Tallinnan joukkoliikenne
Tallinnan joukkoliikenne koostuu linja-auto-, raitio-, johdinauto-, juna- ja lauttaliikenteestä. Bussi-, raitio- ja johdinautolinjoja liikennöi pääosin Tallinna Linnatranspordi AS. Lähijunaliikenteen liikennöitsijä on Elron ja Aegnan saaren lauttaliikennettä liikennöi Kihnu Veeteed.
Raitio-, johdinauto- ja bussiliikenne oli aiemmin jaettu Tallinna Autobussikoondiksen (bussiliikenne) ja TTTK:n (raitiovaunut ja johdinautot) kesken, mutta vuonna 2012 nämä yhtiöt yhdistyivät, ja uudeksi liikennöitsijäksi tuli Tallinna Linnatranspordi AS eli TLT.[1]
Tallinna on Viron ainoa kaupunki, jossa on (missään vaiheessa historiaa) ollut raitiovaunuja tai johdinautoja. Ensimmäinen raitiolinja avautui vuonna 1888. Johdinautoliikennettä suunniteltiin ensi kertaa vuonna 1946, mutta ensimmäisen linjan kaupallinen liikenne alkoi vuonna 1965. Myöhemmin johdinautoverkosto laajeni yhdeksänlinjaiseksi mutta on sittemmin supistunut. Vuonna 2000 suljettiin yksi linja, vuonna 2012 toinen, vuonna 2015 kaksi linjaa lisää ja vuonna 2017 viides linja, joten jäljellä on neljä johdinautolinjaa.
Tallinnaan on suunniteltu pikaraitiotietä 1970-luvulta lähtien. Hanke keskeytyi Viron itsenäistyttyä Neuvostoliitosta, mutta suunnittelu jatkui 2000-luvulla. Pikaraitiotie alkaisi keskustasta, todennäköiseski Vabaduse väljakilta (Vapaudenaukiolta) tai Viru keskukselta ja päättyisi Lasnamäen itäosaan. Pysäkkejä olisi 10-12.[2]
Kaikki junat lähtevät Balti jaamalta, Tallinnan vanhankaupungin pohjoispäästä. Elron liikennöi lähijunia sähkömoottorijunilla Keilaan, Paldiskiin ja Riisipereen lännessä ja Aegviiduun idässä sekä dieselmoottorijunilla Pärnuun, Viljandiin, Tarttoon ja Narvaan[3] (vuoteen 2014 saakka näihin liikennöi Edelaraudtee). Nykyisin sekä Elronin sähkö- että dieselmoottorijunat ovat Stadler Flirt -junia. Sähkömoottorijunia on 18 yksikköä ja dieselmoottorijunia 20.[4]
Järjestelmät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bussiliikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sisäinen liikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Bussilinjoja kulkee lähes kaikkialla Tallinnassa. Lähes kaikkialla, etenkin Piritassa, Lasnamäellä ja Nõmmessä, bussit muodostavat joukkoliikennejärjestelmän perustan, koska näillä alueilla ei ole raitio- tai johdinautoliikennettä; tosin Nõmmeen pääsee myös Elronin länteen kulkevilla junilla.
Reiteistä ja aikatauluista päättää Tallinna Transpordiamet (Tallinnan liikennevirasto). Sopimukset uusitaan viiden vuoden välein. Tallinnan linjanumerot ovat yksi- tai kaksinumeroisia, ja luvun perässä voi olla myös A- tai B-kirjain. Myös liityntäpysäköintilinja 1PR on ollut olemassa. Linja otettiin käyttöön syyskuussa 2007, ja se tarjosi yhteyden Piritan liityntäpysäköintitalon ja keskustan välillä. Linja suljettiin tammikuussa 2009.
Lähes kaikilla linjoilla on kaksi päätepysäkkiä, joista toinen toimii myös kuljettajien taukopaikkana.
Tallinnassa ei ole kovin montaa liityntälinjaa, jotka kuljettaisivat matkustajat toisen liikennemuodon vaihtoasemalle. Bussilinja 57 on lyhennetty raitiovaunun päätepysäkille, ja bussilinja 25, jolla oli vain viisi lähtöä päivässä, vei matkustajat Mustamäen johdinautolinjojen päätepysäkille, samoin myös bussilinja 37. Aiemmin myös bussilinjan 21A tarkoituksena oli kuljettaa matkustajat Väike-Õismäen johdinautolinjojen päätepysäkille.
