Suomen kauppakeskukset
Suomessa toimi 114 kauppakeskusta vuonna 2021, ja niiden kokonaismyynti oli noin 6,72 miljardia euroa, kävijämäärä 352 miljoonaa ja vuokrattava liikeala 2,51 miljoonaa neliömetriä. Kauppakeskusten markkinaosuus vähittäiskaupasta oli 2021 noin 15,4 %.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2008 Erikoiskaupan Liitto pelkäsi uusien kauppakeskuksien ja niiden rakentamisen keskusta-alueiden ulkopuolelle voivan vähentää keskustojen elinvoimaa, kun erikoisliikkeiden määrä vähenee. Suomessa oli noin 70 kauppakeskusta, mutta niiden määrä oli jopa kolminkertaistumassa, sillä suunnitteilla oli yhteensä 165 uutta kauppakeskusta.[2] Myös Ympäristöministeriön mukaan kaupan hankkeet olivat rajusti ylimitoitettuja. Ympäristöministeriön tekemässä selvityksessä kävi ilmi, 196 kaupan suunnitteilla olevaa suurhanketta olivat kooltaan yhteensä yli viisi miljoonaa neliöitä, mikä vastasi kolmannesta vähittäiskaupan silloisesta liiketilasta.[3] Kehyskuntiin ja moottoriteiden varsille rakennettavia kauppakeskuksia aktiivisesti vastustavan entisen asuntoministeri Jan Vapaavuoren mukaan ilmiö, jossa kauppakeskukset rakennetaan keskustojen ulkopuolelle uhkaa vakavasti keskustojen elävyyttä ja elinvoimaa.[3] Suunnitellut suuret kauppakeskukset ovat tärkeässä asemassa ilmastonmuutoksen hillintää koskevien tavoitteiden toteuttamisessa.[4]
Vuonna 2011 Suomessa toimi 80 kauppakeskusta, jotka täyttivät Suomen Kauppakeskusyhdistys ry:n määritelmän kauppakeskukselle. Niiden kokonaismyynti oli noin 5,3 miljardia euroa, kävijämäärä 326 miljoonaa ja vuokrattava liikeala 1,57 miljoonaa m². Markkinaosuus vähittäiskaupasta oli noin 13,7 %.[5]
Vuonna 2013 kokonaismyynti oli noin 5,8 miljardia euroa, kävijämäärä 356 miljoonaa ja vuokrattava liikeala 1,84 milj. m². Markkinaosuus vähittäiskaupasta oli noin 14,97 % ja kasvua tapahtui jokaisella sektorilla. Vuonna 2013 suurin osa kauppakeskuksista sijaitsi keskustoissa, lukumääräisesti 97,6 %. Vuoden 2013 kauppakeskusasioinneista 96,9 % tapahtui kunta- ja kaupunkikeskustoissa, ja niiden osuus kaikkien kauppakeskusten kokonaismyynnistä oli 92,8 %. Kauppakeskuksista 32 % sijaitsi pääkaupunkiseudulla.[6]
Vuonna 2018 kauppakeskusten ammattilaisista 86 prosenttia arvioi, että verkkokaupan kasvu vaikuttaa negatiivisesti kauppakeskuksiin.[7]
Kauppakeskuksen määritelmä Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen Kauppakeskusyhdistys ry:n määritelmän mukaan:[6]
- Kauppakeskuksella on yhteinen johto ja markkinointi, se on liiketoiminnallinen kokonaisuus
- Kauppakeskus muodostaa kokonaisuuden, jossa liiketilat avautuvat sisätiloihin, kuten käytäville tai keskusaukiolle (tosin joihinkin liikkeisiin voi olla pääsy myös suoraan kadulta)
- Kauppakeskuskokonaisuus muodostuu vähintään kymmenestä myymälästä
- Vuokrattavana olevan liiketilan kokonaismäärä on oltava vähintään 5 000 huoneistoneliömetriä
- Yksittäisen liikkeen pinta-ala ei saa ylittää 50 % liiketilan kokonaismäärästä
- Kauppakeskuksessa toimii yksi tai useampia ”ankkuriyrityksiä”
- Kauppakeskuksen tarjoamat palvelut voivat olla kaupallisia tai julkisia
Uudet kauppakeskukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hiljattain avattu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Espoossa sijaitseva Lippulaiva avattu 31. maaliskuuta 2022.[8]
Pysähtyneet hankkeet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Helsingissä sijaitsevan Easton Helsingin kakkosvaihe (laajennus)[9]
Suomen suurimmat kauppakeskukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kauppakeskus | Vuokrattava liikepinta-ala (m²) |
