon vielä, että kasveilla tulisi pääjakson sijaan

{{Taksonomian_kaari | taksoni = [[Sanikkaiset]] ''Pteridophyta''}}

Näitten taksonien välissä on pienempiä ryhmiä, joita voi tarvittaessa laittaa sivulle päryhmien sekaan. Minkä tahansa edellä esitetyn taksonin yläpuolella oleva taksoni saa etuliitteen ylä- (englanniksi super-) ja alapuolella ala- (englanniksi sub-). Tosin en ole kuullut koskaan puhuvan ylälajeista, ja pääjakson alla on alajakso. Minulla on ristiriitaista tietoa siitä, mikä on heti pääjakson yllä, enkä tiedä, pätevätkö nämä etuliittet myös kasveihin. On vielä erikoisempia taksoneita, jotka saavat englanninkielisessä tekstissä infra-, micro- ja nano- etuliitteitä. En tiedä, mitä ne ovat suomeksi, enkä usko, että niitä tarvitaan ainakaan toistaiseksi. Joten ne ja muut epäselvät tapaukset jätän tekemättä.

Ja kun mallinteet on tehty, pitää vielä kirjoittaa ohje suomen-, englannin- ja latinankielisisten taksonien vastaavuuksista. Mutta odotan asiasta kommentteja. Turha sitten valittaa jälkikäteen, että taulut ovat liian leveitä, pitkiä, litteitä tai jotakin muuta. Korjaaminen voi olla hidasta. -Jean d'Arc 10. joulukuuta 2004 kello 00:34 (UTC)

Keksin uuden mallinteen ja muutin toisen nimeä. Onko tällekään mitään vastalauseita? -Jean d'Arc 5. tammikuuta 2005 kello 21:14 (UTC)

Nykyinen ehdotukseni on ollut täällä yli kuukauden, eikä kukaan ole vastustanut sitä. Ryhdyn siksi kokeilemaan sitä. Olen vielä miettinyt, pitäisikö taksonimallinet jakaa kahtia siten, että taksonin suomenkieliselle ja tieteelliselle nimelle olisi eri mallinet. Jos joskus tulevaisuudessa haluttaisiin jättää toinen nimityypeistä pois taksonomisesta taulusta, niin se voitaisiin välittömästi piilottaa muokkaamalla mallineita. Mutta pelkään, että kaksi oletuksena pakollista mallinetta yhtä taksonia kohden tekisi taksonomisen taulun liian hankalaksi hahmottaa ja käyttää. Siksi en toteuta ideaa. Tosin jos joku alkaa sitä nyt pyytää, niin asiaa voi vielä harkita uudelleen. -Jean d'Arc 19. tammikuuta 2005 kello 23:23 (UTC)

Nyt on luotu kaikki paitsi ylä-alkuisten tasojen mallineet. Ne ovat kokeiltavina artikkelissa Punatulkku, Haapa ja Linnut. -Jean d'Arc 20. tammikuuta 2005 kello 01:36 (UTC)

Kukaan ei ole valittanut mallineista, enkä minäkään ole huomannnut niissä mitään vikaa. Joten ne voi sitten ottaa laajalti käyttöön. -Jean d'Arc 28. tammikuuta 2005 kello 23:54 (UTC)

---

Lisäsin ohjeet projektin sivulle. --Samulili 6. huhtikuuta 2005 kello 19:35:07 (UTC)

Eliöartikkelien järjestely ja niissä navigointi

Tästä on olut puhetta ja pitemmän aikaa. Tässä on nyt yksi kokonaisnäkemys asiasta.

Eliölajista kertova artikkeli esittelee lajin. Sen nimi on suomenkielinen ja yksikkömuotoinen, mikäli lajilla on suomenkielinen nimi. Artikkelin tekstin vieressä on taksonominen taulu, jossa kerrotaan, mihin taksonomisiin ryhmiin eliölaji kuuluu. Taksonomisten ryhmien nimet ovat suomeksi ja kansainvälisinä tieteellisinä niminä. Suomenkieliset ryhmien nimet johtavat kustakin ryhmästä yleisesti kertovaan artikkeliin.

Jokaisesta eliöryhmästä kertoo oma artikkeli. Artikkelin nimi on suomenkielinen ja monikkomuotoinen, esimerkiksi Varpuslinnut. Eliöryhmäartikkelissa luetellaan eliöryhmän edustajat. Näitä ovat tasoa tarkemmat eliöryhmät. (Esimerksi peipot ja pääskyt.), joiden omiin artikkeleihin pääsee linkkiä seuraamalla. Myös eliöryhmän kaikki lajit voidaan luetella, mikäli lista niistä ei ole liian pitkä. Myös jokaisessa eliöryhmäartikkelissa on taksonominen taulu, jossa kerrotan mihin yleisempiin eliöryhmiin tarkasteltava eliöryhmä kuuluu.

Lisäksi jossain voi olla lista kaikista mahdollisista jonkin eliöryhmän lajeista. Lista on hieman syrjässä, jotta kukaan ei alkaisi ladata niin pitkää tiedostoa vahingossa. Lisäksi voi olla ei-taksonomisia luokkia kuten riistalinnut.

Taksonominen taulu tarjoaa enemmän mahdollisuuksia navigointiin kuin luokkajärjestelmä. Luokissa voi siirtyä vain luokan sisältämään artikkeliin tai ylä- ta alapuolella olevaan eliöryhmään. Taksonomisssa taulussa voi siirtyä suoraan mihin tahansa taulussa olevaan eliöryhmään. (Ne ovat kaikki siis yleisempiä eliöryhmiä.) Tai sitten voi siirtyä pykälää tarkempaan ryhmään tai lajiluetteloon, jos sellainen on artikeliin laitettu.

Sekä artikkelin että luokan sisältämillä listoilla on kokorajoitukset. Mikäli lista on liian pitkä, se joudutaan jakamaan useampaan tarkemmista eliöryhmistä kertovaan luokkaan tai artikkeliin. Tässä artikkeli ja luokka ovat samantapaiset.

Artikkelin sisältämään listan kohtiin voi laittaa oheen muuta tietoa, kuten lajin tai eliöryhmän vaihtoehtoiset tai tieteelliset nimitykset. Luokassa tämä ei onnistu. Ainoastaan voi selittää jotain yleistä luokasta.

Luokka muodostuu sitä mukaa kun siihen kuuluvia artikkeleita kirjoitetaan. Taksonomisesta ryhmästä syntyy artikkeli, kun tämä yksi artikkeli kirjoitetaan. Ryhmästä kertovan artikkelin tekeminen on vaativampaa kuin ryhmästä kertovan luokan. Eliöryhmistä ja niiden edustajista on kuitenkin tietoa mm. Internetissä, mikä helpottaa selvästi artikkelin laadintaa. Tiedon kaikkia yksityskohtia on mahdotonta sijoittaa eliöryhmästä kertovaan luokkaan.

Sanalla sanoen: taksonominen luokka vain toistaa heikommin artikkelin sisällön. Pidän niitä tarpeettomina. -Jean d'Arc 21. tammikuuta 2005 kello 20:40 (UTC)

Minä puutun vain luokitteluun, minusta tuo muu homma on hyvin järjestetty ja navigointi varsin selkeää. Luokan tarkoituksena ei ymmärtääkseni ole kertoa asiasta sinänsä, vaan mitä artikkeleita ko. aihepiiriin kuuluu. Haluaisin, että joskus jokainen Wikipedian artikkeli löytyisi luokittelusysteemistä ja siksi haluaisin luokat myös eläinartikkeleihin. Luokkien nimistä taas ei ole sen ihmeempiä ehdotuksia, petolinnut olisi loistava, samantapainen voisi olla lentokyvyttömät linnut ja miksei varpuslinnut jos sitä porukkaa ei saa yhdistettyä toiseen tai sille ei parempaa luokittelunimeä löydy. Minustakin on tarpeetonta tehdä luokat taksonomisen jaottelun mukaan, pelkästään lintujen alaluokkia olisi näin parisenkymmentä. --mikko 21. tammikuuta 2005 kello 21:03 (UTC)

Eli haluat siis isohkoja taksonomisia luokkia tehokäytäjälle? En näe luokittelua itsetarkoituksena, mutta ideasi (vai oliko tuo Linnean idea?) ei ole niin päällekkäinen kuin mitä pelkäsin. Kysymyksiä: millainen olisi onnistunut luokan artikkelimäärä? Noilla kriteereillä saat varautua jopa kahdensadan, kolmensadan artikkelin luokkiin. Hyönteisten kohdalla luokista tulee vielä suurempia, jos joku vain jaksaa kirjoittaa kaikki siihen kuuluvat artikkelit. -Jean d'Arc 21. tammikuuta 2005 kello 21:36 (UTC)

150 artikkelia voisi olla kattona. Riippuen tietysti siitä, miten laveasti eri heimot yhdistetään. Ideasta en tiedä kenen on, en ota kunniaa :). Voihan noita jakaa myös esiintymispaikkojen mukaan, ainakin Suomessa tavatut voisivat olla omassa luokassaan? Esimerkiksi Hyönteiset -> Perhoset -> Suomessa esiintyvät/Euroopassa ../Amerikoissa ../Afrikassa.. jne. Näin saisi kaksi erilaista luokitustakin, artikkeleissa oleva taksonominen ja luokissa vaikka nyt maantieteellinen. Kuulostaako ollenkaan mahdolliselta? Eikä tällä mikään hengenhätä ole, kuljetaan ja katsotaan miten asia kehittyy. --mikko 21. tammikuuta 2005 kello 22:01 (UTC)

BirdLife Suomen sivuilla on maailman lintulajien lahkot, heimot ja niiden lajimäärät, joten nitä ei tarvitse alkaa itse laskemaan. Nimistö on saatu valmiiksi vuonna 2000. Se perustuu myös eri taksonomiseen järjestelmään kuin englanninkielisen Wikipedian nimistö. Kun nimistöstä valmistuu seuraava versio, sen järjestelmää varmaan vaihdetaan uudemmaksi. Se ei ole kuitenkaan este luokkien tekoon, koska järjestelmää vaihdettaessa joudutaan myös käymään käsiksi taksonomisiin tauluihin ja artikkelin tekstiin.

