Kuninkaantie

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Suuri Rantatie)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämän artikkelin nimi saattaa olla virheellinen. Ehdotettu uusi nimi on Suuri Rantatie.
Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Artikkelin aiheena on historiallinen tie, jota siinä asiayhteydessä on nimitetty joko Suureksi Rantatieksi tai Aliseksi Viipurintieksi. Nimitys Kuninkaantie on uudenmpaa perua ja lienee yhdistettävissä tien asemaan nykyisenä matkailutienä. Asiasta voi keskustella enemmän tämän artikkelin keskustelusivulla.
Suuri rantatie alkaa Turun Vanhalta suurtorilta
Kuninkaantieen laaksomaisemaa Paimion Kevolassa
Kuninkaantien tienviitta Perniön ja Tammisaaren välissä
Läntinen kuninkaantie Siuntion kohdalla
Vantaan Ylästöntieltä erkanee Kuninkaantieksi nimetty tieosuus.
Alkujaan insinööri Herman Norrménin suunnitelman mukaan vuonna 1898 rakennettu, Keravanjoen ylittävä Hakkilan kivisilta Vantaalla toimii nykyään kevyen liikenteen väylänä.
Kuninkaantien reitti Haminan Summassa, Helsingintien pohjoispuolella
Kuninkaantie kulkee Haminassa vanhan Salmen sillan kautta.
Pistoolikivi Haminan Rakilassa
Viipurin linna on reitin itäinen päätepiste

Kuninkaantie (ruots. Kungsvägen) on vanha postireitti Norjan Bergenistä Atlantin rannikolta Oslon ja Tukholman kautta Maarianhaminaan, edelleen Saaristomeren kautta Turkuun ja Etelä-Suomen halki Viipuriin ja Suomenlahden perukkaan Pietariin. Suomessa tien osuutta Turusta Viipuriin on vanhastaan nimitetty Suureksi Rantatieksi tai Aliseksi Viipurintieksi. Tie on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö.[1] Turun ja Tukholman välistä osuutta taas kutsutaan Suureksi Postitieksi.

Hollikyyditysjärjestelmä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kruunun perustama hollikyyditysjärjestelmä 1734 yhdisti valtakunnan kuninkaantiellä. Majatalojen ja kestikievareiden tehtäväksi oli määrätty majoituksen ja ylläpidon lisäksi postin ja asiakkaiden kyydittäminen seuraavaan majataloon. Kun hevoset eivät riittäneet, maatilat velvoitettiin toimittamaan miehiä ja hevosia kievareihin. Sen ajan lain mukaan kaikki ne vieraat, jotka pystyivät maksamaan yöpymisestään, oli pakko ottaa vastaan. Kestikievareita tuli olla tienvarsilla kahden peninkulman (noin 20 km) välein ja ne muodostivat verkoston. Talvisin kestikievarien käyttämät tiet merkittiin havuilla. Kun valtio lopetti majataloilta kestitysvaatimukset, luovuttiin yleisesti koko maassa majatalo-nimikkeestä ja tilalle tulivat matkustajakodit. Kuninkaantien varrella voi edelleenkin poiketa joihinkin vielä toiminnassa olevaan matkustajakotiin tai kievarimuseoon.[2]

Kuninkaantiet yhdistivät valtakuntaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tietä ovat 1300-luvulta saakka kulkeneet kuninkaat ja heidän kuriirinsa, piispat ja porvarit, taiteilijat ja armeijat. Tie on yhdistänyt Ruotsin suurvallan läntiset ja itäiset alueet toisiinsa. Tien varrelle syntyi kartanoita, maatiloja, majataloja, krouveja ja kestikievareita, jotka majoittivat ja kestitsivät Kuninkaantien kulkijoita. Aatelissukujen kartanolinnoissa yöpyivät niin Ruotsin kuninkaat kuin Venäjän tsaaritkin.

Alkuperäisen Rantatien linjaus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkuperäisen Suuren rantatien linjaus on vielä osittain käytössä, mutta vain harvoissa kohdissa nykyiset valtatiet enää kulkevat vanhan tielinjauksen kohdalla. Jotkin osuudet Rantatiestä on nykyisin luokiteltu seututeiksi, toiset yhdys- tai paikallisteiksi, mutta paikoitellen vanha tielinjaus on kokonaan katkaistu. Joillakin osuuksilla vanha Rantatien reitti on edelleen käytössä, mutta matkailussa Kuninkaantieksi on merkitty uudempi, jopa 1900-luvun lopulta peräisin oleva tielinjaus, koska matkailuliikennettä ei voida ohjata yksityisteille.

