Utin linnoitus
| Utin linnoitus | |
|---|---|
 |
|
| Sijainti | Kouvola, Suomi |
| Koordinaatit | 60°53′22″N 26°53′54″E / 60.88946558°N 26.89820107°E |
| Rakennustyyppi | Linnoitus (en) |
 Utin linnoitus |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Utin linnoitus on linnoitus Utissa Kymenlaaksossa. Se oli osa Venäjän keisarikunnan 1700-luvulla rakentamaa Kaakkois-Suomen linnoitusjärjestelmää.
Taustaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Utti liitettiin Venäjään Turun rauhassa 1743, ja alue sijaitsi merkittävien kulkureittien risteyksessä. Kustaa III:n sodassa kesäkuussa 1789 Ruotsin joukot ylittivät rajan suuntana Lappeenranta. Ruotsille voitokas Utin taistelu siirsi painopistettä Haminan suuntaan, mikä herätti Venäjän ymmärtämään alueen sotilaallisen merkityksen.
Rakentaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Linnoitustöitä johtanut kenraali Aleksandr Suvorov laski rakennuskustannusten olevan 3 995 ruplaa ja 75 kopeekkaa. Rakennustyöt aloitettiin kesällä 1791 ja päättyivät seuraavan vuoden syyskuussa. Päivittäin rakennustöihin osallistui 600 – 1133 sotilasta. Myös suomalaisia talonpoikia määrättiin linnoitustöihin. Linnoituksen varustukseen kuului 14 tykkiä ja kaksi haupitsia sekä noin 400 sotilaan pataljoona. Linnakkeeseen rakennettiin jokaiselle komppanialle oma kasarmirakennus sekä vartiotupa, huoltorakennuksia, ruutikellari, muonamakasiini, talli ja kaivo.
Jatkokehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Linnoitus jäi tarpeettomaksi Suomen sodan 1808-1809 jälkeen. Vielä 1795 kenraalimajuri Jaan Peter van Suchtelenin suunnitelmissa oli laajentaa linnoitus alkuperäistä suuremmaksi siten, että alkuperäinen linnoitus olisi jäänyt epäsymmetristen bastionien ja kaponieerien sisälle. Alueella on lukuisia 1800- ja 1900-lukujen sotilastoimintaan liittyviä rakennelmia ja kaivantoja.
Linnoitusalueen nykypäivä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Linnoituksen tutkimus- ja restaurointityöt aloitettiin inventoinnilla vuonna 1966 Tapani Ahveniston johdolla. Puolustusvoimat on korjannut päälinnoituksen muureja 1960-luvulta lähtien. Museoviraston kunnostustyöt aloitettiin 1983 ja ne kestivät vuoden. Seuraavat kunnostustyöt aloitettiin 1992 ja ne valmistuivat lopullisesti syksyllä 1996.
Linnoituksen lähellä sijaitsee Utin jääkärirykmentti sekä Utin lentoasema, joka oli Suomen ilmavoimien ensimmäinen maalentoasema.
Julkisuudessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Utin leirikentällä on kuvattu Rykmentin murheenkryyni elokuva.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tietoa linnoituksesta Kymenlaakson ilmakillan sivuilla (Arkistoitu – Internet Archive)
- Museovirasto: Utin linnoitus
- V.-P. Suhonen (toim.): Suomalaiset linnoitukset. Saarijärvi: SKS, 2011. ISBN 978-952-222-275-6
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Utin linnoitus Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.