Tyttö huutaa Hii!
 |
Tätä artikkelia on pyydetty laatuarvioitavaksi. Keskustelun tavoitteena on varmistaa, että artikkeli sisältää selkeät perustiedot aiheestaan ja on muutenkin kunnossa. Mikäli artikkeli läpäisee arvioinnin, se merkitään joko lupaavaksi artikkeliksi tai hyväksi artikkeliksi. Artikkelin keskustelusivulla voit ottaa asiaan kantaa.
|
| Tyttö huutaa Hii! Lapinlahden Linnut | ||
|---|---|---|
| ||
| Studioalbumin tiedot | ||
| Studio | MTV-Musiikkistudiot | |
| Julkaistu | lokakuu 1995 | |
| Formaatti | C-kasetti (MTVMC 086) CD-levy (MTVCD 086) | |
| Tuottaja(t) | MTV-Musiikki | |
| Tyylilaji | huumorirock | |
| Kesto | 42.07 | |
| Levy-yhtiö | MTV-Musiikki | |
| Levymerkki | MTV-Musiikki | |
| Listasijoitukset | ||
|
Suomi: 24. (2 viikkoa, lokakuu 1995) | ||
| Lapinlahden Lintujen muut studioalbumit | ||
| Köyhän taivas 1994 |
Tyttö huutaa Hii! 1995 |
Kansandances 1997 |
| Singlet albumilta Tyttö huutaa Hii! | ||
|
||
Tyttö huutaa Hii! on Lapinlahden Lintujen yhdeksäs studioalbumi, joka julkaistiin vuonna 1995. Levyn kappaleita on esitetty musiikkivideoina viihdesarjassa Lapinlahden Linnut!.
Albumi jatkoi edeltäjänsä Köyhän taivaan tyyliä, jossa sekvenssereillä ja syntetisaattorimatoilla oli suuri rooli. Tyttö huutaa Hii! on ensimmäinen Lapinlahden Lintujen albumi, jolla laulaa yhtyeeseen vuonna 1994 liittynyt Ari Wahlsten. Samalla se oli kitaristi Veli-Pekka ”Puka” Oinosen viimeinen Lapinlahden Linnut -albumi yli kymmeneen vuoteen.
Yhtyeen jäsenet pitivät Tyttö huutaa Hiitä! edellistä albumia onnistuneempana. Se myi kultalevyyn oikeuttavan määrän mutta ei yltänyt Köyhän taivaan menestykseen. Singlenä julkaistu nimikappale sai paljon radiosoittoa. Menestys osoitti, että toistuvista kokoonpanomuutoksista huolimatta yhtye kykeni edelleen säilyttämään suosionsa.
Albumin vaiheet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tausta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lapinlahden Linnut oli 1990-luvun taitteessa suosionsa huipulla.[1] Tunnetuimmat jäsenet Markku Toikka, Mikko Kivinen ja Tapio Liinoja lähtivät yhtyeestä vuosina 1990–1994.[2] Suosio jatkui kuitenkin vielä 1990-luvun puolivälissä suurena.[3] Uutena jäsenenä kokoonpanoon liittyi näyttelijä Ari Wahlsten.[4] Tämän into ja sitoutuneisuus toivat uutta motivaatiota myös vanhoille jäsenille.[5] Samaan aikaan perustajajäsen Timo Eränkö alkoi ottaa johtohahmon asemaa.[3]
Säveltäminen ja äänitykset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tyttö huutaa Hii! äänitettiin edeltäjänsä Köyhän taivaan tavoin MTV-Musiikin studiolla Ilmalassa.[6] Se oli Lapinlahden Lintujen viimeinen analogisesti äänitetty albumi.[7] Ensimmäistä kertaa yhtye ei käyttänyt ulkopuolista tuottajaa vaan kosketinsoittaja Pekka Hedkrok ja kitaristi Veli-Pekka ”Puka” Oinonen tuottivat säveltämänsä kappaleet itse. Yhtye oli kokeiluun tyytyväinen.[8] Vierailevina muusikkoina äänityksiin osallistuivat puhallinyhtye Kallio Hornsin jäsenet Heikki Keskinen, Antero Priha ja Jukka Tuovinen. Ryhmä ei konsertoinut mutta esiintyi sessiomuusikkoina monien artistien levytyksillä. Puhallinsovitukset teki Keskinen.[9]
