Uusevankelisuus
| Osa artikkelisarjaa |
| Luterilaisuus |
|---|
 |
Uusevankelisuus eli roseniolaisuus on Carl Olof Roseniuksen perustama luterilainen herätysliike, jonka uskonkäsitys perustuu sovitukseen Kristuksen uhrikuoleman kautta. Uusevankelisuus on ottanut vaikutteita lukijaisuudesta, englantilaisesta metodismista ja pietismistä. Uusevankelisuudessa on myös esiintynyt pyhitysliikkeen vaikutuksia. Roseniolaisuus on vaikuttanut myös moniin suomalaisiin herätysliikkeisiin.[1][2] Uusevankelisuuden piirissä syntyi kiertävien kirjakauppiaiden ja maallikkosaarnaajien herätys. Roseniolaista evankelista liikettä yhdisti Pietisten-lehti.[3]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nysätran seurakunnasta, Skellefteån eteläpuolelta kotoisin oleva C. O. Rosenius kuului metodistisaarnaaja George Scottin ystäviin. Rosenius opiskeli Uppsalassa 1838 teologiaa, mutta kärsi epäuskosta. Rosenius päätyi Tukholmaa, jossa hän kuunteli Scottia englantilaisessa kappelissa. Rosenius sai uutta uskoa ja hän liittyi kappelin saarnaajien joukkoon. Monet herätysliikkeiden alullepanijat olivat kirjeenvaihdossa Roseniuksen kanssa, kuten esimerkiksi Maja Lisa Söderlund Kågesta Skellefteån pohjoispuolella.[2]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Roseniolainen herätyskristillisyys Rovasti Olavi Peltola. Viitattu 13.9.2022.
- ↑ a b Hedin, Christer: ”Metodism och Nyevangelism”, Kristendomens historia i Sverige. Stockholm: Norstedts, 2017. ISBN 978-91-1-310678-6 (ruotsiksi)
- ↑ Hedin, Christer: ”Frikyrklighetens framväxt”, Kristendomens historia i Sverige. Stockholm: Norstedts, 2017. ISBN 978-91-1-310678-6 (ruotsiksi)