Tuosta pitäisi nyt hahmottaa, miten lintuluokat kannattaa sijoitella. Ongelmallisen ryhmät on lihavoitu. Niiden suhteen pitää vielä kehitellä, miten ne jaetaan osiin suppeampien taksoneiden avulla. On vielä sellainen ongelma, että osa artikelista täälllä noudattaa englanninkielisen Wikipedian järjestelmää. Tiedän sen, koska itsekin muutin niitä joskus sen mukaiseksi... Se oli virhe, koska kaikilla sen järjestelmän linturyhmillä ei ole virallista suomenkielistä nimeä. Tai ehkä on julkastu suomenkielisiä lintukirjoja, jotka ovat ottaaneet käyttöönsä sen järjestelmän ja keksineet uudet, tarvittavat niemt, en tiedä. Mutta lintujen oslta voitaaisiin pysytellä BirdLifen nimistössä ja heidän valitsemassaan järjestelmässä. -Jean d'Arc 10. helmikuuta 2005 kello 03:11 (UTC)

Itse sanoisin Emberizidaen olevan sirkkujen heimo ja kruunusirkut kuuluisivat siihen, ja tangarat olisivat omassa heimossaan, kuten myös kardinaalit. Tieto peräisin täältäTJK 14. elokuuta 2007 kello 18.59 (UTC)

Katsellessani VANHAA nimistöä huomasin kardinaalien ja tangaroiden olevan sirkkujen heimossa (Emberizidae). Tieto on siis luultavimmin muuttunut lähiaikoina. Vanha nimistö TJK 15. elokuuta 2007 kello 12.44 (UTC)

Itse voisin kyllä tehdä nuo suuret heimot aluille. Sen jälkeen sivut näyttäisivät joten kuten samanlaisilta kuin Kiurut, tosin suuremmilta, koska lajeja on enemmän. Eli kaikki lajit ja suvut ainakin näkyisivät. Aloitan suurten heimojen teon heti, kun siihen pyydetään. Sitä ennen teen yksittäisiä lintuja ja pienempiä heimoja. TJK 15. elokuuta 2007 kello 16.06 (UTC)

Lahkot ja heimot löytynevät tästä ja muutama lahkoa/heimoa on muuttunut, muuttuneet tiedot löytyvät täältä. TJK 15. elokuuta 2007 kello 16.27 (UTC)

1. strutsilinnut (1)
2. nandulinnut (2)
3. kasuaarilinnut (4)
4. kiivilinnut (3)
5. tinamilinnut (46)
6. pingviinilinnut (18)
7. kuikkalinnut (5)
8. uikkulinnut (21)
9. ulappalinnut (110)
10. pelikaanilinnut (62)
11. haikaralinnut (117)
12. sorsalinnut (152)
    1. romiskot (3)
    2. sorsat (149)
13. petolinnut (295)
    1. kondorit (7)
    2. haukat (227)
    3. jalohaukat (61)
14. kanalinnut (275)
    1. isojalkakanat (19)
    2. hokkokanat (45)
    3. aitokanat (211)
15. kurkilinnut (191)
    1. kyyhkyrääkät (3)
    2. pyyjuoksijat (15)
    3. arojuoksijat (1)
    4. kurjet (15)
    5. kotilokurjet (1)
    6. kyssäkurjet (3)
    7. rantakanat (124)
    8. uikkukanat (3)
    9. kagut (1)
    10. aurinkokurjet (1)
    11. käärmekurjet (2)
    12. trapit (22)
16. rantalinnut (343)
    1. jassanat (8)
    2. kurpot (2)
    3. luolakahlaajat (1)
    4. meriharakat (11)
    5. iibisnokat (1)
    6. avosetit (13)
    7. paksujalat (9)
    8. pääskykahlaajat (17)
    9. kurmitsat (66)
    10. kurpat (86)
    11. ylänköjuoksijat (4)
    12. tuppinokat (2)
    13. kihut (7)
    14. lokit (94)
    15. ruokit (22)
17. kyyhkylinnut (317)
    1. hietakyyhkyt (16)
    2. kyyhkyt (301)
18. papukaijalinnut (342)
    1. papukaijat (342)
19. käkilinnut (160)
    1. turakot (20)
    2. hoatsinit (1)
    3. käet (139)
20. pöllölinnut (174)
    1. tornipöllöt (14)
    2. pöllöt (160)
21. kehrääjälinnut (110)
22. kiitäjälinnut (429)
    1. kiitäjät (92)
    2. puukiitäjät (3)
    3. kolibrit (334)
23. hiirilinnut (6)
24. trogonilinnut (39)
25. säihkylinnut (204)
    1. kuningaskalastajat (92)
    2. todit (5)
    3. momotit (9)
    4. mehiläissyöjät (23)
    5. sininärhet (12)
    6. marhet (5)
    7. kurolit (1)
    8. harjalinnut (1)
    9. säihkyjät (8)
    10. sarvinokat (48)
26. tikkalinnut (382)
    1. jakamarit (17)
    2. laiskurit (32)
    3. hunajaoppaat (17)
    4. tukaanit (116)
    5. tikat (200)
27. varpuslinnut (5427)
    1. harlekiinit (14)
    2. leveänokkatanssijat (1)!
    3. kipuajat (52)
    4. orneerot (227)
    5. muurat (237)
    6. töpökät (8)
    7. tapakulot (30)
    8. tyrannit (397)
    9. puumuurat (?)!
    10. tanssijat (51)
    11. kotingat (66)
    12. pitat (29)
    13. vilistäjät (3)
    14. asitit (4)
    15. lyyrypyrstöt (2)
    16. tiheikkölaulajat (2)
    17. kiurut (85)
    18. pääskyt (81)
    19. västäräkit (59)
    20. käpinkäiset (78)
    21. bulbulit (122)
    22. irenat (14)
    23. lepinkäiset (82)
    24. vangat (13)
    25. tilhet (8)
    26. palmulaiset (1)
    27. koskikarat (5)
    28. lehvit (8)!
    29. hippiäiset (6)!
    30. peukaloiset (69)
    31. matkijat (31)
    32. rautiaiset (12)
    33. vuorikerttulit (1)!
    34. rastaat (324)
    35. australiantimalit (5)!
    36. maatimalit (19)
    37. timalit (274)
    38. loistotimalit (10)!
    39. viiriäistimalit (5)!
    40. huntuparatiisilinnut (3)!
    41. marjastajat (12)!
    42. kaljukkaat (2)
    43. sääskikertut (13)
    44. kertut (365)
    45. hertut (?)!
    46. siepot (108)
    47. afrikansiepot (31)
    48. afrikanlepinkäiset (?)!
    49. malurit (24)
    50. tiaismalurit (71)
    51. latuskamonarkit (2)!
    52. monarkit (137)
    53. viuhkamonarkit (?)!
    54. pensassiepot (39)
    55. viheltäjät (52)
    56. töyhtöviheltäjät (5)!
    57. rastasviheltäjät (14)!
    58. pyrstötiaiset (8)
    59. pussitiaiset (10)
    60. tiaiset (50)
    61. nakkelit (25)
    62. puukiipijät (7)
    63. filippiinienkiipijät (2)
    64. australiankiipijät (7)
    65. kukastajat (58)
    66. medestäjät (120)
    67. rillit (85)
    68. kapinmesikot (2)!
    69. mesikot (173)
    70. sukasmalurit (3)!
    71. helmikkäät (4)!
    72. sirkut (286)
    73. kardinaalit (47)
    74. tangarat (250)
    75. banaanikerttulit (1)
    76. kerttulit (125)
    77. vireot (47)
    78. turpiaalit (96)
    79. peipot (144)
    80. loistopeipot (133)
    81. varpuset (?)!
    82. lesket (20)!
    83. kutojat (161)
    84. kottaraiset (108)
    85. kuhankeittäjät (26)
    86. drongot (22)
    87. mutavarikset (5)!
    88. helttavarikset (2)
    89. leijut (10)
    90. jorat (4)!
    91. borneonlepinkäiset (1)!
    92. tulinakkelit (3)!
    93. huiluvarikset (10)
    94. lavastajat (18)
    95. paratiisilinnut (42)
    96. varikset (113)

Luettelot niistä ja näistä

Tein suurremonttia pariin kohteeseen:

1. Luettelo eläimistä - ensitöikseni asettelin nisäkkäät luetteloiksi sen ja sen tyyppisistä nisäkkäistä. Noiden "luettelo X:stä" linkkie alle voisi vielä laittaa sisennettynä tietona, mitä heimoja lahkot sisältävät.
2. Lahkoista tein myös luettelot, joissa näkyy lajien sukulaisuussuhteet (esim. Luettelo jyrsijöistä). Näihin en halunnut lisätä lajeja, joista kertovia artikkeleita ei ole.

Palautetta saa antaa. --Samulili 6. huhtikuuta 2005 kello 19:40:12 (UTC)

Tuossa luettelossa jyrsijöistä on paljon päällekkäisyyttä artikkelin Nisäkkäät kanssa. Siihen Eläinluetteloon kannattaisi pistää myös lajin tieteelliset nimet mallia Wikispieces. Kommentteja, kiitos! --Jääpingviini 11. toukokuuta 2006 kello 17.17 (UTC)

Minä olen sitä mieltä, että pitäisi lähteä työstämään luetteloa eläimistä tuon yllä mainitun suunnitelman mukaisesti. Kun se työ on pidemmällä, nähdään tarvitaanko nisäkäsluetteloa missään ja jos tarvitaan, niin missä muodossa. -Samulili 11. toukokuuta 2006 kello 20.30 (UTC)

Taksonilaatikon ongelma

Puutun nyt vakavaan ongelmaan, jota ei ole otettu huomioon taksonilaatikoita suunniteltaessa. Nykyinen Magnoliopsida on parafyleettinen, mikä tarkoittaa sitä, että suurin osa kasviartikkeleista menee luokittelun osalta uusiksi. Turhan työn välttämiseksi taksonimallineisiin pitäisi lisätä tuki parafyleettisille taksoneille, jolloin erityisesti Magnoliopsidan muutokset saadaan vähällä vaivalla päivitetyksi kaikkiin kasviartikkeleihin. Pyydän ratkaisuehdotuksia ongelmaan. Aiheesta on lisää mm. englannin- ja saksankielisessä Wikipediassa. --Hippophaë 17. toukokuuta 2005 kello 22:04:17 (UTC)

Mitä oikein tarkalleen haluat tehdä? Haluatko palata kasvien yhteydessä käytettyihin laajojen taksonien ikiomiin mallineisiin? Vai haluatko vain muilta toimintaideoita? Tässä on jotain ajatuksiani:

Ainakin joka parafyleettisille eliöryhmälle voi tehdä ikioman sivun josa selitetään, mitä pienimpiä ryhmiä niihin kuuluu, mikä näitä pieniä ryhmiä yhdistää jne. Mutta en pysty kuvittelemaan, että taksonomisessa taulussa kulkisi useampi luokitus rinnakkain. Siihen pitäisi valita vain yksi luokitus. Mutta eliöartikkelin alussa voi toki selittää, mihin tunnettuun parafyleettiseen ryhmään laji kuuluu. (Kuten "Liskot ovat matelijoita.") Ja eliöryhmäartikkelissa voisi esitellä ryhmän vaihtoehtoisia jakotapoja, kuten Tree of Life tekee. Muuten, kasvitkin ovat parafyleettinen ryhmä. Sekä kasvien että matelijoiden osalta nykyinen suomenkielisen Wikipedian luokittelu on jotenkin onneton, sillä se perustuu noihin ryhmiin. En ole vain tehnyt sille mitään, silä en ole varma, minkä näkemyksen mukaiseksi se pitäisi muuttaa. -Jean d'Arc 17. toukokuuta 2005 kello 22:57:47 (UTC)