Hedkrokin rooli säveltäjänä korostui 1990-luvun puolivälistä alkaen,[10] mutta myös Oinonen sävelsi Tyttö huutaa Hiille! pari kappaletta.[8] Sanoitukset ovat lähinnä Erängön ja Heikki ”Hiski” Salomaan kirjoittamia. Tuotteliaimmin niitä kirjoitti Eränkö, jonka huonoimpia ideoita Salomaa usein joutui suitsimaan.[3] Myös Wahlsten teki albumille sanoituksia, joiden tunnuspiirre on mieltymys sanaleikkeihin.[8] Studiotyöskentelyn teknisestä puolesta Wahlsten ei ollut kiinnostunut.[7] Trumpetisti Matti Jaarasen mukaan muutkin jäsenet kirjoittivat paljon, mutta Eränkö ja Hedkrok yleensä torjuivat tarjotut tekstit ja tekivät tärkeitä päätöksiä kahdestaan.[10]
Julkaisu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tyttö huutaa Hii! ilmestyi lokakuussa 1995.[6] Sen julkaisi MTV-Musiikki CD-levynä ja C-kasettina,[11] ja sitä jakeli MTV-Musiikin tuotantopäällikön Ilkka Vainion yhtiö Audiovox. Yhtiö panosti albumiensa julkaisutilaisuuksiin, ja Tyttö huutaa Hiin! kunniaksi järjestetty lehdistötilaisuus mukaili albumin machoteemaa: tapahtuma järjestettiin helsinkiläisellä jumppasalilla ja jäsenet pukeutuivat painijoiksi.[9]
Albumilta julkaistiin kolme singleä: ”Enää en sano sanaakaan”, ”Tyttö huutaa Hii!” ja ”Älä itke, älä sure”.[12] Ensin mainittu ilmestyi jo kesällä eikä saanut merkittävää radiosoittoa, vaikka sitä lehdistötiedotteessa kuvailtiinkin uudeksi kesähitiksi. Albumin julkaisun yhteydessä ilmestynyt ”Tyttö huutaa Hii!” -single menestyi huomattavasti paremmin ja osoitti, että Lapinlahden Linnut kykeni menestymään vaikka suosituimmat jäsenet olivatkin jättäneet yhtyeen.[8]
Kansikuva ja musiikki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jaarasen piirtämä kansikuva esittää lihaksikasta mieslintua, jonka pullistelua naispuolinen lintu ihastelee. Lapinlahden Linnuille epätyypillinen machoteema on läsnä myös nimikappaleessa, jonka sävellys yhdistelee reggaeta ja rockia.[8] Äänimaailma jatkaa Köyhän taivaan studiossa huoliteltua tyyliä,[13] jossa syntetisaattorilla tuotetuilla äänimassoilla ja sekvenssereillä on tärkeä rooli.[14] Myös puhaltimet ovat monissa kappaleissa esillä.[9]
Avausraita ”Enää en sano sanaakaan” julkaistiin albumin ensimmäisenä singlenä. Hedkrokin mukaan valinta jouduttiin tekemään kiireessä, jotta single saataisiin julkaistua ajoissa. ”Se on vähän hassunhauska, mikä minulla joskus tökkii. ’Heräsin ilman munia’ on minusta niin mauttomasti ja tyhmästi sanottu.”[15]
