Solvej Balle
Solvej Balle | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 16. elokuuta 1962 Bovrup, Tanska |
Ammatti | kirjailija |
Kirjailija | |
Tuotannon kieli | tanska |
Esikoisteos | Lyrefugl (romaani, 1986) |
Pääteokset |
Ifølge loven (1993) Om utregning av romfang (2020–) |
Palkinnot | |
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Solvej Balle (s. 16. elokuuta 1962 Bovrup, Tanska[1][2]) on tanskalainen kirjailija, joka oli 1990-luvulla mukana nostamassa pinnalle tanskalaisen kirjallisuuden uutta minimalismia teoksellaan Ifølge loven. Sen jälkeen hän kirjoitti vain harvakseltaan ja julkaisi taideteoriaa, muistelmia ja lyhytproosaa, mutta vuonna 2020 ilmestyi ensimmäinen osa sarjasta Om utregning av romfang. Hänet palkittiin 2022 sarjan kolmesta ensimmäisestä osasta Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnolla.
Uran alku ja läpimurtoteos
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Balle asui ja matkusteli 1979–1990 Ranskassa, Australiassa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa ja opiskeli Kööpenhaminan yliopistossa ensin kirjallisuustiedettä ja sitten filosofiaa. Kööpenhaminan kirjailijoille tarkoitettua Forfatterskolenia hän kävi 1987–1989.[3]
Ballen esikoisteos oli vuonna 1986 julkaistu romaani Lyrefugl. Lyhytproosakokoelma & puolestaan ilmestyi vuonna 1990.[3] Ballen läpimurtoteos oli Ifølge loven (1993), josta myytiin Frankfurtin kirjamessuilla käännösoikeudet yli kymmeneen maahan.[2] Se oli 1990-luvulla Tanskan kirjallisuuden kehutuimpia teoksia, ja se oli osaltaan luomassa uutta tanskalaista minimalismia yhdessä Helle Hellen, Kirsten Hammannin, Christina Hesselholdtin ja Merete Pryds Hellen kanssa. Tyylille tunnusomaisesti proosatekstit olivat romaanien, novellien ja runouden välimaastossa.[4] Teoksessa Ifølge loven on neljä toisiinsa limittyvää tarinaa, joissa Balle tutkii tieteellisen ja subjektiivisuuden välistä suhdetta.[1]
Pitkä tauko ja Om utregning av romfang
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Balle vietti kriittisesti arvostetun romaaninsa jälkeen yllättävää hiljaiseloa ja julkaisi 2000-luvun alussa vain joitakin tietoteoksia sekä lyhytproosaa. Hän muutti Kööpenhaminasta Ærøn saarelle, ja hänen ympärillään liikkui huhuja uuden suuren romaanin kirjoittamisesta.[2] Taideteoreettinen Det umuliges kunst ilmestyi 2005, ja siinä hän pyrkii luomaan estetiikan ja taiteen teoriaa, jonka lähtökohtana on aistilliset ja kognitiiviset rajoitteet. Taiteen avulla ihmiset pystyvät Ballen mukaan saamaan kokemuksia, joihin heillä ei muuten olisi mahdollisuuksia, tai tekemään tai kokemaan mahdottomia asioita. Ballan muistelmaessee Frydendal – og andre gidsler (2008) puolestaan kuvaa hänen perhehistoriaansa rinnan Tanskan yhteiskunnallisten ja kulttuuristen muutosten kanssa. Vuonna 2013 Balle palasi kertomakirjallisuuteen, sillä hän julkaisi kaksi lyhytproosateosta, Hvisin ja Sån.[1]
Ballen ensimmäinen romaani 27 vuoteen julkaistiin vuonna 2020. Om utregning av romfang I on tarkoitus olla ensimmäinen osa seitsemänosaiseksi kaavailtua sarjaa.[1] Kirjan päähenkilö on Tara Salter, joka elää uudestaan ja uudestaan marraskuun 18. päivän. Kahdessa ensimmäisessä niteessä Tara kokee päivien toiston yksinään, mutta kolmannessa niteessä mukaan tulee toinen samassa päivässä jumissa oleva henkilö, Henry Dalen. Kirja on ollut menestys, ja Balle palkittiin kolmesta ensimmäisestä kirjasta Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnolla.[4]
Om utregning av romfang -sarjan kolme ensimmäistä osaa julkaistaan Sanna Mannisen suomentamana ja Kosmoksen kustantamana vuosien 2024 ja 2025 aikana. Sarjan suomenkielinen nimi on Tilavuuden laskemisesta. [5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Henrik Torjusen: Solvej Balle snl.no. 22.9.2022. Viitattu 1.11.2022. (norjaksi)
- ↑ a b c Peter Nielsen: Solvej Balle var 90’ernes store litterære stjerne, men så forsvandt hun. Nu er hun tilbage Information.dk. 21.2.2020. Dagbladet Information. Viitattu 1.11.2022. (tanskaksi)
- ↑ a b Solvej Balle Nordic Women's Literature. 21.2.2020. Viitattu 1.11.2022. (englanniksi)
- ↑ a b Solvej Balle Pohjoismaiden neuvosto ja Pohjoismaiden ministerineuvosto. Viitattu 1.11.2022. (norjaksi)
- ↑ Kosmoskirjat/ Tilavuuden laskemisesta 7.3.2024. Kosmoskirjat. Viitattu 30.9.2024.