Keskustelu:Tallinna

Tallinnan Alkuperäinen Nimi

Useasti on kuultu väittämä että Tallinna olisi perustettu tanskalaisten toimesta ja nimi olisi johdannainen nimestä Taanilinn eli Tanskanlinna suomen kielelle muunnettuna. Olen alkanut vahvasti epäillä kyseistä väittämää.

Alfred Rambaund kirjassaan Russia (1900) antaa aivan toisenlaisen selvityksen. Toompean mäellä sijaitsi ennen tanskalaisten tuloa virolaisten (puinen) linnoitus jonka juurella (nykyisen Tallinnan vanhan alakaupungin kohdalla) oli (Rambaudin käännös) Kalevy eli suomalaisittain Kalevi niminen asutus.

Tämän asutuksen ja puulinnan kimppuun hyökkäsivät kiovalaiset Piskoffin eli suomalaisittain Pihkovan ruhtinaan joukkojen avustamina noin vuonna 1132. Venäläisten kieli ei oikein taipunut ääntämään sanaa Kalevi / Kaleva joten siitä tehtiin venäläisille helpompi Kolyvan joka on selvä johdannainen sanasta Kaleva. Tämä ennen tanskalaisten ilmaantumista nykyiselle Tallinnan lahdelle joka tapahtui vasta vuonna 1219. Tämä venäläinen Kolyvan elää edelleen venäläisten historiankirjoituksessa usein väittämänä että venäläiset perustivat Kolyvanin ja että se on vanha venäläinen kaupunki. Tanskan Valdemar (Woldemarus) ilmaantui paikalle auttamaan pulaan joutuneita kalparitareita eli raudamched kuten Raumbaud kääntää tämän virolaisen raudmees ja suomalaisen rautamiehet ritareille heidän raskaiden haarniskojen johdosta annetun nimen. Tanskalaiset näyttävät nousseen maihin nykyisen Piritan tienoille.

Jotain tekemistä Ugandiin tekemänsä käännytysretken jälkeen oli Tallinnassa myöskin salaperäisellä suomalaisella lähetyssaarnaaja munkilla josta Henrikki Lättiläinen käyttää useita eri nimiversiota kuten; Petrus von Kaikewalde, Kakewalde, Kakinwalde, ja Kakuwalde aus Vinlandia eli Suomesta. Olisikohan kyseessä saksalaisten suuhun sopiva käännös nimestä Kaakinmetsä tai Kaakinpuu? Eli kaakinpuussa istunut suomalainen joka katosi Suomesta johonkin Keski-Euroopan luostariin ja sai munkkisvihkiymyksen palaten Liivinmaalle ja Ugandiin julistamaan katolista Jumalan sanaa. Mene ja tiedä. Harmaa aukko historiassa. Kommentin jätti 88.114.201.53 (keskustelu – muokkaukset) 18. kesäkuuta 2008 kello 07.14‎.

En nyt ihan päässyt kärryille tämän kertomuksen myötä siitä, miksi Tallinnan etymologiana ei olisi Taanilinn. Petrus von Kaikewalde tunnetaan Suomeksi Pietari Kaukovaltana tai Pietari Kaikkivaltana ja hänestä löytyy wikiartikkeli täältä: Petrus Kaikewalde Ultrix (keskustelu) 15. maaliskuuta 2017 kello 03.00 (EET)

Itse haluaisin tietää, milloin kaupungista käytettiin nimeä Reval, Suomessa Rääveli, ja milloin nimeksi muuttui Tallinna.Viisastelija (keskustelu) 22. kesäkuuta 2018 kello 19.02 (EEST)

Palusalun kuolinvuosi

Lienee virheellisesti 1971 tuossa kuuluisuuksien luettelossa. Kommentin jätti 90.191.191.234 (keskustelu – muokkaukset) 31. heinäkuuta 2011 kello 06.21‎.

Korjasin. --Lax 31. heinäkuuta 2011 kello 14.22 (EEST)

Uudelleenjärjestys

Minun mielestäni artikkelia pitäisi uudelleenjärjestää. Historia ennen maantietoa ja ilmastoa. Laurizzio (keskustelu) 16. lokakuuta 2023 kello 09.26 (EEST)

Musta ei pitäisi. Artikkeli käsittelee maantieteellisesti määriteltyä aihetta, joten musta maantiede eli aiheen määrittely on ensimmäinen asia. --PtG (keskustelu) 16. lokakuuta 2023 kello 10.46 (EEST)

Olen kyllä ollut sitä mieltä, että historia kuuluisi alkuun. Kaupunkia ilman historiaa ei ole, maantieteellisesti kaupunkien alue on muuttuvainen. Aiheesta ei ole ilmeisesti keskusteltu, mutta muistan että joskus tein historian alkuun, kumosit sen, enkä ole puuttunut asiaan sen jälkeen. --Abc10 (keskustelu) 16. lokakuuta 2023 kello 11.05 (EEST)

Ainakin Tallinnan kohdalla et. ja en.wikipediassa historia on ensin. En ole tehnyt tilastoa, mutta vaikutelmaksi on jäänyt, että historia on yleensä muissa Wikipedioissa ensin. --Abc10 (keskustelu) 16. lokakuuta 2023 kello 11.08 (EEST)

Asiahan voidaan kääntää myös niin päin, että ilman maantiedettä kaupunkia ei olisi. Tuskin Tallinnaa olisi perustuttu paikkaan, jossa esimerkiksi ei ole vettä lähettyvillä. Kyllä siihen perustamiseen siis on vaikuttanut monet maantieteelliset asiat. Paperisissa tietosanakirjoissa on ainakin mun tuntuman mukaan historia usein viimeisenä, jos aihetta käsitellään niin laajasti, että aihe alaotsikoidaan. Näin esimerkiksi on usein valtiohakusanojen kohdalla. Samoin toimii mm. Encyclopedia Britannica ja Tietosanakirja (siellä esimerkiksi Tallinna-artikkelissa historia on erillinen osio lopussa). Wikipedioissa historiaosuus on kyllä usein katsottu jostain syystä ensimmäiseksi, ehkä sen takia, koska siitä on tavallaan helpoin kirjoittaa (eli siis on olemassa lähteitä, ei välttämättä muuten helppoa; mutta nykytaloudesta tilanteesta joutuu myös usein vähän haastavaan tilanteeseen). Meillähän oli tosiaan keskenämme asiasta ainakin keskustelua Wrangelinsaaren kohdalla. --PtG (keskustelu) 16. lokakuuta 2023 kello 12.48 (EEST)