Anna-Mari Kähärä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Anna-Mari Kähärä
Kähärä Jyväskylän kesä -festivaaleilla vuonna 2007.
Kähärä Jyväskylän kesä -festivaaleilla vuonna 2007.
Henkilötiedot
Koko nimi Viitasaari
Syntynyt25. helmikuuta 1963 (ikä 61)
Kansalaisuus Suomi
Ammatti säveltäjä, laulaja ja pianisti
Muusikko
Soittimet piano
Aiheesta muualla

Anna-Mari Kähärä (s. 25. helmikuuta 1963[1] Viitasaari[2]) on suomalainen säveltäjä, laulaja ja pianisti. Hänet tunnetaan parhaiten lauluyhtye How Many Sistersin ja etnojazz-yhtye Zetaboon jäsenenä, mutta hän on julkaissut myös soololevyn yhtyeellä Anna-Mari Kähärän Orkesteri. Tunnetuimpia teoksia ovat kuka nukkuu tuutussasi, joka on levinnyt ympäri maailmaa.

Lapsuus ja nuoruus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kähärä tulee musikaalisesta perheestä, ja hän aloitti musisoinnin soittamalla omia laulujaan jo kaksivuotiaana mummolansa uruilla. Viisivuotiaana hän alkoi käydä viulutunneilla, mutta liian ankaran opettajan takia hän alkoi 10-vuotiaana keskittyä pianonsoittoon.[3] Hän esiintyi ensimmäisen kerran 10-vuotiaana Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla esittäen itse tekemänsä kappaleen.[2] Kähärä harrasti nuorena myös paljon urheilua.[2] Myöhemmin Kähärä on opiskellut pianonsoittoa Jyväskylän ja Kuopion konservatorioissa sekä laulua Helsingin Pop & Jazz Konservatoriossa ja Sibelius-Akatemian jazzmusiikin osastolla.[4]

How Many Sisters ja Zetaboo

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukioaikanaan vuonna 1982 Kuopiossa Kähärä perusti How Many Sistersin yhdessä Mervi Hiltusen ja Kirsi Rissasen kanssa.[2][5] Hän liittyi myös Kuopion Nuorisoteatteriin. Kesällä 1983 Kähärä muutti Helsinkiin ja meni Kellariteatteriin sovittamaan ja soittamaan musiikkia. Teatterimusiikin kautta Kähärä tutustui myös säveltämiseen.[2]

Vuonna 1983 How Many Sisters julkaisi ensimmäisen albuminsa How many sisters? Yhtye keikkaili paljon ja esiintyi vuosina 1983–1984 vakituisesti MTV:n Karporaattori-ohjelmassa. Vuosina 1992–1993 – Rissasen vaihduttua Pirjo Aittomäkeen – yhtye toimi housebändinä Ylen viihdeohjelmasarjassa "Pellit auki". Näihin aikoihin yhtye alkoi keskittyä entistä vahvemmin jazz-musiikkiin.[5]

Toisen albuminsa Stolen moments How Many Sisters julkaisi vuonna 2002 yhteistyössä UMOn ja Kirmo Lintinen Trion kanssa. Levy sisälsi Kähärän ja Kirmo Lintisen sovittamia sekä myös Kähärän säveltämiä kappaleita.[5] Syyskuussa 2005 ilmestyi yhtyeen kolmas albumi Thank you for the kiss edelleen yhdessä Lintisen trion kanssa. Levyn kappaleet olivat kahta lukuun ottamatta Kähärän sävellyksiä.[6]

Toinen Kähärän merkittävä kokoonpano on vuonna 1996 toimintansa aloittanut Zetaboo. Kitaristi Jarmo Saaren johtama etnojazz-yhtye julkaisi ensimmäisen levynsä ZetaBoo vuonna 1997. Zetaboon riveissä Kähärä paitsi laulaa, myös soittaa haitaria ja kosketinsoittimia. Yhtye on julkaissut myös levyt MediZine vuonna 2000 ja OuteRail vuonna 2007 sekä soittanut eri artistien, kuten Susanna Haaviston, Severi Pyysalon, ja Arttu Takalon kanssa.[7][8]

Kähärä esiintymässä muun muassa Pekka Kuusiston ja Zarkus Poussan kanssa vuoden 2005 Faces-etnofestivaaleilla.