Suurin osa linjoista liikennöi läpi päivän klo 5:20–0:20. Osa bussilinjoista, lähinnä pikalinjat, liikennöivät vain ruuhka-aikaan (eivät keskellä päivää). 1. syyskuuta 2012 lähtien pikalinjoilla on ollut sama lipunhinta kuin tavallisilla bussilinjoilla.[5]
7. marraskuuta – 31. joulukuuta 2008 välisenä aikana liikennevirasto toteutti pilottihankkeen, jonka aikana suosittujen bussi- johdinautolinjojen liikennöintiaikaa pidennettiin kello yhteen asti, mutta kokeilua ei jatkettu. Myös yöbussilinjoista on ollut puhetta, mutta nykyisin busseilla, raitiovaunuilla ja johdinautoilla on yöliikennettä ainoastaan uutenavuonna.
Vuoden 2013 alusta alkaen kaikkien Tallinnassa kirjoilla olevien asukkaiden julkisen liikenteen käyttö on ollut maksutonta.
Seutubussiliikenteestä vastaa Harjumaa Ühistranspordikeskus eli HÜTK (Harjun maakunnan joukkoliikennekeskus). Keskus perustettiin vuoden 2005 alkupuolella. Sen perustajina olivat Harjumaan 25 kunnanhallitusta ja Harjun maakunnan hallitus, joka edusti Viron tasavaltaa.[6] Keskuksen tavoitteena on järjestää Harjun maakunnan joukkoliikenne siten, että palvelun laatu kohenee.[7] Reitit suunnittelee HÜTK, ja niitä liikennöivät monet eri liikennöitsijät. Harjun maakunnassa on myös 50 markkinaehtoista linjaa.
1. marraskuuta 2008 seutulinjoilla otettiin käyttöön vyöhykejärjestelmä. Harjun maakunta jaettiin neljään vyöhykkeeseen: Tallinnaan, Tallinnan ympäryskuntiin ja kahteen muuhun vyöhykkeeseen riippuen etäisyydestä Tallinnaan. Vyöhykkeen sisällä matkustaminen maksoi 12 Viron kruunua ja toiselle vyöhykkeelle matkustaminen kymmenen kruunua lisää. Vyöhykejärjestelmä korvasi vanhan lippujärjestelmän, jossa hinta määräytyi kuljetun matkan mukaan. Tällöin lippu monien kylien kautta kulkevalla linjalla maksoi enemmän kuin suoralla moottoriteitä kulkevalla linjalla.[8]
Raitioliikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pääartikkeli: Tallinnan raitiotieliikenne
Tallinnan raitiotiet ovat verrattain lyhyet ja palvelevat keskustaa ympäröivine alueineen. Kaupungissa on neljä raitiolinjaa ja Tatra KT4 ja KT6T (KTNF6) -raitiovaunuja. Vuosina 2015 ja 2016 käyttöön tuli 20 uutta CAF Urbos AXL -raitiovaunua[9], joista ensimmäinen tuli liikenteeseen 31. maaliskuuta 2015. Linjan 4 jatke Tallinnan lentoasemalle avattiin 1. syyskuuta 2017; uudet pysäkit olivat Ülemiste linnak ja Lennujaam (Lentoasema). Jatkeeseen sisältyi myös Ülemisten aseman kohdalta rautatien alittava tunneli.[10]
Raitiotiejärjestelmää liikennöi TLT.
Johdinautoliikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä].jpg)
Johdinautot palvelevat Tallinnan länsiosaa, etenkin Mustamäen ja aiemmin myös Haaberstin alueita. Johdinautoliikenne alkoi vuonna 1965 Viron kansallisoopperan, "Estonian", ja Hipodroomin välillä. Nykyisin kaupungissa on neljä johdinautolinjaa: 1, 3, 4 ja 5, jotka liikennöivät keskustasta Mustamäelle. Johdinautolinja 2 lakkautettiin 1. joulukuuta 2012, 6 ja 7 joulukuun 2015 lopussa ja 9 2. toukokuuta 2017. Johdinautot korvattiin dieselbusseilla.[11][12][13]
Kalusto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alla olevassa taulukossa on Tallinnan johdinautoliikenteessä (linjaliikenteessä) tällä hetkellä käytettävät johdinautot.[14]
| Malli | Käytössä | Olemassa |
|---|---|---|
| Solaris Trollino II 12 Ganz | 15 | 16 |
| Solaris Trollino III 12 AC | 14 | 14 |
| Solaris Trollino III 18 AC | 13 | 14 |
| Solaris Trollino II 18 Ganz | 4 | 5 |
Lähijunaliikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä].jpg)
Elronin lähijunien päätarkoitus on tarjotan Harjun maakunnan asukkaille yhteyksiä Tallinnaan. Myös Tallinnan asukkaat käyttävät lähijunia varsinkin Nõmmen kaupunginosassa. Rautatiet kulkevat Kristiinen, Nõmmen ja Lasnamäen läpi, ja junien pääteasema on Balti jaam, joka sijaitsee keskustassa lähellä Pohjois-Tallinnaa. Myös rautatieliikenne on maksutonta Tallinnassa kirjoilla olevielle asukkaille kaupungin rajojen sisällä (1. vyöhykkeellä): Vessen seisakkeelle saakka idässä, Laagrin pysäkille lännessä ja Männikun pysäkille lounaassa.[15]
Lauttaliikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tallinnasta on Kihnu Veeteedin liikennöimä lauttayhteys Aegnan saarelle. Koska Aegnassa ei ole paljon asukkaita, lautta palvelee lähinnä matkailijoita, ja se liikennöi vain kesäisin. Kaupungin asukkaat voivat käyttää lauttaa maksutta.[16]
Liput
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaikilla Tallinnan busseilla, raitiovaunuilla ja johdinautoilla on yhteinen lippujärjestelmä. Harjun maakunnan bussilinjoilla ja Elronin lähijunissa on omat lippujärjestelmänsä, joissa matkan hinta määräytyy vyöhykkeiden mukaan.
25. maaliskuuta 2012 yli 75 % osallistuneista äänesti julkisessa mielipidekyselyssä Tallinnan maksuttoman joukkoliikennejärjestelmän puolesta. Tallinnan julkisen liikenteen käyttö on ollut maksutonta kaupungin asukkaille 1. tammikuuta 2013 alkaen,[17] mikä teki Tallinnasta Euroopan ensimmäisen pääkaupungin, joka poisti maksut kaupungin asukkailta. Myöhemmin Elron ja Tallinnan kaupunki tekivät sopimuksen, joka teki myös 1. vyöhykkeen lähijunaliikenteestä asukkaille maksutonta.
Julkinen liikenne ei ole kuitenkaan täysin ilmaista, vaan maksut peritään edelleen muilta kuin kaupungin asukkailta (mukaan lukien matkailijat ja vierailijat).
Lipputyypit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tallinnassa kirjoilla olevat asukkaat, joilla on henkilökortti ja voimassa oleva matkakortti (Ühiskaart) tai vastaava opiskelijakortti, ovat voineet matkustaa maksutta Tallinnan busseilla, raitiovaunuilla ja johdinautoilla 1. tammikuuta 2013 lähtien ja lähijunilla kaupungin rajojen sisällä lokakuusta 2013 lähtien. Yhteen matkaan oikeuttavia kertalippuja voi ostaa kuljettajalta.
Ulkopaikkakuntalaiset voivat käyttää matkakortille ladattua arvoa, eri pituisia kausilippuja ja muita lippuja. Vaihto-oikeudettomia lippuja saa vain kuljettajalta, ja muut liput ostetaan lukemalla ennakkoon ladattu matkakortti tai ruutukoodilippu matkakortinlukijalla, joita on kaikissa kulkuneuvoissa. Lipun voi ostaa myös verkosta. Alennuslippuja myydään opiskelijoille, eläkeläisille ja vammaisille. Asukkaiden lisäksi myös kaikki alle seitsenvuotiaat matkustavat maksutta. Yli 65-vuotiaat Viron kansalaiset sekä alle kolmivuotiasta lasta kuljettavat matkustajat matkustavat myös maksutta.[18]
Rahastus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Useimmissa Tallinnan kulkuneuvoissa on käytössä avorahastus, ja kyytiin voi nousta mistä tahansa ovesta. Tallinnan kunnallispoliisin lipuntarkastajat tarkastavat satunnaisesti lippuja, ja pysäyttävät kulkuneuvon niin, että kukaan ei pääse poistumaan huomaamatta. 40 euron tarkastusmaksu peritään kaikilta voimassaolevatta liputta matkustavilta.[19] Jos matkustaja on unohtanut henkilökorttinsa, hän voi kertoa lipuntarkastajalle henkilötunnuksensa, joka todistaa matkustusoikeuden, jos henkilöllä on ollut voimassa oleva lippu. Vuoden 2013 alusta lähtien maksutta matkustavien (paitsi siihen jo aiemmin oikeutettujen) pitää näyttää matkakorttinsa kortinlukijalle jokaisella nousulla.[20] Jos matkustaja ei tee näin, häneltä voidaan periä 40 euron tarkastusmaksu.