Minustakin olisi hyvä, jos voisit ehdottaa konkreettisemmin, millaista parafyleettista mallinetta haluaisit. Myöskään minulle ei oikein selvinnyt, mikä oikeastaa on ongelma. Ehkä biokemistin maailmankuvan kautta herkästi ajattelen, että parafyleettisuus joutaisi mappi-ööhön, mutta kasvitieteissä näihin asioihin saattaa olla omat ongelmansa ja ratkaisunsa. --Samulili 17. toukokuuta 2005 kello 23:55:11 (UTC)

Idea on sama mutta toteutustapa erilainen. Yksi ratkaisu olisi käyttää mallinetta (esim.){{Taksonomian_luokka_Rhodopsida}}, joka sisältää Rhodopsidan ja osan tai kaikki ylemmistä taksoneista, ja sen voi sellaisenaan tipauttaa taksonilaatikkoon. Olemassa olevia mallineita ei siis tarvitse muuttaa eikä taksonilaatikon ulkoasukaan muutu, mutta näin saadaan helposti päivitettävä kokonaisuus taksoniluetteloon. --Hippophaë 18. toukokuuta 2005 kello 00:03:54 (UTC)

Tuo kuulostaa ihan hyvältä idealta. Katso olemassaolevia mallineita, ja yhdistä niistä yhteensopiva malline. En ole ollut vain koskaan innostunut toteuttamaan tuota eläinpuolella, koska siellä on hirveä määrä pääjaksoja pienemmistä ryhmistä puhumattakaan. Mutta kasveilla tuo on selvästi ylläpidettävämpää. -Jean d'Arc 18. toukokuuta 2005 kello 00:42:45 (UTC)

Onko siis kyse siitä, että koska Rhodopsida on polyfyleettinen ryhmä, niin saattavat kladistiseen jakoon siirryttäessä monet luokitukset mennä uusiksi? Ja tällaista tilannetta varten olisi helpointa, että olisi yksi {{Taksonomian_luokka_Rhodopsida}}, jota voisi tarvittaessa päivittää? --Samulili 18. toukokuuta 2005 kello 06:33:19 (UTC)

Rhodopsidalla tarkoitan tietenkin Rosopsidaa (anteeksi sekoiluni). Kyse on siitä että nykyinen Magnoliopsida eli kaksisirkkaisten luokka on polyfyleettinen (parafyleettinen), mikä tarkoittaa sitä, että koko luokka hajoaa, kun saadaan uutta tietoa. Luokasta on erotettu jo Rosopsida (en) ja tulevaisuudessa erotetaan mitä ilmeisemmin vielä 4 - 5 muuta kasviryhmää mm. lumpeet sukulaisineen sekä tähtianis- ja palsamiköynnöskasvien lahko. Tulevaa muutosta odotellessa luokkajaon voisi tehdä mallineilla valmiiksi, jolloin Magnoliopsida-sana on helppo vaihtaa, kun luokka saa uuden nimen. Todennäköisesti näitä uusia luokkia ryhmitellään vielä pitkään eri tavalla ylä- ja alaluokkiin, jolloin muutokset on jälleen helppo päivittää pelkkiin mallineisiin. --Hippophaë 18. toukokuuta 2005 kello 20:27:48 (UTC)

Jos olet sitä mieltä, että se helpottaa päivittämistä, niin varmaankin sitten niin kannattaa tehdä. Itse en ole aivan vakuuttunut, mutta se johtunee ennemminkin siitä, etten tarkalleen tiedä, mitä on tapahtumassa. --Samulili 19. toukokuuta 2005 kello 08:43:24 (UTC)

Eliöprojekti

Kaikki eliöt eivät ole eläimiä tai kasveja, (osa on molempia!) ja osa projektien aiheista on päällekkäisiä. Näille aiheille tarvittaisiin oma eliöprojekti, jossa saisi toki keskustella myös viruksista. Onko kannatusta? -Jean d'Arc 18. toukokuuta 2005 kello 00:42:45 (UTC)

En-wikissä on projekti nimeltään "Tree of Life", josta olen ajatellut, että se pitäisi olla täälläkin. Käsittääkseni ajat takaa vastaavanlaista projektia? --Samulili 18. toukokuuta 2005 kello 06:33:19 (UTC)

Esittelylaatikon värit

Ehdotus	Nykyinen
Kasvit: #CEE6CE	lightgreen
.
Eläimet: #E6CECE	pink
.
Sienet: #CED6E6	lightblue
.
Protistit: #E6E5CE	khaki
.
Bakteerit ja arkit: #E5E5E5	lightgrey
.
Virukset: #DECEE6	violet
.

Olen pohtinut uusia värisävyjä eliöiden esittelylaatikoihin, koska nykyiset ovat mielestäni liian räikeät eivätkä sovi Wikipedian oletusulkoasun muuhun grafiikkaan. Olen tietoinen siitä, etteivät ehdottamani värisävyt kuulu HTML-väreihin eivätkä näy oikein 256 värin resoluutiolla, että useimmissa muissakin Wikipedioissa sävyt ovat nykyisenlaiset ja että värien muutos vaatisi jokaisen esittelylaatikkoa käyttävän artikkelin muokkaamisen erikseen. Oikeastaan ehdotukseni ainoa perustelu onkin esteettisyys. Värisävyt on johdettu vihreästä, jonka otin testikäyttöön Vuokot-artikkelissa. Saako mitään vastakaikua?

Kirjoitin tämän saman tekstin myös Kasviprojektin keskustelusivulle, joten jos asiasta syntyy keskustelua, voisi sitä ehkä keskittää sinne toiston välttämiseksi. – vzb83 22. toukokuuta 2005 kello 12:41:04 (UTC)

Minun silmääni nuo värit ovat liian hailakoita ja nykyiset ovat parempia. Ja vaikka niitä muokattaisiinkin enemmän minun silmiäni miellyttäviksi, niin en silti varmaankaan kannattaisi muutosta muutokseen liittyvän työmäärän vuoksi. Minulle myös eri kielten välinen yhtenäisyys on arvokasta. --Samulili 22. toukokuuta 2005 kello 20:04:38 (UTC)

Kasviartikkelien taksonilaatikot on joka tapauksessa käytävä kaikki läpi, koska niissä on hirveästi virheitä ja puutteita, joten värien vaihtaminen (eli upottaminen kiinteästi mallineeseen) ei aiheuta mainittavasti ylimääräistä työtä. --Hippophaë 25. toukokuuta 2005 kello 21:00:49 (UTC)

Levinneisyyskartat

Tekaisin kartan josta selviää puuleopardin levinneisyys: Kuva:Puuleopardi.png. Onko näitä vielä muille eläimille kukaan tehnyt? Olisi kiva jos voitaisiin sopia jonkinlaisesta standardista. Väreillä voisi esimerkiksi näyttää jos eläin on kuollut sukupuuttoon joltain alueelta. -- Jniemenmaa 16. kesäkuuta 2005 kello 18:22:08 (UTC)

Kuvia on commonsissa. En nyt löytänyt yhtään linkkiä tähän hätään. Vihreätä niissä on käytetty. – linnea 16. kesäkuuta 2005 kello 19:02:03 (UTC)

Levinneisyyskarttoja on tehty aika paljon samoille kartoille, joita käytetään valtioiden artikkeleissa kertomaan niiden sijainnista ([1] [2]). – vzb83 16. kesäkuuta 2005 kello 22:18:39 (UTC)

Kuvateksti ja puuttuva kuva

1. Pitäisikö kuvatekstissä aina mainita lajin nimi ja tieteellinen nimi? Tuntuu hieman turhalta jos kyseessä on lajin tyypillinen edustaja. Toki silloin kuvatekstiä on syytä käyttää, jos kuvassa on jotain selitettävää. Esim. suositellussa sivussa lumileopardi ei ole kuvatekstiä, mutta taksoboksissa sille on varattu tila. Entä kuvan selite joka tulee kuvan koon jälkeen. Tarvitaanko sitä jos on kuvateksti? Tuntuu toistolta.

2. Olisiko puuttuvalle kuvalle hyvä olla oma malline? Mielestäni jokainen laji kaipaisi oman kuvan ja on hieman puuduttavaa kun ei tiedä mistä eläinartikkelista puuttuu kuva. Tämä säästäisi aikaa. Commonsiin tulee koko ajan lisää kuvia joten olisi hyvä aina välillä hakea puuttuvia kuvia. Pitäisikö mallineen olla yleinen (Puuttuva kuva) vai erityinen (Puuttuva luontokuva/Puuttuva eläinkuva) jne. -- Ism 2. syyskuuta 2005 kello 21.16 (UTC)

1. Kuvatekstiä ei tarvita, jos artikkeli kertoo kyseisestä eläimestä. Sen sijaan, jos kuvassa on jotain muuta kuin itse eläin, on asia hyvä selittää. Mutta heimoista yms. muista taksonaalisista ryhmistä kertovien artikkelien kuviin pitäisi laittaa lajin nimi. Se selite kuvan jälkeen taitaa toimia alt-tekstinä, eli jos kuva ei näy niin näkyy tuo selite. – linnea 3. syyskuuta 2005 kello 07.05 (UTC)

Vanhoja uusiin

Jos joku haluaa vaihtaa vanhoja taulukoita mallineisiin, niin näistä puuttuu:

1. Kultarinta
2. Rytikerttunen
3. Ruokokerttunen
4. Pensassirkkalintu
5. Närhi
6. Pähkinähakki
7. Mustavaris
8. Naakka
9. Kuhankeittäjä
10. Tunturikiuru
11. Kangaskiuru
12. Länsimetro
13. Kesykyyhky
14. Sepelkyyhky
15. Uuttukyyhky
16. Tunturikihu
17. Leveäpyrstökihu
18. Merikihu
19. Kehrääjä
20. Kurki
21. Ruskosuohaukka
22. Kanahaukka
23. Niittysuohaukka
24. Haarahaukka
25. Merikotka
26. Kiljukotka
27. Muuttohaukka
28. Nuolihaukka
29. Ampuhaukka
30. Suokukko
31. Rantakurvi
32. Rantasipi
33. Pikkukuovi
34. Taivaanvuohi
35. Viitasammakko –Hartz 16. tammikuuta 2006 kello 17.00 (UTC)

Kesyrotasta

Artikkelissa kesyrotta annetaan ymmärtää, että se olisi oma rottalajinsa, vaikka Suomen Kesyrottayhdistys rynmukaan laji on tavallinen Isorotta. Pitäisiköhän tätä korjata jotenkin?
--Jääpingviini 24. toukokuuta 2006 kello 05.01 (UTC)

