Olevisten kirkko
| Olevisten kirkko | |
|---|---|
 |
|
| Sijainti | Tallinna, Viro |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | kirkko |
| Valmistumisvuosi | nykymuodossaan 1330 |
 |
|
Olevisten kirkko (vir. Oleviste kirik) on kirkkorakennus Tallinnassa, Viron pääkaupungissa. Ensimmäinen maininta Olevisten eli Pyhän Olavin kirkosta on vuodelta 1267, mutta nykyisessä ulkoasussaan se on rakennettu vuonna 1330. Kirkon korkea kirkontorni oli aikanaan keskiaikaisen Euroopan toiseksi korkein rakennus. Nykyisin kirkkoa käyttää Viron evankelisten kristittyjen ja baptistiseurakuntien liitto.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Norjan kuningas Olavi II Pyhään liitetty Pyhän Olavin kultti levisi levisi kauppaiden mukana Skandinaviasta Suomeen, Novgorodiin ja Tallinnaan. Pyhän Olavin kultin mukana levisi myös Pyhän Olavin kilta. Tallinnassa kilta juurtui Toompean alapuolella olevan kaupungin alueelle, jolla on vanhastaan ollut skandinaavisten kauppiaiden asutusta ja tälle alueelle rakentui myös Olevisten kirkko.[1] Ensimmäinen maininta Pyhän Olavin kirkosta historiallisissa lähteissä on vuodelta 1267, mutta alkuperäisen kirkon sijaintipaikkaa ei tunneta. Nykyinen kirkko valmistui todennäköisesti vuonna 1330. Nykyisenlaisen goottilaisen ulkomuotonsa se sai 1400-luvulla.[2] Kirkko oli roomalaiskatolilainen vuoteen 1524 saakka, jolloin siellä pidettiin Viron ensimmäiset protestanttiset saarnat uskonpuhdistukseen liittyen.[2] Kirkon korkean tornin rakentaminen liittyy myöhäiskeskiajan taloudelliseen nousuun. Alun perin 159 metrin korkeuteen kohonnut torni oli oman aikansa eurooppalaisista rakennuksista luultavasti toiseksi korkein. Salama sytytti tulipalon vuonna 1625, minkä jälkeen Kirkon tornin pituutta lyhennettiin kahdellakymmenellä metrillä. Toisen salaman aiheuttama tulipalo teki hävityksiään vuonna 1820 ja tulipalon loimun sanotaan näkyneen aina Suomenlahden toiselle puolelle Helsinkiin saakka. Kirkko korjattiin ja vihittiin uudelleen käyttöön kaksikymmentä vuotta myöhemmin.[1] Kirkko kuului saksalaiseen seurakuntaan vuoteen 1940 saakka ja vuodesta 1950 se on ollut Viron evankelisten kristittyjen ja baptistiseurakuntien liiton käytössä.[2]
Rakennus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alun perin 159 metriä korkea kirkon torni teki siitä omana aikanaan Euroopan toiseksi suurimman rakennuksen, mutta tulipalon takia sen nykyinen korkeus on 123,7 metriä. Kirkon sisätilan korkeus on 31 metriä. Kirkon tornin näköalatasanne on avoin yleisölle.[2] Kirkkoon kuuluu myös Pyhän Marian kappeli, joka on rakennettu alun perin vuonna 1404, mutta on nykymuodossaan peräisin vuosilta 1513-1523. Kappeliin kuuluu myös sen rakentamista tukeneen kauppiaan Hans Pawelsin kenotafi.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Zetterberg, Seppo: Viron Historia, s. 142-143. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 9517465203
- ↑ a b c d 1097 Tallinna Oleviste kirik, 13.-19.saj. Kultuurimälestiste register. Muinsuskaitseamet. Viitattu 3.3.2018. (viroksi)
- ↑ Maarja kabel EEKBL Oleviste kogudus. Viitattu 3.3.2018. (viroksi)
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kraeuter, Tom: Ihme, josta länsi ei tiennyt. Päivä 2016, ISBN 9789524757546
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kirkon kotisivut
- Kirkon historiaa Tallinnan matkailusivustolla (Arkistoitu – Internet Archive)