Kuvia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Alkuperäinen Tatra KT4SU 104 ja KT6TM 98 linjalla 2 Suur-Paalan päätepysäkillä. -
Tatra KT6TM 103 matkalla varikolle Koplissa. -
Peruskorjaamaton Tatra KT4D 176 linjalla 1 Hobujaamalla. -
Scania CL94UB OmniLink TLT 3527 linjalla 55 P. Pinnassa, Tallinnassa vanhassa TAK:n värityksessä elokuussa 2020. -
Scania CL94UA OmniCity TLT 1490 linjalla 18 Laagrissa, Tallinnassa kesäkuussa 2020. -
Volvo B12MA 8500 TLT 2300 linjalla 1A A. Laikmaalla, Tallinnassa elokuussa 2020.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ About us Tallinna Linnatranspordi Aktsiaselts. Viitattu 28.10.2020. (englanti)
- ↑ Uued trammiliinid ootavad linnajuhtide liisu langemist. Määritä julkaisu!26.10.2007. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 13.7.2008. Arkistoitu 13.2.2013. viroksi
- ↑ Peatused | Elron elron.ee. Viitattu 28.10.2020.
- ↑ Stadler: 38 FLIRT trains in operation in Estonia: Number of passengers increasedby 45% (PDF) stadlerrail.com. 14.6.2014. Viitattu 28.10.2020. (englanniksi)
- ↑ Ekspressliinide piletihinna võrdsustumine tavahindadega Tallinna ühistransport. 18.8.2012. Arkistoitu 31.10.2020. Viitattu 28.10.2020. (eesti)
- ↑ PÕHJA-EESTI ÜHISTRANSPORDIKESKUS MTÜ tööpakkumised www.cvkeskus.ee. Viitattu 28.10.2020.
- ↑ About us - MTÜ Põhja-Eesti Ühistranspordikeskus www.ytkpohja.ee. Viitattu 28.10.2020.
- ↑ Harjumaal hakkavad novembrist kehtima piletitsoonid ja uued hinnad Postimees. 20.10.2008. Viitattu 28.10.2020. (eesti)
- ↑ CAF: TALLINN TRAM CAF. Viitattu 28.10.2020.
- ↑ DELFI FOTOD | 1. septembrist saab trammiga lennujaama Delfi. 1504078694. Viitattu 28.10.2020. (eesti)
- ↑ 2. liini trollid asendatakse bussidega Postimees. 12.11.2012. Viitattu 28.10.2020. (eesti)
- ↑ Õismäe suunal asendatakse trollid hübriidbussidega > Piletisüsteem > Tallinn www.tallinn.ee. Arkistoitu 1.11.2020. Viitattu 28.10.2020. (eesti)
- ↑ Ajaleht Pealinn Vabaduse väljak 10, 15199 Tallinn: Trolliliin number 9 suletakse alates maist www.pealinn.ee. Arkistoitu 2.11.2020. Viitattu 28.10.2020. (eesti)
- ↑ Таллин, TLT Троллейбусный парк — Статистика подвижного состава transphoto.org. Viitattu 28.10.2020.
- ↑ Tallinlase tasuta sõit Elron rongides www.tallinn.ee. Viitattu 28.10.2020. (eesti)
- ↑ KIHNU VEETEED veeteed.com. Arkistoitu 1.7.2015. Viitattu 14.11.2014.
- ↑ Мэрия Таллина отменила плату за общественный транспорт lenta.ru. Viitattu 28.10.2020.
- ↑ The Right of Free Travel and Documents Evidencing the Right www.tallinn.ee. Viitattu 28.10.2020. (eesti)
- ↑ Tero: Lipuntarkastus Tallinnan julkisissa | We Love Tallinn welovetallinn.ee. Arkistoitu 1.11.2020. Viitattu 28.10.2020.
- ↑ Tero: Julkinen liikenne | We Love Tallinn welovetallinn.ee. Arkistoitu 31.10.2020. Viitattu 28.10.2020.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tallinnan joukkoliikenteen aikataulut (suomeksi)
- TLT:n virallinen sivusto (englanniksi)
- Tallinnan liikenneviraston virallinen sivusto (englanniksi)
- Tallinnan kartta, josta näkee joukkoliikenteen reitit ja pysäkit valitsemalla Ühistransport (Arkistoitu – Internet Archive) (viroksi)
