Raja-Karjala
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Raja-Karjala oli historiallinen Suomeen kuulunut alue. Tavallisimmin sillä käsitetään itäisintä osaa Laatokan Karjalasta, joka oli ennen vuosien 1939–1944 sotia Salmin kihlakunnan ortodoksiväestön asuma-aluetta luovutetussa Karjalassa. Raja-Karjalaan kuuluivat Salmin kihlakunnan kunnat, joita olivat Impilahti, Suistamo, Soanlahti, Salmi, Suojärvi ja Korpiselkä. Alueeseen luetaan usein myös Ilomantsin kaakkoisosa. Nimeen on toisinaan liitetty myös vanhan valtakunnanrajan takaisia kyliä. Raja-Karjala oli osa Laatokan Karjalaa.[1] Raja-Karjalassa puhuttiin yleisesti karjalan kieltä[1], suomea sekä venäjää. Merkittävä osa väestöstä oli ortodokseja[1]. Raja-Karjalan kulttuuri oli voimakkaan venäläisvaikutteista, ja kieleen sekä kulttuuriin tuli venäläisvaikutusta uskonnon sekä kulttuurivaihdon välityksellä. Nykyisin entinen Raja-Karjalan alue kuuluu Venäjän Karjalan tasavallan Suojärven ja Pitkärannan piireihin.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Raja-Karjalan alue kuului alkujaan Novgorodille ja sittemmin Venäjälle kuuluneeseen Käkisalmen lääniin ja siirtyi sen mukana Ruotsille Stolbovan rauhassa vuonna 1617. Ruotsi menetti alueen suuressa Pohjan sodassa Venäjälle vuonna 1721, jonka jälkeen alue tuli kuulumaan Viipurin kuvernementtiin. Vuonna 1812 alue liitettiin muun Vanhan Suomen mukana Suomen suuriruhtinaskuntaan.
Vuonna 1940 Suomi luovutti alueen miltei kokonaan Neuvostoliitolle talvisodan päättäneessä Moskovan rauhansopimuksessa. Jatkosodan alussa vuonna 1941 suomalaisjoukot valtasivat alueen takaisin ja väestö palasi koteihinsa. Suomi vetäytyi alueelta kesällä 1944 ja väestö evakuoitiin uudelleen muualle Suomeen. Nyky-Suomeen Raja-Karjalasta kuuluu ainoastaan vain niin kutsuttu Tynkä-Korpiselkä, joka on nykyään osa Joensuun kaupunkia.
Sodan jälkeen Raja-Karjala venäläistyi, koska alkuperäiset asukkaat evakuoitiin talvisodan aikana ja uudelleen jatkosodan lopulla muualle Suomeen, pääasiassa Pohjois-Karjalaan ja Pohjois-Savon pohjoisosiin sekä Kainuun eteläosaan ja Pohjois-Pohjanmaalle. Entisen Raja-Karjalan alueelle tuli pääasiassa venäläisiä, mutta jonkin verran myös karjalaisia ja muita kansallisuuksia.
Raja-Karjalan väestö kuului suurelta osin Suomen Karjalan karjalankieliseen vähemmistöön ja heidän jälkeläisensä muodostavat edelleen enemmistön Suomen karjalankielisestä vähemmistöstä.
Raja-Karjalan entiset suomalaiset kunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Karjala – kieli, murre ja paikka Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 12.6.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Alueet | |
|---|---|
| Väestö | |
| Kieli | |
| Symbolit | |
| Järjestöt | |
| Lisää aiheesta | |
