Tallinna

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Tallinn)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tallinna
(Tallinn)
lippu
lippu		 vaakuna
vaakuna

Tallinna

Koordinaatit: 59°26′20″N, 24°45′16″E

Valtio Viro
Maakunta Harjumaa
Perustettu ennen vuotta 1154
Hallinto
 – Kaupunginjohtaja Jevgeni Ossinovski
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 158,27 [1] km²
Korkeus 44 m
Väkiluku (2024) 457 000
Aikavyöhyke UTC+2
 – Kesäaika UTC+3
Lähteet: [2] = Pinta-ala ja väkiluku









Tallinna[3] (vir. Tallinn [ˈtɑlʲˑinˑ]; vanh. suom. Keso(i), Kesoniemi[4][5][6], Rääveli) on Viron pääkaupunki, hallinnollinen, taloudellinen ja kulttuurinen keskus ja maan pääasiallinen portti merelle. Kaupungin väkiluku on noin 457 000 (2024)[7], ja se on Viron suurin asutuskeskus.[2][8] Vuoden 2020 väestönlaskennan mukaan kaupungin asukkaista oli etnisiä virolaisia 52,8 prosenttia ja venäläisiä 37,1 prosenttia.[9]

Jo vuonna 1248[10] kaupunkioikeudet saanut Tallinna on perinteikäs merenkulku- ja kauppakaupunki ja se on pohjoisin Hansaliittoon kuuluneista kaupungeista. Tallinnaa, joka aiemmin tunnettiin myös nimellä Reval (joskus suom. Rääveli), ovat hallinneet historian saatossa muun muassa tanskalaiset, ruotsalaiset sekä baltiansaksalaiset.[11] Tallinnassa on laaja ja hyvin säilynyt keskiaikainen vanhakaupunki, joka on Unescon maailmanperintökohde.

Maantiede ja ilmasto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tallinnan satelliittikuva.

Tallinna sijaitsee Suomenlahden etelärannalla. Kaupungin alueella on yhteensä 46 kilometriä rantaviivaa, ja siihen kuuluu kolme suurehkoa niemimaata: Koplin, Paljassaaren sekä Kakumäen niemimaa. Keskustan eteläpuolella sijaitsee myös pieni Ülemistejärvi.

Tallinnalle ovat tyypillisiä kylmät talvet, viileät ja vähäsateiset keväät, lämpimät kesät ja pitkät sateiset syksyt. Päivän ylin keskilämpötila on helmikuussa −2,3 °C ja heinäkuussa 21,0 °C.[2]

Tallinnan ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −0,7 −1,0 2,8 9,5 15,4 19,2 22,2 21,0 16,1 9,5 4,1 1,2 ka. 9,9
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −5,5 −6,2 −3,7 0,7 5,2 9,8 13,1 12,3 8,4 3,7 −0,2 −3,1 ka. 2,9
Vrk:n keskilämpötila (°C) −2,9 −3,6 −0,6 4,8 10,2 14,5 17,6 16,5 12,0 6,5 2,0 −0,9 ka. 6,3
Sademäärä (mm) 56 40 37 35 37 68 82 85 58 78 66 59 Σ 701
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
−0,7
−5,5
−1,0
−6,2
2,8
−3,7
9,5
0,7
15,4
5,2
19,2
9,8
22,2
13,1
21,0
12,3
16,1
8,4
9,5
3,7
4,1
−0,2
1,2
−3,1
S
a
d
a
n
t
a 		56
40
37
35
37
68
82
85
58
78
66
59


Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tallinnan vanhaakaupunkia talvisessa maisemassa.

Tallinna on syntynyt keskeisen Itämeren reitin varrelle. Kaupungin edustalla Naissaaren ja Porkkalan välissä on ainoa paikka, jossa Suomenlahti on mahdollista ylittää niin, että maata on koko matkan ajan näkyvissä. Reitti Tanskasta Tallinnaan on kuvattu 1200-luvulta säilyneessä tanskalaisessa itineraariossa.

