Pia Tafdrup
| Pia Tafdrup | |
|---|---|
 Pia Tafdrup 2011. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 29. toukokuuta 1952 Kööpenhamina, Tanska |
| Kansalaisuus | Tanska |
| Ammatti | kirjailija |
| Puoliso | - |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | tanska |
| Tuotannon kieli | tanska |
| Tyylilajit | runous, proosa |
| Esikoisteos | Når der går hul på en engel (1981) |
| Pääteokset | Dronningeporten |
| Palkinnot | |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Pia Tafdrup (s. 29. toukokuuta 1952 Kööpenhamina, Tanska) on tanskalainen kirjailija.[1]
Tafdrup valmistui vuonna 1977 Kööpenhaminan yliopistosta aineenopettajaksi. Seuraavana vuonna hän meni naimisiin apulaisprofessori Bo Hakon Jørgensenin kanssa, ja he asettuivat asumaan Pohjois-Sjællandiin. Kun pariskunnan lapset kasvoivat, perhe muutti Kööpenhaminaan.lähde?
Hänen tunnetuimpia runoteoksiaan ovat Når der går hul på en engel (esikoisteos, 1981), Den inderste zone (1983), Hvid feber (1986), Krystalskoven (1992), Tusindfødt (1999) ja Hvalerne i Paris (2002). Lisäksi Pia Tafdrup on kirjoittanut romaanit Hengivelsen (2004) ja Stjerne uden land (2008).[1]
Tafdrup on nimennyt itselleen tärkeimpien kirjojen olevan anatomian oppikirja, tanskan kielen sanakirja ja Raamattu. Kirjat heijastavat hänen runojensa eksistentiaalisia teemoja: ruumiin, kielen ja uskonnollis-metafyysisen puolen. Hän kuvaa runoissaan naispuolista kokemusmaailmaa, joka koskee sekä ruumista että henkeä. Hänen ilmaisuaan kuvaillaan ruumiilliseksi tai eroottiseksi runoudeksi. Hänelle kieli on eroottinen vartalo, samoin kuin kehon liikkeet luetaan aakkosten tapaan. Sanat elävät lihassa, mutta annetaan myös meille ulkopuolelta armon lahjana, inspiraationa.[1]
Tafdrup sai Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon vuonna 1999 teoksesta Dronningeporten.[1]
Suomennetut teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tarkovskin hevoset (Tarkovskijs heste), suom. Pirkko Talvio-Jaatinen, Helsinki: Ntamo 2018 ISBN 978-952-215-750-8
Suomennettuja runoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lähde[2]
- Aina ja ei koskaan, suom. Senta Teräsalmi, julkaisussa: 80–90: pohjoismainen antologia, toim.: Jørgen Aabenhus ym., Laatusana 1990 ISBN 951-9062-24-6 Runo on teoksesta Den inderste Zone (1983).
- Me emme ole yhden päivän eläimiä, suom. Pirkko Talvio-Jaatinen, julkaisuissa: Mukkula 2003: Lahden kansainvälinen kirjailijakokous, Lahti 2003 ja Tuli & Savu: runouslehti 2004; nro 1 Runo on kokoelmasta Hvalerne i Paris (2002)
- Valtameren polttopiste, suom. Pirkko Talvio-Jaatinen, julkaisuissa: Mukkula 2003 ja Tuli & Savu 2004; nro 1 Runo on kokoelmasta Hvalerne i Paris (2002)
- Valtapiirejä, suom. Pirkko Talvio-Jaatinen, julkaisussa: Mukkula 2003
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Pia Tafdrup. Kvinfo.dk. Viitattu 9.4.2020.
- ↑ Pia Tafdrup, (Arkistoitu – Internet Archive) Luettelo suomennetuista runoista. Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta. Päivitetty 28.9.2021, viitattu 11.10.2021
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pia Tafdrup Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||