Museotieksi on otettu kaksi osuutta Suuresta Rantatiestä: Fagervikintie Inkoon Fagervikissä sekä Tallimäki–Virojoki-tie Haminan ja Virolahden välillä. Museosillat Rantatien vanhalla linjauksella ovat Halikon vanha silta, Espoon kartanon Sågbron silta, Savukosken silta ja Salmen silta.[3]

Matkailun tavaramerkki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen matkailumarkkinoinnissa tie alkaa Turusta. Tie on ollut merkitty ruskein kilvin, joissa on ollut kultaisen kruunun kuva sekä suuremmissa kilvissä myös teksti Kuninkaantie. Karjaalta itään, Kirkkonummelle, tie haarautuu kulkemaan sekä Inkoon että Siuntion kautta. Kuninkaantie on matkailutienä rekisteröity tavaramerkki, jonka omistaja Uudenmaan liitto on ollut vastuussa myös Kuninkaantie-kilvistä koko reitillä Turusta Virolahdelle. Syksyllä 2016 liitto päätti poistattaa kaikki kilvet kustannussyistä.[4]

Kuninkaantien reitti Turusta Viipuriin

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turusta Karjaalle

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turussa Kuninkaantie alkaa vanhan raatihuoneen nurkalta. Sieltä se jatkuu reittiä Karjakatu - Karjatulli - Ryövärinvaha (kiveä siirretty 14,5 m) - Piispanristi ei tiessä kiinni - Nykytien pohjoispuolella Viipurintie - Nykytien eteläpuolella Tuorlantie ja kartano - Turku-Viipuritietä pätkä ja nykytien yli Runkoon - Vanha Viipurintie - Rungon kestikievari - Vanha kivisilta ennen rautatietä - Rungontie - Hadvalantie - Piikkiön kirkko - Makarlantie - Vanha Makarlantie - Tammisilta (Arrois) - Paimiontie - Vuohimäentie - Veikkarintie - Moisio - Vanha Turuntie - Paimionjoki - Sillankorvan talo - Pappila tien pohjoispuolella - Vistantie - Paimion kirkko Vistan kylässä - Pakurlan ja Rekottilan kylät Vistan tien varrella - Kevolantie - Kevolan kylä - Pitkäportaantie - Anttilan kylä - Turuntie (2351) - Silvolan kylä - Hajalan kylä (Trömperin kestikievarimuseo) - Häntälän kestikievari (Häntäläntien risteys) - Tunilan tila - Rikalan kylä - Halikonjoki - Halikon kirkko - 200m kirkosta Majalan kestikievari - Lautamiehentie - Rikalankatu - Halikontie - Mariankatu - Turuntie - Kestikievari - Salonjoki - Horninkatu - Havunkatu - Uskelankirkkotie - Hakostaron muinaislinna ja kestikievari - Hakostaron katu - Ylhäistentie - Kavilanummentie - Pohjankylä - Korvenkyläntie - Perniontie (52) - Yliskylä (Överby) - Salontie - Hämeenkylä - Perniönjoki - Perniön kirkko ja pappila - Haarlan kartano ja kestikievari - Lupajantie - Alhomäentie - Perniöntie (52) - Latokartanontie - Latokartano (Kuninkaankartano) - Kiskonjoki (Silta hävinnyt) - Kartanolta kulkee metsäteitä vanhojen karttojen mukaan uuden Perniöntien (52) kummanki puolen - Maakuntarajasta vasemmalle Hultan kylä - Svenskby - Västankär - Olsbölentie - Olsbölen kartano - Vikstrandintie - Kuninkaantie (111) - Lill-Vik - Undermalm - Fastarby - Svedjekulla - Persbölen kylä - Skitinbäck (Nygård) - Björsby - Vanha Turuntie - Klaus Flemingin kivi (1km Kuninkaantie, Vanha Turuntie, Turuntie risteyksestä) - Pohjan vanha lukkarintalo - Pohjan kirkko - Pohjankuru - Jokitie - Åminnentie - Turuntie (111) - Billnäsin puistotie - Skaffwestan koski = Skawastadhe (Pinjainen) - Vasarasepäntie - Maasilta - Maasiltatie (oikea tie menee Hiekkharjutietä/katua pitkin, mutta ei enää ole mahdollista ylittää rautatien takia) - Kroggårdintie - Kroggård.

