Espoon kartano
.jpg)
Espoon kartano (ruots. Esbo gård) on Espoonkartanon kaupunginosassa Espoossa sijaitseva kartano, jonka mukaan kaupunginosa on saanut nimensä. Se on historiallisesti merkittävin Espoon lukuisista kartanoista. Espoon kartanon laajaan maisemakokonaisuuteen kuuluu useita kulttuurihistoriallisesti huomattavia rakennuksia.[1]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuningas Kustaa Vaasa sai ajatuksen kartanon perustamisesta valtakunnan itärajalla pitkään vallinneesta kiristyneestä tilanteesta, joka johti vuonna 1555 avoimeen selkkaukseen. Asian hoitajaksi kuningas määräsi samana vuonna Helsingin lääninvoudiksi nimitetyn Anders Korpin. Kuninkaankartano perustettiin Espåbyn ja Mankbyn kylien maille, ja talonpojat saivat korvaavat pellot muualta. Sopimus rahvaan kanssa solmittiin Espoon pitäjän kesäkäräjillä 27. elokuuta 1556.[2]
Peder Mandel oli kartanon ensimmäinen vouti, ja hän työskenteli vuosina 1557–1558. Vuodet 1559–1563 voutina toimi Truls Perinpoika. Läänimuutosten vuoksi, kun Espoo oli liitetty Raaseporin läänistä Porvoon lääniin 1564, kartanossa ei ollut omaa voutia. Vuonna 1572 tehdyn uuden läänimuutoksen jälkeen kartanosta tehtiin voutikunta. Tällöin voudiksi tuli Rasmus Jönsinpoika vuosiksi 1572–1575. Tämän jälkeen Espoon kartano oli Raaseporin lääninvoutien alaisena aina vuosisadan loppuun.[2]
Kartano on kuulunut Ramsayn suvulle vuodesta 1756 lähtien.[3] Kartanosta lähteneet Ramsayn veljekset mainitaan Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoissa.[4] Ennen Ramsayita kartanon omistivat muun muassa Jacob de la Gardie ja Gustav Horn.[5] August Ramsay osti kartanon takaisin suvulle vuonna 1914.
Kartanon entinen navetta on muutettu talliksi, ja sen tiloissa toimi vuosina 1987–2016 Espoon Ratsastustalli.[6]
Espoon kartanon useista torpista mainittakoon Erkulla, Norkulla ja Tunfall.[7] Kartanon maisemakokonaisuuteen luetaan varsinaisen kartanon rakennusten ja torppien ohella muun muassa Holkenin karelianistinen huvila ja Sperringsin lanterniinikattoinen ulkokartano.[8] Kartanon mukaan on saanut nimensä myös ruotsinkielinen koulurakennus Kungsgårdsskolan.[9]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Härö, Erkki: Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisemat : Byggnadskulturen och kulturlandskapet i Esbo. (Toinen, tarkistettu painos) Helsinki: Espoon kaupunginmuseo/Esbo stadsmuseum, 1991. ISBN 951-857-182-1
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Härö, s. 24
- ↑ a b Ramsay, August: Espoo – Espoon pitäjä ja Espoon kartano 1500-luvulla (1984). s. 267-. ISBN 951-857-033-7
- ↑ Kotisivu
- ↑ Suomalaisen kirjallisuuden seura
- ↑ Espoon ratsastustalli
- ↑ Päivitys 2.8.2016 (Arkistoitu) espoonratsastustalli.fi. Arkistoitu 6.10.2016. Viitattu 15.1.2017.
- ↑ Härö, s. 19
- ↑ Härö, s. 32 ja 34
- ↑ Miettinen, Petra: Bland skolspöken, Skunken och knarrande trappor. Hufvudstadbladet, 18.10.2021, s. 8–9. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 18.10.2021.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Espoon kartano
- Esbogård hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)