Parisuhdeaiheinen ”Piikki” oli ensimmäinen Wahlstenin sanoitus Lapinlahden Linnuille.[15] Muita hänen tekstejään ovat lemmekästä baari-iltaa ja villin lännen kuvastoa sekoittava ”Päänahanmetsästäjä”, yhteiskuntakriittinen ”Suomi nousuun” sekä Erängön ja Salomaan kanssa kirjoitettu ”Kohta joku kärsii”.[8] Hedkrok ei pitänyt ”Päänahanmetsästäjästä”, jossa hänen mielestään ”eksytään jonnekin lapselliseen sarjakuvan mielikuvitusmaailmaan”.[9] Wahlsten keräili Tex Willer -sarjakuvia.[4]
Salomaan sanoittama ”Oman asuntonsa kaluste” on surumielinen kertomus pitkästä parisuhteesta ja rakkauden hiipumisesta. Oinonen piti sitä osoituksena ”Pekun [Hedkrok] kyvystä tehdä sävellyksiä, jotka tuovat herkästi tipan linssiin”. Oinosen mukaan Hedkrokilla oli ”muutamia peruskappaleita”, joita hän säveltäessään muunteli, ja ”Oman asuntonsa kaluste” oli malliesimerkki ”Pekun sapluunasta tehdä tunteisiin vetoava biisi”.[9] Hedkrokin laulaman kappaleen[16] kertosäettä säestää Oinosen falsettilaulu.[15]
Vainiolla oli tapana tehdä sanoituksia Audiovoxin artisteille, mutta Lapinlahden Lintujen kohdalla hän ei pitänyt sitä tarpeellisena.[17] Hän keksi kuitenkin yhdyssanan ”Munasarjatulta” ja piti sitä niin hyvänä, että halusi albumille samannimisen kappaleen.[9] Sanoituksen kirjoittivat Eränkö ja Salomaa,[18] mutta Hedkrokin mielestä lopputulos oli ”aikamoinen hirvitys”.[9] Se julkaistiin silti singlen ”Tyttö huutaa Hii!” B-puolena.[19]
Vastaanotto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tyttö huutaa Hiin! kaupallinen menestys oli hyvää ja toi yhtyeelle neljännen kultalevyn.[6] Musiikkituottajien tilaston mukaan albumia on myyty runsaat 22 000 kappaletta.[20] Se oli parhaimmillaan Suomen virallisen listan sijalla 24 ja putosi listalta kahden viikon jälkeen, mikä merkitsi selvästi Köyhän taivasta heikompaa menestystä. Single ”Tyttö huutaa Hii!” oli parhaimmillaan radiosoittolistan seitsemännellä ja Rumban listan 18. sijalla.[21]
Oinonen oli tyytyväinen albumiin, jolle hänen mielestään tuli paljon hyviä kappaleita. Myös Hedkrok piti kokonaisuutta edeltäjäänsä ”vahvempana ja tasaisempana”. Hänen suosikkikappaleitaan olivat ”Tyttö huutaa Hii!”, ”Älä itke, älä sure”, ”Ei liian syvälle”, ”Oman asuntonsa kaluste”, ”Piikki” ja ”Mä kierrän sua”, mutta ”paskaakin tuli taas tehtyä”.[9]
Timo Rossi kirjoittaa elämäkertakirjassaa Miksei asioista puhuta (2023), että Tyttö huutaa Hii! on edeltäjänsä Köyhän taivaan epätasaisuuteen verrattuna ”huomattava kohennus”, jonka jokainen kappale ”puolustaa paikkaansa levyllä”.[6] Avaussingleä ”Enää en sano sanaakaan” Rossi pitää ”kädenlämpöisenä hassutteluna”, mutta nimikappale saa kiitosta ”tarttuvasta reggaepoljennosta ja tehokkaasta kertosäehokemasta”.[8]
Julkaisun jälkeen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]MTV3 esitti syystalvella 1995 sketsiohjelmaa Lapinlahden Linnut! Se ei saavuttanut yhtyeen aiempien TV-ohjelmien veroista menestystä mutta keräsi silti suuria katsojalukuja.[22] Sarjassa esitettiin monia Tyttö huutaa Hiin! kappaleita.