Eteläinen haara

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Löwenkatu - Törvessillantie (1103) - Grabbacka - Fagernäs (risteys Raaseporiin) - Vanha Rannikkotie (1050) - Fagervikintie (1050) - Fagervikin ruukki - Fagervikintie (1050) - Suurkirkontie - Inkoon kirkko - Suurkirkontie - Dalsby - Hofgårdin säteri - Österkulla - Innanbäck - Innabäckintie - (Tie koukkasi Innabäckintieltä tien 51 pohjoispuolelle, josta se jatkui vielä olemassa olevaa tielinjaa pitkin Malmin kohdalla hieman nykyisen 51:n eteläpuolelle ja jatkui siitä itään aina Jokilaaksontien risteykseen saakka) - Inkoon Rannikkotie (51) - Jokilaaksontie - Silta Torbackanjoen yli - Tie keskellä peltoa - Ådalsvägen - Stubböle - Stubbölentie - Inkoon Rannikkotie 51 - Sågbackantie - Prålsbacka - Furuborgintie (Tie koukkasi nykyiseltä Furuborgintieltä hieman pohjoiseen nykyisten omakotitalojen tonttien pohjoislaitaan saakka Furuborgintie 28:n ja Furuborgintie 23:n kohdalla) - Degerbyn kirkko - Kämpbackan kohdalla se muodosti terävän kolmion keskelle tien idänpuoleista peltoa nykyisten peltoteiden linjassa. Tie on palannut Skomakarbackantien kautta takaisin Degerbyntielle - Billskog (kestikievari) - Degerbyntie - Sunnanvik - Läntinen kuninkaantie - Itäinen Kuninkaantie.

Pohjoinen haara

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sannäsintie - Mjölbolsta (Nyby) - Sannäs - Högbenin kartano - Hankoniementie (25) (Vanhan kuninkaantien päälle on rakennettu sairaala) - Mustion-Inkoon tien risteys (25/186), vanha tie menee Mustion keskustan lävitse - Kirkniemen kartano - teiden 25 ja 112 risteyksen kohdalla vanha tielinja on 25-tien pohjoispuolella nimellä Kuninkaantie - Kyrkstadin risti - Lappersintie - Kockis - Gårdskulla - Grönkulla - Västerby - Nimismiehenmäki - Siuntiontie - Bollstad - Siuntio - (Siuntion jälkeen on kaksi eri reittiä) 1: Sunnanvik - Läntinen kuninkaantie - Itäinen Kuninkaantie / 2: Sjundbyn Linna - Niittykyläntie - Itäinen Kuninkaantie.

Läntinen kuninkaantie Kirkkonummella

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sköldvikin kartano - Rånäsin kartano - Läntinen Kuninkaantie - Läntinen kuninkaansilta - Pikkalan silta - Itäinen kuninkaansilta - Itäinen kuninkaantie - Fågelvik - Itäinen kuninkaantie - Böle - Överbyntie - Tie on leikannut nykyisten omakotitalojen tonttien läpi Vanhalle Kuninkaankujalle - Granbackantie - Överbyntie - Överbyn kartano ja kestikievari - Överbyntie - Ragvaldsin tila - Kuninkaantie - Kirkkotorin läpi - Rovastinpolku - Tapulipolku - Kirkon eteläpuolelta - Kirkkotallintie - Korkkullan nimismiestalo (sijaitsee tielinjauksesta etelämpänä nykyisen Porkkalantien itäpuolella ja sinne on kuljettu Vanha Heikkiläntie Axbodantie - Vanha Porkkalantie - Drusibackantie -reittiä. Tästä tie on leikannu nykyisen metsän läpi suoraan Korkkullan tielle. Paluu reitti on oikaissut Tolsanmäen, Vanhan Heikkiläntien ja Tolsantien kautta takaisin Vanhalle Rantatielle) - Vanha rantatie - Jolkbyn mäet (Juhlakallio, Vesitorninmäki, yms.) - Kvisin tie - Jorvas/ Kvisinkuja - Elfinginkuja - Masalantie - Sundsbergin kartano (Ei suoraa päätien varrella) - Luoma - Masalantie - Mankki - Mankintie - Finnsinmäki - Finnsintie - Mankinjoen silta - Espoon kartano - Gumbölenjoen silta - Kuninkaankartanontie- Emil Halmeen tie - Erik Bassen tie - Galgbacken (hirsipuumäki) - Hansatie – Iso Maantie - Mikkelänlähde - Mikkeläntie, Iso Maantie - Pitäjänportti - (Kirkon kierto pohjoisen puolelta. Muuralantie - Tie on leikannut nykyisen PizzaBox Muuralan kohdalta nykyiselle Espoontielle, jossa se on yhtynyt kirkolta tulleeseen haaraan) (Kirkon ohi menevä linjaus. Pappilantie - Kirkonmäentie - Kirkkoranta - Kirkkopuisto - Kirkkomäentie) - Lehtimäentie - Lövkulla - Espoontie - Yli-Lommila kuja - Fallåker - Bembölen kestikievari - Haara Helsinkiin

