Henrik Renqvist
| Henrik Renqvist | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1. elokuuta 1789 Ilomantsi |
| Kuollut | 5. marraskuuta 1866 (77 vuotta) Sortavala |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Ammatti | pappi, kirjailija |
| Osa artikkelisarjaa |
| Rukoilevaisuus |
|---|
 |
Henrik Renqvist (alk. Heikki Kukkonen, 1. elokuuta 1789 Ilomantsi – 5. marraskuuta 1866 Sortavala) oli suomalainen kirkonmies ja herätysjohtaja, Karjalan rukoilevaisliikkeen perustaja, uskonnollinen kirjailija ja kirjankustantaja. Hän myös suomensi hartauskirjoja ja arkkiveisuja.
Lapsuus ja opinnot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Renqvist oli syntynyt talonpojan Henrik Kukkosen poikana Ilomantsissa. Köyhyyden vuoksi koulunkäynti myöhästyi, ja sotaisat ajat ja uskonnolliset mietiskelyt sitä vielä hidastivat. Ensin Kuopiossa hän sai vaikutuksia herätysliikkeistä ja taloudellista tukea kirjakauppias Pietari Väänäseltä[1], sitten Turussa herrnhutilaisuudelta[2]. Uskonnollinen murros kehittyi niin rajuksi, että hän joutui mielenhäiriöön[3] mutta toipui siitä, pääsi ylioppilaaksi 1816 ja seuraavana vuonna papiksi.
Pappina ja raittiusmiehenä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Liperin laajassa, huonosti hoidetussa seurakunnassa toimiessaan hän osoitti erinomaista intoa, mutta hänen aiheuttamansa hengellinen levottomuus loukkasi esimiehiä, ja seurauksena oli pitkällinen oikeusjuttu, vuoden virkaero ja sakot. Samalla tarkastusmatkan tehnyt Porvoon piispa Johan Molander siirsi hänet 1826 Svartholman vankilalinnoituksen papiksi, mikä käytännössä tarkoitti vankeutta.
Vankeusaika merkitsi Renqvistille mahdollisuutta syventää ajatuksiaan. Hän julkaisi ensimmäiset raittiusaiheiset kirjoituksensa. 1835 painettiin Renqvistin tunnetuin teos Viinan kauhistus ja samana vuonna hänet määrättiin kappalaiseksi Sortavalaan, missä toimessa hän pysyi kuolemaansa saakka.[4]
Kustantajana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Renqvist on myös myöhemmin Kustannusosakeyhtiö Otavaa johtaneen Reenpään suvun kantaisä.[5] Suvun kustannustoiminta alkaa kuitenkin jo Henrik Renqvististä, joka oli 1830–1840-luvuilla Suomen suurin suomenkielisen kirjallisuuden julkaisija. Kaikkiaan Renqvist painatti noin 60 kirjaa, joista kymmenkunta alkuperäisinä.[6]
Teoksia ja suomennoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Schultenius, Samuel. Epistola postilla, eli sunnuntai ja juhlapäiväin epistolain selitys : josa talvipuoli on Schulteniuxen epistola postillasta ja kesä puoli Uuden Testamentin selitys kirjasta, jonka nimenä on: Jesuxen Christuxen elämä kerran ja opin hengi eli ydin. Samuel Schultenius ja Johannes Gossner ; molemmat osat ruotsin kielestä suomexi käänd. H. R[enqvist]. Holm, 1836.
- Tollesson, Pehr. Kiivas varoitus aina valvomiseen ja rukoilemiseen. Ja H. Schartaun Muutamia kristillisiä neuvoja ahkeroillen rukoilioillen rukouksen esteitten voittamiseksi. Suom. H. Renqvist. Holmström, 1847.
- Arndt, Johann. Johan Arndtin Ensimmäinen kirja totisesta christillisydestä : joka sisällänsä pitää: kuinga oikiasa christitysä pitä Adamin joka päiwä kuoleman, mutta sen siaan Christuxen elämän; ja kuinga hänen joka päiwä pitä Jumalan kuwaxi uudistuman ja uudesa syndymisesä elämän. Suom. H. Renqvist. G. O. Wasenius, 1849
- Ilmoitus, minkäläinen Pyhän Raamatun ytin kirja on : joka sanasta sanaan on otettu bibliän rikisteristä. Wilén, 1852.
- Goodwin, Thomas. Ihmisen turhista ajatuksista : kuinka vaaralliset ne ovat meidän autuudellemme : ja kuinka me niistä voisimme päästä. Suom. H.R[enqvist]. J. Karsten, 1854.