Kai se on vaan lemmikiksi jalostettu isorotta. --Hartz 31. toukokuuta 2006 kello 09.04 (UTC)

Lähteiden lisäys

Olisi hyvä, jos joku muukin jaksaisi käydä läpi eläin (ja eliö) artikkeleja läpi ja lisätä lähteitä ihan niinkin perusjuttuihin kuin suomenkieliseen nimeen. Tai lähinnä nyt haen tässä sitä, että jokaiselle suomenkielinen nimi + tieteellinen nimi yhdistelmälle olisi jokin lähde. Liian monta kertaa tullut vastaan jo virheellistä tietoa vastaan. Ihan nuo lasten eläinkirjatkin kelpaavat lähteeksi tässä asiassa... – linnea 11. elokuuta 2006 kello 21.01 (UTC)

Nisäkkäiden suomenkielisissä nimissä muutoksia

Suomen Luonto -lehdessä helmikuu 2007 oli muutamia muutoksia nisäkkäiden nimissä. Muun muassa valkohäntäpeura → valkohäntäkauris ja suippohuulisarvikuono → pensassarvikuono. Oli niitä muitakin, mutta en nyt muista niitä, koska luin lehden kirjastosssa. Jos jollakulla sattuisi olemaan tuo lehti voisi katsoa. Mutta mitenkäs näiden esimerkkitapausten ja muiden vastaavien kanssa menetellään? Muutetaanko nimet vai annetaanko olla? --MiPe ^(wikinät) 7. maaliskuuta 2007 kello 07.48 (UTC)

Kyllä ne nähdäkseni pitää muuttaa, kun kerran virallinen nimi on vahvistettu uudeksi. Uudelleenohjaus tietysti vanhasta. Näinhän on kai lintujen nimetkin muutettu. --Ulrika 7. maaliskuuta 2007 kello 07.52 (UTC)

Sanoisin, että pitäisi kaivaa se kirja, mihin ne on koottu. Lehden perusteella on hieman huono. Mielestäni nuo parit kauriit voisi muuttaa, mutta siellä mukana on sellaisia idioottimaisuuksia... – linnea 13. huhtikuuta 2007 kello 06.24 (UTC)

Silli

Hei, En ole tähän projektiin mitenkään lupautunut koska en jaksa ottaa enää ussia velvoitteita, mutta ihan tiedoksi: Sellaisen taksonomiavyyhdin kuin silli tulin tässä selvittäneeksi läpi koko wikipedian. Kalaprojektia kun ei taida ollakaan. Kielilinkit olivat todella päin mitä sattuu. Nyt pitäisi olla seuraavat aiheeseen liittyvät sotkut kunnossa :

Silli ja sen linkit viittaavat lajiin Clupea harengus eli atlantilla esiintyvä silli, en tiedä edes varmuudella sen suomenkielistä nimeä!

Silakka on linkitetty alalajiin Clupea harengus membras, ja tätä oli suomen lisäksi vain puolassa ja liettuassa. Eräissä muissa siitä puhutaan silli-artikkelin alalajina (mikä on sinänsä oikein mutta sekoittaa botit). Liettualaiset vaikuttaa olevan muuten kaikkein esimerkillisimpiä sillin taksonomiassa.

Tyynenmerensilli Clupea pallasii ei ole sentään ihan oma keksimäni nimi artikkelille, mutta kun siitä oli englannin ja japanin artikkelit, niin juuri siitä (japanin kohdalla panen pienen kysymysmerkin mutta eikähän se siitä ole) tein meillekin oman.

Sillit -nimistä artikkelia ei meillä ole, joka kertoisi Clupea-suvusta, mutta siitä on paljon ulkomaisia linkkejä, jotka nyt yhdistin toisiinsa eli erotin lajiartikkeleista. Jopa arabiankielinen artikkeli on juuri suvusta vaikkei siinä ole sanan sanaa kyrillisillä eikä latinalaisilla aakkosilla. Mutta vastasivat kohteliaasti asiaan englanninkielisellä kysymykselläni, etunenässä nimimerkki OSAMA. Että nyt tämän taksonomian pitäisi olla kunnossa. Saa nähdä kauanko se pitää. Jossain voidaan muuttaa atlantinsilli käsittelemään koko sukua ja päinvastoin. No se sillistä, tulee nälkä t. --Höyhens 27. maaliskuuta 2007 kello 23.40 (UTC)

Wikiprojekti Taksonomia

Olen tänään selaillut hieman eri artikkeleita ja erityisesti niiden taksonomiaa. Olen tullut siihen lopputulokseen, että olisi ehkä hyvä perustaa yllä esittämä projekti korjaamaan luokitukset. Virheitä sattuu aina, mutta mielestäni olisi hyvä tehdä luokitukset yhtenäisesti eli minkä tason alakommenttina esitetään seuraavat alemmat tasot. Projektin tehtävänä olisi saada kasaan myös luotettavat ja ajantasalla oleva lista tasoista ja niiden suhteista. Suomen kieliset nimitykset olisi myös saatava mahdollisimman monelle. qWerk 5. kesäkuuta 2007 kello 16.16 (UTC)

Samaa päämäärää varten on jo Wikiprojekti eliöt... Jos viitsisit käyttää sitä hyväksi. Sillä on/oli muitakin tavoitteita, muttä tämä oli yksi. – linnea 5. kesäkuuta 2007 kello 17.18 (UTC)

Jeps turhan hätiköidysti aloin ehdottelemaan. Huomasin itsekkin tuon eliö-projektin. qWerk 6. kesäkuuta 2007 kello 07.03 (UTC)

Nisäkkäiden uudet nimet

[3] Tuossa on varmaan hieman pohtimista tännekin. --88.113.12.154 25. elokuuta 2008 kello 10.40 (EEST)

Kyseessä on siis vain ehdotukset. ehdotuksista Mutta toisaalta niille lajeille, jotka esiintyvät tällä hetkellä vain tieteellisellä nimellä, olisi varmaan parempi ottaa nuo ehdotukset käyttöön kuin ei ollenkaan. En tiedä kuinka pahasti tämä sotii Wikipedian sääntöjä vastaan. Olisi kiva nähdä aiheesta kommentteja muilta. – linnea 25. elokuuta 2008 kello 12.54 (EEST)

Olen samaa mieltä: Niille eliöille, joilla on vain tiet. nimi, voidaan ottaa suominimet tuosta listasta, joka kuitenkin on ns. luotettava lähde. Jos elukalla sen sijaan on jo vakiintunut suominimi, pitänee odottaa että tämä ehdotus virallistuu ja/tai että uusi nimi vakiintuu käyttöön. --albval (keskustelu) 25. elokuuta 2008 kello 13.00 (EEST)

Nimistötoimikunnan sanoin: Tottumus entiseen ei perusteluksi riitä. [4]. Kas, kun ei wikipediassa puhuta jalopeuroista ja valaskaloista. Uusi on parempi kuin harhaanjohtava vanha. --Duke 25. elokuuta 2008 kello 13.07 (EEST)

Lainaus kokonaan: "Nisäkäsnimistötoimikunta julkistaa nyt ehdotuksensa maailman nisäkkäiden nimiksi ja ottaa vastaan korjausehdotuksia. Haluamme kuitenkin korostaa, että jokainen korjausehdotus on syytä perustella. Tottumus entiseen ei perusteluksi riitä." Kysymys on siitä, että tämä on nyt ehdotuksen asteella ja korjausehdotuksen perusteluksi ei riitä että on totuttu entiseen. Wikipedian ei ole tarkoitus olla ensisijainen lähde eli täällä ei voi suoraan hypätä käyttämään ehdotusnimiä vanhojen tilalla. – linnea 25. elokuuta 2008 kello 13.34 (EEST)

Niinpä, nimistökäytäntömme on melko vahva ja nimeltään vakiintuneiden artikkelien muuttaminen noille ehdotetuille nimille rikkoisi kyllä sitä vastaan. Ohjaussivuilla ja johdantolauseiden muokkauksilla saadaan nuo uudetkin nimet näkyville ja se riittäköön toistaiseksi. Wikipedia ei voi olla ensimmäinen joka ottaa nuo käyttöön, ja miksi pitäisikään: ei tämä tietosanakirja huomenna valmistu. --albval (keskustelu) 25. elokuuta 2008 kello 14.05 (EEST)

Sellaiset lajit, joiden "uusi" nimi on itse asiassa vanha, mutta vähemmän käytetty (kontiainen, supi), lienevät turvallista muuttaa. Kirjallisista lähteistä todettakoon, että uusia nimiä käyttäviä kirjoja on jo julkaistu – ehkä jo viime tai toissa vuonna. Aikanaan lintujenkin uusia nimiä alkoi näkyä kirjoissa jo ainakin 1988, vaikka ensimmäinen kattava nimistö julkaistiin 1992. Nimiehdotusten mainitseminen lajikohtaisissa artikkeleissa olisi varmasti toivottavaa. --Anshelm 26. elokuuta 2008 kello 02.53 (EEST)

Ehdotus voisi olla hyvä mainita, mutta ei siis muuttaa uudelle nimelle artikkelia. Vanhat uudet nimet voisi laittaa ainakin vaihtoehtoisiksi nimiksi vähintään. Ja aina olisi hyvä mainita lähde suomenkieliselle nimelle, vaikka tuntuisi että se on ihan itsestään selvä asia. Jos listäään siis vaihtoehtoisia nimiä tai nimiä nimettömille lajeille, niin pitäisi viitata tuohon nettisivuun. – linnea 26. elokuuta 2008 kello 16.13 (EEST)

Tämä ratkaisu kelpaa ainakin minulle. Sitten jos ja kun noita nisäkäsartikkeleita aletaan siirrellä joskus tulevaisuudessa näille uusille nimille, olisi kiva että keskustelu avattaisiin uudelleen täällä eikä lähdettäisi suin päin yksittäisiä elukoita siirtelemään --albval (keskustelu) 26. elokuuta 2008 kello 21.59 (EEST)

Eli kootusti, 1. ja 2. taitavat olla selviä, mutta tuosta kolmannesta kohdasta en ole ihan varma, onko se hyvä käytäntö Wikipediaan.

1. ehdotuksena lajin vanha jo jossain päin Suomea käytössä ollut nimi -> vaihtoehtoiseksi nimeksi
2. ehdotuksena aivan uusi nimi -> ehdotus artikkeliin näkymään ehdotuksena vaikka esimmäisen kappaleen loppuun.
3. jos lajilla ei ole muuta nimeä kuin tieteellinen nimi -> ehdotus lajin nimeksi käyttöön (kaikkialla vai vaan artikkelissa?)