Toompeanmäellä on alun perin ollut virolaisten linnake, jolla ei kuitenkaan todennäköisesti ollut pysyvää asutusta tai varuskuntaa. Toompeanmäen pakolinnan lisäksi alueella on mahdollisesti sijainnut satamapaikka, joka oli mahdollisesti Rävälän ja Harjumaan ylimystön valvoma.[12]

Tanskan valta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tallinnan nimen uskotaan tulevaan sanoista Taani linn, joka tarkoittaa tanskalaisten kaupunkia tai linnaa.[13] Tanskalaiset hallitsivat Tallinnaa Lyndanisen taistelusta 1219 alkaen. Vuonna 1285 kaupunki liittyi hansaliittoon.[14] Tallinnalla oli Riian ohella tärkeä rooli Venäjälle suuntautuvan kaupan välittäjänä.

Saksalaisen ritarikunnan aika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1346 Tanska myi Tallinnan saksalaiselle ritarikunnalle. Tallinna jakautui Toompean linnaan, jossa hallitsivat feodaaliruhtinaat, sekä käsityöläisten ja porvareiden alakaupunkiin, jossa vallitsi kaupungin laki, ja jossa valtaa piti kaupungin raati.

Ruotsin ja Venäjän keisarikunnan aika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tallinna Kadriorgin rannalta noin vuonna 1890.

Tallinna siirtyi vuonna 1561 Ruotsille ja edelleen Venäjän keisarikunnalle 1721. Tallinna oli Venäjän vallan aikana Viron kuvernementin keskus, ja kuten muukin Viro, säilytti saksalaisen hallinnon ja instituutiot Venäjän vallan loppupuolelle asti.lähde?

Itsenäisyysjulistus ja pääkaupunki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1918 Viro julistautui itsenäiseksi saksalaisten hyökättyä Latviasta Viron kautta kohti Pietaria Brest-Litovskin rauhanneuvotteluiden juututtua Neuvosto-Venäjän passiiviseen vastarintaan. 24. helmikuuta 1918 annetun itsenäisyysjulistuksen jälkeen Viron itsenäisyyshallitus joutui painumaan maan alle, koska saksalaiset eivät hyväksyneet itsenäisyyttä. Kun Saksa hävisi ensimmäisen maailmansodan, virolaishallitus kykeni toimimaan ja Tallinnasta tuli maan pääkaupunki. Vuodenvaihteessa 1918–1919 neuvostovenäläiset joukot hyökkäsivät kuitenkin idästä, ja rintama siirtyi kymmenien kilometrien päähän Tallinnasta. Suomalaisia, ruotsalaisia ja tanskalaisia vapaaehtoisia tuli Viroon puolustuksen tueksi.lähde?

Neuvostoliiton aika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Neuvostoliiton aikana Tallinnan laitamille nousi laajoja kerrostalolähiöitä, kuten kuvassa oleva Lasnamäe.

Viro teki sopimuksen painostettuna Neuvostoliiton kanssa vuonna 1939, ja vältti talvisodan kaltaisen tapahtuman. Seuraavana vuonna 1940 Neuvostoliitto jatkoi painostusta ja lopulta otti vallan Virossa samana vuonna. Viro muuttui neuvostotasavallaksi ja elokuussa 1940 Neuvostoliiton jäseneksi, Viron sosialistiseksi neuvostotasavallaksi. Natsi-Saksan hyökättyä liittolaistensa ja kanssasotijoidensa kanssa Neuvostoliittoon Viron alueesta tuli Viron päähallintopiiri, joka kuului Ostlandin valtakunnankomissariaattiin vuoteen 1944 saakka, jolloin Viron sosialistinen neuvostotasavalta palautui.

Neuvostoliiton kaukotoimintailmavoimat (ADD) pommittivat kaupunkia raskaasti 9.–10. maaliskuuta 1944, jolloin 53 prosenttia siitä tuhoutui ja 1 400 ihmistä sai surmansa.[15] Saksalaisten vetäydyttyä puna-armeija hyökkäsi Tallinnaan 22. syyskuuta 1944 ja Viro siirtyi taas Neuvostoliiton miehittämäksi, Viron sosialistiseksi neuvostotasavallaksi, jonka pääkaupunki Tallinna oli.

Raitioliikennettä Pärnu maanteen varrella Tallinnassa kesäkuussa 1983.