- Arndt, Johann. Johan Arndtin Toinen kirja totisesta kristillisyydestä : kuinka Kristuksen miehuuden ottaminen, rakkaus, nöyryys, siweys, kärsiwäisyys, kärsiminen, risti, pilkka ja kuolema on meidän lääkityksemme, elämämme lähde, peili, ojennusnuora ja elämän kirjamme. Ja kuinka oikian kristityn uskolla, rukouksella, kärsiwäisyydellä, Jumalan sanalla ja taiwaallisen lohdutuksen kautta tulee woittaa synnin, kuoleman, perkeleen, helwetin, maailman ja kaikkinaiset ristit ja waiwat, joka kaikkityyni tapahtuu meissä Jesuksen Kristuksen ja hänen woimansa, wäkevyydensä ja woittonsa kautta. Suom. H. Renqvist. G. O. Wasenius ja komp., 1855
- Anttikristuksesta. Aschan, 1861.
- Huutavan ääni korvessa lunastetuille sieluille päästäksensä pois perkeleen pauloista. Suom. H. Renqvist. Wilén, 1865.
- Hyvä paimen : vertauksella sanoen, niillen jotka ensimäisen kerran valmistavat itseänsä sillen pyhällen ehtoollisellen : ja tutkistelemiset, rukoukset ja virret sekä ennen että jälkeen Herran pyhän ehtoollisen nautitsemisen. Suom. H. R[enqvist]. Wilén, 1875.
- Arndt, Johann. Kolmas kirja totisesta kristillisyydestä : sisällisestä ihmisestä : kuinka Jumala on pannut korkeimman tavaran, valtakuntansa, ihmisen sydämmeen, niinkuin kätketyn tavaran peltoon, ja niinkuin jumaluuden valon sieluun; ja kuinka se on herätettävä ja etsittävä meissä. Suom. H. Renqvist. G. W. Wilén, 1903.
- Topp, Peter Jonsson. Huutavan ääni korvessa lunastetuille sieluille päästäksensä pois perkeleen pauloista, joissa kääntymättömät ihmiset ovat synnin ja suruttomuuden kautta eivätkä huomaitse sitä suurta vaaraa, joka heille on tarjona, sitä vähemmin kokevat he sitä välttää : ja muutamia varoituksia ja neuvoja niillekin sieluille, jotka jo tuntevat heidän hengellisen vankiutensa eli sielunsa vaaran, kuinka heidän tulee kaikkien estetten läpitse rientää Lunastajan tykö ja sitte uskollisesti Häntä noudattaa, jos he tahtovat sielunsa levon löytää siinä loppumattomassa ijankaikkisuudessa : ja viimeiseksi lopuksi, sydämellinen kehoitus niille harvoille Jeesuksen ystäville samoamaan eteenpannun päämaalin perään, että he siinä suuressa kunniassa saisivat ijankaikkisen autuuden. Suom. Henrik Renqvist. O. Muta, 1956.
- Iankaikkista kesää kohti : poimintoja Henrik Renqvistin kirjallisesta perinnöstä. Toim. ja johdannolla varustanut Ilmari Salomies. Otava, 1956.
- Henrik Renqvistin hengellisiä sävelmiä. Toim. Reijo Pajamo. Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 1985.
Kirjallisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kimanen, Anuleena: Herätys kylässä ja tuvissa. Rääkkylän Oravisalon kylä ja renqvistiläinen herätys 1820-luvulla. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 204. Väitöskirja. Helsinki: Suomen kirkkohistoriallinen seura, 2007. 287 s. ISBN 978-952-5031-47-8 (978-952-5031-44-7 virh.). ISSN 0356-0759.
- Salokannel, Juhani: Hengen paloa & painettua sanaa. Renqvist-Reenpäät kustantajina 1815-2015. Otava, 2015. ISBN 978-951-1-27838-2
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ E. Murtorinne: Suomen kirkon historia (1990).
- ↑ Joensuu.fi[vanhentunut linkki]
- ↑ Otavan tietosanakirja, 1915, Helsinki.
- ↑ Opinto.net (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ H. K. Riikonen: Reenpää (1800– ) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 9.10.2006. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ Historiallinen lukukirja : Suomen historia elämäkertoina, s. 358. (Henrik Renqvist, kirj. Jaakko Gummerus) Jyväskylä: Gummerus, 1913.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kotivuori, Yrjö: Henrik Renqvist. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
- Pentti Laasonen: Renqvist, Henrik (1789–1866) (maksullinen) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 14.2.2008. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- Pilke, Helena: Seitsemän sukupolvea, 200 vuotta kustannustoimintaa. Kirja-arvostelu teoksesta Salokannel, Juhani: Hengen paloa & painettua sanaa. Renqvist-Reenpäät kustantajina 1815-2015. Otava, 2015. (Agricolan kirja-arvosteluja, 26.5.2015.)
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