Kuninkaantie pääkaupunkiseudulla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskiaikainen Kuninkaantie on vanhempi kuin Helsinki, eikä alkuperäinen tielinjaus kulje Helsingin kautta. Pääkaupunkiseudulla se kulki pitkän matkan jokseenkin lähellä nykyistä Kehä III:a, Kirkkonummen Jorvaksesta Vantaan Hakkilaan saakka. Helsingistä länteen johtavan Länsiväylän edeltäjä, 1930-luvulla rakennettu Jorvaksentie, päättyikin alkujaan lännessä juuri Jorvakseen, jossa se liittyi vanhaan päätiehen.

Jorvaksesta vanha Kuninkaantie jatkui koilliseen, Espoon kartanon ohi sekä Kauklahden ja Espoon kirkonkylän kautta Bemböleen, joka on vanha teiden risteyspaikka. Tällä välillä tien eri osuuksilla on nykyisin nimet Mankintie, Finnsinmäki, Finnsintie, Kuninkaankartanontie, Erik Bassen tie, Hansatie, Iso Maantie, Pitäjänportti, Pappilantie, Kirkonmäentie, Lehtimäentie, Espoontie ja Ylä-Lommilantie. Tien varrella sijaitsevat muun muassa Espoon kartano ja Espoon tuomiokirkko.

Jo Helsingin perustamisen jälkeen vanhan Kuninkaantien osuus Bembölestä Hakkilaan jäi sivutieksi. Parin kilometrin osuus Bembölestä Träskändan kartanolle on nykyisin virallisestikin nimeltään Kuninkaantie. Kartanon puistossa vanhan tien kohdalla on nykyisin vain kapea puistokäytävä. Järvenperästä vanha tie jatkui Pitkäjärven kaakkoisrantaa pitkin, nykyistä Kolkekannaksentietä, Pitkäjärventietä, Pitkäjärvenrantaa ja Jupperintietä pitkin Vantaan rajalle.

Vantaan puolella Jupperintie jatkuu Ainontienä Hämeenkylässä. Ainontie ja länsiosa Martinkyläntietä noudattavat vanhaa Kuninkaantien linjausta. Sen varrella on tänä päivänä Hämeenkylässä vielä historialliset rakennukset muun muassa Linnaisten kartano, Nedre Labbas, Öfre Labbas ja Hämeenkylän kartano. Martinlaakson tienoilla se on nykyisin osittain kokonaan poissa käytöstä ja jäänyt tonttien alle. Vantaanjoen Vantaankosken sillan seudulla ja sen itäpuolella tie on nykyisinkin käytössä, ja joen vartta pitkin kulkeva noin kahden kilometrin pituinen, Voutilan kylän kautta kulkeva osa on nimeltäänkin Kuninkaantie. Vanha tielinjaus jatkui nykyistä Ylästöntietä pitkin Helsingin pitäjän kirkonkylään ja sieltä edelleen Tikkurilan kautta nykyistä Kuriiritietä ja Tikkurilantietä pitkin Hakkilaan.[5][6] Hakkilassa siihen yhtyi toinen vanha Helsinkiin johtava tie, nykyistä Lahdenväylää myötäilevä Vanha Porvoontie.[7] Risteyksessä on edelleen olemassa 1700-luvulla kestikievariksi rakennettu talo, Malmarsin krouvi.[8] Tästä liittymäkohdasta Kuninkaantie jatkui edelleen, nykyisin yhä suurelta osin Vanhan Porvoontien nimisenä, Kuninkaanmäen ja Sipoon kirkonkylän kautta Porvooseen.