Tallinnassa järjestettiin Moskovan vuoden 1980 kesäolympialaisten purjehduskilpailut. Olympialaisten aikana kaupungin ilmettä kohottamaan rakennettiin muun muassa konserttiareena Linnahall, Olympia-hotelli ja pääpostitalo.[16] Piritalle pystytettiin myös 314 metriä korkea televisiotorni.

Vuonna 1989 Tallinnassa oli jo runsaat 482 000 asukasta,[17] mutta Viron uudelleenitsenäistymisen jälkeen runsaasti venäläisasukkaita on lähtenyt kaupungista. Tallinnasta tuli jälleen itsenäisen Viron pääkaupunki vuonna 1991.

Kaupungin pieni vaakuna.

Nykyaika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tallinnan vanhakaupunki otettiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1997.

Vuoden 2002 Eurovision laulukilpailu järjestettiin Tallinnan Saku Suurhallissa.[18]

Vuonna 2011 Tallinna oli yhdessä Turun kanssa Euroopan kulttuuripääkaupunki.[19]

Asukasluvun kehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Väestönkehitys
Vuosi 1840 1897 1934 1959 1970 1979 1989 2001 2006 2012
Väestö23 25964 572137 792281 714362 706429 727482 037399 685396 193401 072
±%—    +177.6%+113.4%+104.4%+28.7%+18.5%+12.2%−17.1%−0.9%+1.2%
Lähteet: [20][21][22][23][24][25][17][1]

Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tallinnan matkustajasatama.
Tallinnan Lennart Meri -lentoasema on Viron vilkkain lentoasema. Taustalla Ülemistejärvi.

Tallinnaa palvelee Tallinnan Lennart Meri -lentoasema noin neljän kilometrin päässä keskustasta Tarton maantien varrella. Reittilento Helsinkiin kestää 30–35 minuuttia. Tallinnan rautatieasemista suurin on Baltian rautatieasema.

Matkailu Suomenlahden yli on suosittua. Matka Helsingistä Tallinnaan kestää 2–3,5 tuntia autolautalla yhtiöstä ja aluksesta riippuen ja pikalaivalla noin 1,5 tuntia. Tallinnan matkustajasatama sijaitsee keskustan välittömässä läheisyydessä.

Copterline lensi Helsingistä Tallinnaan vuosina 2000–2005 ja uudestaan vuonna 2008, mutta lennot keskeytettiin huonon kannattavuuden takia.[26]

Kaupungin sisäistä joukkoliikennettä hoitavat useat linja-auto- ja johdinautoreitit, joiden lisäksi on neljä raitiovaunulinjaa.[27] Tammikuusta 2013 lähtien joukkoliikenteessä matkustaminen on ollut kaupungin asukkaille ilmaista.[28][29] Kaupungin asukkaiden lisäksi joukkoliikenne on ilmaista alle seitsemänvuotiaille lapsille ja alle kolmevuotiaan lapsen kanssa matkustavalle aikuiselle.[30]

Aluejako

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kartta Tallinnan kaupunginosista.

Tallinna on jaettu kahdeksaan kaupunginosaan (linnaosa), joilla on kullakin oma hallinto. Kukin kaupunginosa jakaantuu vielä asuntoalueisiin (asum).

Tallinnan vanhakaupunki jakautui aikoinaan feodalistiseen Toompeanmäkeen, jossa on muun muassa valtionhallintoa, sekä alakaupunkiin (viroksi all-linn), jossa asuivat kauppiaat ja käsityöläiset ja jota hallitsi aatelin asemesta porvareiden kaupunginraati.

