Itis (kauppakeskus)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Itis
Itiksen vanhimman osan julkisivua Tallinnanaukiolle.
Itiksen vanhimman osan julkisivua Tallinnanaukiolle.
Sijainti Itäkeskus, Helsinki
Avattu 19. syyskuuta 1984[1]
Arkkitehti Erkki Kairamo (1984)
Juhani Pallasmaa (1989–1991)
ja muita
Omistaja Morgan Stanley
CC Real Finland Oy
[2]
Liikkeiden määrä yli 120[3]
Kerrosten määrä 5
Kävijämäärä 13,0 milj. (2020)[4]
Vuosimyynti 291 milj. euroa (2020)[4]
Pysäköintipaikkoja 3 000[5]
Kotisivu

Itis (entiseltä nimeltään Itäkeskus) on kauppakeskus, joka sijaitsee Itä-Helsingissä Vartiokylän kaupunginosan Itäkeskuksen osa-alueella Kehä I:n ja Itäväylän risteyksessä. Kauppakeskusta rajaavat Kehä I:n lisäksi Itäkatu ja Turunlinnantie. Itiksen vuokrattava pinta-ala (Gross Leasable Area, GLA) on 101 452 neliömetriä[6] ja kokonaispinta-ala noin 200 000 neliömetriä. Myymälöitä, ravintoloita ja erilaisia palveluita on yhteensä yli 200, ravintoloita näistä on 30 ja myymälöitä yli sata. Niissä työskentelee yli 2 000 henkilöä, pysäköintipaikkoja on noin 3 000.

Kauppakeskuksen nimi oli alun perin kaupunginosan mukaan Itäkeskus, maaliskuussa 2012 se muutettiin muotoon Itis.[7][8] Aikaisemminkin Itis oli käytössä epävirallisena lempinimenä. Kauppakeskus uusittiin kokonaisvaltaisesti vuoden 2014 loppuun mennessä.[9]

Metrolla pääsee suoraan kauppakeskuksen sisäänkäyntiin Helsingin keskustasta päin tultaessa. Vuosaaresta ja Mellunmäestä tultaessa kuljetaan Tallinnanaukion kautta. Suurimpia Itiksen liikkeitä ovat muun muassa Stockmann, S-market, Tokmanni, Gigantti, Halonen ja H&M. Itiksessä on niin kotimaisia kuin ulkomaisiakin muotikauppoja. Erilaisia ravintoloita ja kahviloita Itiksessä on noin 30.

Marraskuussa 2018 avattiin Finnkino Itis, joka saneerattiin Anttilan entisiin tiloihin.[10] Suomen ensimmäinen Kentucky Fried Chicken -ravintola avautui 11. marraskuuta 2021 Itiksessä.[11]

Vuonna 1992 valmistuneen osan julkisivua Itäväylälle.
Hansasilta johtaa Itiksestä Itäväylän yli kauppakeskus Eastoniin. Sillan takana Itiksen vanhimman osan julkisivua.

Itäkeskuksen rakennutti SKOP, joka myös omisti keskuksen aluksi. Se oli SKOP:lle 200 miljoonan markan sijoitus.[12] Itiksen ensimmäinen vaihe valmistui syksyllä 1984 aluetta palvelleen Puhoksen ostoskeskuksen läheisyyteen, ja sen suunnitteli arkkitehti Erkki Kairamo[13] (Gullichsen, Kairamo, Vormala Arkkitehdit Ky) ja rakensi Haka. Julkisivussa ei pyritty tuomaan esiin kulttuurillisia eikä historiallisia viitteitä, vaan sen vallitseva kuva syntyi mainosten ja liikkeiden tunnusten avulla. Nykyisin Pasaasiksi nimetty osa oli pinta-alaltaan 22 000 neliömetriä ja siinä oli 41 liikettä, kuten Anttila, Maxi, Pukeva ja Seppälä. Pian avajaisten jälkeen alettiin suunnitella laajennusta, joka valmistui vanhan osan uudistuksen kanssa viiden arkkitehtitoimiston (muun muassa Juhani Pallasmaan[14]) suunnittelemana 1992. Laajennuksen myötä kauppakeskuksen pinta-ala moninkertaistui 85 000 neliömetriin, uusiksi vuokralaisiksi tulivat muun muassa Stockmannin ja liikkeiden kokonaismäärä kasvoi kahteensataan, jolloin Itiksestä tuli Pohjoismaiden suurin kauppakeskus.[6] Kauppakeskuksen Kehä I:n puoleiseen päätyyn alettiin suunnitella uutta laajennusta 1990-luvun lopussa. Piazzaksi nimetty laajennusosa avattiin syyskuussa 2001, jolloin kauppakeskus saavutti nykyiset mittansa.

