Oulun linna
Oulun linna (ruots. Uleåborg, ”Oulujoen linna”) valmistui vuonna 1590 Oulujoen suistossa sijaitsevalle saarelle (nyk. Linnansaari)[1]. Linna rakennettiin niiden sotaretkien tukikohdaksi, joita ruotsalaiset tekivät pitkän vihan aikana Vienan Karjalaan kuningas Juhana III:n hallituskaudella. Kyseessä oli puu- ja maavallien muodostama linnoitus. Mahdollisesti samalla paikalla on sijainnut myös novgorodilaisten vuonna 1375 rakentama linna, jonka ruotsalaiset valtasivat vuonna 1377. Professori Kyösti Julkun teorian mukaan tämä keskiaikainen linna on kuitenkin sijainnut Kastellissa.[2]
Nykyisin Linnansaaressa nähtävillä olevat rauniot ovat peräisin kolmannesta linnasta, jonka kuningas Kaarle IX määräsi rakennettavaksi vuonna 1605. Kuninkaan valtakirjassa 8. huhtikuuta 1605 annetaan ensin määräyksiä Kajaanin linnan rakentamisesta ja sitten määrätään uudelleen rakennettavaksi Oulun linna. Käskyn mukaan vanhat puurakenteet tuli hajottaa ja saaren ympäri tuli rakentaa ampumasuojilla varustettu valli.[3]
Venäläiset polttivat linnan puuvarustukset 29. maaliskuuta 1715 suuren Pohjan sodan aikana, kun ruotsalaiset joukot vetäytyivät Oulusta.
Lopullisesti linna tuhoutui 31. heinäkuuta 1793 kello 22.45.[4] Salamanisku sytytti linnan puisen varastokellarin tuleen, minkä seurauksena ruutikellari räjähti ja tuhosi rakennuksen lähes kokonaan. Kirjailija Sara Wacklin (1790–1846) kuvasi tapahtumaa seuraavasti teoksessaan Sata muistelmaa Pohjanmaalta:
- ”Suuria kivenkappaleita putoili kattojen läpi ja tunkeutui monta kyynärää maan sisään. Kaikki ikkunat rikkoutuivat. Kirkonovet lensivät auki, kattokruunut putosivat, kellot tapulissa läppäsivät kamalasti ihmiskäden liikuttamatta.”lähde tarkemmin?
Oulun kauppaseura perusti raunioiden jäljelle jääneeseen osaan vuonna 1828 ruutikellarin, jonka päälle rakennettiin vuonna 1875 Oulun merikoulun tähtitorni astronomian opetusta varten. Torni on Volmar Westlingin suunnittelema, ja se on toiminut kesäkahvilana vuodesta 1912 lähtien.
Linnan alue suojeltiin muinaismuistona vuonna 1962. Kellarissa on pieni näyttely linnan historiasta.
Oulun linnan päälliköt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kursivoidut Kajaanin ja Oulun linnojen yhteisiä päälliköitä.
|
|
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Paulaharju, Ahti: Oulun linna. WSOY, 1968.
- Roudasmaa, Stig: Studia Historica Tomus VII: Oulun varuskunnan historia, s. 260. Oulun Historiaseura, 1981. ISBN 951-95713-0-2
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Oulujoen suistoalueen historiallinen kokonaisuus 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 16.06.2020.
- ↑ Kyösti Julku et al.: Valkean kaupungin vaiheet, s. 37–48. Pohjois-Suomen Historiallinen Yhdistys, 1987. ISBN 951-749-014-3
- ↑ A. H. Virkkunen: Oulun kaupungin historia I, s. 90–91. Kirjola Oy, 1953.
- ↑ Aimo Halila: Oulun kaupungin historia II, s. 717. Kirjola Oy, 1953.
- ↑ Roudasmaa 1981, s. 260.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Oulun linna Wikimedia Commonsissa
- Tähtitornin kahvila
- Oulun linnan kellari ulkomuseo
- Sara Wacklin, Satanen muistelmia Pohjanmaalta (suom. J. Aulén)
- Erkki Kivijärvi : Oulun linna ja sen rakentajat, Hakkapeliitta, 18.12.1934, nro 51-52, s. 28, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Ruutikellarista lottakahvilaksi. Oulun linnan vaiheita, Hakkapeliitta, 07.07.1936, nro 27, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
| Oulun palot | |
|---|---|
| Merenkulku | |
| Teollisuuden historia | |
| Kuntaliitokset | |
| Katso myös |