Lippu Vaakuna Kaupunginosa Pinta-ala Väkiluku 2015
Haabersti 18,6 km² 43 996
Kesklinn 28,0 km² 57 908
Kristiine   9,4 km² 31 770
Lasnamäe 30,0 km² 118 437
Mustamäe   8,0 km² 66 194
Nõmme 28,0 km² 39 501
Pirita 18,7 km² 17 694
Põhja-Tallinn 17,3 km² 58 926

Nähtävyyksiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raatihuoneentorin ja historiallisen vanhankaupungin lisäksi Tallinnassa on paljon museoita, esimerkiksi kaupunginmuseo, Viron historiallinen museo entisessä Suurkillan talossa, kidutusmuseo, luonnontieteellinen museo ja palontorjuntamuseo. Lisäksi Tallinnassa sijaitsee vuoden 2008 eurooppalaiseksi museoksi valittu Kumu-taidemuseo ja sen erillisosasto Kadriorgin palatsissa. Kesäkuussa 2019 Tallinnaan avautui ruotsalainen valokuvataiteen museo Fotografiska.[31]

Luna Luna -huvipuisto Tallinnan Kadriorgissa.

Vanhankaupungin siluetille ovat tunnusomaisia vanhojen kirkkojen korkeat tornit: Olevisten kirkko, Pyhän Hengen kirkko (Pühavaimu kirik), Pyhän Nikolaoksen kirkko (nykyisin museona) ja tuomiokirkko. Muita nähtävyyksiä ovat esimerkiksi kaupunginmuuri, televisiotorni Teletorn ja kasvitieteellinen puutarha sekä laululava, jossa joka viides vuosi pidetään Tallinnan laulujuhlat. Tallinnassa on myös eläintarha, joka on varsinkin lapsiperheiden suosiossa.

Tallinnan keskiaikainen kaupunginmuuri oli aikanaan tehokas puolustuseste. Aikanaan 16 metriä korkeasta, kolme metriä leveästä ja neljä kilometriä pitkästä muurista on jäljellä kaksi kilometriä ja 26 tornia.

Metsäkalmisto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Presidentti Lennart Meren muistokivi Metsäkalmistossa.

Metsäkalmiston (viroksi Metsakalmistu) hautausmaa sijaitsee Piritasta sisämaahan lähtevän tien varrella ennen televisiotornia.

Metsäkalmistoon on haudattu Viron kuuluisuuksia Kuuluisuuksien könkäälle, muun muassa:

Opiskelu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tallinnan teknillisen yliopiston päärakennus.

Tallinnassa on useita niin yksityisiä kuin valtiollisiakin yliopistoja. Suurimmat valtiolliset yliopistot ovat:

Suurimpia Tallinnassa toimivia yksityisiä yliopistoja ovat:

  • Estonian Business School, joka on noin 1 100 opiskelijan kauppakorkeakoulumainen yliopisto. Yliopisto sijaitsee Tallinnan keskustassa ja sen opetuskielenä on englanti.

Muita yliopistoja Tallinnassa ovat muun muassa Viron musiikki- ja teatteriakatemia, Viron taideakatemia ja yksityinen yliopisto Nord.

Tallinnalaisissa yliopistoissa opiskelee suomalaisia ylioppilaita, jotka ovat järjestäytyneet kahteen eri opiskelijajärjestöön. Nämä ovat Tallinnan Suomalainen Opiskelijajärjestö ry (TSOJ) ja Viron Suomalaiset Kauppatieteiden Opiskelijat (VISKO). TSOJ perustettiin lokakuussa 2005 alun perin nimellä Concordia Audentesin Suomalainen Osakunta Ry (CASO). VISKO perustettiin vuonna 2004.