– linnea 27. elokuuta 2008 kello 10.40 (EEST)

En tiedä kannattaako noissa millä ei ole suomenkielistä nimeä sittenkään joka lajin kohdalla kiirehtiä. Esimerkiksi maaoravat suvun kohdalla tuli tällä systeemillä nimiltään olemaan maaoravalajeja ja tikutakulajeja. Sekamelska ei vaikuttaisi hyvältä ja nuo nimet voivat vielä muuttua. --Ekeb 27. elokuuta 2008 kello 15.29 (EEST)

Jep, mietin itsekin samaa. Ja muutenkin ei niitä ehkä pitäisi ottaa käyttöön, kun ovat vasta ehdotuksia. Ehdotuksina ne olisi hyvä ehkä mainita. – linnea 27. elokuuta 2008 kello 16.07 (EEST)

Kannatan tätä lähestymistapaa. Varovaisuus on suotavaa, kun kyse on ehdotuksista. Samulili 27. elokuuta 2008 kello 16.11 (EEST)

Liitän pyynnöstä kahvihuoneen kommenttini tännekin: Kun ehdotus on vasta ehdotus, se pitää ymmärtää ihan niin kuin lakiesitys, joka lähtee lausunnolle ja muuttuu matkan varrella, ja on voimassa sitten kun se on julkaistu asetuskokoelmassa. --Ulrika 27. elokuuta 2008 kello 16.57 (EEST)

Samaa mieltä. Ehdotukset on syytä mainita artikkeleissa. Niiden käyttö artikkeleiden nimissä myöhemmässä vaiheessa tulee sitten käsitellä tapauskohtaisesti – myös tapauksissa joissa lajilla ei vielä ole suomenkielistä nimeä. --SM 27. elokuuta 2008 kello 18.58 (EEST)

En näkisi asiaa ihan noin epävarmana kuin Ulrika. Ehdotus lienee aika vahvoilla. Ainakin minulle vastattiin: ensin otetaan vastaan kommentteja ja lausunto nisäkästieteelliseltä yhdistykseltä, sitten päätetään virallistamisesta. Aikataulusta en osaa sanoa. Käytännössä ehdotettuja nimiä voi kuitenkin ryhtyä ottamaan käyttöön jo nyt. --Duke 27. elokuuta 2008 kello 19.19 (EEST)

Sanoisin kuitenkin kokemuksen syvällä rintaäänellä: Kun lintunimistöä uusittiin, yksi toimikunnan jäsen sanoi, ettei ehdotuksia pidä missään tapauksessa ottaa käyttöön ennen kuin käsittelyprosessi on käyty läpi ja lopulliset päätökset tehty. Muutoksia tulikin sitten jonkinlainen läjä. Mutta ihan miten vaan mieluummin halutaan. --Ulrika 27. elokuuta 2008 kello 19.26 (EEST)

"jos lajilla ei ole muuta nimeä kuin tieteellinen nimi -> ehdotus lajin nimeksi käyttöön", kannatan tämän käyttöönottoa. Jos ehdotus muuttuu niin artikkelin nimeä on hyvin helppo muovata. Tapaukset joissa olemassaolevaa (usein "vakiintunutta") nimeä ollaan muuttamassa olisin varovaisempi. --TBone 28. elokuuta 2008 kello 08.19 (EEST)

Samaa mieltä. Täysin uusista nimistä vakiintuneillekin eläimille voinee tehdä uo:t, sillä uusia nimiä saatetaan jossakin jo käyttää, jolloin joku saattaa etsiä tietoa uudella hakusanalla. Lisäys: Nähdäkseni kaikki asiakirjallisuudessa käytetyt nimet voidaan esittää korostettuna määritelmässä. Pelkän ehdotuksen asteella voinee mainita ehdotuksina vaikkapa määritelmäkappaleen lopussa, tällöinkään korostuksesta ei liene haittaa. -- Piisamson 1. syyskuuta 2008 kello 16.27 (EEST)

Toivon henkilökohtaisesti ainoastaan sitä, että kaikki nämä uusionimet merkitään selkästi. Tämä helpottaa ja selkiyttää lähdemateriaalin hakua toisista lähteistä -- suomenkielinen kirjallisuus kun luonnollisesti käyttää yhä vanhoja nimiä. Tämä on tärkeää jo sen vuoksi, koska opiskelijat ja koululaiset katsovat usein Wikipediaa ensimmäisenä, kun he ryhtyvät tekemään omia esitelmiään ja esseitään. -- 93.106.53.93 2. syyskuuta 2008 kello 18.25 (EEST)

Joissakin lajia ylemmissä ryhmissä voisi ottaa käyttöön nimistötoimikunnan ehdotukset varsinkin tapauksissa, jossa on ennen käytetty kaksiosaista nimeä tyyliin varsinaiset (siilit, päästäiset, delfiinit, pyöriäiset, oravat) eli sanasta varsinainen luovuttaisiin ja tilalle tulisi täsmennys perään, jos tarvetta (esim. oravat ja oravat (alaheimo)). --IA 7. lokakuuta 2008 kello 15.31 (EEST)

Ai että tuollaisenkin systeemin ovat laatineet. Mielestäni huono muutos ja sekoittaa asioita entisestään. Myöskään Wikipedian ei ole syytä tuohonkaan kelkkaan saman tien hypätä.--SM 7. lokakuuta 2008 kello 15.43 (EEST)

Luulisin, että tämä liittyy pyrkimykseen kirjoittaa nykyisin useammasta sanasta muodostetut eläinten tai kasvien nimet yhteen. "Varsinaisoravat" olisi kyllä aivan hyvä nimi.--IA 7. lokakuuta 2008 kello 15.59 (EEST)

Suomen kielen lautakunta käsitteli nisäkkäiden nimiä kokouksessaan 27.10.2008 ja loihe lausumaan: ”Suomen kielen lautakunta suosittaa, että nisäkäsnimistötoimikunta tarkastelee aineistoa uudestaan ottaen huomioon mm. vakiintuneisuuden merkityksen sekä ehdotettujen muutosten vaikutuksen suomen kielen puhujien kokemuspiiriin ja yhteiskuntaan (mm. kirjallisuuteen ja lainsäädäntöön). Termien kieliasu on myös syytä tarkistaa yhteistyössä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielen- ja nimistönhuollon asiantuntijoiden kanssa.” Fiksu suositus mielestäni. --Silvonen 19. marraskuuta 2008 kello 21.05 (EET)

Enkös minä sitä jo sanonut... Eli jos niitä ehdotettuja nimiä on joku jo alkanut lisäillä artikkeleihin, kannattaisi viimeistään nyt lopettaa. --Ulrika 19. marraskuuta 2008 kello 21.15 (EET)

Onko nämä hemulit ynnä muut hiirusrattukset nyt jossain vaiheessa kumminkin päätetty ottaa käyttöön? --Jmk 26. syyskuuta 2009 kello 11.44 (EEST)

Ei. Käytäntö on, että pidättäydytään vielä vanhoissa nimissä, mutta valitettavasti ihmiset eivät aina noudata käytäntöjä... Ehkä tämäkin aihe pitäisi tuoda taas kahvihuoneeseen saamaan laajempaa näkyvyyttä. --albval (keskustelu) 26. syyskuuta 2009 kello 12.42 (EEST)

No, tuleeko kova älämölöö jos siirrän "perunhemulin" perinteiseksi andienhirveksi ja "chilenhemulin" chilenhirveksi? Onko suvulle Hippocamelus ennestään suomenkielistä nimeä vai pannaanko sukuartikkeli Hippocamelus-nimelle? --Jmk 26. syyskuuta 2009 kello 22.07 (EEST)

Minä en ainakaan älämölise jos siirrät. Suvun nimestä en tiedä. --albval (keskustelu) 27. syyskuuta 2009 kello 19.48 (EEST)

Siis noudatetaanko täällä Suomen kielen lautakunnan päätöksiä vai ei? Eli käytetäänkö Suomen kielen lautakunnan ohjeistuksen mukaan maamyyrästä nimeä kontiainen vai vetääkö Wikipedia ihan omaa jääräpäistä linjaansa muista sanakirjoista poiketen?

Täällä olleeseen keskusteluun viitaten sain kieltävän vastauksen Albalta, mutta en kylläkään ole löytänyt täältä mitään kestävää perustetta moiselle, ainoastaan mielipiteitä, jotka näyttävät perustuvan siihen, että kaikki muutokset aiheuttavat vain ylimääräistä vaivaa.

Jos Suomen kielen lautakunnan päätöksillä eikä Helsingin yliopistonkaan käyttöönottamilla nimistöillä ole mitään virkaa, niin mikä on se vielä korkeampi taho jota odotellaan? En löytänyt sellaista tuolta nimistölähteistä. Siellä mainittusta Biologian sanakirjastakin (2001) on ilmestynyt uudempi versio, jo 3 vuotta sitten. ;-) Ehkä kannattaisi päivittää noita lähteitä ja vilkaista mitä niissä mistäkin asiasta sanotaan, ennenkuin niputtaa kaikki toisistaan riippumattomat asiat yhteen.

Ei pidä myöskään unohtaa, että Wikipediaa pidetään ajantasaisena sanakirjana siinä kuin muitakin sanakirjoja, eikä minään historiallisena sanastona, kuten sen tehtävän useimmat tähän keskusteluun osallistuneet ovat ymmärtäneet.

Kostiki 18. helmikuuta 2010 kello 04.49 (EET)

Kontiainen on selvä tapaus, koska Kielitoimisto on sen hyväksynyt ensisijaiseksi nimeksi, mutta tuo vuoden 2008 nimistöehdotus on käsittääkseni edelleen kiistanalainen. --Silvonen 18. helmikuuta 2010 kello 07.28 (EET)

Tarkennetaan nyt sen verran, että kieltävä vastaukseni koski sitä, tuleeko Wikipedian käyttää HY:n nimistöehdotusta nimistönsä perusteena. Tuossa vaiheessa en vielä tiennyt sitä, että kielitoimisto jo suosittaa kontiaista. Tämä tapaus on siis selvä kuten Silvonen sanoo. Vastauksena Kostikin kysymykseen: odottelemme kunnes HY:n ehdotus ei ole enää ehdotus ja/tai kielitoimisto ottaa nuo nimet käyttöön. Biologian sanakirjan 2001 painos on ainakin linnean mukaan uusin saatavilla oleva. --albval (keskustelu) 18. helmikuuta 2010 kello 10.38 (EET)

Nämä uudet nimethän ei mielestäni vieläkään ole yleiskielessä käytössä. Vaikkakin jo kirjassa "Suomen nisäkkäät" (2010) ne ovat käytössä, ei se tarkoita, että ne olisivat yleisempiä kuin nuo vanhat. Eikös jokin käytäntö kehoita käyttämään yleisimpiä nimiä? Engl. wikipediassa sellainen ainakin on. 91.154.188.185 6. kesäkuuta 2018 kello 18.42 (EEST)

