Haapsalu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo virolaisen Haapsalun kaupungin keskuksesta, ikivanhasta Haapsalun kaupungista. Hallinnollisesta Haapsalun kaupungista on oma artikkelinsa.
Haapsalu
Katu Haapsalun keskustassa lähellä linnaa
Katu Haapsalun keskustassa lähellä linnaa
lippu
lippu		 vaakuna
vaakuna

Haapsalu

Koordinaatit: 58°57′N, 23°32′E

Valtio  Viro
Maakunta Läänemaa
Kunta Haapsalun kaupunki
Perustettu 1279
Hallinto
 – Hallinnon tyyppi epäitsenäinen kaupunki









Droonilla kuvattu video Haapsalusta 2022.

Haapsalu (ruotsiksi ja saksaksi Hapsal, venäjäksi Хаапсалу, vanha nimi Гапсаль, Gapsal) on Haapsalun kaupunkiin kuuluva epäitsenäinen kaupunki Länsi-Virossa Läänemaan maakunnassa.

Sijainti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haapsalu sijaitsee Haapsalunlahden etelärannalla noin 90 kilometriä Tallinnasta lounaaseen.[1]

Hallinto ja väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haapsalu on Läänemaan maakunnan ja Haapsalun hallinnollisen kaupungin keskuspaikka.[2]

Vuoden 2017 kuntauudistuksessa Ridalan kunta ja vanha Haapsalun kaupunki muodostivat uuden Haapsalun kaupungin[2]. Tällöin vanhan Haapsalun keskuksesta tuli epäitsenäinen kaupunki, asutusyksikkö (vir. asustusüksus), ja uuden Haapsalun hallinnollisen kaupungin, hallintoyksikön (vir. haldusüksus), osa[3].

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2011 silloisessa Haapsalun kaupungissa oli 10 251 asukasta, joista 8 403 (82,0 %) oli virolaisia, 1 428 (13,9 %) venäläisiä ja 405 (4,0 %) muita kansallisuuksia.[4]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Haapsalun linna vuonna 1889.
Haapsalun entinen rautatieasema.

Haapsalun tunnettu historia ulottuu vuoteen 1279,[5] jolloin kaupungista tuli Saarenmaan-Läänemaan hiippakunnan keskus kolmen vuosisadan ajaksi.[6] Kaupunkiin rakennettiin 1200-luvulla tuomiokirkko, jonka rauniot ovat yhä pystyssä.[7] Vuonna 1279 piispa antoi Haapsalulle kaupunkioikeudet, jotka olivat peräisin Riialta.[8] 1400-luvulla kaupungissa toimi ensimmäisen kerran historiallisissa lähteissä mainittu kaupunginraati, joka hoiti kaupunginhallituksen ja käräjäoikeuden tehtäviä. 1500-luvun aikana kaupunkiin muutti muun muassa saksalaisia, venäläisiä, ruotsalaisia ja suomalaisia. Vuonna 1581 Ruotsi sai alueen valtaansa muun Läänemaan myötä.[7]

Ruotsin vallan aikana 1600-luvun alussa kaupunkia koetteli nälänhätä. Ruotsin vallan aikana kaupunginraadin jäsenmäärää leikattiin puoleen ja valtaa keskitettiin läänitysherroille. 1690-luvulla kaupungissa asui arviolta 600 henkilöä.[9] Vuonna 1715 Pietari Suuri tuhosi kaupunkia sotiessaan ruotsalaisten kanssa. Sodan ja ruton koetellessa kaupunkia väkimäärä laski noin 100 asukkaaseen.[5] Kaupungintalo valmistui vuonna 1775.[6] 1800-luvulla Carl Abraham Hunnius toi eloa kaupunkiin avaten sinne ensimmäisen mutakylpylän vuonna 1825. Kaupungin suosio nousi, ja keisarillinen perhekin osoitti kiinnostustaan kaupunkia kohtaan. Haapsalusta tulikin merkittävä kesälomakohde.[5] Vuonna 1864 Haapsalussa oli 2 294 luterilaisen kirkon jäsentä, joista 700 oli saksalaisia ja 1 600 virolaisia. 1800-luvun alussa kaupungin katuja päällystettiin ja ne saivat valaistuksen. Rakentaminen vauhdittui muutenkin nopeasti ja tyhjille tonteille rakennettiin uusia taloja. 1800-luvun puolivälissä kaupungista aloitettiin säännöllinen laivaliikenne Pietariin ja Riikaan. 1860-luvulla kaupunkiin rakennettiin lennätinasema.[10]

Kaupungin tunnukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haapsalun kaupunginvaakunaan on kuvattu Johanneksen kotka, joka esiintyi myös Saarenmaan-Läänemaan hiippakunnan vaakunassa. Vaakunaan on lisätty kaupunkia kuvaava muuri ja torni. Haapsalun lippu on ollut käytössä 1930-luvulta lähtien. Lippu koostuu kolmesta osasta, joista ensimmäinen muodostuu kolmesta yhtä suuresta allekkain sijoitetusta neliöstä, joista ylin ja alin ovat sinisiä ja keskimmäinen valkoinen. Myös kaksi muuta osaa koostuvat neliöistä, mutta joiden värit ovat päinvastaiset ensimmäiseen osaan verrattuna. Kaupungilla on myös käytössä kunniamerkki, joka on tarkoitettu erityisen ansioituneille kaupunkilaisille. Sen myöntää Viron tasavallan itsenäisyyspäivänä kaupunginvaltuuston puheenjohtaja. Haapsalulla on vaakunan ja lipun ohella käytössään logo, joka otettiin käyttöön vuonna 2004.[11]

