Summanen (järvi)
| Summanen Summasjärvi |
|
|---|---|
 |
|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Keski-Suomi |
| Kunnat | Saarijärvi |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
| Valuma-alue | Saarijärven alue|Saarijärven alue (14.61) |
| Tulouomia |
Leuhunjoki Saarijärvestä, Lannejoki Lannevedestä, Kalapuro Kalalammesta, Pukkipuro, Rahkosenpuro |
| Lasku-uoma | Summaskoski Kiimasjärveen |
| Järvinumero | 14.613.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 108,5 m [1] |
| Pituus | 8,8 km [1] |
| Leveys | 4,8 km [1] |
| Rantaviiva | 50,145 km [2] |
| Pinta-ala | 21,8944 km² [2] |
| Tilavuus | 0,14734675 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 6,73 m [2] |
| Suurin syvyys | 41 m [2] |
| Valuma-alue | 2 729,22 km² [3] |
| Keskivirtaama | 28 m³/s [a] |
| Veden viipymä | 4,7 a [b] |
| Saaria | 19 [1] |
| Summassaari, Lamposaari | |
 Summanen |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Summanen (myös Summasjärvi) on Keski-Suomessa Saarijärvellä Saarijärven lähellä sijaitseva järvi. Summanen kuuluu Saarijärven reitin pääuomaan.[1][2]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Summanen on 8,8 kilometriä pitkä, 4,8 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on 2 189 hehtaaria eli 21,9 neliökilometriä. Sen on soikion muotoinen järvi, jonka pisin ”akseli” on Veiksel-jääkauden vaikutuksesta luoteis–kaakko-suuntainen [4]. Viime jääkauden loppuvaiheeseen ajoittuu järven pohjassa kulkevan harjujakson muodostuminen. Sitä esiintyy jo Saarijärven kirkonkylässä, Saarijärven ja Pieni-Lumperoisen välisellä kannaksella, Kukonhiekassa, Rajalan Voudinniemessä, Summassaaren Haikanniemessä ja Haikankärjessä ja järven vastarannassa Kopanniemessä ja sen edustalla Porrisaaressa. Harjujakso jatkuu kaakossa edelleen Raskomäkenä ja Kirkkoharjuna. Järven syvyyskäyristä pystyy seuraamaan harjun kulkua veden alla. Järven rannikko on pääosin alavaa seutua, josta silmämääräisesti noin puolet on peltomaata ja puolet metsämaata. Monet rantavedet ovat matalia, jonka vuoksi rantojen laitureista rakennetaan pitkiä. Järven etelärannassa sijaitsevat Honkalanlahti ja Katiskalahti, ja kaakkoisrannassa Talvillahti, itäisessä kaakkoislahdessa Pinkkalanlahti ja itärannassa Sääkslahti. Muuten on Summasen rantaviiva melko selväpiirteinen.[1][2]
Järvellä on kartan mukaan 19 saarta. Suurin saari Summassaari on kartasta mitattuna noin 1,4 neliökilometriä, ja toiseksi suurin saari Lamposaari on noin 0,49 neliökilometriä suuri. Muita saaria ovat Virtasaari, joka sijaitsee Leuhunjoen suistossa, Suutarinsaari, joka sijaitsee Summassaaren pohjoisrannikolla, Jänissaari, Kalliosaari, Vaivaistensaari ja Verkkosaari, jotka löytyvät järven lounaispäästä, Sääksluoto järven pohjoisrannikolta Sääksniemen edustalta, Porrisaari järven eteläosasta, Kantosaari ja Ykspuinen länsirannasta, ja Hiekkaniemi Summassaaren etelärannasta. Näiden lisäksi järvenselän pitkältä matalikolta löytyy Selkäluoto ja Mustasaari, jotka ovat vedenalaisen särkkäjakson korkeimmat kohdat. Niiden seuraksi nousee matalan veden aikana näkyviin pitkiä mutta kapeita saaria.[1][5]
Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven tilavuudeksi on määritetty 147,35 miljoonaa kuutiometriä eli 0,14735 kuutiokilometriä. Järven keskisyvyydeksi on silloin saatu 6,7 metriä. Järven syvänteessä on 41 metriä syvää ja se sijaitsee aivan keskellä järvenselkää. Laaja syvänne ja hiljattain löydetty meteoriittikraatterin sijainti vastaavat toisiaan hyvin. Syvänteen kaakkoispuolella ja Lamposaaren eteläpuolella sijaitsee laaja matalikko, jossa on paikoitellen alle metrin syvää kilometrin päässä rannasta.[1][2]
Järven rantaviivan pituus on 50,1 kilometriä. Tihein asutus löytyy luoteispuolelta Saarijärven suunnalta. Siellä ovat Tarvaalan, Rajalan ja Kukonhiekan kulmakunnat sekä Hietalahden asuinalueet. Etelärannikolla ovat Lannevesi ja Kyyränkylä ja järven kaakkoispäässä Rantakylän kulmakunta. Sekä valtatie 13 että Haapajärvi-Jyväskylä-rautatie kulkevat kauempana ohi järven koillispuolella. Kukonhiekassa haarautuu Saarijärveltä tulevasta tiestä yhdystie 6304, joka kulkee Tarvaalan ja Lanneveden kautta Uuraisiin. Lannevedeltä haarautuu pieni kylätie järven kaakkoisrannikolle, mutta Kiimasjärven ylittävä silta löytyy vastaa Suojoella Hietamasta.[1][2][5][6]
-
Summassaaren eteläranta
.jpg)
Hydrologiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Summanen sijaitsee Summasjärven alueella (14.613), jonka pinta-ala on 74 neliökilometriä. Järven valuma-alueen pinta-ala on 2729 neliökilometriä ja järvisyys 7,27%.[3] Summasen mittauspisteen keskivirtaamaa ei ole tässä tiedossa, muttaa koska Kiimasjärven keskivirtaama on noin 30,2 ja siihen laskevan Pyhäjärven keskivitaama on 2,3, voidaan Summasen keskivirtaamaksi arvioidaa noin 28.[7][8] Myöskään järven lähtövirtaamien vaihteluista ei löydy helposti tietoa.[9]
Kyseisellä keskivirtaamalla järven teoreettinen viipymä on noin 4 vuotta ja 8 kuukautta.[b]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alue on ollut jo kivikaudella ihmisille mieluinen asuinpaikka, sillä Summassaaresta on tehty paljon arkeologisia löytöjä. Saaressa toimii Saarijärven museon ylläpitämä Kivikauden kylä,[10] ja siellä oli myös Kylpylähotelli Summassaari.[11]
Meteoriittikraatteri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Geologian tutkimuskeskuksen tutkijat esittivät vuonna 2007 geofysikaalisiin mittauksiin perustuen että Summasjärven pohjassa olisi meteoriitin törmäyskraatteri.[12] Suomalais-virolainen tutkijaryhmä ilmoittikin vuonna 2018 löytäneensä todisteita siitä, että Summasjärvessä on Suomen 12. törmäyskraatteri.[13] Ryhmä oli löytänyt tutkimuksissaan Lamposaaresta ja muualta järven ympäristöstä pirstekartioita ja kvartsin shokkilamelleja. Sähkömagneettisten mittausten perusteella järvessä olevan kraatterin läpimitta on 2,6 kilometriä. Sen läpimitta on aiemmin ollut todennäköisesti suurempi, mutta iskun ajankohtaa ei ole vielä määritetty.[4]
Vesistösuhteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Saarijärven reitin valuma-alueen (14.6) Saarijärven alue|Saarijärven alueella (14.61), jonka Summasjärven alueeseen (14.613) järvi kuuluu. Se on osasaarijärven reitin pääuoman alajuoksua, jossa Saarijärvi ja Kallinjärvi laskevat Leuhunjokea myöten Summasaaren taakse ja reitti jatkuu kaakkoispäästä alkavalla Summaskoskesta, joka laskee Kiimasjärven, Suojoen ja Naarajärven kautta Kuhnamoon, joka kuuluu jo Leppäveden–Kynsiveden alueeseen (14.3). Saarijärven vedenpinta on 117,4 metriä, Summasen 108,5 metriä ja Kiimasjärven 107,5 metriä mpy.[1][14]