Apua

Ajattelin että tämän projektin osallistujista löytyisi apua artikkelin Kärppä laajentamiseen Hyväksi artikkeliksi, sillä lähdeaineistoa varmaan kyseisestä pedosta löytyy. Itsekkin alan muokkaamaan sitä HA-statuksen toivossa. FAST 7. marraskuuta 2008 kello 21.00 (EET)

Pitäisi löytyä ainakin lähde materiaalia, mutta tämä projekti vaikuttaa jotenkin "nukkuvalta". Toivottavasti apua tulee! EtäKärppä 11. marraskuuta 2008 kello 22.42 (EET)

Jyrsijöiden taksonomia sekä suomenkieliset nimet

Huomasin tänään sattumalta, että fi-wikin jyrsijöiden taksonomia oli vahvasti ristiriidassa muiden lähteiden kanssa. Aloitin korjaamaan taksonomiaa ITIS:n mukaiseksi, mutta työtä on vielä reilusti jäljellä. Jatkan tätä pikku hiljaa eteenpäin. Suurempi ongelma liittyy sitten suomenkielisiin nimiin. Onko jollain tähän sopivaa lähdeaineistoa? Luulin aluksi löytäneeni täydellisen lähteen (http://www.luomus.fi/nisakkaat/), mutta vasta jonkin aikaa muokkailtuani selvisi, että kyseessä on vasta ehdotus. Ehdin muuttaa jo muutaman artikkelin nimeä, nämä voisi ehkä siirtää takaisin, jos joku toinen lähde löytyy. Voin myös yrittää hakea kirjallisuutta kirjastosta, jos joku tietää hyvän lähdekirjan. Ideoita? --Jannex 25. tammikuuta 2009 kello 21.20 (EET)

Otin nimistöasian esiin kielenhuoltokahvihuoneessa, joka vaikuttaa olevan aktiivisempi. --Jannex 26. tammikuuta 2009 kello 00.07 (EET)

Lintutaksonien suomenkieliset nimet

BirdLife on kerännyt sivuilleen virallisia nimiä erilaisista lintuheimoista ja -suvuista. Olen huomannut Wikipedian artikkeleja selatessani, että Wikipediassa on käytössä suomenkielinen nimi monilla muillakin taksoneilla kuin mitä sivuilla on listattu. Kyseessä on siis joko "vakiintuneita" tai keksittyjä suomennoksia. Koska suomenkielinen nimi on käytännössä poikkeuksetta lähteetön, ei lukija pysty arvioimaan suomennoksen luotettavuutta. Mitä näiden kanssa pitäisi tehdä? Yksi vaihtoehto olisi merkitä suomennos lähdepyynnöllä tai epäviralliseksi. Mitä mieltä olette? --Jannex 3. helmikuuta 2009 kello 20.10 (EET)

Onko heittää esimerkkiä? Lähdepyyntöihin valitettavan harvoin vastataan, parasta lienisi kysyä artikkelin tekijältä nimen lähteestä sillä suurin osa lintuartikkelien tekijöistä (IP-osoitteistakin) on aika vakioporukkaa. --albval (keskustelu) 3. helmikuuta 2009 kello 20.48 (EET)

Esimerkiksi tinamit-artikkelissa yhden lajin suvuille on annettu suomenkielinen nimi laittamalla lajin nimi monikkoon. Tietysti jos on olemassa sääntö, jonka mukaan yhden lajin suvut ovat aina lajin nimi monikossa, niin tämä on OK. Vastaavasti jos suvut löytyvät jostain lähteestä. Toinen esimerkki, jonka nopeasti löysin, oli sorsat-artikkeleissa oleva alaheimojen nimeäminen. Näihin varmasti on lähde olemassa, sillä alaheimot ovat niin suuria, mutta lähde olisi hyvä ilmoittaa. --Jannex 3. helmikuuta 2009 kello 21.20 (EET)

Jos BirdLifea pidetään auktoriteettina lintujen suomenkielisissä nimissä, silloin yhden lajin suvuilla ei ole erikseen suomenkielistä nimeä. Kuten BirdLifen sivulla lintujen nimeämisestä todetaan: "Huomaa, että mikäli sukuun kuuluu vain yksi laji, suvulla ei ole erillistä nimeä." --MiPe ^(wikinät) 3. helmikuuta 2009 kello 21.30 (EET)

Ilmeisesti pitäisi siis määrittää, mitkä lähteet ovat ensisijaisia. Ehdotan siis, että taksonomiatiedoissa käytetään ITISin luokittelua, ja lintujen heimojen, sukujen ja lajien nimissä BirdLifeä. --Jannex 5. helmikuuta 2009 kello 20.44 (EET)

Itse asiassa nuo ovat jo nykyäänkin suosituksena. Katso Wikipedia:Wikiprojekti_Eliöt#Tieteellinen_luokitus ja Wikipedia:Nimistölähteet#Linnut --albval (keskustelu) 5. helmikuuta 2009 kello 21.12 (EET)

Saiga

Saiga-artikkeli kertoo tämän kirjoitushetkellä asemallistosta ja tarjoaa linkkiä saiga-antilooppi-artikkeliin, jossa lajista puhutaan artikkelin otsikon mukaisella nimellä. [5]:n mukaan siinä kuvattu Saiga tatarica on kuitenkin suomeksi saiga (ei saiga-antilooppi), ja veikkaan, että asemallisto on nimetty eläimen mukaan eikä toisin päin. Minun mielestäni siis saiga-artikkelin tulisi kertoa Saiga tataricasta ja asemallistosta kertova artikkeli tulisi siirtää toiselle nimelle, mutta ajattelin nostaa asian esille täällä, missä näistä tunnutaan olevan perillä. Mitä mieltä olette? -Uusijani 6. helmikuuta 2009 kello 20.06 (EET)

Minä en arvaile, että onko eläin nimetty aseen mukaan, vaiko toisinpäin. Mahdollista on toki myös se, että nimityksillä ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Ellei asialle löydy pätevää lähdettä, ainut Wikipedian kannalta korrekti ratkaisu on tehdä täsmennyssivu ja nimetä artikkelit uudelleen tyyliin Saiga (eläin) ja Saiga (ase). --Krgeqewrjsif 22. helmikuuta 2009 kello 18.51 (EET)

Nisäkkäiden taksonominen luokittelu - ottakaa kantaa!

Muun muassa Wikiprojekti Eliöissä ja eräissä muissakin yhteyksissä on todettu, että fi-wikissä käytetään ensisijaisena taksonomisena lähteenä ITIS-järjestelmää. ITIStä on tosin eliöprojektinkin keskustelusivulla arvosteltu.

Jyrsijä-artikkelin keskustelusivulla käyttäjä qWerk on esittänyt argumentteja sen puolesta, että nisäkkäiden osalta siirryttäisiin käyttämään Wilsonin ja Reederin luokittelua vuodelta 2005, koska se on tuorein ja kuulemma käytetyin. Myös tämä luokittelu löytyy verkosta ilmaiseksi.

ITIS-luokituksen puolesta puhuu se, että ITIS kattaa muutkin eliöt kuin nisäkkäät - tosin osan varsin puutteellisesti ainakin toistaiseksi.

Minulla ei sinänsä ole preferenssiä kumpaa käytetään, mutta nähdäkseni tämä asia on syytä keskustella ja sikäli kun konsensus Wilson & Reederin hyväksi löytyy, muuttaa ohjeistusta ja vasta sitten käydä artikkeleiden kimppuun. Muuten voi käydä niin, että toisistaan tietämättömät käyttäjät tekevät suuren työn muuttaessan taksonomiaa eri suuntiin. -- Piisamson 17. helmikuuta 2009 kello 20.35 (EET)

Onko mahdollista ja järkevää käyttää rinnakkaisia luokitteluja? --Harriv 17. helmikuuta 2009 kello 21.06 (EET)

Jos tarkoitat rinnakkaisilla sitä, että nisäkäsartikkeleissa käytetään Wilsonia ja muissa eliölajeissa ITIStä, niin nähdäkseni tälle ei ole estettä - jossain määrin se voi olla epäyhteneväistä, mutta tuskinpa lukija kovasti solmuun menee vaikka sienieläin- ja jyrsijä-artikkelit käyttäisivätkin eripohjaista luokittelua. Nisäkäsartikkeleiden (ja muiden kokonaisuuksien) osalta ohjeiden ja artikkeleiden on syytä olla yhdenmukaisia, sillä muuten artikkeleista voi saada väärän kuvan eläinten taksonomiasta. Esimerkiksi Hystricomorpha ja Hystricognatha -alalahkot ovat näissä luokitteluissa lähes, mutta ei aivan samansisältöiset alalahkot. Tätä satunnainen lukija ei todennäköisesti tiedä, varsinkaan kun kummastakaan ei ole artikkelia.

Artikkeleissa voi toki kertoa myös vaihtoehtoisista luokittelutavoista, mutta jonkin luokittelutavan on syytä olla ensisijainen ennen kaikkea taksobokseissa ja myös varsinaisissa luokissa. -- Piisamson 17. helmikuuta 2009 kello 21.24 (EET)

Opera meni ja jäätyi, joten sanon nyt tiivistetysti alkuperäisen viestin sisällön. ITIS tuntuu päivittyvän sangen hitaasti, Wikispecies-projektissa tuo on jo huomattu sammakkoeläinten kohdalla. Kannattaa siis vielä erikseen tarkistaa ITIS:n ilmoittamat lähteet ennen kuin niiden pohjalta alkaa kokoamaan luokitusta. Jos ne ovat tuoreempia kuin vuodelta 2005, niin silloin käyttäisin ITIS:tä, muussa tapauksessa menisin sivulle: [6]. IUCN 2008:n luokitukset perustuvat tuoreimpaan Wilson & Reederiin, jota on tarpeen vaatiessa päivitetty: [7]. En näe siis syytä, miksemme mekään voisi käyttää tätä luokitusta. Säästää (ainakin minun kohdalla) aikaa ja runsaasti hermoja, jos ottaisimme yhtenäisen linjan, emmekä käyttäisi "sokeasti" ITIS:tä. --qWerk 17. helmikuuta 2009 kello 21.46 (EET)

Minusta yhtenäinen linja tarkoittaa sitä, että noudatetaan yhden lähteen ilmoittamia tietoja kaikissa ryhmän artikkeleissa, eikä aleta tapauskohtaisesti tutkimaan, onko ITIS-järjestelmässä (tai jossakin muualla) jonkin lajin, suvun tai heimon kohdalla tuoreempi lähde. Jos jostakin yksittäistapauksesta löytyykin tuoretta tutkimustietoa, se kannattaa minusta kertoa artikkelin leipätekstissä ja liittää osaksi luokitusjärjestelmää vasta, kun se on julkaistu osana jotakin suurempaa kokonaisuutta, tyyliin Mammal Species of the Worldin seuraava painos.