Legendat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haapsalun tuomiokirkon eteläseinään rakennetun pyöreän kastekappelin ikkunalle ilmestyy elokuun täydenkuun öinä naisen hahmo. Hahmoa on alettu nimittää Valkeaksi neitsyeksi. Kuinka niin, ja miksi tuo nainen on jo vuosisatoja näyttäytynyt kappelin ikkunassa, siitä kertoo legenda seuraavasti:

»Keskiajalla, Saarenmaan-Läänemaan piispan hallitessa, piti kaikkien tuomioherrojen säntillisesti luostarin sääntöjen mukaan elämään ja naisilta oli piispanlinnaan astuminen kuolemantuomion uhalla kielletty. Vaan sattuipa niin, että muuan tuomioherran ja Eestinsukuisen neitosen välille syttyi palava rakkaus. Nuorten toistensa läheisyyttä kovin ikävöiden, toi tämä tuomioherra neitosen pojaksi puettuna kirkkokuoroon laulajaksi. Kauan säilyikin tämä salaisuus, vaan eräänä päivänä itsensä julki petti. Piispan tuomio oli ankara: Tuomioherra heitettiin linnan tyrmään kuolemaan nälkään ja neito muurattiin elävältä kesken olevan kastekappelin seinään. Monta päivää oli nuoren naisen vaikerointi kuulunut ennen kun sammui. Vaan hänen henkensä ei pääsyt rauhaan ja käykin nyt jo vuosisatoja kastekappelin ikkunalla rakasta miestään surren.[12]»

Tämä legenda innoitti Larin-Kyöstin kirjoittamaan runoelman Valkea neitsyt, johon pohjautuu vuonna 1957 valmistunut suomalainen elokuva Risti ja liekki.[13]

Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtatie 9 Tallinnan suunnasta Sauesta päättyy Haapsalun Rohukülan satamaan, josta on lauttayhteys Hiidenmaalle ja Vormsille.[1]

Haapsalusta valmistui 1905 rautatie Tallinnaan.[6] Haapsalusta Riisipereen ulottuva rautatie purettiin vuonna 2004, kun 1990-luvulla rautatien 300 eurolla ostanut yksityisyrittäjä myi ratakiskot. Rautatien tilalla on 53 kilometriä pitkä pyörätie, jota kutsutaan "Terveydentieksi". [14] Entinen rautatieasema toimii nykyään museona, jonka edustalla on bussien pysähdyspaikka. Kaupungissa ei ole varsinaista linja-autoasemaa.

Kulttuuri ja koulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haapsaluun perustettiin 1998 Tallinnan yliopistoon kuuluva yksikkö Haapsalu Kolledž.[15]

Musiikkitapahtumia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haapsalussa järjestetään elokuussa vuosittaiset Augustibluus-bluesmusiikkifestivaalit, jonne saapuu esiintyjiä niin Suomesta, Ruotsista kuin Yhdysvalloistakin.

Ystävyyskaupungit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haapsalulla on useita ystävyyskaupunkeja:

Kuvia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Maainfo Kaardirakendus (Viron maanmittauslaitoksen karttapalvelu) Maa-amet. Viitattu 28.4.2018. (viroksi), (englanniksi)
  2. ↑ a b Ühinenud ja kõikide omavalitsuste ülevaade (sh KOV kontaktandmed ja omavalitsusjuhid) (Excel) (Viron kuntien perustietoja valtiovarainministeriön verkkosivuilla) haldusreform.fin.ee. maaliskuu 2018. Viitattu 28.4.2018. (viroksi)
  3. ↑ Asustusüksuste nimistu (Luettelo Viron kunnista, kaupungeista, kauppaloista, pienkauppaloista ja kylistä vuoden 2017 kuntauudistuksen jälkeen) riigiteataja.ee. 11.10.2017. Viitattu 5.5.2018. (viroksi)
  4. ↑ RL002: Rahvastik elukoha, soo, vanuserühma ja rahvuse järgi, 31. detsember 2011 Statistikaamet. Viitattu 23.12.2016. (viroksi)
  5. ↑ a b c Neil Taylor: Estonia: The Bradt Travel Guide, 5. edition, s. 201. Bradt Travel Guides, 2007. ISBN 9781841621944 Google book (limited preview). (englanniksi)
  6. ↑ a b c Haapsalu in numbers (pdf) (Sivu 4) 2008. Haapsalun kaupunginhallitus. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  7. ↑ a b Ülla Paras: Piiskoppide aeg Haapsalu linn. Viitattu 24.11.2010. (viroksi)
  8. ↑ Haapsalu piiskopilinnus - 300 aastat Saare-Lääne piiskopkonna keskus Haapsalu Piiskopilinnus. Viitattu 24.11.2010. (viroksi)
  9. ↑ Ülla Paras: Rootsi aeg Haapsalu linn. Viitattu 24.11.2010. (viroksi)
  10. ↑ Ülla Paras: 19. sajand Haapsalu linn. Viitattu 24.11.2010. (viroksi)
  11. ↑ Sümboolika Haapsalu linn. Viitattu 24.11.2010. (viroksi)
  12. ↑ Valge Daam Haapsalu linn. Viitattu 28.7.2012. (viroksi)
  13. ↑ Pekka Linnainen: ”Karjatüdruk Hilja” kohtasi Haapsalun neidon Estofennia. 27.3.2022. Viitattu 30.3.2022.
  14. ↑ Hiljainen rata Haapsaluun ([vanhentunut linkki]) 8.6.2012. Helsingin Sanomat. Viitattu 31.7.2012.
  15. ↑ Kolledži ajalugu Tallina Ülikooli - Haapsalu Kolledž. (viroksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Haapsalu&oldid=22508580”