Kun Helsinki perustettiin, rakennettiin Kuninkaantieltä kaksi kaupunkiin johtanutta haaratietä. Tällöin Bembölen ja Hakkilan välinen osuus vanhaa Kuninkaantietä jäi kaupungin ohittavaksi sivutieksi. Kaksi kertaa tämä tieosuus yritettiin sulkeakin yleiseltä liikenteeltä, siinä kuitenkaan täysin onnistumatta. Ensimmäisen kerran näin tehtiin Helsingin porvarien toivomuksesta 1680-luvulla, koska he katsoivat kauppansa kärsivän, jos maitse matkustavat kiertävät kaupungin. Toisen kerran näin tehtiin Kustaa III:n aikana vuonna 1772. Kummallakin kerralla tie kuitenkin määrättiin edelleen kunnossapidettäväksi, sillä sotilaat käyttivät sitä edelleen.[9]

Helsingistä itään

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[10]

Tikkurilantien ja Vanhan Porvoontien risteyksestä itään vanha Kuninkaantie jatkui reittiä Vanha Porvoontie - Brudbrinken

  • Sipoo

Jokivarrentie - Kuninkaantie - Labbaksen talo - Båskis kestikievari - Sipoon kirkko - Iso kylätie - Nikkiläntie - Ollkärrintie - Savijärven kartanon puistokujan risteys - Vanha Kuninkaantie (1531) - Götankivi

  • Porvoo

Anttilan kylä - Veckosken kylä - Boen kartano (Högvalla) - Drägsbyn kartano - Näsen kartano - Läntinen Mannerheiminväylä - Porvoonjoki - Kirkon eteläpuolelta Kulmakuja suljettiin 1672 - 1777 alkaen Vanhaa kuninkaantietä Pappilantullin kautta kirkon pohjoispuolelta - Galgbackantie - Skarpensintie - Loviisantie - Vadetintie (kahlaamo) - Ilolanjoki - Postimäki - Vanha Viipurintie - Kristineborgintie

  • Loviisa

Byahemintie - Bergby - Vanha Viipurintie (Koskenkylä) - Ruukki - Ruukintie - tie hävinnyt - Agricolantie - Pernajantie - Pernajan kirkko - Baijarsin kestikievari - Pellaksentie - Sarvilahti - Krouvintie - Degerby (1752 Loviisa) - Porvoonkatu - Itäinen tullikatu - Kuhlefeltinkatu - Rosen ja Ungern bastionit - Vanha Viipurintie - Tesjoki - Viipurintie - Skogbyntie - Holmgårdintie - Vanha Wiipurintie - Myllykylän kestikievari - Ahvenkoski - Kirmusaari/Germundö (yhteys poikki, nykyisin kuljettava Savukosken sillan kautta Vanhaa Viipurintietä)

  • Pyhtää

Pyhtäänkuja - Pyhtääntien silta - Pyhtään kirkko - Länsikyläntie - Länsikylä - Kuppis (Siltakylä)

  • Kotka

Sutelantien kautta kulkeva reitti kiertää Kyminlinnan pohjoispuolitse, josta se jatkuu Kymintien nimellä kohti Korkeakoskea. Virsumäentie kulkee Korkeakoskelta itään muuttuen Lautakatontieksi. Hieman Kirveenkadun risteyksen jälkeen reitti haarautuu vasemmalle pikkutieksi, joka kulkee metsikön läpi Hiidenkirnuntien ja Vanhan Viipurintien risteykseen. Vanha Viipurintie jatkuu Tavastilantien risteykseen, josta reitti kääntyy pohjoiseen, kunnes tullaan Kievarintielle. Kievarintie kulkee itään ja muuttuu Valtatie 15:n risteyksessä Karhusuontieksi, joka jatkuu metsän läpi Haminan puolelle.