Seuraavana vuonna Kähärän piti koota yhtye Suomen Jazzliiton kiertuetta varten.[9] Tällöin syntyi Anna-Mari Kähärän Orkesteri, johon Kähärän lisäksi kuuluvat kitaristit Jarmo Saari ja Marzi Nyman, viulisti Pekka Kuusisto sekä lyömäsoittaja Zarkus Poussa.[2] 30. maaliskuuta 2005 Anna-Mari Kähärän Orkesteri julkaisi albumin Anna-Mari Kähärän Orkesteri.[10] Albumi oli Kähärän ensimmäinen soololevy. Kähärän osittain tuottaman levyn kappaleet olivat myös hänen säveltämiään, ja niiden sanoitukset olivat englanninkielisten runoilijoiden, muun muassa Robert Louis Stevensonin ja Charles Bukowskin, runoja. Kähärän mukaan levy oli ollut valmisteilla jo kymmenen vuotta.[3]

Jazzia etniseen ja pop-musiikkiin yhdistelevä[9] Anna-Mari Kähärän Orkesteri on esiintynyt muun muassa vuoden 2003 Itsenäisyyspäivän vastaanotolla.[11] ja vuoden 2005 Pori Jazz-festivaaleilla lauantaina päälavalla Kirjurinluodossa.[4]

Jo mainittujen yhtyeiden lisäksi Kähärä on soittanut ja levyttänyt yhtyeissä Pekka Kuusisto & the Luomu Players ja Lentävä Siemen sekä esiintynyt duona Pekka Kuusiston kanssa[2] ja kuorossa Adiemus Singers.[4]

Pianolla säveltävä Kähärä on tehnyt kappaleita muun muassa a capella -yhtye Rajattomalle (jonka levyn Boundless hän on myös tuottanut), Essi Wuorelalle ja Susanna Haavistolle[3] sekä kuoromusiikkia Philomela-kuorolle, KYN-kuorolle[12], Tapiolan kuorolle ja EMO Ensemblelle. Lisäksi hän on tehnyt elokuvamusiikkia sekä musiikkia teatteriproduktioihin[2] (muun muassa Superdames vuonna 1996 ja Superdames II World Tour vuonna 1998[4]).

Hän on säveltänyt musiikin yhdeksään elokuvaan, mm. Virginie (2009), Ken tulta pyytää (2001), Pikkusisar (1999) sekä neljä Onneli ja Anneli -lastenelokuvaa.[13]

Kähärä on kuvittanut Susanna Haaviston satukirjan Varamummo.[3]

  1. a b Petri Silas: Anna-Mari Kähärä 2005. Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus. Viitattu 9.7.2007. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  2. a b c d e f g h i Kirsi Snellman: Jäänmurtaja Kähärä läpimurron kynnyksellä 28.1.2004. Elvis ry. Viitattu 8.5.2007.
  3. a b c d Pirkko Soininen: Nykymusiikin kukkaislapsi 2006. Kuntoutusyhtymä – Rehab Group Oy. Arkistoitu 22.5.2007. Viitattu 8.5.2007.
  4. a b c d Muusikot Rockadillo Records. Arkistoitu 13.5.2007. Viitattu 9.5.2007.
  5. a b c Pekka Nissilä: Biografia 2005. Rockadillo Records. Arkistoitu 13.5.2007. Viitattu 8.5.2007.
  6. How Many Sisters: Thank you for the kiss 5.9.2005. Rockadillo Records. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 9.5.2007.
  7. a b ZetaBoo Aito Records. Viitattu 8.5.2007.
  8. Anthony Shaw: Zetaboo: Ethnic Jazz from Finland 7.11.2006. All About Jazz. Viitattu 9.5.2007. (englanniksi)
  9. a b Levy Annamarikahara.com. Arkistoitu 4.12.2008. Viitattu 11.12.2007.
  10. a b Anna-Mari Kähärä 2007. Annamarikahara.com. Arkistoitu 28.4.2007. Viitattu 10.5.2007.
  11. Juhlavastaanoton ohjelma 2003. Yleisradio. Viitattu 8.5.2007.
  12. Naiskuoro KYN voitti kansainvälisissä kuorokilpailuissa Berliinissä 4.2.2017. Naisuoro KYN. Viitattu 29.4.2020.
  13. kähärä | Hakutulokset | Elonet elonet.finna.fi. Viitattu 23.2.2021.
  14. a b Uutisarkisto 1998–2002 2002. Suomijazz.com. Arkistoitu 2.5.2007. Viitattu 9.7.2007.
  15. Kotimaan toiminta: Valtakunnalliset Jazzpäivät ja Yrjö-palkinto Jazz Finland. Jazzliitto. Viitattu 30.7.2018.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]