Klaus Rifbjerg
Klaus Rifbjerg (15. joulukuuta 1931 Amager, Tanska – 4. huhtikuuta 2015 Kööpenhamina Tanska[1][2]) oli tanskalainen kirjailija, toimittaja ja kriitikko.[3] Hän oli vuodesta 1967 Tanskan akatemian jäsen[4].
Rifbjerg syntyi Kööpenhaminassa. Hän opiskeli englannin kieltä ja kirjallisuutta Kööpenhaminassa sekä vuoden ajan Princetonin yliopistossa Yhdysvalloissa. Vuonna 1955 hän alkoi työskennellä käsikirjoittajana tanskalaisessa elokuvayhtiössä. Samalla hän toimi useiden lehtien kirjallisuus- ja teatterikriitikkona.[5] Hänen läpimurtoteoksensa oli sukupolviromaani Den kroniske uskyld (1958),[3] joka osoitti kirjoittajan taiturimaisen kielenkäyttökyvyn ja josta on tehty myös elokuvaversio.[5] Hän oli kriitikkona muun muassa Politikenissa 1956–1964[3].
Kirjailijana Rifbjerg julkaisi runoteoksia, romaaneita ja näytelmiä. Hänen runouteen keskittynyt kautensa oli vuosina 1956–1967. Monet tämän kauden teokset käsittelevät nuoruuden teemoja. Romaani- ja novellikausi alkoi vuoden 1958 läpimurtoteoksesta ja toi esille psykologiset asetelmat, komiikan ja rakkauden.[5] 1970-luvulla hänen tuotantosa sai yhteiskunnallisia sävyjä.[3] Romaani Lena Jørgensen vuodelta 1972 on realistinen kuvaus 1970-luvun työläisympäristöstä.[5]
Näytelmäkirjailijana Rifbjerg pyrki aluksi 1960-luvulla uudistamaan revyytaidetta ja kuvaamaan kaunistelematta aikansa ihmisten käyttäytymistä eri tilanteissa. Reyystä hän siirtyi 1960-luvun puolivälissä käsikirjoittamaan musikaaleja. Vuonna 1970 ilmestynyt puhenäytelmä År kuvaa tanskalaisperheen elämää toisen maailmansodan saksalaismiehityksessä. Lisäksi Rifbjerg on tehnyt elokuvakäsikirjoituksia.[5]
Palkinnot ja tunnustukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lähde[1]
- Kultaiset laakerit -kirjallisuuspalkinto 1966
- Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto 1970 romaanista Anna (jeg) Anna
- Ruotsin Akatemian pohjoismainen palkinto 1999
Suomennettu tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Oopperarakastaja (Operaelskeren), suom. Arto ja Kirsti Ingervo, Helsinki: WSOY 1967
- novellit
- Tore ja minä, suom. Toini Havu, antologiassa 27 pohjoismaista kertojaa, toim. Lars Hamberg, Tammi 1964
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Rifbjerg, Klaus, Kirjasampo, viitattu 22.8.2021
- ↑ Klaus Rifbjerg skrev over 150 titler – nu er han død Information. 5.4.2015. Viitattu 6.4.2015. (tanskaksi)
- ↑ a b c d Risto Rantala ja Kaarina Turtia (toim.): ”Rifbjerg, Klaus”, Otavan kirjallisuustieto, s. 635. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-09209-X
- ↑ Tidiligere medlemmer Det Danske Akademi. Arkistoitu 7.3.2022. Viitattu 22.8.2021. (tanskaksi)
- ↑ a b c d e ”Rifbjerg, Klaus”, Otavan suuri ensyklopedia, 8. osa (Reykjavik–Sukulaisuus), s. 5730. Otava, 1976. ISBN 951-1-05637-9
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