Tyttö huutaa Hii! jäi Oinosen viimeiseksi Lapinlahden Linnut -albumiksi[15] vuonna 2007 julkaistuun paluulevyyn Etiäppäin asti.[23] Hän oli kyllästynyt pitkiin kiertueisiin ja halusi viettää enemmän aikaa perheensä kanssa. Oinonen jätti yhtyeen loppuvuodesta 1995.[24] Ennen lähtöään hän opetti yhtyeen kappaleet korvaajalleen Pekka ”Rekku” Rechardtille,[25] joka oli lyhyesti soittanut Lapinlahden Linnuissa ja sen edeltäjässä Teatteriseurue Maailmanpyörässä jo 1970- ja 1980-luvuilla.[26]
Kappaleet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaikki kappaleet säveltänyt ja sovittanut Pekka Hedkrok, ellei toisin mainita.
A-puoli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
B-puoli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
Kokoonpano
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lapinlahden Linnut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Timo Eränkö – laulu ja saksofoni
- Pekka Hedkrok – laulu ja kosketinsoittimet
- Matti Jaaranen – laulu ja trumpetti
- Hannu Lemola – laulu ja rummut
- Puka Oinonen – laulu ja kitarat
- Heikki Salomaa – laulu ja banjo
- Ari Wahlsten – laulu
Muut muusikot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Heikki Keskinen – tenorisaksofoni (Kallio Horns)
- Antero Priha – trumpetti (Kallio Horns)
- Jukka Tuovinen – baritonisaksofoni (Kallio Horns)
- Anna-Mari Kähärä – naisäänet
- Anita Pajunen – naisäänet
Tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hannu Puukko – kuvat
- Lapinlahden Linnut – kansi (Nuppilan Kuva ja Sävel)
- Jorma Hämäläinen – äänitys (MTV-Musiikkistudiot)
- MTV-Musiikki – tuotanto
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lyytinen, Jukka: Lapinlahden Linnut. Helsinki: Like, 2003. ISBN 952-471-098-6
- Rossi, Timo: Lapinlahden Linnut. Miksei asioista puhuta. Jyväskylä: Docendo, 2023. ISBN 978-952-382-569-7
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Rossi 2023, s. 196.
- ↑ Rossi 2023, s. 197, 220, 239, 244.
- ↑ a b c Rossi 2023, s. 244.
- ↑ a b Rossi 2023, s. 247.
- ↑ Rossi 2023, s. 250.
- ↑ a b c d Rossi 2023, s. 254.
- ↑ a b Lyytinen 2003, s. 94.
- ↑ a b c d e f g Rossi 2023, s. 255.
- ↑ a b c d e f g h Rossi 2023, s. 256.
- ↑ a b Rossi 2023, s. 245.
- ↑ Lapinlahden Linnut – Tyttö Huutaa Hii! Discogs. Viitattu 22.12.2024. (englanniksi)
- ↑ Rossi 2023, s. 384–385.
- ↑ Lyytinen 2003, s. 123–124; Rossi 2023, s. 256.
- ↑ Rossi 2023, s. 234, 239, 256.
- ↑ a b c d Lyytinen 2003, s. 123–124.
- ↑ ”Oman asuntonsa kaluste” (Tyttö huutaa Hii!). Lapinlahden Linnut, MTV-Musiikki, 1995.
- ↑ Rossi 2023, s. 233.
- ↑ ”Munasarjatulta” (Tyttö huutaa Hii!). Lapinlahden Linnut, MTV-Musiikki, 1995.
- ↑ Rossi 2023, s. 384.
- ↑ Tilastot: Lapinlahden Linnut Musiikkituottajat. IFPI Finland. Arkistoitu 10.5.2019. Viitattu 6.2.2024. (englanniksi)
- ↑ Pennanen, Timo: LAP-LAU Sisältää hitin: Levyt ja esittäjät Suomen musiikkilistoilla 1960–2018. 2019. Viitattu 22.12.2024.
- ↑ Rossi 2023, s. 251–254.
- ↑ Rossi 2023, s. 330–333.
- ↑ Lyytinen 2003, s. 95.
- ↑ Rossi 2023, s. 257–258.
- ↑ Lyytinen 2003, s. 15; Rossi 2023, s. 34, 110–111, 143.