  • Hamina

Karhunsuontie kulkee metsän läpi Neuvottoman kylään, jossa reitin nimi muuttuu Juholantieksi, Urpintieksi ja Mäntykalliontieksi. Historiallinen reitti on kulkenut Ala-Heikkiläntien kautta, mutta nykyisin tätä tietä ei enää pääse jatkamaan itään päin. Tästä hieman itään reitti on kulkenut nykyisten Rakentajantien ja Purotien kautta, mutta myös näiden välinen yhteys on nykyisin poikki. Nykyään lähin kuljettava reitti kulkee Mäntykalliontien jälkeen Helsingintien vartta itään jatkaen, kunnes noin kilometrin jälkeen vanha reitti erkanee Helsingintien pohjoispuolella kulkien metsän keskellä ja palaa Helsingintielle lähellä Reitkallintien risteystä. Tämän metsätaipaleen varrella on myös Kulkurinpatsaaksi kutsuttu vanha kilometripylväs.[11] Risteyksen itäpuolella reitti ylittää Summanjoen sillan ja kääntyy sitten pohjoiseen Summan kartanon ja seuratalo Pirttilän välistä kulkevalle Summantielle. Summantien muodostoman lenkin palatessa Helsingintielle on jälleen kuljettava nykyistä maantietä itään, kunnes tullaan Vanhan Viipurintien risteykseen. Vanha Viipurintie kulkee Ruissalon ja Pohjois-Poitsilan välistä itään ja muuttuu Salmenvirrantieksi. Salmenkylässä Pirkantien risteyksessä reitti kääntyy itään ylittäen Salmen sillan. Mannerheimintie kulkee Saviniemen kaupunginosan läpi Haminan keskustaan ja muuttuu Raatihuoneentorin jälkeen Kadettikoulunkaduksi. Kadettikoulunkadun sillan jälkeen reitti kulkee Laurinkadun kautta Viipurinkadulle, josta se jatkuu itäkaakkoon. Tallinmäellä kuljetaan Kekkosenkadun vartta pitkin Seututie 3513:n risteykseen. Tästä alkaa Museotieksi kutsuttu osuus, joka kulkee Rakilan ja Mäntlahden kylien läpi kohti Virojokea. Rakilassa tien varrella on Pistoolikiveksi kutsuttu siirtolohkare.[12]

Tallimäki–Virojoki-tie:

  • Virolahti

Museotie kulkee Klamilan, Ravijoen ja Pyterlahden läpi Virolahden kirkonkylään. Sieltä Vaalimaalle kulkeva reitti on suurelta osin jäänyt myöhempien tielinjauksien alle.

  • Venäjä

Säkkijärvi (Kondratjevo) - Vilajoki nimismiestalo - Tervajoki (Seleznevo) - Monreposin kartano - Viipurin linna.

Kunnat Manner-Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Suuri rantatie Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  2. ↑ http://www.anjala-seura.info[vanhentunut linkki]
  3. ↑ Suuri Rantatie - Kuninkaantie Tiehallinto. Arkistoitu 9.2.2016. Viitattu 5.9.2015.
  4. ↑ Jauhiainen, Kai: Kyltit saavat lähteä: "Mitä lisäarvoa Kuninkaantie-kylteistä muka on ollut?" Länsi-Uusimaa. 19.11.2016. Lohja: Etelä-Suomen Media Oy. Viitattu 31.3.2017.
  5. ↑ Keskiaikaiset tiet, Vantaan keskiaikaisten teiden inventointi Vantaan kaupunki. Arkistoitu 16.3.2014. Viitattu 25.3.2011.
  6. ↑ Keskiaikaiset tiet, Vantaan keskiaikaisten teiden inventointi: Liite 2: kartta, johon on merkitty Suuren Rantatien eli Kuninkaantien sekä eräiden muiden historiallisten teiden linjaus Vantaan alueella vantaa.fi. Arkistoitu 16.3.2014. Viitattu 25.3.2011.
  7. ↑ Salomaa, Marja: Vantaalla luikertelee keski­aikainen tie, jota moni ei ole vielä löytänyt Helsingin Sanomat. 7.7.2019. Viitattu 8.1.2021.
  8. ↑ Salmela, Jussi: Venäläiset hävittivät kaiken eteensä tulevan nykyisen Vantaan alueella 300 vuotta sitten – Keskeltä liikenteen melua löytyy kuitenkin vielä 1700-luvun aarre Helsingin Sanomat. Viitattu 11.1.2021.
  9. ↑ Tapani Mauranen ym.: Maata, jäätä, kulkijoita: tiet, liikenne ja yhteiskunta ennen vuotta 1860, s. 225. Tielaitos, Edita, 1999. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste
  10. ↑ Museoverkko
  11. ↑ Geocaching.com
  12. ↑ Pistoolikivet

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Gardberg, C. J. et al.: Kuninkaantie: Turusta Viipuriin. Helsinki: Otava, 1991. ISBN 951-1-11400-X
  • Salminen, Tapio: Suuri Rantatie. Helsinki: Tielaitos, 1993. ISBN 951-37-1044-0
  • P. Kilpinen, Kuninkaantieltä kerrottua, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kuninkaantie&oldid=22789175”