Sekä Itiksen myynti että kävijämäärä ovat olleet nousussa. Vuonna 2018 kauppakeskus Itiksen myynti oli 319 miljoonaa ja kävijämäärä 17,1 miljoonaa.

Kauppakeskus Itiksen ja sen lähiympäristön suunnittelijat on palkittu kahdesti Teräsrakenneyhdistyksen myöntämällä Vuoden teräsrakenne -palkinnolla. Vuonna 1984 palkinnon sai kauppakeskuksen ensimmäisestä vaiheesta arkkitehti Erkki Kairamo ja vuonna 1986 Itäväylän ylittävästä katetusta Hansasillasta arkkitehdit Sakari Aartelo ja Esa Piironen.[15]

Itiksen laajennusvaihetta rahoitti 1980-luvun lopussa Säästöpankkien Keskus-Osakepankki (SKOP). Sen jouduttua Suomen Pankin haltuun syksyllä 1991 sen kiinteistöomistukset siirrettiin Suomen Pankin perustamalle Sponda Oy:lle.lähde? Tammikuussa 2002 Sponda myi Kauppakeskus Itiksen hollantilaiselle kiinteistösijoitusyhtiölle Wereldhave N.V:lle 317 milj. eurolla.[16] Vuonna 2012 Wereldhave Finland omisti Itiksestä 84 prosenttia, Kesko 15 prosenttia ja Helsingin kaupunki yhden prosentin.[5] Lokakuussa 2018 Wereldhave myi Itiksen amerikkalaiselle Morgan Stanleylle.[17]

Hansasillan omistaa Helsingin kaupunki ja Itiksen viereisen Easton Helsingin kiinteistökokonaisuuden Itäväylän toisella puolella Kesko.

Rakennustaiteen seura on tehnyt Uudenmaan ely-keskukselle suojeluesityksen Itiksen vanhasta osasta. Ely-keskus suosittelee julkisivujen suojelua asemakaavan muutoksella. Suojeluesityksen taustalla on kauppakeskuksen halu korjata teräsrakenteet. Arkkitehtuurihistorian lehtorin Kristo Vesikansan näkemyksen mukaan rakennuksen ilme perustuu teräsrakenteisiin. Kairamon arkkitehtuurin perusominaisuus on selkeys ja laatikkomaisuus, mihin luovat ilmettä ulkopuolelle sijoitetut portaikot, parvekkeet ja mainoslaitteet. Kaupunginmuseo edellyttää lausunnossaan värityksen säilyttämistä.[13]

Itiksen Stockmann

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Stockmann-tavaratalo on toiminut kauppakeskus Itiksessä vuodesta 1992 alkaen. Kauppakeskusta uudistettaessa uudistunut Stockmann Itis avattiin kauppakeskuksen itäpäätyyn 4. marraskuuta 2013. Stockmannilla on siellä kolmessa kerroksessa tilaa 12 000 neliömetriä. Tavaratalon keskellä on 26-metrinen valopiha, johon tulee valoa kattoikkunoiden kautta. Niin sanottu ”Stockan kello” on tavaratalon valopihan päädyssä.lähde?

