Villy Sørensen
Villy Sørensen (13. tammikuuta 1929 – 16. joulukuuta 2001[1]) oli tanskalainen kirjailija ja filosofi. Hän sai Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon vuonna 1974. Hän oli Tanskan akatemian jäsen.[2]
Sørensen opiskeli filosofiaa Kööpenhaminan ja Freiburgin yliopistoissa. Hän kirjoitti pienoiselämäkerrat muun muassa Senecasta, Schopenhauerista ja Nietzschestä. Hänen tärkeimmät kirjoituksensa olivat esseitä. Hänen esikoisteoksensa oli vuonna 1953 julkaistu novellikokoelma Sære historier.[2] Varhaisissa kaunokirjallisissa teoksissaan hän kehitti omalaatuisen absurdismin. Novelleissa hän muuntelee vanhoja satuaiheita.[3]
Sørensenin teoksista on ilmestynyt suomeksi Tarinoita (ilmestynyt suomeksi 1968) ja Ragnarök, jumalten tuho (ilmestynyt suomeksi 1998).[2]
Palkinnot ja tunnustukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto 1974[1]
- Ruotsin akatemian pohjoismainen palkinto 1986[1]
Suomennetut teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tarinoita (Saere historier; Ufarlige historier), suom. Arto Ingervo ja Kirsti Ingervo, Helsinki: 1968
- Kaksi legendaa
- Tuntematon puu
- Vain päähänpisto
- Ihmelapsi
- Konsertti
- Tiikerit
- Kauppias
- Duo
- Vihollinen
- Kotimatka
- Romeo ja Signe
- Ragnarök: jumalten tuho (Ragnarok, en gudefortælling), suom. Mika Siimes, Helsinki: Nemo 1998 ISBN 952-5180-09-3
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Sørensen, Villy, Kirjasampo, viitattu 10.10.2021
- ↑ a b c Kirjailija Villy Sørensen on kuollut. Helsingin Sanomat, 4.1.2002, s. B9.
- ↑ Risto Rantala ja Kaarina Turtia (toim.): ”Sörensen, Villy”, Otavan kirjallisuustieto, s. 763. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-09209-X