Vesa Toskala
| Vesa Toskala | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 20. toukokuuta 1977 Kangasala, Suomi |
| Kansalaisuus |
 Suomi |
| Jääkiekkoilija | |
| Lempinimi | Vesku |
| Pelipaikka | maalivahti |
| Hanska | vasen |
| Pituus | 178 cm |
| Paino | 90 kg |
| Pelinumero | 35 |
| Pelaajaura | |
| Pääsarjaura | 1995–2012 |
| Seurat |
Ilves (SM-liiga) Färjestads BK (SEL) Kentucky Thoroughblades (AHL) Cleveland Barons (AHL) San Jose Sharks (NHL) Toronto Maple Leafs (NHL) Calgary Flames (NHL) AIK IF (SEL) |
| NHL-varaus |
90. varaus, 1995 San Jose Sharks |
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
| Maa: Suomi
| |||
| Miesten jääkiekko | |||
| MM-kilpailut | |||
 Hopeaa |
Norja 1999 | jääkiekko | |
 Pronssia |
Venäjä 2000 | jääkiekko | |
| Maailmancup | |||
| Hopeaa |
2004 | jääkiekko | |
Vesa Tapani Toskala (s. 20. toukokuuta 1977 Kangasala) on suomalainen uransa lopettanut jääkiekkomaalivahti. Hän oli aikakautensa maalivahdiksi melko pienikokoinen (178 cm), mutta pienen kokonsa perhostyylillä torjunut Toskala korvasi reflekseillään ja nopealla hanskakädellään. Hän pelasi urallaan yhteensä 266 NHL-ottelua. Suomessa Toskala edusti vain kasvattiseuraansa Tampereen Ilvestä.
Seurajoukkueura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toskala aloitti uransa Tampereen Ilveksessä kaudella 1995–1996 ja saavutti SM-hopeaa kaudella 1997–1998. Vuonna 1999 hän siirtyi Ruotsiin Färjestadin joukkueeseen. Siellä Toskala teki uransa ensimmäisen maalin 27. tammikuuta 2000, kun Färjestad voitti Leksandin 7–3. San Jose Sharks varasi hänet NHL:ään vuoden 2000 varaustilaisuuden neljännellä kierroksella numerolla 90. Hän siirtyi heti samana vuonna Pohjois-Amerikkaan, mutta kausi kului AHL-liigassa. Seuraavalla kaudella hän pelasi ensimmäisen NHL-ottelunsa San Josen paidassa. NHL:n työsulun aikana kaudella 2004–2005 hän pelasi taas Ilveksessä. Toskala valittiin myös kaksi kertaa NHL:n viikon puolustuspelaajaksi. Sharksin päävalmentajalla Ron Wilsonilla oli nyt kaksi huipputason maalivahtia joukkueessaan, joten kauden 2006–2007 hän kilpailutti Toskalaa ja Nabokovia keskenään. Toskala pelasi 38 ottelua kauden aikana.
Kesäkuussa 2007 San Jose ratkaisi maalivahtitilanteensa kauppaamalla Toskalan Toronto Maple Leafsiin,[1] jossa hän syrjäytti Toronton entisen ykkösmaalivahdin Andrew Raycroftin. Torontossa Toskala pelasi ensimmäisellä kaudellaan 66 NHL-ottelua torjuntaprosentilla 90,4 %. Seuraavalla kaudella 2008–2009 Toronton puolustuspelaaminen heikkeni entisestään, kuten myös Toskalan tilastolukemat. Hän pelasi tuolla kaudella 53 NHL-ottelua torjuntaprosentilla 89,1 %. Seuraavaksi kaudeksi Maple Leafsin General Manageriksi tuli Brian Burke, joka ei luottanut Toskalaan ja arvosteli tätä julkisesti, kuten teki myös päävalmentaja Ron Wilson. Toskalan torjuntaprosentti alkukauden 26 ottelusta oli 87,4 % ja päästettyjen maalien ottelukohtainen keskiarvo 3,66. Lopulta ruotsalainen tulokasmaalivahti Jonas Gustavsson syrjäytti Toskalan ykkösvahdin paikalta.[2]
Tammikuussa 2010 Toronto kauppasi Toskalan Jason Blaken kanssa Anaheim Ducksiin vaihdossa Jean-Sébastien Giguèresta. Hänet kaupattiin pian vaihdon jälkeen toisen suomalaismaalivahdin, Miikka Kiprusoffin edustamaan Calgary Flamesiin.[3] Toskala pelasi loppukaudesta Flamesissä kuusi NHL-ottelua torjuntaprosentilla 91,8 % ja maalikeskiarvolla 2,26. Kauden päätteeksi Flames tarjosi Toskalalle miljoonan dollarin yksisuuntaista sopimusta, mistä Toskala kieltäytyi. Kaudella 2010–2011 hän piti välivuoden jääkiekosta ja matkusti vaimonsa kanssa maailman ympäri. Loppukaudesta 2010–2011 Toskala oli kuukauden lainasopimuksella AIK:n joukkueessa Elitserienissä. Hän pelasi kaksi ottelua torjuntaprosentilla 89,1 %. Kuukauden jälkeen AIK ei halunnut jatkaa sopimusta.