Itiksen itäpuolella, Kehä I:n vastakkaisella puolella, on muun muassa HOK-Elannon hypermarketti (Prisma) sekä asuntoja noin 400 asukkaalle. Laajennuksen asemakaavamuutos hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 27. syyskuuta 2006. Prisma avattiin maaliskuussa 2009. Prisma ei ole osa Itistä, kuten ei ole myöskään Kauppakartanonkadulla sijaitseva kauppakeskus Easton.

  1. Suomen pisin sisäkatu avataan tänään. Helsingin Sanomat, 19.9.1984, s. 13.
  2. Finnish Shopping Centers 2016 Suomen Kauppakeskusyhdistys ry. Suomen Kauppakeskusyhdistys ry. Arkistoitu 24.4.2016. Viitattu 2.8.2017.
  3. Itis - Info itis.fi. Viitattu 19.11.2018.
  4. a b Kauppakeskukset (pdf) Suomen Kauppakeskusyhdistys ry. 2021. Viitattu 22.7.2021.
  5. a b Kauppakeskukset 2012 (pdf) (s. 50) 12.2.2013. Suomen Kauppakeskusyhdistys ry. Arkistoitu 16.10.2013. Viitattu 16.10.2013.
  6. a b Lättilä, Hannu: Wereldhave myy kiinteistönsä Yhdysvalloissa ja keskittyy Länsi-Eurooppaan. Rakennuslehti, 7.2.2012. Suomen Rakennuslehti. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 5.1.2013. (Arkistoitu 29.4.2013)
  7. Salo, Irmeli: Tadaa! Itäkeskus on nyt Itis 8.3.2012. Markkinointi & Mainonta. Viitattu 16.10.2013.
  8. Helsingin Sanomat 8.3.2012, s. A11
  9. Kauppakeskus Itäkeskus uudistuu täydellisesti – nimeä myöten 8.3.2012. Zeeland. Viitattu 16.10.2013.
  10. Perttula, Ville: Itikseen avataan huomenna Suomen ensimmäinen Imax-sali – Finnkinon toimitusjohtaja: ”Tässä on kansainvälisen brändin hohtoa” Markkinointi & Mainonta. 29.11.2018. Alma Talent Oy. Viitattu 4.12.2018.
  11. Hurja video: Vartijat raahasivat Benjaminin ulos KFC:n avajaisista Itiksessä – oli jonottanut kolme päivää kanojen vuoksi mtvuutiset.fi. 11.11.2021. Viitattu 11.11.2021.
  12. Hiilamo, Heikki: SKOP. Lyhyt historia, s. 76. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1995. ISBN 951-0-20726-8
  13. a b Ulla Malminen: Pitäisikö suomalaisten ostareiden äiti eli kauppakeskus Itis suojella? Paljon parjatulla Tallinnanaukiolla kohoaa arkkitehtuurin helmi Yle.fi, uutiset. 19.11.2018. Viitattu 19.11.2018.
  14. Arkkitehti Juhani Pallasmaa Orisin arkkitehtuuripäivillä 2013 18.10.2013. Suomen ulkoasiainministeriö & Suomen suurlähetystö Zagrebissa. Arkistoitu 3.2.2014. Viitattu 19.1.2014.
  15. Teräsrakennepalkinnot 1980-2011 (pdf) Teräsrakenneyhdistys. Arkistoitu 24.12.2013. Viitattu 5.1.2013.
  16. Sponda myi Itäkeskuksen hollantilaisyhtiölle Rakennuslehti. 24.1.2002. Suomen Rakennuslehti. Arkistoitu 29.4.2013. Viitattu 5.1.2013.
  17. Lari Malmberg: Kauppakeskus Itis myytiin – Kauppahinta yli 500 miljoonaa euroa, ostajana finanssikriisistä tutun Morgan Stanleyn hallinnoima rahasto HS. 18.10.2018. Viitattu 20.10.2018.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]