Kuvia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Panoraamakuva Tallinnasta mereltä päin.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Statistical Database: Population (PO0291: Population number, area and density by administrative unit or type of settlement, 1 January: Tallinn (Tietokantahaku Viron tilastokeskuksen tietokannasta) Statistics Estonia, Tallinn. Viitattu 2.5.2013. (englanniksi)
  2. ↑ a b c Hyödyllistä tietää Tallinna Turism. Viitattu 4.5.2016.
  3. ↑ Kotimaisten kielten keskus: Viron paikannimet: suomeen mukautettu vai vironkielinen nimiasu?(ohje), viitattu 28.4.2017
  4. ↑ Keso, Tietosanakirja, osa 11, palsta 560
  5. ↑ Raimo Päiviö, Mikä tappoi seprakaupan? s. 62
  6. ↑ Historiallisella yhdistyksellä... Suomalainen Wirallinen Lehti 28.2.1917 nro 49
  7. ↑ RV0240: RAHVASTIK SOO, VANUSE JA ELUKOHA JÄRGI, 1. JAANUAR PxWeb. Viitattu 17.9.2024. (eesti)
  8. ↑ Tallinna elanike arv Tallinn.ee. Viitattu 30.6.2013. (viroksi)
  9. ↑ Tallinn arvudes 2020 (XLSX) tallinn.ee. Viitattu 24.3.2020.[vanhentunut linkki]
  10. ↑ https://balticguide.ee/tallinna-vanha-kaupunki/
  11. ↑ https://www.thetravel.com/is-tallinn-estonia-worth-visiting/
  12. ↑ Aivar Kriiska ja Andres Tvauri: Viron esihistoria, s. 207. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2007.
  13. ↑ Zetterberg 2007, s. 68.
  14. ↑ Hasselblatt, Cornelius & Müller, Kai Ulrich: Estland, s. 43. Otava. ISBN 951-1-13017-X (ruotsiksi)
  15. ↑ Lappi, Ahti: ADD:n veteraanipilotti vierailulla Suomessa Ilmatorjuntaupseeri. 2004. Viitattu 28.12.2008.
  16. ↑ Purkaminen ja rapistuminen neuvostoarkkitehtuurin uhkana Tallinnassa yle.fi. 23.2.2010. Yle Uutiset. Viitattu 29.6.2012.
  17. ↑ a b Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989) Демоскоп Weekly. Viitattu 2.5.2013. (venäjäksi)
  18. ↑ Eurovision Song Contest 2002 eurovision.tv. Viitattu 11.3.2017.
  19. ↑ Turku, Euroopan kulttuuripääkaupunki 2011 valmistautuu teemavuoteen eurooppatiedotus.fi. Arkistoitu 12.3.2017. Viitattu 11.3.2017.
  20. ↑ Statistitšeskija tablitsy o sostojanii gorodov Rossijskoi imperii. (Tilastotaulukoita Venäjän keisarikunnan kaupungeista (1840). Revel (Tallinna) löytyy julkaisun sivulta 36/41 otsikon Estljandskaja gubernija yhteydestä) dlib.rsl.ru. 1840. Pietari. Viitattu 2.5.2013. (venäjäksi)
  21. ↑ Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g., Estljandskaja gubernija (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897. "Eestinmaan" kuvernementti) Демоскоп Weekly. Viitattu 2.5.2013. (venäjäksi)
  22. ↑ Rahvastiku koostis ja korteriolud. 1. III 1934 Rahvaloenduse andmed, vihk II. (PDF) Riigi statistika keskbüroo. Tallinn, 1934.. Viitattu 3.5.2013. (viroksi)[vanhentunut linkki]
  23. ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä) Демоскоп Weekly. Viitattu 2.5.2013. (venäjäksi)
  24. ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä) Демоскоп Weekly. Viitattu 2.5.2013. (venäjäksi)
  25. ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä) Демоскоп Weekly. Viitattu 2.5.2013. (venäjäksi)
  26. ↑ Petri Pöntinen: Nopea helikopteriyhteys Tallinnaan palaa – tarkoin varjeltu hanke Suomen Kuvalehti. 11.8.2011. Otavamedia. Viitattu 28.7.2016.
  27. ↑ Tallinnan raitiovaunut Lyhyt Oppimäärä Tallinnaa. Viitattu 28.7.2016.
  28. ↑ Tallinnaan ilmainen joukkoliikenne Helsingin Sanomat. 23.9.2012. Arkistoitu 25.9.2012. Viitattu 23.9.2012.
  29. ↑ Tallinnan maksuton joukkoliikenne on onnistunut Yle Uutiset. 6.6.2013. Viitattu 28.7.2016.
  30. ↑ Julkinen liikenne visittallinn.ee. Viitattu 25.4.2018.
  31. ↑ Fotografiska Tallinna – Valokuvataiteen museo avautui Tallinnaan Parasta Tallinnassa. 20.6.2019. Viitattu 15.10.2019.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Euroopan kulttuuripääkaupunki
1980-luku
1990-luku
2000-luku
2010-luku
2020-luku
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tallinna&oldid=22749939”