Kaudeksi 2011–2012 Toskala siirtyi takaisin kasvattajaseuraansa Ilvekseen. Ensimmäisessä ottelussaan HPK:ta vastaan hän pelasi nollapelin (3–0). Loukkaantumisista kärsinyt Toskala pelasi Ilveksessä 22 runkosarjaottelua torjuntaprosentilla 88,5 %. Ilves jäi SM-liigassa viimeiseksi ja joutui karsimaan liigapaikastaan Mestiksen mestaria Vaasan Sportia vastaan.
Toskala pelasi karsintasarjassa Ilveksen viidestä ottelusta kolme, jotka kaikki Ilves voitti. Toskalan torjuntaprosentti oli 96,4 % ja maalikeskiarvo 0,96, ja Ilves säilytti liigapaikkansa.
Maajoukkueessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen maajoukkueessa Toskala on pelannut kaksissa arvokilpailuissa. Hän oli mukana vuosien 1999 ja 2000 MM-kilpailuissa, joista tuloksena oli MM-hopea ja MM-pronssi. Toskala oli myös mukana Salt Lake Cityn olympialaisissa 2002. Suomen päävalmentaja Raimo Summanen valitsi vuoden 2004 maailmancupiin maalivahtikolmikoksi Calgary Flamesin Miikka Kiprusoffin, Atlanta Thrashersin Kari Lehtosen sekä NHL:n runkosarjakauden 2003–2004 parhaan torjuntaprosentin omanneen San Jose Sharksin Vesa Toskalan. Toskala valittiin kolmosvahdiksi Atlanta Thrashersin Pasi Nurmisen loukkaannuttua eikä hän päässyt turnauksessa pelaamaan. Suomi saavutti hopeaa hävittyään loppuottelussa Kanadalle 3–2.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ http://www.tsn.ca/nhl/news_story/?ID=211547&hubname=nhl
- ↑ Matti Väisänen: Pitkästä aikaa pudotuspelejä Torontossa? jatkoaika.com. Viitattu 1.2.2010.
- ↑ NHL:ssä hullu suomalaispäivä - myös Vesa Toskala myytiin! Ilta-Sanomat. Arkistoitu 3.2.2010. Viitattu 1.2.2010.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]2 Kiprusoff | 3 Nummelin | 4 Timonen (A) | 8 Linna | 9 Lydman | 12 Jokinen | 14 Helminen | 15 Törmänen | 16 Peltonen (C) | 18 Lius | 19 Toskala | 22 Eloranta | 23 Ikonen | 24 Kapanen (A) | 25 Rintanen | 27 Niemi | 29 Alatalo | 31 Sulander | 32 Ruutu | 33 Tuomainen | 35 Myllys | 37 Mäkiaho | 42 Karalahti | 72 Laukkanen | Valmentaja Hannu Aravirta
1 Kiprusoff | 2 Kiprusoff | 3 Nummelin (A) | 4 Timonen | 5 Berg | 6 Martikainen | 7 Niemi | 8 Selänne (A) | 9 Lydman | 11 Koivu (C) | 12 Jokinen | 14 Helminen | 15 Törmänen | 16 Peltonen | 17 Kallio | 22 Eloranta | 25 Sihvonen | 31 Sulander | 32 Rintanen | 33 Tuomainen | 35 Toskala | 42 Karalahti | 72 Lind | Valmentaja Hannu Aravirta
3 Nummelin (A) | 5 Berg | 7 Niemi | 9 Lydman | 10 Tikkanen | 14 Helminen (C) | 16 Peltonen (A) | 17 Kallio | 21 Lumme | 24 Sihvonen | 25 Hentunen | 27 Lind | 28 Kapanen | 30 Nurminen | 31 Sulander | 32 Rintanen | 33 Tuomainen | 34 Virta | 35 Toskala | 41 Aalto | 42 Karalahti | 44 Niinimaa | 62 Jokinen | Valmentaja Hannu Aravirta
2 Pitkänen | 4 Timonen (A) | 5 Väänänen | 6 Salo | 7 Berg | 8 Selänne | 9 Hagman | 10 Nieminen | 11 S. Koivu (C) | 12 Jokinen (A) | 15 T. Ruutu | 16 Peltonen | 21 M. Koivu | 22 Eloranta | 24 Laaksonen | 25 Hentunen | 26 Lehtinen | 27 Numminen (A) | 30 Lehtonen | 32 Lydman | 34 Kiprusoff | 35 Toskala | 36 Hahl | 37 J. Ruutu | 39 Kapanen | 44 Niinimaa | Valmentaja Raimo Summanen