Oma ehdotukseni on, että sikäli kun kukaan ei vastusta Wilson & Reederin käyttöönottoa, tehdään siitä nisäkkäitä koskeva poikkeus ITIS-pääsääntöön. ITIS olisi siis edelleen ensisijainen kaikissa muissa eliöluokissa. Jatkossa pääsääntöön voidaan toki tehdä lisää vastaavia poikkeuksia, jos vastaavia kattavia, yleisesti käytössä ja helposti saatavilla olevia opuksia löytyy. Näistä on kuitenkin syytä käydä omat keskustelunsa. -- Piisamson 17. helmikuuta 2009 kello 22.13 (EET)

Sopii vallan mainiosti minulle. --qWerk 17. helmikuuta 2009 kello 22.17 (EET)

Ditto. Tulille vaan --albval (keskustelu) 18. helmikuuta 2009 kello 18.42 (EET)

Ditto. Koetan muistaa, vaikka harvemmin nisäkäsaiheisiin kosken. Perässäni kulkee IP-kirjoittaja Pohjanmaalta, joka usein lisää ITIS-linkkejä aloittamiini aiheisiin, yritetäänpä kertoa hänellekin. --Tappinen 21. helmikuuta 2009 kello 19.16 (EET)

Ilmeisesti konsensus on siis saavutettu, päivitän ohjeita. -- Piisamson 9. maaliskuuta 2009 kello 22.12 (EET)

Hevosprojekti

Heippa, olen potkaisemassa vauhtiin "tytärprojekti" hevosprojektia. Pitke 18. marraskuuta 2009 kello 12.22 (EET)

Kun taksonomia kehittyy nopeammin kuin suomenkielinen nimistö

Muutokset taksonomian ylemmissä osissa, kuten lahkoissa, voivat johtaa hassuihin lopputuloksiin, kuten siihen, että pikkumuurahaiskarhu ei ilmeisesti olekaan enää muurahaiskarhu. Aloitin keskustelun aiheesta, mutta ilmeisesti kyseinen keskustelusivu ei ole kenenkään tarkkailulistalla. Saa mielellään kommentoida.

Miten suomenkielinen nimistö yleensä kehittyy tällaisissa tilanteissa? Muuttuuko taksonin suomenkielinen nimi, jos sen sisältö muuttuu? -- Piisamson 28. helmikuuta 2010 kello 12.11 (EET)

Erikoismerkit lintujen suomenkielisissä nimissä

Wikipediassa lintujen nimien lähteenä käytettävän BirdLife Suomen sivuilta huomasin tällaisen maininnan nimien eksoottisista tarkkeista. Tulisiko Wikipediassa noudattaa Kielitoimiston suositusta ja merkitä tarkkeelliset nimet niiden oikeassa kirjoitusasussa? Tällöin esimerkiksi artikkeli reunioninviistäjä jouduttaisiin siirtämään nimelle réunioninviistäjä, ja mantsuriankurki nimelle mantšuriankurki. --Compance 2. joulukuuta 2010 kello 20.50 (EET)

edit: näköjään erikoismerkkejä käytetäänkin jo muutamissa Wikipedian artikkeleissa, esim. fidžinviistäjä on erikseen siirretty tarkenteettomalta nimeltä nykyiselleen. --Compance 13. joulukuuta 2010 kello 23.07 (EET)

Kielitoimiston suosituksiahan me pyrimme noudattamaan, ks. Wikipedia:Nimeämiskäytäntö. --Silvonen 14. joulukuuta 2010 kello 07.24 (EET)

Mjoo, eli kyllä tuon viistäjänkin saisi siirtää. --albval(keskustelu) 14. joulukuuta 2010 kello 10.13 (EET)

Kävin läpi tuon birdlifen korjauslistan kohdat 1-5. Lopuissa on sitten muillekin vielä askaretta:-) --albval(keskustelu) 14. joulukuuta 2010 kello 10.31 (EET)

6-14 tehty. Kannattaa vielä muiden katsoa onko lajilistoihin tai leipätekstiin jäänyt tarkkeettomia muotoja. --MiPe ^(wikinät) 14. joulukuuta 2010 kello 13.04 (EET)

Samoin 20, se kun oli niin helppo:-) Yksi laji. --albval(keskustelu) 14. joulukuuta 2010 kello 13.12 (EET)

Ja loputkin. --MiPe ^(wikinät) 14. joulukuuta 2010 kello 14.42 (EET)

Kaskaiden taksonomia

Huomasin yrittäessäni selkiyttää asioita luokituksella, että ainakin kaskaiden kohdalla saattaa olla paljon ongelmia. En jaksa väsyksissä asiaa tsekata tarkemmin ja muulloin ei tahdo olla aikaa. terv. --Höyhens 7. toukokuuta 2011 kello 02.54 (EEST)

Mitenkäs ICZN?

[8]

Tuosta ei ollut fi-wikissä artikkelia. Ihmetyttää myös onko se ITIS:n kanssa jotenkin päällekkäinen/rinnakkainen. Asiastahan en mitään oikeastaan tiedä, mutta huomasin vain, että punaista linkkiä puski kun tyrannosaurus rex -artikkelissa siihen viittasin. Olisikohan täällä asiantuntemusta? --Nelisormimangusti (keskustelu) 16. maaliskuuta 2014 kello 13.24 (EET)

Taka-Intia vai Indokiina?

Näistä kahdesta käydään keskustelua täällä: Keskustelu:Taka-Intia ja Keskustelu:Indokiina. Koska kumpaakin käytetään muussa kuin historiallisessa merkityksessä vain eläinlajien yhteydessä, ajattelin kysyä, onko teillä jotain hyvää lähdettä näiden nimien käytöstä eläinmaantieteessä? Indokiinaa käytetään huomattavasti enemmän kuin Taka-Intiaa, mutta olisi kiva saada tietää, mikä käytäntö eläinartikkeleissa on.--Nedergard (keskustelu) 12. huhtikuuta 2014 kello 14.56 (EEST)

Fi-wikistä puuttuvat eläinartikkelit

Tällä työkalulla pystyy hakemaan artikkelit, jotka löytyy monesta muusta wikistä mutta puuttuu fi-wikistä. Tässä esimerkkinä parikymmentä ensimmäistä eliöartikkelia:

• 115 en:Elephant
• 91 en:Rabbit
• 88 en:Duck
• 81 en:Butterfly
• 75 en:Hare
• 72 en:Cannabis
• 72 en:Dolphin
• 71 en:Wasp
• 71 en:Whale
• 68 en:Earthworm
• 68 en:Goose
• 67 en:Amoeba
• 67 en:Fox
• 67 en:Jellyfish
• 65 en:Jackal
• 64 en:Honey_bee
• 64 en:Vulture
• 63 en:Snail
• 56 en:Coral
• 52 en:Nutmeg
• 51 en:Gnathostomata
• 50 en:Cranberry
• 49 en:Alligator

Kuten näkyy, niin listalta löytyy paljon eliöistä käytettyjä yleiskielisiä nimiä. Onko näille mahdollista kyhätä mitään vastaavaa artikkelia fi-wikiin? 85.194.253.105 25. huhtikuuta 2014 kello 20.24 (EEST)

Vastaavat artikkelinimet suomeksi (ellei muuten mainita, UO johtaa vastaavaan taksonomiseen ryhmään):

• 115 Norsu UO
• 91 Kaniini lajiartikkeli
• 88 Ankka, Sorsa kieliero -- ei vastaavaa nimitystä, joka kattaisi englannin tavoin esimerkiksi joutsenet ja hanhet
• 81 Perhonen UO
• 75 Jänis UO
• 72 Cannabis UO (virheellinen, sukuun kuuluu useita lajeja)
• 72 Delfiini
• 71 Ampiainen UO lajiartikkeliin
• 71 Valas UO
• 68 Liero peli, on myös artikkeli Lierot
• 68 Hanhi UO
• 67 Ameba UO
• 67 Kettu lajiartikkeli
• 67 Meduusa täsmennyssivu
• 65 Sakaali UO lajiartikkeliin
• 64 Mehiläinen UO
• 64 Korppikotka täsmennyssivu
• 63 Kotilo UO
• 56 Koralli UO
• 52 Muskotti UO lajiartikkeliin, puuttuva sukuartikkeli Myristica vastaisi suoraan
• 51 Gnathostomata
• 50 Karpalo täsmennyssivu
• 49 Alligaattori UO

--Pitke (keskustelu) 25. huhtikuuta 2014 kello 23.31 (EEST)

Norsu(t): sisältää myös mammutit

Kaniini: "rabbit" listaa 8 jänisten 11 suvusta, ja jänikset-artikkelin mukaan 9 niistä on kaniineja. Erikoisesti ne eivät ole samat; en-wikin mukaan 8 ekaa on kaniineja, kun taas fi-wikin mukaan 1. ja 3.-10. ovat kaniinisukuja...

Ankka (sorsa): Sorsat käsittää nimenomaan nuo 3 ryhmää, mutta en-wiki kertoo swans and geese are not considered ducks. Eli pitäisi olla artikkeli sorsat-heimon jäsenistä, jotka eivät ole hanhia tai joutsenia. Niille ei kai yhteistä suomenkielistä nimeä ole...

Perhonen: UO ohjaa artikkeliin "Lepidoptera". "Butterfly" on suomeksi kai lähinnä päiväperhonen, joka en-wikissä on alalahko Rhopalocera.

Jänis: kuten kaniini, suomenkieliset jänislajit eivät välttämättä ole "hareja" englanniksi...

Cannabis: muut lajit näköjään lisätty?

Delfiini: hammasvalaista jokivalaidensukuiset ja delfiinien heimo. Ei vastaavaa suomeksi.

Ampiainen: en-wikin mukaan sellainen hoikkatyvinen joka ei ole mehiläinen tai muurahainen. Ei vastaavaa suomeksi.

Valas: hammasvalaista delfiinit ja pyöriäiset puuttuvat englanninkielisestä artikkelista. Ei kai järkeä tehdä valas-nimisistä omaa artikkelia?

Liero: lierot on vain yksi paristakymmenestä en-wikissä luetellusta heimosta. Enpä tiedä mikä suomeksi olisi vastaava, kun ei nuo luokat ja lahkot ihan samat ole.

Hanhi: ei puutu enää

Ameba: ei puutu enää

Kettu: 6 koiraeläimien 13 suvusta on kettusukuja; kai niistä jotenkin jopa oman artikkelin saisi?