Summaseen laskee etelästä Honkolanlahteen merkittävä Lannejoki, joka alkaa Lannevedestä. Se on Lanneveden valuma-alueen (14.65) laskujoki ja valuma-alueen pinta-ala on 291 neliökilometriä. Järveen laskee joitakin pienien lampien laskuojia. Rajalasta alkava Mäkelänlammen laskuoja on hyvin lyhyt, mutta Mustilamminpuro paljon pitempi, vaikka se alkaa lähes kuivatetusta Mustalammesta. Talvilahteen laskevan Pukkipuron valuma-alueella sijaitsevat esimerkiksi Leppälampi, Raiskinhauta ja Valkealampi, sekä muutamat tekolammet. Lannejoen alajuoksulla sijaitsee laskuojaton Paskolampi ja Katiskalahteen laskeva järvetön Rahkosenpuro. Länsirantaan laskee Kalapuro, joka alkaa Rumpsunperällä Kalalammesta. Kalapuron latvoilta löytyy lisäksi esimerkiksi Lampsinlampi, Kaakkolampi, Mallatlampi, Iso Hepolampi ja Erälampi.[1][15]
Huomioita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Summasen lähtövirtaama on karkeasti päätelty Kiimasjärven ja Pyhäjärven virtaamatiedoista. Se ei ole virannomaisarvio ja tieto kannattaa korvata sellaisella, kun se julkaistaan. Asia on päätelty kappaleessa Hydrologiaa.
- ↑ a b Veden teoreetiinen viipymä on laskettu jakamalla järven tilavuus järven keskivirtaamalla 21 kuutiometriä sekunnissa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j k Summanen, Saarijärvi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 6.6.2023.
- ↑ a b c d e f g h i Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 6.6.2023.
- ↑ a b Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126) Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4
- ↑ a b Plado, Jüri & Hietala, Satu & Kreitsmann, Timmu & Lerssi, Jouni & Nenonen, Jari & Pesonen, Lauri J.: Summanen, a new meteorite impact structure in Central Finland (pdf) (sivut 2, 9–10, 11) Meteoritics & Planetary Science. 2018. Viitattu 26.6.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Summanen, Saarijärvi (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 6.6.2023.
- ↑ Summanen, Saarijärvi (sijainti varjokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 6.6.2023.
- ↑ Virtaamatiedot: Keski-Suomi, Kiimasjärvi, Hietamankoski (vuosilta 1981–2010), vesi.fi, Viitattu: 7.6.2023
- ↑ Sokka, Timo: Säännöstelyn kehittäminen Saarijärven reitin Pyhäjärvellä (PDF) (Osa 1: Kehittämisselvitykset vuosina 1996—1997 ja uuden säännöstelytavan käyttöönotto vuonna 1998, luku 7) 2004. Jyväskylä: Keski-Suomen ympäristökeskus. Viitattu 7.6.2023.
- ↑ Virtaamatiedot: Summasjärvi, vesi.fi, Viitattu: 8.6.2023
- ↑ Kivikauden kylä (Arkistoitu – Internet Archive). Saarijärvi. Viitattu 2.2.2014.
- ↑ Kylpylähotelli Summassaari (Arkistoitu – Internet Archive). Viitattu 2.2.2014.
- ↑ Lerssi, Jouni & Mursu, Juha & Niskanen, Matti & Pajunen, Hannu: Suommasenjärven johtavuusanomalian tutkimukset vuosina 2005 ja 2006 (pdf) GTKn arkistoraportit. 2007. Geologian tutkimuskeskus. Viitattu 19.10.2018.
- ↑ Tolonen, Laura: Uusi meteoriittikraatteri löytynyt Summasjärvestä Yle Uutiset. 26.6.2018. Yleisradio. Viitattu 26.6.2018.
- ↑ Summanen (14.613.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 6.6.2023.
- ↑ Summasjärven alue (14.613) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 6.6.2023.