Vuokrattava kokonaisliikeala (m²) |
Kävijämäärä (milj., 2021) |
Myynti (milj. €, 2021) |
Myynti / Liike- pinta-ala (€/m²) |
Myynti / Kävijä- määrä (€/hlö) |
Kunta |
---|---|---|---|---|---|---|---|
Ideapark Lempäälä | 116 017 | 117 107 | 6,5 | 332,0 | 2 862 | 51,1 | Lempäälä |
Jumbo-Flamingo | 115 900 | 140 700 | 10,5 | 450,0 | 3 883 | 42,9 | Vantaa |
Sello | 91 900 | 102 000 | 18,9 | 366,0 | 3 983 | 19,4 | Espoo |
Tripla | 86 530 | 190 530 | 18,4 | 254,0 | 2 935 | 13,8 | Helsinki |
Iso Omena | 85 200 | 101 300 | 14,7 | 377,1 | 4 426 | 25,7 | Espoo |
Itis | 78 562 | 101 452 | 13,2 | 255,0 | 3 246 | 19,3 | Helsinki |
Ideapark Seinäjoki | 69 000 | 69 000 | 4,5 | 178,0 | 2 580 | 39,6 | Seinäjoki |
Mylly | 60 695 | 62 890 | 4,7 | 225,0 | 3 707 | 47,9 | Raisio |
Redi | 59 000 | 64 000 | 7,9 | 115,8 | 1 963 | 14,7 | Helsinki |
Hansakortteli | 53 038 | 54 718 | 9,6 | 196,0 | 3 695 | 20,7 | Turku |
Willa | 51 994 | 55 267 | 7,1 | 196,0 | 3 770 | 27,6 | Hyvinkää |
Ratina | 49 500 | 53 100 | 5,7 | 141,0 | 2 848 | 24,7 | Tampere |
Kaari | 47 403 | 48 853 | 6,8 | 257,0 | 5 422 | 37,8 | Helsinki |
Ainoa | 45 584 | 48 041 | 7,2 | 183,0 | 4 015 | 25,4 | Espoo |
Veturi | 41 745 | 42 807 | 2,9 | 120,0 | 2 875 | 41,4 | Kouvola |
Forum | 40 500 | 77 200 | 6,9 | 166,8 | 4 118 | 24,2 | Helsinki |
Skanssi | 36 850 | 41 933 | 3,2 | 122,0 | 3 311 | 38,1 | Turku |
Puuvilla | 36 837 | 42 441 | 5,2 | 95,6 | 2 595 | 18,4 | Pori |
Koskikeskus | 34 000 | 37 900 | 3,8 | 118,7 | 3 491 | 31,2 | Tampere |
Karisma | 33 500 | 33 500 | 2,6 | 89,0 | 2 657 | 34,2 | Lahti |
Yhteensä | 1 233 755 | 1 484 739 | 160 | 4 238 | 3 419 | 30 |
Suomalaisia kauppakeskuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
|
|
|
|
Kuvia kauppakeskuksista
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Ainoa, Espoo
-
Bepop, Pori
-
Columbus, Helsinki
-
Duo, Tampere
-
Entresse, Espoo
-
Espoontori, Espoo
-
Forum, Helsinki
-
Forum, Jyväskylä
-
Hansa, Turku
-
Ideapark, Lempäälä
-
Ideapark, Oulu
-
IsoKarhu, Pori
-
Iso Omena, Espoo
-
Itis, Helsinki
-
Jumbo, Vantaa
-
Kaari, Helsinki
-
Kamppi, Helsinki
-
Kluuvi, Helsinki
-
Koskikeskus, Tampere
-
Matkus, Kuopio
-
Mylly, Raisio
-
Myyrmanni, Vantaa
-
Mall of Tripla, Helsinki
-
Puuvilla, Pori
-
Ratina, Tampere
-
Redi, Helsinki
-
Rewell Center, Vaasa
-
Sello, Espoo
-
Skanssi, Turku
-
Trio, Lahti
-
Tullintori, Tampere
-
Valkea, Oulu
-
Veturi, Kuusankoski, Kouvola
-
Valtari, Kouvola
-
Viiri, Klaukkala, Nurmijärvi
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kauppakeskukset 2022 (PDF) 2022. Suomen Kauppakeskusyhdistys ry.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kauppakeskukset, 2022, s. 11
- ↑ Erikoiskaupat pelkäävät uusia kauppakeskushankkeita mtvuutiset.fi. 10.7.2008. Viitattu 1.7.2020.
- ↑ a b Ympäristöministeriö: Kaupan hankkeet rajusti ylimitoitettu Helsingin Sanomat. 21.10.2008. Viitattu 1.7.2020.
- ↑ Jarmo Seppälä: Vapaavuori kaataa Vanhasen unelmaa paperiläjällä Tekniikkatalous. Viitattu 1.7.2020.
- ↑ Kauppakeskukset 2012 (pdf) Suomen kauppakeskusyhdistys ry. Viitattu 4.4.2012.[vanhentunut linkki]
- ↑ a b Kauppakeskukset 2014 (PDF) 7.3.2014. Suomen Kauppakeskusyhdistys ry. Arkistoitu 27.5.2014. Viitattu 27.5.2014.
- ↑ https://ehandel.fi/kauppakeskusbarometri-2018-verkkokauppa-haastaa-kauppakeskukset/
- ↑ Malminen, Ulla: Tavallinen ostari ei enää riitä: kauppakeskuksessa on nykyään metro, kirjasto, asuntoja ja päiväkoti – Espoonlahden Lippulaiva avautuu torstaina Yle Uutiset. 30.3.2022. Viitattu 29.9.2022.
- ↑ https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006030480.html
- ↑ Kauppakeskukset, 2022, s. 13