Tässä jotain näkökantoja noihin. 85.76.151.49 30. joulukuuta 2015 kello 06.45 (EET)

Suomenkielisiä nimiä

Viisiosainen Eläinten maailma, Otavan iso eläintietosanakirja 70-luvulta sisältää paljon suomenkielisiä nimiä, joita ei ole Wikipediassa. Esimerkiksi helmiyökkönen on kirjassa aaltoyökkönen ja Hippocamelus andienhirvet. Osaa nimistä ei löydy netistä lainkaan. Mielestäni näitäkin pitäisi mainita artikkeleissa synonyymeinä, mutta milloin ne ovat sitten ”vanhemmassa kirjallisuuudessa” käytettyjä nimiä normaalin rinnakkaisnimen sijaan? Ping Tappinen vastauksen saamisen todennäköistämiseksi. --Parantaja asiantuntija (keskustelu | muokkaukset) 20. lokakuuta 2017 kello 14.18 (EEST) Lisäys: Tämän mukaan kääntäjät vielä yleisesti käyttäisivät teosta apunaan, joka tuo vähän lisäarvoa kysymykselle. --Parantaja asiantuntija (keskustelu | muokkaukset) 22. lokakuuta 2017 kello 09.36 (EEST)

En tiedä. Jos olisi joku jännä ihan eri kuuloinen nimi (maamyyrä - kontiainen) mainitisin juuri noin "Otavan isossa eläintietosanakirjassa 70-luvulta lajia kutsutaan nimellä xxx". --Tappinen (keskustelu) 22. lokakuuta 2017 kello 00.14 (EEST)

Entä Hippocamelus? Mielestäni sen voisi siirtää nimelle andienhirvet ja lisätä viitteen kuten muidenkin nimilähteiden kanssa. Eikö tämäkin ole samanarvoinen kuin esimerkiksi Maailman eläimet, joita molempia toimittamassa on ollut Matti Nurminen? --Parantaja asiantuntija (keskustelu | muokkaukset) 22. lokakuuta 2017 kello 09.30 (EEST)

Artikkelissa Nisäkäsnimistötoimikunta todetaan, että lakeihin merkittyjä riistaeläimiä (ja ehkä rauhoitettuja myös ?) lukuun ottamatta eläinten nimiä ei Suomessa virallisteta millään tavalla. Vääriä vastauksia ei siis ole, on vain wikipedian omia käytäntöjä. Noudattaisin käytäntöä "muokkaa rohkeasti". --Tappinen (keskustelu) 22. lokakuuta 2017 kello 09.49 (EEST)

Siirsin sivun rohkeasti. --Parantaja asiantuntija (keskustelu | muokkaukset) 22. lokakuuta 2017 kello 10.02 (EEST)

Lajikompleksi

Mitähän pitäisi tehdä kun laji osoittautuu lajikompleksiksi? Pitääkö alkuperäisen artikkelin, tässä tapauksessa mustahuulikobran, kertoa kompleksista vai suppeammasta lajista? Jos artikkeli kertoo kompleksista, tarkoittaako otuksen suomenkielinen nimi silti suppeampaa lajia? Ping vaikkapa näin ja näin. --Parantaja asiantuntija (keskustelu • muokkaukset) 5. tammikuuta 2019 kello 20.23 (EET)

Minusta tuo nimi tarkoittaa koko ryhmää, ja ratkaisu voisi olla sama kuin voikukka. --Tappinen (keskustelu) 5. tammikuuta 2019 kello 22.13 (EET)

Ainakin aluksi näin, mikäli nuo erotetut saavat jossain vaiheessa omat usuomenkieliset nimensä voidaan jakoa miettiä uudelleen. --MiPe ^(wikinät) 7. tammikuuta 2019 kello 14.09 (EET)

Luku linnun nimestä mukaan lintulajien sivuille

Olen nyt tehnyt malliksi sivuille Alli ja Ampuhaukka uudet luvut nimellä "Nimi", jossa on esitetty linnun nimeä koskevia tietoja kolmen lähteen varassa (kansanomaiset nimet, historialliset nimet ja tieteellisen nimen selitykset). Uuden luvun sijoittelu on heti johdannon jälkeen. Ajattelin jatkaa samalla tavalla västäräkkiin saakka ellei ole muutosehdotuksia.Toivo ja Toivo (keskustelu) 11. huhtikuuta 2021 kello 22.45 (EEST)

Laita mieluummin artikkelin loppuun; lintu on ensisijainen asia, nimi viimesijainen. - norr (keskustelu) 15. huhtikuuta 2021 kello 18.04 (EEST)

Siltähän se tuntuisi, mutta silti Kivirikko aloittaa linnun nimen muunnoksilla, samoin muinainen kenttäopas "Euroopan linnut" (linnun erikieliset nimet annetaan ensin). Paikka heti alussa vaikuttaa jotenkin loogiselta. Toivo ja Toivo (keskustelu) 15. huhtikuuta 2021 kello 21.31 (EEST)

Onko tämä yleinenkin ongelma?

Ibis on artikkeli ornitologiyhdistyksestä, eikä siellä mainita mitään Iibikset artikkelin olemassaolosta. Onko tämä yleisempikin ongelma, ja voiko sen oikaisemisen puoliautomatisoida jotenkin? -- Cimon Avaro 30. syyskuuta 2023 kello 07.17 (EEST)

Taksonomian ja suomenkielisen nimen lähde

15 vuotta sitten kohkattiin nimistötyöryhmän ehdotuksista, linkkejä niihin löytyy edelleen monista artikkeleista. Suomenkielisen nimen lähteenä on käytetty myös vielä vanhempia paperisia kirjoja. Onko meillä konsensus tai mielipide Suomen lajitietokeskuksesta, laji.fi?

Entäs mitä tehdään silloin, kuun lajitietokeskuksen, IUCN punaisen listan ja ITISin taksonomiat poikkeavat toisistaan? Viimeksi törmäsin tähän Chelonoidis-kilpikonnien kohdalla.

Ja kolmas kysymys: opin joskus, että jos lajilla tai suvulla ei ole suomenkielistä nimeä, kursivoidaan tieteellinen nimi eikä taivuteta sitä. Siis ei sanota viperoiden vaan Vipera-suvun käärmeiden. Mitenkäs toimitaan taksoboksissa ja artikkelin alussa? Näissä on taas toiset jouutuneet korjaamaan jälkiäni.

(Niin, ja onko täällä ketään? @Nitraus: ?)

--Tappinen (keskustelu) 29. joulukuuta 2023 kello 22.52 (EET)

En käyttäisi Lajitietokeskusta taksonomian lähteenä, sillä se laahaa siinä varsin paljon perässä. Suomenkielisten nimien lähteenä se on kuitenkin hyvä lähde. Siinä nimistotyöryhmän nimistökeskustelussa oltiin aikanaan sitä mieltä, että tämä on vaan ehdotus eikä ole virallinen. Mikä sitten on virallinen? Pitäisikö Sauli Niinistön allekirjoittaa nimet, ennen kuin ne ovat jollain tavalla virallisia nimiä? Työryhmän nimethän ovat nyt siirtyneet Laji.fi-sivustolle sekä varsin laajasti yleiseen käyttöön. Me keski-ikäiset tai vanhemmat muistellaan lapsuudemme Avara luontoja ja ZOO-kirjasarjoja, joiden käyttämät nimet ovat meille niitä oikeita ja virallistettuja, mutta esimerkiksi uusi koirista kertova Avara luonto käyttää esimerkiksi nimiä suokoira, isoandienkoira ja fennekki, vaikka ne meillä on eri nimellä. Itse siis käyttäisin Laji.fi:tä nimistölähteenä. --PtG (keskustelu) 30. joulukuuta 2023 kello 10.05 (EET)

Nisäkäsnimissä on se ongelma, että ne on yksinkertaisesti siirretty laji.fi-sivustolle ilman korjauksia. Niissä on mukana paitsi hemuleita sun muita, joista suomen kielen lautakunta ei pitänyt, myös kirjoitusvirheitä. Lisäksi taksonomia on pääosin vuodelta 1993. Lajitietokeskus käyttää yleensä eri nimistötoimikuntien laadukkaita, jatkuvasti päivittyviä nimiä, mutta nisäkäsnimet ovat jämähtäneet vuoteen 2008. Tässä ajassa melkein puolet nisäkäsnimistötoimikunnan jäsenistä on jo ehtinyt kuolla. Aiemmin suomeksi nimeämättömistä lajeista voinee käyttää nimiehdotuksia, mutta ehdotusten täydellinen käyttöönotto saa mielestäni odottaa sitä, että nimiluettelosta julkaistaan korjattu versio. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 30. joulukuuta 2023 kello 16.29 (EET)

Matelijoissa ehdottomasti paras lähde laji-, suku- ja heimotason taksonomialle on Reptile Database. Kilpikonnissa on lisäksi Turtle Taxonomy Working Group (TTWG), jonka taksonomia on pääosin linjassa Reptile Databasen kanssa, mutta uusia päivityksiä julkaistaan vain joidenkin vuosien välein. Reptile Database puolestaan päivittyy 2–4 kertaa vuodessa. IUCN noudattaa matelijoissa yleensä Reptile Databasea mutta kilpikonnissa TTWG:ta – tosin huomattavalla viiveellä, koska pelkästään arvion tekemisestä arvion julkaisuun voi mennä yli viisi vuotta. Näin on käynyt esimerkiksi Chelonoidis-suvussa, jonka Wikipedia-artikkeleissa pitäisi mielestäni käyttää rohkeasti Reptile Databasen (tai TTWG:n) taksonomiaa. ITIS on matelijoiden taksonomiassa lähes käyttökelvoton, koska sitä päivitetään erittäin laiskasti. Tein muutaman pistokokeen ITIS:in matelijasuvuille, ja tuoreinkin päivitys oli tehty yli kuusi vuotta sitten. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 30. joulukuuta 2023 kello 16.29 (EET)¨

Lajitietokeskus on 'elin' joka mm. ylläpitää lajinimistöjä ja (suomalaisten lajien) viitetaksonomiaa, ja tämän tarkoitus on nimenomaan tarjota yhtenäinen nimistökäytäntö kaikille käyttäjille. Kyseessä ei sinänsä ole mikään viranomaismääräys, mutta nimiä tai taksonomiaa ei varmaankaan tulla tämän jyrkemmin missään kanonisoimaan. Ja useissa tapauksissahan Lajitietokeskus esittää vaihtoehtoisia käypiä suomalaisia nimiä. Yksi niistä on kuitenkin 'suositeltu yleiskielinen nimi'. En näe että voisimme jättää Lajitietokeskuksen nimisuositukset huomiotta ja esittää oikeastaan mitään sen ohittavaa suomalaisten nimien lähdettä - sellainen tulisi aina olemaan poikkeava mielipide. Nisäkäsnimien kohdalla (ainoa) ymmärrettävä vetoomus on se, että lakitekstissä on yhä perinteisiä riistaeläinten nimiä. Jotka siis ltk:kin esittää käypinä vaihtoehtoisina niminä. Eli ehdotan että ohjeistetaan selvästi käyttämään Lajitietokeskuksen suositeltuja yleiskielisiä nimiä.

Taksonomian osalta sen sijaan Lajitietokeskusta ei voi käyttää yleisenä ohjenuorana. Kuten tuossa mainittiin esim. nisäkästaksonomia on siellä pahoin vanhentunut. norr (keskustelu) 4. tammikuuta 2024 kello 18.10 (EET)